JOULUKUU 2012 N:O 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOULUKUU 2012 N:O 36"

Transkriptio

1 JOULUKUU 2012 N:O 36

2 2 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Tällä kertaa ajattelin käyttää päätoimittajan palstan kyläyhdistyksen kuulumisten kertomiseen, näin Timoniemen kyläyhdistyksen puheenjohtajana, että Netin päätoimittajana. Timoniemen kyläyhdistykselle laadittiin kevättalvella uusi kyläsuunnitelma. Edellisestä kyläsuunnitelmasta on hyvin pitkä aika ja päivittämiseen oli jo aika ryhtyä. Timoniemen kylä nähdään vireänä kylänä, jonka sijainti Lentuan järvimaisemissa ja hyvien yhteyksien päässä keskustasta luo sille sijainnillisia vahvuuksia. Erityinen vahvuus on toimiva kyläkoulu. Sijainnista on myös kielteisiä seuraamuksia; kylää pidetään ikään kuin nukkumalähiönä ja aktiivisuus suuntautuu kylältä ulos keskustaan harrastusten pariin. Kyläsuunnitelman tavoitteena on pyrkiä parantamaan Timoniemen kylän elinvoimaa ja viihtyisyyttä. Hiljaiselon sijaan kylä tavoittelee aktiivisuutta suhteessa toimijoiden jaksamiseen. Kyläyhdistyksen toimintasuunnitelmaan lähivuosille kuuluu: Hyvärilänsalmen parkkipaikka Ongelmana on selkeä tarve paikoitusalueelle, johon ei ole saatu kunnollista ratkaisua. Asiasta on käyty neuvonpitoa entisen Ympäristökeskuksen kanssa ja paikalla on käynyt myös Kuhmon kaupungin edustaja. Asia jämähti paikoilleen, kun kaupungin edustajan mielestä ajateltu paikka ei sijainnillisesti ollut riittävän sovelias tarkoitukseensa. Tästä asiasta ei sen koommin kaupungin taholta ole kuulunut mitään. Toimenpiteenä lähdetään selvittämään vaihtoehtoista sijaintia. Pekintien kunto Tie ei ole tullut sellaiseen kuntoon korjauksen jälkeen, kuin oli toivottu. Korjaustyön tehnyt urakoitsija on ilmeisesti kiirehtinyt tien korjaushanketta. Perusongelman tuo tien profiili, jossa kallistumat eivät ole sopusoinnussa tien keskiosaan. Keskiosan korkea harjanne vaikeuttaa mm. aurausta ja seurauksena tästä on etenkin reunojen yliaurautuminen talvella. Toimenpiteenä kyläyhdistyksellä on tässä käytettävissään vain yksi kunnon ase; äänen pitäminen ja kirjallisen kannanoton antaminen ongelmasta. Kylän uimarannat Rakenteet alkavat olla siinä kunnossa, että niitä täytyisi korjata. Korjaustarvetta olisi etenkin aidoille, silloille ja laitureille. Kun entinen Ympäristökeskus aikanaan rakensi ne, ehtona oli kyläyhdistyksen vastuu niiden huoltoylläpidosta. Nykyisessä tilanteessa täytyy kuitenkin esittää kysymys, koskeeko tarve peruskorjausta ja mahdollisia virheitä rakentamisessa. Niistä vastaa entinen Ympäristökeskus. Kaupungin edustaja on käynyt katsomassa rakenteita, mutta asiasta ei ole kuulunut sen jälkeen mitään. Mikä olisi tässä kaupungin osuus? Ikävänä piirteenä on koulurannan grillikatokseen kohdistuva väärinkäyttö ja ilkivalta. Paikkaan on helppo tulla, mutta se ei ole kenenkään tehokkaan silmälläpidon alla. Tulisalmen uimaranta on ollut kovassa käytössä. Toisinaan ranta on tulvillaan väkeä - myös kesäasukkaat käyttävät sitä sen matalan ja turvallisen hiekkarannan johdosta. Toimenpiteenä korjaustarpeessa on roolien selvittäminen - kyläyhdistys, kaupunki ja entinen Ympäristökeskus. Joka tapauksessa ongelmalle on tehtävä jotakin. Kylällä on kyllä talkoovalmiutta mm. puuhuollon ja siistinä pitämisen suhteen. Toimenpiteenä koulurannan väärinkäytölle on ainakin se, että tietä sinne ei aurata talviaikaan ja tehdä näin ilkivallan tekijöille pääsyä helpoksi. Latujen ylläpito Koulun ladun ylläpito tulee kaupungille kalliiksi ja sieltä onkin kyselty, vastaako ladun käyttöaste siihen uppoavia verorahoja. Latureittiä pitää kylällä kuitenkin olla kaikkien yhteiseen virkistyskäyttöön. Turvallisuusnäkökulma on tärkeä ja etenkin tien ylitykset täytyy harkita tarkkaan. Reitin suhteen ladun varren maanomistusolot vaikuttavat myös oleellisesti. Toimenpiteenä kyläyhdistyksellä on asian pitäminen esillä ja etenkin selvittelytyö. Kylällä pitää olla joka tapauksessa kunnollinen hiihtolatureitti, joka on kaikkien hyödynnettävissä. Pohjan pitää olla kunnollinen ja se vaatii työpanostusta myös kesäisin. Tonttipaikkoja uusille asukkaille Uhkana nähtiin Lentuan Kansallispuistohankkeen vaikuttaminen rantarakentamiseen. Koska Timoniemi on kaunista seutua suhteellisen lähellä keskustaa, muuttajia kyllä olisi kylälle. Tarjonta tonttien suhteen onkin rajallista, sillä tontteja ei tahdo löytyä kiinnostuneille. Toisaalta kylällä ei ole tehty perusteellista selvitystä tonttipaikoista, joita voisi olla tarjolla. Tiedossa on kuitenkin, että uimarannan lähettyvillä on kaksi tonttia periaatteessa tarjolla. Tähän liittyen nousee esille kysymys rakennuslupien saamisesta ranta-alueille. Lentualle on suunnitteilla kansallispuistohanke, joka voisi käytännössä johtaa kaiken rakentamisen kieltämiseen alueella. Jopa kulku ja oleskelu suojelualueella ovat hyvin rajoitettuja myös omilla mailla. Tämän hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta ollaan lähinnä huhutietojen varassa, sillä mitään luotettavaa tietoa hankkeesta ei ole saatu. Se on tiedossa, että jo nyt on ollut vaikea saada rakennuslupia ranta-alueille.

3 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 3 Lähiajan toimintasuunnitelma Kylän tapahtumat ja aktiviteetit Vähään aikaan kylällä ei ole järjestetty mainittavampia tapahtumia. Toiveita on kuitenkin esitetty nyt myös Facebookin kautta. On toivottu, että kylällä järjestettäisiin entisten ja nykyisten timoniemeläisten tapaaminen ajankohtana, joka sopisi entisille kyläläisille - loma-aikaan. Kyläyhdistys pistää tämän ajatuksen hautumaan. Tekijöitä tarvitaan paljon, sillä väkeä voi tulla sankoin joukoin. Facebook on nykyaikaa ja se toimii tässäkin hyvänä viestivälineenä etenkin entisiin kyläläisiin päin. Suuri harmittelun aihe on takavuosien hyvä yhteistyö koulun kanssa. Hyvä asia kompastui tulkintaan työajoista - ns. ylitöiden virkamiesmäiseen korvaamiseen. Kyläyhdistys on yrittänyt toteuttaa yhteisiä retkiä kiinnostaviin kohteisiin, mutta järjestelytyö on ikävästi kilpistynyt siihen, ettei lähtijöitä lopulta ole ollut kuin kourallinen. Harkintaan laitetaan matkan toteuttaminen nyt laajemmalla markkinoinnilla myös Timoniemen ulkopuolelle. Toiveita on esitetty kalastukseen liittyvistä tapahtumista - pilkkikisat ja uistin/mato-ongintakilpailut. Tämä asia pistetään nyt vireille ja ollaan yhteyksissä Kalevalan taimeneen yhteistyön merkeissä. Perinteiseksi tullut retki Siniselle polulle toteutetaan jälleen. Kansalaisopiston piirit ovat samanhenkisiä kyläläisiä yhteen kokoavia aktiviteetteja kiinnostavan harrasteen pohjalta. Näistä pidetään edelleen huolta. Tiedottaminen Timoniemeen voidaan pitää yhteyttä Facebookin kautta. Tämä edesauttaa etenkin entisten timoniemeläisten kanssa. Tärkeä tiedotusväylä on oma kylälehti Timoniemen Netti. Tukemalla lehteä kyläyhdistys pitää huolen sen pysymisestä jatkossakin kylän tiedotusvälineenä. Hienoja suunnitelmia totta tosiaan, mutta ongelmana on kuitenkin vetovastuu, sillä kokouksiin tulee väkeä huonosti eikä vapaaehtoisiksi vastuunkantajiksi ole tunkua. Samat henkilöt pyörittävät toimintaa. Yhden tai kahdenkaan ihmisen voimavarat eivät riitä tällaisen suunnitelman toteuttamiseen. Kyläläisten pitäisi kokoontua keskustelemaan asioista ja suunnitelmista yhdessä eikä niin, että erilaisissa pienissä piireissä suunnitellaan omia tapahtumia. Meidän pitäisi yhdessä suunnitella sellaisia tapahtumia, joihin mahdollisimman moni kyläläinen voi ottaa osaa. Myös Timoniemen Netin seuraavien numeroiden ilmestymisen edellytyksenä on ehdottomasti saada uusia aktiivisia toimittajia/kirjoittajia mukaan lehden tekoon. Teija Haverinen TIMONIEMEN KYLÄYHDISTYKSEN KOKOUS Toukokuiseen Timoniemen kyläyhdistyksen kokoukseen saapui yllättäen noin parikymmentä osallistujaa. Illan vieras, kaupunginjohtaja Eila Valtanen sai kylän väen liikkeelle, sillä muulloin kokouksiin ei valitettavasti ole saapunut kuin pari kyläläistä. Kokouksen aluksi Eila Valtanen kertoi ajankohtaisista asioista: Ammattiopetuksen järjestämisen suhteen on vertailtu Kainuun ja Pohjois-Karjalan tarjontaa ja näyttää siltä, että jatketaan Kainuun yhteydessä ja Kuhmon ammattikoulu jatkaa. Myös oma lukio jatkaa Kuhmossa. Eila Valtanen kertoi myös, että kansallispuistoasian valmistelua varten on asetettu työryhmä, joka on päätynyt seuraaviin vaihtoehtoihin: 1. Kuhmon luonnonsuojelualueet säilyvät ennallaan. Ponsi: metsästyksen ja kalastuksen suhteen ei saa tulla lisärajoituksia. 2. Ystävyydenpuiston status muuttuu kansallispuistoksi. 3. Kansallispuistostatukseen lisätään vielä Jämäksen Natura-alue. Kaupunki järjestää kaikille kuntalaisille avoimen keskustelutilaisuuden asian johdosta. Kansallispuistoasia herätti Timoniemen kyläyhdistyksen vuosikokouksessa runsaasti keskustelua ja kokouksen lopuksi päätettiin laatia kirjelmä Kuhmon kaupunginhallitukselle Timoniemen kyläyhdistyksen näkemyksestä kansallispuistoasiaan.

4 4 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Kansallispuisto, kuten kansallispuistotyöryhmä on todennut, tuo ehkä elinkeinoja ja työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin Lentuan alueen kylien asukkaisiin kohdistuviin asioihin. Kyläyhdistys kantaa huolta siitä, että mahdolliset Lentuan Kansallispuiston perustamisvaiheessa, lakia ja ohjeita luotaessa, Kuhmon kaupunki ja sen asukkaat menettävät mahdollisuuden hallita ja päättää omista, asumisesta, ammattiin ja harrastuksiin kohdistuvista oikeuksista. Suurena huolena on kansallispuiston reuna-alueiden mahdolliset rajoitukset. Jotta Kuhmon alue voidaan pitää kauttaaltaan asuttuna, näemme että "perukan" elinkeino - ja harrastusmahdollisuuksia on tuettava ja kehitettävä. Mahdollisten uusien kansallispuistoalueiden perustamisen ohjeissa on edellä mainitut asiat huomioitava. 1. Alueen elinkeinojen jatkuvuuden turvaaminen Alkutuotannon, maa - ja metsätalouden alueet on toimeentulonlähteenä säilytettävä. Maatalouden harjoittaminen on tarkkaan säädelty eri lailla ja säädöksillä luonnon ja luonnontilan säilyttämiseksi ja tuhoamisen ja saastuttamisen estämiseksi. Alkutuotanto ei kaipaa enää uusia rajoituksia tai määräyksiä. Metsätalouden harjoittajat hoitavat metsänsä hyväksyttyjen sertifiointi ohjeiden mukaan Kalastuksen salliminen ammattina ja vapaa-ajan harrastuksena Lentuan alueella on sallittava. Kalastusammatin harjoittaminen edellyttää koneiden käyttämistä liikkumiseen, välineiden ja saaliin kuljettamiseen. 2. Alueen asukkaiden nautintaoikeuksien säilyttäminen Metsästys. Vapaa metsästysoikeus alueen asukkaiden harrastuksena tulee säilyttää. Metsästys harrastuksena on monipuolinen luonnossa liikkumisen ja touhuamisen kohde Kalastus tulee sallia paikkakuntalaisille nykyisessä muodossaan. Lentuan alueen virkistyskalastuksessa tulee sallia myös moottoriveneiden käyttö. Kansallispuistoasia on kunnallisvaalien alla herättänyt pitkän hiljaiselon jälkeen mielipidekirjoituksia paikallisen lehden mielipidepalstalla. Jäämme seuraamaan asiaa mielenkiinnolla. Teija Haverinen Siinä se on, kapea ja korkea maalaamaton ovi. Oven takana on kotini mielenkiintoisin ja jännin paikka, yläkerran pitkäkomero. Ovessa on vain ulkopuolella ikkunahaka säppinä eikä ripoja ollenkaan. Pelottaa, että joku panee oven hakaan, kun olen siellä enkä pääse pois. Haluan käydä komerossa salaa ja mietin valmiiksi ennakolta selityksen, jos joku yllättää. Avaan oven ja suoraan edessä nurkassa on isän pitkä Husqvarna haulikko. Se on minua pitempi, siinä on metrin mittainen piippu ja pitkä perä, joka on ruma. Rumaksi sen tekee kaksi vannekiskoa, jotka on niitattu puun läpi toisiinsa, koska perä on mennyt poikki. Järven takana asuva naapuri pyysi isältä haulikkoa lainaksi keväällä, koska variksia oli tullut niin paljon, että olivat aivan häiriöksi, eikä talossa ollut omaa asetta. Naapurin lähdettyä haulikon ja paukkujen kanssa isä iski silmää ja tuumasi, että mitenkähän isoja ne häiriövarikset mahtavat olla. Jo samana iltana kuului iltahämyssä järven takaa haulikon poukonen. Taitaa olla huomenna naapurissa variskeittoa, tuumasi isä virnuileva ilme naamalla. Palauttivat kevätkesästä pyssyn, mutta perä oli kiskotettu. Oli katkennut, kun haulikko oli pudonnut käsistä. Isä arveli sillä lyödyn siipirikkomehtoa hangella, ei perä muuten katkea. Ei isä sitä sanonut naapurin aikana, vaan jälkeenpäin. Nyt en jouda raksuttamaan pyssyn lukkoa, sillä minulla on kiire komeron perällä olevalle pahvilaatikolle. Löysin aikoja sitten tuon laatikon ja sen salaperäisen sisällön. Siellä oli haulikon panostarpeita. Piti oikein pidätellä hengitystä, kun tutkin sen sisältöä. Oli lyijyhauleja kangaspussissa ja päällä luki koko numero 8, 3,5mm. Oli täysiä panoksia messinkihylsyllä ja myös pahvihylsyllä, samoin tyhjiä hylsyjä. Haulikon välitulppia, luki paperipussin kyljessä ja sisällä oli pyöreitä samanlaisesta huovasta kuin kirvulaiset töppöset, tehtyjä tulppia, tosin paljon paksumpia. Pienen rasian päällä luki, ristinalleja. Oli myös kaksi paperitöpsää, toinen avaamaton ja toinen vähän vajaa, joissa luki Vihtavuoren haulikon mustaruuti 100 grammaa. Monet kerrat niitä tutkin ja haistelin, se haju oli puoleensavetävä. Piti aina höristellä korvia kun olin tutkimassa tätä laatikkoa, että tuleeko kukaan yläkertaan ja pääsee yllättämään minut tästä puuhasta, siitä saattaisi seurata selkäsauna, jos jäisin kiinni itse teosta. Kielletty oli ja vieläpä ankarasti, koska ne olivat vaarallisia aineita. Kurkkua kuivaa jännitys, kun mittaan katkaistulla hylsyllä, jonka luulen ruutimitaksi, ruutia töpsästä paperinmutkaan. Jätän mitan vähän vajaaksi. Rutistan paperin palloksi ja survon sen taskuuni. On kiire. Isä lähti kirkolle ja äiti on navetalla. Nyt minä kokeilen miten tömähtää, se on pitkän suunnittelun ja haaveilun tulos. Ajatus on lentänyt eräitäkin kertoja taistojen tantereille, missä pyssyt paukkaa ja tykit jymähtelevät kumeasti, tienoot peittyy sankkaan ruudin savuun. Kirjoista olen lukenut ja kuvia katsellut. Turha luulla, että isä antaisi ampua haulikolla, kehottaisi kasvamaan isommaksi, jos menisi kysymään. Tekisin itse pyssyn jos osaisin, mutta en osaa. Sitten se välähti, kun pumppasin maitokärryn renkaisiin ilmaa.

5 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 5 TYKKI! Minä teen pyöränpumpusta tykin. Meillä on vanha pumppu, jonka kyljessä on lommo. Siitä tulee tykin piippu. Isän työkaluja sain käyttää ja nauloja hakata melkein miten paljon tahansa, kunhan en hakannut nauloja kannonpäihin, enkä ottanut luvata isän puukkoa. Nyt sahasin, naulasin ja porasin veivarilla reikiä, sillä pitihän tykkiin saada alusta. Ei siitä aivan sellaista tullut kuin tarkoitin, mutta mielikuvitusta apuna käyttäen, kyllä se tykin alusta oli. Ylväästi sojotti yläviistoon pumpun putki. Puuliiterissä rakentelin, eikä siihen kukaan kiinnittänyt mitään huomiota, koska ainahan minä jotakin värkkäsin. Paperipallo taskussa pullottaen tulen vintiltä alas ja puolijuoksua liiteriin. Vedän aitan sillan alta piilosta tykkini esiin ja rupean lataamaan. Ensiksi pitää laittaa puutikku tapiksi pumpun ilmareikään, ettei ruuti valu pois. Valutan ruudin paperin mutkasta putkeen ja survon puurassilla paperin tukkeeksi ruudille. Kuulan olin ajatellut tehdä puusta, mutta sitten hoksasin miten pääsin vähemmällä. Meillä oli verkkojen käsittelypaikka liiterin oven vieressä ajoportaiden alla ja silmiini osui verkon yläainan koho, joka näytti sopivan kokoiselta. Niitä meillä oli vaikka kuinka paljon, tosin kohon keskellä oli ainan reikä, johon piti laittaa tappi. Kyllä se kuulasta kävi ja sen survoin paperin päälle piippuun. Taas kontalleen aitan sillan alle ja sieltä betonitolpan päältä käsi tapasi tulitikkuaskin, joka oli jo vajunut puolilleen aiemmista käyttökerroista, eri tarkoituksissa. Olin kokeillut tupakkaakin muutaman kerran. Pulma vaan on missä jysäyttäisin. Soramonttu ja ranta olisivat hyviä paikkoja, mutta kun sinne on matkaa. Ei, minä en lähde minnekään. Laitan tykkini liiterin eteen muutaman metrin päähän ovesta. Käsi tärisee jännityksestä, kun laitan isorikkistä tulitikkua pumpun ilmareikään. Siinä se oli täydessä latingissa, itse rakentamani tykki. Pamahtaakohan se kovasti, ettei vain äiti kuulisi navetassa. Muistikilla on kello kaulassa, se kalakattaa navetan sisällä melko kovasti, ei maha äiti kuulla. Nopeasti käyn vilkaisemassa aitan nurkalta, ettei pihassa ole ketään kuulemassa pamausta. Käsi tärisee, kun raapaisen tikun palamaan ja sytytän sankkireiässä sojottavan tikun päästä palamaan. Olen laskenut, että kun tikku palaa niin pitkälle jotta rikki suhahtaa niin silloin pitäisi posahtaa. Äkkiä oven taakse suojaan ja sieltä kurkistan miten käy. Hitaasti tuntuu tuli etenevän tikkua pitkin, pidättelen hengitystäni, sammuiko kesken palon. Ei, sitten suhahtaa. Samassa iskee savunsekaiset lieskat putken kummastakin päästä, tykin piipusta tulee melkein metrin pituinen, kipunoiva liekki ja ilmareiästä vähemmän. Kuuluu vongahtava posaus, ei niin kova kuin odotin. Tykki kellahtaa nurin, savua on paljon ja se haisee erikoiselta, paperitollo palaa ruohikossa. Nopeasti käyn polkemassa paperin sammuksiin. Kuula ei lennä metsään asti niin kuin odotin, vaan tippuu lehmien laitumelle, oli liian kevyt. Elokuisen aamun tyynessä ilmassa savu tuntuu tuskastuttavan hitaasti hälvenevän. Lommo putken kyljessä on oiennut ja peräpää pullistunut. Olipa lähellä, ettei se hajonnut. Kukaan ei tule katsomaan. Nauran ääneen, on niin tyytyväinen olo. Komeasti se iski tulta ja savua, tykkini. Oma tekemä. Alpo Haverinen Tyrvään kirkko Ja se Oolannin sota, Bomarsundin linnoituksen rauniot Syyskuun alkupuolikkaalla Kuhmon Senioriopettajat tekivät retken Ahvenanmaalle. Timoniemeltä mukaan lähti vain Pirkko. Ensimmäisenä matkapäivänä Kyllösen bussi ja Pekka Kyllönen toivat meidät Brandön saarelle. Yövyimme Gullvivan-hotelliin. Aamulla puikkelehdimme pitkin saarta ja löysimme kauniin kirkon ja kaupan, jonne asiakkaita mahtui vain kourallinen. Sieltä sai ostaa mitä vain: kaikki ostivat juustoa, mutta joku löysi mieleisensä kengät. Seuraavan yön vietimme Maarianhaminassa. Kaupunkikierroksella kuulimme Ahvenanmaan historiaa ja suurvaltapolitiikkaa Krimin sodasta asti. Ajelimme Turkuun yöksi. Aamulla pääsimme tutustumaan Turun linnaan. Siellä erinomainen opas kertoi lisää suurvaltapolitiikkaa, nyt Kustaa Vaasasta alkaen. Kotimatkalla poikkesimme Tyrvään uusittuun kirkkoon. Siellä opas kertoi, kuinka talkoohenki elää vielä Suomenmaassa: kirkon kattoon veistettiin tuhannet paanut kahteen kertaan, kun tuhopolttaja iski vastauusittuun kirkkoon. Tämän jutun tarkoitus on yllyttää tutustumaan kauniiseen saaristoomme ja ylistää matkaoppaiden loistavaa ammattitaitoa. Kiitos myös kiltille autonkuljettaja Pekalle ja matkatovereille mukavasta seurasta. Teksti ja kuvat Pirkko Sakki

6 6 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Varsitien varressa oli puupaalussa toisen pöllipalstamme numero, minkä työnjohtaja oli luvannut meidän ajettavaksemme. -Siitä sitä on käännyttävä, totesi isä hevoselle, joka tenisteli lähtemistä kahlaamaan syvään, upottavaan umpihankeen. Aikansa vastusteltuaan se antoi periksi ja otti vastentahtoisesti ensimmäisen askeleen pois varsitieltä. Lunta oli paljon, hipoi helpostikin hevosen mahaa, kuhveikkoisessa maastossa, kun se veti perässään tukkirekiä, joitten päällä oli vielä vauhkanat pinotavaran ajoa varten. Satakunta metriä edettiin, muutamia lyhyitä taukoja pitäen, joita hevonen tarvitsi sydämensä sykkeen ja hengityksensä tasaamiseen. Mutta nyt, nyt alkoi todellinen ponnistelun vaihe. Edessä oli jyrkähkösti nouseva vastamäki ja lunta oli yhtä paljon kuin juuri taivalletulla tasaisemmalla maalla. Hevonen joutui ottamaan ikään kuin tasajalkaloikkia päästäkseen eteenpäin. Samalla reet ja vauhkanalavetti painoivat hevosta taaksepäin. Puolikymmentä loikkaa kerrallaan ja taas sen piti ottaa aikalisä, tasatakseen hengitystään. Niitä aikalisiä isä antoi hevosen pitää ihan reilustikin. Tiesi varmaan, miten tukalassa paikassa hevonen nyt joutui ponnistelemaan. Puolensadan metrin jälkeen maisema muuttui loivasti nousevaksi, välillä lähes tasamaaksikin. Selvästi merkityn tieuran molemmin puolin oli kookkaita pinotavarataapeleita, jotka oli kasattu jo edellisen vuoden kevätkesällä. Emme olleet vielä palstan perilläkään, kun isä totesi: -Ei rääkätä hevosta enempää ja ohjasi hevosen tekemään silmukkalenkin takaisin tulojäljillemme. -Tehhään pienehkö kuorma ja painotettaan jäläkeä. Yön aikana tie kovettuu ja huomenna hevonen pääsee jo helepommalla, selitti isä rippikouluikäiselle pojalleen. Olin ollut syksyllä kaksi viikkoa kirkonkylällä rippikoulussa ja nyt talvella sain tehdä mitä halusin. Keväällä rippikoulua jatkuisi toiset kaksi viikkoa ennen ripille pääsyä. Ensimmäisellä vajaalla kuormalla matka eteni helpostikin myötämaastossa, vaikka reet kulkivat osittain upoksissa kuorman painosta. Pahimmalla myötäsellä hevosen piti jarrutella ihan tosissaan, ettei kuorma tulisi väkisin päälle. Alhaalla, jyrkimmän mäen loppupuolella hevonen pisti lopulta laukaksi päästäkseen pois kuorman alta. - Tähän pittää tehä huomiseksi jarrut reen jalaksiin. Ei hevonen jaksa ite pijätellä, kun lasketaan isommilla kuormilla, selitti isä tulevaa työnkuvaa. Jarrut reenjalaksiin? Minkähänlaiset ne on, mietin, mutta en saanut kysytyksi asiasta sen tarkemmin. Varsitielle päästyämme ilta alkoi pimentymään. Vielä oli reilu kilometrin matka lanssille järven rantaan, jonka hevonen kävellä kopsutteli helpon näköisesti. Kevyt kuorma ja reen jalasten raiteet kiiltävällä jäällä, jonka päällä sileät, teräksiset reen jalasten pohjat liukuivat erittäin helposti. Lanssilla löysimme meidän palstan puille varatun paikan järven jäältä. Pöllit piti pinota, männyt, kuuset ja eri mittaiset omiin pinoihinsa mittausta varten. Siirrettyjen pinokuutiometrien mukaan saisimme ajopalkkamme. Myöskin merkinlyöjä saisi naputella pöllien päihin merkkikirveellään merkit, minkä yhtiön puut oli kyseessä. Uitossahan eri yhtiöitten puut menivät väkisinkin sekaisin. Ne jatkaisivat matkaa keväällä jäitten sulettua uittamalla puulautoissa. Viimeistään Kajaanissa Kajaani Oy ottaisi lautoista omat puunsa tehtailleen ja loput jatkaisivat matkaa kohti Oulua, Oulu Oy:n tehtaille. Tilaa oli varattu lähes 50 metriä. -Saatiin muuten hyvä palsta, van tuo mäentöyräs palstan alapäässä tekköö hankaluuksia. Puutahi pitäsi löytyä parisattaa kuutiota, ajatteli isä puoliääneen, tarkistamatta kuitenkaan, kuulinko minä? Iltasella makoilin sängylläni, kun isä tuli hevosta illastamasta, rojautti olkapäältään pari vanhaa tukkiköysinippua pirtin lattialle, kaiveli työkalukaapistaan hohtimet, rautalankaa ja joitain muitakin työkalujaan. -Alako jarrujen teko, totesi isä. Olin unohtanut koko asian jo siellä metsässä, kun ihmettelyni jarruista lakkasi vaivaamasta päätäni. Ensiksi isä mallaili reitensä ympärille väljähköä köysilenkkiä, vajaan metrin pituista. Reisi vastasi suunnilleen tukkireen jalaksen paksuutta kaplaksen kohdalla. Kun mitta tuntui lopulta sopivalta, teki viereen toisen samanlaisen. Reilun vaaksan mitan verran köysisilmukan päästä, ompeli kaikki neljä köyttä tiukasti yhteen rautalangalla. Alkoi kiertää köyttä tiukasti köysinipun ympärille. Tuli mieleen hirttoköyden solmu, jollaisia olin nähnyt lännen sarjakuvissa, kun rosvoja hirtettiin. Paksua köysimakkaraa tehtiin parin vaaksan verran. Siten jäi toiseenkin päähän samanlainen kaksinkertainen köysilenkki, kuin aloituspäähänkin tuli. -Tämä köysipunos pannaan takareen jalaksen etupuolelle. Tuosta silmukka toisen läpi ja siihen puukalikka lukoksi. Jarru jää kiinni reenjalaksen kaplaaseen. Mäen alla lyyvvään kalikka irti kirveshamaralla ja jarru on auki. -Sinä soat olla jo huomenna jarrumiehenä. Näin sain ihan uuden vastuullisen tehtävän jarrumieheksi. Seuraavana aamuna oltiin jo metsässä, vaikka oli lähes pimeää. Olihan tammikuun loppupuolta ja päivän pituus ei ollut vielä jatkunut kovinkaan paljoa. Ensimmäinen aamukuorma tehtiin eilisiltä jäljiltä, niukan valon vuoksi. Kuorman teossa piti olla huolellinen. Etummaisen pöllivarvin pölleihin piti kiertää tukkiköysi joka toisen kerroksen pöllien päitten ympäri ja köyden päät sidottiin sivuilta vauhkanoitten runkoon kiinni. Tällä oli tarkoitus estää pöllejä liukumasta jyrkässä rinteessä hevosen jaloille ja päälle, varsinkin, jos sattuisi tulemaan äkkipysäys, kuorman tarttuessa johonkin esteeseen. Toinen ja kolmas pöllivarvi pysyi sitomatta ensimmäisen varvin takana. Siirryttiin kuorman kanssa mäentöyrään reunalle. Pysäytettiin hevonen juuri ja juuri ennen kuin kuorma olisi valtautunut hallitsemattomasti painovoiman vietäväksi. Asetettiin jarrupunokset takareen jalasten eteen siten, että kuorman lähtiessä liikkeelle, ne jäisivät sopivasti jalasten alle, unohtamatta asettaa lukituskalikoita köysisilmukoihin.

7 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 7 Piti olla huolellinen, että puukalikat eivät tipahtaneet irti ennen kuin kiristyvät kaplaisiin. Soo! Kuului isän komento hevoselle ja kuorma nytkähti liikkeelle. Havaintojeni mukaan molemmat jarrut tarttuivat takareen kaplaisiin, niin kuin pitikin. Köysipunokset alkoivat aurata tieuralla ollutta lunta ja jostain raiteelle osuneesta mättäästä pöllähti marjan varsikkoakin näkyville. Kuorma laskeutui huomattavasti rauhallisemmin alas, mitä edellisen illan ensimmäinen kuorma. Lisäksi hevonen osasi jarruttaa omalla vastustamisellaan kuorman liiallista vauhtiin kiihtymistä, tietenkin suitsimiehen antamien ohjeitten mukaan. Mäen alla irrotettiin jarrujen lukituskalikat ja matka saattoi jatkua kohti varsitietä ja lanssia järven jäällä. Päivän valjettua ajettiin palstatie palstan perille asti ja tehtiin pohjakuorma sieltä. Sitä täydennettiin eilisiltä kovemmilta jäljiltä, joka ei enää ollut niin upottava ja pehmeä, kuin ensimmäisillä kuormilla. Toinen ja kolmas palstatie "poletettiin" hevosella sitten myöhempinä päivinä. Aamulla oli eväsreppu ja heinäsäkki hevoselle jätetty erään kelopökkelön juurelle. Isällä oli tarkoitus tehdä kahvitulet tähän pitkään kelon kantoon. Oli aikalailla pakastunutkin ja pieni lisälämmin kahvinjuonnin ajaksi ei tuntunut yhtään pahalta ajatukselta. Samalla hevonenkin sai huilata hieman pitemmän paussin ja puraista omia eväitään. Kahvia juodessa ihasteltiin parin metrin päässä olevaa tosi isoa pöllitaapelia. Vahvojen pohjapuitten päälle oli laitettu puolikymmentä pölliä rinnakkain molempiin päihin, sekä saman verran keskivaiheille. Niitten päälle oli taas ladottu puolenkymmentä nelimetristä pölliä molemmille reunoille. Näin taapelin alla pääsi ilma kiertämään ja alakerroksetkin kuivumaan paremmin. Sitten olikin ladottu täydet rivit vieri viereen kaksi metrisiä "nelosten" päälle ja nelosten päälle taas "kakkosia" täysi rivi. Taapelilla oli korkeutta reilut puolitoista metriä. Vanhana metsätyömiehenä isäni ihmetteli hieman sitä vaivaa, minkä pöllintekijä oli nähnyt taapelia latoessaan. Varsinkin tuoreet nelimetriset, kuin pienet tukitkin olivat varmasti olleet painavia ja nila- aikaan liukkaita käsitellä ja nostella korkean taapelin päälle. Nyt kun sen päällä oli vielä kuusi- seitsemänkymmentä senttiä lunta kattona, koko rakennelma näytti kuin pieneltä aittarakennukselta. Kun päivän viimeistä kuormaa lähdettiin viemään rantaan, kelopökkelö savusi hieman, liekkejä ei enää näkynyt. -Tuoko jää tuohon? Kysäisin isältä. -Näkkyy sammuvan itestään. Iltatoimien aikaan jouduin pistäytymään vielä ulkona navetan päädyssä olevassa ulkohuussissa. Ilma oli kuulas ja samalla ihmettelin, miten kirkonkylän valot kajastavat reilun parinkymmenen kilometrin päästä, korkean vaaran takaa. Kauaa en asiaa ihmetellyt, kun vilu ramahteli hartioissa ja muutenkin piti joutua yöpuulle, että jaksaisi taas huomenna nostella pöllejä rekeen ja reestä pinoon lanssilla. Kolmannen päivän aamuna, kun menimme palstallemme ja lähestyimme eilistä tulentekopaikkaa, jättääksemme eväsrepun eiliselle nuotiopaikalle, ensimmäinen havainto oli, että mitäs outoa tässä paikassa oli? Kelo oli ainakin kaatunut. -Jumaliste, taapeli palanut! Jäljellä oli vain savuava laaja hiillos ja lumet olivat sulaneet lähes aarin alalta. Hetken ihmeteltyämme totesimme, että kelo oli syttynyt uudelleen ja palanut juuresta poikki, kaatunut sitten päin pöllitaapelia ja sytyttänyt koko taapelin palamaan. Ne eilen iltaiset "kirkonkylän valot" olivatkin tämän palavan taapelin tulenkajoa. Mukanamme olevilla lumilapioilla viskelimme ehjästä lumirintuuksesta lunta hiillokselle kuin kissat, peittääkseen jätöksensä, mutta lumi sulikin hetkessä ja pölläytti vain ilmoille sakeat höyrypilvet. Pelkäsin, että jos nyt työnjohtaja hiihtelee palstallemme katsomaan, miten puunajo edistyy, niin olemme lirissä. Ainakin maksattaa taapelin puut ja se voi tulla kalliiksikin. Koko päivän pohdin mielessäni tapahtunutta ja tunsin ainakin osasyyllisyyttä taapelin tuhoutumiseen. Menihän siinä kymmenkunta pinokuutiota Metsähallituksen paperi- ja sellupuita taivaan tuuliin. Mitä lie isä ajatellut? Ei ainakaan virkkanut mitään. Neljäntenä päivänä hiillos alkoi jo jäähtyä ja peittelylumetkaan eivät enää kaikki sulaneet. Teimme hiilloksen paikalle hevosen taukopaikan, missä pureskella heinäannostaan. Työnjohtajaakaan ei näkynyt palstallamme ja selvisimme siitä vahingosta pienellä säikähdyksellä kuin koirat veräjästä. Mäen rinne tuotti jatkuvasti ongelmia. Lumet olivat jo valuneet tieltä alas jarrupunosten mukana. Esille oli tullut kiviä, soraa, multaa ym. maaperään kuuluvaa kivennäismaata. Jarruja ei oikeastaan enää tarvittu. Sora ja kivet jarruttivat sekä etu- että takareen jalaksissa. Tuli uusi ongelma. Koska rinne oli kalteva sivullekin päin, kuormat pyrkivät vierimään myös sivulle. Jäin joittenkin kuormien vientiajaksi kuokkimaan yläpuolen jalakselle raideuraa syvemmäksi, ettei kuorma luisuisi sivulle. Kivet tulivat esteeksi, enkä voinut niille mitään. Isä laittoi minut viemään pöllikuormaa lanssille ja jäi itse parantelemaan tien raidetta rinteeseen. Kuorman purku sujui minultakin ihan näppärästi. Kesän yli kuivuneet kuusipöllit tuntuivat jopa kevyiltä kokoonsa nähden. Suurimmat tyvipöllit sain laittaa pinon alaosiin. Paluumatkalla kuulin aisakellon kalkkeesta kuorman olevan tulossa vastaani. Olin väistämisvelvollinen tyhjällä reki- ja vauhkana yhdistelmällä metsään päin mennessäni. Aloin ohjata hyvissä ajoin hevosta pois varsitien pääraiteilta. Vedin suitsista oikealle, mutta hevonen käveli vain keskellä tietä, vaikka pää vastautui jo oikeanpuoleisen aisan päähän. Vastaan tuleva kuorma lähestyi lähestymistään, enkä saanut hevostani tottelemaan ja siirtymään pois kuorman tieltä. Lisäksi kuormahevoselle alkoi loiva vastamäki ja pelkäsin, että jos se joutuu pysähtymään siihen nousuun, niin se ei lähde siitä enää uudelleen liikkeelle. Matkaa oli enää kymmenkunta metriä, kun hevoseni vihdoin suvaitsi siirtyä oikealle.

8 8 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Etureki seurasi perässä, mutta takareki jäi varsitien raiteille. Nyt tulimme kylkimyyryä kuormahevosta vastaan. Kiskoin lisää hevostani ohjaksista siirtymään lisää oikealle, mutta hevonen oli sitä mieltä, että tämä pieni väistö saa riittää Kuin ihme olisi tapahtunut, myös takareki ehti juuri ja juuri nousta pois varsitien raiteilta ja niin oli hevoskolari vältetty. Huokaisin jo helpotuksesta, kun kuormahevosen takareen ja minun tyhjän takareen pankkojen päät törmäsivät toisiinsa. Kuului ilkeä rusaus ja olin varma, että sen kuormahevosen takareki nyt ainakin hajosi. Omani näytti ainakin ensi vilkaisulla ehjältä. Kun kuorma ei pysähtynyt, jatkoin minäkin matkaani. Takaani kuului tutun kotikylän miehen manailu: -..rkele,...tana, kaikkia...vetin kakaroita sitä laitetaankin savotahommiin... osata ees hevosta ajaa Mainitsin isälle kolarista ja hevosen änkyröinnistä. Pian sen tapahtuman jälkeen saimme ajettua kaikki pinotavarat siltä palstalta ja siirryimme tukin ajoon, tai isä toimi hevosmiehenä, minä pääsin jo ikämies Hanskille tukintekokaveriksi. TEKOMIEHENÄ Hanski asui savotan kämpällä, joka oli puolentoista kilometrin päässä kotimökiltämme. Isä ja minä asuimme yönseudut kotonamme. Aluksi isä ja Hanski sopivat, ettei ruveta kilpailemaan toisten porukoitten kanssa. -Poikakaan maha vielä jaksaa täyttää miehen reikää, tarkoittaen minua. Tehhään se mikä kohtuuvvella keritään. Se tuntui sopivan molemmille miehille. Ensimmäinen palsta saatiin uudelleen, sama mistä ajoimme ensimmäiseksi pinotavarat rantaan. Ajomatkaa tuli jälleen yli kaksi kilometriä. Hanskilla oli Homelite moottorisaha, millä tukkipuut kaadettiin ja katkottiin. Tukkirungot kaadettiin yhdessä, ettei nuori poika jää vahingossakaan kaatuvan tukkipuun alle. Tyveltä olisi aina ehtinyt karkuun, vaikka puu olisi lähtenyt kaatumaan vääräänkin suuntaan. Työmenetelmät olivat vanhat, mitkä miehet olivat itse oppineet vuosien kuluessa. Tukkipuun tyveltä lapioitiin lumet marjanvarsikkoon asti. Sitten tyveen hakattiin kaatokolo kirveellä siihen suuntaan, mihin tukkirungon haluttiin kaatuvan. Hanski käynnisti sahan ja alkoi sahata puuta poikki tyveltä. Syntyneeseen terärakoon lyötiin puukiilaa, ettei puu kallistua retkahda väärään suuntaan. Minä työnsin kirvestä apuna käyttäen runkoa kaatosuuntaan, sen minkä jaksoin. Hanski osasi valita aina kaatosuunnan siten, ettei runko karannut kertaakaan omille teilleen. Hanski toimi mittamiehenä ja jakoi rungot tukeiksi parin metrin pituisen mittakepin avulla, johon oli merkitty jalkamitat, sekä latvuksia varten kahden metrin pituus, jolla mitattiin ns. "latvat". Kun rungot oli karsittu, mitattu ja merkitty katkaisukohdat, Hanski käynnisti taas moottorisahan ja katkoi puut koneen voimalla. Minun tehtäväkseni jäi karsia runkoja kirveellä. Vanhan petäjän vahvaa latvaoksaa sai lyödä useammankin kerran, ennen kuin sen sai poikki. Tukkikuusissa karsiminen aloitettiin latvasta, koska oksat olivat vinosti tyveen päin, niin silloin jäi paremmin tilaa heilutella kirvestä. Runkojen katkomisen jälkeen tukit ja latvapöllit piti kääntää ja karsia vielä myös alapuolelle jääneet oksat. Hevosen tullessa palstalle, aisakello ilmoitti omalla moikahtelullaan oman hevosen olevan tulossa. Hanski kävi auttamassa isääni kuorman teossa ja sai Pentti Kyllönen huhtikuussa 1965 samalla kertoa, mistä seuraava kuorma olisi otettavissa. Ennen hevosen tuloa palstalle, ehdittiin kaataa seuraavan kuorman rungot ja niin minulle riitti runkojen karsimista myös kuorman tekoajaksi. Puolen päivän maissa nakattiin rukkaset lapasineen tukille ja istahdettiin niitten päälle nauttimaan päiväkahvit termospulloistamme. Voileivät eivät käyneet eväiksi, sillä ne olisivat olleet "tinajäässä". Joitain nisupaloja oli kahvin lisäksi eväinä. Nuotiota ei tehty kertaakaan. Hanski poltteli kahvin päälle tupakan. Tarjosipa minullekin ja pian rohkenin ottaa palstalle mukaan myös omankin piippuni, jolla olin poltellut salaa "Rettingin sekoitus" nimistä piipputupakkaa. Kun minulla loppui piipputupakat, Hanski lupasi tuoda uuden topan savotan kämpältä seuraavana aamuna. Hän tuumi: -Mikä se on sellainen savotalainen, joka ei saa vetästä savuja kahvin päälle. Yhteistyömme sujui moitteettomasti. Kauan ei istuttu ja tarinoitu kahvillakaan, sillä pakkasta oli jatkuvasti kahdenkymmenenviiden asteen paikkeilla.

9 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 9 Mielelläni aina aloitin karsimistyöt, että sain taas itseni lämpimäksi. Hevonen veti keskimäärin parikymmentä tukkia kerrallaan rantaan. Iltasella teimme valmiiksi tukit aamukuormaa varten ja vasta sitten lähdimme pimeällä hiihtelemään majapaikkoihimme. Minä kotiini ja Hanski savotamme kämpälle. Isä oikaisi hevosineen suoraan kotiin, päivän viimeisen kuorman purettuaan lanssilla. Aamulla pääsin palstalle hevosen vetämällä tukkireen pankolla istuen, sukset kainalossa ja selässä kahvireppu. Sitä ennen oli syöty tukevat aamuset: keitettyjä perunoita, läskikäristystä, ruisleipää, voita ja maitoa, ensiksi tietysti aamukahvit. Läskikäristyksen tilalla oli useinkin sianlihakastike tai tuhti lihakeitto. Iltaisin, kun tulin kotiin viiden maissa, toisinaan myöhemminkin, ruoka maistui taivaallisen hyvältä. Ja sitä upposi meikäläiseen helposti kukkuralautasellinen, leivät ja muut lisukkeet päälle. Ruokahuollon hoiti äiti, muitten talous ja navettatöittensä ohella. Sekin savotta loppui aikanaan ja istuttiin savotan kämpällä terävässä päässä tilillä. Loppujen lopuksi kassöörin mukaan olimmekin tehneet ihan hyvän tuloksen, toisiin porukoihin verrattuna, vaikka tarkoituksemme ei ollut kilpailla toisten porukoitten kanssa millään tavalla. Isäni sai hevosmiehenä suurimman potin, Hanski saha ja mittamiesvastuineen oli toisella sijalla rahapotin jaossa. Minulle isä ja Hanski ehdottivat ikäni vuoksi jonkinlaista soviteltua viittätoista markkaa päivältä. Savotan pomollekin se tuntui sopivan. Minä en osannut sanoa siihen mitään. Työpäiviä kertyi lähes 30 tukinteosta ja niin sain taskuuni nelisensataa markkaa, joka oli suurin summa, minkä olin saanut pitää omana rahanani lompakossani. Pentti I V Kyllönen, Kuopio Timoniemen työseura pääsi tutustumaan Kalevalan kuntoutuskodin toimintaan ja tiloihin. Kiitokseksi työseuralaiset esittivät muutaman kevätlaulun, Saimi Haverinen lausui kaksi runoa ja Pirkko Sakki luki Aino Kuusiston muistelmista vanhoja juttuja Timoniemen kylän elämästä. Lopuksi laulettiin yhdessä kuntoutuskodin asiakkaiden kanssa vanhoja koululauluja. Kuhmon Kalevalan kuntoutuskoti on sotaveteraaniemme kuntoutus ja hoitopaikka, mutta se tarjoaa palvelujaan myös muillekin ihmisille. Tarjolla on suolahuonehoitoa, jalkahoitoa ja erilaisia hierontoja. Timoniemen Netissä N:o 34/2011 kerroimme myös Kalevalan kuntoutuskodin toiminnasta. Teksti ja kuva Pirkko Sakki Kuvassa Timoniemeläisiä, eturivissä Leo, Saara, Toini ja Eevi Takarivissä Saimi, Olga, Ritva ja Elsa sekä kuntoutuskodin virikeohjaaja Elina Pyykkönen

10 10 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Saimi ja Leo Haverinen viettivät kultahääpäiväänsä viime kesänä. Netin toimitus tuli uteliaaksi ja kyseli, kuinka silloin yli viisikymmentä vuotta sitten nuoret tutustuivat. Saimme ihania kertomuksia Saimi ja Leo Haveriselta, Eevi ja Onni Maliselta sekä Maija ja Unto Tähkävuorelta. KIITOS myös vanhoista valokuvista. Pirkko Sakki ON SIITÄ VUOSIA VIISI JA NOLLA VAIKKA ELÄMÄN MYRSKYT OVAT MYLLERTÄNEET YHÄ TAHDOMME YHDESSÄ OLLA USKOLLISUUS, LUOTTAMUS, RAKKAUS OVAT HYVIÄ LÄÄKKEITÄ SIIHEN NÄIN TOINEN TOISTAMME TUKIEN ME YHDESSÄ VANHENEMME Kirjoitti Saimi OLIPA KERRAN - JA ON VIELÄKIN Syyskuun ensimmäisenä vuonna 1950 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun kuudennelle. C-luokalle, lukion ensimmäiselle, tuli Perniön Yhteiskoulusta oppilaita, joukossaan Unto Tähkävuori. Me turkulaiset, jotka olimme käyneet TSYK:ta jo silloisen keskikoulun verran, tarkkailimme uteliaina uusia tulokkaita ja kummastelimme varsinkin heidän murrettaan. Kun tyttökaverini kanssa iltapäivällä kävelin Kauppiaskatua alas, totesimme, että Perniön pojat olivat ihan kivoja, mutta voi kamala, miten ne puhuivat! Mielessäni välähti, että pahinta mitä voisi ajatella olisi joutua naimisiin Perniön murretta puhuvan kanssa. Unton ja minun yhteinen koulunkäynti oli alkanut, ja jatkui sitten aina vuoteen 1990 asti. Mutta palataan kuitenkin vielä 1950-luvulle. Abikeväänä 1953 alettiin seurustella, tultiin ylioppilaiksi, ja kuinka ollakaan, vuoden päästä mentiin naimisiin. Kouluttauduttiin Turun Opettajakorkeakoulussa kansankynttilöiksi, minä ensin, Unto paria vuotta myöhemmin pakattiin kimpsumme ja kaksi poikaamme ja tultiin Kuhmon Kuusamonkylän koululle töihin. Yhteinen koulutie siis jatkui. Kuusamolla oli uusi kaunis koulurakennus ja opettajaperheelle hulppea asunto parvekkeineen kaikkineen. Se oli meille oikein paratiisi, vaikka koululle ei ollut tietä eikä sähköä. Olipahan järvi äärellä, hyviä, avuliaita kyläläisiä ja runsaasti mukavia oppilaita, kahdelle opettajalle yhteensä viitisenkymmentä. Ja meillä oli nyt ensimmäinen oikea koti, jossa leikimmekin kotia 20 vuotta, ja perhe kasvoi vielä kolmella paljasjalkaisella kuhmolaisella. Tuoreet ylioppilaat Maija ja Unto v.1953

11 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 11 Haikein mielin muutimme sitten kamppeemme Timoniemen Ainolaan kesällä 1978, kun edelliset asukkaat, Sileniukset tarjosivat taloa ostettavaksi. Töissä käytiin edelleen Kuusamolla, paitsi minä Timoniemen koululla ne kaksi vuotta, , kun olin täällä viransijaisena. Unton ja minun koulutiet erkanivat 1990, kun Kuusamon koulu lakkautettiin. Unto jäi eläkkeelle 1994 Timoniemeltä, minä Hallasta Timoniemen Ainolasta tuli pitkäaikainen pesäpaikka meille muuttolinnuille. Kahdeksan vuotta sitten teimme Unton kanssa häämatkan Unkariin. Oli jo aikakin, sillä 50 vuotta aikaisemmin häämatka oli supistunut Turun kaupunginbussi 3:n reittiin Maistraatista Puutarhakatu 47:ään, Unton appelaan. Vastikään totesimme, että olemme olleet avioliitossa 58 vuotta. Kysyykö joku pitkän liiton salaisuutta? No,..mutta suurin kaikista on rakkaus Ja Lutherin tapaan: Mitä se on? No, kun haluaa olla yhdessä ja haluaa yhdessä toisen kanssa tehdä erilaisia asioita, kuten halkoja, pyykinpesua, kasvimaan hoitoa, ruoanlaittoa, konserteissa käyntiä Minun Oma Aikani on meidän omaa aikaa. Maija Tähkävuori EEVIN JA ONNIN YHTEISTÄ TAIVALTA Näin se suurin piirtein alkoi: Tapasimme maatalousseuran hiihtokilpailuissa ja nuorisokerhon pikkujoulussa. Sitten sain Onnilta joulukortin. Alkukesästä tapasimme Korkeamäen tanssilavalla. Onni tuli vesistöä myöten venemoottorilla. Minä ajelin polkupyörällä. Olimme useasti kesän aikana yhdessä. Sen aikainen hitti oli:"oi, jos oisit kultaseni kissanpentu vain. Yksin sua hoitelisin, eikä kukaan muu. Enkä sua luovuttaisi kenellekään enää." Näin se rakkaus alkoi ja voimistui. Tuli talvi ja yhteydet harveni. Ei ollut Koskenkylälle tietä eikä puhelinta. Mutta kirje se kummasti kulki joka toinen viikko. Kun tuli helmikuinen perjantai-ilta vuonna 1955, Onni hiihteli umpihangessa Kantolaan kysymään tyttöä puolisokseen. Isä oli heti sanonut, että mikäs siinä. Äiti oli vähän estellyt, että liekö siitä sinulle, kun on noin nuorikin. Mutta äidin tuntien hän oli mielissään, kun sai viidennen tyttären turvallisesti avioon. Onni tuli posket hehkuen luokseni ainoaan kamariimme ja sanoi: Huomenna lähdemme Kajaaniin kihlamarkkinoille. Ei ollut morsiamella rahaa sormukseen. Mutta Onni raavaana miehenä oli ollut savottatöissä. Hän osti sormukset ja minulle kaulaketjun. Kävimme valokuvassa ja Onni kävi "pitkäripaisessa" ja osti isälle tuliaispullon. Sitä isä säilytti jyvälaarissa, että ei joutunut vääriin käsiin. Tuli kevät ja kukkui koivikon käki. Valmistelimme vihkiäisiä. Meidät vihittiin Kuusiston pihapiirissä kirkkoherra Huttusen toimesta. Oli sukulaisia ja naapureita vieraanamme. Niin alkoi yhteiselämä Onnin ja hänen vanhempiensa kanssa, kuten siihen aikaan oli tapana asua. Eevin ja Onnin kihlakuva Vuosien varrella, työn lomassa syntyivät rakkaat lapsemme toivottuina. Olimme heistä iloisia. Koulun ja opiskelun myötä he ovat hyvin sijoittuneet työelämään. Meillä on takana elämäntyö ja olemme kahden ja nautimme eläkepäivistä. Olisiko aihetta muuhun kuin kiitokseen. Tämän ajan tilannetta kuvaa Voitto Hokkasen runo: Tässä me istumme sinä ja minä monien vuosien väsyttäminä. Kuitenkin onni on lähellä tässä kuin kenkä kantaa hiertämässä. On yhdessä koettu huonot ja hyvät. Yhä on säilyneet tunteemme syvät. Näin kuluvat vuodet. Sinä ja minä olemme pysyneet läheisinä. Enää ei vastukset pelota meitä. Näin päätimme kerran: kuljemme samoja teitä. Nyt kätemme ryppyiset ristimme juuri, sillä Luojan antama armo on suuri. Tämän kirjoitti Eevi, Onnin myötävaikutuksella

12 12 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Kuten yleensäkin, kesät vierivät eteenpäin vähän turhankin nopeasti. Huomasin, että minun täytyisi jo valita mille rippileirille haluaisin. Kun valinta Paloniemen kesäriparista oli jo mielestäni selvä, aloin kuulla juttua Ranskaan tehtävästä reissusta. Kohautin aiheelle vain olkiani, ja en aikonut lähteä sinne. Kuitenkin ihmiset alkoivat kiinnostua matkasta ja lähtijöitä oli jo yli 30, joten matkasta tuli mahdollinen. Sanoin matkasta ohimennen äidille, joka innostui asiasta oikeastaan ensin enemmän kuin minä. Juttelimme aikamme ja tein sitten päätöksen, että haluankin nähdä maailmaa ja lähteä Ranskaan. Ja siitä se sitten lähti klo Joukko väsyneitä, mutta innokkaita nuoria ja aikuisia jätti hyvästejä kotiväelle ja nousi linjaautoihin. Ajoimme ensin Oulun lentokentälle, jossa odottelimme lentoa ensin Helsinkiin. Sieltä lähdimme lennolle kohti Geneveä. Kun pääsimme perille Geneveen, saimme oman kaksikerroksisen bussin, jolla matkustimme kohti Taizéa. Matkustajat olivat jo sen verran nälkäisiä, joten pysähdyimme matkalla hankkimaan jotain naposteltavaa pienestä kaupasta. Taizén ilmasto oli meille Suomen kylmästä kesän alusta tulleille kuin unelmaa, lämpöä noin +35 astetta! Eka ilta oli aika uuvuttava. Ruoassa oli totuttelemista, vessat ja suihkutilat piti etsiä, löytää omat parakit ja vaihtaa viileämpää vaatetta päälle. Seuraavina päivinä Taizé tuntui jo melkein kotoiselta, ruoka maistui, ihmiset olivat lämminhenkisiä ja sosiaalisia. Kerkesin tutustua moniin uusiin ihmisiin ja entisetkin tutut tulivat läheisimmiksi, kuin olisin osannut kuvitella. Meillä oli melko aikataulutetut päivät, jotka näyttivät suurin piirtein tältä *08.15 Aamurukous kirkossa *Aamupala *10.00 rippikouluopetusta *12.20 keskipäivänrukous *13.00 lounas * rippikouluopetusta *19.00 päivällinen *20.30 iltarukous Illat vietettiin joko parakeissa, puistossa tai Oyakissa, johon kaikkialta maailmasta tulleet nuoret kokoontuivat. Kirkossa käynti oli ihan erilaista kuin Suomessa, koska istuttiin lattialla, laulettiin monella eri kielellä sekä hiljennyttiin moniksi minuuteiksi tuhansien muiden ihmisten kanssa. Kuten varmaan joka reissulla, tälläkin, sairasteltiin. Moni nuorisoryhmästä oli vuoteenomana muutaman päivän, mutta aika vähillä vahingoilla kuitenkin päästiin. Viisi päivää Taizéssa meni kuin siivillä, joskin kuumuuteen meinasi välillä mennä jo hermot. Viimeisenä iltana oli aika haikea olo itse kullakin, mutta jokainen tiesi, minne mentäisiin seuraavaksi.

13 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI Bussi starttasi vähän yli kahdeksan ja lähdettiin kohti Pariisia. Matkaa oli noin 400kilometriä ja suurin osa nukkui matkan ajan. Majoituimme vähän matkan päähän Pariisin keskustasta ja tutkiskelimme aulaa ja hotellihuoneita, jotka olivat pieniä, mutta mukavia. Toisin kuin olin luullut, menimme paikallisjunalla jo ensimmäisenä päivänä katsomaan nähtävyyksiä. Sain vihdoin nähdä Eiffel-tornin ja se hetki oli mielestäni arvokas muisto tulevaisuuteenkin. Seuraavat kaksi päivää käytimme Pariisissa shoppailuun ja nähtävyyksiin. Kävelimme ympäri kaupunkia kierrellen. Kävimme päivien aikana Notre Damen kirkossa, Riemukaarella, Eiffel-tornin juurella, Starbucks-kahvilassa ja kuuluisalla Champs Elyseeskadulla. Pariisista lähteminen oli paljon helpompaa, kuin Taizésta, sillä oli jo niin väsynyt ja innoissaan ajatuksesta, että pääsee kotiin. Alkoi pitkä paluumatka. Lopulta päästiin takaisin Kuhmoon ja nähtiin kaikki läheiset jotka olivat vastassa. Oli ihana päästä takaisin omaan kotiin ja omaan huoneeseen, olemaan ihan rauhassa ja yksin. Silti en kadu, että lähdin tuolle reissulle, sillä se avasi silmiä moneltakin kannalta. Kaikin puolin aivan loistava rippikoulu Teksti ja kuvat Leila Jokelainen KOULUN KUULUMISIA Lukuvuonna Timoniemen koulua käy 28 oppilasta, joista neljä on esikoululaisia. Koululle saatiin täksi lukuvuodeksi Hietaperän kanssa yhteinen tuntiopettaja Tarja Heikkinen, joka opettaa Timoniemen koululla maanantaisin ja keskiviikkoisin 3 4 luokkalaisia. Muina päivinä hän opettaa Hietaperän koululla. Eija Korpivuoma opettaa 0 2 luokkalaisia ja Maija Penna 3 6 luokkalaisia. Opettaja Hillevi Ruokoja käy opettamassa englantia tiistaisin ja torstaisin ja Ari Kyllönen opettaa puukäsitöitä kolme tuntia tiistaisin. Erityisopettaja Tiina Ahtonen on maanantaisin kolme tuntia Timoniemen koululla. Keittäjänä/siivoojana/talonmiehenä työskentelee edelleen Eeva Pääkkönen ja koulunkäyntiavustajana/ip - ohjaajana Teija Haverinen. Timoniemen koulun lukuvuosi pyörähti käyntiin metsäisissä merkeissä. Koululaiset keräävät joka syksy kasvikansion ja tänä vuonna oli vuorossa yleisimmät puut. Perusopetuksen suunnitelmaan kuuluu, että jokainen oppilas käy ainakin kerran peruskoulun aikana tutustumassa Kuhmon Lauttavaaran luontokoulumetsään. Niinpä Timoniemen koululaisten oli oivallinen hetki käydä tutustumassa tähän kyseiseen paikkaan. Lauttavaaran luontokoulumetsä on Metsähallituksen näyteikkuna luonnon monimuotoisuuteen ja nykyaikaiseen ympäristöarvoja korostavaan metsien käsittelyyn. Lauttavaaran luontokoulumetsä on suunniteltu luonto-opastus- ja opetuskäyttöön, mutta sopii myös jokamiesretkeilyyn. Luontokoulumetsässä on 2,5 km pituinen luontopolku. Sen varrella on numeroituja tehtäväalueita, jotka on valittu siten, että luonnon monimuotoisuus tulee esille mahdollisimman laajasti. Monipuolinen kasvi-, sieni- ja eläinlajisto tarjoavat ihanteellisia opetusmahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina. Seuraavalla viikolla oppilaat saivat tutustua metsänantimiin Pro Agriasta tulleen oppaan avulla. Koululaisten syksyyn kuuluu olennaisena myös yleisurheilukilpailut, jotka järjestettiin tänä vuonna toisen kerran niin, että jokainen oppilas osallistui 60 m:n juoksuun, pituushyppyyn ja pallonheittoon. Jokaisen lajin tulos pisteytetään ja sen mukaan jaetaan mitalit. Mitaleita ropisi Timoniemen koululle runsas määrä ja sukkulaviestin pokaali suuntasi jälleen kerran Timoniemen koululle. Koulun omaan opetussuunnitelmaan kuuluu tänä lukuvuonna mm. seuraavia teemoja: oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ketään ei jätetä yksin, kummioppilastoiminta, KiVa koulu ohjelma, LiikaHa hanke ja liikkuva koulu hanke, hymytyttö ja hymypoika patsaat, mediakasvatusprojekti: koululehden ideointi ja toteutus ja 6 lk:n oppilaille ATK:n opetusta 8 h Kontion koululla, Kalevala yhdistävä hanke: teemana Kalevalan henkilöt, Sampo ja maailman synty. Timoniemen koulun oppilaille saatiin viime keväänä oma koulumummo ja ukki. Tähkävuoren Maija ja Unto lupautuivat toimimaan koulun isovanhempina. Koululaiset ovat saaneet vierailla heidän puutarhassaan ihastelemassa, tuoksuttelemassa ja maistelemassa tomaatteja, herneitä, viinimarjoja ja lasten suursuosikkeja jättimäisiä puutarhavadelmia. Kuudennen luokan oppilaat kävivät myös keräämässä ja kuorimassa herneet mummon ja ukin apuna. Mummo ja ukki ovat käyneet pitämässä koululla oppilaille mukavia tarinatuokioita. Teija Haverinen

14 14 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Meidän koulu jatkuu Hernetalkoot Koulun mummo ja ukki Maija ja Unto Tähkävuori KOULUN MUMMON JA UKIN JOULUMUISTELOT Viime joulun alla koulun mummo Maija ja ukki Unto saapuivat koululle mukanaan tarinoita heidän joulumuistoistaan. Maija mummo näytti aluksi valokuvan, jossa hän on kuusivuotias. Kuva on otettu talvisotatalvena, kun pikkuisen Maija-tytön perhe oli vierailulla tädin luona, joka omisti kameran. Kuvassa Maija-tytöllä on suuret huopikkaat, koska tuolloin ostettiin lapsille aina kengät, joissa on kasvunvaraa. Maija muistaa todella hyvin erään joulun, jolloin hän oli viisivuotias. He asuivat Helsingissä puutalossa, jossa oli yksi huone ja heitä asui siinä kaksi aikuista ja kaksi lasta. Huoneistossa oli yksi ikkuna, uuni ja tietysti ovi. Sitten oli sänky, jossa Maijan äiti ja isä nukkuivat. Maijan sänky vietiin aina päiväksi pois, se oli niin kutsuttu pukkisänky. Matti-veli nukkui yöt sängyssä, joka koottiin kasaan kahdesta nojatuolista, jotka asetettiin vastakkain joka ilta ennen Matin nukkumaanmenoa. Tuosta joulusta Maijalle on erityisesti jäänyt mieleen isän tuoma joulukuusi, joka kiinnitettiin kattoon, koska tilaa oli niin vähän. Kuusen koristeena oli vaaleanpunaisesta paperista tehtyjä ketjuja sekä oikeaa tulta loistavat kynttilät. Illan mittaan ovelta kuului koputus ja oven takana seisoi joulupukki luuta kädessä. Pukki kyseli asuuko talossa Liisa ja Pekka? Kun selvisi, että talossa asuukin Maija ja Matti, pukki laittoi luudan pois. Tuona jouluna pukki toi Maijatytölle nuken, koska Maijan vanha nukke Ulla oli mennyt rikki. Pienen tytön ihmetys oli suuri, kun pukilta saatu nukke oli melkein kuin Maijan vanha Ulla-nukke (nukke oli sama, mutta sillä oli uusi pää ja uudet vaatteet). Pukki toi nukelle myös sängyn, jonka päädyssä olevassa kukassa pikku Maija näki tontun sormenjäljet. Matti-veli sai auton, joka meni rikki parin päivän päästä. Oman joulumuistelon päätteeksi Maija mummo luki Kuusamonkylän koululla käytössä olleesta vanhasta lukukirjasta sadun Maija-tontun hammassärystä. Unto-ukki muisteli Kuusamonkylän joulujuhlaa 54 vuotta sitten. He olivat silloin Maijan kanssa nuoria opettajia ja heidän piti järjestää elämänsä ensimmäinen koulun joulujuhla. Joulujuhlaan kuului totta kai joulukuvaelma ja laulut. Joulupukki oli Kuusamonkylällä tuolloin oudon näköinen, musta ja kumarainen. Unto halusi joulujuhlaan jotain uutta ja hauskaa. Niinpä hän päätti, että hullunkuriset tontut esiintyvät. Unto-ukki halusi näyttää millaisia ne tontut olivat ja pyysi minut kaveriksi pukemaan kaksi oppilasta tontuiksi, Riikka Haverisen ja Simo Pääkkösen. Nyt hullunkuriset tontut pääsivät esiintymään myös Timoniemen oppilaille. Tontuille asetettiin hymyilevät naamarit takaraivolle, laitettiin lakit päähän, kaulaliinat kaulaan ja heille puettiin talvitakit takaperin päälle. Jumpanvetäjän ohjeiden mukaan tontut esittivät jumppaa. Tontut olivat hassunkurisen näköisiä, kun esim. heidän piti kumartua eteenpäin, nostaa jalkaa ylös eteen tai pyörittää käsiä eteenpäin (tontut tietysti noudattivat ohjaajan antamia ohjeita kirjaimellisesti). Yleisöllä oli hauskaa seurata hassujen tonttujen jumppatuokiota. Timoniemen koulun oppilaat kuuntelivat mummon ja ukin tarinoita hyvin tarkkaan ja mielenkiinnolla. Lopuksi kaikki saivat laittaa suun makeaksi mummon ja ukin tarjoamasta pussukasta. Teija Haverinen

15 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 15 Meidän koulu jatkuu RETKI LAUTTAVAARAAN Bussin saapuessa perille, oppilaat kurkkivat jo malttamattomina ulos. Ilmassa on jännitystä. Pihalla odottaa opas ja hänen apulaisensa, labradorinnoutaja Laku. Niin lähdetään matkaan. Opettaja Maija Penna pitää perää. Oppilaat ovat iloisella ja reippaalla tuulella. Sitten opas pyytää kaikkia ottamaan matkan varrelta mukaan jotain pientä, jonka uskoisi kelluvan. Käpyjä, risuja ja muita vaihdellaan tiuhaan tahtiin, mutta jokainen löytää lopulta omansa. Sitten kotvan kuluttua saavutaan pienelle purolle. Pian vesi on täynnä risuja ja männyn käpyjä. Jotkut aarteet uppoavat, toiset jäävät kellumaan. Laku yrittää saada kepit itselleen. Sen jälkeen tutkitaan kääpiä. Ja taas matka jatkuu. Oppilaat saavat nähdä ihan oikean menninkäismetsän. Vihreiden kuusien ja sammalten peittoama metsä on luotu satuhahmoille ja haaveille. Kukaan ei näe menninkäisiä, mutta retki jatkuu hyvissä merkeissä. Tovin kävelymatkan jälkeen saavutaan laavulle, jossa odottavatkin 0-2 luokkalaiset, alaluokan opettajat ja Timoniemen keittiö- ja pihatyövastaava Eeva. Eväitä syödään ja kipeitä jalkoja venytellään rennolla tunnelmalla. Lakukin saa pitää tauon. Ehdittiin sitä jo luullakin, että koirasta onkin tullut orava, kun labradorinnoutajasta paljastuu uusi puoli... Se nimittäin syö käpyjä! Pian jatketaan taas matkaa, pienistä pysähdyksistä välittämättä. Hetken kuluttua ollaankin jo edetty. Mutta ei suinkaan ainoastaan eteenpäin, vaan lisäksi ylöspäin! Nyt seisotaan tundralla, jo aika korkealla. Tutkitaan sammalia ja muita mielenkiintoisia juttuja. Ja munkit paistuu nuotiolla Matkan varrella olemme nähneet kaunista metsää, tutustuneet sen antimiin, saaneet kuulla kiinnostavia asioita ja suorittaa hauskoja tehtäviä, mutta niistä viimeinen oli varmasti hauskin. Oppilaat saavat nimittäin etsiä metsästä jotakin, mitä pienet keijut voisivat käyttää tai omistaa, ja keksiä sille käyttötarkoitus. Lopulta retki on tullut päätökseensä. Kaikilla on ollut mukava ja hauska perjantai. Lopuksi kerrataan retkipäivän tapahtumat ja keskustellaan hauskimmasta kohteesta. Kun bussi viimein saapuu, oppilaat ovat väsyneitä, mutta iloisia. Kaikilla on ollut kivaa retkellä. Sonja Pikkarainen 4 lk. Jonna Pitkänen Rauli Tsutsunen, Minttu Juntunen ja Taina Pikkarainen Santeri Kaijankangas, Alpo Pulkkinen ja Lassi Kyllönen Emma Jokelainen ja Mette Haverinen

16 16 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Meidän koulu jatkuu URHEILUKISAT Oli pilvinen päivä syyskuuta. Lähdin kotoa kouluun taksilla. Kun olin koululla kävin keittäjältä eväät ja menin odottaman linja-autoa. Linja-auto tuli. Kun saavuimme urheilukentälle odotimme milloin olisi alkulämmittelyn aika. Kun alkulämmittely oli tehty oli vuorossa kisat. Urheilulajit olivat pituushyppy, juoksu ja pallonheitto. Kuudensadan metrin juoksun sai päättää itse. Kun kaikki lajit oli ohi tuli kotiin lähdön aika. Kaikki muut koulut lähti, me oltiin viimeisiä. Palkinnot tuli viikon päästä, Alpo voitti kultaa. Simo Pääkkönen 4 lk. Sukkulaviestin voittanut joukkue edessä vas. Inga Appelgren, Aino Pulkkinen, Juuso Pitkänen, Simo Pääkkönen takana vas. Mari Mustonen, Milla Pääkkönen, Alpo Pulkkinen, Jonna Romppanen MARJAPÄIVÄ Perjantaina 7.9, oli koululla marjapäivä. Koululle tuli Pro-Agrialta Anna-Kaija Kaikkonen meitä opastamaan. Aamupäivällä alaluokkalaiset ja kolmoset menivät metsään Anna-Kaijan kanssa tutustumaan marjoihin, sieniin ja yrtteihin. Kaikki olivat saaneet etukäteen vihkoset ja tarra-arkit. Metsäretken jälkeen voi liimata tarroja vihkoon sen mukaan, mitä esim. marjoja oli nähnyt. Sen jälkeen alaluokkalaiset ja kolmoset tekivät smoothieta mansikoista ja punaviinimarjoista. Ruokailun jälkeen oli 4-6 luokkalaisten vuoro mennä metsäretkelle. Me näimme yrteistä poimulehden, sienistä emme mitään. Löysimme marjoista puolukan, variksenmarjan, juolukan ja tietysti mustikan. Me menimme sen jälkeen sisälle. Liimasimme tarrat vihkoon, saimme kokkausvihon ja postikortteja. Sen jälkeen menimme alataloon. Siellä teimme Anna-Kaijan avustuksella smoothieta. Sitä ennen poimimme viinimarjoja smoothieta varten. Smoothiesta tuli tosi hyvää. Jenny Malinen 5 lk. HOPEAKUUSEN ISTUTUS Puuteeman innoittamina koululaiset istuttivat koulun pihamaalle kyläyhdistyksen lahjoittaman hopeakuusen. Oppilaat voivat seurata puun kasvua kouluaikansa ajan ja sitten aikuisena on mahdollisuus käydä katsomassa kuinka suureksi kuusi on päässyt kasvamaan.

17 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 17 Meidän koulu jatkuu SADUTUKSEN TUOTOKSIA SIILIN SYKSY Siili nukkuu lehtien alla. Sen pesä on kuiva. Siili lähtee etsimään ruokaa. Siili löytää metsästä marjoja. Siili vie marjansa pesään. Siili alkaa nukkumaan. Siili näkee unta. Unessa siili kerää ruokaa. Aamulla se venyttelee itsensä. Siili menee leikkimään ystävänsä oravan kanssa. Sen jälkeen ystävykset menevät kävelylle. Metsässä on aurinkoista ja lämmintä. Siili kerää ruokaa ruuaksi. Siili alkaa tehdä majaa itselleen. Se vie ruokansa majaan. Siili vie lehtiä majaan ja nukahtaa talviunille. Tarinan kertoi Minttu esikoulu ja kirjoitti Inga 5 lk. SYKSY Lehdet putoaa. Tulee talvi. Metsässä näkyy sieniä. Metsässä on myös marjoja. Metsässä on lintuja. Siellä on myös susia, oravia ja karhuja. Olen varmaan käynyt sienestämässä. Olen käynyt myös marjassa. Olen seurannut muurahaisia metsässä. Muurahaiset menee kekoonsa talveksi. Minun yksi suosikki marjoistani on mustikka. Kettu on oranssin värinen ja sillä on valkoinen hännän pää. Olen nähnyt valokuvan ketusta. Ketut ovat söpöjä. Tarinan kertoi Emma Jokelainen esikoulu ja kirjoitti Jenny 5 lk. YSTÄVYSTEN SYKSY Olipa kerran orava. Sen nimi on Kurre. Kurre kerää ruokaa talveksi pesään. Kurrella on ystävä, se on hiiri. Sen nimi on Hippu. Kurre ja Hippu ovat viisivuotiaita. Hippu ja Kurre ovat naapureita. Kurre ja Hippu käyvät toistensa luona kylässä. He leikkivät lehtikasoissa. Kurrella on muitakin ystäviä. Ystävät ovat kani ja orava. Niillä ei ole nimiä. Orava asuu puussa ja kani asuu Hipun luona. Kaikki ystävykset leikkivät ulkona. Illalla ystävykset menevät sisälle ja juovat lämmintä kaakaota ja syövät pikkuleipiä. Sitten ne rupesivat nukkumaan. Tarinan kertoi Mette 1 lk. ja kirjoitti Emma Juntunen 5 lk. SYKSY Olipa kerran kettu, jonka nimi oli Nekku. Se tuli kodistaan metsään. Nekku halusi kerätä lehtiä, koska se halusi syödä niitä. Lehdet maistuivatkin pahalta. Sitten tuli yö. Nekku ei nähnyt mihin mennä, koska oli pimeää. Se huomasi lehtiä maassa ja hän tiesi mihin mennä, koska Nekku oli itse pudottanut ne. Lopulta Nekku pääsi kotiin. Jos lehdet ei olisi pudonnut, Nekku ei olisi löytänyt kotiin. Sen vuoksi se piti syksystä aina. Tarinan kertoi Taina 1 lk. ja kirjoitti Sanna 6 lk. JA VIELÄ MUISTIN VIRKISTÄMISEKSI, MITÄ SADUTUS ON? Sadutus on yksinkertainen tapahtuma. Se vaatii vain kynän ja paperia, kertojan ja kuuntelijan. Saduttaa voi missä vaan ja koska vaan. Kun lasta sadutetaan hänelle sanotaan: kerro satu, kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerroit, lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mikäli haluat. Lapset käyttävät valtavasti mielikuvitusta, joka auttaa heitä ymmärtämään näkemäänsä ja kokemaansa. Sadutus on lapsen kuuntelua korostava työväline niin käytännössä kuin tutkimuksissakin. Sadutus rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun, kommunikaatioon, toisten arvostamiseen, eri näkökulmien huomioimiseen, aktiivisuuteen ja aloitteellisuuteen. Aito kuuntelu luo erityisen hyvät edellytykset kasvulle, luovuudelle, kehittymiselle ja oppimiselle. Saduttaessa lapsia säännöllisesti lapset oppivat ilmaisemaan omia ajatuksiaan niin, että aikuisen on helpompi ymmärtää heitä. Samalla on mahdollista etsiä lapsen mielenkiinnonkohteita tai heitä askarruttavia kysymyksiä. Timoniemen koululla yläluokan kummioppilaat saduttavat alaluokan kummitettaviaan ainakin kerran kuukaudessa. Sadutusta kannattaa tehdä myös kotona. Kannattaa kokeilla saduttaa vaikkapa aviopuolisoa, mielenkiintoinen ja aika haastava kokemus molemmin puolin :) Teija Haverinen

18 18 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu 2012 Australian seikkailu alkoi elo-syyskuussa 2011, kun lensin Helsingistä Sydneyyn ja sieltä Queenslandin pohjoisosiin, Ayr-nimiseen kaupunkiin. Parin päivän päästä sainkin töitä kurpitsafarmilta, jonne majoituspaikkamme järjesti myös kuljetuksen aamuisin. Farmilla työskenteli minun lisäkseni ihmisiä monesta eri maasta: Virosta, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Tanskasta ja Japanista. Yksi tytöistä oli kotoisin Fukushimasta, ja totesi surullisen tyynesti, ettei voine palata kotiinsa kymmeniin vuosiin. Kurpitsakauden päätyttyä olin muutaman päivän vapaalla ja sitten sain töitä maatilalta, jossa kasvatettiin jos jonkinmoista hedelmää ja vihannesta, mm. paprikaa sekä hunaja- ja verkkomelonia. Sitten mangosesongin alettua pääsin mangonpakkaajaksi läheiseen pakkaamoon. Työ oli selälle huomattavasti helpompaa kuin poimiminen, mutta muuten päivät kuumassa pakkaamossa jatkuvasti seisoen tuntuivat pitkiltä. Pakkaamossa urakoin myös yhden elämäni pisimmistä työvuoroista: reilu 15 tuntia. Lokakuussa sain yllättäen mielenkiintoiselta kuulostavan työtarjouksen Pohjoisterritoriosta, joten pakkasimme kaikki tavaramme autoon, mukaan lähti myös pari kanadalaista meloninpoimijaa, ja ajaa hurautimme kahdessa päivässä reilu 1000 kilometriä Pohjoisterritorion pohjoisosiin, Mataranka -nimiseen pikkukaupunkiin. Heti seuraavana päivänä nousimme kukonlaulun aikaan ja minä pääsin ajamaan vesimelonitraktoria kun pojat hoitivat itse poimimisen. Melonit poimittiin siis peräkärryn sivussa kiinni olevalle puomille, jonka päällä juoksi liukuhihna. Hihnaa pitkin melonit kulkivat peräkärryyn, jossa pari poikaa pakkasi melonit laatikoihin. Meillä oli kaksi tiimiä töissä päivittäin ja kun molemmat tiimit poimivat kymmenkunta peräkärryllistä päivässä, yhteensä melonia nousi päivän aikana noin 80 tonnia. Poiminta tosin jouduttiin keskeyttämään aina silloin kun satoi, sillä paksusta pahvista tehdyt laatikot menivät kastuessaan mössöksi. Pojat työn touhussa vesimelonifarmilla Pohjoisterritoriossa Mataranka - urakkamme jälkeen suuntasimme marraskuun lopulla suoraan etelään, Australian sydänmaita kohti, jossa seuraavat työmme alkoivat joulukuun alkupäivinä. Ennen töiden alkua vierailtiin vielä Alice Springsissa ruokaostoksilla. Tiesimme nimittäin, että tuleva työpaikkamme oli käytännöllisesti katsoen keskellä ei mitään: lähin (kallis) ruokakauppa olisi ollut 170 km päässä, joten päätimme ostaa ruoat seuraavaksi 3 viikoksi. Shoppailu reissun jälkeen meillä oli neljä ostoskärryllistä kukkurillaan ruokaa ja muuta välttämätöntä.

19 Joulukuu 2012 TIMONIEMEN NETTI 19 Joulukuun alkupäivinä aloitimme siis vesimelonihommat Alicurung -nimisessä paikassa. Tällä kertaa poimimme meloneja lähes ympäri vuorokauden, toinen tiimi öisin ja toinen päivisin. Me aloimme työskennellä öisin, jolla oli sekä hyvät että huonotkin puolensa. Öisin ei ollut läheskään niin kuumaa, joten työnteko oli miellyttävämpää. Toisaalta kuumina ja aurinkoisina päivinä oli todella vaikeaa nukkua. Iltaisin painuimme töihin auringon laskiessa seitsemän kieppeillä. Työ öisin oli muutenkin haastavampaa: yöt olivat säkkipimeitä ja kun valot laittoi päälle, se houkutti kaikenlaisia hyönteisiä paikalle. Ja kun valoa oli vain rajallinen määrä, poikien piti olla todella tarkkana, jotta vain kypsät melonit poimittiin. Lisäksi poimittujen melonien laatu tarkastettiin vielä taputtamalla sitä kädellä. Minulla traktorin ratissa oli omat ongelmani pysyä hereillä yön pitkinä tunteina. Aamulla lopetimme työt kuuden - seitsemän kieppeillä kun seuraava tiimi tuli töihin. Näin hyvin ULURU näkyy 80 km päässä iltaauringon laskiessa Joulutunnelmaa Australian tyyliin Alice Springsissä Joulun vietimme paahtavan kuumassa Alice Springsissä, (joulupäivän lämpötila oli +41 C) ja sen jälkeen lähdimme ajamaan etelään vieraillen kuuluisalla Ulurulla ja saavuttaen Etelä-Australian rannikon vuodenvaihteeseen mennessä. Tammikuun alussa ajoimme takaisin sisämaahan Uuteen Etelä Walesiin, Griffith-nimiseen kaupunkiin, jossa aloitimme viimeisen työurakkamme. Tällä kertaa en enää ajanut traktoria vaan työskentelin pakkaamossa vesimeloneja pakaten ja punniten. Työ oli aika raskasta, sillä siirtelimme satoja kiloja meloneja päivässä -aikamoista kuntosalitreeniä siis! Tällä maatilalla itse melonitkin olivat suurempia: suurin yksittäinen hedelmä, jonka punnitsimme, painoi kunnioittavat 25kg. Maaliskuun sateet ja niistä aiheutuneet tulvat tuhosivat ison osan farmin sadosta. Meidänkin töihimme tuli pitkä tauko kun tiet farmille olivat veden vallassa ja sen jälkeen pellot niin märkiä, ettei sinne ollut traktorilla mitään asiaa. Huhtikuun alkuun mennessä vesimelonikausi oli sitten loppunut ja me suuntasimme vielä viimeisille reissuillemme. Ajoimme Melbourneen ja sieltä läpi kuuluisan Great Ocean Road - tien. Mahtavat maisemat todellakin! Vierailimme vielä pääkaupungissa Canberrassa ja nousimme myös Australian korkeimmalle vuorelle, Mount Kosciuszkolle, jossa oli myös lunta. Matkamme kääntyessä loppusuoralle ajoimme vielä Brisbaneen, jossa myimme kovia kokeneen Holden-automme. Sitten olikin aika hypätä lentokoneeseen ja heiluttaa hyvästit Australialle (ainakin toistaiseksi) Teksti ja kuvat Anna Kilponen Vesimelonia varastossa Uudessa Etelä-Walesissa

20 20 TIMONIEMEN NETTI Joulukuu vuotta Kirsti Haverinen Selma Haverinen Helvi Blom Lämpimät onnittelut! REPOKETUSSA PALVAUSPÄIVÄT JOULUN ALLA kaikille halukkaille kinkkujen palvauspäivä, kinkut toimitettava itse kalojen palvauspäivä, metsästysseura hommaa kalat Kyselyt: Kauko Määttä, puh tai Hyvää Joulua! Timoniemen metsästäjät ry Kerrotaan, että loppusyksyllä, kun kaisloihin ilmestyy jääpampuloita, menee tasan puoli vuotta, kun jäät lähtevät Lentuasta. Keväällä nähdään! Kuvan on ottanut Antti Vanninen Kansikuva: Heidi Kyllösen tekemä luminalle. Vuonteella,Tiina Kyllösen kotona ampiaiset olivat rakentaneet viinimarjapensaaseen näin sievän pesän Tutut Kansalaisopiston harrastuspiirit jatkuvat koululla: Erityiskäsityöt to klo 9.30 alkaen Jooga ma klo alkaen Tiistaisin klo koululla jumpataan Työseura kokoontuu n. 2 viikon välein, kysyä voi Pirkolta TOIMITUS Päätoimittaja Teija Haverinen Toimittajat: Alpo Haverinen Helena Haverinen Ilma Haverinen Pirkko Sakki Unto Tähkävuori Lehden taitto: Helena ja Alpo Haverinen Kotisivut: Pentti Kyllönen

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin.

Savi tykkää käden lämmöstä. Se muovautuu helpommin, kun se lämpiää, Sirkka sanoi. Vähän niin kuin ihmisetkin, minä sanoin. Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Kotona Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kannen kuva: Hannamari Ruohonen Kannen ja typografian suunnittelu: Laura Lyytinen

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Uunin rakentaminen helpommaksi

Uunin rakentaminen helpommaksi Uunin rakentaminen helpommaksi Meidän ei kannata antaa itsetekemisen ilon kariutua mihinkään alemmuuskompleksiin. Tekeminen ei ole salatiedettä vaan luontainen osa meidän elämäämme, vaikka sitä onkin pitkälti

Lisätiedot

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2

HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 HAJUTUNNISTERATA & ID-JÄLKI OSA 2/2 Olemme ajaneet treenipaikalle, jossa kaveri on tehnyt valmiiksi jäljen. Otan Pepin autosta ja huomaan että minulla ei ole jäljentekijän lähtöhajua ja hänen autonsa ovet

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Olin kansainvälisessä työssäoppimisjaksossa Ranskassa luokkalaiseni sähköalaa opiskelevan Eemeli Kemppaisen ja samassa koulussa datanomiksi opiskelevan Samuli Satopään

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Lähdetkö kahville minun kanssani? Uskallatko kertoa tunteistasi? Jaksatko valvoa yli puolenyön? Käytätkö mielelläsi lankapuhelinta?

Lähdetkö kahville minun kanssani? Uskallatko kertoa tunteistasi? Jaksatko valvoa yli puolenyön? Käytätkö mielelläsi lankapuhelinta? NOPEANNOKKELA NOSTATUS Kerro kiero kysymys, vedä villi vastaus Kysymyksissä on K-kirjain ja vastauksissa V-kirjain. Ne voi tulostaa myös eri sävyisille papereille. Leikkaa suikaleiksi. Yksi osallistuja

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN

PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN Julkaistu aiemmin Harakanvarpaat 1/07-numerossa. PIENEN PIENI RUSAKONPOIKANEN Joka vuosi ihmiset ottavat turhaan kotiin turvaan rusakon- ja jäniksenpoikasia, koska niitä luullaan kaninpoikasiksi tai että

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Meidän koulu. Isojoen koulukolmio 6-9lk. Saima Herrala 8lk

Meidän koulu. Isojoen koulukolmio 6-9lk. Saima Herrala 8lk Meidän koulu Isojoen koulukolmio 6-9lk Saima Herrala 8lk 24..216 1 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot