Yksikään voimala ei jaksa yksin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksikään voimala ei jaksa yksin"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Yksikään voimala ei jaksa yksin 04/11 Käytetty voimala, kannattava vaihtoehto?

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Tuulivoimasta uusi sähköntuotannon standardi STY:ssä saimme suunnitellusti valmiiksi oman selvityksemme siitä miten tuulivoiman, tuon kustannustehokkaimman uusiutuvan energiamuodon, tuotantokapasiteetti kehittyy Suomessa, kun jatkamme matkaa kohti vuotta 2030 ja Arvioimme, että v tavoite 6 TWh, eli noin 6% Suomen sähkönkulutuksesta tullaan alkutaipaleen haasteista huolimatta saavuttamaan. Hyvä referenssi on Ruotsi, jossa täysin markkinaehtoisella sertifikaattijärjestelmällä ja todella monimutkaisella luvitus- ja kompensaatiojärjestelmällä on rakennettu jo vuodesta 2009 vuosittain noin 600 MW tuulivoimaa. Ruotsissa saman rakentamistahdin arvioidaan jatkuvan myös vuosina 2011 ja Eli Suomen tavoitetta vastaava kapasiteetti rakennetaan Ruotsissa neljässä vuodessa. Me voimme käyttää siihen aikaa vielä 9 vuotta. Vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistamme vuoden 2020 tavoitteen, eli 12 TWh /12% Suomen sähköstä tehdään silloin tuulesta ja vuonna 2050 jo 25% eli tuulivoimaloita on tuolloin Suomessa jo noin ja tuotantoa TWh vuodessa. Yhteiskunnan tuulivoimaan sijoittama euro tulee takaisin kuusinkertaisena. Harva meistä pystyy hahmottamaan kaikki sen hyödyt; nopeasti käyttöönotettava, ilmainen polttoaine, lisää energiaomavaraisuutta, pienentää energian tuontilaskua, laskee sähkön hintaa, lisää kilpailua sähköntuotannossa, työllistää suomalaisia, kiinteistöverotulot, integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin, siirtohäviöiden väheneminen, verkon kuormituksen aleneminen, puhdas energiamuoto (CO 2 :n ja pienhiukkasten vähentyminen). Selvitys vahvisti uskoamme siihen, että tuulivoimassa on kauan piilossa kytenyttä potentiaalia tuottaa merkittävä osa Suomen sähköstä. Kirimme hiljakseen muuta maailmaa kiinni ja vuoteen 2050 mennessä meillä on mahdollisuus saavuttaa muut. Nyt kun maailman väkiluku saavutti jo 7 miljardin virstanpylvään ja energiankulutus jatkaa kasvamistaan niin taantumista kuin säästötoimenpiteistäkin huolimatta on hyvä muistuttaa, että kaikkien rajallisten polttoainevarojen kulutuksen kasvu johtaa vääjämättä rajallisilla polttoainevarannoilla tuotettavan energian hinnan nousuun. Samaan aikaan tuulivoiman vahvuudet korostuvat eli tuo erilainen ehtymätön energiamuoto puhdasta ilmaista auringon energiaa tulee todennäköisesti luomaan uuden sähköntuotannon standardin ja samalla rajoittamaan tehokkaasti sähköenergian hinnan nousua. Vaikka tänään suurimmalle osalle yrityksistä ja ihmisistä sähkön alkuperällä ei ole merkitystä, tulee tämäkin muuttumaan uuden standardin läpimurron myötä. Olemmeko siis tuulivoiman myyttien murtumisen kynnyksellä? Voiko nykyisestä tuulivoiman kehitysmaasta Suomesta todellakin tulla tuuliovoiman suurvalta? Ei ainakaan helposti, mutta olemme oikealla tiellä ja samalla kun aurinko nousee idästä, on tuuli viriämässä. Nyt pitää vain lopettaa jossittelu, puhaltaa yhteen hiileen, pitää kiinni tavoitteista ja toteuttaa ne. STY:n tuulivoimavisioon voi tutustua tarkemmin tämän lehden sivuilla 5-9. Tuulista Uutta Vuotta toivottaen, Jari 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Juha Kiviluoma Esa Eklund Folke Malmgren Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Feodor Gurvits Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä Sisällys 04/11 2 Tuulivoimasta uusi sähköntuotannon standardi Jari Suominen 4 Tuulivoimarakentaminen käyntiin vuonna 2012 Anni Mikkonen 5 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Suomen Tuulivoimayhdistys 10 Tuulivoiman ja biokaasun suora yhteys syntymässä: Audi aloittaa tuulimetaanin tuotannon ja käytön Ari Lampinen 11 First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win. Erik Trast 13 Tilastot Ville Turkia 14 Käytetty voimala, kannattava vaihtoehto? Feodor Gurvits 17 Pientuulivoimaa Anni Mikkonen 18 Yksikään voimala ei jaksa yksin Ville Karkkolainen 20 Haminassa hyödynnetään uutta rakennustekniikkaa Vesa Tompuri S-posti: Pankkitili: Nordea

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Tuulivoimarakentaminen käyntiin vuonna 2012 Tänä vuonna on käynnistetty rakentaminen tuulipuistoissa, joiden kapasiteetti tulee olemaan 30 MW. Osa rakenteilla olevista hankkeista valmistuu kuitenkin vasta vuonna 2012, joten vuosi 2011 on jäämässä välivuodeksi tuulivoimarakentamisessa. Vuonna 2011 on tapahtunut kuitenkin paljon muutoksia, jotka mahdollistanevat tuulivoimarakentamisen käyntiin lähdön vuonna Isoin tuulivoimarakentamista edistämiseksi otettu harppaus vuonna 2011 oli tietysti takuuhinta, joka mahdollistaa maatuulivoimahankkeiden suunnittelun takaamalla tuotannolle määritetyn tulotason. Muualla Euroopassa syöttötariffi on osoittautunut tehokkaimmaksi taloudelliseksi ohjauskeinoksi, kun on haluttu lisätä nopeasti uutta tuotantokapasiteettia. Tämä tullee näkymään myös meillä muutaman seuraavan vuoden aikana. Keväällä astui myös voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen tuulivoimahankkeille suoraan yleiskaavan perusteella. Mikäli alueella ei ole yhteen sovitettavia maankäyttömuotoja, mahdollistaa lakimuutos yhden kaavatason (asemakaavan tai suunnittelutarveratkaisun) jättämisen pois, jolloin hankkeen eteneminen nopeutuu. Muutos on tervetullut. Syksyllä 2011 valmistui työkalu, jolla voidaan arvioida tuulivoiman vaikutuksia puolustusvoimien valvontasensoreihin, joista tutkat ovat tuulivoiman kannalta 4 olleet isoin kysymys. Työkalulla on analysoitu 20 hanketta, joista puolustusvoimat tulee antamaan lausuntonsa joulukuun loppuun mennessä. Omien selvitystensä ja analyyseistä saatujen tulosten perusteella Puolustusvoimat vapautti tutkaselvitysjonosta 47 hanketta, mikä vähentää selvityspainetta ja nopeuttaa muiden hankkeiden pääsyä analysoitavaksi. Hanketoimijaa helpottaa myös Puolustusvoimien kesällä 2011 käyttöönottama yhden luukun periaate lausunnon saamiseksi. Hankkeestaan saa koko Puolustusvoimien kannan ottamalla yhteyttä Pääesikuntaan. Tarkemmat ohjeet lausunnon saamiseksi löytyvät yhdistyksen sivuilta, osoitteesta tutkat Syksyn 2011 aikana saatiin myös positiivisia uutisia lentoliikenteen saralta. Finavia on pyrkinyt sovittamaan entistä paremmin lentoliikenteen ja tuulivoimarakentamisen ja esittänyt Trafille muutoksia lentoesteiden korkeusrajoituksiin. YM:n tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivässä esitetyt kartat näyttivät lupaavilta, mutta tarkemmin muutosten vaikutusta tuulivoimahankkeisiin pääsee tarkastelemaan kun Trafi on ilmoittanut kantansa muutoksiin. Alustavasti kartat on luvattu ladata Finavian sivuille joulukuun 2011 puolivälin tienoilla. Jos hankkeella on olemassa lentoliikenteen sujuvuuden takia rajoittava lentoestelupapäätös, voi päätökseen hakea muutosta uusien rajoitusten perusteella sen jälkeen kun uudet korkeusrajoitukset ovat astuneet voimaan. Vuoden lopuksi saatiin vielä lisää hyviä uutisia Työ- ja elinkeinoministeriöstä. TEM asetti Lauri Tarastin tuulivoimarakentamisen selvitysmieheksi. Tarastin tehtävänä on tehdä ehdotuksia, joilla vähennetään tuulivoimarakentamiseen liittyviä esteitä ja rajoitteita sekä sovitetaan yhteen eri ministeriöiden hallinnonalojen tavoitteita. Tarastin työ tulee olemaan valmis maaliskuun 2012 lopussa ja toivottavasti tuo konkreettisia ehdotuksia kaavoitus-, YVA- ja lupakäytäntöjen selkeyttämiseksi ja niihin liittyvien eri hallinnonalojen toimintojen ja tuulivoiman yhteensovittamiseksi. On tärkeää että pelisäännöt ja prosessit saadaan yhdenmukaistettua niin laadun kuin sisällönkin suhteen, jotta niin toimijoilla kuin viranomaisilla olisi selkeät ja yhdenmukaiset käsitykset siitä kuinka hankkeiden kanssa toimitaan. Tuulivoimarakentamisen käynnistymiselle on tärkeää, että viranomaiset, sidosryhmät ja tuulivoima- ala jatkavat työskentelyä yhdessä tuulivoimarakentamisen esteiden poistamiseksi, kuten tällä hetkellä tapahtuukin. Kuitenkin kaikkein tärkein asia yksittäisen tuulivoimahankkeen onnistumiselle on paikallisten ihmisten tuki. Hankkeen sijoittamisessa tulee toimia vastuullisesti sekä kuunnella alueen asukkaita ja viranomaisia. On tärkeää, että tuulivoimaa ei rakenneta kovin kiistanalaisille alueille, jottei koko alan hyväksyttävyys kärsi. Toisaalta on myös tärkeää, että hyviä hankkeita ei jätetä rakentamatta tai rakentamista ei hankaloita joko yksittäisten henkilöiden tai virheellisen tiedon tai käsitysten perusteella. Uskon vakaasti, että alalla toimitaan vastuullisesti ja viranomaisten ja tuulivoima-alan yhteistyöllä sekä paikallisten asukkaiden huomioimisella saadaan hankkeita rakentamisvalmiiksi vuonna 2012! Rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä uutta vuotta toivottaen, Anni

5 Ajankohtaista Suomen Tuulivoimayhdistys STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Suomen tuulivoimayhdistys laati syksyllä 2011 tuulivoimavision 2030 ja 2050 osoittamaan tietä tuulivoimarakentamiselle. Samassa yhteydessä käytiin läpi tuulivoiman kustannuksia ja hyötyjä. Tuulivoimalla voidaan kattaa vuoteen 2030 mennessä sähkönkulutuksesta 12 % ja vuoteen 2050 mennessä 25 %. Samalla lisätään työtä sekä energiaomavaraisuutta ja vähennetään energiantuotannon päästöjä. Maapallon väestön voimakas kasvu yhdessä tarpeeseen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja löytää puhtaita energiantuotantomuotoja ajavat energiantuotantoa vallankumoukseen. Tuulivoima on muutoksen eturintamassa, koska se on kustannustehokkain teollinen tapa muuttaa ilmaista puhdasta polttoainetta - auringon energiaa -suoraan sähköksi. Euroopan tuulivoimatulevaisuus Tuulivoimalla tuotetaan tänä päivänä 2 % koko maailman sähkön kulutuksesta. EU:ssa tuulivoimalla katetaan jo 5 % sähkönkulutuksesta. Tuulivoima onkin lyönyt itsensä läpi puhtaana, muuttuvilta kustannuksiltaan edullisimpana sähkön tuotantomuotona. Vuonna 2030 EU:ssa tavoitellaan 15 %:n ja vuonna 2050 jo 25 %:n tuulisähkön osuutta sähkön kokonaiskulutuksesta. Samalla laitteiden investointikustannusten ennustetaan puolittuvan teknologian kehittyessä ja volyymien kasvaessa, jolloin tuulivoimalla tuotettu sähkö tulee tekemään lopullisen läpimurron edullisimpana tuotantomuotona. Laitteiden tehon, roottorihalkaisijoiden ja tornikorkeuden edelleen kasvaessa kustannustehok- kaasti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tuulivoimalla ennustetaankin sähkön tuotantokustannuksen saavuttavan jopa 30 eur/mwh:n tason. Tuulivoima onkin todennäköisin tuotantomuoto, joka teollisessa mittakaavassa jarruttaa väistämättä edessä olevaa sähköenergian hinnan nopeaa nousua. Tuulivoima tänä päivänä Suomessa Ennen syöttötariffilainsäädännön voimaantuloa käytössä olleella investointituella ei saavutettu tuulivoiman läpimurtoa Suomessa. Järjestelmä ei selkeästi osoittanut varoja tuulivoiman rakentamiseen, vaan tuulivoima oli osa uusiutuvaan energiaan budjetoitua kokonaispottia. Käytännöt olivat hitaita ja byrokraattisia. Satojen tuhansien eurojen kehityshankkeita käynnistettäessä ei ollut riittävää varmuutta siitä, oliko tulevissa budjeteissa ylipäätään varattu rahaa tuulivoimahankkeille tai oliko sitä varattu riittävästi. Syöttötariffin voimaantulon viivästyessä muotoseikkojen ja EU-ratifioinnin hitauden vuoksi, vuosi 2011 jäi eräänlaiseksi välivuodeksi, jolloin vanha investointitukikäytäntö ei ollut enää voimassa, mutta uusi syöttötariffilainsäädäntö astui voimaan vasta loppukeväästä. Näin ollen ensimmäiset vuoden 2009 alun jälkeen rakennetut voimalat oli mahdollisuus saada tariffin piiriin vasta alkaen. Vuonna 2011 käynnistettiinkin vain 12 uuden voimalan yhteensä 30 MW - rakennustyöt. Osa niistä saadaan tuotantoon vuonna Suomi on tuulivoiman kehitysmaa niin globaalisti kuin Euroopan tasolla. Vuonna 2010 vain 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta tuotettiin tuulella. Vuoden 2020 tavoite, 6 TWh tuulisähköä vuodessa, tulee vastaamaan noin 6 % Suomen koko sähkön kulutuksesta. Tanskalaiset ovat saavuttaneet vastaavan kapasiteetin jo vuosia sitten ja Ruotsissakin se on jo rakennettuna. Suomi on tällä hetkellä 18. sijalla, kun vertaillaan rakennettua tuulisähkön kapasiteettia eri Euroopan maissa. Vuoden 2020 tuulisähkötavoitteemme vastaa samaa suhteellista osuutta, joka koko Euroopan tasolla tuotetaan tuulesta jo tänään. 5

6 Ennen kaikkea tuulivoimatavoitteen toteutumisen mahdollistaa tuulivoimaalan investointihalukkuus, josta ei ole tällä hetkellä puutetta. Joulukuussa 2011 tuulivoimahankkeita oli julkaistu yli MW edestä, joka on lähes kolminkertainen määrä Suomen viralliseen tavoitteeseen nähden. Alalla myös uskotaan että rakentaminen lähtee todella käyntiin vuonna 2012 (kuva 1). Kuva 1. Vuonna 2010 tehty arvio vuosittain kumulatiivisesta kapasiteetista (siniset pylväät) ja syyskuussa 2011 arvioitu kumulatiivinen kapasiteetti (punaiset pylväät). Vuoden 2010 arviot vuonna 2011 asennettavasta kapasiteettista eivät toteutuneet eri investointiesteiden, kuten tutkavaikutusten ja lentoesteiden korkeusrajoitusten takia. Esteet ovat poistumassa ja alalla uskotaan, että 2012 rakentaminen lähtee todella käyntiin. Alkukangertelusta kohti 2020 tavoitetta Samalla kun kansalliset tavoitteet on asetettu, kannustinjärjestelmä saatu voimaan ja nykyinenkin hallitus sitoutunut tavoitteiden toteuttamiseen, Suomeen on syntymässä yksi maailman tiukimmista tuulivoimaohjeistuksista. Eri viranomaisten asettamat rajoitteet tuulivoimarakentamiselle, kuten lentoesteiden korkeusrajoitukset, vaaditut minimietäisyydet teihin ja rautateihin, uudet ehdotetut muita hankkeita tiukemmat äänentasorajat, hidastavat käynnissä olevia hankkeita ja osan toteutuminen vaarantuu kokonaan. Rakentamisen esteiden voittamiseksi tapahtuu kuitenkin myös positiivisia askelia. Työkalu tutkavaikutusten analysoimiseksi on valmistunut ja hankkeet ovat alkaneet saada puoltavia lausuntoja Puolustusvoimilta. Finavia on esittänyt muutoksia lentoesteiden korkeusrajoituksiin, mikä vapauttaa isoja alueita lentoliikenteen osalta tuulivoimarakentamiselle. Eri ministeriöiden yhdessä rahoittama hanke, jossa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia liikenneturvallisuuteen Euroopassa, on käynnistymässä ja lyhentänee valmistuessaan etäisyyttä voimaloiden ja teiden ja rautateiden välillä. Ympäristöministeriön esityksestä on hyväksytty tuulivoimayleiskaava, joka mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen suoraan yleiskaavan pohjalta sekä selkeytetty YVA-käytäntöjä. jatkossa yli 10 tai 30 MW tuulivoimahankkeen osalta YVA tarveharkinta jää pois, koska hankkeesta tarvitaan automaattisesti YVA-menettely. Useiden maakuntakaavojen laadinta on myös paraikaa käynnissä. Ympäristöministeriö ohjeistaa kaavoittamaan tuulivoimaa kuntakohtaisilla kaavoilla, kunnes maakuntakaava on valmistunut. Maakuntakaavan valmistumisen jälkeen on kunnan päätännässä voidaanko tuulivoimaa rakentaa myös maakuntakaavassa osoitetun alueen ulkopuolelle vai ei. Tavoitteet Osana EU:n Suomelle asettamia velvoitteita maamme on asettanut selkeät tavoitteet CO 2 -päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä (21 % verrattuna vuoteen 2005) ja vuoteen 2050 mennessä (80 % vuoteen 1990 verrattuna). Samassa yhteydessä Suomelle on asetettu tavoitteeksi kattaa energiankulutuksesta 38 % uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa linjattiin edelleen, että uusiutuvien osuuden tulisi olla vähintään 60 % vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat haastavia ja edellyttävät nopeaa uusiutuvan energian käyttöönottoa eri muodoissaan niin sähkön- ja lämmöntuotannossa kuin liikenteessä. Energiateollisuus ry on omassa näkemyksessään arvioinut tuulisähkön määrän kasvavan 13 %:iin koko Suomen sähkön käytöstä vuoteen 2050 mennessä. Tätä voidaan pitää konservatiivisena arvona, kun Euroopassa tavoitellaan uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien (NREAP) mukaan 14 % tasoa jo vuonna Eurooppalainen tuulivoimayhdistys EWEA on puolestaan linjannut, että jopa puolet Euroopan sähköstä voitaisiin tuottaa tuulesta vuonna Suomen Tuulivoimayhdistyksen näkemyksen mukaan tuulivoiman lyödessä itsensä läpi uutena puhtaan sähköntuotannon standardina sen rakentamisvauhti nopeutuu, vaikka alku on eri syistä ollutkin hidasta. Näin vuoden 2020 tavoite 6 TWh eli noin 6 % Suomen sähkön kulutuksesta on realistinen ja saavutettavissa. Tämä tarkoittaa lähes tuhatta voimalaitosta ja noin MW:n tuotantokapasiteettia vuoteen 2020 mennessä. Tuulisähkön tuotantokustannusten edelleen laskiessa ja puhtaan uusiutuvan sähkön kysynnän lisääntyessä tuulivoiman rakentaminen tulee jatkumaan vahvana Suomessa vuoden 2020 jälkeenkin. Rakentamisen tukeminen muodollisella minimitakuuhinnalla saattaa investointien varmistamiseksi olla kuitenkin silloinkin perusteltua. Uskomme, että vuoteen 2030 mennessä maamme tuulivoimatuotanto tulee 6

7 Taulukko 1. Eri arvioita sähkönkulutuksesta, päästövähennyksistä ja tuulisähkön osuuksista vuosina 2020, 2030 ja STY:n tuulivoimatavoitteen laskelmat perustuvat 100 TWh:n kulutukseen vuonna 2020 ja 120 TWh:n kulutukseen vuonna 2050!"#$%&'()*#+((%%(,-,-,-.-,-/-!"#$%&'()*+%,-./0*12/% /2,4./5, $#67)%3()#889 $:87)%3()6;;8 0"" &'()*#+((%%('!"#$+'7'89 B&'5C )DE*F 688$666*G' 66?$6?:*G' 6?)7 A*G'0#988)JG 6O)7 #:I9)7 98)7!0:;&'(""1+*#+$)()*#+(% A)*G' 6#)*G'?8)*G' A)7 6#)7 #9)7 *1,.+4.,5+Q+3-.//..- #)988)JG 9)888)JG 68)888)JG S6888 S#888 SO888 *+12155,)6 kaksinkertaistumaan vuodesta Tuolloin Suomen tuulivoimatuotanto olisi 12 TWh eli noin 12 % sähkönkulutuksesta, joka tuotettaisiin vajaalla teollisella tuulivoimalalla joiden kokonaisteho vastaisi noin MW. Koska polttoaineita käyttävän sähköntuotannon tuotantokustannukset edelleen nousevat vuoteen 2050 mennessä, uskomme että silloin jo 25 % Suomessa kulutetusta sähköstä tehdään tuulivoimalla. Tuulivoima säilyttää kilpailukykynsä 2050-luvulla kustannustehokkaimpana puhtaan uusiutuvan sähkön tuotantomuotona, jonka tuotanto tulee silloin olemaan suuruusluokkaa 30 TWh vuodessa, laitoksia on vajaa kappaletta ja niiden yhteisteho vastaa noin MW (Taulukko 1). 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä tiistaina 13. joulukuuta 2011 *verrattuna vuoteen Halkaisija (m) Napakorkeus (m) Investointikustannus* % + 23 % Tuotto* % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% Km rantaviivasta Kuva 2. Tuulivoimaloiden koon ja korkeuden kasvun vaikutus investointi- ja tuotantokustannuksiin Tuulivoimateknologia kehittyy nopeasti Tuulivoimaloiden tekninen kehitys on ollut Suomessa nopeaa. Vuonna 2009 suurin maahamme rakennettu tuulivoimala oli 3 MW:n voimala 100 metrin tornikorkeudella ja 100 metrin roottorin halkaisijalla. Vuonna 2011 valmistuvan tuulivoimapuiston tornikorkeus on jo 120 metriä ja roottorin halkaisija yli 110 metriä. Käytännössä tämä merkitsee suhteellisen pienellä lisäinvestoinnilla saavutettavaa huomattavaa tuotannon lisäystä, joka edelleen laskee tuulisähkön tuotantokustannusta. Kun tuuli tavoitetaan korkeammalta, laitoksia voidaan rakentaa kauemmas sisämaahan. Vuonna 2013 suunnitellaan kotimaisella teknologialla Suomeen rakennettavan 140 metrin korkuisia 3 MW:n voimaloita, joiden roottorin halkaisija on 120 metriä. Tällöin saavutetaan vajaat 25 %:n investointilisäyksellä lähes 50 %:n sähköntuoton lisäys. Tällöin sähkön tuotantokustannus laskee 20 %, mikä lisää huomattavasti tuulivoiman maarakentamisen potentiaalia (kuva 2). Tuulivoimarakentaminen osaksi satamien, teollisuusalueiden ja maanteiden kaavoitusprosesseja Arktinen tuulivoimaosaaminen ja sen kehittäminen on yksi suomalaisen tietotaidon avainalueita. Tällä alueella pystymme erilaistumaan massatuotteista, mikä luo myös teknologian vientimahdollisuuksia maapallon laajoille tuulisille arktisille alueille. Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä myös tuulivoiman integroinnissa rakennettavaan perus-infrastruktuuriin lukua lähestyttäessä tuulivoimarakentamisen painopiste siirtyy yhä enemmän korvausinvestointeihin ja laitteiden sijoitusta tarkastellaan entistä kriittisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Jo meneillään olevat edistykselliset hankkeet antavat mahdollisuuden näyttää esimerkkiä siitä, miten tuulivoima toimii integroituna ympäristöön ja miten alhaiset tuulivoimarakentamisen kokonaisvaikutukset yhdistettyinä muihin rakennetun infrastruktuurin vaikutuksiin ovat. Tuulivoimalat siirtyvät siis tulevaisuudessa luonnosta sinne, missä sähköä kulutetaan: liikenteessä, kodeissa ja teollisuudessa. Voimaloita rakennetaan teiden varsille, taajamien reunaalueille, lentokenttien ympäristöön, satamiin ja teollisuusalueille. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotanto onkin oleellinen osa tällaisten alueiden maankäyttöä ja kaavoitusta. 7

8 oli vuonna 2010 lähes 10 miljardia euroa, lähes 79 % energiasta tuotiin Venäjältä. Raakaöljy muodostaa lähes puolet tuodun energian arvosta, mutta myös sähköä tuodaan Suomeen. Tuulisähkön lisäys vähentää myös energiantuontitarvetta ulkomailta. Kuva 3. Tuulivoima muuttaa sähkömarkkinoita syrjäyttämällä kulloinkin kalleinta sähköntuotantomuotoa lähde: (Elfi) Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Yleinen virheellinen mielikuva tuulivoimasta on, että se on kallis ja tukea tarvitseva tuotantomuoto, jolla on myös huomattavat ympäristövaikutukset. Perusteena käytetään usein 200 miljoonan euron vuosikustannusta, joka lasketaan 50 euroa/mwh sähkönvuosikustannushinnalla ja vuoden 2020 tuotantotasolla 6 TWh/vuodessa. Sähkön hinta oli Suomessa keväällä kuitenkin jo vajaa 60 /MWh (6 kk keskiarvo) ja sen arvioidaan todennäköisemmin kallistuvan kuin halpenevan. Kohoava sähkön hinta vähentää tuulivoimalle maksettavan tuen määrää. Myös kaikkien vaihtoehtoisten tuotantomuotojen kustannustaso on nopeassa nousussa. Kuva 4. Tuulivoiman edut ja haitat osoittavat että tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Tuulivoima muuttaa sähkömarkkinoita Tuulivoiman suora sähkön markkinahintaa laskeva vaikutus perustuu siihen, että sähkö hinnoitellaan markkinoilla kulloinkin tarvittavan kalleimman sähkön tuotantomuodon mukaan. Lisäksi siihen vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, kuten esim. vesivoiman määrä, lämpötila, yö- ja päiväkulutuksen vaihtelu, arjen ja viikonlopun vaihtelut teollisuuden sähkönkäytössä sekä kesän ja talven lämpötilavaihtelut. Tuulivoiman elinkaaren aikaisista kustannuksista valtaosa (noin 80 %) syntyy investointikustannuksista. Polttoaineettomuudesta johtuen tuulivoiman vuosittaiset, muuttuvat, kustannukset ovat hyvin edullisesti. Tästä syystä tuulisähköä voi tarjota sähkömarkkinoille halvempaan hintaan kuin perinteisillä tavoilla tuotettua sähköä. Tuulivoima siis puskee konkreettisesti kalliimpia tuotantomuotoja ulos sähkömarkkinoilta (kuva 3). Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa Suomessa tarvittavasta energiasta tuodaan ulkomailta. Tuontienergian hinta Tuulivoiman negatiivisia ympäristövaikutuksia (ääni, vaikutus maisemaan, vilkkuminen, vaikutukset lintuihin ja eläimiin) voidaan vähentää voimaloiden huolellisella sijoittelulla. Ympäristövaikutukset huomioidaan aina voimaloiden luvitusprosesseissa. Tuulivoimalta vaaditaankiin tyypillisesti laajempia ja pitempikestoisia ympäristövaikutusselvityksiä kuin missään muusta energiantuotantomuodosta. Selvityksistä unohdetaan kuitenkin usein tuulivoiman positiiviset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä se, että tuulivoima on luonteeltaan ennustettava, vaikkakin tuulisuuden mukaan vaihteleva, sähkön tuotantomuoto. Kun Suomeen tulevaisuudessa rakennetaan entistä suurempi tuulivoiman tuotantokapasiteetti, tuulienergia vaikuttaa sähkön hintaan entistä voimakkaammin sitä laskevasti. Tuotannon vaihtelun myötä myös sähkön hinnan nopeat vaihtelut lisääntyvät. Tuulivoima on nopeasti käyttöönotettava tuotantomuoto, jonka polttoaine on ilmaista. Se lisää energiaomavaraisuuttamme ja vähentää riippuvaisuutta tuontienergiasta. Se mahdollistaa uusien, erilaisten ja pientenkin, toimijoiden pääsyn markkinoille. Tuulivoimalla on 8

9 merkittävä työllistämisvaikutus niin hankekehityksessä, suunnittelussa, laitevalmistuksessa, rakentamisessa, operoinnissa kuin kunnossapidossakin. Tuulivoimahankkeen kotimaisuusaste vaihtelee 25 ja 80 %:n välillä riippuen siitä, kuinka suuri osa voimalasta ja sen komponenteista tulee Suomesta. Vuoteen 2020 mennessä tehtävästä vajaan 4 miljardin euron investoinnista vähintään yksi miljardi on suomalaista työtä. Tuotannon hajautuessa useisiin kuntiin eri puolille maata niiden on mahdollista päästä nauttimaan kiinteistöverotuloista. Rakennettuna lähelle sähkön loppukäyttöä tuulivoima vähentää sähköverkon kuormitusta ja siirtohäviöitä. Ennen kaikkea auringosta tuotetun tuulisähkön tuottamisessa ei synny CO 2 -päästöjä tai muitakaan päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Jokainen tuulivoimalla tuotettu megawatti vähentää siis konkreettisesti myös poltosta aiheutuvia pienhiukkasia, mikä vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen. Tuulivoiman kokonaisvaikutukset taseen muodossa ovat vahvasti positiiviset. Jo ottaen huomioon pelkästään sen sähkön markkinahintaa alentavan ja energian tuontilaskua vähentävän,-,- vaikutuksen,-.- voidaan ennustaa,,-/- että jo vuonna 2020 jokainen tuulivoimaan sijoitettu tukieuro tuo talouteen vähintään 688$666*G' 6 euroa (kuva 66?$6?:*G' 4). $#67)%3()#889 $:87)%3()6;;8 A*G'0#988)JG 6?)7 6O)7 Yhteenveto #:I9)7 98)7 Yhteenvetona tuulivoiman tiekartasta A)*G' kohti vuotta 6#)*G' 2030 ja?8)*g' 2050 muodostuu kokonaiskuva tuulen vahvuuksista ja tuotannon mittasuhteista sekä vaikutuksista myös S6888 S#888 SO888 yhteiskuntaan. A)7 6#)7 #9)7 *+12155,)# #)988)JG 9)888)JG 68)888)JG Tästä eteenpäin arvioidaan rakennettavan reilu 100 uutta teollista tuulivoimalaa vuosittain luvun lopulta luvulle painopiste siirtyy yhä enemmän korvausinvestointeihin. Näin laitosten lukumäärä lisääntyy nykyisestä 130 laitoksesta vajaaseen laitokseen, joiden kokonaiskapasiteetti tulee olemaan MW vuoteen 2050 mennessä. Tämän kapasiteetin investointikustannukseksi on arvioitu noin 15 miljardia euroa, josta kotimaista työtä ja teknologiaa on % riippuen voimalan ja sen komponenttien valmistusmaasta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä siis kuusinkertaistuu vuoden 2020 tavoitteeseen ja 50-kertaistuu nyt rakennettuun kapasiteettiin verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2020 tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä vastaa jo 50 % Suomen kotitaloussähkön kulutuksesta ja vuonna 2030 jo koko Suomen kotitaloussähkön kulutusta. Vuonna 2050 tuotanto vastaa 25 % koko Suomen sähkönkulutuksesta. Korvaamalla muita tuotantomuotoja ja ensisijaisesti lauhdesähkön tuotantoa tuulivoima vähentää CO 2 -päästöjä vuonna 2020 jopa Suomen koko bensiininkulutuksen aiheuttaman CO 2 - päästön verran. Vastaavasti lisääntyvä tuulisähkön tuotanto kompensoi vuonna 2030 liikenteen aiheuttamat CO 2 - päästöt ja vastaa vuonna 2050 jo koko Suomen nykyisen öljynkulutuksen aiheuttamaa CO 2 -päästöä. Tuulivoimalla on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset. Teknologiateollisuus on arvioinut alan työllistävän noin suomalaista jo vuonna Tämä vastaa noin 50 % nykyisistä metsäteollisuuden suorista työpaikoista. Vuonna 2050 jo suomalaista voi saada elantonsa tuulivoimasta. Alan on arvioitu pystyvän generoimaan vientituloja 3 miljardia euroa vuonna 2020 ja jopa 6 miljardia euroa vuonna Tuulivoiman kotimarkkinalla on merkittävä rooli alan työllisyyden ja teknologian kehityksen tukemisessa. Sen lisäksi tuulivoima vähentää suoraan tuontienergialaskua ja tulevaisuudessa myös tuontipolttoaineita ja päästökauppalaskua. Näiden yhteisvaikutus voi vuonna 2050 olla jo miljardin euron luokkaa. Unohtaa ei voi myöskään kunnille jaossa olevaa kiinteistöveropottia, joka on vuoteen 2020 mennessä 100 miljoonaa euroa ja vuoteen 2050 mennessä 400 miljardia euroa. Näiden lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen ja kunnossapito työllistävät paikallisia ihmisiä. Tuulivoima on siis nykyisistä puhtaan uusiutuvan energian muodoista kustannustehokkain tapa tuottaa puhdasta sähköä. Se on nopeasti rakennettavaa tuotantoa, jonka varannot Suomessa niin maa-alueilla kuin merelläkin ovat rajattomat. Teknologinen kehitys mahdollistaa tuotannon entistä laajemmilla alueilla ja rakentaminen jo rakennetun infran yhteyteen antaa lisää uusia mahdollisuuksia. Tuulivoimalla on tärkeä rooli luomassa kotimaista työtä ja hyvinvointia samalla, kun se pienentää tuontienergialaskua. Tuulivoima mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja omistusrakenteiden syntymisen puhtaan aurinkoenergian tuotantoon. Samalla se luo uuden tulevaisuuden standardin energiantuotantoon.,-,-,-.-,-/- T+-.,3./4)2-3&H3)0%1,3-) N+-4,Q-3./)5,=V+13$ -4%/3.,-4./-'-4 T+-.,53-+)H'.//43& 6888 #888 O888 W+Q+3-.//..- #(988)JG' 9(888)JG' 68(888JG' *1,.+4., A)*G' 6#)*G'?8$?9)*G' X4%/3.,-4.- O(888)JY :(888)JY 69(888)JY A)7)$Z)987)5,.-.+2,153-/4) 3&'5C4) /3.+ 6#7)$Z)6887)5,.-.+2,153-/4) 3&'5C /3.+ #9)7 %+3.++) T--5/4.//4)!"#$Q&&3.CV& #866)C2VH ) *HC22-3.&&) Taulukko 2. Kooste tuulivoiman tiekartasta P&'/4.&&).1,4.-/4/=> ?88)JY \2-)6(888)JY P&'/4.&&) Q&&3.C5+1QQ :8)JY \2-)?88)JY *1,)5--4./-3.C$%/=,.12,V+068) %1, )JY O88)JY 9

10 Projekti Ari Lampinen Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Suomen Biokaasuyhdistys ry Tuulivoiman ja biokaasun suora yhteys syntymässä: Audi aloittaa tuulimetaanin tuotannon ja käytön Audi julkisti toukokuussa suunnitelmansa aloittaa UE-metaanin käyttöön tarkoitettujen TCNG-autojen valmistuksen yhdessä tuulimetaanin tuotantolaitosten käynnistymisen kanssa. Audi investoi Itämeren tuulivoimaan, jonka avulla elektrolyysillä tuotetaan vesijohtovedestä vetyä. Biokaasun tai muun polttoaineen polttamisesta syntyvän, muuten ilmakehään pääsevän, hiilidioksidin sekä tuulivedyn avulla tuotetaan synteettisesti Sabatier-reaktiolla metaania, eli tässä tapauksessa tuulimetaania (se siis ei ole biometaania), jolle Audi käyttää nimeä e-gas (eli e-kaasu tai sähkökaasu). Tuulimetaani voidaan siirtää maakaasuverkossa kuten biometaanikin, jolloin kaasuverkko toimii samalla tuulivoiman varastona. Varastointikapasiteetti Saksan kaasuverkossa on 217 TWh, kun se Saksan sähköverkossa on vain 0,04 TWh. Kuva: Audi. 10

11 Ensimmäinen tuulivetyä ja tuulimetaania tuottava laitos, jonka kapasiteetti on 2500 auton polttoainetarpeen verran, käynnistyy Werltessä Saksassa vuoden 2012 alussa. Siellä käytettävä hiilidioksidi on peräisin biojätteitä mädättävän biokaasulaitoksen savukaasusta, josta hiilidioksidi on helpompi erottaa kuin kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita käyttävien laitosten runsaasti erilaisia epäpuhtauksia sisältävistä savukaasuista. Vastaavasti voidaan tuottaa myös esimerkiksi aurinkometaania ja hiilidioksidin lähteenä voidaan käyttää savukaasujen sijaan myös ulkoilmaa, jolloin prosessi vähentää suoraan ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia sinne tuotettavan uuden hiilidioksidin vähentämisen sijaan. Audi on valinnut tuulivoiman liikennekäyttöteknologiaksi metaaniautot niiden teknologisen kypsyyden, kohtuuhinnan sekä tankkausverkoston ja ajoneuvokannan laajuuden takia. Tuulivoimaa voidaan käyttää myös sähköautoissa ja tuulivetyä polttokennoautoissa, mutta kumpikaan näistä teknologioista ei vastaa tavallisten kuluttajien auton käytölle ja hinnalle asettamia vaatimuksia. Audi aloittaa tuulimetaaniautojen tuotannon A3 TCNG -mallilla, joka luonnollisesti pystyy käyttämään myös biokaasua ja maakaasua. Myöhemmin on suunnitteilla A4- ja A5-sarjan TCNGversion tuotannon aloittaminen. Tuulimetaanin valmistusprosessista (Sabatier-reaktiosta) on saatavissa tietoa Ari Lampisen kirjasta Uusiutuvan liikenneenergian tiekartta sivuilla 161, 165, , 242 ja 295. Kirja on ladattavissa osoitteesta sahkoinenjulkaisu/b17_verkkojulkaisu.pdf. Kirjassa kerrotaan myös muista tuulivoiman liikennekäyttöteknologioista eli tuulivoiman suorasta mekaanisesta käytöstä vesi-, maa-, ilma-, avaruus-, planeetta- ja kuuliikenteessä sekä tuulisähkön käytöstä suoraan sähköautoissa ja epäsuorasti tuulivetynä ja tuulisähköllä kompressoidulla ilmalla tai muulla kaasulla. Maailman ensimmäinen auto oli tuulivoimakäyttöinen, mistä asiasta kerrotaan Ari Lampisen artikkelissa Benzin auton ja Wrightien lentokoneen roolimallit maailman ensimmäisinä Tekniikan Waiheita -lehden numerossa 2/2011. Kolumni Erik Trast CPC Finland oy First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win. - Mahatma Gandhi - Suomeen saatiin aiemmin tänä vuonna viimeinkin kauan odotettu syöttötariffijärjestelmä tuulisähkölle. Matka syöttötariffiin oli muihin Euroopan maihin verrattuna erittäin pitkä ja kivinen. Analysoitaessa Suomen tuulivoimamarkkinoiden kehitystä tuleekin helposti mieleen kuuluisa Mahatma Gandhin sitaatti: First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win. Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämästä Euroopan Tuulivoima konferenssista vuonna 1995 päällimmäiseksi huomiokseni jäi, että suomalaisia sähköalan yhtiöitä ei tuolloin tuulivoima paljoa tuntunut kiinnostavan. Samaan ai- kaan Saksassa esim. Tacke Windtechnik (nykyinen GE Wind) asensi jo yli 100 tuulivoimalaa vuodessa. Yrityksen liikevaihtokin taisi olla reilusti yli 100 miljoonaa saksan markkaa. Vielä sekään, että Euroopan tuulisähkömarkkinat kehittyivät vuosien aikana miljardien Eurojen liiketoiminnaksi, ei suomalaisia energia-asiantuntijoita tuntunut vakuuttavan, vaan lähinnä naureskeltiin ja vähäteltiin tuulivoiman kykyä tuottaa luotettavasti ja mitenkään 11

12 huomioon otettavaa määrää sähköä. Samaan aikaan suomalaiset energiayhtiöt taistelivat aktiivisen uusiutuvien energiamuotojen markkinan luomista vastaan ja halusivat kanavoida tuulivoiman kehitystyön investointitukien kautta, mikä ei Suomessa tai muuallakaan maailmassa ole koskaan tuottanut merkillepantavaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystä, puhumattakaan teollisuudesta tai työpaikoista. Viime vuosina on Suomessa edetty seuraavaan vaiheeseen Gandhin sitaatissa, sillä sekä teollisuus että muut Suomen vakiintuneet energiamarkkinoiden pelaajat taistelivat syöttötariffia vastaan. Markkinat haluttiin vakauttaa sertifikaatti-järjestelmällä, joka tunnetusti on tuottanut kaikkein kalleinta sähköä (vrt: Puola, Italia, UK) ja luonut sertifikaattimaissa syöttötariffia hitaamman markkinakehityksen, koska rahoitusmaailma ei pidä järjestelmistä missä kassavirrat ovat ennalta arvaamattomia. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin: Suomella on nyt syöttötariffi-järjestelmä. Vaikka se onkin eurooppalaisessa vertailussa ehkä kaikkein monimutkaisin, uskon vankasti, että seuraavien vuosien aikana Suomessa tullaan näkemään ennennäkemätön tuulivoimanrakennusbuumi. Tuulivoimarakentaminen on käynnistynyt muuallakin hitaasti Se, että tuulipuistojen rakentaminen on Suomessa käynnistynyt hitaanlaisesti, ei merkittävästi poikkea kokemuksista muualta Euroopasta, missä lupahakemusprosessit kestävät keskimäärin 4 vuotta. Siksi uskaltaisinkin ennustaa tuulipuistojen rakentamisen alkavan Suomessa todenteolla vasta vuonna 2014, kun ensimmäinen projektiaalto on saavuttanut rakennusvalmiuden. Sen jälkeen vuosittainen uusi tuulivoima kapasiteetti tulee nopeasti kasvamaan. Suomessa on paljon asumattomia, tuulivoiman rakentamiseen soveltuvia maa-alueita sekä Euroopan vertailussa hyvä sähköverkon rakenne. Tämän vuoksi Suomen kannattaisi panostaa erityisesti maatuulivoiman kehitykseen. Paras tapa turvata tuulisähkömarkkinoiden kehitys on pitää jo käyttöönotetut lait ja säännöt mahdollisimman ennallaan ja välttää säätöjen muutoksia. Tämän pitäisi kyllä olla itsestäänselvyys Suomen poliittisessa kulttuurissa, sillä myös Suomen kansainvälinen kolmen A:n luottoluokitus edellyttää näin. Se että syöttötariffin piiriin pääsevät lain mukaan vain ensimmäiset rakennettavat 2500 MW:a voi muutamien vuosien kuluttua tuottaa ongelmia tuulivoimamarkkinoiden kehitykseen. Uusien tuulipuistojen rakentamisen edetessä ja 2500 MW:n rajan lähestyessä tulee tuulipuistoprojektien rahoitus todennäköisesti vaikeutumaan, koska rahoittajat eivät ymmärrettävistä syistä ole kovin halukkaita investoimaan projekteihin, joiden pääsystä syöttötariffin Kirjoittajasta: Erik Trast on toiminut tuulivoima alalla Keski-Euroopassa vuodesta 1993 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii General Mangerina Germania Windpark yhtiössä sekä sen suomalaisen tytäryhtiön CPC Finland Oy:n toimitusjohtajana. Germania Windpark on rakentanut 260 tuulivoimalaa viidessä Euroopan maassa. Yhtiöllä on lisäksi suunnitteilla yli 2000 MW:n edestä tuulipuistoja yhdeksässä Euroopan maassa. Suomeen yhtiö suunnittelee rakentavansa kolme tuulipuistoa. piiriin ei ole varmuutta. Syöttötariffiin hyväksyttävän tuulivoimakapasiteetin laajentamien olisikin nyt tärkeää, jotta turvattaisiin projektirahoitukset tuulivoimanrakentamiseen ja että suomen sähkömarkkinoille saataisiin lisää itsenäisiä operaattoreita (ns. Independent Power Producers). Eli yhteenvetona. Suomi on luonut syöttötariffilailla tuulivoimalle suotuisat olosuhteet, mikä palvelee koko Suomen etua. Nyt on tärkeää ettei sääntöjä muuteta ja markkinan annetaan edetä rauhassa tulevien vuosien aikana. Tämä varmistaa, että Suomi pääsee 2500 MW:n tavoitteeseen jopa etuajassa sekä osoittaa, että tuulivoimaa voidaan rakentaa nopeasti. Erityisesti maatuulivoimalle voidaan mielestäni antaa vielä paljon suurempi vastuu valtakunnan puhtaasta ja kilpailukykyisen sähkön tuotannosta. Ja niin, tuli lähes unohdettua, sitten we win 12 STY:n VUOSIKOKOUS Keskiviikkona klo Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: Anni Mikkonen puh Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat - TERVETULOA

13 Tilastot Ville Turkia VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Tuulienergia Ville Turkia, VTT Tuulienergia ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Ville Turkia, Turkia, VTT VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on on esitetty esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja ja vuosiraportissa jotka jotka löytyvät löytyvät VTT:n VTT:n nettisivuilta Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) KUVATEKSTI KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) Suomen Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. kehitys. Vuosituotanto (GWh), (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden vuoden lopussa lopussa (MW, (MW, pylväät) pylväät) sekä sekä tuotantoindeksi (100% (100% vastaa vastaa keskimääräistä tuulisuutta) Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) (pylväät) ja ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) (viiva) kuukausittain vuosilta vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä. Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mitt KUVATEKSTI Suomen Suomen tuulivoimatuotanto ja ja tuotantoindeksit kuukauden liukuvana keskiarvona joka joka kuukauden lopussa. lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa lopussa näkyy näkyy ohuena ohuena viivana. viivana. Tuulisuuden mittana 13

14 Artikkeli Feodor Gurvits 3DWS Käytetty voimala, kannattava vaihtoehto? Keski-Euroopan päivittäessä tuulivoimaloitaan uudempiin alkaa vajaan megawatin tehoisen käytetyn voimalan hinta jopa alle sadalla tuhannella eurolla. Verrattuna uuden voimalan miljoonainvestointiin puhutaan selvästä säästöstä, vai puhutaanko? 3DWS listaa tärkeimmät tarkistuskohdat näillä vältät huonon sijoituksen. nopeudella. Suomessa sama voimala asennetaankin paikkaan jossa tuulen keskinopeus on 5.7 m/s ja joissa se pääsee maksimitehoilleen keskimäärin kymmenenä päivänä vuodessa. Uusien matalan tuulen voimaloiden huipunkäyttöteho (keskimääräinen vuosituotantoon perustuva teho prosentteina) on % luokkaa. Vastaavasti vanhat voimalat tuottavat % teholla. Lukuina: 3MW voimalan 30 % tarkoittaa MWh tuotantoa, 600 kw voimalan 15 % on vain 788,4 MWh, johon ei saa syöttötariffia eikä näillä näkymin muitakaan tukia. Oletettu tuotto Voimalan teho nousee tuulen nopeuden kuutiossa ja mitä korkeammalle mennään, sitä kovempi tuulennopeus ja parempi tuotto. 10 vuotta vanhat voimalat ovat tyypillisesti metrisiä. Kunkin sijoituskohdan tuuliprofiili (tuulen nopeuden muutos korkeuden kasvaessa) on erilainen, mutta lähtökohtaisesti näin alhaalla tuulee selkeästi vähemmän kuin korkeuksissa, joihin asennetaan uusia voimaloita. Poikkeuksen saattavat muodostaa korkeat mäet tai nk. tuulitunnelit, eli paikat joissa tuulen nopeus kasvaa kapeikossa vallitsevan tuulensuunnan ja molemmin puolin olevien virtausesteiden vuoksi. Tuotannon tappaja voi olla talvinen inversio. Eri ilmakerrosten välinen lämpö- tilaero seisauttaa ilmavirtauksen maan pinnassa huolimatta korkeammalla vallitsevasta isosta ilmavirtauksesta. Talvikuukaudet tarjoavat keskimäärin parhaan tuoton, mutta pakkasjaksoilla matalalla ilma voi jäädä seisomaan. Samoin pienikin jääkuura siivissä häiritsee virtausta ja laskee siipien aerodynaamista tehoa. Siipien aerodynamiikka on sekin ongelma. Keski-Euroopasta purettavat voimalat ovat usein II-, jopa I-luokan laitteita ja näiden siipien profiilit on laskettu selkeästi korkeammille nopeuksille kuin Suomessa pääsääntöisesti esiintyy. Vanha voimala saavuttaa huipputehonsa m/s nopeuksilla ja on todennäköistä, että se on suunniteltu tuottamaan parhaiten 8.0 m/s keski- Tuuliatlas ei anna riittävästi tietoa, eikä myöskään voimalan vanha tuotantohistoria. Ennen voimalan asentamista pitää joko suorittaa tuulimittaus tai tehdä laskelmat kehnoimman mahdollisen tuotannon mukaan. Voimalan liitäntä Halvin ja yksinkertaisin tapa on kytkeä voimala suoraan vastukseen tai muuhun sähkökäyttöön ilman liitäntää verkkoon (ns. off-grid asennus ), mutta tämä on harvoin mahdollista voimalan vaihtelevan tuotannon ja sähkön tasaisen tehontarpeen vuoksi. Liitäntä verkkoon puolestaan edellyttää paikallisen verkonhaltijan hyväksyntää. Hyväksyntä edellyttää ensinnäkin teknisten verkkovaatimusten täyttämistä, voimala ei saa häiritä muuta verkkoa. Fingridillä 14

15 Lähes 15 vuotta vanhan Bonus 600:n vaihteiston tarkastus, huomaa ruosteinen jarrulevy Vanhan voimalan siiven jättöreunassa on selvä delaminomishalkeama tätä siipeä ei saa jättää korjaamatta! on kotisivuillaan melko yksityiskohtaiset vaatimukset, mutta osa paikallisista verkoista saattaa edellyttää muidenkin ehtojen täyttymistä. Tämän lisäksi tulee verkkoon liittämisen kustannus. Eri sähköyhtiöiden kohdalla kustannus vaihtelee, mutta halvimmillaankin puhutaan eurosta, usein kuitenkin jopa käytetyn voimalan hinnan suuruisesta kustannuksesta. Useampikin käytetyn voimalan ostanut yrittäjä on joutunut laskemaan kannattavuuslaskelmansa uusiksi kesällä 2011 verkkoyhtiön liitäntätarjouksen saatuaan. Tämän takia useita käytettynä tuotuja voimaloita on tarjolla valmiiksi Suomesta. Verkkoon tuotetusta sähköstä pitää olla myyntisopimus ja tuotettu määrä pitää pystyä hyväksytysti todentamaan ja laskuttamaan. Tämäkin edellyttää sopimusneuvotteluja ja työtä voimalaa kytkettäessä. Ensimmäisten eurojen tulo voimalan omistajan tilille kestää paljon pitempään kuin voisi luulla! Verkkoonliitäntä ja sähkönmyyntisopimus on siten hyvä selvittää valmiiksi ennen voimalan ostopäätöstä. Voimalan kunto Valitettavan usein edellinen omistaja toteaa laitteen huonosti kannattavaksi ja ajaa sen loppuun viimeiset 2 3 vuotta ennen purkua. Ulkomaalaisten purkuvoimaloiden huoltohistoriaa lukemalla voi löytää puutteellisia öljynvaihtoja, korjaamattomia vuotoja, käytöstä poistettuja antureita, tarkistamattomia siipiä kirjoittajalle osunut räikein esimerkki on käytöstä poistettu jäähdytin! Tämän takia hyväkin voimalamalli voi uudelleenasennettuna oireilla poikkeuksellisen paljon. Erityisiä ongelmia on pitkään seisseiden voimaloiden laakereissa ja vaihteistoissa. Stand still mark tarkoittaa seisonnan ja etenkin pitkään pysähdyksissä olon tai kuljetuksen aikana syntynyttä pistesyöpymää hammasrattaiden tai laakereiden pinnassa. Laakerirulla syö itsensä kehään aiheuttaen painanteen, hammasrattaisiin muodostuu selkeä ruosteinen viiva siihen kohtaan, missä rattaiden hampaat ovat olleet kosketuksessa ja edestakaisessa liikkeessä toisiinsa nähden. Isot laakerit ja rattaat joutuvat pienessäkin voimalassa toimimaan kovan rasituksen alla ja mikä tahansa häiriö öljykalvossa aiheuttaa metalli-metallia vastaan kontaktin ja nopeasti pahenevan vaurion. Vaurion aiheuttamat epäpuhtaudet kulkeutuvat nopeasti ympäri laakeria tai vaihteistoa lisäten tuhoa entuudestaan. Kuukausien seisominen vaihtelevissa lämpötiloissa tuo lisäksi kondenssi- ja ruosteongelmat. Voimalaa ei siis missään nimessä saa käynnistää ilman perusteellista öljyvaihtoa! Toinen haaste ovat pultit. Perinteisesti huolto-ohjelma edellyttää pulttiliitosten tarkastamista pulttien ylikiristämisellä. Hydraulisella vääntimellä tarkistetaan vaikkapa 10 % liitoksen pulteista. Tarkistetut pultit merkitään ylikiristämisen välttämiseksi. Siirretyssä voimalassa pultit vaihtavat paikkaa ja ensimmäisen huollon yhteydessä kuuluukin se kuuluisa naps. Kuinka moni käytetyn voimalan ostaja on valmis vaihtamaan kaikki laippapultit varmuuden vuoksi uusiin? 15

16 Kolmas tarkkuutta vaativa asia ovat lavat. Vanhat ongelmat jätetään korjaamatta ennen purkua ja kuljetuksen sekä asennuksen aikana syntyy uusia vaurioita. Etenkin isot säröt imevät myöhemmin jäätyvää vettä ja aiheuttavat isoja vaurioita lapoihin. Lisäksi väärin tasapainotettu lapa aiheuttaa massaepätasapainoa ja väärään kulmaan asennettuna se kärsii lisäksi aerodynaamisesta epätasapainosta (yksi lapa vetää eri lailla kuin kaksi muuta). Yksikään voimalan laakeri ei parane sillä että useiden kymmenien kilojen paino pyörii muutaman metrin varressa 18 kierrosta minuutissa 250 päivää vuodessa. Endoskooppitarkastuksessa löytyvät vauriot tanskalaisen vaihteistolaakerin rullan kärsinyt pinta sekä ruosteinen seisontajälki vaihteiston hammastuksessa Asennettaessa on ehdottoman tärkeää tarkistaa kaikki sähkökiskojen ja johtojen liitokset hapettumien ja löysien pulttien varalle. Voimalan käyttö Jotta voimala pystyisi toimimaan luotettavasti seuraavat vuodet, täytyy varmistaa ainakin seuraavat asiat: Huoltohistoria voimalan aikaisemmista huolloista ja korjauksista on oltava hyvä yhteenveto, montako tuntia se on toiminut, mitä osia on vaihdettu, mitä vikoja on todettu ja mitä korjauksia ne ovat vaatineet? Missä kunnossa voimalan öljyt ovat olleet viimeksi? Mitkä ovat olleet antureiden normaalit min-max lämpötilat? Voimalan anturit mitä arvoja voimalaan asennetut anturit mittaavat ja mitä parametreja näille on asetettu. Generaattorin laakerin lämpötila-anturista ei ole mitään hyötyä mikäli se on poistettu käytöstä tai sen signaali ei johda voimalan pysäytykseen ja hälytykseen. Voimalan valvonta onko voimala kytketty etävalvonnan piiriin ja kuka reagoi sen antamiin hälytyksiin? Halvin tapa on mennä voimalaan jos se jostain syystä pysähtyy ja lukea ohjauspaneelin taululta sen pysäyttäneen vian syyn. Tämä menee kuitenkin vaikeaksi, mikäli yksi vaurio aiheuttaa lukuisia hälytyksiä tai käyttäjä ei osaa tehdä oikeita päätöksiä häiriötekstin luettuaan. Etävalvontasopimus valmistajan tai kolmannen osapuolen kanssa on vastaavasti kallis ja harvoin vanha voimala kaukana Suomessa nousee prioriteettilistalla kovinkaan korkealle, mikäli valvonta on ulkomailla. Työt voimalassa saa suorittaa ainoastaan valmistajan ohjeiden mukaisesti, oikein koulutetut henkilöt ja asianmukaisilla välineillä. Vaikka voimalan omistaja olisikin mekaanisesti lahjakas henkilö, hän ei saa mennä yksin ilman valjaita konehuoneeseen tarkistamaan jarrupala-anturin antamaa hälyä! Voimalan varaosat Kukin voimala tarvitsee huolto-ohjelman edellyttämiä varaosia suodattimia, tiivisteitä, sulakkeita, jarrupaloja jne. Lisäksi tulevat vaurioituneiden komponenttien vaihdot (öljykoneikot, anturit, säiliöt., kiinnikkeet..) Tilastollisesti ennen pitkää iskee iso vaurio. Lapa, vaihdelaatikko, generaattori tai sen kytkin, muuntaja ovat yleisimpiä isoja komponentteja. Valmistaja ei välttämättä enää ylläpidä vanhan voimalamallin varaosia tai näiden hinta on kohtuuton. Alkaa kuukausia kestävä varaosajahti ja usein kannattavampi vaihtoehto onkin voimalan myyminen varaosiksi muille tarvitsijoille. Suomen oloissa yksi järkevä tapa on muodostaa saman voimalamallin omistajien kesken osakeyhtiö tai osuuskunta joka hankkii ja hallinnoi todennäköisesti tarvittavat isot kriittiset komponentit. Periaatteena on että ensimmäinen osan tarvitsija ostaa korvaavan osan tilalle ja ylläpitokustannukset jaetaan kaikkien kesken. Näin vältetään pitkät seisomiset rikkoutumisen tapahduttua. Sama osuuskunta voi tehdä sopimukset huolloista ja valvonnasta keskitetysti. Voimalan siirto Edellä kuvattujen ongelmien välttämiseksi hyvä tapa on tilata voimaloiden purku, siirto, pystytys ja käyttöönotto yhdeltä toimijalta. Halvan voimalan ostamisen sijaan kannattaa sopia useiden voimaloiden (esimerkiksi purkuun menevän puiston) tarkastuksesta. Ammattimainen tarkastus sisältää visuaalisen tarkastuksen lisäksi huoltohistorian ja voimalan etädatan läpikäynnin, värähtelyanalyysit, vaihteiston endoskooppitarkastuksen, lämpökamerakuvaukset sähkökomponenteille, sähkönlaatumittaukset sekä joukon muita käynnissä olevaan voimalaan tehtäviä tarkastuksia. Sopivaksi todettu voimala kannattaa purkaa ja asentaa saman yrityksen toimesta, eli samat asentajat käyvät merkitsemässä kaikki tarvittavat osat ja liitännät, purkavat voimalan ja kokoavat sen uudelleen uudessa kohteessa. Samalla kannattaa sopia myös voimalan kunnossapitojärjestelyistä. 16

17 Pientuulivoimapalsta Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Pientuulivoimaa USA:n suurlähetystön katolla Helsingissä Aivan Helsingin keskustassa, Kaisaniemessä, pyörii kolme kolmen pystyakselisen tuulivoimalan yksikköä USA:n suurlähetystön katolla. USA:n Suurlähetystön voimalat ovat hyvä esimerkki siitä, miten hyvin pientuulivoimalat istuvat kaupunkiympäristöön. USA:n suurlähetystön voimalat tilattiin Yhdysvalloista, Windstream Technologiesiltä. Yrityksen juuret ovat amerikkalaisessa yrittämisessä yritys aloitti autotallissa, josta se on laajentunut voimakkaasti. Windstream technologiesin tavoitteena on tehdä edullisia ratkaisuja, jotka on helppo asentaa ja joita on helppo käyttää. USA:n suurlähetystö on osa vihreiden suurlähetystöjen (the League of Green Embassies) verkostoa, jossa pyritään vähentämään lähetystöjen energiankulutusta ja lisäämään uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöä. Helsingin suurlähetystössä energiaa säästetään mm. etelään suuntautuneihin ikkunoihin asennetuilla kalvoilla, jotka estävät kesällä tehokkaasti auringon lämpösäteilyn pääsyn sisälle ja vähentävät siten huoneiden jäähdytystarvetta. Myös pysäköintialueen katulampuista valtaosa, 70 %, toimii nykyään LED-valoilla. Pienentyneen sähkölaskun lisäksi uudet LED-katuvalot ovat lisänneet naapurien tyytyväisyyttä. Lähetystön aiheuttama valosaaste on vähentynyt huomattavasti ja olemmekin saaneet paljon kiitosta naapureilta, kun valomme eivät enää loista heidän ikkunoihinsa, toteaa Nicholas Kuchova, USA:n suurlähetystön kaupallinen neuvos. Kesällä 2011 suurlähetystön asuinrakennuksen katolle asennettiin kolme metrin korkuista kolmen pystyakselin tuulivoimalan yksikköä, joiden tuottama sähkö käytetään lähetystön tiloissa. Yhden voimalan teho on 150 W, lähetystön katolle asennettujen voimaloiden yhteisteho on 1350 W. Tuulivoimalat istuvat hyvin talon katolle, niitä tuskin huomaa. Voimalat pystyi tilaamaan minkä värisinä tahansa ja ne sävytettiin täysin katon värisiksi maisemavaikutuksen minimoimiseksi, Kuchova kertoo. Naapureilta tuulivoimaloista saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Ihmiset ovat kehuneet tuulivoimaloita hyvin viehättäviksi, eikä valituksia voimaloista ole tullut, sanoo Kuchova ja jatkaa: tuulivoimalat eivät näy katolta kauas ja lisäksi ne ovat täydellä tehollaankin täysin äänettömiä kuinka niistä voisikaan valittaa?. Yrityksen ensimmäisiä asiakkaita ovat olleet kaupungit ja pystyakselisia tuulivoimaloita voi nähdä muun muassa katuvalojen päässä tuottamassa sähköä valojen käyttöön sekä maanteiden varrella keskikaistalla hyödyntämässä energiantuotantoon ohiajavien autojen aiheuttamaa ilmavirtaa. Parhaillaan työn alla on tuulivoimaloiden toimittaminen amerikkalaisen jalkapallostadionille Buffaloon. Myös Brasilia on yrityksen iso asiakas: seuraavan kolmen vuoden aikana Brasiliaan toimitetaan TurboMill-tuulivoimalaa. USA:n suurlähetystö on edistyksellinen hyödyntäessään innovatiivisia sähkönkulutusta ja hiilijalanjälkeä pienentäviä ratkaisuja. Lähetystö on ensimmäinen maailmassa, joka otti pientuulivoimalat käyttöönsä, Kuchova kertoo. Tätä esimerkkiä on muiden hyvä seurata! 17

18 Yritysjäsenen esittely Ville Karkkolainen Bladefence Yksikään voimala ei jaksa yksin Suurin uhka tuulivoimaloiden lavoille ei ole salamointi, jää, uv-säteily tai pintavauriot, vaan tietämättömyys niiden vaikutuksista. Säännölliset tarkastukset ja huolto ehkäisevät katastrofeja koko voimalan elinkaaren ajan. Maan päältä ei voi nähdä kiikarillakaan, millaisessa kunnossa tuulivoimalan lavat todella ovat. Lasikuitu on herkkä materiaali, jonka kestävyyttä koetellaan Suomen ilmastossa kovalla kädellä. Ilman säännöllisiä tarkastuksia ja toimenpiteitä voimaloiden lavat kärsivät väistämättä vaurioita ja ovat vaarassa hajota kokonaan ennen aikojaan. Jo liiskaantuneet hyönteiset lavan johtoreunassa laskevat voimalan tehoa jopa 25% Hollannin energiatutkimuskeskuksen laatiman, kuusi eri tutkimusta ja selvitystä sisältävän artikkelin mukaan. Valitettavasti ötökät ovat tuulivoimalan vihollisina kilteimmästä päästä. Taistelijat tuulimyllyjä vastaan Hyönteiset ja kertyvä lika voivat siis heikentää lapojen aerodynaamisia ominaisuuksia, mutta moni asia voi pahimmillaan pysäyttää voimalan lopullisesti kauan ennen takuuajan umpeutumista. UV-säteily, ilman epäpuhtaudet ja voiteluöljyt yhdessä ilmanvastuksen kanssa haurastuttavat lapojen pintakerroksia. Salamat repivät reikiä tietysti vieläkin nopeammin. Taivaalta sataa seuraava ongelma. Sadevesi pääsee rei istä lavan rakenteisiin ja sen suorituskyky heikkenee entisestään. Kun pitkin voimalan pintaa valunutta vaihteisto- tai turbiiniöljyjä ei ole puhdistettu, voivat ne tukkia vedenpoistoaukot lavan kärjestä. Nyt kotoinen ilmastomme pääsee talvella Salaman saavutuksia siiven kärjessä, kuten useampia muitakaan vaurioita, ei näe maasta kiikarillakaan (Bladefence / Andrew Passey.). näyttämään erikoisosaamistaan. Hiljaa hirveä tulee Kosteus pääsee sisään pienestäkin raosta, ja jäätyessään laajentuva vesi rikkoo rakenteita salakavalasti sisältäpäin. lavan profiili muuttuu, mikä heikentää aerodynamiikkaa, mutta lapojen epävakaalla pyörimisellä voi olla painavampikin syy ja seuraus. Monituhatkiloisissa lavoissa tarvitaan keskenään vain pieniä eroavaisuuksia painossa, kun epätasapaino alkaa rasittaa voimansiirtoa ja vaihteistoa. Jos lapa siis nielee liikaa vettä, ostoslistalla saattaa pian olla uusi voimala. Jatkuvan rasituksen alla hiuksenhienoista säröistä voi kasvaa pitkiä halkeamia, jotka ajan kanssa halkeavat lisää. Tarkastukset ehkäisevät ja estävät suurempia harmeja Aina vauriot eivät malta odottaa syntymäänsä vuottakaan, saati että voimalaa on edes saatu pystytettyä. Kuljetus ja kokoaminen ovat otollisia paikkoja vaikeasti havaittaville vahingoille. Jo tuolloin pitäisikin aloittaa koko voimalan 18

19 elinkaaren kestävä, lapojen säännöllinen tarkastaminen ja huoltaminen. Silloin energiantuottoa vähentävät likakerrostumat pysyvät poissa. Mutta mikä tärkeintä, pienet säröt, reiät ja eroosio havaitaan ja paikataan ennen kuin lapoihin repeytyy ongelmallisempia halkeamia ja aukkoja. Kuinka voimalan lavat pysyvät kunnossa Edes sellainen yksinkertainen laite kuin polkupyörä ei kestä vuodesta toiseen ilman huoltoa, vaikka se viettää talvet tallin suojissa. Tuulivoimalankin saa säännöllisellä huolenpidolla rullaamaan varmemmin. Niin objektiivisesti kuin asemassani voin, väitän Bladefencen tarjoavan edistyksellisimmät metodit tuulivoimaloiden lapojen kunnon ylläpitoon. Nopeiden työtapojemme ansiosta minimoimme ajan, jonka voimala joutuu olemaan poissa käytöstä. Nostolavaautoilla pääsemme nopeasti lapojen korkeudelle, ja työskentely nostimen tukevalla alustalla on tarkempaa ja helpompaa kuin köysien varassa roikkuessa. Korjauksissa tehtävät lasikuitupaikat kuivuvat UV-valolaitteilla muutamassa Johtoreunan eroosio on tyypillinen tehoja vähentävä ja suurempiin ongelmiin johtava ongelma. Huomattavaa kulumista voi esiintyä jo parivuotisessa siivessä (Bladefence / Andrew Passey.). minuutissa perinteisten menetelmien vaatimien tuntien sijaan. Bladefencen täysin avoimen ja läpinäkyvän toimintatavan mukaisesti kuvaamme ja dokumentoimme kaiken, mitä teemme. Omistajalla on oikeus tietää, mitä hänen tuulivoimalansa siivissä tapahtuu. Lavoilla on monia uhkia, joista osa yllättäviä. Tätä lapaa on ammuttu (Bladefence / Andrew Passey.). Kohti turvallisempaa ja tuottoisampaa huomista Kun ymmärretään paremmin lapojen tarkastusten ja huollon merkitys, syntyy suurin hyöty suoraan voimaloiden omistajille. Tarkastetut, puhtaat ja ehjät lavat pyörittävät tuulivoimalaa varmemmin, pidempään ja tehokkaammin. Ajankohtaista Tapahtumat Energiamarkkinaviraston järjestämät tuotantotukijärjestelmän ajankohtaispäivät klo Hilton Helsinki Kalastajatorppa klo Hotelli Scandic Jyväskylä ajankohtaispäiviin ja pdf Wind power Romania , Bucharest, Romania www2.greenpowerconferences. co.uk/ef/?ssubsystem=registration &seventcode=we1201ro&ssession ID=b41c1ff48280d9d1ee810d5633c e Operations and Maintenance Operator Forum , Hampuri, Saksa operations-maintenance/?utm_ source=weu%2be- Brief%2B2211&utm_ medium=newsletter%2b2211&utm_ campaign=weu 3rd Annual Canadian Power Finance Conference The Fairmont Royal York, Toronto EventDetails/0/4339/3rd-Annual- Canadian-Power-Finance-Conference. html?categoryid=0&eventid=4339&l S=EMS Tuulivoima tutuksi-koulutus , Dipoli, Espoo STY:n jäsenet saavat kurssista 10 % alennuksen Contract Negotiations with Turbine Manufacturers Helsinki ecopoweracademy.com/conference. aspx?conferenceid=17 Nordic Wind Power Conference Operations and Maintenance Stockholm ecopoweracademy.com/conference. aspx?conferenceid=16 Offshore Wind Power USA , Boston, USA EF/?sSubSystem=Prospectus&sEventC ode=we1202us&ssessionid=6d2aa2d eca7263cef7ec320094fad6e Vaasa Wind Exchange EWEA , Bella Center, Kööpenhamina, Tanska Windpower in the Nordic & Baltic Stockholm 19

20 Yritysjäsenen esittely Vesa Tompuri Peikko Group Oy Haminassa hyödynnetään uutta rakennustekniikkaa Empower rakentaa Haminaan parhaillaan neljän tuulivoimalan hanketta. Hankkeen myötä Kaakkois-Suomen tuulivoimaklusteri saa konkreettisen startin. Suomalaisittain tärkeä yksityiskohta on myös Peikko Groupin kehittämä perustusten jälkijännitystekniikka, joka mahdollistaa massiivisten tornien rakentamisen entistä turvallisemmin ja entistä tehokkaammin. Tuulivoimaloiden rakentaminen on hyvässä vauhdissa useimmissa Euroopan maissa kuten myös globaalisti. Hyvät liiketoimintanäkymät ovat vauhdittaneet tuotekehitystyötä niin voimaloita valmistavissa yrityksissä kuin myös niiden alihankkijoissa. Rakennustekniseltä kannalta tuulivoimalatornit ovat vaativimpiin kuuluvia kohteita. Dynaamiset kuormitukset ovat erittäin suuret, ja tästä syystä rakenteiden - perustuksista tornin ylimpään huippuun - on kestettävä myös väsytysrasituksia. Samasta syystä rakenteiden käyttöikään on kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota. Tuulivoimaloiden turbiinikoot ja napakorkeudet ovat kasvussa, joten myös perustuksille asetettavat vaatimukset ovat suuremmat kuin mihin on totuttu. Myös luvitusprosessi on raskaahko. Uuden tuulivoimalan rakentamisen edellytyksenä on käytännössä aina selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista. Tämä merkitsee sitä, että nopea investointipäätös ei yleensä johda niin nopeaan rakentamiseen kuin investoija ja hankkeen toteuttavat osapuolet toivoisivat. Haminassa on kylläkin annettava kiitosta kaupungin joustavalle ja myönteiselle asenteelle. Tämä oli siinä mielessä odotettua, että Kaakkois-Suomen alue on ottanut tavoitteekseen mittavan tuulivoimarakentamisen ja tuulivoimaklusterin muodostamisen, kertoo Empower Oy:n tuulivoimaliiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Lamberg. Lamberg antaa tunnustusta myös Kotka-Haminan seudullisen kehitysyhtiön Cursor Oy:n panokselle tuulivoimarakentamisen vauhdittamiselle. Ilman Cursorin panosta olisi tuskin ollut mahdollista päästä siihen pisteeseen, missä nyt olemme, hän sanoo. Korealaiset innostuivat uudesta tekniikasta Empower Oy vastaa rakennuttajan, Suomen Voima Oy:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti neljän tuulivoimalan kokonaisvastuullisesta rakentamisesta Haminaan sekä lisäksi voimaloiden ylläpidosta viiden vuoden ajan. Suomen Voima koostuu kuudestatoista kaakkoissuomalaisesta energiayhtiöstä. Lisäksi Empower on sopinut voimalat toimittavan korealaisen Hyundai Industries yhtiön kanssa mahdollisten vikojen korjaamisesta. Luottamuksemme korealaisyhtiön tekniikkaan on kyllä hyvä. Taustalla on paljon koeteltua tekniikkaa, osaamista ja kokemusta, Lamberg arvioi. Muutoinkin Empower on suosinut valinnoissaan korkeaa teknistä laatutasoa, jopa niin, että se on aktiivisesti ajanut muutoksia suunnitelmiin silloin, kun kysymys on laadun parantamisesta. Voimalatornien perustaminen on mainio esimerkki tästä. Suosittelimme Hyundaille Peikon jälkijännitystekniikkaa. Kun edut tulivat perustelluiksi, korealaiset suostuivat muuttamaan alkuperäistä perustussuunnitelmaa, Lamberg kertoo. Peikko Groupin kehittämä perustusratkaisu on poikkeuksellinen sekä teknisesti että palvelukonseptinsa suhteen. Ensinnäkin jälkijännitysmenetelmän avulla perustusanturaan aiheutuu pääasiassa puristusjännityksiä. Tämä parantaa betonirakenteen toimivuutta koko elinkaaren aikana, betoni itsessään kun kestää huonommin veto- kuin puristusjännityksiä. Jälkijännittämisen ansiosta myös perustuksen ankkurointipulttien lukumäärää voi vähentää, mikä puolestaan helpottaa tiheiden betoniraudoitusten asennusta. Kokonaisvastuullisuus kunniassaan Empowerin Juha Lamberg korostaa sitä, että tämäntyyppisen hankkeen tärkeä toteutusedellytys on hanketta koskevien sopimusten määrän minimointi. Korealaiset tuskin olisivat mukana tässä hankkeessa, ellemme me Empowerissa vastaisi yksinämme koko rakentamis- ja ylläpitokokonaisuudesta. Vastaavasti olemme suosineet kokonaisvastuullisuuden periaatetta omissa hankinnoissamme, Lamberg toteaa. Peikko Groupin rooli perustusten rakenneosien suunnittelijana, valmistajana ja asennusurakoitsijana sopii tähän periaatteeseen. Tällainen toimintatapa on perustusten rakentamisessa kaiken kaikkiaan uutta, ei pelkästään Suomessa vaan myös maissa, joissa tuulivoiman osuus kansallisen energiantarpeen täyttäjänä on jo merkittävä. Kansainvälisesti olemme päässeet jo hyvään vauhtiin. Ratkaisujamme käytetään jo useissa kohteissa. Olemme erittäin iloisia voidessamme toimia sopimuskumppanina jopa suoraan voimalavalmistajien kanssa, kertoo Peikko 20

TUULIVOIMA TÄNÄ PÄIVÄNÄ SUOMESSA Ennen syöttötariffilainsäädännön voimaantuloa

TUULIVOIMA TÄNÄ PÄIVÄNÄ SUOMESSA Ennen syöttötariffilainsäädännön voimaantuloa Ajankohtaista Suomen tuulivoimayhdistys laati syksyllä 2011 tuulivoimavision 2030 ja 2050 osoittamaan tietä tuulivoimarakentamiselle. Samassa yhteydessä käytiin läpi tuulivoiman kustannuksia ja hyötyjä.

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Kansanedustajat Eduskunta 2.4.2013. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten

Kansanedustajat Eduskunta 2.4.2013. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten Kansanedustajat Eduskunta 2.4.2013 Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten 1. Johdanto Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) pitää erittäin

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Photo: Tuuliwatti Photo: Tuuliwatti Anni Mikkonen, 5.10.2012 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: Lähes 140 yritystä yli 200

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko

Tuulivoimarakentaminen Suomessa. RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Tuulivoimarakentaminen Suomessa RIL Pohjarakentaminen tuulivoimassa -tilaisuus 15.5.2012 Harri Orko Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: yli 125 yritystä yli 200 yksityishenkilöä Foorumi

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: Yli 105 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot