SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2000 N:o Laki. N:o 581. Geodeettisesta laitoksesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 581 Laki Geodeettisesta laitoksesta Laki asumistukilain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös maakunnista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Liikenneministeriön asetus taksitaksasta Liikenneministeriön asetus taksien reittitaksasta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön asetuksista Rahoitustarkastuksen työjärjestyksen muuttaminen N:o 581 Laki Geodeettisesta laitoksesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Hallinnollinen asema Geodeettinen laitos on valtion keskushallintoon kuuluva maa- ja metsätalousministeriön alaisena toimiva tutkimuslaitos. 2 Tehtävät Geodeettinen laitos huolehtii Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista ja paikkatietojen metrologiasta sekä tekee tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen sekä niihin liittyvien tieteiden aloilla. Laitoksen tehtävänä on myös edistää geodeettisten, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen menetelmien ja laitteiden käyttöönottoa erityisesti paikkatietojen hankinnassa ja käsittelyssä. Geodeettinen laitos ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta mittanormaaleja sekä toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Lisäksi Geodeettinen laitos suorittaa maaja metsätalousministeriön erikseen määräämät tehtävät. 3 Johtokunta Geodeettisen laitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jonka asettamisesta, toimikaudesta, kokoonpanosta, tehtävistä ja päätöksenteosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. HE 29/2000 MmVM 5/2000 EV 57/

2 1404 N:o Lahjoitusten vastaanottaminen Geodeettisella laitoksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa ja erityisiä tutkimustehtäviä varten. 5 Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella ja sen nojalla määrätään työjärjestyksellä. 6 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta Tällä lailla kumotaan geodeettisesta laitoksesta 13 päivänä kesäkuuta 1975 annettu laki (442/1975) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Sinikka Mönkäre

3 1405 N:o 582 Laki asumistukilain muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/1975) 23 a, sellaisena kuin se on laeissa 755/1993 ja 1032/1997, muutetaan 15, 16 :n 3 momentti ja 23 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 15 laissa 42/2000, 16 :n 3 momentti mainitussa laissa 755/1993 ja 23 :n 1 momentti mainitussa laissa 1032/1997, sekä lisätään 3 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 154/1987, 1079/1989 ja 195/1999 sekä mainitussa laissa 1032/1997, uusi 4 momentti seuraavasti: 3 Ruokakunnan yhteenlasketut tulot pyöristetään täysiksi kymmeniksi markoiksi siten, että jos kymmenen markkaa ylittävä tulon osa on pienempi kuin viisi markkaa, sen määrä alennetaan, ja jos se on viisi markkaa tai sitä suurempi, se korotetaan lähimpään kymmeneen markkaan. 15 Asumistuen määrä tarkistetaan: 1) jos ruokakunnan pysyvät kuukausitulot ovat nousseet tai alentuneet vähintään markkaa; 2) jos ruokakunnan käytössä olevasta asunnosta aiheutuvat 6 :ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 300 markkaa kuukaudessa; 3) jos ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu; 4) jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä muuttuu pysyvästi tai jos ruokakunta ottaa alivuokralaisen taikka luopuu alivuokralaisen pitämisestä; 5) jos ruokakuntaan kuuluva, samassa asunnossa asuva henkilö aloittaa opinnot, joiden perusteella hän on oikeutettu opintotukilain mukaiseen asumislisään tai hän muutoin tulee oikeutetuksi asumislisään taikka jos samassa asunnossa asuvan 1 :n 3 momentissa tarkoitetun opiskelijan oikeus asumislisään päättyy; tai 6) kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tämän momentin mukaisesta tarkistamisesta on kulunut vuosi. Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumismenojen nousun perusteella, ellei myös pysyvissä kuukausituloissa ole tapahtunut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua muutosta. Asumistuki tarkistetaan 1 momentin 1 kohdan nojalla tulojen muutosta seuraavan kuukauden alusta, 2 ja 3 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia asumismenoja maksetaan koko kuukaudelta, 4 kohdan nojalla olosuhteiden muutosta seuraavan kuukauden alusta ja 5 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta oikeus asumislisään alkaa tai sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona oikeus asumislisään päättyy. Jos ruokakunnan tulotaso muuttuu kesken kuukauden, muutoksen katsotaan tapahtuneen siitä ajankohdasta, josta muuttunutta tuloa aletaan ansaita. Asumistukea ei kuitenkaan koroteta takautuvasti kuin enintään hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkistuksen lisäksi asumistukiin voidaan tehdä yleinen tarkistus valtioneuvoston asetuksella säädettävällä tavalla ja siinä säädetystä ajankohdasta lukien asumiskustannusten yleisen muutoksen perusteella. Asumistuki lakkautetaan: HE 55/2000 YmVM 5/2000 EV 65/2000

4 1406 N:o 582 1) muuttoa seuraavan kuukauden alusta, jos ruokakunta muuttaa pois asunnosta, johon asumistukea on myönnetty, jollei asumistukea tarkisteta 1 momentin 3 kohdan perusteella; 2) sen kuukauden alusta, josta ruokakunnalle ei 2 :n mukaan myönnettäisi asumistukea; 3) sen kuukauden alusta, josta lukien ruokakunnan maksamat 6 :ssä tarkoitetut asumismenot lakkaavat; tai 4) sen kuukauden alusta, jolloin 1 momentissa tarkoitettu tarkistus tulee voimaan, jos ruokakunta ei kansaneläkelaitoksen kehotuksesta kohtuullisessa ajassa anna asumistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja. 16 Maksettavan asumistuen määrä pyöristetään täysiksi markoiksi siten, että jos täydenmarkkaluvun ylittävä osa on pienempi kuin 50 penniä, määrä alennetaan lähimpään täyteen markkalukuun, ja jos se on 50 penniä tai suurempi, määrä korotetaan lähimpään täyteen markkalukuun. Jos maksettava määrä olisi pienempi kuin 100 markkaa, ei tukea makseta. 23 Asumistuen hakija tai saaja on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen toimistolle kansaneläkelaitoksen määräämällä tavalla asumistuen myöntämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittavat tiedot. Tuensaaja on myös velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan 15 :n 1 ja 5 momentissa tarkoitetuista olosuhteiden muutoksista. Kun asumistuki suoritetaan vuokranantajalle, vuokranantaja on saatuaan asiasta tiedon velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen toimistolle, jos tuen saajan oikeus pitää huoneistoa hallinnassaan päättyy tai hän muuttaa pois asunnosta, johon tukea on myönnetty. Ilmoituksessa tulee mainita vuokralaisen hallintaoikeuden päättymisajankohta ja asunnosta pois muuttamisen ajankohta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta Sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään, tarkistettavaan tai lakkautettavaan tukeen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes

5 1407 N:o 583 Valtioneuvoston asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 30 päivänä maaliskuuta 1994 annetun asetuksen (245/1994) 2 :n 3 momentti seuraavasti: 2 Tutkinnot Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -niminen yksikkö hoitaa yksikössä suoritettavan kandidaatin tutkinnon osalta ne tehtävät, jotka jäljempänä säädetään yliopiston hoidettaviksi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Opetusministeri Maija Rask Hallitussihteeri Terttu Ujainen

6 1408 N:o 584 Valtioneuvoston asetus terveystieteiden tutkinnoista annetun asetuksen 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan terveystieteiden tutkinnoista 19 päivänä kesäkuuta 1997annetun asetuksen (628/1997) 10 :n 1 momentti seuraavasti: 10 Maisterin tutkinnon järjestäminen Maisterin tutkinnossa pääaineina voivat olla: Jyväskylän yliopistossa fysioterapia, gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede, terveyskasvatus ja toimintaterapia; Kuopion yliopistossa ergonomia, hoitotiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede, terveydenhuollon hallinto ja terveystaloustiede; Oulun yliopistossa hoitotiede, kliininen laboratoriotiede, radiografia ja terveydenhuollon hallinto; Tampereen yliopistossa hoitotiede ja kansanterveystiede; Turun yliopistossa hoitotiede; ja Åbo Akademissa hoitotiede. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Opetusministeri Maija Rask Hallitussihteeri Terttu Ujainen

7 1409 N:o 585 Valtioneuvoston päätös maakunnista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä muuttanut maakunnista 26 päivänä helmikuuta 1998 annetun valtioneuvoston päätöksen (147/1998) 1 :n 10 ja 11 kohdat seuraavasti: 1 Maakuntien nimet ja alueet 10. Etelä-Savo Anttola, Enonkoski, Haukivuori, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mikkelin mlk, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta, Sulkava, Virtasalmi. 11. Pohjois-Savo Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Kangaslampi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Varpaisjärvi, Vehmersalmi, Vesanto, Vieremä. 2 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatu tiedoksi. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Ylitarkastaja Teemu Eriksson

8 1410 N:o 586 Liikenneministeriön asetus taksitaksasta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000 Liikenneministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 11 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 662/1994: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan henkilöautolla harjoitettavaan tilausliikenteeseen. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta kunnan tai kuntayhtymän tilaamiin säännöllisiin kuljetuksiin. Tällä asetuksella säädetään ylimmästä sallitusta taksitaksasta. 2 Taksarakenne Taksitaksa voi koostua kahdesta tai useammasta osasta, joita voivat olla: 1) perusmaksu; 2) ajomatkamaksu; 3) odotusmaksu; 4) ennakkotilausmaksu; 5) avustamislisä; 6) lentokenttälisä; 7) tavarankuljetuslisä. 3 Perusmaksu Perusmaksuna saadaan periä enintään 22 markkaa, jos kuljetus alkaa muina arkipäivinä kuin lauantaisin kello 6:n ja 20:n välisenä aikana tai lauantaisin, kirkollisten juhlapyhien, uudenvuoden, vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän aattona kello 6:n ja 16:sta välisenä aikana. Muina aikoina perusmaksu on enintään 35 markkaa. 4 Ajomatkamaksu Ajomatkamaksu, joka määräytyy ajomatkan pituuden ja matkustajien lukumäärän perusteella, jaetaan neljään taksaluokkaan seuraavasti: Taksaluokka I: (1 2 henkilöä)... 5,73 mk/km Taksaluokka II: (3 4 henkilöä)... 6,88 mk/km Taksaluokka III: (5 6 henkilöä)... 7,45 mk/km Taksaluokka IV: (yli 6 henkilöä)... 8,02 mk/km Kaksi alle 12-vuotiasta lasta lasketaan yhdeksi henkilöksi matkustajien lukumäärää laskettaessa. Mikäli asiakkaan kuljettaminen edellyttää autoa, jossa on asianmukainen paarivarustus, ajomatkamaksu määräytyy taksaluokan III mukaisesti. 5 Odotusmaksu Odotusajalta saadaan periä odotusmaksua enintään 160 markkaa tunnilta. Edellä 1 momentissa mainitun lisäksi odotusmaksua saadaan periä 1) ajomatkamaksun sijasta, jos ajo liikenteen ruuhkautumisen tai muun vastaavan syyn takia on niin hidasta, että odotusmaksu tulee ajomatkamaksua korkeammaksi;

9 N:o ) ajalta, joka kuluu kuljetuksessa tarvittavien paarien noutamiseen ja asentamiseen, kuitenkin enintään 30 minuutilta; 3) silloin, kun paluu asemapaikalle kuljetuksen tultua suoritetuksi hidastuu tai vaikeutuu olennaisesti saaristo- tai muissa vastaavissa erityisolosuhteissa edellyttäen, että odotusmaksun perimisestä ja sen määrästä on erikseen sovittu matkustajan kanssa ennen matkan alkua. 6 Lisämaksut Kuljetuksesta saadaan periä seuraavat lisämaksut: 1) enintään 25 markan ennakkotilausmaksu silloin, kun kuljetus on tilattu vähintään kaksi tuntia ennen asiakkaan ilmoittamaa lähtöaikaa; 2) lentokenttälisä, joka on yhtä suuri kuin se maksu, jonka luvanhaltija joutuu maksamaan päästäkseen lentokentällä matkustajaterminaalin alueelle noutamaan asiakasta; 3) enintään 50 markan avustamislisä, jos matkustajan kuljettaminen edellyttää autoa, jossa on asianmukainen paari- tai vammaisvarustus. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ennakkotilausmaksua ei kuitenkaan saa periä: 1) sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 :ssä tarkoitetuista kuljetuksista; 2) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (759/1987) 5 ja 6 :ssä tarkoitetuista kuljetuksista; 3) kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 39 :ssä tarkoitetuista kuljetuksista; 4) sairausvakuutuslain (364/1963) 10, 11 ja 31 :ssä tarkoitetuista kuljetuksista; 5) kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) 7a :ssä tarkoitetuista kuljetuksista; 6) kansaneläkelain (347/1956) 36 ja 46 :ssä tarkoitetuista kuljetuksista; 7) kutsujoukkoliikenteenä järjestetyistä kuljetuksista; 8) koululaiskuljetuksista. 7 Tavarankuljetuslisä /78 Isokokoisten esineiden ja koirien kuljettamisesta saadaan periä enintään 10 markan lisämaksu. Lisämaksua ei saa kuitenkaan periä matkustajan tavanomaisista matkatavaroista eikä näkövammaisen opaskoirasta. 8 Maksuista ilmoittaminen Taksitaksan mukaisista maksuista ilmoitettaessa on noudatettava kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa annetun asetuksen (9/1989) 7 :n säännöksiä. 9 Taksamittari Taksamittarin asentamisessa ja sinetöimisessä on noudatettava ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 95 :n säännöksiä. Taksimatkan hinta määräytyy taksamittaria käyttäen paitsi niissä tapauksissa, joissa asiakkaan kanssa on sovittu tätä päätöstä alemmasta korvauksesta. Jos taksamittari on epäkunnossa tai sen sinettiside on korjauksen vuoksi tai muusta erityisestä syystä murrettu, on noudatettava liikenneministeriön asetusta taksien reittitaksasta (587/2000). 10 Taksamittarin käyttö Liikenneluvan mukaisen asemapaikan ympärillä olevaa aluetta, joka määritellään käyttäen 2,5 kilometrin pituista sädettä, kutsutaan tässä pykälässä toiminta-alueeksi. Toiminta-alue voi olla myös laajempi. Toiminta-alueella asiakkaan luokse ajetaan perusmaksulla. Taksamittari käynnistetään matkustajien lukumäärän mukaista taksaluokkaa vastaavasti sitten, kun auto on matkustajan tai matkustajien käytettävissä. Jos kyseessä on ennakkotilaus, taksamittarin saa käynnistää vasta tilauksen mukaisena aikana. Silloin kun asiakas tilaa auton toimintaalueen ulkopuolella olevaan paikkaan, taksamittari käynnistetään taksaluokkaa I vastaavasti toiminta-alueen rajalla. Jos matkustajien lukumäärän perusteella on oikeus periä taksaluokkaa I korkeampaa maksua, voidaan mittari nollata ja käyttää paluumatkalla matkustajamäärän mukaista taksaluokkaa.

10 1412 N:o 586 Asiakkaan ollessa kyydissä taksamittari saa olla käynnissä ajettaessa toiminta-alueella. Toiminta-alueen ulkopuolella mittari saa olla käynnissä vain yhteen suuntaan ja odotusaikana. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä heinäkuuta Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tällä asetuksella kumotaan henkilövuokra-autojen kuljetusmaksuista 14 päivänä syyskuuta 1999 annettu liikenneministeriön päätös (899/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos, osastopäällikkönä ylijohtaja Harri Cavén

11 1413 N:o 587 Liikenneministeriön asetus taksien reittitaksasta Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000 Liikenneministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun lain (343/1991) 11 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 662/1994: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan säännöllisiin, tilausliikenteenä hoidettaviin kuljetuksiin, joissa kunta tai kuntayhtymä on tilaajana ja jotka hoidetaan henkilöautolla. Tässä asetuksessa säännöllisiksi katsotaan kuljetukset, joissa etukäteen tilattu kuljetus ajetaan samalla tai lähes samalla reitillä vähintään neljä kertaa 30 päivän aikana. Tällä asetuksella säädetään ylimmästä sallitusta reittitaksasta. 2 Taksan rakenne Reittitaksa voi koostua yhdestä tai useammasta osasta, joita voivat olla: 1) ajomatkamaksu; 2) odotusmaksu; 3) avustamislisä; 4) tavarankuljetuslisä. 3 Ajomatkamaksu Ajomatkamaksu, joka määräytyy ajomatkan pituuden ja matkustajien lukumäärän perusteella, jaetaan neljään taksaluokkaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti. Taksaluokkien matkustajamäärä on erilainen koulukuljetuksissa ja muissa ajoissa, joihin reittitaksaa sovelletaan. Muissa kuin koulukuljetuksissa kaksi alle 12-vuotiasta lasta lasketaan yhdeksi henkilöksi. Taksaluokka määräytyy suurimman yhtä aikaa kyydissä olevan matkustajamäärän perusteella. Koulukuljetuksissa oppilaiden satunnaiset poissaolot eivät vaikuta taksaluokan määräytymiseen. Jollei toisin ole sovittu, reitin alku- ja päätepisteenä pidetään kuljetusta hoitavan autoilijan asemapaikkaa. 4 Odotusmaksu Odotusajalta saadaan periä odotusmaksua enintään 12,45 markkaa jokaiselta täydeltä viiden minuutin ajanjaksolta. Odotus ei katkaise reittiä. Odotusmaksu saadaan periä vain, jos reittiin sisältyy vesistöjen ylittäminen lautalla tai lossilla tai jos odotusmaksun perimisestä ja sen määrästä on erikseen sovittu tilaajan kanssa. 5 Avustamislisä Kuljetuksesta saadaan periä enintään 35 markan avustamislisä, jos matkustajan kuljettaminen edellyttää autoa, jossa on asianmukainen paari- tai vammaisvarustus edellyttäen, että avustamislisän perimisestä on erikseen sovittu tilaajan kanssa. 6 Tavarankuljetuslisä Isokokoisten esineiden ja koirien kuljettamisesta saadaan periä enintään 10 markan suuruinen lisämaksu. Lisämaksua ei saa kuitenkaan periä matkustajan tavanomaisista matkatavaroista eikä näkövammaisen opaskoirasta.

12 1414 N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä heinäkuuta Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tällä asetuksella kumotaan henkilövuokraautojen reittitaksoista 14 päivänä syyskuuta 1999 annettu liikenneministeriön päätös (900/1999). Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Hallitusneuvos, osastopäällikkönä, ylijohtaja Harri Cavén

13 N:o Liite Reitin Taksaluokka I Taksaluokka II Taksaluokka III Taksaluokka IV pituus 1 4 oppilasta 5 7oppilasta 8 10 oppilasta oppilasta enintään 1 2 henkilöä 3 4 henkilöä 5 6 henkilöä 7tai useampia km henkilöitä 5 42,80 47,10 49,20 53, ,20 56,30 58,90 64, ,20 71,70 75,00 81, ,10 87,00 90,90 98, ,00 102,30 106,90 116, ,00 117,70 123,00 133, ,80 132,90 138,90 151, ,80 148,30 155,00 168, ,70 163,60 171,00 185, ,70 179,00 187,10 203, ,60 194,30 203,10 220, ,60 209,60 219,20 238, ,60 225,00 235,30 255, ,50 240,30 251,30 273, ,30 255,00 267,20 290, ,20 270,80 283,20 307, ,20 286,20 299,30 325, ,10 301,50 315,20 342, ,00 316,80 331,20 360, ,10 332,30 347,40 377,60 yli 100 km 3,09 mk/km 3,40 mk/km 3,56 mk/km 3,87mk/km Muissa kuin koulukuljetuksissa kaksi alle 12-vuotiasta lasketaan yhdeksi henkilöksi.

14 1416 N:o 588 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeriö on muuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen maksullisista suoritteista maaliskuun 30 päivänä 1998 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (238/1998) liitteen 3 kohdan 1 voimaantulosäännöksen, sellaisena kuin se on päätöksessä 1195/1999, seuraavasti: Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Valvontamaksu, joka peritään 31 päivänä elokuuta 2000 päättyvältä valvontamaksukaudelta, määrätään soveltaen tätä asetusta, kuitenkin niin, että kannettava maksu on enintään kaksinkertainen verrattuna sosiaalija terveysministeriön päätöksen 1195/1999 voimaan tullessa sovellettujen perusteiden mukaisesti laskettuun valvontamaksuun. Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitussihteeri Pentti Wavela

15 1417 N:o 589 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön asetuksista Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulo Asetuksen nimike antopäivä MMM:n asetus peltoalaperusteisten tukien valvonnasta... 75/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki) PL 310, Valtioneuvosto, puh. (09) Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki

16 1418 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 590 Rahoitustarkastuksen työjärjestyksen muuttaminen Annettu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan pankkivaltuutettujen päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1993 annetun Rahoitustarkastuksen työjärjestyksen (831/1993) 6 :n 2 momentti ja 11 :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 :n 2 momentti päätöksessä 1076/1997 sekä 11 :n 2 ja 3 momentti päätöksessä 670/1996, seuraavasti: 6 Ylimmillä virkamiehillä tarkoitetaan toimintayksikön päällikköä (apulaisjohtaja), neuvonantajaa, päälakimiestä ja apulaisosastopäällikköä. 11 Apulaisjohtajalla, neuvonantajalla, päälakimiehellä ja apulaisosastopäälliköllä on oikeus Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2000 tehdä omaan toimialaansa liittyviä päätöksiä johtajan määräämän vastuunjaon mukaisesti. Johtaja voi tarvittaessa ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi edellä olevan momentin mukaan apulaisjohtajan, neuvonantajan, päälakimiehen tai apulaisosastopäällikön ratkaistavissa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Eduskunnan pankkivaltuutettujen puolesta: Ilkka Kanerva Puheenjohtaja Virpa Puisto Olavi Ala-Nissilä N:o , 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN