Pirkanmaa 2010 mikä on uusien palveluiden rooli?

Transkriptio

1 Pirkanmaan uudet palvelukonseptit Tampere Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet. tri Pirkanmaa 2010 mikä on uusien palveluiden rooli?

2 Uuden talouden maailma haasteita Pirkanmaalle 2

3 Uusi talous ja muuttuva toimintaympäristö yritysten ja alueiden kehittämisen lähtökohtina osaamisen ja tiedon varaan rakentuvat menestyskonseptit Yritysten ja julkisten organisaatioiden toimintaympäristö on muuttunut uusi talous ja yhteiskunta perustuvat osaamiseen ja tiedon hyväksikäyttöön Moderneissa yhteiskunnissa ja talouksissa yksityiset ja julkiset palvelutoiminnot ovat entistä tärkeämmässä asemassa palvelut rakentuvat ihmisten osaamisen varaan Teknologisten innovaatioiden ja teollisen tuotannon kaupallistaminen vaatii markkinoiden tuntemista ja asiakkuuksien hallintaa globaalissa ja monikulttuurisessa maailmassa tiedolla johtamisen maailma Globaalissa markkinataloudessa kilpaillaan liiketoimintamalleilla ja johtamisosaamisella 3

4 Uusi talous ja globaali maailma - yritystoiminnan ansaintalogiikan syvällinen muutos kehitysajurina Arvon tuotannon logiikka Vanha liiketoimintalogiikka Tuotelähtöinen toiminta dominoi Materiaintensiivisyys Henkilöstö tuotantoresurssi Hierarkiset toimintamallit Uusi liiketoimintalogiikka Tieto, osaaminen ja ihmiset menestystekijöinä Palveluliiketoiminnot ja asiakaslähtöinen teollisuus Verkostoituminen Kansainvälinen työnjako Luonnolliset suhteelliset edut Kansallinen kilpailukyky Vanhat talousblokit Itse luodut suhteelliset edut Alueellinen attraktiivisuus Uusi globaali dynamiikka ja kansainvälisyys agendana Taloudellinen integraatio Protektionismi Kansallinen kauppapolitiikka Vienti ja tuonti Avoimet kv. markkinat Kansainvälistyneet yritykset Investoinnit 4

5 A ustralia B elgia Espanja H o llanti Irlanti Islanti Iso -B ritannia Italia Itävalta Japani Kanada Ko rea (Etelä-Ko rea) Kreikka Luxemburg M eksiko N o rja P o rtugali P uo la R anska R uo tsi Saksa Slo vakia Suo mi Sveitsi T anska T sekki T urkki Unkari Uusi Seelanti Yhdysvallat 3,0 1 3,5 2,1 2,5 1 2,5 1,9 1,3 2,3 3 5,6 0,5 4 1,5 4,1 5,1 2,5 1,8 1,1 3,9 3,1 2 2,2 3,3 9 Näkökulma maailmaan - bkt:n %-jakautuma päätoimialoittain OECD-maissa ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 3,8 5 0,9 28,0 24,8 29,1 23,9 37, ,1 26,6 30,3 24,7 26,4 36,0 21,5 16,1 25,4 39,1 24,3 31,0 21,7 27,7 29,1 32,1 30,2 30,0 24,2 37, ,8 31,2 27,0 19,7 Alkutuotanto 3,1 % Jalostus 30,2 % 69,0 74,3 67, ,9 67,8 74,1 71,3 60,0 72,8 83,5 70,5 59,3 71,6 63,9 75,9 70,5 69,8 64,0 66,7 68,0 73,2 58,8 61,3 65,0 68,0 79,4 Palvelu 66,7 % Lähde: Tilastokeskus, maailma numeroina Alkutuotanto Jalostus Palvelut

6 Näkökulmia Suomeen -työvoiman arvioitu kysyntä Tuhatta hlöä päätoimialoittain Muutos 2003/2015: hlöä Palvelut Jalostus Alkutuotanto (pl.kaiv.) hlöä hlöä Lähde: Työvoima 2025, väliarvio

7 Näkökulmia Suomeen - työvoiman arvioitu kysyntä eri palvelualoilla Palveluiden työvoimatarve on erityisesti kauppa- ja palveluelinkeinojen kasvun vuoksi kasvamassa noin hengellä Tuhatta hlöä Muutos 2003/2015: hlöä hlöä Muut palvelut Julkiset palvelut Liike-elämää palveleva toiminta Rahoitus Liikenne Kauppa hlöä hlöä hlöä hlöä Kaupan kasvuennuste työvoimalle : uutta työpaikkaa Lähde: Työvoima 2025, väliarvio

8 Palveluiden merkityksen oletetaan kasvavan B2B- ja B2C-liiketoiminnoissa 100% Hankintaportfolio Perusteluja palvelujen kasvun jatkumiselle 75% 50% 25% 0% Kestokulutustavarat Puolikestävät tavarat Lyhytikäiset tavarat Palvelut Kasvu on ollut tähän mennessä nopeaa aloilla joiden kasvua tukevat demograafiset muutokset: väestön ikääntyminen ja vaurastuminen. Ihmisten arvostus vapaa-aikaa kohtaan muuttuu: kotitaloustyötä hankitaan kodin ulkopuolelta entistä enemmän. Teollisuuden liiketoiminta-alueilla palvelut liittyvät yhä useammin tuotteisiin - after sales - toiminnot Elämysten hankinta keskeinen osa palveluliiketoimintaa Julkinen sektori yksityistää osan omasta palvelutuotannostaan. Palveluiden tarjonta tehostuu ja kehittyy entistä paremmin kuluttajien tarpeisiin soveltuvaksi. Lähteet: Tilastokeskus (historiatiedot), ETLA, EK, Kuluttajatutkimuskeskus

9 Entä Pirkanmaa v. 2010? Kuntien lukumäärä Maapinta-ala Asukasluku Alle 15-vuotiaat v. täyttäneet BKT markkinahintaan 2007* Liiketoimipaikat 2008 Korkea-asteen tutk.suor Työttömät milj Alkutuotannon työpaikat Jalostuksen työpaikat Palveluiden työpaikat Ulkomaalaisväestö *) Ennakkotieto ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Osuus koko maasta % Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyystiedot) 9

10 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut J-K Rahoitus-, 2 % vakuutus- ja liikeelämän palvelut 7 % A-B Maa- ja metsätalous 1 % & metalliteollisuus 15 % I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6 % elektroniikkateollisuus 12 % C-E teollisuus 47 % metsäteollisuus 8 % G-H Kauppa, majoitusja ravitsemisala 30 % F Rakentaminen 7 % E sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 % muu teollisuus 6 % kemianteollisuus 5 % Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Liikevaihto päätoimialoittain Pirkanmaalla 2008

11 Toimiala tuntematon 1 % Maa- ja metsätalous 3 % (toimialat A-B) Yhteiskunnalliset palvelut 30 % (toimialat L-Q) Teollisuus 25 % (toimialat C-E) Rakentaminen 7 % (toimiala F) Rahoitus-, vakuutusja liike-elämän palvelut 15 % (toimialat J-K) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6 % (toimiala I) Kauppa, majoitus- ja ravitsemisala 14 % (toimialat G-H) Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Pirkanmaan työpaikkajakauma päätoimialoittain 2008 %

12

13

14 Kasvava Pirkanmaa - väestönkehitys ja ennuste sekä osuus maasta (%) %-osuus 10, , , , ,0 0 7,5 Pirkanmaa %-osuus koko maasta Lähde: Tilastokeskus 14

15 Pirkanmaan väestön kehitys ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 2007 Pirkanmaan liitto

16 Pirkanmaan työpaikat toimialoittain palveluliiketoimintojen kasvu Alkutuotanto Teollisuus Rakennustoiminta Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntemattomat Lähde: Tilastokeskus 16

17 Muutokset yrityskannassa Pirkanmaalla 2009 Yritykset Pirkanmaalla 2009 Yrityskanta Aloittaneita Lopettaneita Nettolisäys Nettolisäys, % yrityskannasta Alkutuotanto ,8 Teollisuus ,2 Rakentaminen ,8 Kauppa ,4 Yksityiset palvelut ,1 Julkiset palvelut ,0 PIRKANMAA YHTEENSÄ ,9 KOKO MAA YHTEENSÄ ,6 Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukum äärä Pirkanm aalla Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online, yritystilastot 17

18 Näkökulma v Pirkanmaalle keskeiset Pirkanmaan liiton kehittämisalueet Infrastruktuuri Pidetään tekniset järjestelmät kunnossa ja ajan tasalla taataksemme tuottavan toiminnan kehittymisen ja ihmisten viihtymisen Pirkanmaalla Elinkeinot ja yrittäminen Uudistetaan Pirkanmaan tuotantorakenteet, jotta säilytämme maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyisenä Osaaminen ja työvoima Uudistetaan maakunnan koulutusrakenteet jotta voimme vastata tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksiin Asuminen, elinympäristö ja palvelut Tarjotaan pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt, niin että ihmiset voivat toteuttaa elämänsuunnitelmansa Pirkanmaalla 18

19 Näkökulmia Pirkanmaalle Yritystoiminnan menestys perustuu yhä selvemmin liiketoiminnan osaamiseen globaaleilla markkinoilla kilpaillaan liiketoimintamalleilla Palveluliiketoimintojen osuus kasvaa palvelu- ja teollisissa liiketoiminnoissa voimakkaasti lähivuosina Ikääntyminen alkaa jarruttaa talouskasvua ja lisätä julkisia menoja Talouskasvu määräytyy tulevalla vuosikymmenellä liki kokonaan tuottavuuden nousun perusteella kyky vauhdittaa tuottavuuden kohenemista on todellinen kilpailukyvyn mitta Julkisen palvelutuotannon remonttia ei voida välttää muuten julkinen sektori vie liian suuren osan kansantalouden työpaikoista Tavaroiden vienti muuttuu yhä enemmän tavaroiden ja palveluiden vienniksi ydinkysymys: onko meillä osaamiseen perustuvia palvelumalleja vietäviksi ja kotimarkkinoilla käyttöön otettaviksi? 19

20 Pirkanmaan elinkeinotoiminta v Yksityinen palvelusektori kasvaa voimakkaasti kauppa, hyvinvointi- ja terveyspalvelut, matkailu- ja majoitus, kuljetus- ja logistiikka, kiinteistöpalvelut, ITC-palvelut ja liike-elämän tukipalvelut Julkisten palveluiden osuus säilyy nykytasolla tai alenee lievästi Teollisuuden merkitys elinkeinorakenteessa vähenee rakennemuutoksia odotettavissa Palveluliiketoiminnot kytkeytyvät yhä enemmän myös teollisuuden liiketoimintoihin Rakennustoiminnan suhteellinen painoarvo alenee, mutta toiminnan absoluuttinen laajuus säilyy nykytasolla Maa- ja metsätalouden osuus alenee edelleen hieman 20

21 Palveluliiketoiminnan kehittämisen haaste: Tehokkuutta koko palveluprosessiketjuun & asiakasnäkemyksellä innovaatioita 3. B2B2C Asiakas 1. B2C Palveluyritys Innovaatiot Asiakkaan käytäntöjen tukeminen ja parantaminen Uusien asiakaskonseptien innovoiminen "Top line growth" 2. B2B Teollisuus Tehokkuus Tehokkuus, asiakasymmärrys palvelutoimintojen ja teollisuuden prosessien tehostamiseksi "Bottom line growth"

22 Liiketoimintaosaaminen palveluliiketoiminnan uusi osaamisalue Palveluliiketoiminnat vaativat liiketoimintakonseptien kehittämistä ja osaamista kuka tekee tätä Pirkanmaalla? Liiketoimintalogiikka Tieto ja ymmärrys markkinoista Konseptit, ketjut ja toimipaikat Ansaintalogiikka Asiakkuusosaaminen Tieto ja ymmärrys asiakkaista Asiakassegmentit ja prosessit Markkinointi Menestysstrategia onnistuneiden valintojen summana Yrityksen johtamisosaaminen verkostoituneessa toimintaympäristössä Yritysverkoston toiminnan ymmärrys Kyky päätöksentekoon, sitoutumiseen ja uudistumiseen HR- ja ITosaaminen Tieto ja ymmärrys henkilöstöstä Tiedolla johtamisen ja informaation merkityksen ymmärrys Johtaminen Osaaminen

23 Pirkanmaa yritystoiminnan ja julkisen sektorin yhteistyön kehittämismalli Pirkanmaan elinkeino- ja yhteiskuntarakenne ohjaavina puitteina ydinosaamisalueet ja niiden kehitysnäkymät Triple helix, yritystoiminta, julkinen sektori ja julkiset rahoittajat syvään ja laajaan yhteistyöhön alueen yritystoiminnan, julkisten palveluiden sekä koulutuksen ja tutkimustoiminnan edistämiseksi Erityisen tärkeää on koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen yrityslähtöinen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla Kehittämisen prosessi: Vahva profiloituminen alueen elinkeino- ja julkisten palveluiden osaamistarpeiden mukaisesti omat ydinresurssit tunnistaen sekä verkostomaisia usean toimijan yhteistyöelimiä luoden 23