Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset. Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset. Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen"

Transkriptio

1 Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit

2 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Satakunnassa toimivien neljän musiikkiopiston (Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistot sekä Palmgrenkonservatorio) toiminnan vaikuttavuutta maakunnassa. Tutkimus pohjaa aineistoon, joka on koottu kevään 2011 aikana Soiva Satakunta -hankkeessa musiikkiopistojen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoiden yhteistyönä. Musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta tuodaan esiin kysyntä- ja tarjontavaikutusten kautta. Kysyntävaikutuksilla tarkoitetaan musiikkiopistojen toiminnan taloudellista vaikuttavuutta Satakunnassa. Tarjontavaikutuksilla tarkoitetaan toiminnan yleistä yhteiskunnallista ja laadullista vaikuttavuutta. Musiikkiopistojen toiminnan tarjontavaikutuksia pyritään tuomaan esiin kuvaamalla musiikkiopistojen koulutusta, konserttitoimintaa ja yhteistyötä musiikkiopistojen välillä ja sidosryhmien kanssa. Satakunnan musiikkiopistoissa opiskelee yhteensä 2600 lasta ja nuorta taiteen perusopetuksessa (v. 2010). Orkestereja toimii runsaat 30 kappaletta. Konsertteja järjestetään vuosittain yli 400. Musiikkiopistot toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa ylläpitäjä- ja sopimuskuntiensa sivistystoimen ja kulttuuritoimen kanssa. Musiikkiopistot ovatkin kehittyneet osaksi kunnan ja alueen asiantuntija- ja palveluverkkoa koulutuksen ja yhteisöllisyyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Osoituksena tästä voidaan nähdä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja sekä muiden taidelajien kanssa että opetus- ja sosiaalitoimen kanssa. Kulttuuripalvelut mielletäänkin yhä enemmän osaksi kuntien kokonaisvaltaista palvelutoimintaa. Kysyntävaikutuksista saatiin selville, että musiikkiopistot työllistävät 173 koko- tai osa-aikaista musiikin lehtoria, tuntiopettajaa ja hallintohenkilöä Satakunnassa vuonna Tehtyjä työvuosia on yhteensä 117. Palkkoja musiikkiopistot maksavat noin 3,5 miljoonaa euroa työnantajan suorittamien henkilösivukulujen vähentämisen jälkeen. Palkoista Satakunnassa asuvalle henkilöstölle maksetaan 80 %, 2,8 miljoonaa euroa. Satakunnassa musiikkiopistot tuottavat kunnallisveroa alueelle tästä summasta yhteensä puolisen miljoonaa euroa. Lisäksi maksetuista palkoista ainakin osa kulutetaan maakunnassa ja siellä valmistettuihin tuotteisiin, mikä edelleen lisää kysyntävaikutuksia alueella. Satakuntalaiset musiikkiopistot hankkivat tuki- ja ostopalveluita yhteensä runsaan miljoonan euron verran vuosittain. Niiden satakuntalaisuusastetta ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Satakuntalaisten musiikkiopistojen rahoituksen kokonaissumma kohoaa 5,7 miljoonaan euroon (v. 2010), josta valtionosuuksien osuus on n. 60 %, 3,5 miljoonaa euroa. Kuntien osuus on hieman vajaa neljännes, n. 1,4 miljoonaa euroa.

3 2 ESIPUHE Musiikkiopistot toimivat yhä tiiviimmässä yhteistyössä opetus- ja sosiaalitoimen kanssa ja ovatkin kehittyneet osaksi kunnan ja alueen asiantuntija- ja palveluverkkoa koulutuksen ja yhteisöllisyyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Osoituksena tästä voidaan nähdä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja sekä muiden taidelajien kanssa että opetus- ja sosiaalitoimen kanssa. Pedagogisen osaamisen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä toimiva ja kehittyvä yhteistyö ovat tärkeitä keinoja tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa, silloin kun kilpaillaan lasten ja nuorten kiinnostuksesta ja ajasta muiden harrastusmahdollisuuksien kanssa. Tässä tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta kuvaamalla musiikkiopistojen kysyntä- ja tarjontavaikutuksia toimijalähtöisesti ja erityisesti vuorovaikutusta korostaen tuoden esiin musiikkiopistojen sidosryhmät sekä yhteistyö ja sen rakenteet. Tutkimusraportti on osa Satakuntaliiton ja Porin, Rauman ja Huittisten kaupunkien rahoittamaa Soiva Satakunta projektia, jossa ovat mukana Kankaanpään, Huittisten ja Rauman musiikkiopistot sekä Palmgren konservatorio. Tämä tutkimus pohjautuu pitkälti musiikkiopistojen taloutta ja toimintaa kuvaavaan laajaan aineistoon, joka on projektissa koottu kevään 2011 aikana. Haluammekin kiittää erityisesti musiikkiopistojen ja konservatorion rehtoreita sekä muuta henkilöstöä merkittävästä työpanoksesta ja asiantuntemuksesta. Kiitokset myös projektin ohjausryhmälle, jolta olemme saaneet arvokkaita neuvoja ja ideoita tutkimusprosessin ja projektin kuluessa sekä rahoittajille, joiden tarjoama taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksemme. Porissa, 25. lokakuuta 2011 Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen

4 3 SISÄLTÖ TAULUKKOLUETTELO... 5 KUVIOLUETTELO JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Musiikkiopistojen rooli musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmässä Musiikkioppilaitosten historiaa Satakunnassa Musiikkiopistojen toiminta-alueen kuvaus Väestökehitys Väestöennuste Työssäkäynti Kulttuurin merkityksestä Satakunnalle Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Menetelmät ja aineistonkuvaus Kulttuurin vaikuttavuudesta MUSIIKKIOPISTOJEN TOIMINNAN TARJONTAVAIKUTUKSET Muuttujaluokitus ja aineisto Opetus ja oppiminen Taiteen perusopetus Opiskelijoiksi hakevien määrä ja opiskelijamäärä Oppilaitosten ja kotien välinen yhteistyö Ammatillinen opetus Palmgren -konservatoriossa Osaamispääoman kehittäminen Tulevaisuuden näkymiä Opetuksellinen yhteistyö Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Miten tuoda esiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Konserttitoiminta Musiikkiopistojen yhteistyötahot ja verkottuminen MUSIIKKIOPISTOJEN TOIMINNAN ALUEELLISET KYSYNTÄVAIKUTUKSET Kunnallisverotulovaikutukset Hankintojen taloudelliset vaikutukset... 53

5 4 3.3 Satakunnan musiikkiopistojen rahoitus JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 59

6 5 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Pendelöinti Kankaanpäähän (10 henkeä rajana) Taulukko 2 Pendelöinti Poriin (10 henkeä rajana) Taulukko 3 Pendelöinti Huittisiin (10 henkeä rajana) Taulukko 4 Pendelöinti Raumalle (10 henkeä rajana) Taulukko 5 Oppilaiksi hakevien määrät vuonna Taulukko 6 Opiskelijamäärä musiikkiopistoittain vuonna Taulukko 7 Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistoissa sekä Palmgren konservatoriossa toimivia orkestereja Taulukko 8 Palmgren-konservatorion ammatillisen koulutuksen hakijamäärien kehittyminen vuosina Taulukko 9 Konserttien määrä lukuvuoden aikana Taulukko 10 Satakunnan musiikkiopistojen palkkasummat työnantajan sivukulujen vähentämisen jälkeen ja Satakuntaan maksetut kunnallisverot vuonna 2010 (luvut ovat arvioita) Taulukko 11 Satakunnan musiikkiopistojen tuki- ja ostopalvelut vuonna 2010, (osittain) Taulukko 12 Satakunnan musiikkiopistojen rahoitus tulolajeittain vuonna 2010, 54

7 6 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä (www.musiikinopetus.fi)... 8 Väkiluvun suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja koko maassa Väestöennusteen mukainen suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa sekä suurimmissa kunnissa vuoteen Väestöennusteen mukainen 7 15-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen Väestöennusteen mukainen vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen Satakunta: kulttuurin arvonlisäyksen jakautuminen toimialaryhmittäin vuonna 2007 (milj. euroa), Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto, verkkojulkaisu, Tilastokeskus (2007) Kulttuurialojen osuus alueen koko arvonlisäyksestä, Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto, verkkojulkaisu, Tilastokeskus (2007) Taiteen perusopetuksen rakenne ja laajuus (taiteiden välinen yhteistyö ja rahoitus, Taiteen perusopetuksen yhteistyöseminaari ).. 34 Kuvio 9 Musiikkiopiston sidosryhmiä... 50

8 7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta Satakunnassa. Musiikkiopistojen toimintaa tuodaan esiin kysyntä- ja tarjontavaikutusten kautta. Musiikkiopistojen toiminnalla on paljon laadullista vaikuttavuutta, joka pyritään tässä raportissa tuomaan esiin kuvaamalla musiikkiopistojen konserttitoimintaa ja yhteistyötä musiikkiopistojen välillä ja sidosryhmien kanssa. Tarjontavaikutukset kuvaavat pitkälti juuri laadullista vaikuttavuutta. Kysyntävaikutuksilla tarkoitetaan musiikkiopistojen toiminnan taloudellista vaikuttavuutta Satakunnassa. Raportti pohjaa aineistoon, joka on koottu kevään 2011 aikana Soiva Satakunta -projektissa musiikkiopistojen rehtoreiden ja muun henkilöstön sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoiden yhteistyönä. Aineiston keruun pohjalta on muodostunut mittaristo, jolla myös jatkossa voidaan seurata musiikkiopistojen toimintaa ja kerätty aineisto tukee myös tulevaisuuden suunnittelua. Soiva satakunta -projekti ( ) on ollut satakuntalaista musiikkiosaamista kokoava hanke. Hankkeessa käynnistettiin musiikkiopistojen organisoitumisen vaihtoehtoisten tapojen selvitys. Hankkeen aikana on kartoitettu musiikkiopistojen toiminnan menestystekijöitä ja yhteistyötä sekä kehitetty tulevaisuuden yhteistyömuotoja. Satakuntaliiton ja Huittisten, Porin sekä Rauman kaupunkien rahoittaman hankkeen koordinaattorina on toiminut Palmgrenkonservatorio ja muina toteuttajina Huittisten ja Rauman musiikkiopistot sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Kankaanpään musiikkiopisto on myös antanut asiantuntemustaan projektin käyttöön Musiikkiopistojen rooli musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmässä On monia tapoja harrastaa musiikkia: musiikkiopistojen ohella myös yksityiset musiikkikoulut, yksityisopetus, erilaiset koulujen, yhdistysten, seurakuntien, nuorisotalojen, kansan- ja työväenopistojen ym. yksilöopetus, ryhmät, kuorot ja orkesterit. Mikä on musiikkiopistojen rooli laajalla musiikin opetuksen kentällä? Seuraavassa kuviossa tuodaan esiin musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä, jossa tärkeässä osassa on musiikkiopistojen tarjoama taiteen perusopetus, sillä se pitkäjänteisenä ja tavoitteellisena opetuksena antaa valmiuksia ennen kaikkea elinikäiseen musiikin harrastamiseen, mutta valmentaa myös musiikin opiskeluun ammatiksi saakka.

9 8 Kuvio 1 Musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä (www.musiikinopetus.fi) Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee yli opiskelijaa. Vapaan sivistystyön keskeisimpiä toteuttajia ovat kansalais- ja työväenopistot (236 opistoa), joista valtaosaa ylläpitävät kunnat. Lisäksi yksityisiä kansanopistoja toimii maassamme 84. Myös kesäyliopistot tarjoavat vapaan sivistystyön alueelle kuuluvaa koulutusta, avointa yliopisto-opetusta sekä muuta koulutusta. Yksityistä musiikinopetusta tarjoavat yksittäiset henkilöt tai yhteisöt ja se on yleensä omakustanteista. Opetus voi tapahtua oppilaan tai opettajan kotona tai toimipaikassa yksityistunteina tai muistuttaen yleisen oppimäärän opetusta (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/vapaa_sivistystyo). Musiikin perusopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa, rohkaista musiikilliseen toimintaan, tarjota musiikillisia ilmaisuvälineitä ja siten tukea musiikillisen identiteetin muodostumista ja kokonaisvaltaista kasvua. Opetuksen tehtävänä on myös auttaa ymmärtämään musiikin aika- ja tilannesidonnaisuus, sillä musiikki on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa ja sen merkitys eri ihmisille on erilainen. Musiikin perusopetus toteutuu kouluissa ja lukioissa. Taideaineena musiikin tulee luoda ja tukea koulun kulttuuritoimintaa ja siksi musiikki onkin tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikin perusopetus antaa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen

10 9 kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/musiikin_perusopetus). Varhaisiän musiikkikasvatus on osa musiikkiopistojen toimintaa ja sen tavoitteena on tarjota lapsille musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja sekä antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Varhaisiän musiikkikasvatus tukee lapsen luovuuden ja itseilmaisun kehittymistä. Varhaisiän musiikkikasvatus alkaa musiikkileikkikoulusta, jonka jälkeen musiikin parissa voi jatkaa musiikkivalmennuksessa tai soitinvalmennuksessa. Soitinvalmennuksessa on mahdollisuus myös kokeilla eri instrumentteja oman instrumentin löytymiseksi (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/varhaisian_musiikkikasvatus). Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle, sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Opintojen eri vaiheissa työskentely voi tapahtua esim. työpajoissa, periodeina tai projekteina. Esiintyminen on erottamaton osa musiikinopiskelua ja esiintymiskoulutus alkaa samalla hetkellä kuin koko opiskelu ja etenee taitojen karttumisen myötä yhä vaativampiin yhteyksiin. Musiikin perustason opetuksesta vastaavat pääasiassa musiikkiopistot, mutta tämän tason opetusta annetaan myös musiikkikouluissa, konservatorioissa ja Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/tpo_musiikin_laaja_oppimaara). Konservatoriot järjestävät musiikkialan ammatillista peruskoulutusta (2. asteen ammatillinen koulutus). Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja se kestää 3 vuotta antaen ammatilliset perusvalmiudet ja yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Koulutusohjelmat vaihtelevat laitoksittain, mutta muusikon koulutusohjelma löytyy kaikista konservatoriosta. Edellytyksenä opiskelemaan pääsylle on suoritettu peruskoulu ja musiikin perustason oppimäärä tai vastaavat tiedot ja taidot sekä muu soveltuvuus alalle. Musiikin korkea-asteen koulutusta antavat ammattikorkeakoulut, yliopistot ja Sibelius-Akatemia (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/korkea-asteen_koulutus.) Soiva Satakunta -projektin yhteydessä käydyissä työpajoissa ja keskusteluissa on tullut selkeästi esiin se, että Satakunnassa musiikkiopistojen ja Palmgren-konservatorion ja kansalais- sekä työväenopistojen välillä on toimiva yhteistyösuhde musiikin opetuksessa ja varsinaista kilpailuasetelmaa ei siten esiinny. Yhteistyötä kansalais- ja työväenopistojen kanssa on tulevaisuudessa mahdollisuus kehittää lisää. Esimerkkeinä yhteistyöstä musiikin perusopetuksen kanssa voidaan tuoda esiin se, että Kankaanpäässä musiikkiopisto tekee yhteistyötä musiikkiluokkien kanssa ja Raumalla lukion opetussuunnitelma sisältää musiikkiopiston kursseja. Myös Huittisten musiikkiopisto on

11 10 tuonut esiin yhteistoiminnan kansalaisopistojen ja lukion kanssa tulevaisuuden mahdollisuutena. Musiikkiopistotoiminnan merkittävyyttä voidaan tuoda esiin niissä opiskelevien lasten/nuorten määrän kautta. Koramon (2009) mukaan lukuvuonna opiskeli suomalaisissa valtion tuntiperusteisen avun piirissä olevissa musiikkiopistoissa yli lasta. Taiteen perusopetus musiikissa poikkeaa merkittävästi muiden taiteenalojen perusopetuksesta, sillä musiikkiopistoissa valtaosa oppilaista (80 %) opiskelee laajan oppimäärän mukaisesti. Taiteen perusopetuksen musiikin perusopetuksen erityispiirteitä selittäviä syitä on useita. Musiikkioppilaitosjärjestelmä on virallistettu jo vuonna 1968 ensimmäisen musiikkioppilaitoslain astuttua voimaan ja opetussuunnitelmat ovat alusta asti olleet laajoja ja ammattiopintoihin tähtääviä. Musiikkiopistot ovat edelleenkin välttämätön pohja ammatilliseen koulutukseen pyrkiville. Ammattimuusikon koulutusura alkaa jo varhain, eikä ammattiuralle ole mahdollista suuntautua ilman järjestelmällistä soitonopetusta. Musiikin laaja oppimäärä on vaativa ja aikaa vievä, sillä kotiharjoittelu täydentää soitto- ja yhteisten aineiden tunteja. Soittamiseen oppiminen edellyttää myös runsaasti yksilöopetusta. Musiikkiopistojen keskeisiä haasteita ovatkin yhtäältä lahjakkaiden lasten/nuoreten löytäminen opetuksen piiriin ja toisaalta joustavien, yksilöllisten opiskelupolkujen mahdollistaminen. Musiikin laaja oppimäärä haastaakin oppilaitokset pitkäjänteisen opiskelukulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, joka onnistuu kokonaisvaltaisen pedagogisen kehittämistyön kautta sekä myös huomioiden oppilaaksi ottamisen joustavat käytännöt. Kuten Soiva Satakunta -hankkeen yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja työpajoissa on tullut esiin, tulee kilpailu nuorisoikäluokkien vapaaajan harrastusten ja aktiviteettien tarjonnassa kovenemaan edelleen. Musiikkiopistojen tulee toiminnan kehittämisen kautta vastata haasteeseen, jotta nuoria saadaan myös jatkossa musiikin harrastamisen ja opiskelun piiriin. Toimiva yhteistyö musiikkiopistojen välillä Satakunnassa ja osittain myös sen rajat ylittäen sekä sidosryhmäyhteistyö mahdollistavat musiikkiopistoille menestymisen myös jatkossa Musiikkioppilaitosten historiaa Satakunnassa Musiikkioppilaitostoiminnan juuret ovat Ranskassa, jossa perustettiin Pariisin konservatorio Suomessa musiikin opetus oppilaitoksessa alkoi 1882, kun Martin Wegelius perusti Helsingin musiikkiopiston. Oppilaitos muutti myöhemmin nimensä Sibelius-akatemiaksi. Ensimmäistä kerrostumaa edusti myös Boris Sirpon 1918 perustama Viipurin musiikkiopisto. Pori oli mukana musiikkioppilaitosten toisessa perustamisaallossa ja luvuilla, kun säveltäjä Armas Launis perusti kansankonservatorioita muun muassa

12 11 Turkuun, Tampereelle ja Poriin. Launiksen kansankonservatorion perillinen Palmgrenkonservatorio täyttää 80 vuotta Porin kansankonservatorio, myöhemmin musiikkiopisto, toimi vuosikymmeniä yksityisenä musiikkioppilaitoksena, kunnes se siirtyi vuonna 1968 Porin kaupungin omistukseen. Oppilaitos vaihtoi nimensä Palmgren-opistoksi Pori-Seura ry:n aloitteesta kunnioittaakseen porilaissyntyisen säveltäjän Selim Palmgrenin muistoa. Opisto muuttui konservatorioksi, kun Porin kaupunki sai musiikkialan ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan vuonna ja 1970-luvut olivat koko Suomessa voimakasta kasvu- ja kehitysaikaa suomalaiselle musiikkioppilaitosjärjestelmälle. Oppilaitosten toimintaperiaatteet ja rahoitus määriteltiin lainsäädännöllä. Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistot syntyivät musiikkioppilaitosverkon kolmannessa vaiheessa luvyulla. Kaikki kolmen aloittivat ensin yksityisinä oppilaitoksina, mutta siirtyivät myöhemmin kaupunkien ylläpitämiksi. 1.2 Musiikkiopistojen toiminta-alueen kuvaus Väestökehitys Satakunta on väkiluvultaan seitsemänneksi suurin maakunta Suomen yhdeksästätoista maakunnasta. Sen asukasluku on ( ). Satakunta koostuu kolmesta seutukunnasta: Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnat. Satakunnan musiikkiopistoista Palmgren-konservatorio toimii Porin seutukunnassa, Huittisten musiikkiopisto Porin seutukunnassa (osittain myös Rauman seutukunnassa), Kankaanpään musiikkiopisto Pohjois-Satakunnassa ja Rauman musiikkiopisto pääosin Rauman seutukunnassa. Palmgren-konservatorion ammatillinen toiseen asteen opetus tavoittaa opiskelijoita laajemmaltakin alueelta, käytännössä koko Suomesta. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2010 noin henkilöä. Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,2. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 5,9 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa (kuvio 2). Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuoden 2009 jälkeen väkiluku on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Rauman seutukunnassa vastaavan ajan väestötappio on 6,8 %. Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-15,5 %). Sekä Rauman seutukunnassa että Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut

13 12 Porin seudusta poiketen yhä voimakasta. Vuoden 2009 aikana Rauman seutukunnan väestötappio kuitenkin kutistui selvästi, mutta v väestökato kiihtyi jälleen hieman. Väestökehitys on ollut negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuodesta 2009 alkaen. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Tosin maahanmuutto on hieman paikannut väestökatoa. Kuvio 2 koko maassa Väkiluvun suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Väestöennuste Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,8 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 4,1 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 9,8 % ja 12,4 % (kuvio 3). Väestöennuste perustuu muutaman edellisvuoden väestökehitykseen ja siitä laskettuun trendiin. Ennuste uusitaan kolmen vuoden välein, joten vuonna 2012 julkaistaan seuraava.

14 13 Kuvio 3 Väestöennusteen mukainen suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa sekä suurimmissa kunnissa vuoteen 2040 Tarkasteltaessa Satakunnan seutukuntien ja suurimpien kaupunkien/kuntien väestöennustetta vuosille havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa ja pysyy suunnilleen samana Huittisissa. Muualle ennustetaan laskua. Porin seutukunnassa väestön väheneminen tulee kuitenkin olemaan melko vähäistä. Väestö tulee pienenemään ennusteen mukaan noin 1,5 %:n verran vuoteen 2040 mennessä. Rauman kaupungissa väki vähenee 7,8 %, Eurassa 6,2 % ja koko Rauman seutukunnassa 6,5 %. Kokemäellä väestö vähenee 10,6 %, Harjavallassa 8 %, Ulvilassa 7,7 %, Kankaanpäässä 10 % ja Pohjois-Satakunnan seutukunnassa 12,4 %. Musiikkiopistoille merkittävän peruskouluikäisen, 7 15-vuotiaiden ikäluokka tulee Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan pienenemään selvästi muutaman lähivuoden aikana Satakunnassa (kuvio 4). Tämän jälkeen nuorten ikäluokkien pudotus tulee tasaantumaan, ja 2010-luvun lopulta alkaen voidaan havaita pientä ajoittaista nousuakin. Valtakunnallisesti kehitys on samansuuntaista, joskin lähivuosien supistuma tulee olemaan loivempi, ja vastaavasti vuosikymmenen lopun nousu suurempi. Satakunnassa erityisesti Pohjois-Satakunnan seutukunnan nuorten ikäluokkien määrä tulee tippumaan eniten, suunnilleen 16 % vuoden 2008 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Lievintä pudotus on Porin seutukunnassa, runsaat 5 % muutaman seuraavan vuoden aikana. Rauman seutukunnassa kehitys on hieman Poria

15 14 heikompaa, mutta selvästi Pohjois-Satakuntaa suotuisampaa luvulta alkaen ikäluokkien kehityksen ennakoidaan tasaantuvan. Kuvio 4 Väestöennusteen mukainen 7 15-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen 2040 Palmgren-konservatorio harjoittaa myös ammatillista toisen asteen koulutusta. Sen pääasiallisen kohderyhmän ikäluokka, vuotiaat, tulee supistumaan merkittävästi Satakunnassa ja sen seutukunnissa (kuvio 5). Pudotus on myös valtakunnallisesti merkittävää. Supistuminen tulee ennusteen mukaan jatkumaan vielä vajaan kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen ikäluokan kehitys tulee tasaantumaan. Valtakunnallisesti kyseinen ikäluokka tulee kasvamaan uudelleen tämän vuosikymmenen lopulta lähtien. Kuten nuoremmissa ikäluokissa, Porin seutukunnassa kehitys tulee olemaan myönteisintä (-18 % vuoteen 2018 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna) ja Pohjois-Satakunnassa selvästi heikointa (vähennystä vastaavasti -32 % vuoteen 2021 mennessä).

16 15 Kuvio 5 Väestöennusteen mukainen vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen Työssäkäynti Satakunnan seutukunnat muodostavat kukin melko yhtenäisen työssäkäyntialueen. Pohjois-Satakunnassa keskus on Kankaanpää. Kankaanpään työpaikoista 83 %:iin käydään töissä (pendelöidään) Pohjois-Satakunnan seutukunnan alueelta ( ) (Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilasto). Mikäli Porin seutukunnan kunnat lasketaan mukaan, kohoaa osuus lähes 91 %:iin. Kankaanpäässä käy eniten töissä oman kaupungin työllisiä, 74,5 % (taulukko 1). Seuraavina tulevat Pori, Jämijärvi ja Pomarkku.

17 16 Taulukko 1 Pendelöinti Kankaanpäähän (10 henkeä rajana) Porin seutukunnassa on erotettavissa ainakin kaksi erillistä työssäkäyntialuetta: Pori ja Huittinen. Porin työpaikoissa käydään töissä 93 %:sti Porin seutukunnan alueelta. Porilaisia Porissa työssäkäyvistä on 79 % (taulukko 2). Seuraavaksi eniten Poriin pendelöidään Ulvilasta, Nakkilasta, Luvialta ja Raumalta. Etenkin Luvian (55 %) ja Ulvilan (65,7 %) alhainen työpaikkaomavaraisuusaste kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen suhde kunnassa asuviin työllisiin antaa viitteitä suureen pendelöintiin lähikuntiin, lähinnä Poriin. Luvia ja Ulvila ovatkin Satakunnan ainoat kunnat, joiden työllisten merkittävin työssäkäyntikunta on muu kuin asuinkunta.

18 17 Taulukko 2 Pendelöinti Poriin (10 henkeä rajana) TYÖPAIKAN KUNTA ASUINKUNTA Henkeä Osuus Pori - Björneborg Työpaikkoja yhteensä Pori - Björneborg ,0 % Ulvila - Ulvsby ,9 % Nakkila 611 1,7 % Luvia 576 1,6 % Rauma - Raumo 476 1,3 % Harjavalta 348 0,9 % Pomarkku - Påmark 254 0,7 % Kankaanpää 218 0,6 % Kokemäki - Kumo 200 0,5 % Turku - Åbo 195 0,5 % Merikarvia - Sastmola 192 0,5 % Tampere - Tammerfors 148 0,4 % Eura 137 0,4 % Eurajoki - Euraåminne 127 0,3 % Helsinki - Helsingfors 113 0,3 % Huittinen 105 0,3 % Siikainen 74 0,2 % Lavia 66 0,2 % Sastamala 51 0,1 % Espoo - Esbo 50 0,1 % Vantaa - Vanda 39 0,1 % Kiikoinen 37 0,1 % Säkylä 27 0,1 % Jyväskylä 24 0,1 % Köyliö - Kjulo 24 0,1 % Nokia 24 0,1 % Vaasa - Vasa 23 0,1 % Kihniö 19 0,1 % Seinäjoki 19 0,1 % Uusikaupunki - Nystad 18 0,0 % Honkajoki 17 0,0 % Karvia 17 0,0 % Parkano 17 0,0 % Ylöjärvi 16 0,0 % Ikaalinen - Ikalis 15 0,0 % Laitila 15 0,0 % Oulu - Uleåborg 15 0,0 % Jämijärvi 14 0,0 % Lappeenranta - Villmanstrand 14 0,0 % Salo 14 0,0 % Hämeenlinna - Tavastehus 13 0,0 % Lahti - Lahtis 13 0,0 % Naantali - Nådendal 13 0,0 % Kristiinankaupunki - Kristinestad 12 0,0 % Pyhäranta 11 0,0 % Kaarina - S:t Karins 10 0,0 % Kuopio 10 0,0 % Lieto - Lundo 10 0,0 %

19 18 Huittisissa käydään selvästi eniten töissä Huittisista, 73 % (taulukko 3). 19 suurinta kuntaa muodostaa n. 96 % Huittisissa työssäkäynnistä. Seuraavaksi eniten kaupungissa käydään töissä Sastamalasta ja Kokemäeltä. Koko Porin seutukunnan osuus on n. 78 %. Koska Huittinen sijaitsee kolmen maakunnan rajalla, työssäkäyntialue ulottuu myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen puolelle. Paikkakuntia, joissa on Huittisten musiikkiopiston toimipiste, ovat Huittinen, Kokemäki, Harjavalta, Säkylä ja Nakkila. Lisäksi sopimuskuntiin kuuluvat Köyliö, Eura, Pöytyä, Punkalaidun ja Oripää. Huittisiin suuntautuvasta työssäkäynnistä 90 % muodostuu em. musiikkiopiston toiminta-alueen kunnista tulevasta pendelöinnistä. Taulukko 3 Pendelöinti Huittisiin (10 henkeä rajana) Rauman työpaikkoihin pendelöidään 88 %:sti Rauman seutukunnan alueelta. Raumalaisia Raumalla työssäkäyvistä on 79 % (taulukko 4). Seuraavaksi eniten Raumalle pendelöidään Eurajoelta, Pyhärannasta, Porista ja Eurasta. Rauma sijaitsee aivan Satakunnan eteläisellä laidalla, minkä vuoksi työssäkäyntialue ulottuu oman seutukuntansa ja Satakunnan lisäksi selvästi myös Vakka-Suomen puolelle. Rauman musiikkiopiston toiminta-alueena on Euran, Eurajoen ja Pyhärannan kunnat. Raumalle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä vajaat 90 % tulee näistä kunnista.

20 19 Taulukko 4 Pendelöinti Raumalle (10 henkeä rajana) Kulttuurin merkityksestä Satakunnalle Kulttuuri nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä jo nyt Satakunnassa ja luovien alojen kehittäminen, kulttuuritarjonnan ja kulttuurialan työpaikkojen sekä yrittäjyyden kehittäminen korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Satakunnan maakuntasuunnitelmassa 2030 yhtenä kehittämisen painopistealueena tuodaan esiin

21 20 tavoite tuloksen tekemisestä kulttuuri- ja matkailumaakuntana. Suunnitelman mukaan kulttuuri-, liikunta-, nuorisotyö-, sekä kirjasto- ja vapaan sivistystyön palveluihin panostaminen on maakunnan asukkaiden kannalta tärkeä viihtyisyyttä, tasa-arvoa ja hyvinvointia lisäävä tekijä. Tehostaminen tuo tulevaisuudessa sijoitukset moninkertaisesti takaisin ja toimii myös merkittävänä välineenä sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Yritysten näkökulmasta taas Satakunnan tarjoamat koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa toimintaympäristön vetovoimaisuutta. Kulttuurisektorin nähdään olevan omalta osaltaan käynnistämässä tavoiteltua positiivisen kehityksen kierrettä. Toiminnan painopisteissä tuodaan esiin mm. lasten ja nuorten kulttuurin ja kansainvälistymisen tukeminen ja vapaa-ajan palveluiden sekä kulttuurisen nuorisotyön lisääminen. Kulttuurialan koulutusta ja oppilaitosten yhteistyötä kehitetään ja monikulttuurisuutta sekä kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan. Painopisteenä nostetaan esiin myös yhteistyön lisääminen hoito-, sosiaalija kulttuurialojen kesken (Satakunnan Maakuntasuunnitelma 2030). Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma Ilon ja valon Satakunta tuo maakunnan vahvuutena esiin mm. aktiiviset kansalais- ja työväenopistot sekä kuvataide- ja musiikkioppilaitokset. Mahdollisuuksina kulttuurin ja kulttuurialan kehittämisessä nostetaan esiin verkostoituminen, taide- ja taitoaineiden vahvistaminen peruskoulussa sekä eri tieteenalojen välinen ennakkoluulotoin yhteistyö. Kulttuurin hyvinvointia edistävä voima, kulttuurin tulosten ja vaikuttavuuden mittaaminen sekä uudet indikaattorit mahdollistavat myös kulttuurialan kehittämisen. Kulttuuri nostetaan Satakunnan matkailun kärjeksi. Kehityskohteena tuodaan esiin taiteen perusopetuksen kattavuuden puutteet ja kulttuurialalla laajemminkin mm. resurssien hajaantuminen ja yhteismarkkinoinnin ja tiedotuksen puute (Ilon ja valon Satakunta Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma ). Toimenpideohjelman konkreettisten toimenpiteiden päivityksessä tuodaan esiin kulttuuri- ja taidealan koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen. Taide-, kulttuuri- ja media-alan oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä edistäviin projekteihin ja rakenteisiin, poikkialaiseen ja poikkiyhteisölliseen toimintaan sekä poikkitieteiseen opiskeluun ja monialaiseen tutkimukseen tullaan panostamaan entistä enemmän. Musiikkiopistojen toimintaa koskien tuodaan esiin periodeittain jo toimivien sinfonia- ja puhallinorkesterien, kuten SataSinfonia, kehittäminen. Lasten ja nuorten kulttuuri kehittämisen kohdalla nostetaan esiin musiikin varhaiskasvatuksen ja harvinaisten soitinten opetuksen kehittäminen (Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma , Konkreettisten toimenpiteiden päivitys 2009). Tämän tutkimuksen aineiston keruun yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja musiikkiopistojen laatimissa SWOTanalyyseissä on tulevaisuuden mahdollisuutena noussut esiin yhteistyön kehittäminen eteenpäin ja tiivistäminen sekä osaamisen hyödyntäminen juuri harvinaisten soitinten kohdalla. SataSinfonian toimintaa tullaa myös tuomaan esiin tässä raportissa musiikkiopistojen yhteistyötä ja verkostoitumista kuvattaessa.

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Syrjäytetty Nuori? 9.10.2013 Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta Ungas levekår koulutuksen ulkopuolella työelämän ulkopuolella sosiaalinen ulkopuolisuus taloudellinen ulkopuolisuus Terveydellinen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN

SATAKUNNAN KEHITYSVAMMAISTEN POLKUPYÖRÄVIESTI MYÖTÄTUULEEN Kehitysvammaisten Suuri Ristiretki, jolla tuodaan Myötätuulta Satakuntalaisille päättäjille, jotta heillä olisi enemmän rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Viestin tarkoitus on myös lyödä rumpua Satakunnan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA 1. TOIMINTA-AJATUS Toiminta-alue ja ylläpitäjä Tehtävät Tavoitteet Kulttuuripalvelujen tuottaminen 2. OPPIMISKÄSITYS 3.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE

Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE Perusturva Bia Kaski 27.10.2016 Lausuntopyyntö 1 (2) Satakunnan kunnat OHJAAMO SATAKUNTA HANKE VUOSILLE 2017 2019 Porin perusturva on valmistellut ja toiminut hallinnoijana Ohjaamo Satakunta nimisessä

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä

PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 1. TOIMINTA-AJATUS... 2

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Maakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja

Maakuntakierros Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Maakuntakierros 2011 Satakunta 2.11.2011, Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot