Peruna ja ympäristö. Perunan ympäristövaikutukset. Peruna on ekologinen ravintokasvi. Hiilijalanjälki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peruna ja ympäristö. Perunan ympäristövaikutukset. Peruna on ekologinen ravintokasvi. Hiilijalanjälki"

Transkriptio

1 Peruna ja ympäristö Perunan ympäristövaikutukset Perunatuotannon vaikutukset ympäristöön voidaan jakaa viljelytoimenpiteiden, kuten maan muokkauksen, istutuksen, korjuun, varastoinnin ja kuljetuksen aiheuttamiin, sekä varsinaiseen viljelyyn liittyen lannoituksen ja kastelun aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Elintarviketuotannossa mukaan tulevat lisäksi raaka-aineen prosessointiin ja markkinointiin liittyvien toimenpiteiden vaikutus. Maailman tärkeimpien ravintokasvien hehtaarisatoja (hg/hg) 2010 (Lähde: FAOSTAT) peruna maissi riisi vehnä Tuotteiden ympäristövaikutuksia pyritään arvioimaan erilaisilla mittareilla. Yleisimmin käytetään hiilidioksidipäästöjä, veden kulutusta sekä lannoitteista aiheutuvia ravinnepäästöjä mittaavia indikaattoreita. Näiden lisäksi ympäristövaikutuksiin voidaan laskea myös torjunta-aineiden käyttö sekä viljelyn vaikutus biodiversiteettiin. Peruna on ekologinen ravintokasvi Perunalla on todettu olevan pieni hiili- ja vesijalanjälki. Syitä tähän löytyy niin perunan viljelytekniikasta, sadon muodostuksesta kuin kasvuvaatimuksista. Viljelyssä veden kulutus on pientä verrattuna esim. riisiin, ja hehtaarisadon sekä ravintosisällön puolesta perunan viljelytehokkuus on omaa luokkaansa. Hiilijalanjälki Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tuote aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina tuotteen massayksikköä (g, kg, t) kohden (CO 2 -e/kg). Nimestään huolimatta hiilijalanjäljessä huomioidaan muutkin kaasut kuin kasvihuonekaasut, kuten metaani ja typen oksidit (typpioksiduuli), jotka ovat itse asiassa vielä haitallisempia.

2 Perunalla on pieni hiilijalanjälki. Esimerkiksi keitetyllä kuoriperunalla se on n. 40 g/100g, kun vertailun vuoksi se on kaurahiutaleilla kaksinkertainen (80 g), ja vehnäjauholla 95 g. Hiilijalanjäljen arviointi voi olla usein hyvin vaikeaa, sillä tuotantoprosessit, käytetyt polttoaineet sekä jalostusaste voivat vaihdella suurestikin. Periaatteessa hiilijalanjälki nousee samassa suhteessa jalostusasteen, kuljetusetäisyyksien sekä käytetyn fossiilisen polttoaineen määrän kanssa. Kuva 1: Hiilijalanjälki (kg CO2e/kg) eri elintarvikeraaka-aineilla (lähde GWP of foods, Wallen et al. 2004, Univ. of Surrey) Vesijalanjälki Vesijalanjälki kuvaa kuluttajan tai tuottajan sekä suoraa että epäsuoraa puhtaan ja makean veden kulutusta. Yksilön, yhteisön tai liiketoiminnan vesijalanjälkeä määritellään puhtaan veden kokonaismääränä, mikä tuotteiden tai palveluiden tuottaminen kuluttaa. Vedenkäyttöä mitataan vesimäärien kulutuksena, haihtumisena ja/tai likaantumisena tietyn aikayksikön aikana.

3 Kuva 2. Eri ravintokasvien sekä niistä valmistettujen elintarvikkeiden kokonaisvesijalanjäljet (H2O m3 / 1000 kg) (lähde: Unesco Res. Research, Value of Water 2010) Vesijalanjälki jaetaan kolmeen eri alatyyppiin Kokonaisvesijalanjälki koostuu kolmesta alatyypistä, joissa otetaan huomioon veden kulutus luonnon- ja kasteluvesien osalta sekä ns. piiloveden eli tuotannossa tuotteeseen sitoutuneen veden osuus. Sininen kulutettu vesi eli keinokastelu Kulutetun makean veden määrä, joka on joko sitoutunut tuotteeseen tai haihtunut tuotantoprosessin aikana. Sisältää myös sen pinta- ja pohjaveden, joka on käytetty, mutta joka ei ole palannut alkuperäiseen lähteeseensä. Vihreä luontainen kastelu eli sadevesi Sadeveden määrä, joka on kulunut tuotannon aikana. Koskee erityisesti maa- ja metsätaloustuotantoa, jossa sillä tarkoitetaan kokonaisvaltaista sadeveden evapotranspiraatiota viljelmiltä sekä sitä osaa sadevedestä, joka on sitoutunut satoon.

4 Harmaa valumat ja jätevedet eli liattu vesi Indikoi puhtaan veden saastumista, joka liittyy tuotantoon koko sen elinkaaren ajan. Kuvataan makean veden määränä, mikä tarvitaan laimentamaan koko se vesiä likaavien aineiden määrä, joka tuotannossa syntyy, hyväksytylle veden laatukriteereitä vastaavalle tasolle. Kuva 3: Perunan osuus maailman ravintokasvituotannon vesijalanjäljestä on noin prosentin luokkaa (lähde: Unesco Research Report, Value of Water 2010 Vesijalanjälki voidaan laskea tietylle tuotteelle, mille tahansa tarkkaan määritellylle kuluttajaryhmälle (esim. yksilö, perhe, kylä, kaupunki, alue tai valtio) tai tuottajille (esim. julkinen organisaatio, yksityisyritys tai taloussektori). Vesijalanjälki on maantieteellisesti kuvaava indikaattori, johon ei pelkästään vaikuta vedenkäytön volyymi, vaan myös käyttöpaikat. Kokonaisvedenjalanjälki on siis voimakkaasti riippuvainen paikasta, sillä siihen vaikuttaa luontaisen veden eli sadannan määrä. Tästä johtuen perunan vesijalanjälki on Suomessa tuotetulla pienempi kuin esim. Pohjois-Afrikassa. Tuotteille voidaan laskea siis maakohtainen tai maailmanlaajuinen vesijalanjälki. Keskimääräinen perunan vesijalanjälki on 287 m 3 /t, kun vastaava luku on maissilla 1 222, rukiilla 1 544, kauralla ja riisillä Maailmanlaajuisesti kaikkien tuotantokasvien aiheuttamasta vesijalanjäljestä perunan osuus on alle 1 %, kun se on vehnällä 15 %, maissilla 10 % ja riisillä 13 %.

5 Hiilijalanjälki CO 2 e kg/kg Muutkin kasvihuonekaasut (metaani, N-yhdisteet) Vesijalanjälki H 2 O m 3 /t tai H 2 O Gm 3 /vuosi Sininen Vihreä Harmaa Ravinnetase Lannoitus Sato = Ravinnetase Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma : Ravinnetaso/Lannoitus x 100 = Suhdeluku-% Ravinnetase Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukikaudella voi viljelijä, uuden sitoumuksen antajana, vapaaehtoisesti sitoutua ympäristötuen lisätoimenpiteenä ravinnetaseen seurantaan. Tällöin viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille joka vuosi lohkokohtainen peltotase koskien fosfori- ja typpitasetta. Lisätoimenpiteen mukaiseen ravinnetaseseurantaan sitoudutaan 5-vuotiskaudeksi kerrallaan, eikä sitoumuksia voi kesken kauden vaihtaa. Ravinnetase on laskentamenetelmä, jonka avulla seurataan maatalouden ravinnevirtoja laskemalla pellolle lisättyjen ja pellolta poistettujen ravinnemäärien erotus eli peltotase. Näin saadaan selville, miten hyvin lannoitteiden ravinteet on saatu hyödynnettyä. Kun lannoitus ja sato ovat tasapainossa keskenään, ravinteiden ylijäämä ja sitä kautta myös niiden huuhtoutuminen on vähäistä, mikä puolestaan parantaa viljelyn taloudellista kannattavuutta. Satotason nousu lisää sadon mukana pellolta poistettavia ravinnemääriä ja parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Sekä viljelijä että ympäristö siis hyötyvät. Ravinnetaseen osalta perunanviljelyn ympäristötukien ehtona on ravinnetaseiden seuranta typen ja fosforin osalta. Ympäristötuen sitoumusehtojen mukaan viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase vuosittain sekä laadittava ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma, jossa viljelylohkon ravinnetason ja lannoituksen suhdeluvun perusteella tehdään seuraavien vuosien lannoitussuunnitelmat. Tavoitteena on saada lannoitus ja ravinteiden tarve mahdollisimman tarkasti kohtaamaan toisensa. Tällöin em. suhdeluku kullakin tutkitulla ravinteella olisi lähellä 100, eli ravinnetaseen arvo lähellä 0. Perunan ravinnetaseessa on erikoista pääravinteiden osalta se, että yleensä typen ja kaliumin tase on lähellä nollaa tai jopa negatiivinen, kun se fosforin osalta on reilusti positiivinen. Fosforia siis on lisättävä huomattavasti enemmän kuin mitä perunan sadon mukana poistuu. Tärkein syy tähän epäsuhtaan on se, että liukoisen fosforin liikkuvuus maaperässä on suoraan verrannollinen phlukuun: fosforin saanti on parempaa lähellä neutraalia ph:ta tai lievästi emäksisessä maassa, kun taas perunan viljelylle soveliain ph on 5,5-6 luokkaa. Jos ph tästä nousee, on perunaruven lisääntyminen ongelmana. Korkeat fosforijäämät pellossa vaikuttavat kasvinvuorottelussa, jolloin yleensä perunan jälkeen ei fosforia tarvitse maahan lisätä. Kasvinvuorottelun seurauksena laskeneen fosforitason vuoksi ennen perunaviljelyä on sitä jälleen lisättävä runsaammin. Typpi on fosforin ohella merkittävin vesistöjen rehevöittäjä, joten sen käytön määrän suhteen on oltava tarkka myös liikalannoituksen osalta. Typen ja fosforin käytölle on määritelty ympäristötukijärjestelmässä tuotantomuotokohtaiset maksimitasot, jotka perustuvat viljavuustutkimuksen maalajimääritykseen sekä viljelyalueeseen.

6 (Ks. tarkemmat ohjeet Maaseutuviraston ympäristötukiehtoja koskevista oppaista ) Muut perusravinteet Typen tarve painottuu kasvukauden alkuun, kun peruna kasvattaa maanpäällisen versoston. Runsas typpipitoisuus voi lisätä tuleentumattomuuden riskiä, joka puolestaan vaikuttaa mukuloiden tärkkelys- ja kuiva-ainepitoisuuteen sekä laatuominaisuuksiin. Kaliumin tarve painottuu kasvukauden loppupuoleen, jolloin yhteyttämistuotteet alkavat kertyä kehittyviin mukuloihin. Kalium tehostaa myös perunan vedenottoa, jolloin sen riittävä saanti parantaa perunan kuivuuden kestävyyttä, mutta myös kylmänkestävyyttä solukoiden suolapitoisuuden kautta. Riittävä kaliumlannoitus parantaa myös käsittely- ja varastointikestävyyttä. Satomäärää enemmän kaliumlannoituksella on vaikutusta perunan eri laatuominaisuuksiin. Maaperän happamuus ja ravinnetalous Ravinteiden liukoisuuteen vaikuttaa maaperän ph. Yleisesti ottaen pää- ja sivuravinteiden liukoisuus ja sitä kautta saatavuus paranee ph:n noustessa. Vastaavasti jotkut raskasmetallit muuttuvat liukoisiksi alhaisessa ph:ssa. Koska Suomessa maaperä on luontaisesti yleensä hapan, on myös perunan viljelyssä huolehdittava riittävästä kalkituksesta. Toisaalta liian korkea ph voi johtaa perunaruven yleistymiseen, joten käytännössä ihanteellinen ph perunalle on 5-6 välillä, tärkkelysperunalla hieman korkeampi. Jotkin rupikannat voivat tosin menestyä myös alhaisemmassa ph:ssa. Perunan kasvinsuojelu Perunan viljelyssä joudutaan turvautumaan paljon kasvinsuojeluaineiden käyttöön erityisesti ruton torjunnassa. Muita tärkeitä torjuntatoimenpiteitä ovat tuholaisten ja rikkakasvien torjunta pellolla sekä siemenperunan peittaus. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä tai niiden ympäristövaikutuksista perunan viljelyssä voidaan olettaa, että perunanviljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden ympäristövaikutukset eivät ole muuta kasvinviljelyä korkeammat. Torjunta-aineiden käyttö sisältyy osaltaan myös hiili- ja vesijalanjälkilaskelmiin (aineiden tuotanto, kuljetus, levitys sekä ympäristövaikutus). Peittausaineiden käyttöön liittyy samanlaisia ympäristöriskejä kuin kasvustoihin levitettäviin torjunta-aineisiin. Torjunta-aineiden ympäristövaikutuksia Torjunta-aineiden ympäristövaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä, ja niiden vaikutus voi ulottua kauaskin niiden käyttöpaikasta. Nykyään on kehittyneissä maissa päästy eroon varsinaisten ympäristömyrkkyjen, kuten polykloorattujen hiilivetyjen, käytöstä torjunta-aineina. Niiden ongelmana oli niiden pysyvyys eli huono hajoaminen ja sitä kautta kertyminen ravintoketjuihin. Nykyisin käytettyjen aineiden osalta riskit liittyvät enemmän aineiden käsittelyyn (työturvallisuus), aineiden leviämiseen viljelyalueen ulkopuolelle erityisesti valumien mukana tai niiden kertymiseen

7 maaperään. Torjunta-aineilla on myös aina vaikutusta koko ympäristön eliöstöön, mikä on erityisesti otettava huomioon maaperän mikrobiston sekä pölyttävien hyönteisten kohdalla (varoajat, levittämisajankohta, levittämistekniikka). Torjunta-aineiden sitoutumiseen vaikuttavat monet seikat. Itse aineen kemiallisen koostumuksen lisäksi sitoutuminen on riippuvaista maaperän rakenteesta, kemiasta sekä ympäristö- tai ilmastoolosuhteista. Orgaanisen aineen määrä yleensä lisää torjunta-aineen sitoutumista maaperään. Myös hydrofobisuudella on merkitystä, sillä vesifaasiin sitoutuessaan aineen kulkeutuminen myös paranee. Vesiliukoisuuteen vaikuttavat myös sähköiset varaukset niin maaperähiukkasissa (adsroptiokyky) kuin torjunta-ainemolekyylissäkin. Happo-emäs luonteisten aineiden liukoisuus on siten riippuvaista maaperän ph:stä ja sitä kautta dissosioitumisasteesta. Maaperän mikrobistolla on hyvin tärkeä rooli, sillä se voi toimia hajotusprosessien katalyyttiinä. Toisaalta, torjunta-aineetkin voivat vaikuttaa maaperän mikrobeihin ja välillisesti siten myös maan ravinnekiertoon. Torjunta-aineiden hajoamisnopeutta kuvataan puoliutumisaikana (DT 50 tai T ½ ), jonka kuluessa puolet aineesta on muuttunut primaarisiksi hajoamistuotteiksi tai mineralisoitunut (hiilidioksidi, vesi, epäorgaaniset suolat). Puoliintumisaika riippuu merkittävästi ympäristöolosuhteista, ja se voi tapahtua välivaiheiden kautta. Hajoamisen välituotteiden ympäristövaikutukset voivat poiketa suurestikin varsinaisesta torjunta-aineesta. Nopeaksi puoliutumisajaksi katsotaan alle viikko, erittäin hitaaksi yli 8 kk. Lämpötila kiihdyttää biologisia reaktioita eli nopeuttaa myös torjuntaaineiden hajoamista, toisaalta maan ollessa jäässä ei hajoamista käytännössä tapahdu. Myös kosteus lisää hajoamista, mutta liiallisena hajotus voi muuttua anaerobiseksi. Vesiliukoisuus luonnollisesti parantaa yhdisteen hajoamista Liikkuvuutta arvioidaan vesiliukoisuuden ja sitoutuvuuden perusteella siten, että heikosti sitoutuvat (vesiliukoisuus yli 10 mg/l) pääosin huuhtoutuvat, hydrofobiset ja maahan tiukasti sitoutuvat (vesiliukoisuus alle 1 mg/l) kulkeutuvat vain eroosioainekseen sitoutuneena pintavalumien mukana. Kulkeutuminen on myös riippuvaista sekä lämpötilasta että kosteusolosuhteista. Maaston topografia vaikuttaa erityisesti pintavalumien määrään, maan sisäisen, pystysuoran virtauksen määrään vaikuttaa lisäksi maan rakenne, vedenjohtavuus sekä viljelytekniikka. Ennaltaehkäisy Myös perunalla voidaan kasvinsuojelun aiheuttamia ympäristövaikutuksia vähentää tai ehkäistä toimenpiteillä, joilla tautien ja tuholaisten esiintymistä kontrolloidaan erilaisilla viljelytoimenpiteillä. Viljelyteknisillä keinoilla (maan muokkaustoimenpiteet, viljelykierto) on tehokkainta rikkakasvien torjunnassa. Tautien kohdalla paras keino lienee riittävän tautikestävien lajikkeiden valinta. Tautien ja tuholaisten ennaltaehkäisy on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, sillä torjunta-aineiden valmistukseen ja levitykseen käytettävän energiansäästön lisäksi siten voidaan ehkäistä myös eitoivotut torjunta-aineiden aiheuttamat ympäristövaikutukset, kuten pölyttävien hyönteisten tai muun eliöstön vahingoittuminen. Lisäksi torjunta-aineiden käyttöön liittyy myös viljelyä koskevia varoaikoja tai käyttö- ja viljelyrajoituksia. Varastointivaiheessa tautien ehkäisyyn voidaan vaikuttaa ainoastaan riittävällä hygienialla käsittelyn aikana sekä parantamalla yleisiä varastointiolosuhteista. Myös käsittelytekniikat ovat avainasemassa, sillä sekä nostossa että varastoinnissa on vältettävä mukuloiden vaurioitumista.

8 Ehjä kuori on paras este taudinaiheuttajien hyökkäystä vastaan. Lisäksi hellävarainen käsittely ehkäisee ulkonäkövaurioiden kuten mustelmoitumisen syntymistä. Viljelytekniikka kasvinsuojelun apuna Viljelyteknisillä menetelmillä voidaan ehkäistä tai välttää monien kasvitautien tai tuholaisten esiintymistä. Viljeltävien kasvien vuorottelu on yksi merkittävä tapa pitää erityisesti maalevintäiset taudit hallinnassa, mutta sillä voidaan vaikuttaa myös esim. rikkakasvien esiintymiseen. Mikäli viljelymaassa on todettu ankeroista, on viljelykierrosta tarkat ohjeet, jolloin viljelykierrossa käytetään 3-vuotista kiertoa: joka kolmas vuosi viljellään perunaa, muina kahtena vuotena muuta viljelykasvia. Lisäksi perunanviljelyvuosina käytetään vuoroin ankeroisen kestävää ja sille altista lajiketta. Näin ehkäistään resistenttien ankeroiskantojen kehittyminen. Muita maalevintäisiä kasvitauteja ovat mm. maltokaari ja perunaseitti. Ongelmia voi tulla myös maahan jääneistä ylivuotisista mukuloista, jotka voivat tautiriskien lisäksi aiheuttaa lajikesekaannusta. Rikkakasvien mekaaninen torjunta soveltuu erityisesti siemenrikkakasvien torjuntaan, eikä se rasita ympäristöä. Mekaanisessa torjunnassa voi hyödyntää normaalia maan muokkausta, kun sen ajoittaa rikkakasvien kehityksen kannalta sopivaan vaiheeseen. Juuri taimettumiseen aikaan tapahtuva maan muokkaaminen tuhoaa tehokkaasti erityisesti siemenlevitteiset rikkakasvit. Istutuksen jälkeen mekaaniseen torjuntaan kuuluu penkkien säännöllinen haraaminen uusien taimien eliminoimiseksi. Myös multaus toimii tehokkaana rikkakasvien mekaanisena torjuntakeinona. Viljelykierto kasvinsuojelussa Perunan viljely jatkuvasti vuodesta toiseen samalla paikalla vaikuttaa jo pelkästään maaperän fysikaalisiin ominaisuuksiin. Maan rakenne heikkenee, ravinnepitoisuus köyhtyy tai yksipuolistuu ja humus vähenee. Myös viljelytoimenpiteet raskaine työkoneineen aiheuttavat mm. maaperän tiivistymistä. Maaperän mikrobisto yksipuolistuu ja köyhtyy. Rikkakasvilajisto valikoituu myös pitkän monokulttuurin aikana vaikeasti torjuttavaksi, kun erityisen sitkeät lajit yleistyvät. Perunan viljelykierron pääperiaate on, että peruna on hyvä esikasvi muille lajeille paitsi itselleen. Huolimatta viljelykierron tuomista eduista sekä annetuista suosituksista yhä monella perunatilalla harjoitetaan monokulttuuria eli viljellään perunaa vuodesta toiseen samoilla paikoilla. Tavallisesti suositeltava kierto sisältää kaksi vuotta perunaa, jonka jälkeen viljellään välikasveja kolme vuotta. Yleisesti ottaen muiden lajien sato lisääntyy perunan jälkeen jopa 20 %. Perunalle itselleen parhaat esikasvit ovat nurmi, kaura sekä palkokasvit. Monokulttuurissa puolestaan sato alenee jopa 30 % verrattuna vuoroviljelyyn jo muutaman peräkkäisen vuoden jälkeen. Koko tilan osalta hyvä suositus on, että perunan osuus ei saisi koskaan nousta yli 50 % koko peltoalasta. Välikasveina vaihtelevasti syväjuurisia maarakennetta ylläpitäviä ja ravinteita kerryttäviä (typensitojat) lajeja. Esim. kevätviljat, härkäpapu, 1-vuotinen viherkesanto, kumina ym. (ks. video Kuisma)

9 Perunan ympäristötuet Maanviljelyn ympäristövaikutuksia pyritään säätelemään sekä kansallisella että EUlainsäädännöllä, joissa tärkeä osa on tukijärjestelmällä sekä valvonnalla. Maaseudun ympäristötuet perustuvat EU:n yhteisiin maatalouspolitiikan tukimuotoihin, joita on täydennetty kansallisilla, paikalliset olosuhteet huomioivat tuet. Ympäristötukien tarkoituksena on edistää ympäristön suojelua, luonnon monimuotoisuutta ja maatalousmaiseman hoitoa. Ympäristötukia voi hakea vapaaehtoisesti, ja niiden määrä riippuu tukikelpoisen tuotannon pinta-alasta. Ympäristötuen ehdot vuosille perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Kaikkien ympäristötukeen sitoutuvien viljelijöiden on noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön rajoituksia. Ympäristötuen perustoimenpiteitä ovat viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta, pelto- ja puutarhakasvien lannoitus, pientareet ja suojakaistat sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito. Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Perustoimenpiteen mukaan viljelijän on laadittava vuosittain kirjallinen viljelysuunnitelma ja merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin lohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Viljelysuunnitelmassa on esitettävä peruslohkon eri kasvulohkoilla viljeltäviksi suunnitellut kasvilajit ja suunniteltu lannoitus lannoitemäärien ja -lajien osalta. Ympäristötuen määrä vaihtelee tilatyypin, viljeltävän kasvin ja valitun lisätoimenpiteen mukaan. Ympäristötukea maksetaan sellaiselle maatalousmaalle, joka on ilmoitettu ja hyväksytty vuosittaisessa tukihakemuksessa tukikelpoiseksi viljellyksi alaksi. Oheisessa taulukossa on esitetty perustoimenpiteistä maksettavan tuen määrä kasvilajiryhmittäin kasvinviljelytilalla. Taulukko 1. Perustoimenpiteistä maksettavan tuen määrä euroa/ha/v (lähde: Mavi, hakuoppaat 2012) Peltokasvit 93 Ryhmän 1 puutarhakasvit 1) 450 Ryhmän 2 puutarhakasvit 2) 438 Luonnonhoitopelto - monivuotiset nurmipellot monimuotoisuuspellot 300 Eräät siemenmaustekasvit 181 3) 1) koristekasveja, vihanneksia, siemenmausteita, mauste- ja lääkekasveja 2) marja- ja hedelmäkasveja sekä taimitarhakasveja 3) kumina ja sinappi

10 Linkkejä ja lähteitä: Maaseutuvirasto: (www.mavi.fi) Ravinnetaseohje (Mavi) Viljelijätuet (Mavi) Farmit.net, perunan viljely: (www.farmit.net/kasvinviljely/peruna) Jalanjälkien laskemiskoneita: hiilijalanjälki: (www.potwell.fi/hiilijalanj-ljen-laskeminen) esijalanjälki: (www.waterfootprint.org/?page=files/publications) ekologinen jalanjälki: (www.footprintnetwork.org/en/index.php/gfn/) Potato 2008: (www.potato2008.org/) Kasvinsuojeluseura: (www.kasvinsuojeluseura.fi) Kasvinsuojeluteollisuus ry (KASTE): (www.kaste.net) Mekonnen, M.M. and Hoekstra, A.Y. (2010) The green, blue and grey water footprint of crops and derived crop products, Value of Water Research Report Series No. 47, UNESCO-IHE, Delft, the Netherlands. of-sustainable-food-and-income/ Ruuttunen, Laitinen: Torjunta-aineiden toistuvan käytön ympäristöriskit perunanviljelyssä. MTT 119: Ympäristö 2008 (www.mtt.fi/met/pdf/met119.pdf) video: Viljelykierron merkitys ja kannattavuus: biologinen näkökulma. Paavo Kuisma, PETLA (http://vimeo.com/ )

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009 Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12. T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013 226/2013 Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista Annettu

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1 Luomutukiinfo 2015 Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015 Luomutuki-info 9.4.2015 1 Sisältö Luomusopimuksesta sitoumukseen Ympäristökorvaussitoumus Sitoumukset yhdessä Ympäristösopimukset Hakeminen

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n.

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013

Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Muutokset Muutettu kalvon 21 muistiinpanoja Maatalouden ympäristötuki Sisällys: Yleistä maatalouden ympäristötuesta

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS 78/03 Pvm 11.12.2003 Dnro 5575/01/2003 Voimassaoloaika 17.12.2003 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot Eeva Leppänen 040-1282980 marja.suonenjoki@gmail.com Mitä täydentävät ehdot ovat Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot