Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien. N:o 23/1029 Rukajärven 14.D Kajaani

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien. N:o 23/1029 Rukajärven 14.D Kajaani 5.-7.9.2008"

Transkriptio

1 Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien KORVEN KAIKU N:o 23/1029 Rukajärven 14.D Kajaani Kajaanin Linna Vuonna 1604 Ruotsi aloitti linnan rakentamisen ja sen ensimmäinen rakentamisvaihe päättyi Pietari Brahe perusti vuonna 1651 linnan yhteyteen Kajaanin kaupungin. Venäläiset räjäyttivät linnan piirityksen päätteeksi vuonna Ensimmäinen puusilta rakennettiin linnan yli 1830-luvulla. Kuva: Juhani Karvonen. Sisällä: Perinteitä on vaalittava ja ne on siirrettävä eteenpäin... 3 Perinneyhdistyksen matka Ruka- ja Ontajärvelle... 4 Rajakenraali Erkki Raappana... 5 Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien ohjelma Kainuun Prikaatissa... 6 Perinneviikonloppuun liittyvän kirjoituskilpailun satoa Suomussalmelta... 7 Anni Oikarinen 06b Suomussalmen lukio Kevät/2008 Perinneviikonloppuun liittyvän kirjoituskilpailun satoa Suomussalmelta: Huumorin avulla voittoon Sota on asia, joka koskettaa suurinta osaa meistä aina. Vaikka sotatantereena ei olisikaan oma maa tai edes sama maanosa, voimme tuntea surua ja myötätuntoa kaukanakin olevia sodanuhreja kohtaan. Sota herättää epätoivoa ja joskus kummastustakin. Mikä saa meidät ajautumaan siihen tilanteeseen, etteivät sanat enää riitäkään vaan on siirryttävä keskustelelmaan tykkien ja käsikranaattien kera? Sodan henkisiä ja fyysisiä rasituksia ei voi kuvitellakaan, jos ei itse ole joutunut sodan keskelle sotilaana tai siviilinä. Kaikista sodan koettelemuksista huolimatta etenkin suomalaiset sotilaat kuvataan aina kirjoissa ja elokuvissa hilpeiksi huumoriveikoiksi, jotka jaksavat vinoilla ja laskea leikkiä. Se käy hyvin ilmi myös Antti Tuurin teoksista Rukajärven tie ja Elämä isänmaalle otetuista katkelmista: Minä panin vähän leikiksi ja sanoin, että mahdetaanko täältä pojille muuta kuin selän sija saada lohkaistuksi. Minusta tuntuukin, että juuri huumorin avulla suomalaiset sotilaat ovat jaksaneet taistella voitokkaasti läpi vaikeiden taistelujen. Tietäähän sen itsekin, miten paljon oma suhtautuminen vaikuttaa kaikkien asioiden kulkuun. Ihailen suuresti suomalaisten sotilaiden rohkeutta. Antti Tuurin katkelmistakin huomaa sen, millä asenteella sotaan on oikein lähdetty: Yksi meidän mies Lapinlahdelta oli saanut lääkäriltä tenttupullon. -- meidän jokaisen piti maistaa siitä pullosta rajanylityksen kunniaksi, ulkomaille lähdön kunniaksi. --- Kyllä meillä ainakin oli sellainen henki, että nyt mennään kun on siihen mahdollisuus. Tästä huomaa hyvin sen, miten suomalaiset ovat hyväksyneet tilanteen ja päättäneet rohkeasti kohdata sen, mitä on tulossa. Ehkäpä tässä on juuri kysymys siitä kuuluisasta suomalaisesta sisusta. Erityisen hienoa mielestäni on kuitenkin se, miten sotilaat ovat huolehtineet taistelutovereistaan. Kaikissa suomalaisissa sotakirjoissa tämä nousee aina vahvasti esille, niin myös Antti Tuurin katkelmissa: Jonkun puunrungon takana näin -- luutnantti Silventoisen -- joka makasi puun takana jalkaan haavoittuneena. Leikkasin puukolla saappaan halki, sain verisen jalan saappaasta. -- Annoin ensiapupakkaukseni luutnantille ja lähdin; juuri samalla Silventoinen vielä haavoittui käteen. Se, että asettaa toisen hengen oman henkensä edelle, on todellista rohkeutta. Sota on kauhistuttavaa ja pelottavaa. Siitä jää kaikille sen kokeneille varmasti hirveitä muistoja. Monet menettävät läheisiään, kuten minun mummunikin isänsä. Monilta menee kotikin. Vielä tänäkin päivänä kaikissa dokumenteissa sodan muisteleminen saa veteraanien silmät kyyneliin. Ihailen suunnattomasti suomalaisia sotilaita, jotka ovat urhoollisesti jaksaneet taistella maamme puolesta eivätkä ole antaneet huumorinkukankaan kuolla sodan raakuuksien keskellä. Olen heille kaikille, niin kaatuneille kuin sotaveteraaneillekin, hyvin kiitollinen siitä, että saan asua rauhallisessa, itsenäisessä Suomessa.

2 2 Korven Kaiku 2008 Pääkirjoitus Nuoriso, arvot ja perinteet 14.Divisioonan perinneyhdistyksen teemana on tänä vuonna Nuoriso, arvot ja perinteet. Teeman mukaisesti järjestetään Kainuun eri kuntien kouluissa yhteisiä tilaisuuksia ja kirjoituskilpailuja, joissa kyseistä teemaa pyritään avaamaan yhdessä opettajien ja koululaisten sekä opiskelijoiden kanssa. Haasteellinen tehtävä, sillä ymmärrämmehän kyseiset asiat varmaan kukin hieman eri tavalla. Vai ymmärrämmekö? Nuorison hyvinvointi ja tulevaisuus on yhteinen asia. Sen allekirjoitamme. Kun lapsi tai nuori ei löydä turvallista paikkaansa joukostamme, ei tilanne parane syyllisten etsimisellä. On osallistuttava yhdessä eri asioihin ja keskusteltava. Nuorten kanssa toimittaessa on kysymys ajasta. Yhteiskuntamme yhteisistä arvoista keskustellaan päivä päivältä entistä enemmän. Hyvä näin, koska ahneudesta ei saa tulla yhteiskuntamme tärkeintä arvoa. Valitettavasti seminaarien ja johtoryhmien määritelmät arvoista jäävät usein liian kaukaisiksi kadunmiehille ja -naisille. Kysyttäessä suomalaisilta heidän arvostamiaan asioita, konkreettisimmat vastaukset saa koululaisilta, opiskelijoilta ja varusmiehiltä. He uskaltavat vastata, mikä on tärkeätä. Avoimeen keskusteluun rohkaisu ja siihen osallistuminen onkin yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä arvoista. Näin vähennämme epätietoisuutta oikeasta ja väärästä sekä muokkaamme tulevaisuuden arvoja. Meille suomalaisille 90-vuotias itsenäisyytemme on arvo sinänsä, sen vaikeasta alkutaipaleesta huolimatta. Erityisesti sotiemme veteraanit, lotat ja koko tammenlehväsukupolvi ovat ansainneet pysyvän arvon yhteiskuntamme historiassa. Mitä asioita arvostamme tammenlehväsukupolvessa? Kysyessäni näitä asioita nuorilta ovat arvot olleet kohdallaan: esimerkillisyys, toisista huolehtiminen ja ymmärtäminen. Voisimmeko parempia arvoja vaalia? Hyviä lukuhetkiä ja juhlaviikonloppua! Kuva: Puolustusvoimat Jukka Valkeajärvi Rauhanturvaajana Kosovossa Hyvät Korven Kaiun lukijat! Historia opettaa 14. Divisioonan perinneyhdistys on perustettu vaalimaan arvokkaita perinteitä. Rukajärven suunnalla taistelleet soturit huolehtivat osaltaan siitä, että Suomi säilytti itsenäisyytensä ja vapautensa. Rukajärven suunnan poikkeuksellinen asema näkyi siten, että 14. Divisioona oli suoraan Ylipäällikön ja Päämajan johdossa. Sotaa käytiin vaativissa korpiolosuhteissa. Pitkä rintama kesti loppuun saakka. Tehtiin se mikä luvattiin. Divisioonan sotatie ei ollut haastava ainoastaan sotilaallisesti. Pitkä asemasotavaihe vaati myös moraalista ja sosiaalista selkärankaa sekä johtajilta että miehistöltä. Haasteita ja vaikeuksia riitti, mutta niistäkin selvittiin. Haluamme perinneyhdistyksen toiminnalla huolehtia siitä, että Rukajärven suunnan veteraanien panos ei unohdu. Veteraanien hyvät esimerkit kelpaavat ohjeeksi myös rauhan toimissa. Nuo esimerkit kertovat rohkeudesta, uskollisuudesta, isänmaanrakkaudesta, tulevaisuudenuskosta ja veljeydestä. Yhteisen hyvän asettaminen oman edun edelle on se viesti, jota perinneyhdistys haluaa välittää veteraanisukupolven perintönä nuoremmille sukupolville. Rukajärven suunnan veteraani- ja perinnepäivät järjestetään tänä vuonna Kajaanissa. Ensi vuoden tapahtuma on tarkoitus järjestää Ilomantsissa. Tapahtumaa kierrätetään edelleen vuorovuosin divisioonan rekrytointialueella. Perinnepäivien teemana on tällä kertaa Nuoriso, arvot ja perinteet. Teeman ympärille rakentuvilla tapahtumilla pyritään välittämään tietoa veteraanisukupolven panoksesta isänmaalle. Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen aktiivisia jäseniä erinomaisesta toiminnasta yhdistyksen päämäärien hyväksi. Yhdistys on nyt vakiinnuttanut toimintansa Kainuussa, Ylä-Savossa ja Pielisen Karjalassa. Tavoitteena on ulottaa toiminta myös Pohjanmaalle, mistä rekrytoitiin divisioonalle huomattava määrä täydennyshenkilöstöä sodan aikana. Yhdistyksen toiminnan tulos ei synny kokoussaleissa vaan ihmisten keskellä. Perinneyhdistyksen toiminnan kärki on suunnattu koulunuorisoon, jonka varassa tulevaisuutemme Kuva: Puolustusvoimat väistämättä lepää. Veteraanien ikuisesti kestävät arvot sekä kokemukset sodasta ja rauhasta ovat käytettävissä vahvistamaan nuorisomme henkistä pohjaa. Yhdistys pitää parhaansa mukaan myös jatkossa huolen siitä, että veteraanien esimerkki välittyy nuorten sukupolvien voimavaraksi ja elämän evääksi. Toivotan perinnepäiville osallistuville jälleen kerran unohtumatonta yhteistä tilaisuutta sekä kaikille lehden lukijoille hyvää vointia ja terveyttä sekä rauhallista syksyä. 14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Kenraalimajuri Paavo Kiljunen Korven Kaiku Divisioonan perinneyhdistys ry Painosmäärä: kpl Juhlapäivät tuovat väistämättä mukanaan menneen erittelyä ja tulevaisuuden hahmottelua. Tämä perinneviikonloppu tuo tilaisuuden todeta jälleen kerran, kuinka keskeinen asia itsenäiselle kansakunnalle on turvallisuus, kuinka tärkeä on rauha. Jotta Suomi voi kehittyä vieläkin paremmaksi, on meidän kyettävä kriittisesti arvioimaan omaa menneisyyttämme ja kyettävä oppimaan omasta menneisyydestämme. Ahtaissa paikoissa historia on opettanut meitä paljon. Suomi on rakentunut kuten modernit kansallisvaltiot yleensäkin: turvallisuuteen liittyvät uhat ovat kiinteyttäneet kansaa ja auttaneet luomaan sen hyvän laillisen järjestyksen, jonka varassa nykyinen Suomi elää ja hyvinvoi. Peruslähtökohtana meillä on aina ollut suvereenisuus ja siihen liittyen rajojen loukkaamattomuus sekä alueellinen koskemattomuus. Suomalaiselle nuorisolle itsenäisyys on itsestäänselvyys. Suomalaista nuorta vaivaa kuitenkin arvohämmennys. Haussa ovat uudet ja monikerroksiset arvot, yhteiskuntamalli, jossa nuori ihminen voi kiinnittyä ja tuntea olevansa osa jotain uutta kokonaisuutta samanaikaisesti eurooppalainen, suomalainen ja kainuulainen. Nuoret ammattilaiset liikkuvat koulutustaan vastaavan työn tai hyvän arkielämän odotusten perässä yhä nopeammin paikasta toiseen ja yli kansallisten rajojen. Verkostoituminen on merkinnyt globaalia kyynärpäätuntumaa, jossa kaikki tietävät toisistaan. Mutta se ei tarkoita sitä, että paikallisuuden merkitys häviää. Paikallisuus on globaalitaloudessa arvo. Ihmiset luovat paikkoja ja paikat luovat ihmisiä. Vapautta ei ole ilman vastuuta. Vastuuton vapaus on vaarallista. Se lisää turvattomuutta, laskee elämisen laatua ja rapauttaa arvopohjaa. Jokainen ihminen kantaa henkilökohtaisen vastuun sanoistaan ja teoistaan. Siksi hänen on selvitettävä itselleen, mitkä arvot ohjaavat toimintaa. Päätoimittaja: Jukka Valkeajärvi Toimitussihteeri: Heikki Visti Juuri nyt hyvä neuvo meille kaikille on opetella olemaan herroiksi elämisen sijasta ihmisiksi sitä kutsuttakoon opiksi kestävästä kehityksestä isänmaamme parhaaksi. Maalla menee hyvin vain, jos sen ihmisillä menee hyvin. Tervetuloa kaikkien sukupolvien yhteiseen perinneviikonloppuun. Vahva varuskuntakaupunki Kajaani on valmiina kohtaamaan teidät läheltä ja kaukaa, veteraaneista nuorisoon. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja Toimituskunta: Timo Karppinen, Tero Kinnarinen, Markku Mustonen ja Pekka Räihä Sivunvalmistus: Kajaanin Offsetpaino Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, 2008

3 Korven Kaiku Tammenlehvän Perinneliitto ry:n tervehdys Tammenlehvän Perinneliitto ry:n hallituksen puheenjohtajana tervehdin 14. Divisioonan perinneyhdistys ry:n jäseniä ja maanpuolustushenkistä lukijakuntaa. Ajan vääjäämätön riento harventaa sotiemme veteraanien ja kotirintaman vastuunkantajien rivejä kiihtyvällä tahdilla. Kehityksestä tietoisena Suomen kaikki veteraanijärjestöt ja niiden yhteistyövaltuuskunta VEVA käynnistivät 2000-luvun alkuvuosina hankkeen sotiemme perinteen aktiiviseksi vaalimiseksi. Tammenlehvän Perinneliitto ry. perustettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa kolmen perättäisen Tasavallan Presidentin läsnäollessa. Arvokkaassa juhlassa lausuttiin perinteen säilyttämisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet. Perinnetyön sisällön ja toimintatapojen valmisteluun asetettiin välittömästi Valmisteleva järjestelytoimikunta, jonka työn perusteella sotiemme perinnetyö siirrettiin virallisesti veteraanijärjestöiltä Tammenlehvän Perinneliitto ry:lle Torniossa pidetyn Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Tammenlehvän Perinneliitto ry. muodostaa veteraanijärjestöjen tahdon mukaisesti valtakunnallisen kattojärjestön sotiemme perinnetyön toteuttamisessa. Neljän veteraanijärjestön ohella jäseniksi on hakemuksesta hyväksytty 13 sotiemme perinnetyötä tekevää järjestöä. Jäsenkunta on jatkuvassa kasvussa, mikä merkitsee yhä aukottomampaa sotiemme perinnetyötä koko Suomessa. Veteraanijärjestöjen tahdon mukaisesti työ on käynnistetty lukuisissa työryhmissä, jotka raportoivat tuloksistaan perinneliiton hallitusta ja neuvottelukuntaa. Pisimmälle ehtineet työryhmät ovat museo-, tallenne-, muistomerkki- ja opetus- sekä historiatyöryhmät. Niiden ohella on käynnistetty naisten ja eräitä muita työryhmiä. Tammenlehvän Perinneliitto ry. on teettänyt arvotutkimuksia, toteuttanut teemaseminaareja ja jäsenjärjestöjen välisiä keskusteluja perinnetyön vastuualueista. Perinnetyötä on tiivistänyt muutto yhdessä kaikkien veteraanijärjestöjen kanssa Itä- Pasilan yhteisiin toimitiloihin. Perinneliitto toivoo yhä tiiviimpää yhteistyötä perinneyhdistysten ja kiltojen kanssa. Tammenlehvän Perinneliitto ry:n työ on kytketty valtiohallinnon kokonaisuuteen, jossa mukana ovat myös molemmat kansankirkot, Suomen Kuntaliitto, Suomen Kotiseutuliitto ja sotiimme liittyvät perinnetyön organisaatiot. Tammenlehvän Perinneliitto ry. ei tule perustamaan alueorganisaatioita, vaan toimii koordinoivana yhteistyökumppanina alue- ja paikallistasojen kanssa. Perinnetyön keskeisiä toimijoita ovat Kansallisarkisto, maakunta-arkistot, museot, sotiemme perinteitä selvittävät tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä tietenkin sotiemme perinteitä vaalivat järjestöt, killat ja perinneyhdistykset. Jatkossa onkin välttämätöntä, että toiminta tiivistyy perinnetyön kokonaisuudeksi vailla päällekkäisyyksiä ja aukkoja. Toimintaan voi tutustua veteraaniperinteen portaalissa Ajankohtainen hanke on yli kuuden sadan sankarihaudan kunnostaminen yhteistyössä seurakuntien ja perinneyhdistysten kanssa. Kiireellisiin tehtäviin kuuluu kirjallisten ja esineaineistojen saattaminen arkistoihin ja museoihin tavalla, että ne ovat kiinnostuneiden löydettävissä. Toivonkin, että kaikki tahot kodeista järjestöihin vihkiytyvät sotiemme perinnetyön tekemiseen yhdessä Tammenlehvän Perinneliitto ry:n kanssa. Meillä ei ole aikaa hukattavissa, sillä jokainen päivä häivyttää mahdollisuuksia tallentaa aitona ja ikuisesti kestävänä Suomen kansan erään kriittisimmän vaiheen selviytymisen ponnistelut, uhrit ja arvot rakentamaan seuraavien sukupolvien arvomaailmaa. Perinnetyöllä maksamme kunniavelkaa, joka luo mielihyvää ja luottamusta myös vielä elävien sotiemme veteraanien keskuudessa. Eino Siuruainen Maaherra Tammenlehvän Perinneliitto ry:n puheenjohtaja Perinteitä on vaalittava ja ne on siirrettävä eteenpäin Jokaisella kansakunnalla on historiansa. Sen tunteminen on välttämätöntä, jotta voidaan elää tätä päivää ja suunnitella tulevaisuutta. Kirjastot ovat täynnä historiaa käsitteleviä teoksia. Tietoa on saatavissa yllin kyllin. Kuinka tuota tietoa saadaan siirreyksi eteenpäin? Perinteiden vaalimisella ja esiintuomisella halutaan korostaa yksittäisen tapahtuman tai jonkun tapahtumaketjun merkitystä. Usein silloin on kysymyksessä asia, jolla on historiallisesti suuri painoarvo. Veteraanisukupolvelle erityisesti Kainuun, Ylä- Savon ja Lieksan sekä Etelä- Pohjanmaan väestölle sanat Rukajärvi ja 14. Divisioona tuovat mieliin jatkosodan karun, mutta myös kunniakkaan historian. Siellä kenraali Erkki Raappanan johtamat joukot kävivät ankaraa taistelua vihollista vastaan. Sodan päätyttyä joukot seisoivat vielä sillä paikalla, jonne olivat sodan alussa taistellen siirtyneet. Kenraali Erkki Raappana oli rajamies ja todellinen erämaansodan asiantuntija. Pidetyn komentajan opit ja toimintatavat iskostuivat nopeasti myös hänen johtamiinsa joukkoihin.rukajärven suunta ja sen joukot saivat ansaitun paikkansa sotahistoriassa. Näitä perinteitä vaalimaan kokoonnumme nyt Kajaaniin ja Kainuun Prikaatille. Pelkkä perinteiden vaaliminen ei kuitenkaan riitä perinteet on myös siirrettävä seuraaville sukupolville heidän vaalittavakseen ja sukupolvien katkeamattomassa ketjussa eteenpäin vietäväksi. Sen vuoksi tahdomme kohdistaa sanomamme erityisesti nuoriin. Heidän on tulevaisuus. He kantavat vastuun esi-isiemme perinnöstä, heidän viitoittamasta tiestä. Oppilaitosten pihoilla salkoon nostettavat siniristiliput kertovat yhteisestä isänmaasta, jonka menneet sukupolvet ovat aina tahtonneet jättää entistä ehompana tuleville polville. Me kainuulaiset, jotka nyt vuorollamme olemme järjestelyvastuussa perinneviikonlopusta ja kaikesta siihen liittyvästä, toivotamme kaikki vieraat sydämellisesti tervetulleiksi Kajaaniin. Koemme järjestelyvastuun kunniatehtäväksi. Pekka Räihä Kajaanin alaosaston puheenjohtaja Toiminta jatkuu Lieksan alaosastossa Kun 14.D. Perinneyhdistykseltä tuli tieto Lieksan alaosaston perustamisesta ja toivomus osaston järjestäytymisestä Rukajärven suunnan Veteraani- ja perinnepäivien valmisteluja varten, ryhdyttiin toimeen jo huhtikuulla Kokouksessa todettiin osaston saaneen mittavan ja vaativan, mutta myös arvokkaan ja kunnioitettavan perinteiden vaalimistehtävän syksyllä Juhlien valmistelut ja päivien toteuttaminen onnistui niin hyvin eri yhteistyötahojen kanssa, että kiitollisuuden tunne jäi itämään juhlien jälkeenkin. Niinpä kutsuimme vielä syksyllä koolle niitä mukana olleita talkoolaisia, joita emme olleet vielä muistaneet päivien toteuttamisesta. Palkitseminen tapahtui Timitran majalla juhlavissa tunnelmissa. Erkki Raappanan toimiessa luvuilla mm. Joensuun rajavartioston komentajana, hän aloitti tarmokkaasti rajavartiotoiminnan kehittämisen ja antoi perustan rajavartiolaitokselle erämaissa kulkevan rajan valvonnalle. Rajamiesten saamilla taidoilla olikin suurta merkitystä isänmaata puolustettaessa Talvi- ja Jatkosodan korpitaisteluissa. Niinpä korpikenraali Raappanan ja 14. Divisioonan perinteitä vaaliessaan Perinneyhdistys huomioi nykyisinkin rajan vartioinnin palkitsemalla kotiutuvan rajajääkärin ja vuoden rajamiehen. Palkintona jaetaan Raappanan päällikkö- ja jääkäripuukko. Lieksalaisilla on pitkät perinteet yhteistyöstä rajavartiolaitoksen kanssa ja perinteitä jatketaan mm. siten, että yllämainitut palkitsemiset suorittaa Lieksan alaosasto ja pitää yhteyttä rajamiehiin vierailemalla Lieksan alueen rajavartiostoissa. Heinä-elokuun vaihteessa Vaskiviikolla esitellään Raappana -puistoa yleisölle ja syksyllä veteraaniopettajille. Koulujen alettua tulee koulunuoriso mukaan. Alakoululaiset piirtävät aiheesta Kaunis kotimaani ja ylemmät oppilaitokset mittaavat tietouttaan NUORISO- JA PERINNEVUOSI ILOMANTSISSA Divisioonan perinneyhdistys r.y järjestää 2009 nuoriso- ja perinnevuoden Ilomantsissa. isänmaastaan visailun kysymyksillä. Johtokunta palkitsee parhaita piirroksia ja visailun parhaita joukkueita. Lisäksi osasto pitää yhteyttä sotaveteraani- ja reserviläisjärjestöihin, joiden edustajista monet alaosaston johtokunnan ja muut jäsenet koostuvat. Toivotamme Kainuun alaosastoille voimia, hyvää yhteistyöhenkeä eri tahojen kanssa sekä isänmaallista juhlamieltä syksyn Veteraani- ja perinnepäivien valmisteluissa! Tulemme joukolla juhlaanne! Juhlavuosi huipentuu juhlaviikonloppuun Laita aika jo kalenteriisi. Tiedotamme juhlavuodesta vuoden aikana erikseen. Tervetuloa eri tapahtumiin veteraaneista nuorisoon! Juhani Ryynänen Lieksan alaosaston puheenjohtaja

4 4 Korven Kaiku 2008 Matkalaiset Ruka-pirtin pihalla Novaja-Tiiksan kylässä. Perinneyhdistyksen matka Ruka- ja Ontajärvelle Tili täynnä? Kysy tarjousta tuottavista tileistämme, rahastoistamme, säästö- ja sijoitusvakuutuksistamme. Lisätiedot OP puhelinpalvelu tai 14.Divisioonan Perinneyhdistyksen vuosittainen Rukajärven suunnan sotahistorian matka järjestettiin tänä vuonna hieman perinteisestä kaavasta poiketen. Kaukainen Repola jätettiinkin tällä kertaa väliin ja sen sijaan menimmekin Ontajärvelle yöksi. Matkan vetäjänä toimi jo totuttuun tapaan Timo Karppinen, huoltovastuu oli hänen vaimollaan Eijalla ja kuljettamisesta vastasi Matti Heikkinen Sotkamosta. Matka alkoi Kajaanista aamuvarhaisella klo Osa joukkoa oli tullut Kajaaniin jo edellisenä päivänä. Ajoimme Pohjavaaralle, jossa piiskatykkimies Eino Meriläinen tyttärensä Leenan kanssa jo odottelikin. Eino oli ollut osan sotapalveluksestaan Ontajärvellä kenttävartiossa ja odotti palavasti päästä vielä kerran tarkastamaan paikkoja. Sotkamosta lähti kyytiin pari matkalaista ja loput Kuhmosta. Joukon kokonaisvahvuus oli 33, joukossa kuusi veteraania. Raja ylitettiin Vartiuksessa sujuvasti, täydennettiin varastoja rajakaupassa ja ajoimme Kostamukseen lounaalle. Kiimasjärvi oli seuraava kohteemme, jossa Timo kertoi paitsi Osasto Kekkosen taisteluista ja hänen haavoittumisestaan myös Vienan kansannousun tapahtumista ja punaupseeri Toivo Antikaisen Kiimasjärven retkestä. Seuraavaksi vallattiin Rukavaara ja viholliseen tiiviisti kosketusta pitäen seuraava valloituskohde oli tarunhohtoinen Rukajärvi, jonka ankeudelle on vaikeaa löytää sanoja. Muutamia vanhoja sodanaikaisia rakennuksia sieltä vielä voi paikallistaa ja kylän ulkonäön kruunaa 70-luvulla rakennetut kerrostalot. Matkamme kuitenkin jatkuu kohti yöpaikkaamme Ontajärveä. Sinne mennään korpiosuutta 37 kilometriä. Sen aikana divisioonan komentajan Erkki Raappanan kummityttö Ritva kertoo meille tarinoita sedästään ja hänen perheestään. Ontajärvellä meitä on jo odotettukin. Ruoat ja höyryävät saunat odottavat meitä matkaajia. Yöpyminen karjalaisessa perheessä on yksi matkan kohokohtia ja aamulla kuultu palaute vain vahvistaa asian. Aamulla vierailimme heti alkuun kylän museossa. Sinne oli tallennettu lähinnä sotahistoriaan liittyvää aineistoa. Ontajärvellähän käytiin monia kahakoita asemasodan aikana. Yksi kuuluisimpia oli syyskuun alussa 1942 neuvostoliittolaisten suorittama maihinnousu Ontajärvelle. Muistopaaden luona, jonka alle osasto on haudattu, kuultiin tämän taistelun vaiheet sen tapahtumapaikalla. Lopuksi tutustuimme kulttuuritaloon ja sen akustiikkaan. Toisen päivän aiheina olivat lisäksi tavoite Ontajoella, divisioonan esikunta-alue Novaja Tiiksassa sekä Ontrosenvaaran taistelu elokuussa Ontajoella kävimme myös maastossa tutustumassa asemiin ja majoituksiin. Siellä nautimme myös kenttälounaan. Vieraillessamme kenr. Raappanan komentopaikan alueella voimme vain ihailla paikan kauneutta. Tällä paikallahan Marskikin astui ulos autostaan tarkastaessaan korpidivisioonaansa. Ontrosenvaarassa olimme taas lopputaistelujen keskipisteessä. Eino kertoi siinä varmasti kaikkien mieleen jäävät muistonsa osallistuessaan tykkeineen vihollisen tuhoamiseen. Paluumatkalla Kostamukseen ikinuori Ilmari Koppinen muisteli matkaansa majuri Majewskin mukana Maj Gubaan kovana pakkastalvena Yöksi majoituimme Kostamukseen kämppiin. Heikki Bergin kämpässä ilmeisesti termostaatti oli pettänyt, koska mittari näytti lämmintä +45, mutta siitäkin selvittiin. Kolmantena matkapäivänä tutustuimme Kostamuksen teollisuusalueeseen ja kaupunkiin. Siellä kävimme ostamassa tuliaiset ja paluumatka saattoi alkaa. Tullimuodollisuudet sekä Venäjän että Suomen puolella menivät rivakasti ja ehdimme Kajaaniin aivan aikataulussa. Kaukaisimmat matkalaiset ehtivät hyvin junaan ja lentokoneeseen. Matka onnistui hyvin ja jäämme odottamaan jo ensi vuoden retkeä Olavi Jalkalan sanoin: Minä nuorrun ainakin kaksi vuotta näillä matkoilla! Teksti ja kuva: Timo Karppinen

5 Korven Kaiku Rajakenraali Erkki Raappana Rajavartiolaitoksen synty Rajavartiolaitos perustettiin 21.maaliskuuta 1919 valvomaan Suomen rajoja, painopisteenä Venäjän vastainen raja. Henkilöstö muodostui puolustusvoimien palveluksesta siirtyneistä jääkäriupseereista ja aliupseereista sekä varusmiehistä. Vuonna 1931 rajavartiolaitos vakinaistettiin lailla. Pohjois-Karjalan rajavartiosto vastaa rajavalvonnan lisäksi myös rajatarkastuksista Joensuun lentoasemalla ja Niiralan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla sekä puutavaraa Lieksan Inarin ja Ilomantsin Leminahon ja Ruhovaaran tilapäisillä rajanylityspaikoilla. Päätehtävä on kuitenkin rajavalvonta rajanylityspaikkojen välisillä alueilla. Sitä toteutetaan maastossa liikkuvilla partioilla sekä teknisillä valvontalaitteilla. Pohjois-Karjalan rajavartiosto muodostuu Kontiolahden Onttolassa sijaitsevasta esikunnasta ja rajajääkärikomppaniasta sekä Ilomantsin, Lieksan ja Tohmajärven rajavartioalueista. Lieksan rajavartioalueella sijaitsevat Kivipuron ja Inarin rajavartioasemat. Niidenkin henkilöstö toimii toistaiseksi koeluontoisesti Rajavartioalueen johtopaikalta Lieksasta käsin kustannussyistä. Erkki Raappana kehitti rajavartiolaitoksen Erkki Raappana, rajakenraali ja mannerheimristin Tällä paikalla suomalaiset pysäyttivät venäläisten etenemisen Taistelupaikkoja on entisöity. ritari, tuli Pohjois-Karjalaan kohta sotilaskoulutuksesta Saksasta 1918 palattuaan tehden elämäntyönsä Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajana sekä sotien jälkeen rajavartiolaitoksen komentajana. Hän oli jo 1920-luvulla mukana kehittämässä talvisodankäyntivälineistöä ja heti sotien jälkeen hän toimi Rajavartiolaitoksen uudistajana sekä ajoi läpi muutokset päätyen vartiostopohjaiseen järjestelmään. Lieksan kohdalla raja on säilynyt samana sodista riippumatta. Rajalinja avattiin vuonna 1839 ja käytiin läpi Suomalaisten puolelta rajankäyntiä johti Raappana. Silloin määriteltiin vielä nykyisinkin paikoillaan olevien rajamerkkien paikat. Talvisota alkoi Lieksan Inarista Talvisodassa rintamalinjat olivat noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Lieksan keskustasta Hatunkylän ja Nurmijärven suunnalla. Sotahistorioitsija Tauno Oksasen mukaan venäläisten hyökkäyksen h- hetki piti olla koko rajan pituudelta aamulla Tältä paikalta tulee pyöreätä puuta Venäjältä mm. Lieksan Vapon sahalle. Kuormien tarkastuksen ja tullauksen suorittavat rajamiehet. Kuvan henkilöt vasemmalta: Ari Komulainen, Hannu Härkönen, Timo Koukkunen, Jouko Karjalainen, Juho Pehkonen, Juhani Ryynänen, Matti Komulainen, Tauno Oksanen ja Aimo Saarelainen. kello 07.00, mutta Lieksan Inarin kohdalla paikallinen venäläisten komentaja oli hätäinen mies ja aloitti sodan jo kello Joko kello oli komentajalla väärässä tai sitten se halusi nimensä aikakirjoihin, Oksanen arvioi. Ensimmäinen kohtaamistaistelu suomalaisten kanssa ja ensimmäinen talvisodan taistelu tapahtui siis Lieksan Inarissa puoli seitsemän aikaan. Hyökkääjiä tuli tien täydeltä kolmirivissä tykistön ja kevyiden panssarivaunujen tukemana, Oksanen kertoi 14.Divisiooan perinneyhdistyksen Lieksan paikallisosaston jäsenille. Tulenavauslupaa ei ehditty kysyä Raappanalta, vaan ammunta päätettiin aloittaa heti. Ensimmäiseen kohtaamistaisteluun oli saatu koottua vain 16 taistelijaa. Taistelussa kaatui talvisodan ensimmäinen suomalainen sotilas. Hänen kaatumispaikalleen on pystytetty muistomerkki, johon veteraani- ja reserviläisjärjestöjen edustajat laskevat vuosittain talvisodan alkamispäivänä seppeleen. Talvi- ja jatkosodassa kaatui nykyisen Lieksan alueelta 560 sankarivainajaa, jotka lepäävät Lieksan kirkkopuiston ja Viekijärven sankarihaudoissa. Suomalaisten täytyi irrottautua kohtaamistaistelusta ja perääntyä kunnes saataisiin vahvistuksia. Niitä saatuaan ja viivytystaistelua käyden peräännyttiin Hattuvaaran Viisikon linjalle, johon vihollinen lopullisesti pysäytettiin. Hyökkääjät saatiin vastahyökkäyksillä työnnetyksi takaisin rajan taakse sekä Lieksan Inarissa että Nurmijärven Änäkäisen suunnalla vuoden vaihteeseen mennessä. Teksti ja kuvat: Raine Turunen 14.Divisioonan perinneyhdistyksen Lieksan alaosaston johtokunta ja Lieksan rajavartioalueen Inarin rajavartioaseman edustajia paikalla, josta vihollinen aloitti talvisodan klo 6.00 aamulla. Muualla koko rajan pituudella hyökkäys alkoi klo Tälle paikalle kaatui talvisodan ensimmäinen suomalainen uhri Kalle Rajala n. klo Sotahistorioitsija Tauno Oksanen (oikealla) ja Lieksan alaosaston pj. Juhani Ryynänen keskustelevat talvisodan vaiheista Inarin suunnalla.

6 6 Korven Kaiku Divisioonan perinneyhdistyksen perinnevuotta vietetään Kainuussa teemalla Nuoriso, arvot ja perinteet. Juhlavuosi huipentuu eri sukupolvien yhteiseen perinneviikonloppuun Kajaanissa Rukajärven suunnan (14.D) veteraani- ja perinnepäivien ohjelma Kainuun Prikaatissa Sampo Pankki Kajaani Ota yhteyttä puh Divisioonan perinneyhdistyksen hallitus 2008 Sampo Pankki Oyj, Puheenjohtaja Paavo Kiljunen Helsinki Varapuheenjohtaja Jukka Valkeajärvi Hamina Sihteeri Timo Karppinen Kajaani Jäsenet Juha Huttunen Iisalmi Matti Komulainen Lieksa Heikki Visti Kajaani Heikki Pitäjämäki Kuhmo Tero Kinnarinen Kajaani Markku Mustonen Kajaani Pekka Räihä Kajaani Rauli Johansson Kajaani Perjantai Lipun nosto Kainuun lukioissa ja ammattioppilaitoksissa Aamun avaus ja kirjoituskilpailujen palkintojen jako koululaisille, Kainuun koulut - kouluissa perinnepäivä, opettajat ja perinneyhdistys Kajaanin varuskunnan kirkkojuhla, Kajaanin kirkko - juhlassa esiintyy muun muassa Pohjois-Suomen Sotilasläänin reserviläiskuoro Lauantai Juhlakanslia ja infopiste avataan yleisölle, Kainuun Prikaati Eversti Einari Kakon perinnevitriinin avaus ja alkuperäisten sodan ajan Korven Kaiku -lehtien luovutus 14.D:n perinneyhdistykselle, Kainuun Jääkäripataljoona Tutustuminen Raappanan ja Rukajärven suunnan valokuvanäyttelyyn sekä Rukajärven suunnan kirjallisuusnäyttelyyn, Sotilaskoti Perinnehuoneisiin tutustuminen, Kainuun Jääkäripataljoona ja Kainuun Tykistörykmentti Lounas, Kainuun Prikaatin muonituskeskus Tutustuminen puolustusvoimat 90- vuotta juhlanäyttelyyn, Raatihuoneen tori - Kainuun Prikaati, Kainuun Rajavartiosto ja Karjalan Lennosto - linja-autokuljetus prikaatilta Perinneyhdistyksen esittely ja elokuvaesitys Raja 1918, Elokuvateatteri Bio Rex - esityksen jälkeen paluu prikaatille Päivällinen, Kainuun Prikaatin muonituskeskus Perinne- ja veteraani-ilta, Varuskuntakerho -tervetulotoivotus, veteraanin vapaa sana, seurustelua ja tanssimusiikkia Sunnuntai Aamupala, Kainuun Prikaatin muonituskeskus Perinneaulat avaavat ovensa Ekumeeninen hartaus, Elokuvasali, Kainuun Prikaati Lounas, Kainuun Prikaatin muonituskeskus Pääjuhla, Sotilaskoti, Kainuun Prikaati PÄÄJUHLAN OHJELMA Rukajärven lippu saapuu Seppelepartioiden lähettäminen Tervetuloa 14.Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtaja kenraalimajuri Paavo Kiljunen Musiikkiesitys Kainuun Sotilassoittokunta Juhlapuhe Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala Kuorolaulua Disciples kuoro Tervehdykset Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Suomen Sotilaslääni Rajavartiolaitos Palkitsemiset ja seuraavat perinnepäivät Kenraalimajuri Paavo Kiljunen Päätössanat Kainuun Prikaatin komentaja prikaatikenraali Sakari Honkamaa Nälkämaan laulu Kainuun Sotilassoittokunta ja yleisö Päätöskahvit Kuva: Puolustusvoimat Asuna lauantain 6.9. tilaisuuksissa arkipuku/-asu, palveluspuku ja sunnuntain 7.9. tilaisuuksissa tumma/-arkipuku, paraatipuku, isot kunniamerkit Viikonlopun tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia yleisölle. Tervetuloa kaikki mukaan läheltä ja kaukaa veteraaneista nuorisoon!

7 Korven Kaiku P Pysäköintipaikat Perinneviikonloppuun liittyvän kirjoituskilpailun satoa Suomussalmelta: Kalle Heikkisen päiväkirjamerkintä Sodan loppua ei näy. On nälkä, väsymys, käsiä ja jalkoja kolottaa. Miehissä huomaa muutoksia. Silmät ovat painuneet syvemmälle kuoppiinsa, ja yhä tummentuneet silmien alustat saavat nauravatkin miehet näyttämään synkiltä. Miehet ovat keksineet ajankulua ja keinoja ansioiden hankintaan: Toikkanen myy milloin mitäkin. Eräs savolainen tekee sormuksia ja lampunjalkoja. En ymmärrä miten joku jaksaa käydä kaikesta kauppaa. Minä en usko, että siitä on hyötyä, koska tuntuu mahdottomalta ajatella, että vielä joskus voisi elää muualla kuin tämän ainaisen luotisateen runteleman metsän keskellä. En usko, että rauhaa tulee enää. Ei ainakaan sieluuni. Sota on saanut minut unohtamaan onnellisia muistoja. Aina kranaatin vinkuessa tai tykin ampuessa tunnen, kuinka sieluni huutaa ikuista kylmyyttä. Kylmyys sisälläni ottaa minusta yhä enemmän valtaa. Tuntuu etten tunne enää kipua, en kylmää, en iloa. Nämä ajatukset minut liiaksi kylmettää, jotta voisin mitään tuntea. Miehien huolettomasta olemuksesta huomaa kuitenkin, miten jokainen kaipaa rauhaa ja menneisyyden onnellista elämää. Vaikka olenkin luontoäidin ja Suomi-neidon helmoissa, kaipaan takaisin lapsuuteen aikaan, jolloin pienin käsin pidin kiinni äidin kukkamekon helmasta ja odotin kärsimättömänä, milloin saan taas maistaa tuon vastaleivotun pullan kanelimaisen maun. Ikkunan takana pikkulinnut syöttölautasella ja isä ladon vierellä hakkaamassa halkoja. Antaisin vaikka vaatteeni, jos voisin päästä takaisin tuohon aikaan. Silloin elin. Enää olen kuori, joka elää ajatusten ihmemaassa. Tuossa maassa, jonka horisontissa siintää aava sininen meri, ruoho vihertää, kukat hymyilee ja rauhallisuus hengittää kevyin henkäyksin. Sydäntä lämmittää nyt vain rakkaus. Täällä olen ajatellut paljon kuolemaa. Toivon kuolevani nopeasti tuntematta kipua. Kauniisti. En oikein tiedä, pelkäänkö enemmän kuolemaa vai eloonjäämistä, koska en osaa enää kuvitella, että voisin elää näkemättä painajaisia päättömistä tai kasvonsa menettäneistä sotilaista. Kuolleiden kivun vääristämien kasvojen tuijottavat silmät katsovat minua polttaen, kun suljen silmäni. Uneni on katkonaista ja nukahtaminen vaikeaa. Tahtoisin olla Hönttäkankaan kaltainen mies; mielipuolisen rohkea pelkoa uhmaava miehenretjake. Hän on yksi ainoista, joka saa minut nauramaan hullunkurisilla teoillaan ja eleillään. Toivoisin myös, että voisin nähdä maailman, sodan ja kaiken tämän yhtä hauskana kuin Romppala. En ymmärrä, miten hän voi kaiken pelon ja vaaran keskellä säilyttää iloisuutensa. Muiden tuijotellessa vaiteliaina edessä olevaa vaaraa hän nauraa hihittää milloin mitäkin turhemmille asioille. Romppalan iloinen olemus on saanut minutkin hetkittäin kuvittelemaan tulevaisuutta. Muistan, kuinka talvisodassa haaveilin yhteisestä elämästä Helpin kanssa ja siitä, että joskus meillä olisi lapsia. En olisi koskaan uskonut, että saisin polvistua alttarille elämäni rakkaimman ihmisen kanssa ja että saisin niin suloisen lapsen kuin Eila. Voi kuinka kaipaankaan Eilan iloisia kasvoja ja säteileviä silmiä ja Helpin suloisia suudelmia ja rakkautta. En ole kuullut heistä pitkään aikaan. Posti ei kulje. Toivon, että he ovat kunnossa ja turvassa jossakin. Jos täältä vielä elävänä pääsen, vien Eilalle tekemäni vedettävän jäniksen. Pelkään, etten pääse enää kotiin. Tahtoisin saada rakastaa Helpiä rauhan maassa ja viedä hänet ja lapseni ajatukseni ihmemaahan, saada lisää lapsia ja nähdä vielä lapsenlapsienkin leikkivän huolettomina onnellisessa maailmassa. Pelkään vain, etten näe heitä ja tulevaisuutta enää Isänpäivänä 1998: Mies ja pieni tyttö olivat puutalon pirtissä ja katsoivat muumeja. Mies kiusoitteli tyttöä nimittämällä muumeja töttönokiksi. Taas nuita töttönokkia! NE OVAT MUUMEJA! Heillä oli myös tapana leikkiä hippaa niin, että mies istui kiikkustuolissa ja tyttö juoksi sitä ympäri. Mies yritti kaapata tytön syliinsä. Aina kun hän onnistui, peli päättyi. Illalla tyttö hyvästeli miehen ja lähti kotiin. Vielä autosta hän juoksi halaamaan miestä. Tuona päivänä peli päättyi viimeisen kerran Sotamies Kalle Johannes Heikkinen oli yksi noista urheista ja rohkeista sotureista, jotka sydänverellään ostivat ja antoivat meille tämän maan ja tämän vapauden. Hän menetti osittain kuulonsa jatkosodassa kranaatin räjähtäessä hänen lähellään. Hänellä oli tila Hyrynsalmella vaimonsa Helpi Heikkisen (o.s. Haverinen) kanssa. Heillä oli kuusi lasta ja kuusi lastenlasta. He menettivät kaksi poikaa ja yhden lapsenlapsensa. Helpi kuoli vuonna 1993 pitkään sairastettuaan. Kalle nukkui pois isäinpäivän jälkeisenä yönä vuonna Kivuttomasti ja kauniisti. Kiikkustuoli jäi tyhjään kammariin. Minä olin viimeinen, jonka kanssa hän puhui. Kiitos, kun annoit minulle vapauden! Lepää rauhassa, ukki. Jenni Heikkinen 06a Suomussalmen lukio Kevät/2008 Tervetuloa Rukajärven suunnan veteraani- ja perinnepäiville Ilomantsiin ! SOTILASKOTI PALVELEE Pe, La, Su klo Tervetuloa! MAANPUOLUSTUSKOULUTUS LISÄÄ TURVALLISUUTTA Kurssit Kainuussa Kainuun maanpuolustuspiiri PL 610, Kajaani tai

8 8 Korven Kaiku 2008 Veteraani mietiskelee Rukajärven, todellisen korpidivisioonan tammenlehväveteraanien rivit harvenevat niin kuin kaikkien viime sotien veteraanien. Näin perinneyhdistyksen puitteissa askarruttaa mieltä kysymys, olisiko meillä vielä jotain annettavaa jälkipolville puhtaasti taistelutaidollisessa mielessä. Toisaalta on myönnettävä, että paljon on annettu, on julkaistu muistelmia, taistelu- ja partiokertomuksia, on jopa tehty elokuva saatikka sitten järjestetty suurelle yleisölle ja etenkin jälkipolville avoimet perinnepäivät näyttelyineen. Toisaalta on aihetta kysyä, tarvitsevatko tämän päivän ja tulevaisuuden puolustusvoimat enää korpisodan taitoja. Minullekin on heitetty vastakysymys, miksi kouluttaa sotilaitamme metsätaisteluihin, eihän se vihollinen sinne tule. On kuulemma keskityttävä taistelemaan vain alueilla, joiden kautta mahdollinen vastustaja saattaa suurin joukoin tunkeutua maahamme pystyäkseen vaikuttamaan valtakunnan elintärkeisiin toimintoihin. Totuushan ei ole näin yksinkertainen, sen tietää jokainen joka on todella perehtynyt alueellisen puolustusjärjestelmämme periaatteisiin. Valtakunnan koko alueen puolustaminen edellyttää kykyä toimia kaikkialla niin Etelä-Suomen runsastiestöisellä ja osin avoimella alueella kuin pinta-alaltaan hallitsevalla metsä-, suo- ja vesistörikkaalla alueella. Sotakokemukset osoittivat, ettei korpisotaan tottunut joukko pystynyt taistelemaan tehokkaasti esim. Viipurin alueella tai moottoroidut avoimeen maastoon tottuneet joutuivat suuriin vaikeuksiin korpialueilla. Esimerkkejä on niin saksalaisista kuin venäläisistä. Jottei asian toinen puoli unohtuisi, todettakoon, että korpisodan sissitoimintatyyppisestä toiminnasta on hyötyä myös YK- tai EU-joukkojen puitteissa. Ei Suomi ole ainoa korpimaasto, sen ovat monet joutuneet toteamaan käytännössä puhumattakaan sotahistorian opetuksista. Opetuksen ja kokemuksen tärkein sanoma on se, ettei kukaan ulkopuolinen ja olosuhteisiin perehtymätön kykene milloinkaan ottamaan haltuunsa koko Suomen valtakunnan aluetta, jos me vain valmistaudumme sitä puolustamaan. Kokemukset ovat niin konkreettisia, ettei siihen edes helpolla kukaan ryhtyisi. Tämän päivän korpisoturi tarvitsee loppujen lopuksi hyvin vähän varustusta kun vertaa heitä täydessä sotisovassa oleviin eliitti(!)- sotilaisiin. Korpisoturissa on kaikki eliittiä, eikä mitään poisheitettävää, jonka mies kokee tarpeettomaksi. Todella tiukoissa tilanteissa sekin on eräs sotakokemus. Varustuksesta tärkeimmät ovat henkilökohtainen tehokas ase, maastopuku lisukkeineen, ryhmällä panssarintorjunta-ase, joukkueella ilmatorjuntaohjuksia ja mikä tärkeintä, miinoja. Kehitys on antanut mahdollisuuksia viestiyhteyksien tehokkaaseen käyttöön. Oleellista on alueen tuntemus ja ehdoton luottamus niin omiin selviytymismahdollisuuksiin kuin joukon sisäiseen henkeen ja toimintakykyyn. Olen jatkuvasti sitä mieltä, että jokaiselle suomalaiselle varusmiehelle on syytä antaa perusannos korpialueiden taistelukoulutusta. Tiedän, että joidenkin mielestä se on turhaa, ts. se vie aikaa toisilta teknisemmiltä koulutussektoreilta, mutta vilkaisu Suomen karttaan motivoi tätä käsitystäni. Ei ole kysymys yksinomaan sissitoiminnan tyyppisestä koulutuksesta, vaan päämäärään liittyy kyky saavuttaa taito toimia korpitai vastaavilla alueilla jopa eristettynä ja ilman säännöllistä huoltoa luottaen itseensä ja taistelutovereihinsa. Koulutus antaa pohjaa suomalaisen maaston, ilmaston, eläimistön sekä kasviston tuntemukselle. Se voi olla kipinä harrastuksen laajenemiselle tälle sektorille. Voiko parempaa harrastusta enää olla. Itse muistan kiitollisuudella, kuinka tehokkaan lisäkoulutuksen sain päästessäni vuosien jälkeen siirtymään Karjalan kannaksen sinänsä muistorikkaista maisemista Rukajärven suunnalle todellisten korpisoturien ja myös rajamiesten pariin. Helsinkiläisenä koulupoikana ja ylioppilaana minulta puuttui täysin erämaaalueiden tuntemus, eikä niihin liittyviä asioita opetettu RUK:ssa sen enempää kuin Kadettikoulussakaan. Rukajärvi teki minusta niin korpisodan opiskelijan kuin sittemmin Pohjois- Karjalan sekä Itä-Karjalan ikuisen ystävän. Meidän vuoden ikäisten veteraanien on tietenkin turha tyrkyttäytyä neuvomaan tämän päivän sotilaita, mutta toivoisimme, että jotain meidän kokemuksistamme vielä nytkin voitaisiin siirtää nuorille varusmiehille ja reserviläisille sekä ennen kaikkea tämän ja huomisen päivän johtajille ja kouluttajille. Ainakin heidän tulisi tietää mitä merkitsee korpisodassa luottamus ja keskinäinen toverihenki ja että metsä on suomalaisen sotilaan paras ystävä. Ermei Kanninen

9 Korven Kaiku Partiossa Onitmajoella J.R.10 jääkärikomppanian päällikkö, luutnantti Vainio sai tehtävän lähteä tiedustelu-, häirintä- ja vanginottoreissulle Ontimajoelle päätien varteen. Lähtö tapahtui Se oli erittäin kaunis kesäpäivä. Kuljimme enimmäkseen kuiviomaita, mutta emme malttaneet olla välillä poikkeamasta suolle, jotka olivat keltaisenaan lakkoja. Aamuyöstä päädyimme joelle, jossa kaadoimme puita sillaksi joen ylitystä varten. Yksi porukka jäi vartioon pitämään silmällä, että silta pysyy paikoillaan. Tarkoituksena oli odotella joku yksinäinen auto, josta olisimme ottaneet vangin, mutta sitä autoa ei tullut. Mutta kun tuli kolonna, hyppäsi Vainio tielle ja antoi pysähtymismerkin. Auto jarruttikin, mutta kun kuljettaja huomasi, keitä on vastassa, kuski lisäsi kaasua. Meitä kp-miehiä oli sen verran, että ryntäsimme auton ohjaamoon, auto ojaan syrjälleen, miehet kuolivat, joten vankeja ei saatu, mutta autoja tuhottiin 6-7 kappaletta. Sitten lähdettiin kiireen vilkkaa paikalta, kun kuulat alkoivat viuhua ilmassa. Tultuamme joelle, huomasimme, että joki oli tulvinut, kun vieressä ollut voimalaitos oli avannut patonsa yrittäen katkaista meiltä poispääsyn. Vartiomiehet olivat kuitenkin kaataneet lisäpuita, joten pääsimme yli ja viimeiset miehet päästivät sillan virran vietäväksi. Tulimme Kalivokankaalle, jossa oli vihollisen kenttävartio. Meinasimme siitä ottaa vangin, mutta naapuri oli sen jo tyhjentänyt pelätessään, että me tuhoamme sen. Siinä samalla kankaalla pidimme sitten tauon, ruokailimme ja kuivattelimme jalkineita. Olin viimeisenä miehenä ja pidin silmällä onko jäljestä tulijoita. Ja kuinka ollakaan, pian alkoi vilkkua valkea keppi ja ruskea pusero, silloin laskin sarjan kp:stä eikä muuta hälytystä tarvittu, kun partio lähti vetäytymään. Neljä nuorta miestä heitti kengät jalastaan ja lähti avojaloin juoksemaan. Siinä rytäkässä haavoittui pari poikaa, joista toista talutin. Kuulaa tuli ilma sakeanaan, mutta kumpaakaan meistä ei sattunut. Siinä sitten Vainio lähti pienen ryhmän kanssa viemään haavoittuneita lyhintä tietä omalle puolelle ja me muu porukka lähdimme luutnantti Sahlstedtin johdolla eri tietä. Luutnantti sekosi kuitenkin suunnasta ja kersantti Ruokoja otti johdon tuoden meidät onnellisesti perille. Siellä oli vastassa J.R.10:n komentaja Sotisaari, joka katseli meitä ja tuumasi, että tällainenko on minun kaukopartioporukka. En malta olla mainitsematta tässä lopuksi, että 60 vuotta sitten olin huonekaverina saman komppanian miehen kanssa ja hän tunnusti, että oli yksi niistä, joka jätti kengät kankaalle ja tuli avojaloin pois. Kalle Sutinen Rukajärven sissi Kevytosasto koukkaamassa Perinnetapahtuma 14. Divisioonan korpisotureiden kunniaksi TERVETULOA Patteriston mestaruuskilpailut Rukajärven suunnan perinteitä vaalivaan partiosuunnistuskilpailuun Pohjois-Karjalaan Kilpailun järjestää Liperin Reserviupseerit ry yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Pohjois-Karjalan Rajavartioston kanssa. Kilpailu toteutetaan Liperin ja Onttolan alueella. Partiosuunnistuskilpailu on reserviläisille, varusmiehille ja puolustusvoimien henkilökunnalle tarkoitettu kilpailu. Kilpasarjoja on kaksi; varusmiehet ja yleinen. Kilpailupartioon kuuluu 4-6 henkilöä ja suunnistuksen arvioitu kesto on noin kaksi tuntia. Partiosuunnistuskilpailu alkaa käsikranaatin heitolla, joka määrää lähtöjärjestyksen. Kilpailun aikana partio jakaantuu kahteen osaan. Lopuksi partion jäsenet ampuvat Ekoaseella neljä erilaista ammuntaa ja niiden tulokset vaikuttavat lopputulokseen. Lisäksi tapahtumaan kuuluu perinteikkäät kisat Käsikranaatin lomaheitto, Vienan väkevin mies rykmentin leuan nosto sekä Erätaidot, jotka ovat kaikille avoimia. Näihin kilpailuihin voi ilmoittautua kilpailupaikalla. Kilpailun johtajana toimii Antti Multala, puh ja partiosuunnistuksen ratamestarina Jaakko Hirvonen. Ottakaa haaste vastaan asettamalla perinteikkääseen kilpailuun edustuspartio. Esittäkää haasteenne edelleen valitsemallenne taholle. Perinteitä vaalien huumoria unohtamatta puolustakaa haastetun kunniaa! Lisätietoja tapahtumasta saat Liperin Reserviupseerit ry:n puheenjohtajalta Timo Tolvaselta, puh sekä osoitteesta Jääkärijoukkue 14D. Hiihtomestaruuskilpailut 1942 Ampumahiihtokilpailut 1944 Kuvat: Martti Honkanen vaihde (08) Kajaanin kaupunki yhden Suomen suurimman varuskunnan kotikaupunki. Yleistietoja Perustamisvuosi 1651 Perustaja Pietari Brahe Pinta-ala 2 264, 11 km2 Väestöntiheys (as./km2) 21 Asukkaita Veroprosentti 19,00 EU:n tavoite 1-ohjelma-alue Historia Kajaanin linna Maantie 1825 Seminaari 1900 Rautatie 1904 Kajaanin Puutavara Oy - UPM-Kymmene Oyj 1907 Kajaanin ja maalaiskunnan kuntaliitos 1977 Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitos 2007 Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki.

10 10 Korven Kaiku 2008 Kainuun Prikaatin Kilta ry Kainuun Prikaatin Kilta ry, PL 610, Kajaani, p Kuvassa esillä kansio, joka sisältää osan sota-ajan Korven Kaiku-lehdistä sekä vierellä vuoden 2007 Korven Kaikulehti, joka sekin painettiin Pohjois-Karjalan Kirjapainossa 16-sivuisena ja jaettiin Karjalaisen välissä liitelehtenä. Vuoden 2007 lehteen voi vielä tutustua osoitteessa: 14dperinneyhdistys.fi Sota-ajan Korven Kaiku -lehdet 14.D:n perinneyhdistys etsii perinnekokoelmaansa sota-ajan jälkeen ilmestyneitä Korven Kaiku-lehtiä. Kyseessä on 14.D:n asevelitapaamisten yhteydessä julkaistut lehdet vuosilta Tiettävästi lehti ilmestyi tapaamisten yhteydessä 20 kertaa. Tarkoitus on julkaista lehdet uudelleen perinneyhdistyksen nettisivuilla. Mikäli omistat ko. lehtiä ja haluat lahjoittaa / lainata niitä, ota yhteyttä perinnetoimikunnan jäsen Matti Komulainen p , sähköpostilla pkky.fi tai Pankajärventie Lieksa 14.Divisioonan Perinneyhdistys ry:n toivomat ja Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:n arkistossa olleet jatkosodan aikaiset (Pielisen- Karjalan ja Kainuun alueen) Korven Kaiku-kenttälehdet luovutettiin hallintaoikeudella perinneyhdistyksen käyttöön Luovutuksen yhteydessä allekirjoitettiin luovutussopimus, jonka ehdoissa todetaan mm.: Sanomalehti Karjalainen Oy luovuttaa 14. Divisioonan Perinneyhdistys ry:lle hallintaoikeuden lehden omistamiin Korven Kaiku-lehtiin (ilmestyneet ajalla sekä ajalla ja ) 14. Divisioonan Perinneyhdistys ry vastaa hallintaansa saamiensa lehtien asianmukaisesta säilyttämisestä ja että...sanomalehti Karjalainen pidättää itsellään omistusoikeuden ja on niin halutessaan oikeutettu saamaan perinneyhdistykselle luovuttamansa lehdet takaisin omaan käyttöönsä. Karjalaisen puolelta lehtiä olivat luovuttamassa toimituspäällikkö Kari Kontkanen (keskellä) ja kuvaarkiston hoitaja Mervi Puustinen. 14. Divisioonan Perinneyhdistyksen puolelta vastaanottajina olivat 14.D:n Perinneyhdistys ry:n Lieksan alaosaston puheenjohtaja Juhani Ryynänen (vasemmalla) ja yhdistyksen jäsen Raine Turunen. Sodan jälkeen ilmestyneet Korven Kaiku- lehdet halutaan talteen 14.D:n asevelitapaamiset Lieksa, Lieksa, Kajaani, Iisalmi, Nurmes, Sotkamo, Lieksa, Kuhmo, Kajaani, Iisalmi, Nurmes, Sotkamo, Kuhmo, Lieksa, Kajaani, Kajaani, Kajaani, Lieksa, Kajaani, Kajaani, Kajaani, Kajaani, 14.D:n veteraani ja perinnepäivät Kiltasauna Kiltaveljet rakensivat talkootyönä, yhteistyökumppaneidensa tukemana kiltakorsun (1994) ja kiltasaunan (1996) prikaatin alueelle nykyisen alaesikunnan kupeelle. Kiltakorsun mallina oli 9/III/52 komppanian päällikön kapteeni Erkki Koiviston korsu Rukajärven suunnalla Tunkuan tien varella Peukaloniemessä vuonna 1943 ja kesä-heinäkuussa Kuvassa kiltakorsu. Kilta perustettiin Kuopiossa ja nimeksi tuli Pohjois-Savon Prikaatin Kilta. Pohjois-Savon prikaati aloitti siirtymisen uuteen sijoituspaikkaansa Kajaaniin helmikuussa Samassa yhteydessä perustettiin killan paikallisosasto Kajaaniin. Killan kotipaikaksi Kajaani tuli vuonna Eri nimenvaihdosten kautta yhdistyksen nimeksi tuli Kainuun Prikaatin Kilta ry vuonna1971. Kilta on ottanut päätehtäväkseen Kainuun Prikaatissa palvelevien varusmiesten ja naisten maanpuolustustahdon ja palvelusmotivaation ylläpitämisen ja vahvistamisen sekä heidän palvelusviihtyvyyden edistämisen. Pidämme killassa tärkeänä sitä, että palveluksensa suorittaneet varusmiehet reserviin siirtyessään ajattelevat myönteisesti maanpuolustuksesta ja kokevat palvelusaikansa tarpeellisena ja kasvattavana elämänvaiheena. Hyvä maku suussa kotiutuvat nuoret reserviläiset takaavat vapaaehtoisen maanpuolustustyön jatkuvuuden sekä tuovat siihen uusia voimia ja ajatuksia. Päätehtävää toteutetaan käytännössä palkitsemalla varusmiehiä stipendein ja esinepalkinnoin hyvin suoritetusta palveluksesta sekä tukemalla prikaatimme varusmiestoimikuntaa taloudellisesti sen järjestäessä erilaisia tapahtumia varusmiehille. Yhteistyö prikaatin ja varusmiestoimikunnan kanssa on ollut erinomaisen hyvää koko killan olemassaolon ajan. Kilta on myös vahvasti mukana 14.Divisioonan perinneyhdistyksen toiminnassa. Yhteistyö on monipuolista ja sopii hyvin killan tehtäväkuvaan. Me kiltaveljet olemme ylpeitä siitä, että saamme olla yhtenä toimijana mukana välittämässä Rukajärven suunnan veteraanien perinnettä tämän päivän taistelijoille. Omalta osaltamme pyrimme kasvattamaan varusmiehiä isänmaatamme puolustamaan ja yhteisiä arvojamme kunnioittamaan. Kainuun Prikaatin Kilta toivottaa Rukajärven suunnan veteraanit saattajineen tervetulleeksi viettämään juhlaviikonloppua Kainuun Prikaatiin. Heikki Visti Kainuun Prikaatin Kilta ry puheenjohtaja Kiltakorsulla ja -saunalla avoimet ovet juhlaviikonlopun ajan. Tervetuloa tutustumaan! Korven Kaiku kiittää ilmoittajia ja tukijoita, sekä toivottaa kaikille hyvää syksyä!

11 Korven Kaiku Haasta Itsesi Syyskuntoon! Osallistu Pop Maratoniin tai Vuokatin Vaellukselle viiden (5) hengen ryhmällä, tarjoamme joka viidennelle ilmaisen osallistumisen! RYHMÄILMOITTAUTUMISET: p tai POP MARATON Vuokatissa yksilölliset tilaisuudet... IItabileissä Katinkullassa Suurlähettiläät! VUOKATISSA VUOKATIN VAELLUS Vuokatissa Vuokatin Ruska kutsuu 13 vaaran ylitykseen! Syyskesän rytmikkäin kuntotapahtuma Vaellustanssit Napiksella! VUOKATISSA MONIEN TAPAHTUMIEN JOUTENLAMPI Kaikenlaiset perhejuhlat, rippi- ja kastetilaisuudet, sukukokoukset... Järjestämme yksilölliset tilaisuudet vankalla kokemuksella ja hyvällä ammattitaidolla. Soita ja kysy lisää. Tervetuloa viihtymään hyvän palvelun ja upean kainuulaisen luonnon keskelle, Joutenlammelle! Joutenlammen Kurssikeskus puh: (08) KATSO LISÄÄ: Kotoinen S-Pankki tarjoaa monenlaisia etuja elämääsi niin kotikulmilla kuin lomapaikkakunnallasi. Osuuskaupan asiakasomistajana saat pankkipalvelut maksuttomasti: Maksuton Visa-ominaisuus S-Etukorttiin vuoden 2009 loppuun Maksuton verkkopankki Maksuton käyttötili, jolle saat 2,5 %:n koron päiväsaldolle (08/2008) Tiedossa isoja ja pieniä elämäniloja, hae ja nauti! S-Pankki palvelee Prismassa kaupan aukioloaikana. Katso lisää S-Pankki Asiakaspalvelu Puh , ma pe klo 8 20 (0,0821 /puhelu + 0,119 /min) S-Pankki ks 260 x 180.indd :01:44

12 12 Korven Kaiku 2008 Hyvien asioiden takuulintu Tintti vaalii veteraaniemme tekemää arvokasta työtä! KPO Myymälä Kajaani Pohjolankatu 20 ma-pe 9-17 Puh

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä 1 Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksan kaupunki Asia: Avustushakemus Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä kuluihin Tänä vuonna

Lisätiedot

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Opastustoimintaa jo vuodesta 1976 Uusia oppaita valmistui 16.3.2013 Esittelyssä muistomerkit rakennukset nähtävyydet merkkihenkilöt historia tulevaisuus Historiaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Marskin Maja, Sven Grönvallin v. 1942 maalaus. Taideteos on esillä Mannerheim Museossa Helsingissä.

Marskin Maja, Sven Grönvallin v. 1942 maalaus. Taideteos on esillä Mannerheim Museossa Helsingissä. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, puheenjohtaja Tenho Tikkanen Marskin Maja 18.10.2012 Rukajärven luutnantti kirjan julkistaminen sekä veteraanien Ilmari Koppisen, Ermei Kannisen ja Olavi Tiittasen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 Tervehdys 2cv immeiset! Mennyt kesä on ollut mitä otollisin 2cv:llä cruisailuun. Ne joilla on avattava katto ovat saaneet nauttia auringosta täysin siemauksin. Me joilla katto

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 30.9.2015 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 21.11.2015 klo 13:00 alkaen Rannikkoprikaatissa,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Viinlandia-kirjoituskilpailu katso s. 8

Viinlandia-kirjoituskilpailu katso s. 8 Viinlandia-kirjoituskilpailu katso s. 8 Keskittämällä raha-asiasi meille, isokin askel tuntuu pienemmältä Mitä enemmän keskität raha-asioitasi meille, sitä paremmat ovat etusi. Voit saada alennuksia ja

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu

Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 24.4.2014 1/13 SM 54. JÄSENRETKI Saunaseura SaunaMafia ry:n saunaretki keväiseen Berliiniin. AIKA: To 10. - Su 13.4.2014 PAIKKA: Berliini, BRD Meidän jäsenet, maalla, merellä ja ilmassa eli

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot