SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o kansaneläkelain muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1223 Laki kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 7 ja 38 :n muuttamisesta Laki asumistukilain 3 :n muuttamisesta Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista N:o 1223 Laki kansaneläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun kansaneläkelain (568/2007) 6 :n 1 momentin 7 kohta, 8 :n 1 momentti, 9 :n 2 momentti, 23 :n 1 momentin 4 kohta, 36 ja 53 a, 60 :n 2 momentin 1 kohta, 72 :n 2 momentin johdantokappale, 73 :n otsikko, 83, 85 :n 3 momentin 6 kohta ja 88 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 53 a laissa 586/2008 sekä 85 :n 3 momentin 6 kohta ja 88 :n 1 momentti laissa 1151/2007, sekä lisätään 24 :ään, sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 37 :ään uusi 5 momentti, 73 :ään, sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa laissa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 74 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 6 Työeläke Tässä laissa työeläkkeellä tarkoitetaan seuraavien säädösten mukaisia työ- ja perheeläkkeitä: 7) evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008); 8 Asumisedellytys Kansaneläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen ja lapsikorotukseen on oikeus Suomessa asuvalla henkilöllä. Perhe-eläkkeen edellytyksenä on lisäksi, että myös edunjättäjä asui kuollessaan Suomessa ja lapsikorotuksen edellytyksenä, että myös lapsi asuu Suomessa. HE 235/2009 StVM 51/2009 EV 233/

2 5794 N:o Asumisaikavaatimus Asumisaikavaatimusta ei kuitenkaan edellytetä henkilöltä, jonka työkyvyttömyys on alkanut hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin hän on täyttänyt 19 vuotta. Asumisaikavaatimusta ei myöskään edellytetä työkyvyttömyyseläkettä hakevalta henkilöltä, joka on saanut 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. 23 Kansaneläkkeessä etuoikeutetut karttumat ja korotukset Kansaneläkkeen määrää laskettaessa tulona ei oteta huomioon: 4) kertakorotusta, joka maksetaan tämän lain 6 :n 1 momentissa mainittujen lakien mukaiseen työeläkkeeseen taikka lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tai sotilastapaturmalain mukaiseen tapaturmaeläkkeeseen; 24 Kansaneläkkeen tarkistaminen Kansaneläke tarkistetaan 1 ja 2 momentin lisäksi muualta kuin Suomesta maksettavan 22 :ssä tarkoitetun eläkkeen ja korvauksen johdosta, jos sosiaaliturva-asetus tai muu kansainvälinen sosiaaliturvaa koskeva sopimus ei estä sen tulona huomioon ottamista. Tällöin kansaneläke tarkistetaan viimeistään kahden vuoden kuluttua kansaneläkkeen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta. 36 Jatkoeläkkeen täydennysmäärän tarkistaminen Täydennysmäärä tarkistetaan, kun täydennysmäärän maksamisen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta (määräaikaistarkistus). Täydennysmäärä tarkistetaan myös, kun: 1) lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat lesken tulot ovat nousseet vähintään 734 euroa vuodessa verrattuna siihen kansaneläkeindeksillä korotettuun vuosituloon, jonka perusteella täydennysmäärä on laskettu; 2) lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat lesken tulot ovat alentuneet vähintään 367 euroa vuodessa verrattuna siihen kansaneläkeindeksillä korotettuun vuosituloon, jonka perusteella täydennysmäärä on laskettu; 3) leski solmii avioliiton sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 50 vuotta; tai 4) leski menee avoliittoon tai hänen avoliittoonsa päättyy taikka lesken avioliitto purkautuu. Jos 2 momentissa tarkoitettu muutos on tapahtunut kuukauden ensimmäisenä päivänä, täydennysmäärä tarkistetaan sen kuukauden alusta. Muussa tapauksessa täydennysmäärä tarkistetaan muutosta seuraavan kuukauden alusta. 37 Jatkoeläkkeen lakkaaminen Jatkoeläkkeen täydennysmäärä lakkaa ilman eri päätöstä, jos 73 :n 3 momentin 3 kohdan perusteella keskeytettyä täydennysmäärää ei ole kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä lukien vaadittu maksettavaksi. 53a Lapsikorotuksen maksaminen Kansaneläkelaitokselle Edellä 51 :ssä tarkoitettu lapsikorotus maksetaan Kansaneläkelaitokselle sen pyynnöstä elatustuen korvauksena ajalta, jona lapselle maksetaan elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea sen vuoksi, että eläkkeensaaja on laiminlyönyt lapsen elatusvelvollisuuden.

3 N:o Lapsikorotuksen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus Lapsikorotuksen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle: 1) osoitteen muutoksesta sekä lapsikorotuksen saajan tai lapsen ulkomaille muutosta ja Suomeen paluusta; 72 Eläkkeen periminen takautuvasti maksettavasta työeläkkeestä tai korvauksesta Kansaneläkelaitoksella on oikeus periä työeläkkeen maksajalta tämän takautuvasti suorittama eläke siltä osin kuin se vastaa liikaa maksettua kansaneläkettä tai ylimääräistä rintamalisää, jos työeläkkeen maksaja: 73 Maksamisen keskeyttäminen Eläkkeen maksaminen keskeytetään, jos: 1) ulkomailla asuva eläkkeensaaja ei ole vastannut hänelle 56 :n 4 momentin perusteella lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön määräajassa; 2) eläkkeensaaja ei ole palauttanut hänelle 24 :n 3 momentin perusteella lähetettyä tarkistushakemusta määräajassa; tai 3) täydennysmäärän saaja ei ole palauttanut hänelle 36 :n 1 momentin perusteella lähetettyä tarkistushakemusta määräajassa. 74 Etuuden lakkaaminen Eläke lakkaa ilman eri päätöstä, jos 65 :n 1 momentin tai 73 :n 3 momentin 1 tai 2 kohdan perusteella keskeytettyä eläkettä ei ole kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä lukien vaadittu maksettavaksi. 83 Asian uudelleen ratkaiseminen työeläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta Jos kansaneläkkeen tai perhe-eläkkeen saajalle on takautuvasti myönnetty 22 :ssä tarkoitettu tulona huomioon otettava työeläke tai korvaus tai tällaista etuutta on korotettu, Kansaneläkelaitos voi ilman 84 :n mukaista päätöksen poistamista tai 81 :n 2 momentin mukaista asianosaisen suostumusta asianosaista kuultuaan ratkaista asian uudelleen. 85 Tiedot viranomaisilta sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta Kansaneläkelaitoksella on lisäksi vuosittain oikeus saada sen toimeenpantaviksi säädettyjen etuuksien hoitamista varten salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä verohallinnolta välttämättömät tiedot yksilöintitietoineen luonnollisten henkilöiden: 6) varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 4 :ssä tarkoitetuista julkisesti noteerattujen osakkeiden lukumääristä yhtiöittäin ja osakesarjoittain sekä sijoitusrahasto-osuuksien lukumääristä sijoitusrahasto-osuuksittain; 88 Tiedot vankeusrangaistuksesta Rikosseuraamuslaitoksen yksiköllä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tämän lain mukaisten etuuksien täytäntöönpanoa varten velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot rangaistuksen alkamisesta, henkilön vapautumisesta sekä koevapauden alkamisesta ja keskeytymisestä. Tiedot on annettava etuudensaajasta, joka on alkanut suorittaa yli

4 5796 N:o 1223 kolme kuukautta kestävää vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta. Tiedot on annettava myös silloin, kun rangaistuksen täytäntöönpanoa välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika vähennetään rangaistuksesta ja vähennyksen ja rangaistuksen täytäntöönpanon yhteenlaskettu aika on yli kolme kuukautta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 72 :n 2 momentin johdantokappale tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämän lain 85 :n 3 momentin 6 kohtaa sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2008 saataviin tietoihin. Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut kansaneläke tarkistetaan ensimmäisen kerran tämän lain 24 :n 3 momentin perusteella sen jälkeen, kun eläkkeensaaja on palauttanut 73 :n 3 momentin mukaisen selvityspyynnön tai tarkistushakemuksen. Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva leskeneläkkeen täydennysmäärä tarkistetaan tämän lain 36 :n 1 momentin perusteella ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

5 5797 N:o 1224 Laki kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta Annettu 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain voimaanpanosta 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (569/2007) 3, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1152/2007, ja muutetaan 2 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: 2 Työttömyyseläke Muutoin työttömyyseläkkeeseen sovelletaan, mitä kansaneläkelain 3 9 :ssä säädetään määritelmistä ja soveltamisalasta, 4 luvussa kansaneläkkeen määräytymisperusteista, 54 56, 62 64, 67 ja :ssä toimeenpanosta, 12 luvussa muutoksenhausta, 13 luvussa tietojen saamisesta, luovuttamisesta ja salassapidosta, 14 luvussa rahoituksesta ja 15 luvussa viivästysajalta maksettavasta korotuksesta, indeksisidonnaisuudesta, rahamäärien pyöristämisestä sekä ulosmittaus- ja siirtokiellosta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 235/2009 StVM 51/2009 EV 233/2009

6 5798 N:o 1225 Laki eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (571/2007) 12 :n 2 momentin 1 kohta, 13 :n 2 momentti, 14 :n 1 momentin 4 kohta, 17 :n 6 momentti, 30 :n 2 momentin johdantokappale, 41, 45 :n 2 momentti ja 53 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 12 :n 2 momentin 1 kohta laissa 1002/2008, sekä lisätään lakiin uusi 30 a seuraavasti: 12 Vuositulo Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään: 1) yrittäjänä, maatalousyrittäjänä ja apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena; sekä 13 Huomioon otettava omaisuus Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittu omaisuus otetaan huomioon verotuksessa vahvistetun tai lasketun arvon mukaisena. Metsäomaisuuden arvona otetaan huomioon 12 :n 2 momentissa tarkoitettu metsätalouden tulo kerrottuna luvulla 10. Obligaatiot ja joukkovelkakirjat otetaan huomioon niiden käyvän arvon mukaisina. Julkisesti noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden arvona otetaan huomioon 70 prosenttia asumistuen myöntö- tai tarkistusajankohtaa edeltävän vuoden viimeisen pörssipäivän arvosta. Vakuutussijoitukset otetaan huomioon takaisinostoarvoon. 14 Etuoikeutetut tulot Asumistukea laskettaessa vuositulona ei oteta huomioon hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa: HE 235/2009 StVM 51/2009 EV 233/2009

7 N:o ) lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää, elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea tai lapsen elatusapua, jota suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai kirjallisen sopimuksen perusteella; 17 Asumistuen tarkistaminen Asumistuen määrä muutetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jona 10 :ssä tarkoitettu enimmäismäärän korottamiseen oikeuttava lapsi muuttaa samaan asuntoon asumistuen saajan kanssa tai pois siitä. Määrä lasketaan edellisen päätöksen määräytymisperusteiden ja sen antamisajankohdan mukaisen enimmäismäärän perusteella. Ennen päätöksen antamista asumistuen saajaa on kuultava. 30 Asumistuen periminen takautuvasti maksettavasta työeläkkeestä tai korvauksesta Kansaneläkelaitoksella on oikeus periä kansaneläkelain 6 :ssä mainittujen lakien mukaisen eläkkeen maksajalta tämän takautuvasti suorittama eläke siltä osin kuin se vastaa liikaa maksettua asumistukea, jos eläkkeen maksaja: 30a Asumistuen myöntäminen väliaikaisesti Jos asumistuen hakija on hakenut eläkettä tai etuutta muusta valtiosta, asumistuki voidaan myöntää väliaikaisesti asian käsittelyn ajaksi. Kun muusta valtiosta haetusta eläkkeestä tai etuudesta saadaan tieto, Kansaneläkelaitos antaa lopullisen päätöksen asumistuesta. 41 Asian uudelleen ratkaiseminen eläkkeen tai korvauksen myöntämisen johdosta Jos asumistuen saajalle on takautuvasti myönnetty kansaneläke, leskeneläke tai kansaneläkelain 22 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu asumistuessa tulona huomioon otettava työeläke tai korvaus taikka tällaista etuutta on korotettu, Kansaneläkelaitos voi ilman tämän lain 42 :n mukaista päätöksen poistamista tai 39 :n 2 momentin mukaista asianosaisen suostumusta asianosaista kuultuaan ratkaista asian uudelleen. 45 Tiedot laitoshoidosta ja vankeusrangaistuksesta Rikosseuraamuslaitoksen yksiköllä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tämän lain mukaisen asumistuen täytäntöönpanoa varten velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot rangaistuksen alkamisesta, henkilön vapautumisesta sekä koevapauden alkamisesta ja keskeytymisestä. Tiedot on annettava asumistuen saajasta, joka on alkanut suorittaa yli kolme kuukautta kestävää vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta. Tiedot on annettava myös silloin, kun rangaistuksen täytäntöönpanoa välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika vähennetään rangaistuksesta ja vähennyksen ja rangaistuksen täytäntöönpanon yhteenlaskettu aika on yli kolme kuukautta. 53 Indeksisidonnaisuus Tässä laissa säädetyt rahamäärät lukuun ottamatta 12 :n 3 momentissa ja 13 :n 3 momentissa mainittuja rahamääriä sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansanelä-

8 5800 N:o 1225 keindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 30 :n 2 momentin johdantokappale tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

9 5801 N:o 1226 Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 7 ja 38 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maahanmuuttajan erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 7 :n 2 momentin 9 kohta ja 38 :n 1 momentti, sekä lisätään 7 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 575/2007 ja 1158/2007, uusi 2 momentti ja lailla 575/2007 kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti, jolloin osaksi muutettu 2 momentti siirtyy 4 momentiksi ja nykyinen 4 momentti 5 momentiksi, seuraavasti: 7 Huomioon otettavat tulot Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä ja apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena. Korko- ja osinkotulot otetaan tulona huomioon, jos ne yhteensä ylittävät 60 euroa vuodessa. Tulona ei kuitenkaan oteta huomioon (etuoikeutetut tulot): 9) sotilasavustuslain (781/1993) mukaista perusavustusta eikä sotilasvammalain (404/1948) mukaista elinkorkoa; 38 Indeksisidonnaisuus Tämän lain 6, 7, 9, 19 ja 21 :n rahamäärät lukuun ottamatta 7 :n 3 momentissa mainittua rahamäärää sekä tämän lain mukaan myönnettyjen erityistukien rahamäärät sidotaan elinkustannusten muutoksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 235/2009 StVM 51/2009 EV 233/ /177

10 5802 N:o 1227 Laki asumistukilain 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/1975) 3 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1160/2007, seuraavasti: 3 Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin pysyviin kuukausituloihin luetaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketusta 3 a :n mukaisesta omaisuudesta viisitoista prosenttia jaettuna kahdellatoista siltä osin kuin se ylittää valtioneuvoston asetuksella vuosittain ruokakunnan koon mukaan säädettävän määrän. Omaisuudesta vähennetään velat. Pysyviin kuukausituloihin ei lueta valtioneuvoston asetuksella säädettäviä tuloja eikä 6 :n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja. Korko- ja osinkotulot otetaan tulona huomioon, jos ruokakunnan jäsenen korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät viisi euroa kuukaudessa. Korkotuloja arvioitaessa jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista vähennetään käyttövaroina euroa. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä ja apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena. Metsätalouden tulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 :n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla. Pysyviä kuukausituloja määriteltäessä voidaan käyttää muun luotettavan selvityksen puuttuessa perusteena henkilön veronalaisen ansio- ja pääomatulojen yhteismäärää viimeksi toimitetussa verotuksessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 235/2009 StVM 51/2009 EV 233/2009

11 5803 N:o 1228 Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vammaisetuuksista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (570/2007) 6 :n 2 momentti, 9 :n 1 momentin 4 kohta, 16, 17 :n 2 momentin 1 kohta, 31 :n otsikko ja 44 :n 2 momentti sekä lisätään 9 :n 1 momenttiin uusi 4 a kohta, 31 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1153/2007, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 33 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1050/2009, uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti: 6 Asumisaikavaatimus Henkilöllä on lisäksi ilman asumisaikavaatimuksen täyttämistä oikeus: 1) alle 16-vuotiaan vammaistukeen; 2) 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, jos hän saa 16 vuotta täyttäessään alle 16- vuotiaan vammaistukea; 3) eläkettä saavan hoitotukeen, jos hän saa 16 vuotta täyttäessään alle 16-vuotiaan vammaistukea. 9 Eläkettä saavan hoitotuki Oikeus hoitotukeen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa: 4) täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, sotilastapaturmalain (1211/1990), sotilasvammalain (404/1948) taikka liikennevakuutusta koskevan lainsäädännön mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi; 4 a) tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/1991) mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä tai elinkorkoa taikka liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai ansiomenetyskorvausta, viimeksi mainittua kuitenkin vasta vuoden kuluttua vahingon sattumisesta; tai 16 Takautuva hakuaika Vammaisetuutta maksetaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jolloin oikeus etuuteen on syntynyt. Jos oikeus vammaisetuuteen syntyy HE 235/2009 StVM 51/2009 EV 233/2009

12 5804 N:o 1228 kuukauden 1 päivänä, maksetaan vammaisetuutta kuitenkin sen kuukauden alusta, jona oikeus siihen on syntynyt. Etuutta ei kuitenkaan makseta ilman erityistä syytä pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen etuuden hakemista. Samoin menetellään etuutta korotettaessa. 17 Alle 16-vuotiaan vammaistuen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus Alle 16-vuotiaan vammaistukea saavan lapsen edunvalvojan, huoltajan tai muun alle 16-vuotiaan vammaistukea 15 :n 2 momentin mukaan hakemaan oikeutetun henkilön on ilmoitettava: 1) lapsen tai hänen huoltajansa osoitteen muutoksesta, ulkomaille muutosta ja Suomeen paluusta; 31 Maksamisen keskeyttäminen Vammaisetuuden maksaminen keskeytetään, jos ulkomailla asuva etuudensaaja tai alaikäisen etuudensaajan huoltaja ei ole vastannut hänelle 18 :n 4 momentin perusteella lähetettyyn olosuhteiden selvityspyyntöön määräajassa. 33 Vammaisetuuden lakkaaminen Vammaisetuus lakkaa ilman eri päätöstä, jos 31 :n 3 momentin perusteella keskeytettyä etuutta ei ole kahden vuoden kuluessa keskeyttämisestä lukien vaadittu maksettavaksi. 44 Tiedot vankeusrangaistuksesta Rikosseuraamuslaitoksen yksiköllä on salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä vammaisetuuksien täytäntöönpanoa varten velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot rangaistuksen alkamisesta, henkilön vapautumisesta sekä koevapauden alkamisesta ja keskeytymisestä. Tiedot on annettava etuudensaajasta, joka on alkanut suorittaa yli kolme kuukautta kestävää vankeusrangaistusta tai sen ohella suoritettavaa sakon muuntorangaistusta. Tiedot on annettava myös silloin, kun rangaistuksen täytäntöönpanoa välittömästi edeltänyt tutkintavankeusaika vähennetään rangaistuksesta ja vähennyksen ja rangaistuksen täytäntöönpanon yhteenlaskettu aika on yli kolme kuukautta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

13 5805 N:o 1229 Valtioneuvoston asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, muutetaan tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (925/2008) 3 :n 3 momentti, 7 :n 1 momentti ja 10 :n 1 momentti sekä lisätään 8 :ään uusi 4 momentti, seuraavasti: 3 Käräjäoikeus Jäljempänä mainittujen hakemusasioiden käsittelystä peritään seuraavat hakemusmaksut: 1) avioero: a) 79 euroa; b) jos asia siirretään istuntokäsittelyyn, maksu peritään kuten riita-asiassa; c) asian jatkokäsittely harkinta-ajan jälkeen 44 euroa; 2) riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (663/2005) mukaisesti käsiteltävä asia: a) jossa sovittelua ei aloiteta, 48 euroa; b) jossa sovittelu aloitetaan, 111 euroa; c) maksua ei peritä, jos sovittelua pyydetään oikeudenkäynnissä vireillä olevassa asiassa, jossa sovittelun loputtua peritään lopullisen ratkaisun vaiheen mukainen oikeudenkäyntimaksu, kuitenkin vähintään 111 euroa; vahvistettuun sovintoon päättyvässä asiassa peritään lopullisen ratkaisun vaiheesta riippumatta 111 euroa; 3) konkurssi: a) konkurssiin asettamista koskevassa asiassa hakijalta peritään 115 euroa, jollei velallista aseteta konkurssiin; b) konkurssiin asettamisesta peritään konkurssipesältä 240 euroa; c) jakoluettelon vahvistamiseen päättyvästä konkurssiasiasta 285 euroa; d) muusta kuin jakoluettelon vahvistamiseen päättyvästä konkurssiasiasta peritään 115 euroa; maksua ei kuitenkaan peritä, jos konkurssi jatkuu julkisselvityksenä; e) erikseen hakemuksesta käsiteltävästä muusta konkurssilakiin (120/2004) perustuvasta asiasta peritään hakijalta 115 euroa; maksua ei kuitenkaan peritä asiassa, joka koskee turvaamistoimen tai pakkokeinon määräämistä, pesäluettelon vahvistamista tai muuta velallisen velvollisuutta, jälkivalvontaa taikka vahvistetun jakoluettelon oikaisemista tai muuttamista; f) riitautettua saatavaa koskevan asian käsittelystä, jos asia siirretään riitaisena istuntokäsittelyyn, peritään maksu riitauttajalta kuten riita-asiassa; 4) saneerausmenettely: a) asia, jossa saneerausmenettelyä ei päätetä aloittaa, 115 euroa;

14 5806 N:o 1229 b) asia, jossa saneerausmenettely päätetään aloittaa, 520 euroa; c) erikseen hakemuksesta käsiteltävä saneerausmenettelyyn liittyvä muu asia 115 euroa; 5) sulautumisasia 230 euroa. 7 Todistusmaksut Tilauksesta annettavasta todistuksesta peritään todistusmaksua 20 euroa. 8 Otemaksut ja jäljennösmaksut Skannaamista edellyttävän asiakirjan toimittamisesta sähköpostitse peritään maksu kuten telekopiona toimitettavasta asiakirjasta. 10 Kuuluttamis- ja eräät muut kustannukset Kustannukset, jotka aiheutuvat virallisen lehden perimistä ilmoitusmaksuista, sisältyvät suoritteesta perittävään maksuun 3 :n 3 momentin 3 kohdan b alakohdassa sekä 4 ja 5 kohdassa mainituissa asioissa. Maksuun eivät kuitenkaan sisälly väliaikaisesta kiellosta kuuluttamisesta aiheutuvat kustannukset saneerausmenettelyä koskevassa asiassa. Muissa maksullisissa asioissa peritään virallisessa lehdessä kuuluttamisesta aiheutuneet kustannukset erikseen täysimääräisinä. Kuuluttamisesta muissa lehdissä peritään jokaiselta käsittelymaksun suorittamiseen velvolliselta kuuluttamiskustannusten korvauksena 70 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Ahti Penttinen

15 N:o 1230 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 5807 Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun ammattikorkeakoululain (351/2003) 26 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 564/2009: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettujen opetusministeriön toimialaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen toiminnan maksullisuudesta ja maksuista. 2 Opetuksesta perittävät maksut Ammattikorkeakoululain 17 :ssä tarkoitetuista erikoistumisopinnoista opiskelijalta voidaan periä enintään 250 euron maksu lukukaudessa. Ammattikorkeakoululain 17 :ssä tarkoitetussa avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa opiskelijalta voidaan periä enintään 10 euron maksu ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1045/2009) 12 :n 3 momentin mukaista opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti. Maksu on sama, jos opiskelija ammattikorkeakoulun myöntämän opinto-oikeuden perusteella muutoin kuin avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen mukaisia opintoja. 3 Oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävät maksut Jos ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, ammattikorkeakoulu voi periä niistä maksun omakustannusarvon mukaisesti. Edellä 1 momentissa tarkoitettuina oppimateriaaleina ja tarvikkeina ei pidetä ammattikorkeakoululain 26 :n tarkoitetussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä tämän asetuksen 2 :n 2 momentin mukaisessa koulutuksessa opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännöksissä edellytettyjä varusteita, opetuksessa käytettäviä ammattikorkeakoululle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia välineitä. 4 Kelpoisuuskoemaksut ja opiskeluoikeuden palauttamismaksu Ammattikorkeakoulu voi periä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 2 momentin perusteella järjestämistään terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksenä olevista näyttö-, teoria- ja käytännön kokeista kokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kokeeseen osallistuvalta, kuitenkin yhteensä enintään euroa. Ammattikorkeakoulu voi periä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 8 :n 2 momentin perusteella muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ammattihenkilöiden kelpoisuuskokeen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kokeeseen osallistuvalta, kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Kokeen tai sen jonkin osion uusimisesta voidaan periä sama maksu kuin hylätystä suorituksesta.

16 5808 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1230 Kelpoisuuskokeen hyväksytystä suorituksesta annettavasta todistuksesta voidaan periä 20 euroa. Jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa ammattikorkeakoululain 23 :ssä säädetyn ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin takia ja hakee mainitun lain 25 :n mukaisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi, hakemuksen käsittelystä peritään 35 euroa. Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos opiskelija on menettänyt opiskeluoikeutensa, koska hän ei ole suorittanut opintojaan ammattikorkeakoululain 24 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ja hakee mainitun lain 25 :n mukaisesti oikeutta saada lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. 5 Kirjastopalvelumaksut Kirjastojen omista kokoelmista annetut paikallislainat ja aineistojen muu paikallinen käyttö, sekä kirjastojen kokoelmaluetteloiden ja avoimien julkaisuarkistojen hakukäyttö ovat maksuttomia. Kaukopalvelusta valtion ja kuntien ylläpitämille kirjastoille, valtion ja kuntien viranomaisille, sekä kirjastoille, jotka saavat toimintaansa valtionavustusta tai valtionosuutta, voidaan periä aineiston lähettämis- ja tuottamiskustannukset omakustannusarvon mukaan. Jäljennöksistä ja tulosteista voidaan periä maksu omakustannusarvon mukaan. 6 Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä toukokuuta 2003 ammattikorkeakoulujen opetuksesta perittävien maksujen perusteista annettu valtioneuvoston asetus (354/2003) ja 21 päivänä joulukuuta 2007 kelpoisuuskokeeseen liittyvistä maksuista annettu opetusministeriön asetus (1473/2007). Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ammattikorkeakoulut voivat siirtyä 2 :ssä säädettyjen maksujen ja maksuperusteiden käyttöön asteittain, kuitenkin viimeistään lukien, johon asti ammattikorkeakoulut voivat käyttää avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa vuonna 2009 käytössä olleita maksuja ja erikoistumisopinnoissa nyt kumottavan asetuksen mukaista maksua. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen Hallitusneuvos Marjatta Lindqvist JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN