Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset. Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset. Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen"

Transkriptio

1 Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit

2 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Satakunnassa toimivien neljän musiikkiopiston (Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistot sekä Palmgrenkonservatorio) toiminnan vaikuttavuutta maakunnassa. Tutkimus pohjaa aineistoon, joka on koottu kevään 2011 aikana Soiva Satakunta -hankkeessa musiikkiopistojen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoiden yhteistyönä. Musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta tuodaan esiin kysyntä- ja tarjontavaikutusten kautta. Kysyntävaikutuksilla tarkoitetaan musiikkiopistojen toiminnan taloudellista vaikuttavuutta Satakunnassa. Tarjontavaikutuksilla tarkoitetaan toiminnan yleistä yhteiskunnallista ja laadullista vaikuttavuutta. Musiikkiopistojen toiminnan tarjontavaikutuksia pyritään tuomaan esiin kuvaamalla musiikkiopistojen koulutusta, konserttitoimintaa ja yhteistyötä musiikkiopistojen välillä ja sidosryhmien kanssa. Satakunnan musiikkiopistoissa opiskelee yhteensä 2600 lasta ja nuorta taiteen perusopetuksessa (v. 2010). Orkestereja toimii runsaat 30 kappaletta. Konsertteja järjestetään vuosittain yli 400. Musiikkiopistot toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa ylläpitäjä- ja sopimuskuntiensa sivistystoimen ja kulttuuritoimen kanssa. Musiikkiopistot ovatkin kehittyneet osaksi kunnan ja alueen asiantuntija- ja palveluverkkoa koulutuksen ja yhteisöllisyyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Osoituksena tästä voidaan nähdä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja sekä muiden taidelajien kanssa että opetus- ja sosiaalitoimen kanssa. Kulttuuripalvelut mielletäänkin yhä enemmän osaksi kuntien kokonaisvaltaista palvelutoimintaa. Kysyntävaikutuksista saatiin selville, että musiikkiopistot työllistävät 173 koko- tai osa-aikaista musiikin lehtoria, tuntiopettajaa ja hallintohenkilöä Satakunnassa vuonna Tehtyjä työvuosia on yhteensä 117. Palkkoja musiikkiopistot maksavat noin 3,5 miljoonaa euroa työnantajan suorittamien henkilösivukulujen vähentämisen jälkeen. Palkoista Satakunnassa asuvalle henkilöstölle maksetaan 80 %, 2,8 miljoonaa euroa. Satakunnassa musiikkiopistot tuottavat kunnallisveroa alueelle tästä summasta yhteensä puolisen miljoonaa euroa. Lisäksi maksetuista palkoista ainakin osa kulutetaan maakunnassa ja siellä valmistettuihin tuotteisiin, mikä edelleen lisää kysyntävaikutuksia alueella. Satakuntalaiset musiikkiopistot hankkivat tuki- ja ostopalveluita yhteensä runsaan miljoonan euron verran vuosittain. Niiden satakuntalaisuusastetta ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Satakuntalaisten musiikkiopistojen rahoituksen kokonaissumma kohoaa 5,7 miljoonaan euroon (v. 2010), josta valtionosuuksien osuus on n. 60 %, 3,5 miljoonaa euroa. Kuntien osuus on hieman vajaa neljännes, n. 1,4 miljoonaa euroa.

3 2 ESIPUHE Musiikkiopistot toimivat yhä tiiviimmässä yhteistyössä opetus- ja sosiaalitoimen kanssa ja ovatkin kehittyneet osaksi kunnan ja alueen asiantuntija- ja palveluverkkoa koulutuksen ja yhteisöllisyyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Osoituksena tästä voidaan nähdä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja sekä muiden taidelajien kanssa että opetus- ja sosiaalitoimen kanssa. Pedagogisen osaamisen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä toimiva ja kehittyvä yhteistyö ovat tärkeitä keinoja tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa, silloin kun kilpaillaan lasten ja nuorten kiinnostuksesta ja ajasta muiden harrastusmahdollisuuksien kanssa. Tässä tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta kuvaamalla musiikkiopistojen kysyntä- ja tarjontavaikutuksia toimijalähtöisesti ja erityisesti vuorovaikutusta korostaen tuoden esiin musiikkiopistojen sidosryhmät sekä yhteistyö ja sen rakenteet. Tutkimusraportti on osa Satakuntaliiton ja Porin, Rauman ja Huittisten kaupunkien rahoittamaa Soiva Satakunta projektia, jossa ovat mukana Kankaanpään, Huittisten ja Rauman musiikkiopistot sekä Palmgren konservatorio. Tämä tutkimus pohjautuu pitkälti musiikkiopistojen taloutta ja toimintaa kuvaavaan laajaan aineistoon, joka on projektissa koottu kevään 2011 aikana. Haluammekin kiittää erityisesti musiikkiopistojen ja konservatorion rehtoreita sekä muuta henkilöstöä merkittävästä työpanoksesta ja asiantuntemuksesta. Kiitokset myös projektin ohjausryhmälle, jolta olemme saaneet arvokkaita neuvoja ja ideoita tutkimusprosessin ja projektin kuluessa sekä rahoittajille, joiden tarjoama taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksemme. Porissa, 25. lokakuuta 2011 Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen

4 3 SISÄLTÖ TAULUKKOLUETTELO... 5 KUVIOLUETTELO JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Musiikkiopistojen rooli musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmässä Musiikkioppilaitosten historiaa Satakunnassa Musiikkiopistojen toiminta-alueen kuvaus Väestökehitys Väestöennuste Työssäkäynti Kulttuurin merkityksestä Satakunnalle Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Menetelmät ja aineistonkuvaus Kulttuurin vaikuttavuudesta MUSIIKKIOPISTOJEN TOIMINNAN TARJONTAVAIKUTUKSET Muuttujaluokitus ja aineisto Opetus ja oppiminen Taiteen perusopetus Opiskelijoiksi hakevien määrä ja opiskelijamäärä Oppilaitosten ja kotien välinen yhteistyö Ammatillinen opetus Palmgren -konservatoriossa Osaamispääoman kehittäminen Tulevaisuuden näkymiä Opetuksellinen yhteistyö Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Miten tuoda esiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Konserttitoiminta Musiikkiopistojen yhteistyötahot ja verkottuminen MUSIIKKIOPISTOJEN TOIMINNAN ALUEELLISET KYSYNTÄVAIKUTUKSET Kunnallisverotulovaikutukset Hankintojen taloudelliset vaikutukset... 53

5 4 3.3 Satakunnan musiikkiopistojen rahoitus JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 59

6 5 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Pendelöinti Kankaanpäähän (10 henkeä rajana) Taulukko 2 Pendelöinti Poriin (10 henkeä rajana) Taulukko 3 Pendelöinti Huittisiin (10 henkeä rajana) Taulukko 4 Pendelöinti Raumalle (10 henkeä rajana) Taulukko 5 Oppilaiksi hakevien määrät vuonna Taulukko 6 Opiskelijamäärä musiikkiopistoittain vuonna Taulukko 7 Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistoissa sekä Palmgren konservatoriossa toimivia orkestereja Taulukko 8 Palmgren-konservatorion ammatillisen koulutuksen hakijamäärien kehittyminen vuosina Taulukko 9 Konserttien määrä lukuvuoden aikana Taulukko 10 Satakunnan musiikkiopistojen palkkasummat työnantajan sivukulujen vähentämisen jälkeen ja Satakuntaan maksetut kunnallisverot vuonna 2010 (luvut ovat arvioita) Taulukko 11 Satakunnan musiikkiopistojen tuki- ja ostopalvelut vuonna 2010, (osittain) Taulukko 12 Satakunnan musiikkiopistojen rahoitus tulolajeittain vuonna 2010, 54

7 6 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä (www.musiikinopetus.fi)... 8 Väkiluvun suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja koko maassa Väestöennusteen mukainen suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa sekä suurimmissa kunnissa vuoteen Väestöennusteen mukainen 7 15-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen Väestöennusteen mukainen vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen Satakunta: kulttuurin arvonlisäyksen jakautuminen toimialaryhmittäin vuonna 2007 (milj. euroa), Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto, verkkojulkaisu, Tilastokeskus (2007) Kulttuurialojen osuus alueen koko arvonlisäyksestä, Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto, verkkojulkaisu, Tilastokeskus (2007) Taiteen perusopetuksen rakenne ja laajuus (taiteiden välinen yhteistyö ja rahoitus, Taiteen perusopetuksen yhteistyöseminaari ).. 34 Kuvio 9 Musiikkiopiston sidosryhmiä... 50

8 7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta Satakunnassa. Musiikkiopistojen toimintaa tuodaan esiin kysyntä- ja tarjontavaikutusten kautta. Musiikkiopistojen toiminnalla on paljon laadullista vaikuttavuutta, joka pyritään tässä raportissa tuomaan esiin kuvaamalla musiikkiopistojen konserttitoimintaa ja yhteistyötä musiikkiopistojen välillä ja sidosryhmien kanssa. Tarjontavaikutukset kuvaavat pitkälti juuri laadullista vaikuttavuutta. Kysyntävaikutuksilla tarkoitetaan musiikkiopistojen toiminnan taloudellista vaikuttavuutta Satakunnassa. Raportti pohjaa aineistoon, joka on koottu kevään 2011 aikana Soiva Satakunta -projektissa musiikkiopistojen rehtoreiden ja muun henkilöstön sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoiden yhteistyönä. Aineiston keruun pohjalta on muodostunut mittaristo, jolla myös jatkossa voidaan seurata musiikkiopistojen toimintaa ja kerätty aineisto tukee myös tulevaisuuden suunnittelua. Soiva satakunta -projekti ( ) on ollut satakuntalaista musiikkiosaamista kokoava hanke. Hankkeessa käynnistettiin musiikkiopistojen organisoitumisen vaihtoehtoisten tapojen selvitys. Hankkeen aikana on kartoitettu musiikkiopistojen toiminnan menestystekijöitä ja yhteistyötä sekä kehitetty tulevaisuuden yhteistyömuotoja. Satakuntaliiton ja Huittisten, Porin sekä Rauman kaupunkien rahoittaman hankkeen koordinaattorina on toiminut Palmgrenkonservatorio ja muina toteuttajina Huittisten ja Rauman musiikkiopistot sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Kankaanpään musiikkiopisto on myös antanut asiantuntemustaan projektin käyttöön Musiikkiopistojen rooli musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmässä On monia tapoja harrastaa musiikkia: musiikkiopistojen ohella myös yksityiset musiikkikoulut, yksityisopetus, erilaiset koulujen, yhdistysten, seurakuntien, nuorisotalojen, kansan- ja työväenopistojen ym. yksilöopetus, ryhmät, kuorot ja orkesterit. Mikä on musiikkiopistojen rooli laajalla musiikin opetuksen kentällä? Seuraavassa kuviossa tuodaan esiin musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä, jossa tärkeässä osassa on musiikkiopistojen tarjoama taiteen perusopetus, sillä se pitkäjänteisenä ja tavoitteellisena opetuksena antaa valmiuksia ennen kaikkea elinikäiseen musiikin harrastamiseen, mutta valmentaa myös musiikin opiskeluun ammatiksi saakka.

9 8 Kuvio 1 Musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä (www.musiikinopetus.fi) Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee yli opiskelijaa. Vapaan sivistystyön keskeisimpiä toteuttajia ovat kansalais- ja työväenopistot (236 opistoa), joista valtaosaa ylläpitävät kunnat. Lisäksi yksityisiä kansanopistoja toimii maassamme 84. Myös kesäyliopistot tarjoavat vapaan sivistystyön alueelle kuuluvaa koulutusta, avointa yliopisto-opetusta sekä muuta koulutusta. Yksityistä musiikinopetusta tarjoavat yksittäiset henkilöt tai yhteisöt ja se on yleensä omakustanteista. Opetus voi tapahtua oppilaan tai opettajan kotona tai toimipaikassa yksityistunteina tai muistuttaen yleisen oppimäärän opetusta (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/vapaa_sivistystyo). Musiikin perusopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa, rohkaista musiikilliseen toimintaan, tarjota musiikillisia ilmaisuvälineitä ja siten tukea musiikillisen identiteetin muodostumista ja kokonaisvaltaista kasvua. Opetuksen tehtävänä on myös auttaa ymmärtämään musiikin aika- ja tilannesidonnaisuus, sillä musiikki on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa ja sen merkitys eri ihmisille on erilainen. Musiikin perusopetus toteutuu kouluissa ja lukioissa. Taideaineena musiikin tulee luoda ja tukea koulun kulttuuritoimintaa ja siksi musiikki onkin tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikin perusopetus antaa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen

10 9 kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/musiikin_perusopetus). Varhaisiän musiikkikasvatus on osa musiikkiopistojen toimintaa ja sen tavoitteena on tarjota lapsille musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja sekä antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Varhaisiän musiikkikasvatus tukee lapsen luovuuden ja itseilmaisun kehittymistä. Varhaisiän musiikkikasvatus alkaa musiikkileikkikoulusta, jonka jälkeen musiikin parissa voi jatkaa musiikkivalmennuksessa tai soitinvalmennuksessa. Soitinvalmennuksessa on mahdollisuus myös kokeilla eri instrumentteja oman instrumentin löytymiseksi (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/varhaisian_musiikkikasvatus). Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle, sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Opintojen eri vaiheissa työskentely voi tapahtua esim. työpajoissa, periodeina tai projekteina. Esiintyminen on erottamaton osa musiikinopiskelua ja esiintymiskoulutus alkaa samalla hetkellä kuin koko opiskelu ja etenee taitojen karttumisen myötä yhä vaativampiin yhteyksiin. Musiikin perustason opetuksesta vastaavat pääasiassa musiikkiopistot, mutta tämän tason opetusta annetaan myös musiikkikouluissa, konservatorioissa ja Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/tpo_musiikin_laaja_oppimaara). Konservatoriot järjestävät musiikkialan ammatillista peruskoulutusta (2. asteen ammatillinen koulutus). Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja se kestää 3 vuotta antaen ammatilliset perusvalmiudet ja yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Koulutusohjelmat vaihtelevat laitoksittain, mutta muusikon koulutusohjelma löytyy kaikista konservatoriosta. Edellytyksenä opiskelemaan pääsylle on suoritettu peruskoulu ja musiikin perustason oppimäärä tai vastaavat tiedot ja taidot sekä muu soveltuvuus alalle. Musiikin korkea-asteen koulutusta antavat ammattikorkeakoulut, yliopistot ja Sibelius-Akatemia (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/korkea-asteen_koulutus.) Soiva Satakunta -projektin yhteydessä käydyissä työpajoissa ja keskusteluissa on tullut selkeästi esiin se, että Satakunnassa musiikkiopistojen ja Palmgren-konservatorion ja kansalais- sekä työväenopistojen välillä on toimiva yhteistyösuhde musiikin opetuksessa ja varsinaista kilpailuasetelmaa ei siten esiinny. Yhteistyötä kansalais- ja työväenopistojen kanssa on tulevaisuudessa mahdollisuus kehittää lisää. Esimerkkeinä yhteistyöstä musiikin perusopetuksen kanssa voidaan tuoda esiin se, että Kankaanpäässä musiikkiopisto tekee yhteistyötä musiikkiluokkien kanssa ja Raumalla lukion opetussuunnitelma sisältää musiikkiopiston kursseja. Myös Huittisten musiikkiopisto on

11 10 tuonut esiin yhteistoiminnan kansalaisopistojen ja lukion kanssa tulevaisuuden mahdollisuutena. Musiikkiopistotoiminnan merkittävyyttä voidaan tuoda esiin niissä opiskelevien lasten/nuorten määrän kautta. Koramon (2009) mukaan lukuvuonna opiskeli suomalaisissa valtion tuntiperusteisen avun piirissä olevissa musiikkiopistoissa yli lasta. Taiteen perusopetus musiikissa poikkeaa merkittävästi muiden taiteenalojen perusopetuksesta, sillä musiikkiopistoissa valtaosa oppilaista (80 %) opiskelee laajan oppimäärän mukaisesti. Taiteen perusopetuksen musiikin perusopetuksen erityispiirteitä selittäviä syitä on useita. Musiikkioppilaitosjärjestelmä on virallistettu jo vuonna 1968 ensimmäisen musiikkioppilaitoslain astuttua voimaan ja opetussuunnitelmat ovat alusta asti olleet laajoja ja ammattiopintoihin tähtääviä. Musiikkiopistot ovat edelleenkin välttämätön pohja ammatilliseen koulutukseen pyrkiville. Ammattimuusikon koulutusura alkaa jo varhain, eikä ammattiuralle ole mahdollista suuntautua ilman järjestelmällistä soitonopetusta. Musiikin laaja oppimäärä on vaativa ja aikaa vievä, sillä kotiharjoittelu täydentää soitto- ja yhteisten aineiden tunteja. Soittamiseen oppiminen edellyttää myös runsaasti yksilöopetusta. Musiikkiopistojen keskeisiä haasteita ovatkin yhtäältä lahjakkaiden lasten/nuoreten löytäminen opetuksen piiriin ja toisaalta joustavien, yksilöllisten opiskelupolkujen mahdollistaminen. Musiikin laaja oppimäärä haastaakin oppilaitokset pitkäjänteisen opiskelukulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, joka onnistuu kokonaisvaltaisen pedagogisen kehittämistyön kautta sekä myös huomioiden oppilaaksi ottamisen joustavat käytännöt. Kuten Soiva Satakunta -hankkeen yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja työpajoissa on tullut esiin, tulee kilpailu nuorisoikäluokkien vapaaajan harrastusten ja aktiviteettien tarjonnassa kovenemaan edelleen. Musiikkiopistojen tulee toiminnan kehittämisen kautta vastata haasteeseen, jotta nuoria saadaan myös jatkossa musiikin harrastamisen ja opiskelun piiriin. Toimiva yhteistyö musiikkiopistojen välillä Satakunnassa ja osittain myös sen rajat ylittäen sekä sidosryhmäyhteistyö mahdollistavat musiikkiopistoille menestymisen myös jatkossa Musiikkioppilaitosten historiaa Satakunnassa Musiikkioppilaitostoiminnan juuret ovat Ranskassa, jossa perustettiin Pariisin konservatorio Suomessa musiikin opetus oppilaitoksessa alkoi 1882, kun Martin Wegelius perusti Helsingin musiikkiopiston. Oppilaitos muutti myöhemmin nimensä Sibelius-akatemiaksi. Ensimmäistä kerrostumaa edusti myös Boris Sirpon 1918 perustama Viipurin musiikkiopisto. Pori oli mukana musiikkioppilaitosten toisessa perustamisaallossa ja luvuilla, kun säveltäjä Armas Launis perusti kansankonservatorioita muun muassa

12 11 Turkuun, Tampereelle ja Poriin. Launiksen kansankonservatorion perillinen Palmgrenkonservatorio täyttää 80 vuotta Porin kansankonservatorio, myöhemmin musiikkiopisto, toimi vuosikymmeniä yksityisenä musiikkioppilaitoksena, kunnes se siirtyi vuonna 1968 Porin kaupungin omistukseen. Oppilaitos vaihtoi nimensä Palmgren-opistoksi Pori-Seura ry:n aloitteesta kunnioittaakseen porilaissyntyisen säveltäjän Selim Palmgrenin muistoa. Opisto muuttui konservatorioksi, kun Porin kaupunki sai musiikkialan ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan vuonna ja 1970-luvut olivat koko Suomessa voimakasta kasvu- ja kehitysaikaa suomalaiselle musiikkioppilaitosjärjestelmälle. Oppilaitosten toimintaperiaatteet ja rahoitus määriteltiin lainsäädännöllä. Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistot syntyivät musiikkioppilaitosverkon kolmannessa vaiheessa luvyulla. Kaikki kolmen aloittivat ensin yksityisinä oppilaitoksina, mutta siirtyivät myöhemmin kaupunkien ylläpitämiksi. 1.2 Musiikkiopistojen toiminta-alueen kuvaus Väestökehitys Satakunta on väkiluvultaan seitsemänneksi suurin maakunta Suomen yhdeksästätoista maakunnasta. Sen asukasluku on ( ). Satakunta koostuu kolmesta seutukunnasta: Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnat. Satakunnan musiikkiopistoista Palmgren-konservatorio toimii Porin seutukunnassa, Huittisten musiikkiopisto Porin seutukunnassa (osittain myös Rauman seutukunnassa), Kankaanpään musiikkiopisto Pohjois-Satakunnassa ja Rauman musiikkiopisto pääosin Rauman seutukunnassa. Palmgren-konservatorion ammatillinen toiseen asteen opetus tavoittaa opiskelijoita laajemmaltakin alueelta, käytännössä koko Suomesta. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2010 noin henkilöä. Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,2. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 5,9 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa (kuvio 2). Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuoden 2009 jälkeen väkiluku on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Rauman seutukunnassa vastaavan ajan väestötappio on 6,8 %. Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-15,5 %). Sekä Rauman seutukunnassa että Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut

13 12 Porin seudusta poiketen yhä voimakasta. Vuoden 2009 aikana Rauman seutukunnan väestötappio kuitenkin kutistui selvästi, mutta v väestökato kiihtyi jälleen hieman. Väestökehitys on ollut negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuodesta 2009 alkaen. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Tosin maahanmuutto on hieman paikannut väestökatoa. Kuvio 2 koko maassa Väkiluvun suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja Väestöennuste Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,8 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 4,1 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 9,8 % ja 12,4 % (kuvio 3). Väestöennuste perustuu muutaman edellisvuoden väestökehitykseen ja siitä laskettuun trendiin. Ennuste uusitaan kolmen vuoden välein, joten vuonna 2012 julkaistaan seuraava.

14 13 Kuvio 3 Väestöennusteen mukainen suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa sekä suurimmissa kunnissa vuoteen 2040 Tarkasteltaessa Satakunnan seutukuntien ja suurimpien kaupunkien/kuntien väestöennustetta vuosille havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa ja pysyy suunnilleen samana Huittisissa. Muualle ennustetaan laskua. Porin seutukunnassa väestön väheneminen tulee kuitenkin olemaan melko vähäistä. Väestö tulee pienenemään ennusteen mukaan noin 1,5 %:n verran vuoteen 2040 mennessä. Rauman kaupungissa väki vähenee 7,8 %, Eurassa 6,2 % ja koko Rauman seutukunnassa 6,5 %. Kokemäellä väestö vähenee 10,6 %, Harjavallassa 8 %, Ulvilassa 7,7 %, Kankaanpäässä 10 % ja Pohjois-Satakunnan seutukunnassa 12,4 %. Musiikkiopistoille merkittävän peruskouluikäisen, 7 15-vuotiaiden ikäluokka tulee Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan pienenemään selvästi muutaman lähivuoden aikana Satakunnassa (kuvio 4). Tämän jälkeen nuorten ikäluokkien pudotus tulee tasaantumaan, ja 2010-luvun lopulta alkaen voidaan havaita pientä ajoittaista nousuakin. Valtakunnallisesti kehitys on samansuuntaista, joskin lähivuosien supistuma tulee olemaan loivempi, ja vastaavasti vuosikymmenen lopun nousu suurempi. Satakunnassa erityisesti Pohjois-Satakunnan seutukunnan nuorten ikäluokkien määrä tulee tippumaan eniten, suunnilleen 16 % vuoden 2008 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Lievintä pudotus on Porin seutukunnassa, runsaat 5 % muutaman seuraavan vuoden aikana. Rauman seutukunnassa kehitys on hieman Poria

15 14 heikompaa, mutta selvästi Pohjois-Satakuntaa suotuisampaa luvulta alkaen ikäluokkien kehityksen ennakoidaan tasaantuvan. Kuvio 4 Väestöennusteen mukainen 7 15-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen 2040 Palmgren-konservatorio harjoittaa myös ammatillista toisen asteen koulutusta. Sen pääasiallisen kohderyhmän ikäluokka, vuotiaat, tulee supistumaan merkittävästi Satakunnassa ja sen seutukunnissa (kuvio 5). Pudotus on myös valtakunnallisesti merkittävää. Supistuminen tulee ennusteen mukaan jatkumaan vielä vajaan kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen ikäluokan kehitys tulee tasaantumaan. Valtakunnallisesti kyseinen ikäluokka tulee kasvamaan uudelleen tämän vuosikymmenen lopulta lähtien. Kuten nuoremmissa ikäluokissa, Porin seutukunnassa kehitys tulee olemaan myönteisintä (-18 % vuoteen 2018 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna) ja Pohjois-Satakunnassa selvästi heikointa (vähennystä vastaavasti -32 % vuoteen 2021 mennessä).

16 15 Kuvio 5 Väestöennusteen mukainen vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen Työssäkäynti Satakunnan seutukunnat muodostavat kukin melko yhtenäisen työssäkäyntialueen. Pohjois-Satakunnassa keskus on Kankaanpää. Kankaanpään työpaikoista 83 %:iin käydään töissä (pendelöidään) Pohjois-Satakunnan seutukunnan alueelta ( ) (Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilasto). Mikäli Porin seutukunnan kunnat lasketaan mukaan, kohoaa osuus lähes 91 %:iin. Kankaanpäässä käy eniten töissä oman kaupungin työllisiä, 74,5 % (taulukko 1). Seuraavina tulevat Pori, Jämijärvi ja Pomarkku.

17 16 Taulukko 1 Pendelöinti Kankaanpäähän (10 henkeä rajana) Porin seutukunnassa on erotettavissa ainakin kaksi erillistä työssäkäyntialuetta: Pori ja Huittinen. Porin työpaikoissa käydään töissä 93 %:sti Porin seutukunnan alueelta. Porilaisia Porissa työssäkäyvistä on 79 % (taulukko 2). Seuraavaksi eniten Poriin pendelöidään Ulvilasta, Nakkilasta, Luvialta ja Raumalta. Etenkin Luvian (55 %) ja Ulvilan (65,7 %) alhainen työpaikkaomavaraisuusaste kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen suhde kunnassa asuviin työllisiin antaa viitteitä suureen pendelöintiin lähikuntiin, lähinnä Poriin. Luvia ja Ulvila ovatkin Satakunnan ainoat kunnat, joiden työllisten merkittävin työssäkäyntikunta on muu kuin asuinkunta.

18 17 Taulukko 2 Pendelöinti Poriin (10 henkeä rajana) TYÖPAIKAN KUNTA ASUINKUNTA Henkeä Osuus Pori - Björneborg Työpaikkoja yhteensä Pori - Björneborg ,0 % Ulvila - Ulvsby ,9 % Nakkila 611 1,7 % Luvia 576 1,6 % Rauma - Raumo 476 1,3 % Harjavalta 348 0,9 % Pomarkku - Påmark 254 0,7 % Kankaanpää 218 0,6 % Kokemäki - Kumo 200 0,5 % Turku - Åbo 195 0,5 % Merikarvia - Sastmola 192 0,5 % Tampere - Tammerfors 148 0,4 % Eura 137 0,4 % Eurajoki - Euraåminne 127 0,3 % Helsinki - Helsingfors 113 0,3 % Huittinen 105 0,3 % Siikainen 74 0,2 % Lavia 66 0,2 % Sastamala 51 0,1 % Espoo - Esbo 50 0,1 % Vantaa - Vanda 39 0,1 % Kiikoinen 37 0,1 % Säkylä 27 0,1 % Jyväskylä 24 0,1 % Köyliö - Kjulo 24 0,1 % Nokia 24 0,1 % Vaasa - Vasa 23 0,1 % Kihniö 19 0,1 % Seinäjoki 19 0,1 % Uusikaupunki - Nystad 18 0,0 % Honkajoki 17 0,0 % Karvia 17 0,0 % Parkano 17 0,0 % Ylöjärvi 16 0,0 % Ikaalinen - Ikalis 15 0,0 % Laitila 15 0,0 % Oulu - Uleåborg 15 0,0 % Jämijärvi 14 0,0 % Lappeenranta - Villmanstrand 14 0,0 % Salo 14 0,0 % Hämeenlinna - Tavastehus 13 0,0 % Lahti - Lahtis 13 0,0 % Naantali - Nådendal 13 0,0 % Kristiinankaupunki - Kristinestad 12 0,0 % Pyhäranta 11 0,0 % Kaarina - S:t Karins 10 0,0 % Kuopio 10 0,0 % Lieto - Lundo 10 0,0 %

19 18 Huittisissa käydään selvästi eniten töissä Huittisista, 73 % (taulukko 3). 19 suurinta kuntaa muodostaa n. 96 % Huittisissa työssäkäynnistä. Seuraavaksi eniten kaupungissa käydään töissä Sastamalasta ja Kokemäeltä. Koko Porin seutukunnan osuus on n. 78 %. Koska Huittinen sijaitsee kolmen maakunnan rajalla, työssäkäyntialue ulottuu myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen puolelle. Paikkakuntia, joissa on Huittisten musiikkiopiston toimipiste, ovat Huittinen, Kokemäki, Harjavalta, Säkylä ja Nakkila. Lisäksi sopimuskuntiin kuuluvat Köyliö, Eura, Pöytyä, Punkalaidun ja Oripää. Huittisiin suuntautuvasta työssäkäynnistä 90 % muodostuu em. musiikkiopiston toiminta-alueen kunnista tulevasta pendelöinnistä. Taulukko 3 Pendelöinti Huittisiin (10 henkeä rajana) Rauman työpaikkoihin pendelöidään 88 %:sti Rauman seutukunnan alueelta. Raumalaisia Raumalla työssäkäyvistä on 79 % (taulukko 4). Seuraavaksi eniten Raumalle pendelöidään Eurajoelta, Pyhärannasta, Porista ja Eurasta. Rauma sijaitsee aivan Satakunnan eteläisellä laidalla, minkä vuoksi työssäkäyntialue ulottuu oman seutukuntansa ja Satakunnan lisäksi selvästi myös Vakka-Suomen puolelle. Rauman musiikkiopiston toiminta-alueena on Euran, Eurajoen ja Pyhärannan kunnat. Raumalle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä vajaat 90 % tulee näistä kunnista.

20 19 Taulukko 4 Pendelöinti Raumalle (10 henkeä rajana) Kulttuurin merkityksestä Satakunnalle Kulttuuri nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä jo nyt Satakunnassa ja luovien alojen kehittäminen, kulttuuritarjonnan ja kulttuurialan työpaikkojen sekä yrittäjyyden kehittäminen korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Satakunnan maakuntasuunnitelmassa 2030 yhtenä kehittämisen painopistealueena tuodaan esiin

21 20 tavoite tuloksen tekemisestä kulttuuri- ja matkailumaakuntana. Suunnitelman mukaan kulttuuri-, liikunta-, nuorisotyö-, sekä kirjasto- ja vapaan sivistystyön palveluihin panostaminen on maakunnan asukkaiden kannalta tärkeä viihtyisyyttä, tasa-arvoa ja hyvinvointia lisäävä tekijä. Tehostaminen tuo tulevaisuudessa sijoitukset moninkertaisesti takaisin ja toimii myös merkittävänä välineenä sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Yritysten näkökulmasta taas Satakunnan tarjoamat koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa toimintaympäristön vetovoimaisuutta. Kulttuurisektorin nähdään olevan omalta osaltaan käynnistämässä tavoiteltua positiivisen kehityksen kierrettä. Toiminnan painopisteissä tuodaan esiin mm. lasten ja nuorten kulttuurin ja kansainvälistymisen tukeminen ja vapaa-ajan palveluiden sekä kulttuurisen nuorisotyön lisääminen. Kulttuurialan koulutusta ja oppilaitosten yhteistyötä kehitetään ja monikulttuurisuutta sekä kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan. Painopisteenä nostetaan esiin myös yhteistyön lisääminen hoito-, sosiaalija kulttuurialojen kesken (Satakunnan Maakuntasuunnitelma 2030). Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma Ilon ja valon Satakunta tuo maakunnan vahvuutena esiin mm. aktiiviset kansalais- ja työväenopistot sekä kuvataide- ja musiikkioppilaitokset. Mahdollisuuksina kulttuurin ja kulttuurialan kehittämisessä nostetaan esiin verkostoituminen, taide- ja taitoaineiden vahvistaminen peruskoulussa sekä eri tieteenalojen välinen ennakkoluulotoin yhteistyö. Kulttuurin hyvinvointia edistävä voima, kulttuurin tulosten ja vaikuttavuuden mittaaminen sekä uudet indikaattorit mahdollistavat myös kulttuurialan kehittämisen. Kulttuuri nostetaan Satakunnan matkailun kärjeksi. Kehityskohteena tuodaan esiin taiteen perusopetuksen kattavuuden puutteet ja kulttuurialalla laajemminkin mm. resurssien hajaantuminen ja yhteismarkkinoinnin ja tiedotuksen puute (Ilon ja valon Satakunta Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma ). Toimenpideohjelman konkreettisten toimenpiteiden päivityksessä tuodaan esiin kulttuuri- ja taidealan koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen. Taide-, kulttuuri- ja media-alan oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä edistäviin projekteihin ja rakenteisiin, poikkialaiseen ja poikkiyhteisölliseen toimintaan sekä poikkitieteiseen opiskeluun ja monialaiseen tutkimukseen tullaan panostamaan entistä enemmän. Musiikkiopistojen toimintaa koskien tuodaan esiin periodeittain jo toimivien sinfonia- ja puhallinorkesterien, kuten SataSinfonia, kehittäminen. Lasten ja nuorten kulttuuri kehittämisen kohdalla nostetaan esiin musiikin varhaiskasvatuksen ja harvinaisten soitinten opetuksen kehittäminen (Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma , Konkreettisten toimenpiteiden päivitys 2009). Tämän tutkimuksen aineiston keruun yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja musiikkiopistojen laatimissa SWOTanalyyseissä on tulevaisuuden mahdollisuutena noussut esiin yhteistyön kehittäminen eteenpäin ja tiivistäminen sekä osaamisen hyödyntäminen juuri harvinaisten soitinten kohdalla. SataSinfonian toimintaa tullaa myös tuomaan esiin tässä raportissa musiikkiopistojen yhteistyötä ja verkostoitumista kuvattaessa.

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto Kuva: Satakuntaliitto Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN

Lisätiedot

Kokemäen kansalaisopisto

Kokemäen kansalaisopisto Kokemäen kansalaisopisto LUKUVUODEN 2014 2015 TOIMINTASUUNNITELMA Työvuoden pituus ja opetuksen järjestäminen Työvuosi 1.8.2014 31.7.2015 Syyskausi 8.9. 13.12.2014 Kevätkausi 7.1. 11.5.2015 Syysloma 20.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020 Käsitelty opettajainkokouksessa 24.8.2013 Hyväksytty Someron kaupungin sivistyslautakunnassa 10.9.2013 Somero-opiston kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA

Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 22.5.2013 38 ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTON OPETUSSUUNNITELMA 1. TOIMINTA-AJATUS Toiminta-alue ja ylläpitäjä Tehtävät Tavoitteet Kulttuuripalvelujen tuottaminen 2. OPPIMISKÄSITYS 3.

Lisätiedot

PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä

PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA. Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä PORVOONSEUDUN MUSIIKKIOPISTO BORGÅNEJDENS MUSIKINSTITUT OPETUSSUUNNITELMA Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 1. TOIMINTA-AJATUS... 2

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta:

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Lounais-Suomen AVI Koulutuksen sijaintimaakunta:

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

18.1.2012. Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä

18.1.2012. Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä Pöytäkirja 1(3) 18.1.2012 Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä Työryhmän kokous 3 Aika ke 18.1.2012 klo 11 13 Paikka Läsnä kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone

Lisätiedot

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista

Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana strategista johtamista Kuntaliitto tukee kuntia laadun arvioinnissa ja sen kehittämisessä. Laadunhallinta ja tuloksellisuus osana opetustoimen strategista johtamista Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012,

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSM1JISTEfflÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot