No 12. Hoivayritys saa myos kannattaa. moniammatillisuus s x. mediakasvatus s. 36. sairausloman muutokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "No 12. Hoivayritys saa myos kannattaa. moniammatillisuus s. 14. 6 x. mediakasvatus s. 36. sairausloman muutokset"

Transkriptio

1 No yritysneuvoja hilkka lydén Hoivayritys saa myos kannattaa toimivaa tiimityötä moniammatillisuus s x sairausloman muutokset diginuoret mikä on liikaa? mediakasvatus s. 36

2 Tehyn yksityissektorin edunvalvontakiertue Yksityissektori elää nopeassa muutoksessa. Huomion kiinnittäminen edunvalvontaan muutostilanteissa on ensisijaisen tärkeää. Tehy järjestää jäseniltakiertueen syys-lokakuussa. Kiertue pysähtyy 15 paikkakunnalla. Illoissa käsitellään ajankohtaista edunvalvontaa sekä syksyn luottamusmiesvaaleja. Yksityissektorin luottamusmiesten toimikausi päättyy vuoden lopussa. Yksityissektorilla työskentelevä tehyläinen, katso tarkemmat tiedot Tehyn nettisivuilta Lokakuun kiertueaikataulu Oulu Rovaniemi Kuopio Jyväskylä Kajaani Joensuu TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Pipsa Allén 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Älytekniikka tuo terveyttä 14 kansi Toimiva joukkue 20 Ammatissa: Äitien tuki 23 Kolumni 24 kansi Seuraava yrittäjä! 29 Terveys 30 Sairaus: Täsmällistä tuskaa 32 Hyvinvointi: Vähempikin riittää 36 kansi Tuntematon pelaaja 40 Hyvästi tavaratulva 44 Ulkomaat: Rohkeus kasvoi roppakaupalla 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Rokote vei terveyden 72 Ihana arki: Helppoa kuin luontotalkoot kolme juttua elämänhallinnasta KANNEN KUVA: HENNA AALTONEN tehyläinen 50 Keskustelua 53 Meidän asialla 54 Me kaksi 56 Tehy-uutiset 57 Homma hoidossa 58 kansi Hyöty 60 Jäsentapahtumat 63 Tarkastaja 20 äitiys Arkiset hetket paljastavat, onko äiti läsnä vauvalleen. 36 media Nuori notkuu tietokoneella. Milloin on syytä huolestua? 40 koti Ammattijärjestäjä laittoi lastenhuoneen uuteen uskoon. Meidän tiimissä yksikään ammattiryhmä ei korosta itseään. Syöpähoitaja Minna Feth sivulla 14. TEHY t

4 4 messut yhdellä lipulla! Helsingin Messukeskus Ole itsellesi tärkeä! Tule kokemaan uusimmat terveystrendit ihanassa hyvän olon suurtapahtumassa. Kuuntele luennot, keskustele asiantuntijoiden kanssa. Kokeile tanssia, joogaa tai jumppaa. Maista terveellisiä herkkuja, shoppaa superfoodia. Löydä vaikka uusi harrastus! Herkkä Koti Painonhallinta Terveellinen ravinto Liikunta Jooga Lisäravinteet Superfood Luontaismaailmat Henkinen hyvinvointi Yhteistyössä: Avoinna: pe klo 10-19, la ja su klo Liput: Aikuiset 16 /10 Kokoaikalippu 30 /20 Ryhmälippu (väh. 10 hlöä) 10 / hlö pe opiskelijat ja eläkeläiset 8 ovelta

5 pääkirjoitus Tiimissä erilaisuus on rikkaus Päätoimittaja päivi jokimäki yhdessä tekeminen on työelämän suola. Yksin puurtaessa ei tarvitse ottaa muita huomioon, mutta sosiaalinen kuvio puuttuu. Huumoria ei tule viljeltyä itsekseen. Toisen oivallukset inspiroivat ja energisoivat. Huonona päivänä työkaveri valaa toivoa tai keventää tunnelmaa. Silti juuri työelämän ryhmäilmiöt ja niiden aiheuttamat ihmissuhdemutkat kuormittavat ja heikentävät paitsi työniloa, myös tulosta. Tunteista on joskus vaikea puhua, eikä niitä aina edes tunnista. Erilaisuus edellyttää eri laisten työtyylien sietämistä. luottamus on toimivan tiimityön salaisuus. Se perustuu tunteisiin, jotka ovat joskus myös vaihtelevia. Luottamuksesta puhuminen voi olla työyhteisössä hankalaa. Peruslähtökohta on se, että uskomme toisten tarkoittavan hyvää. Meidän ei tarvitse jatkuvasti pelätä kampittajaa ja selkäänpuukottajaa. Esimiehellä on tiimin keskinäiselle luottamukselle keskeinen rooli. Toisaalta hoitotyön tiimeissä ei aina ole varsinaista esimiestä, jolloin kaikkien pitää huomata itse toimia reilusti, avoimesti ja läpinäkyvästi. Silloin työelämä saattaa näyttää parhaita puoliaan ja syntyy flow. Meidän tulee voida luottaa siihen, että muut tekevät oman osansa ja että itse teemme sitä, mikä on lopputuloksen kannalta olennaista. Entä jos vastuut ovatkin epäselvät ja johtaminen häviää organisaatiokaavioon? Silloin ei auta muu kuin dialogi. Asiallinen, hyvä, avoin ja rakentava vuorovaikutus. Vuorovaikutuksessa jokainen vastaa omastaan ja pyrkii kysymällä ja kuuntelemalla rakentamaan yhteistyötä. persoonien erilaisuus on tiimissä rikkaus. Erilaisuus edellyttää myös erilaisten työtyylien sietämistä, toki tiettyyn rajaan asti. Pääsemme tässä numerossa seuraamaan Husin Kirurgisen sairaalan suusyöpäpotilaan hoitoketjua. Turhat muodollisuudet on karsittu. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja puhuvat toisilleen, voidaan karsia byrokraattista lähetteiden ja raporttien kirjoittamista. Jokaisella ammattilaisella on oma paikkansa palapelissä ja jokaisen panosta arvostetaan. Julkilausuma tehyn, sak:n ja Lääkäriliiton terveyspoliittinen seminaari: Terveydenhuollon voimavarat on mitoitettu viime vuosina viisivuotissuunnitelmissa mahdollisimman niukoiksi. Erityisesti suurissa asutuskeskuksissa ei julkisella sektorilla ole pystytty palveluiden kysyntää tyydyttämään riittävästi. Järjestöt korostavat, että jo hyväksytytkin suunnitelmat ovat liian niukkoja, jotta edessä olevista haasteista kyetään selviytymään. Mahdolliset leikkaukset valtoin tulo- ja menoarviossa aiheuttavat vakavia ongelmia terveydenhuoltoon. Ei myöskään ole syytä muuttaa niitä suunnitelmia, joita on rakennusinvestoinneissa tai olemassaolevan rakennuskannan korjaamisessa. TEHY 25/ VUOTTA SITTEN TEHY t

6 itse asiassa Nuijan heiluttaja Valtuutettujen pitää ajatella kaikkia tehyläisiä, sanoo valtuuston uusi puheenjohtaja Pipsa Allén. teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino 1 Miksi sinusta tuli ay-aktiivi? Vanhempani seurasivat uutisia ja politiikkaa tarkasti. Opiskeluaikana olin mukana opiskelijatoiminnassa ja valmistuttuani menin mukaan ammattiosaston toimintaan. Koen palvelevani muita, kun käytän aikaani ja osaamistani yhteisten asioiden hoitoon. 2 Miten valitsit ammattisi? Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja tutkimisesta, ja ne yhdistyvät laboratoriohoitajan työssä. Kyse oli myös halusta auttaa muita. 3 Millaista valtaa Tehyn valtuusto käyttää? Valtuusto on Tehyn ylin päättävä elin, jonka merkitys kasvaa entisestään, kun liittokokousta ei enää järjestetä. Valtuusto tekee vaikeat päätökset esimerkiksi työehtosopimusten hyväksymisestä ja hylkäämisestä, joten on tärkeää, että valtuutetut tietävät, mitä jäsenet ajattelevat. 4 Miten demokratia toteutuisi Tehyssä parhaiten? Tehy on ammattiliitoista demokraattisimpia, koska jäsenet esimerkiksi valitsevat suoraan valtuuston. Valtuutettujen pitäisi ajatella päätöksenteossa kaikkien tehyläisten etua. Jäseniä työskentelee kuntasektorin isojen työpaikkojen lisäksi myös yksityissektorilla, pienissä työpaikoissa ja valtiolla. 5 Mitä odotat tulevalta valtuustokaudelta? Odotan valtuustoa, jonka jäsenet saapuvat kokouksiin valmistautuneina ja työpaikkojensa tehyläisiä kuunnelleina. Keskustelevassa valtuustossa on paljon mielipiteitä, jotka voi sanoa ääneen. Yksimielisyys on kuitenkin voimavara, kun päätetään vaikeista asioista, vaikka sen saavuttamiseksi pitäisi ottaa aikalisää. Vaikeita päätöksiä on jouduttu tekemään, mutta aina on löydetty ratkaisu, jonka takana kaikki voivat olla. 6 Miten Raision käy kunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa? Olemme odottavalla kannalla asukkaan Raisio on pystynyt tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa pääsääntöisesti tehokkaasti, eikä meillä olisi tarvetta tehdä suuria muutoksia. Raisio tuottaa palveluja myös alueen muille kunnille. Tehy on ammattiliitoista demokraattisimpia. 7 Mitä työhösi opetushoitajana kuuluu? Suunnittelen ja toteutan lääketieteen opiskelijoiden laboratoriolääketieteen opinnot. Tykkään työskennellä nuorten kanssa. 8 Miksi bioanalyytikoista on pulaa? Ennakointi koulutusmääristä ei ole kaikkialla Suomessa osunut ihan kohdalleen. Laboratoriopalvelujen keskittäminen on tehnyt joistakin työnkuvista niin yksipuolisia, että tehtävät eivät houkuttele. Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden osaamista voisi hyödyntää nykyistä paremmin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä. He voisivat kouluttaa muuta hoitohenkilöstöä vierianalyytikassa: laitteiden käytössä, näytteiden otossa ja laadunvarmistuksessa. Vierianalytiikka tarkoittaa potilaasta otettavia näytteitä, joiden tulos tutkitaan saman tien. 9 Miten koulutettu hoitohenkilöstö saadaan riittämään? Parantamalla työoloja ja palkkausta sekä luomalla joustavia työaikamuotoja. Hoitoala on mielenkiintoinen ja tarjoaa valtavasti vaihtoehtoja, joten hakijoita on vielä riittänyt. Hoitohenkilöstön riittävyyteen vaikuttaa myös se, miten me kansalaiset hoidamme itseämme ja pidämme itsestämme huolta. 6 TEHY t

7 Pipsa Allén, 53 Tehyn valtuuston puheenjohtaja. Erikoislaboratoriohoitaja, opetushoitaja, Tykslab/Turun yliopisto. Suomen Bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja. Raision kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok). Perheeseen kuuluu puoliso ja aikuinen poika. Harrastaa moottoripyöräilyä, laulua, puutarhanhoitoa ja järjestötyötä. kokousten vastapaino. Moottoripyöräily kuuluu Pipsa Allénin kesään. Kun laittaa kypärän päähän ja laskee visiirin, muu maailma jää ulkopuolelle. Ajamiseen pitää keskittyä 100-prosenttisesti. TEHY t

8 Terveydenhoitajien opintopäivät Hyvää oloa aikuisuuteen Tampere Tampere-talo, Yliopistonkatu 55 Huomioithan, että paikka on vaihtunut aiemmin ilmoitetusta! To Ilmoittautuminen, kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Opintopäivien avaus Marjut McLean, Tehyn 1. varapuheenjohtaja, Tehy Lasten mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin arviointi ja varhainen tuki perusterveydenhuollossa Pälvi Kaukonen, ylilääkäri, vastuualuejohtaja, lastenpsykiatria, PSHP Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Nuoren mielenterveysongelmaisen kohtaaminen ja auttaminen näkökulmana terveydenhoitajan työ Marjo Kurki, hankejohtaja, Mielen avain -hanke, Vantaan kaupunki Iltapäiväkahvi ja näyttelyyn tutustuminen Masennus hoitotyön haasteena Eija Hyytiäinen, psykiatrinen sairaanhoitaja, Mielen Viisaus Terveydenhoitajajaoston vuosikokous Osallistujina Tehyn terveydenhoitajajäsenet Mukaan mahtuu 150 ensiksi ilmoittautunutta. Osallistujille lähetetään vahvistus sähköpostitse ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen. Tehy ei maksa osallistujien matkoja ja majoitusta. Olemme varanneet majoituskiintiöitä hotelleista. Katso hotellit ja hinnat osoitteesta Lisätietoja: Tehyn Terveydenhoitajajaoston vuosikokous to klo Tampere-talo, Yliopistonkatu 55 Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kokousasiakirjat jaetaan kokouksen aluksi. Lisätietoja: Pe Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.00 Työn iloa ja imua Marja-Liisa Manka, FT, YTM, professori Terveydenhoitajan työssäjaksaminen ja omasta itsestä huolehtimisen taito Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Terveydenhoitajien edunvalvonta ja tehtävänsiirrot Riikka Rapinoja, neuvottelupäällikkö, Tehy Iltapäiväkahvi ja päivän päätös Koulutus on maksuton Tehyn varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Ei-jäseniltä peritään 150 euron osallistumismaksu ja opiskelijoilta, jotka eivät ole Tehyn jäseniä 30 euron maksu (hinnat sisältävät ruokailut). Jäsenet ilmoittautuvat jäsensivuilla: > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenet ilmoittautuvat osoitteessa Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Henkilöitä, jotka jäävät koulutuksesta pois ilmoittamatta perusteltua syytä peritään 70 euron omavastuu. Peruutukset voi tehdä asti veloituksetta. 8 TEHY t

9 puheenjohtajalta Työllisyyttä ja kasvua Puheenjohtaja rauno vesivalo suomi on sopimusyhteiskunta. Tämä tuli taasen todistettua, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat aikaan työllisyys- ja kasvusopimuksen. Samanaikaisesti on syntynyt maan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, jossa on monia yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa sovittavia toimenpiteitä. Nämä kaksi päätöstä vahvistavat merkittävästi työmarkkinajärjestöjen osallistumisja vaikutusvaltaa tulevaisuuden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Vaikka työllisyys- ja kasvusopimuksen palkankorotukset jäävät vaatimattomiksi, euromääräinen yleiskorotus kaikille on tässä tilanteessa viesti oikeudenmukaisuudesta ja tietynlaisesta solidaarisuudesta. Sopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvu-uralle ja lisätä työllisyyttä. Euromääräinen yleiskorotus on tässä tilanteessa viesti oikeudenmukaisuudesta. Eläkeuudistus neuvotellaan valmiiksi syksyyn 2014 mennessä. Sopimus sisältää myös merkittäviä parannuksia työttömyysturvaan. Esimerkiksi soviteltuun päivärahaan tulee 300 euron suojaosa ja työttömyyspäivärahan karenssia lyhennetään viiteen päivään. Lisäksi nollasopimuksiin tulee parannuksia ja nuorten työllistymistä edistetään erilaisilla keinoilla. Alakohtaisille neuvotteluille on varattu aikaa kahdeksan viikkoa. Sopimuksen kattavuutta tarkastellaan 25. lokakuuta. Jos riittävä määrä liittoja on solminut silloin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset ratkaisut, todetaan, että sopimus on syntynyt. Tämän jälkeen maan hallitus toteuttaa omat vastaantulonsa, esimerkiksi verotaulukkojen tarkistamisen 1,5 prosentilla lukuun ottamatta ylintä veroluokkaa. erittäin tärkeänä sopimuksen osana on pidettävä yhteisymmärrystä työeläkemaksuista. Niitä peritään jatkossa aikaisemmin sovitun mukaisesti. Tärkeää on myös, että tulevasta työeläkeuudistuksesta voidaan rauhassa neuvotella ja sopia käyttäen hyväksi kaikkia selvityksiä, jotka valmistuvat syksyllä tehyläisille on tärkeää, että Tehy pääsee aidosti neuvottelemaan alakohtaisista sopimuksista. Edelleen on tärkeää valita huolellisesti ne keinot, joilla saavutetaan parhaat mahdolliset tulokset jäsentemme työehdoista neuvoteltaessa. Toivotan kaikille tehyläisille kuulasta syksyä! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, Lääkkeet saivat mustan kolmion musta tasasivuinen kärkikolmio kertoo vastaedes lääkkeen erityisseurannasta. Lisäseurantaan asetetaan uusia lääkkeitä tai lääkkeitä, joiden pitkäaikaisesta käytöstä on vähän tietoa. Seurannan avulla voidaan tunnistaa uusia haittavaikutuksia. Seuranta liittyy Euroopan unionin uuteen lääketurvalainsäädäntöön. Kolmiota käytetään lääkkeen pakkausselosteessa ja valmisteyhteenvedossa. Sitä ei merkitä pakkauksiin tai myyntipäällysmerkintöihin. rh Vanhukset ulos kampanjan voimin voimaa vanhuuteen -ohjelma kannustaa pyytämään iäkästä tuttavaa ulkoilemaan. Ulkoilukerrat voi kirjata Vie vanhus ulos -haastekampanjan verkkosivulle. Kampanja toteutetaan kolmatta kertaa. rh valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä , Puhu palkasta palkasta puhuminen ehkäisee perusteettomia, sukupuoleen perustuvia palkkaeroja, muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön kampanja. Samasta ja samanarvoisesta työstä pitää maksaa naisille ja miehille samaa palkkaa. Naiset ansaitsevat silti keskimäärin 590 euroa miehiä vähemmän kuukaudessa. Puhutaan palkoista -verkkosivuilla on esimerkkejä naisten ja miesten palkoista eri ammateissa, vinkkejä sekä ohjausta tiedon lähteille. rh kolme päivää v uodessa. Täydennyskoulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta maksetaan palkkaa. Koulutusoikeus täsmentyi kolmen päivän koulutusoikeutena tunnettu uudistus on edennyt eduskuntaan. Valtioneuvosto antoi syyskuun alussa lakiesitykset, joilla toteutetaan hallituksen raamisopimuksen yhteydessä syksyllä 2011 antama sitoumus. Uudistuksen tavoitteena on lisätä työntekijöiden ammatillista osaamista, edistää muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Toteutuessaan esitys antaa työantajalle oikeuden koulutus- ja työhyvinvointivähennykseen. Sen ehtona on, että työnantaja laatii koulutussuunnitelman, mikäli työpaikka kuuluu yhteistoimintalakien piiriin. Toivottavasti laki antaa tehyläisille entistä tasavertaisemmat mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, sanoo Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. Viime vuonna joka neljäs tehyläinen jäi Tehyn järjestötutkimuksen mukaan kokonaan ilman työnantajan tarjoamaa täydennyskoulutusta. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2014 alussa. vt etuja työnantajalle 1 Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. 2 Yrityksille verovähennyksen määrä olisi 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. 3 Valtiolle, kunnille ja kirkolle korvattaisiin 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista. KIRSI TUURA 10 TEHY t

11 ajankohtaista MTV3 Päivystys saa yhtenäiset kriteerit uusi päivystysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle sekä pyrkii varmistamaan riittävän asiantuntemuksen ja voimavarat. Asetus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Vaativa päivystyshoito keskittyy sairaaloihin, joiden päivystystoiminta jo täyttää asetuksen asettamat ehdot. Sairaalat, joiden toiminta ei täytä esitettyjä vaatimuksia, joutuvat investoimaan päivystykseen lisää Kunnon työn päivänä kampanjoidaan nuorten syrjäytymistä vastaan. Suomessa on noin 60 ympärivuorokautista perusterveydenhuollon palveluja tarjoavaa päivystyspistettä. Yli 85 prosenttia suomalaisista asuu alueella, josta matka-aika ympärivuorokautisen hoidon päivystyspisteeseen on alle puoli tuntia. Alle kahdella prosentilla matka-aika on yli tunnin. Matkat ovat pisimpiä Koillis- Lapissa, Itä-Savossa, Suomenselällä sekä saaristoalueilla. Päivystysasetus on yksi askel terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Synnytysten osalta asetus tulee voimaan vuoden 2017 alussa. rh Roosa nauha rintaan syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla kerätään lokakuussa rahaa rintasyöpäpotilaiden hyväksi. Keräyksellä rahoitetaan tutkimusta, tiedotusta ja potilaiden ja läheisten neuvontaa. Kampanja käynnistyy televisiossa Joonas Berghällin ja ja Katja Gauriloffin ohjaamalla dokumentilla. Rintasyöpään sairastuu joka vuosi naista. Heistä 850 kuolee sairauteen. tm voimanlähde-dokumentti mtv3-kanavalla klo sekä avalla klo ja klo kampanja alkaa teeveessä. Voimanlähde-dokumentti kertoo neljän rintasyöpää sairastaneen naisen tarinan. Kuvassa Marika Sorja. Mediatähystys Mitään selviytymisstrategiaa tuskin pystyy valitsemaan. On huuhaata kirjoittaa, että joku selätti syövän. Jos lääkkeet ei tehoa, ne ei tehoa. rintasyöpäpotilas niina, me 9/2013 Nuoret ottavat mallia vanhemmistaan kaikissa terveystottumuksissa, vaikka he eivät haluaisikaan sitä myöntää. ravitsemustutkija ulla hoppu, apteekin hyllyltä 3/2013 Tupakoimattomuus lisää statusta. ylilääkäri antero heloma, d emokraatti 6.9. Olin elossa ja vakavasti loukkaantunut. Kaikki huomio kohdistui minuun, ja olin osaavissa käsissä. Ei sellaista huomiota osaa edes kuvitella. Myönteinen on laimea sana kuvaamaan tunteitani. kirjailija kari hotakainen, i lta-sanomat 7.9. Julkisen sektorin palveluksessa tehtävä työ on sinänsä arvokasta, muttei niin arvokasta, ettei muitakin mahdollisuuksia voisi miettiä. helsingin apulaiskaupunginjohtaja laura räty, keva 3/13 Käväisin poliisilaitoksella ja poliisi kysyi ammattiani. Olen tällainen between jobs. Taidan itse asiassa olla työtön, vastasin. Et sää nyt mikään työtön ole! poliisi huudahti. tehyn entinen puheenjohtaja j aana laitinen-pesola, et 14/2013 TEHY t

12 ajankohtaista Tuberkuloosi todettava varhain uusi valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma antaa suositukset taudin hoitoon. Tärkeintä on todeta tauti varhain, hoitaa sairastuneita tehokkaasti ja jäljittää kontaktit, jotta tartuntaketju saadaan poikki. Uusin riskiryhmä ovat työikäiset maahanmuuttajat, joiden entisessä kotimaassa tauti on yleinen. Vuosittain Suomessa todetaan 300 uutta tuberkuloositapausta. tm Puhevammaiset tarvitsevat apuvälineitä puhevammaisten viikko herättelee pohtimaan, miten toimisit, jos et voisi puhua. Viikkoa vietetään lokakuuta. Ymmärretyksi tuleminen vaatii puhevammaiselta usein apuvälineitä, eikä niistä ole tarpeeksi tietoa aina edes ammattilaisilla. tm Hullutellen hyvää maailman lapsille tehy tempaisee Nenäpäivänä 8. marraskuuta maailman köyhimpien lasten hyväksi. Kaikki tehyläiset voivat hullutella ja kerätä rahaa yhteisen Tehy-tiimin pottiin. Varat käytetään lasten koulutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Nenäpäivänä voit toimia yksin tai porukassa, ja keräystavoissa on rajana vain mielikuvitus: järjestä työpaikalla kirppari tai kutsu ystäviä kotiisi maksulliselle illalliselle. Tai perustakaa pop up -terveysasema ja mitatkaa maksua vastaan verenpainetta. Viime vuonna Tehyn tiimi ylsi yhteisöistä neljänneksi ja keräsi yli euroa. Tänä vuonna tavoitteena on kultamitali. Tehy- tiimin tiliä voi kerryttää jatkuvasti vuoden loppuun asti. Nenäpäivä huipentuu Yle TV 2:n show hun, jossa myös tehyläiset ovat mukana. sk tehyn tiimin omat sivut i Työvoimapulasta kärsivät ammatit Biopankkilaki edistää tutkimusta uuden biopankkilain tavoitteena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä siten, että yksilön oikeudet turvataan. Laki tuli voimaan syyskuun alussa. Näytteen antajalla on oikeus pyytää tietoa siitä, mistä rekistereistä häntä koskevia tietoja on saatu ja mihin tutkimuksiin näytteitä on luovutettu. Hänellä on oikeus saada näytteestä määritetyt terveydentilaa koskevat tiedot. Hän voi myös peruuttaa suostumuksen, rajoittaa antamaansa suostumusta ja kieltää näytteen käyttö tutkimuksessa. vt 1. Sairaanhoitajat 2. Lääkärit 3. Perushoitajat, lääkintävahtimestarit, lähihoitajat 4. Myyntiedustus ja puhelinmyyjät 5. Erityisopettajat 6. Sosiaalityöntekijät 7. Hammaslääkärit 8. Lastentarhanopettajat 9. Hammashoitajat 10. Siivoojat 11. Sosiaalialan ohjaajat, hoitajat 12. Suuhygienistit 13. Psykologit 14. Kirjanpitäjät, palkanlaskijat 15. Laboratoriohoitajat, röntgenhoitajat yle / tem, ammattibarometri, kesäkuu 2013 top 15. Hoitoalan työntekijäpula näkyy selvästi barometrissä: kak- ammattisi kolmesta eniten kysytystä ammattiryhmästä sijoittuu sosiaali- ja terveysalalle. Työ- ja elinkeino toimistot tekevät barometrin kolme kertaa vuodessa. Barometri kertoo arvion noin 200 ammatin lyhyen aikavälin kehitysnäkymistä. 12 TEHY t

13 ajankohtaista Älytekniikka tuo terveyttä Terveystieto välittyy tulevaisuudessa rannekellon, kaulakorun ja sukkien kautta. teksti Riitta Hankonen älypuhelimet ja uusi tekniikka tekevät sairaalat tarpeettomiksi, nostavat potilaat lääkärien kumppaneiksi ja tekevät terveydenhuollosta entistä yksilöllisempää. Älypuhelimet eivät korvaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, mutta uuden tekniikan avulla potilaiden voinnista saadaan tietoa nykyistä huomattavasti nopeammin ja halvemmalla. Näin uskoo amerikkalainen tutkija, sähköisen terveydenhuollon visionääri ja kardiologi Eric Topol, joka puhui Sitran ja Kelan järjestämässä seminaarissa Finlandia-talossa Helsingissä. Tällä hetkellä terveydenhuolto toimii vielä perinteisten, 60-luvulla syntyneiden mallien mukaan, mikä on Topolin mukaan liian kallista ja tehotonta. Hän haluaa terveydenhuollon pois vastaanotoilta ja sairaaloista. Lääketieteessä on edessä suuri muutos, kun sähköisiä välineitä aletaan hyödyntää terveydenhuollossa laajasti. Enää ei ole kysymystä siitä, tapahtuuko muutos, vaan missä ja milloin se tapahtuu. TEHY t Enää ei ole kysymystä siitä, tapahtuuko muutos, vaan missä ja milloin se tapahtuu. Tutkija Eric Topol tulevaisuuden yhteiskunta ei Topolin mukaan tarvitse nykyistä määrää sairaaloita ja terveydenhuollon henkilöstöä. Rutiininomaiset terveydenhoidon toimenpiteet siirtyvät entistä enemmän potilaille, potilasjonot lyhenevät, ja terveydenhoidon ammattilaisten aikaa vapautuu todellista asiantuntemusta vaativaan hoitotyöhön. Tietotekniikan ja päälle puettavien laitteiden avulla potilaiden vastuu omasta terveydestään lisääntyy. He omistavat omat terveystietonsa ja voivat osallistua aktiivisesti omaan hoitoonsa. Esimerkiksi lasten korvatulehdusten takia ei mennä enää lääkärille, sillä älypuhelin muuntuu helposti korvatutkimuslaitteeksi. Tiedon voi lähettää lääkärin nähtäväksi, ja vastauksena saa diagnoosin ja mahdollisesti reseptin. Yksinkertaisimmissa tapauksissa lääkäriä ei välttämättä tarvita diagnoosin tekemiseen ollenkaan. Kun potilaat tarkkailevat itse omaa terveyttään esimerkiksi älypuhelimen avulla, terveydenhuollon ammattihenkilöä tarvitaan lähinnä konsultiksi, kumppaniksi ja tiedon tulkitsijaksi. askel- ja sykemittari ovat esimerkkejä jo yleisesti käytössä olevasta terveysteknologiasta. Älypuhelimiin on saatavissa painonhallintasovelluksia, ja verensokerin mittaaminen on mahdollista tietotekniikan avulla ilman verikoetta. Verensokerin mittaamisesta hyötyvät nekin, jotka eivät sairasta diabetesta: tieto auttaa tekemään esimerkiksi terveellisiä välipalavalintoja. Puhelimen avulla voi saada esimerkiksi reaaliaikaista tietoa sydämen lyöntitiheydestä, verensokerista, verenpaineesta, veren happipitoisuudesta ja unen laadusta. Myös laboratoriotestit ja silmänpaineen mittaaminen ovat mahdollisia. Tulevaisuudessa älyominaisuuksia on myös muissa esineissä ja vaatteissa, kuten koruissa ja sukissa. tarkempi tieto potilaan geeneistä mahdollistaa entistä yksilöllisemmän terveydenhoidon. Väestötason tieto ja suositukset eivät välttämättä edistä yksittäisen ihmisen terveyttä, koska ihmiset reagoivat yksilöllisesti esimerkiksi lääkkeisiin ja lisäravinteisiin. Tietotekniikan avulla saadaan myös entistä parempia hoitotuloksia. Esimerkiksi syöpää pystytään hoitamaan yksilöllisemmin. Jo nyt tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi potilaat, jotka tarkkailevat ja hoitavat itse omaa verenpainettaan, voivat paremmin kuin perinteisessä hoidossa olevat potilaat, jotka käyvät mittauttamassa verenpainettaan vastaanotolla. Myös tutkimustulokset muuttuvat sen mukaan, missä ne tehdään. Sairaala saattaa vääristää tuloksia. Unitutkimus on järkevä tehdä niin, että potilas nukkuu omassa sängyssään. Kuka meistä nukkuu hyvin sairaalassa tai laboratoriossa? 13

14 moniammatillisuus Toimiva joukkue Suusyövän raskaalla hoitopolulla on selvät askelmerkit. teksti Sinikka Sajama kuvat Annika Rauhala tiimityötä. Suusyöpä potilaan hoitotiimiin kuuluu lukuisten lääkä reiden, hoitajien ja suuhygienistien lisäksi fysiotera peutti, ravitsemus suunnittelija ja sosiaalityöntekijä. 14 TEHY t

15 i Suusyövän hoitopolku ensimmäinen tapaaminen Lääkäri Karri Mesimäki haastat tele, tekee anamneesin ja päättää tutkimuksista. Poliklinikkahoitaja Brita Lammila kerää esitiedot ja ohjaa tutkimuksiin. laboratorio- ja röntgentutkimukset biopsia Lääkäri ottaa koepalan kasvaimesta, hoitaja avustaa. diagnoosin kuuleminen Omalääkäri Karri Mesimäki kertoo diagnoosista, sairau desta ja hoidoista. Omahoitaja Brita Lammila valmistaa potilasta leikkaukseen ja ohjaa hänet syöpähoitajalle. Toivuttuaan alkujärkytyksestä potilaat yllättävät optimismillaan. Rankka sairaus kasvattaa taistelutahtoa. Omahoitaja Brita Lammila Suusyöpädiagnoosi on kuin isku vasten kasvoja. Pitkällekin edennyt suusyöpä tulee usein yllätyksenä, joka murjoo ulkonäön ja identiteetin, vaikeuttaa puhumista, syömistä, sosiaalista elämää ja saattaa johtaa työkyvyttömyyteen. Ei kuitenkaan aina. Onnellisiakin tarinoita kerrotaan. Noin puolet suun seudun syövistä löydetään ja hoidetaan ajoissa. Potilas paranee, eikä pienen kasvaimen poisto jätä välttämättä edes näkyvää jälkeä. TEHY t

16 moniammatillisuus leikkaus kuntoisuus Anestesialääkäri tutkii, kestääkö potilaan kunto leikkaushoitoa. syöpähoitajan vastaanotto Syöpähoitaja Minna Feth tapaa potilaan ja läheiset, kertoo hoidosta ja kuntoutuksesta, vastaa kysymyksiin, kuuntelee ja keskustelee. Hän myös varaa ajat ja koordinoi asiantuntijoiden tapaamiset. Tässä tiimissä yksikään ammattiryhmä ei korosta itseään. Kaikki arvostavat toistensa työtä kirurgista sairaalaapulaiseen. Syöpähoitaja Minna Feth suun ja hampaiston alkutarkastus Parodontologi tutkii hampaiden kiinnityskudosten ja limakalvojen kunnon ja määrittää leikkauksen yhtey dessä poistettavat hampaat. Kariologi korjaa reikiintyneet hampaat ja tarvittaessa juuri hoitaa. Proteetikko tutkii purentaelimen, ottaa jäljennökset alku malleja varten ja suunnittelee leikkauksen jälkeisen proteettisen hoidon ja kuntoutuksen. tuksen. hampaiden puhdistus Suuhygienisti Leena Rajala poistaa tulehdusta ylläpitävän hammaskiven ja mittaa syljeneritysnopeuden. Valitettavasti joka toinen syöpätapaus on hankalampi. Kasvain voi olla pahanlaatuinen, ja usein hoidon aloittaminen viivästyy. Potilas on saattanut havaita suun limakalvolla karheutta, pienen haavauman tai epämääräisen möykyn, mutta ei ole osannut huolestua. Kun suu alkaa kipuilla, on syöpä edennyt jo pitkälle. Hoidon onnistumisen ennuste on enää 20 prosentin luokkaa, sillä laajalle levinneet syövät ovat herkkiä uusimaan hoidoista huolimatta, leukakirurgian erikoislääkäri Karri Mesimäki kertoo. Hus-alueella suun seudun syöpien hoito ja kuntoutus on keskitetty suu- ja leukasairauksien klinikalle, missä hoidetaan myös muita erikoissairaanhoitoa vaativia suu- ja leukasairauksia. Valtaosa suusyövistä löytyy perusterveydenhuollossa hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Potilaat tulevat Kirurgisessa sairaalassa Helsingissä toimivalle poliklinikalle lähetteellä. Sieltä potilaiden polku kulkee tarpeen mukaan leikkaussaliin, teho-osaston kautta vuodeosastolle, säde- ja solunsalpaajahoitoon ja takaisin poliklinikan seurantapotilaiksi. kaikki suusyöpäpotilaan hoitoon osallistuvat yksiköt ja ammattilaiset toimivat Valtaosa suusyövistä löytyy perusterveydenhuollossa Kirurgisessa sairaalassa, mikä helpottaa potilaan hoitopolun silottamista lähes saumattomaksi. Vain kemosädehoidot annetaan Syöpätautien klinikalla. Näin ehjä poliklinikkavuodeosasto-kokonaisuus ja joustava moniammatillisuus ovat pienen klinikan etu, sanovat poliklinikan osastonhoitaja Airi Kontio ja vuodeosaston Veli Sova. Jos potilaan kunto kestää, pitkälle edenneen syövän hoidossa käytetään kaikkia nykylääketieteen tarjoamia keinoja. Yleensä se tarkoittaa leikkaushoitoa, sädehoitoa ja nielun alueelle edenneessä syövässä kemosädehoitoa eli yhtäaikaista solunsalpaaja- ja sädehoitoa. Se on puolen vuoden röykytys, jossa potilaan paino putoaa ja mieliala vaihtelee toivosta epätoivoon, Mesimäki luonnehtii. Suusyöpäpotilaan hoitopolkua pidentää varsinaista syöpähoitoa seuraava kuntoutus. Sen aikana pyritään palauttamaan potilaan ulkonäkö, puhe- ja nielemiskyky sekä hampaiden purenta mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Tämä saattaa vaatia uusia leikkauksia, vuodeosastojaksoja ja lukuisia käyntejä erikoishammaslääkärien vastaanotoilla. Suuta ja hampaistoa tarvitaan syömisen lisäksi puhumiseen, vuorovaikutukseen, tunteiden ilmaisuun, ylipäätään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Siksi kuntoutuksen on oltava hyvin kokonaisvaltaista, apulaisylihammaslääkäri Hellevi Ruokonen perustelee. 16 TEHY t

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot