VAIN LAUSUNTOKÄYTTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIN LAUSUNTOKÄYTTÖÖN"

Transkriptio

1 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio PAALUTUSOHJE 2010 Osa 1 Lausuntoversio

2 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Yleistä Ohjeen soveltaminen (soveltamisala) Paalutyypit Maata syrjäyttävät paalut Kaivettavat paalut Termit ja määritelmät Käytetyt merkinnät Suunnittelujärjestelmä ja toteutuksen ohjeistus Kansalliset määräykset ja eurooppalaiset standardit, ohjeiden hierarkia Eri hallinnonalojen määräykset ja ohjeet Geotekninen luokka Suunnittelijan pätevyys Materiaalien ja tuotteiden vaatimukset Eurokoodiin perustuva suunnittelujärjestelmä Ohje- ja standardiluettelo Pohjatutkimukset Yleiset vaatimukset Perustuskohtaiset erityispiirteet Geotekniset luokat Helpot kohteet (GL1) Vaativat kohteet (GL2) Erittäin vaativat kohteet (GL3) Suositeltavat kairausmenetelmät eri geoteknisissä luokissa Perustusten vahvistuskohteet Aggressiivinen maaperä Pohjatutkimusten esittäminen Vaatimukset Geoteknisten tietojen esittäminen Geoteknisten tietojen arviointi Johdettujen arvojen todentaminen Suunnittelu Yleistä Mitoitusrajatilat Kuormat ja mitoitustilanteet Yleistä Maapohjan siirtymistä aiheutuvat kuormitukset Yleistä Negatiivinen vaippahankaus (negatiivinen vaippakitka) Nousu (postitiivinen vaippahankaus) Poikittainen kuormitus Geoteknisen käyttäytymisen mitoitusmenetelmät ja -tarkastelut Mitoitusmenetelmät Mitoitustarkastelut Paalujen koekuormitukset Yleistä Staattiset koekuormitukset Yleistä Kuormitusmenetelmä Koepaalut Perustuspaalut Dynaamiset koekuormitukset Koekuormitusraportti Aksiaalisesti kuormitetut paalut...37

3 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Yleistä Rajatilamitoitus Kokonaisvakavuus Maapohjan puristuskestävyys Yleistä Puristuskestävyys staattisten koekuormitusten perusteella murtorajatilamitoituksessa Puristuskestävyys pohjatutkimustulosten perusteella murtorajatilamitoituksessa Puristuskestävyys dynaamisten koekuormitusten perusteella murtorajatilamitoituksessa Puristuskestävyys dynaamisten paalutuskaavojen perusteella murtorajatilamitoituksessa Kantokestävyyden varmistaminen jälkilyöntien yhteydessä Vetokestävyys Yleistä Vetokestävyys paalujen koekuormitusten perusteella murtorajatilamitoituksessa Vetokestävyys pohjatutkimustulosten perusteella murtorajatilamitoituksessa Paaluperustusten pystysuuntaiset siirtymät (Tuetun rakenteen käyttökelpoisuus) Poikittaissuunnassa kuormitetut paalut Yleistä Poikittainen kuormituskestävyys paalujen koekuormitusten perusteella Poikittainen kuormituskestävyys pohjatutkimustulosten ja paalun lujuusparametrien perusteella Poikittainen siirtymä Paalujen rakenteellinen mitoitus Esivalmisteisten paalurakenteiden mitoituksessa huomioitavat olosuhteet ja rasitukset Lyönninkestävyys Aksiaalisesti kuormitetun paalun nurjahduskestävyys Käytön aikaiset paalumateriaalien ja rakenteiden pysyvyyteen vaikuttavat olosuhteet Teräspaalujen korroosio Betonipaalun turmeltuminen Laastin ja betonin suojausvaikutus...80

4 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Yleistä 1.1 Ohjeen soveltaminen (soveltamisala) Tässä ohjeessa esitetään maata syrjäyttävien ja kaivettavien paalujen suunnittelun (Osa 1 Suunnittelun perusteet) ja tekemisen (Osa 2 Paalutusohje) yleiset periaatteet. Nämä ohjeet on tarkoitettu pääsääntöisesti uudisrakentamiseen. Ohjeet voidaan käyttää soveltuvin osin myös korjausrakentamiseen huomioiden hankekohtaiset erityispiirteet. Ohjetta sovelletaan yksittäisille paaluille ja paaluryhmille. 1.2 Paalutyypit Eurooppalaisten toteutusstandardien mukaan paalut on jaettu kahteen pääryhmään: maata syrjäyttäviin paaluihin (SFS-EN 12699) ja kaivettaviin paaluihin (SFS-EN 1536). Pienpaaluille on oma toteutusstandardi (SFS-EN 14199), mutta toimintatavaltaan pienpaalu voi esiintyä molemmissa ryhmissä asennustavasta riippuen. Pienpaalustandardi käsittelee porattavia pienpaaluja, joiden varren läpimitta on korkeintaan 300 mm ja maahan tungettavia paaluja, joiden varren läpimitta on korkeintaan 150 mm. Luvuissa ja on lueteltu yleisesti Suomessa käytettyjä paalutyyppejä, paalukokoja ja paalumateriaaleja. Ohje soveltuu kuitenkin myös muun tyyppisille ja kokoisille paaluille Maata syrjäyttävät paalut Maata syrjäyttävät paalut ovat rakenteita, jotka siirtävät voimia maahan ja jotka voivat sisältää kuormaa siirtäviä elementtejä, jotka suoraan tai epäsuorasti siirtävät kuormia tai rajoittavat muodonmuutoksia. Niiden varren ja kärjen vastusta voidaan parantaa injektoinnilla. Maata syrjäyttävät paalut asennetaan maahan kaivamatta tai poistamatta maasta materiaalia, lukuun ottamatta maanpinnan nousun tai tärinän rajoittamista, vaikeasti läpäistäviä esteitä tai tunkeutumisen helpottamista. Paalut asennetaan maahan lyömällä, täryttämällä, puristamalla tai näiden yhdistelminä. Tämän ohjeen käsittelemän maata syrjäyttävän paalun materiaali voi olla terästä valurautaa betonia, laastia puuta valmistettu yhdistämällä em. materiaaleja. Tämä ohje käsittelee säännöllisenmuotoisia maata syrjäyttäviä paaluja, jotka ovat esivalmistettuja tai paikalla valettuja tai jotka on valmistettu näitä kahta menetelmää yhdistämällä. Tässä ohjeessa ei esitetä paalun varren tai kärjen laajentumaa, hoikkuutta, pituutta tai kaltevuutta koskevia rajoituksia, lukuun ottamatta niiden tavanomaisen käytön asettamia vaatimuksia Kaivettavat paalut Kaivettava paalu asennetaan suojaputken avulla tai ilman sitä kaivamalla tai poraamalla maahan paalukaivanto, joka täytetään raudoitetulla tai raudoittamattomalla betonilla.

5 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Maata syrjäyttämättömät paalut ovat rakenteellisia osia, jotka siirtävät voimia maahan ja jotka voivat sisältää kuormaa siirtäviä elementtejä, jotka suoraan tai epäsuorasti siirtävät kuormia tai rajoittavat muodonmuutoksia. Maata syrjäyttävät paalut tehdään maahan kaivamalla tai poraamalla tai lyömällä (avoimet putkiprofiilit). Tämän ohjeen käsittelemän maata syrjäyttämättömän paalun materiaali voi olla raudoitetusta betonista raudoitetusta betonista, jossa on käytetty erityisraudoituksia kuten teräsputkia, -profiileja tai kuituja teräksestä Tämä ohje käsittelee paaluja, jotka voidaan kaivaa maahan jatkuvalla tai epäjatkuvalla menetelmällä, ja joiden kaivannon seinien tukemiseen käytetään vaadittaessa tukimenetelmiä. Ohje käsittelee ainoastaan sellaisia rakentamismenetelmiä, jotka sallivat suunnitellun poikkileikkauksen tekemisen. 1.3 Termit ja määritelmät alkusitoutuminen betonin sekoituksen jälkeinen vaihe, jolloin betoni muuttuu nestemäisestä kiinteäksi betonipaaluelementti täysin esivalmistettu raudoitettu tai esijännitetty betonipaalu, joka on valettu yksimittaisena tai useana toisiinsa liitettynä pituutena ja joka tavallisesti on asennettu lyömällä CFA-paalu kaivettava paalu, joka tehdään pitkällä auger-ruuvilla. Ruuvin onton varren läpi pumpataan betonia tai injektointiseosta samalla kun auger vedetään ylös dokumentointi paalutustyön ja siihen liittyvien näkökohtien pysyvä kirjaaminen dynaaminen kuormituskoe kuormituskoe, jossa paalun päähän kohdistetaan dynaaminen voima paalun kantokyvyn arvioimiseksi esivalmistettu (maata syrjäyttävä) paalu paalu tai paaluelementti, joka on valmistettu joko yhtenä kappaleena tai osina ennen asentamista geotekninen murtokestävyys empiirisellä laskentamenetelmällä tai koekuormituksessa mitatun paalun kuormittaman maan kestävyyden ääriarvo murtotilassa geoteknisen puristuskestävyyden mitoitusarvo Osavarmuuslukumenetelmän arvo, joka saadaan jakamalla geoteknisen puristuskestävyyden ominaisarvo paalutyypistä riippuvalla osavarmuusluvulla. Jos kestävyyden ominaisarvo on määritetty maaparametrien (kairausvastus tai kitkakulma ja koheesio) avulla, osavarmuuslukua korjataan riittävän varmuuden saavuttamiseksi mallikertoimella, jonka arvo esitetään EC 7-1:n kansallisessa liitteessä. geoteknisen puristuskestävyyden ominaisarvo osavarmuuslukumenetelmän arvo, joka saadaan jakamalla laskentamenetelmällä saatu tai koekuormituksessa mitattu geotekninen puristuskestävyys murtorajatilassa korrelaatiokertoimella. Korrelaatiokertoimen suuruus riippuu tehtyjen koekuormitusten tai empiiristen (kokemusperäisten) laskentojen perustana olevien maaprofiilien lukumäärästä, koe-/ laskentatulosten hajonnasta sekä

6 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio kestävyyden määritysmenetelmästä. Puristus-/vetokestävyyden ominaisarvo voidaan määrittää myös suoraan maaparametrien avulla (ilman korrelaatiokertoimia), jolloin osavarmuuslukua korjataan mallikertoimella (vrt. geoteknisen puristuskestävyyden mitoitusarvo). geotekninen puristuskestävyys murtorajatilassa osavarmuuslukumenetelmän arvo, jolla tarkoitetaan empiirisellä laskentamenetelmällä saatua tai koekuormituksessa mitattua paalun kuormittaman maan kestävyyden ääriarvoa murtorajatilassa. hajavirta maaperään johtunut tasavirta, joka saattaa aiheuttaa paalujen korroosiota impedanssi (dynaaminen jäykkyys) Paalutuksen simuloinneissa ja iskuaaltomittauksissa käytetty termi, joka riippuu paalun (järkäleen liikkuvan osan tai männän) poikkileikkauspinta-alasta, tiheydestä ja kimmomoduulista ts. Z=A(E) 1/2. injektointi nestemäisen sementtiseoksen (esim. injektointilaastin, laastin, juotosbetonin) ruiskuttaminen maan tai rakenteen sisään injektointiaine nestemäinen seos, jossa on kovettuvaa ainetta (tavallisesti sementtiä), hienoa kiviainesta ja vettä, joka kovettuu yleensä sen jälkeen, kun se on valettu injektoitu paalu esivalmistettu paalu, jossa on laajennettu paalukenkä niin, että osalle sen ympärystä tai sen ympäri muodostuu tila, joka paalun tunkemisen aikana täytetään injektointiseoksella, laastilla tai juotosbetonilla jatkamaton paalu paalu, jossa ei ole jatkoksia jatkettu paalu paalu, jossa on jatkoksia jatkoskappale Irrallinen tai kiinteästi paalun osaan kiinnitetty liitoselin. jatkos Jatkoskappaleen muodostama liitos. juotoslaasti hyvin hienojakoisia runkoaineita (< 8 mm) sisältävä betoni jälki-injektoitu paalu paalu, jonka varsi ja/tai pohja injektoidaan asentamisen jälkeen paaluun kiinnitettyä tai paaluun kuuluvaa putkea pitkin jälkilyönti järkäleellä lyötävä lisäiskusarja, jolla esivalmistetun paalun lyöntivastus voidaan varmistaa järkäle paalutuskoneen työkalu, jota käytetään paalun asentamiseen lyömällä (iskevä tai putoava massa) kaivettava paalu paalu, joka on tehty suojaputken avulla tai ilman sitä kaivamalla tai poraamalla maahan paalukaivanto ja täyttämällä se raudoitetulla tai raudoittamattomalla betonilla kaivinpaalun pohja

7 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio kovassa maassa (tavallisesti kalliossa) oleva paalun alapää kaivu (1) kallion tai täytön kaivamista, nostamista ja poistamista kaivannon tekemiseksi. (2) Kaivettavaa paalua varten tehty paalukaivanto. katkaisutaso ennalta määrätty taso, johon paalun yläpää katkaistaan tai johon paalun yläpää on nostettu, kun huonolaatuinen betoni on poistettu ja korvattu ennen paalun liittämistä päällä olevaan rakenteeseen. katodinen suojaus teräspaalujen korroosiosuojausmenetelmä, joka voi olla joko uhrautuva anodi tai ulkoinen jännitelähde kitkapaalu paalu, joka siirtää kuormat maahan pääasiassa paalun vaippapinnan ja viereisen maan välisen kitkan ja adheesion välityksellä koepaalu ennen varsinaista paalutustyötä tai työn osaa tehtävä paalu, jonka tarkoituksena on varmistaa valitun paalutyypin soveltuvuus ja/tai varmentaa sen suunnittelu, mitat ja kestävyys Koheesiopaalu Paalu, joka siirtää kuorman maakerroksiin vaippapinnalla vaikuttavan adheesion välityksellä. kokeilupaalu tehty paalu, jonka avulla arvioidaan paalutusmenetelmän käyttökelpoisuutta ja soveltuvuutta tiettyyn kohteeseen koekuormituspaalu paalu, jota kuormittamalla määritetään paalun kantokyky sekä painuman riippuvuus kuormituksesta ympäröivässä maakerroksessa kuormaa siirtävä elementti teräksestä tai muusta materiaalista valmistettu elementti, joka pystyy siirtämään kuormaa rakenteesta maahan laajennettu pohja paalun pohja, joka on muovattu poikkileikkaukseltaan suuremmaksi kuin paalun varsi. Kaivettaviin paaluihin se tehdään tavallisesti kaivannon kalvamis- tai avarrusvälineiden avulla maahan tungettava paalu paalu, joka on lyöty maahan järkäleellä, täryttämällä tai staattisen paineen avulla, jolloin syrjäytyy maata (maanpinnan tai paalun) nousu maan tai paalun nouseminen ylöspäin maata syrjäyttävä paalu paalu, joka asennetaan maahan kaivamatta tai poistamatta maata lukuun ottamatta maanpinnan nousun tai tärinän rajoittamista, vaikeasti läpäistävien esteiden poistamista tai tunkeutumisen helpottamista muotosuhde paalun tai osapaalun pituuden suhde paalun varren pienimpään poikkileikkausmittaan negatiivinen vaipanhankaus

8 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio kitkan ja/tai adheesion aiheuttama voima, jolla ympäröivä maa tai täyttö siirtävät kuormia alaspäin paalulle, kun maa tai täyttö painuu enemmän suhteessa paalun varteen. osapaalu jatketun paalun yksittäinen elementti osapaalun pituus yksittäisen elementin pituus, joka muodostaa osan paalun pituudesta paalu hoikka maassa oleva rakenneosa, joka siirtää kuormia. paaluhattu Paalun päähän katkaisun jälkeen sijoitettava osa, joka liittää paalun perustukseen ja siirtää kuormat perustukselta paalulle paalukenkä työputken tai paalun kärkeen kiinnitetty kenkä tai kappale, joka muodostaa paalun kärjen. paalun alaosa / alapää paalun alempi osa. paalun jatkos menetelmä, jolla kuormaa siirtävät elementit liitetään yhteen joko hitsaamalla tai mekaanisten liitosten avulla paalujatkos liitoselimet, joilla jatketun paalun osapaalut liitetään rakenteellisesti toisiinsa paalun katkaisu (1) pilaantuneen tai huonolaatuisen betonin poistamista paalun yläpäästä. (2) Ylimääräisen betonin poistamista suunnitellun katkaisutason yläpuolelta. paalun kärki paalun alapää paalun kärjen taso paalun alin taso. paalun pohja / alapinta paalun alapään pinta paalun pää / yläpää paalun yläpää. paalun tunkeminen maahan toimenpide, jolla pienpaalu saadaan maahan vaadittuun syvyyteen, esim. lyönti, tärytys, puristaminen, ruuvaaminen tai näiden tai muiden menetelmien yhdistelmä paalun vaakasuuntaisen sijainnin poikkeama toteutetun ja suunnitellun paalun akselin vaakasuuntainen etäisyys suunnitellulla katkaisutasolla paalun varsi paalun pään (yläpään) ja kärjen (alapään) välissä oleva paalun osa. paalun yläosa paalun ylempi osa paikalla valettava kaivettava paalu

9 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio paalu, joka on valettu joko maahan kaivettuun kaivantoon tai maahan tungettuun suojaputkeen. paikalla valettu (maata syrjäyttävä) paalu paalu, joka tehdään tunkemalla maahan toisesta päästä suljettu betoniputki tai pysyvä tai väliaikainen suojaputki ja täyttämällä näin muodostunut reikä raudoitetulla tai raudoittamattomalla betonilla paikalla valettu tungettava paalu paalu, joka on tehty tunkemalla maahan päästä suljettu, maahan jäävä tai väliaikainen suojaputki ja täyttämällä näin muodostunut reikä raudoittamattomalla tai raudoitetulla betonilla perustuspaalu rakenteen perustuksen paalu pienpaalu läpimitaltaan pieni paalu (porattavilla paaluilla varren läpimitta alle 300 mm ja maahan tungettavilla paaluilla varren läpimitta tai varren enimmäispoikkileikkaus korkeintaan 150 mm) poraus menetelmä, jolla maa-aines tai kallio poistetaan jaksottaisessa tai jatkuvassa prosessissa portaattainen kuormituskoe staattinen kuormituskoe, jossa koekuormituspaalun kuormaa lisätään vaiheittain niin, että jokaista kuormitusporrasta pidetään vakiona tietty aika tai niin kauan, että paalun liike on käytännössä lakannut tai se on saavuttanut asetetun rajan (ML-koe) puristettu paalu paalu, joka ottaa vastaan puristuskuormia sivukuorma Maan vaakasuuntaisen siirtymän seurauksena maasta paaluun kohdistuva kuorma. staattinen kuormituskoe kuormituskoe jossa paalun päähän kohdistetaan pysty- ja/tai vaakasuuntainen voima sen geoteknisen kestävyyden analysoimista varten tilaajan tekninen edustaja edustaa tilaajaa ja tuntee täysin kaikki pienpaalujen käyttöön liittyvien töiden näkökohdat ja on pienpaaluteknologian asiantuntija tukematon kaivettava paalu kaivettava paalu, joka on valmistettu riittävän stabiiliin maahan, joka ei vaadi paalukaivannon seinien tukemista. tukipaalu paalu, joka siirtää kuormia maahan pääasiassa sen kärkeen kohdistuvan puristuksen välityksellä työskentelytaso taso, jolla paalutuskone toimii tärytin paalutuskoneen työkalu, jota käytetään paalun, työputken tai suojaputken asentamiseen tai ylösnostoon tärinän avulla täyttö injektointi johon ei käytetä muuta painetta kuin injektointinesteen korkeudesta aiheutuvaa. Tätä kutsutaan toisinaan nimellä painovoimainjektointi tai valuinjektointi vaikeasti läpäistävä este

10 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio luonnollinen (tai tehty) kova kerros, lohkareet tai vastaava maa, jonka kaivu vaatii erityistyökaluja tai -menetelmiä vaippavastus kitkan ja/tai adheesion aiheuttama paalun pinnan vastus vakionopeudella tehtävä paalun kuormituskoe staattinen kuormituskoe, jossa paalu puristetaan maahan vakionopeudella ja voima mitataan (CRP-koe) valvonta aktiivisesti tehtävä paalutustyön valvonta ja johtaminen valutaso betonivalun päättämistaso, joka on katkaisutason yläpuolella. Tasojen välinen marginaali riippuu paalutusmenetelmästä. varren läpimitta paalun yläosan ja kärjen välissä olevan paalun osan halkaisija: suojaputkella varustetut paalut: yhtä suuri kuin suojaputken / työputken ulkopuolinen läpimitta ilman suojaputkea valmistetut paalut: yhtä suuri kuin poraustyökalun enimmäisläpimitta tai tunkemistyökalun enimmäispoikkileikkaus, esivalmistetut paalut: yhtä suuri kuin ulkopuolinen läpimitta tai poikkileikkaus vedetty paalu paalu, joka on suunniteltu ottamaan vastaan vetokuormia vinopaalu paalu, joka on asennettu vaakatasoon nähden kaltevaksi yhdistelmäpaalu, komposiittipaalu paalu, joka on tehty liittämällä yhteen kahden tai useamman tyyppisiä tai kokoisia paaluja. Osien väliset liitokset on suunniteltu siirtämään kuormaa ja estämään osien irtaantuminen toisistaan paalun rakentamisen aikana ja sen jälkeen. ylijäämätavara esivalmistettu osa, joka alun perin on valmistettu muita tarkoituksia varten mutta joka on hyväksytty käytettäväksi paaluna, esim. öljyn kuljetukseen tarkoitettu teräsputki 1.4 Käytetyt merkinnät Latinalaiset kirjaimet A b paalun pohjan ala A s;i paalun vaipan pinta-ala kerroksessa i C jousto c u maan suljettu leikkauslujuus c u;d suljetun leikkauslujuuden mitoitusarvo d halkaisija d eff paalun tehokas halkaisija nurjahdusmitoituksessa D syvyys E kimmomoduli E d avoimen tilan kimmomoduuli E s koheesiomaan vaakasuuntainen kimmomoduuli E u suljetun tilan kimmomoduuli EA paalun aksiaalijäykkyys

11 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio EI paalun taivutusjäykkyys f ck betonin puristuskestävyyden ominaisarvo f yk teräksen puristuskestävyyden ominaisarvo F c;d paaluun tai paaluryhmään kohdistuvan aksiaalisen puristuskuorman mitoitusarvo F d kuorman mitoitusarvo F k kuorman ominaisarvo F t;d vetopaaluun tai vetopaaluryhmään kohdistuvan aksiaalisen vetokuorman mitoitusarvo F tr;d paaluun tai paaluperustukseen kohdistuvan poikittaisen kuorman mitoitusarvo G stb;d vakauttavien pysyvien pystysuorien kuormien mitoitusarvo nosteelle mitoitettaessa h pudotuskorkeus i red redusoitu pintahitaussäde I pintahitausmomentti k 1 järkäletyypistä riippuva kerroin, alustavassa arvioinnissa k 2 iskutyynyn tehokkuus k 3 maaperäkerroin k s maan alustaluku K s tan a Vaippavastuskerroin K p passiivinen maanpainekerroin L Pituus L cr nurjahduspituus m moduuliluku M s maan kokoonpuristuvuusmoduuli M s:b paalun kärjen alapuolella olevan maan kokoonpuristuvuusmoduuli N q paalun kärjen kantavuuskerroin N u paalun poikkileikkauksen puristuskestävyys murtorajatilassa n h vaakasuuntainen alustalukukerroin karkearakeisessa maassa P cr suoran paalun nurjahdusmurtokestävyys P d;s taipuneen paalun nurjahdusmurtokestävyys maan murtuessa P d;p taipuneen paalun nurjahdusmurtokestävyys paalun murtuessa P neg negatiivisesta vaippahankauksesta aiheutuva lisäkuorma q b kärkivastus q pb tulppaantuneen paalun kärkivastus q s vaippavastus Q dst;d kaatavien muuttuvien pystysuorien kuormien mitoitusarvo nosteelle mitoitettaessa q b;k kärkikestävyyden ominaisarvo q s;i;k vaippakitkan ominaisarvo kerroksessa i R b;cal paalun kärkikestävyys laskettuna pohjatutkimustuloksista murtorajatilassa R b;d paalun kärkikestävyyden mitoitusarvo R b;k paalun kärkikestävyyden ominaisarvo R c;cal R c :n laskettu arvo R c;d R c :n mitoitusarvo R c;k R c :n ominaisarvo R c;m R c :n mitattu arvo yhden tai usean paalun koekuormituksessa R d kestävyyden mitoitusarvo R s;d paalun vaippakestävyyden mitoitusarvo R s;cal vaippakitka laskettuna maaparametrien koetuloksista (murtorajatilassa) R s;k paalun vaippakestävyyden ominaisarvo yksittäisen paalun vetokestävyys (murtorajatilassa) R t

12 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio R t;d paalun tai paaluryhmän vetokestävyyden mitoitusarvo, tai ankkurin rakenteellisen vetokestävyyden mitoitusarvo R t;k paalun tai paaluryhmän vetokestävyyden ominaisarvo R t;m yksittäisen paalun mitattu vetokestävyys yhden tai usean paalun koekuormituksessa R tr paalun kestävyys poikittaisille kuormille (murtorajatilassa) R tr;d poikittaisessa suunnassa kuormitetun paalun kestävyyden mitoitusarvo s painuma s 0 paalun kokonaispainuma s b paalun kärjen alapuolisen maan tai kallion kimmoinen kokoonpuristuma s p paalun varren kimmoinen kokoonpuristuma T d kokonaisleikkauskestävyyden mitoitusarvo, joka kehittyy sen maablokin ympärillä mihin vetopaaluryhmä on asennettu tai maan kanssa kontaktissa olevassa rakenteen osassa V dst;d rakenteeseen kohdistuvan kaatavan pystysuoran kuorman mitoitusarvo järkäleen liikkuvan osan paino W h Kreikkalaiset kirjaimet adheesiokerroin jännityseksponentti 0 paalun alkutaipuma f paalun fiktiivinen alkutaipuma g paalun geometrinen alkutaipuma jännitys v tehokas pystysuora jännitys v:b tehokas pystysuora jännitys paalun kärjen tasolla v:;i tehokas pystysuora jännitys paalun vaipalla maakerroksessa i cyl kallion yksiaksiaalinen puristuslujuus s betonin tai juotoslaastin ja kallion välinen vaippavastus tilavuuspaino ' a b c cu G;dst G;stb s Q;dst s;t t tehokas tilavuuspaino ankkurointien osavarmuusluku paalun kärkikestävyyden osavarmuusluku tehokkaan koheesion osavarmuusluku suljetun leikkauslujuuden osavarmuusluku pysyvän kaatavan kuorman osavarmuusluku pysyvän vakauttavan kuorman osavarmuusluku paalun vaippakestävyyden osavarmuusluku hydraulisen murtuman aiheuttavan kaatavan kuorman osavarmuusluku paalun vetokestävyyden osavarmuusluku paalun kokonaiskestävyyden osavarmuuskuku leikkauskestävyyskulman kitkakulman osavarmuuskuku (tällä luvulla jaetaan tan ) 1 ; 2 korrelaatiokertoimet paalujen staattisten koekuormitusten tulosten arvioimiseen 3 ; 4 korrelaatiokertoimet paalun kestävyyden johtamiseksi pohjatutkimustuloksista, ilman paalun koekuormituksia 5 ; 6 korrelaatiokertoimet paalun kestävyyden johtamiseksi dynaamisista koekuormituksista t tulpaantumiskerroin leikkauskestävyyskulma ( kitkakulma ) tehokkaiden jännitysten perusteella

13 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Suunnittelujärjestelmä ja toteutuksen ohjeistus 2.1 Kansalliset määräykset ja eurooppalaiset standardit, ohjeiden hierarkia Tämä ohje pohjautuu Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) määräyksiin ja eurokoodeihin ja niiden ympäristöministeriön vahvistamiin kansallisiin liitteisiin. Eurokoodien ja rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Eurokoodi -järjestelmää ei saa käyttää yhdessä muiden määräysten, normien tai ohjeiden kanssa, ellei tätä ole erikseen sallittu. Muiden suunnitteluohjeiden käyttö on sallittu, kunhan ne eivät ole ristiriidassa eurokoodien kanssa. Tällaisia tilanteita voi tulla vastaan esimerkiksi tapauksissa, joissa suunniteltava kohde on sellainen, ettei sitä koskevaa ohjeistusta suoranaisesti ole eurokoodissa. Lisäksi paalutustyössä, laadunvalvonnassa ja eräissä suunnitteluasioissa on noudatettava eurooppalaisia toteutus- tuote ja materiaalistandardeja. Kun eurooppalainen standardi on vahvistettu vain englanninkielellä, pätee ristiriitatapauksissa englanninkielinen teksti. Paalutuksessa annettuihin ohjetason julkaisuihin nähden ristiriita-tapauksissa pätevät eurooppalaiset standardit. 2.2 Eri hallinnonalojen määräykset ja ohjeet Eri hallinnonalojen viranomaisilla voi olla kansallinen liite, joka voi täydentää ympäristöministeriön kansallista liitettä tai poiketa siitä. 2.3 Geotekninen luokka Geoteknisten suunnitteluvaatimusten määrittämiseen voidaan käyttää kolmea geoteknistä luokkaa 1, 2 ja 3. Geotekniseen luokkaan 1 kuuluvat rakenteet: joissa perusvaatimusten täyttyminen voidaan varmistaa kokemuksen ja kvalitatiivisten geoteknisten tutkimusten avulla joista ei aiheudu merkittävää riskiä Geoteknisen luokan (GL1) rakennuspaikka on tyypillesti kallio- tai moreenialueella tai karkearakeisten maalajien alueella. Mikäli kooltaan ja rakenteiltaan tavanomaisen pientalon perustaminen voidaan tehdä riskittömästi paaluilla perustamalla, voidaan pääsääntöisesti yksikerroksiset paaluille perustetut pientalot tulkita kuuluvan geotekniseen luokkaan 1. Geotekniseen luokkaan 2 kuuluvat rakenteet: joissa vaaditaan tavallisesti kvantitatiivisia geoteknisiä lähtötietoja ja analyysejä, jotta voidaan varmistua siitä, että suunnittelun perusvaatimukset täyttyvät. joihin ei liity tavanomaisesta poikkeavia riskejä tai epätavallisia tai erikoisen vaikeita pohjatai kuormitusolosuhteita

14 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Paalutuskohde kuuluu geotekniseen luokkaan 2 (GL2) perustettaessa paaluilla rakennuksia, joissa on pysyvään asumiseen tai työskentelyyn tarkoitettuja tiloja tai perustettaessa vaativia rakenteita. Yksikerroksiset, paaluille perustetut pientalot kuuluvat kuitenkin geotekniseen luokkaan 1, mikäli sekä rakenne että pohjasuhteista johtuvat riskit, kuten painumat ja stabiliteetti, voidaan tavanomaisella paalutuksella yksiselitteisesti eliminoida. Geotekniseen luokkaan 3 (GL3) kuuluvat rakenteet tai rakenteen osat, jotka eivät kuulu geoteknisiin luokkiin 1 ja 2. Geotekniseen luokkaan 3 kuuluvat: erittäin suuret tai epätavalliset rakenteet rakenteet, joihin liittyy normaalista poikkeavia riskejä tai joissa on epätavallisen tai poikkeuksellisen vaikeita pohja- tai kuormitusolosuhteita rakenteet alueilla, missä todennäköisesti riittämätön vakavuus tai jatkuva maapohjan liikkuminen edellyttävät erillisiä tutkimuksia tai erityistoimenpiteitä Erittäin vaativia pohjarakennuskohteita (GL3) voivat olla mm. seuraavat tapaukset. Kulloinkin sovellettavan geoteknisen luokan harkitsee vastaava pohjarakennussuunnittelija. Geotekninen luokka voidaan valita kuvan 2.1 kaavion mukaisesti. rakennus perustetaan eloperäisen maaperän varaan rakennuksessa on pohjavedenpinnan tai naapurirakennusten perustusten alapuolelle ulottuvia tiloja rakenteisiin kohdistuu dynaamisia tai muuten poikkeuksellisia kuormia tai niille asetetaan erityisiä vaatimuksia rakenteisiin käytetään uusia suunnittelumenetelmiä tai materiaaleja taikka käytetään muita kuin tavanomaisia pohjarakennus -menetelmiä rakenteet perustetaan tätä tarkoitusta varten suunnittelemattomalle täytteelle tai täytteelle, jota ei ole tiivistetty kerroksittain rakennuksen perustuksia vahvistetaan tai korjataan tai rakennus suunnitellaan rakennuspaikalle, jonka maaperä sisältää pilaantuneita maa-aineksia tai jossa on maaperän sortuman vaara paalutusalueella on häiriintymisherkkiä maakerroksia paalutustyö tehdään vesialueella paalujen tukeutumiskerroksena on paksu lohkareinen moreeni paalutusalueella on syviä (> 3 m) kaivantoja paalutusalueella on suuria työnaikaisia kuormia paalutusalueen vakavuus on huono paaluun tai paaluryhmään kohdistuu pysyvä veto- tai vaakakuorma käytetään yksittäisten paalujen perustuksia

15 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Onko rakenne pieni ja suhteellisen yksinkertainen? ei Onko rakenne erittäin suuri ja epätavallinen? kyllä kyllä ei Tunnetaanko pohjatutkimukset vertailukelpoisen paikallisen kokemuksen kautta ja ovatko ne riittävän helpot, jotta tavanomaisia menetelmiä voidaan käyttää perustusten suunnittelussa ja rakentamisessa? kyllä Jos kaivu ulottuu vedenpinnan alapuolelle, osoittavatko vertailukelpoiset paikalliset kokemukset sen yksinkertaiseksi toteuttaa? kyllä Onko kokonaisvakavuuden tai maapohjan liikkeiden suhteen merkityksetön? kyllä Geotekninen luokka 1 GL1 Kuva 2.1. Geoteknisen luokan valintaperusteet 2.4 Suunnittelijan pätevyys Suunnittelijan pätevyyden toteamisessa menetellään, kuten Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2 on säädetty. 2.5 Materiaalien ja tuotteiden vaatimukset ei ei ei Liittyykö siihen normaalista poikkeavia riskejä? ei Ovatko pohjasuhteet epätavallisia ja poikkeuksellisen vaikeita? ei Ovatko kuormitusolosuhteet epätavallisia ja poikkeuksellisen vaikeita? ei Ovatko rakenteet alueilla, missä on todennäköisesti riittämätön vakavuus tai maapohja liikkuu jatkuvasti? ei Geotekninen luokka 2 GL2 Kaikkien paalujen tekemiseen käytettävien materiaalien ja tuotteiden ominaisuudet osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, jolloin tarkistetaan, että ilmoitetut ominaisuudet täyttävät käyttökohteen mukaiset kansalliset vaatimukset. Mikäli tuotteen ominaisuuksia ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteen ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön hyväksymän tarkastuselimen myöntämällä varmennustodistuksella. Varmennustodistus myönnetään alkutarkastuksen ja valmistuksen laadunvalvonnan jatkuvan varmentamisen perusteella (tarkastettu valmistus). kyllä kyllä kyllä kyllä Geotekninen luokka 3 GL3

16 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Paalujen valmistuksen tulee olla tarkastettua ja valmistajalla tulee olla ao. ministeriön hyväksymän toimielimen varmentama tehtaan sisäinen laadunhallintajärjestelmä tai tuotteiden tulee olla CE - merkittyjä. Vaatimus tarkastetusta valmistuksesta koskee myös paalujen kuormia siirtäviä varusteita. Rakennustuotteita koskevien yhdenmukaistettujen teknisten materiaali- ja laatuvaatimusten ja rakennuskohteita koskevien teknisten sääntöjen on tarpeen olla keskenään ristiriidattomia. Lisäksi kaikissa rakennustuotteiden CE-merkintään liittyvissä tiedoissa, joissa viitataan Eurocodestandardeihin, tulee selvästi mainita, mitä kansallisia parametreja on otettu huomioon. Paalun on kestettävä riittävällä varmuudella sille tulevat kuormitukset sekä käsittelyn, kuljetuksen ja asennuksen aiheuttamat rasitukset ja paalujen ominaisuuksien on vastattava suunnitelmia. Mittatoleranssien tulee olla ko. eurooppalaisten standardien mukaisia. Kuormia siirtävät varusteet, kuten jatkokset, kärkiosat ja paaluhatut suunnitellaan Eurokoodisuunnittelujärjestelmän määräykset ja ohjeet sekä tässä ohjeessa esitetyt seikat huomioon ottaen. Materiaalien alkuperä tulee dokumentoida. Valmistajan tuotannonsuunnittelu ja laadunohjaus on oltava dokumentoitua. Paalut suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan siten, että asennettujen paalujen tavoiteltu käyttöikä on vähintään sama kuin niiden varaan rakennettujen rakenteiden käyttöikä. Tavoite käyttöikä merkitään suunnitelmiin. Uudelleen käyttöön otettavien, kuormia siirtävien teräsosien dimensioiden ja materiaaliominaisuuksien on vastattava suunniteltuja arvoja. Niissä ei saa olla vaurioita tai vahingollisia aineita, jotka voivat vaikuttaa lujuuteen tai säilyvyyteen. Ennen niiden käyttöä on materiaalin toimittajan osoitettava standardin SFS-EN edellyttämä vaatimustaso erikseen vähintään samassa laajuudessa. Esivalmistetuilla teräsbetonipaaluilla betonin valmistuksessa sovelletaan standardin SFS-EN ja sen viitestandardeja kuten SFS-EN ja SFS-EN Eurokoodiin perustuva suunnittelujärjestelmä Eurokoodi-suunnittelujärjestelmä perustuu sekä paalun rakenteen että geoteknisen mitoituksen osalta osavarmuuslukumenetelmään. Järjestelmän periaatteet on kuvattu standardissa SFS-EN 1990 Eurokoodi - Rakenteiden suunnitteluperusteet. Eri eurokoodiin viittaus sisältää myös viittauksen ympäristöministeriön tai liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamaan kansalliseen liitteeseen, vaikka asiaa ei erikseen mainittaisikaan. Paalujen rakenteen mitoitus tehdään paalumateriaalin mukaisesti standardien SFS-EN 1992 (betonirakenteet), SFS-EN 1993 (teräsrakenteet), SFS-EN 1994 (liittorakenteet) ja SFS-EN 1995 (puurakenteet) mukaisesti. Paaluille aiheutuvat kuormitukset, kuormitusyhdistelyt ja kuormien osavarmuusluvut määritetään standardien SFS-EN 1990 ja SFS-EN 1991 mukaisesti. Paalujen geotekninen mitoitus tehdään standardin SFS-EN vaatimusten mukaisesti. Standardi perustuu osavarmuuslukumenetelmään, jossa mitoitus tehdään sekä murto- että käyttörajatilat huomioon ottaen.

17 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Ohje- ja standardiluettelo Seuraavassa on lueteltu tämän ohjeen soveltamisalaan kuuluvat Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osat: A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus Määräykset ja ohjeet 2006 A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet 2009 Seuraavassa kohdassa on lueteltu suunnittelua koskevat eurokoodit: SFS-EN 1990 Eurokoodi Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-1: Yleiset kuormat. Tilavuuspainot, oma paino ja rakennusten hyötykuormat SFS-EN Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat SFS-EN Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat SFS-EN Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-5: Yleiset kuormat. Lämpötilakuormat SFS-EN1991-2: Eurocode 1: Actions on structures. Part 2: Traffic loads on bridges SFS-EN : Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-8: Liitosten suunnittelu SFS-EN Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 1-9: Väsyminen SFS-EN Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu. Osa 5: Paalut SFS-EN : Eurokoodi 4: Betoni-teräs liittorakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN1997-1: Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 1: Yleiset säännöt SFS-EN1997-2: Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 2: Pohjatutkimus ja koestus Tässä kohdassa on lueteltu Suomessa julkaistut eurooppalaiset (SFS-EN) standardit, joita noudatetaan paaluja suunniteltaessa ja tehtäessä. Standardeista noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa laitosta. SFS-EN 791: Porauslaitteet. Turvallisuus SFS-EN 996: Paalutuskoneet. Turvallisuusvaatimukset SFS-EN 1536: Pohjarakennustyöt. Kaivettavat paalut SFS-EN 1538en: Pohjarakennustyöt. Kaivantoseinät SFS-EN 5867:

18 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Teräsrakenteiden toteuttaminen. Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt sekä lujia teräksiä koskevat lisäsäännöt SFS-EN 12063: Pohjarakennustyöt. Tukiseinät SFS-EN 12699: Pohjarakennustyöt. Maata syrjäyttävät paalut SFS-EN 12794: Betonivalmisosat. Perustuspaalut SFS-EN 14199: Pohjarakennustyöt. Pienpaalut Paalujen valmistamiseen käytettävien materiaalien ja työtapoja koskevia standardeja ei ole lueteltu tässä. Materiaaleja koskevat määräykset on esitetty kohdassa Pohjatutkimukset 3.1 Yleiset vaatimukset Maastotutkimuksen yleisiä vaatimuksia koskevat standardit SFS-EN ja SFS-EN sekä huomioon otettavat kansalliset asiakirjat (niin kauan, kun käytettävissä ei ole vastaavia eurooppalaisia standardeja). Geoteknisten tutkimusten tulee tuottaa riittävästi tietoja, jotka koskevat pohja- ja pohjavesiolosuhteita rakennuspaikalla ja sen ympäristössä ja joita tarvitaan oleellisten maapohjan ominaisuuksien asianmukaiseen kuvaamiseen ja mitoituslaskelmissa käytettävien maaparametrien ominaisarvojen luotettavaan arviointiin. Pohjatutkimus on ulotettava niin syvälle ja laajalle alueelle, että tunnistetaan kaikki maapohjan muodostumat ja kerrostumat, joilla voi olla vaikutusta paalutustyöhön, ja että tunnetaan maan lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet. Käytettäessä tukipaaluja pohjatutkimuksen tulee osoittaa, ettei välittömästi perustamistasona toimivan maakerroksen alla ei ole pehmeää maakerrosta, joka saattaisi johtaa lävistysmurtumaan tai painumaan, joka ei ole hyväksyttävissä. Pohjatutkimusten laajuutta määritettäessä otetaan huomioon kokemus vastaavasta perustustyöstä samanlaisissa olosuhteissa ja/tai työmaan läheisyydessä. Rakennushankkeen vastaava pohjarakennesuunnittelija huolehtii pohjatutkimusten ohjelmoinnista, johon sisältyy käytettävien tutkimusmenetelmien valinta sekä tutkimuspisteiden määrän ja sijainnin suunnittelu. Pohjarakennesuunnittelija seuraa pohjatutkimuksen edistymistä ja sen tuloksia sekä tarvittaessa täydentää tutkimusohjelmaa. Jos pohjatutkimus ei ole riittävä, sitä täydennetään ennen rakennustöiden aloittamista. 3.2 Perustuskohtaiset erityispiirteet Geotekniset luokat Geoteknisten tutkimusten sisältö ja määrä tulee sovittaa tiettyyn tutkimusvaiheeseen ja geotekniseen luokkaan. Jos tutkimusten luonne ja laajuus liittyvät rakenteen geotekniseen luokkaan, niin pohjaolosuhteet, jotka voivat vaikuttaa geoteknisen luokan valintaan, selvitetään tutkimuksissa niin aikaisin kuin mahdollista. Tutkimuksiin kuuluvat visuaaliset rakennuspaikan tarkastukset, jotta mitoitusoletukset voidaan varmistaa rakentamisen aikana.

19 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Helpot kohteet (GL1) Jos rakennuspaikalta on käytettävissä kaavoituksen tai muissa yhteyksissä tehtyjen pohjatutkimusten tuloksia tai muita tietoja laajuudeltaan ja laadultaan riittävinä siten, että niiden perusteella pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjarakentaminen voidaan toteuttaa luotettavasti ja turvallisesti, pohjatutkimusta ei tarvitse tehdä rakennushankkeen yhteydessä helpoissa (GL1) ja vaativissa (GL2) pohjarakennuskohteissa. (Geoteknisen luokan valinta ks. Luku 2.3). Helpoissa (GL1) pohjarakennuskohteissa selvitykseksi voi riittää perustelluista syistä ennakolta tehty asiantuntijan suorittama maastokatselmus, jonka perusteella tehdyt päätelmät rakennuspaikan pohjasuhteista aina esitetään kirjallisesti ja liitetään rakennuskohteen muuhun suunnitelmaraporttiin. Tavanomaisesti maastokatselmus varmistetaan vähintään paino- tai porakonekairauksella perustettavan rakennuksen jokaisen nurkan tai yksittäisen rakenteen kohdalta. Suositeltavin kairausmenetelmä on heijarikairaus, jonka avulla voidaan paalujen pituudet määrittää luotettavammin kuin painokairauksella. Puristinheijarikairaus on rinnastettavissa heijarikairaukseen lyöntivaiheen osalta. Jos rakennuspaikalta on käytettävissä kaavoituksen tai muissa yhteyksissä tehtyjen pohjatutkimusten tuloksia tai muita tietoja laajuudeltaan ja laadultaan riittävinä siten, että niiden perusteella pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjarakentaminen voidaan toteuttaa luotettavasti ja turvallisesti, ei erillisiä pohjatutkimuksia tarvitse tehdä rakennushankkeeseen. Helpoissa kohteissa voidaan lyöntipaalun dokumentoitua asentamista tietyin edellytyksin pitää heijarikairausta vastaavana pohjatutkimusmenetelmänä. Paalujen geotekninen murtokestävyys määritetään tällöin yleensä paalutuskaavaan perustuvan loppulyöntiehdon perusteella. Vastaavasti voidaan porapaalun dokumentoitua asentamista tietyin edellytyksin pitää porakonekairausta vastaavana pohjatutkimusmenetelmänä. Paalujen geotekninen kestävyys varmistetaan tällöin poraamalla paalu riittävän syvälle, yleensä 0,5 1,0 m ehjään kallioon, ja/tai lyömällä poravasaralla loppulyönnit paalun yläpäähän. Geoteknisen luokan 1 menetelmiä voidaan käyttää vain, kun riski kokonaisvakavuuden tai maapohjan liikkeiden suhteen on merkityksetön, tai pohjaolosuhteissa, jotka ovat vastaavista kohteista saadun vertailukelpoisen kokemuksen perusteella riittävän yksinkertaisia. Näissä tapauksissa rutiinimenetelmiä voidaan käyttää perustusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Geoteknisen luokan 1 menetelmät ovat riittäviä ainoastaan silloin, kun kaivu ei ulotu vedenpinnan alapuolelle tai jos paikalliset vertailukelpoiset kokemukset osoittavat, että ehdotettu vedenpinnan alapuolelle ulottuva kaivanto on yksinkertainen toteuttaa Vaativat kohteet (GL2) Vaativissa (GL 2) pohjarakennuskohteissa tehdään riittävän yksityiskohtaiset ja laajat pohjatutkimukset, että niiden perusteella pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjarakentaminen voidaan toteuttaa luotettavasti ja turvallisesti.

20 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Pohjatutkimukset on ulotettava niin laajalle alueelle, että maapohjan geotekniset ominaisuudet saadaan selvitettyä paalutuksen koko vaikutusalueella vaatimustason mukaisesti. Pohjatutkimukset ulotetaan niin syvälle, että kaikki maapohjassa olevat kerrostumat, joilla voi olla vaikutusta rakenteisiin, paalujen asentamiseen ja geotekniseen kestävyyteen tai maapohjan muodonmuutosominaisuuksiin, saadaan selvitettyä. Geoteknisen luokan 2 suunnittelussa kenttä- ja laboratoriokokeissa sekä suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää rutiinimenetelmiä. Vastaavan pohjarakennesuunnittelijan on tarkistettava, että pohjatutkimuspisteitä on riittävästi ja että pohjatutkimus on tehty rakennuskohteen vaativuuden huomioon ottaen sopivalla pohjatutkimusmenetelmällä. Paalutuksen suunnittelua varten käytetään pohjatutkimusmenetelminä vaativissa kohteissa painokairauksen lisäksi esimerkiksi heijari-, puristin-, puristinheijari- ja porakonekairausta. Tavanomaisesti suositellaan käytettäväksi vähintään kahta eri kairausmenetelmää. Suunniteltaessa lyöntipaaluja voidaan heijarikairaus korvata painokairauksella, jos varmistutaan, että paalut ulottuvat tiiviiseen karkearakeiseen maa- tai moreenikerrokseen, jonka alapuolella ei ole pehmeitä maakerroksia. Tutkimuspisteet sijoitetaan vähintään perustettavan rakennuksen tai rakenteen jokaiseen nurkkaan ja pohjasuhteiden vaihtelun jyrkkyydestä riippuen 5 15 m välein. Kairaukset pyritään ulottamaan vähintään 1 2 m paalujen oletetun tavoitetason alapuolelle. Porakonekairaukset ulotetaan vähintään 3 m kallioon ja 2 m paalun kärjen tavoitetason alapuolelle. Suunniteltaessa injektoituja paaluja löyhiin kitkamaakerroksiin, voidaan paalujen vaippavastusta arvioida yleensä luotettavammin puristin- ja painokairauksen kuin heijarikairauksen perusteella. Kallioon tukeutuvien porapaalujen suunnittelua varten tehdään vähintään porakonekairauksia. Maakerrosten porattavuuden arvioimiseksi voi olla tarpeellista tehdä myös heijarikairauksia. Jos paino- tai heijarikairauksia ei tehdä, suositellaan otettavaksi häiriintyneet näytteet yhdestä pisteestä neljää kairauspistettä kohti maakerrosrajojen määrittämiseksi. Paalun nurjahduskestävyyden laskennassa tarvittavan hienorakeisen maakerroksen suljetun leikkauslujuuden määrittämiseksi tehdään pehmeissä eloperäisissä ja hienorakeisissa maakerroksissa yleensä siipikairauksia. Suositeltavaa on lisäksi ottaa maanäytteet, joista määritetään kokoonpuristuvuus- ja/tai lujuusominaisuudet ödometri- ja/tai kolmiaksiaalikokeella Jos painokairausten perusteella voidaan luotettavasti varmistua siitä, että paalun nurjahduskestävyys ei ole mitoittava, ei siipikairausta kuitenkaan tarvitse tehdä. Jos esimerkiksi painokairausvastus on kierron puolella, voidaan suljetun leikkauslujuuden riittävällä varmuudella otaksua olevan vähintään 10 kpa. Paineellisen pohjaveden esiintyminen arvioidaan ja tarvittaessa mitataan.

21 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Erittäin vaativat kohteet (GL3) Erittäin vaativille kohteille noudatetaan vähintään kohdassa esitettyjä vaatimuksia. On mahdollista, että SFS-EN määritelty tutkimusten laajuus ei ole riittävä täyttämään mitoitusvaatimuksia erittäin suurille tai epätavallisille rakenteille sekä rakenteille, joihin liittyy epätavallisia riskejä tai epätavallisen tai poikkeuksellisen vaikeita pohja- tai kuormitusolosuhteita. Erittäin vaativissa kohteissa pohjatutkimus tehdään jokaisen perustuksen kohdalta sekä suurten perustusten esimerkiksi siltojen paaluanturoiden jokaiselta nurkalta. Kallion päällä olevien maakerrosten ominaisuudet selvitetään. Maalajit ja niiden kerrosrajat määritetään ottamalla riittävästi maanäytteitä. Erityistä tarkkuutta vaaditaan suunniteltaessa lyöntipaaluja, kun kallion pinnalla ei ole riittävän sivuvastuksen muodostavaa kerrosta, joka estäisi paalun kärjen luistamisen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi, kun: hienorakeiset maakerrokset ulottuvat kaltevaan kallionpintaan asti kaltevan kalliopinnan päällä on löyhä karkearakeinen maatai moreenikerros kaltevan kalliopinnan päällä oleva tiivis karkearakeinen maatai moreenikerros on niin ohut, että paalujen alapään sivuttaissuuntainen tuki ei ole riittävä Käytettäessä paalun kestävyyttä sivukuormituksessa hyväksi esimerkiksi vaakakuormitetuissa tai taivutusrasitetuissa paaluissa selvitetään erityisesti paalun yläosaa tukevien maakerrosten lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Suositeltavat kairausmenetelmät eri geoteknisissä luokissa Taulukkoon 3.1 on koottu suositeltavat kairausmenetelmät eri geoteknisissä luokissa paalun asennustavan mukaan. Kairausmenetelmien valintaan ja kairausten laajuuteen vaikuttavat myös paalun toimintatapa (koheesio-, kitka vai tukipaalu), paalun kärjen tukeutumistaso, paalutyyppi, mahdollinen paalun jälki-injektointi ja pohjasuhteiden vaihtelut. Taulukko 3.1. Suositeltavat kairausmenetelmät eri geoteknisissä luokissa. GL1 GL2 GL 3 Lyöntipaalut DP, WST DP, WST, B DP, WST, B Puristuspaalut DP, WST DP, WST, CPT/CPTU DP, WST, B, CPT/CPTU Porapaalut B DP, WST, B DP, WST, B Kaivinpaalut WST, B DP, WST, B DP, WST, B Taulukossa käytetyt lyhenteet SFS-EN mukaisesti, porakonekairausta ei esitetty SFS-EN Painokairaus WST Heijarikairaus DP Porakonekairaus B Puristinkairaus CPT/CPTU (CPTU on puristinkairaus huokosvedenpaineen mittauksella) Lisäksi paalun nurjahduskestävyyden laskennassa tarvittavan hienorakeisen maakerroksen suljetun leikkauslujuuden määrittämiseksi tehdään pehmeissä eloperäisissä ja hienorakeisissa maakerroksissa yleensä siipikairauksia (FVT).

22 Paalutusohje 2010, Osa 1 Lausuntoversio Perustusten vahvistuskohteet Vaativissa (GL2) ja erittäin vaativissa (GL3) korjausrakentamiskohteissa tehdään riittävän yksityiskohtainen kuntotutkimus, jolla selvitetään kantavien rakenteiden toiminta ja perustusten kestävyys perustusten suunnitellun käyttöiän aikana. Muutostöiden aikaiset väliaikaiset kuormitustilanteet otetaan huomioon. Kuntotutkimuksen osana selvitetään perustusten ja maanvastaisten rakenteiden kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä tarvittaessa radonriskit, rakennuspaikan pilaantuneet maakerrokset ja rakentamisessa käytetyt muut terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet sekä ympäröivien toimintojen aiheuttama tärinätaso. Syyt perustusten vaurioitumiseen selvitetään. Perustusten vahvistuskohteissa olemassa olevien pohjarakenteiden ja pohjasuhteiden selvittäminen aloitetaan arkistotietojen inventoinnilla, joita rakennuksesta tai ympäristöstä on saatavilla. Perustamistapa voidaan selvittää myös koekuoppatutkimuksella tai koetinkairauksella. Koekuoppatutkimuksissa todetaan perustamistavan lisäksi perustusten kunto. Koekuopat kaivetaan sisätiloissa yleensä lapiotyönä ja rakennuksen ulkopuolella kaivinkoneella. Havainnot dokumentoidaan valokuvien ja piirrosten avulla. Erikseen kirjattavia asioita voivat olla esimerkiksi perustusten mitat ja korkeustasot, perustusten kunto, alapohjan rakenne ja kunto, anturan alla oleva mahdollinen tyhjätila, veden virtaus koekuoppaan, havainnot vanhoista paaluista, niiden koosta ja keskinäisestä sijainnista jne. Koekuoppatutkimusten yhteydessä tehtävien näytteenottojen tavoitteena on selvittää perustusrakenteiden jäljellä oleva käyttöikä. Esimerkiksi puupaalujen lahoisuus, maaperän aggressiivisuus, betonin lujuus kuormansiirtorakenteiden suunnittelua varten, PAH-aineiden (esimerkiksi kreosootti) mahdollinen olemassaolo jne. selvitetään tarvittaessa. Ennen maastotutkimuksiin ryhtymistä on kohteessa suositeltavaa suorittaa kuitenkin maastokatselmus, jonka perusteella laaditaan varsinainen pohjatutkimussuunnitelma. Perustusten vahvistuskohteiden tutkimuksissa käytettävät kairausmenetelmät ja laboratoriotutkimukset ovat pääasiassa samoja kuin uudisrakentamisessakin. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä siihen, että kairauspisteiden kohdilta selvitetään kaapeleiden ja johtojen sijainti. Pohjaveden painetaso määritetään olemassa olevista havaintoputkista tai asentamalla uusia havaintoputkia rakennuksen sisä- ja/tai ulkopuolelle. Paalutustyön suunnittelua varten selvitetään tärinäherkät rakenteet ja laitteet. Selvitysalueen laajuudeksi otaksutaan yleensä m tärinälähteestä. Tärinäherkät laitteet luetteloidaan, selvitetään sallitut tärinärajat ja tutkitaan mahdollisuus tärinävaimentaa laitteet sekä mahdollinen työaikoja koskeva rajoitus. Paalutustyön aikana suoritetaan tärinän tarkkailua mittauksin ja muutetaan valittuja työmenetelmiä tarpeen mukaan. Paalutyypin ja paalutustyön suunnittelua varten selvitetään myös käytettävissä olevien tilojen mitat.

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen

Lisätiedot

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

RR-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille

RR-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille RR-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille Päivitetty 01/20 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee lyömällä asennettavia RR75- RR220-paaluja. Ruukin valmistama RR-paalu TM on rekisteröity

Lisätiedot

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13250 Porapaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13250 Porapaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. Tässä luvussa käsitellään poraamalla asennettavia teräspaaluja. Käsiteltävät

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille

EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus LIITE 26 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-2:2007 kanssa.

Lisätiedot

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo

Lisätiedot

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13212 Teräspaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13212 Teräspaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. 13212.1 Teräspaalujen materiaalit Esivalmistetut teräspaalut ovat CE-merkittyjä.

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen

Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Rakentamisen tilastotietoa Teräspaaluperustusten suunnittelu pohjatutkimukset paalutyypin

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas

Perustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen

Lisätiedot

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma

Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma KAIVANTOJEN TURVALLISUUS MINISEMINAARI 25.11.2014 Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Pentti Virkkunen 1 1. KAIVANTOPROJEKTIN HALLINTA Rakennuttajan, suunnittelijan ja urakoitsijan projektinhallintakyvyt

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Uudet ohjeet Teräsbetonipaalut suunnitellaan uuden paalutusohjeen PO-2011 ja SFS-EN 1992 (Eurocode 2) mukaan PO-2011 on Suomen kansallinen ohje jota tehdessä

Lisätiedot

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.

TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op. TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.207 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI..2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.kirjan nro, vsk. uettele sillan tavanomaiset varusteet ja laitteet sekä niiden tehtävät.

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

Selvitys yksi- ja monilaippaisten ruuvipaalujen laskennallisesta mitoittamisesta

Selvitys yksi- ja monilaippaisten ruuvipaalujen laskennallisesta mitoittamisesta Ruuvipaalujen geotekninen mitoittaminen Selvitys yksi- ja monilaippaisten ruuvipaalujen laskennallisesta mitoittamisesta Jukka Rantala 14.10.2008 Tilaaja: Paalupiste Oy Paalupiste Oy, Kesäniityntie 25,

Lisätiedot

HTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM

HTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM HTM HT-TERÄSPAALUT HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet ver. 9/2014 HTM Sisällys 1. HT-paalut... 3 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus... 3 1.2 Pienpaalut (HT90 HT320)... 3 1.2.1 Rakenne ja teräslaji...

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma

Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 22.5.2014 Kaivantojen turvallisuus, urakoitsijan näkökulma Pentti Virkkunen 1 1. Kaivantojen turvallisuus Näkemys: Kaivantoprojekteissa on liikaa yllätyksiä, häiriöitä

Lisätiedot

MAANVARAINEN PERUSTUS

MAANVARAINEN PERUSTUS MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Betoniteollisuuden paaluseminaari

Betoniteollisuuden paaluseminaari Betoniteollisuuden paaluseminaari 1 Betoniteollisuuden paaluseminaari 01.12.2011 Sokos Hotel Vantaa Uusi paalutusohje PO-2011 7.12.2011 Päivän sisältö Paalutusohje PO 2011 Loppulyöntien laskentaperusteet

Lisätiedot

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

13211 Teräsbetonipaalut

13211 Teräsbetonipaalut InfraRYL, osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. 13211.1 Teräsbetonipaalujen materiaalit Esivalmistetut teräsbetonipaalut

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET

SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Sillan geotekninen suunnittelu SILLAT JA MUUT TAITORAKENTEET. p50. y50 y T

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Sillan geotekninen suunnittelu SILLAT JA MUUT TAITORAKENTEET. p50. y50 y T 11 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA SILLAT JA MUUT TAITORAKENTEET pu 3 1 p50 2 0 y50 yu yt yt Sillat ja muut taitorakenteet Liikenneviraston ohjeita 11/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Passiivipaineen

Lisätiedot

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä

NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset. Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä NR-rakenteisiin liittyvät kansalliset vaatimukset Matti J. Virtanen NR-päivät 16.1.2014 Messilä Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet kuuluvat EN 14250 soveltamisalaan yleensä Poikkeuksia käsitellään näillä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS 21.11.2014 Työnumero 140107 LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkalan kunta Pirkkala ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23

Lisätiedot

Tuulivoimalan porapaaluperustus

Tuulivoimalan porapaaluperustus Tuulivoimalan porapaaluperustus Geotekniikan päivä 17.11.2005 Sakari Lotvonen, PSV-Maa ja Vesi Oy Jouko Viitala, LEMCON Oy Hannu Jokiniemi, Ruukki Sami Eronen, Ruukki 15 March 2006 www.ruukki.com Sami

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

Perustaminen paalujen varaan pystysuoran paaluryhmän paalukuormien laskeminen

Perustaminen paalujen varaan pystysuoran paaluryhmän paalukuormien laskeminen Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto Heidi Silvennoinen Opinnäytetyö Perustaminen paalujen varaan pystysuoran paaluryhmän paalukuormien

Lisätiedot

Alkusanat. Kolmannen painoksen alkusanat

Alkusanat. Kolmannen painoksen alkusanat Alkusanat Teräsputkipaalujen käyttö siltojen perustamisessa on lisääntynyt vuoden 1989 jälkeen, jolloin otettiin koekäyttöön ohje Teräsputkipaalut, TVH 723448. Tänä aikana on saatu lisää kokemusta ja tutkimustietoa

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU

www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin teräspaalujen varaan Ruukki RR -PAALU RUUKIN TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille

Lisätiedot

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m

Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m Erään teräsrunkoisen teoll.hallin tarina, jännev. > 40-50 m 1 HALLIN ROMAHDUS OLI IHAN TIPALLA - lunta katolla yli puoli metriä, mutta paino olennaisesti alle 180 kg neliölle KEHÄT HIEMAN TOISESTA NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS 27.04.2012 Työnro 120007 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Cargotec Valmetinkatu Tampere A-Insinöörit Suunnittelu Oy TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Harakantie 18

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Korkea rakentaminen Tampereen tornihotelli

Korkea rakentaminen Tampereen tornihotelli Korkea rakentaminen Tampereen tornihotelli DI Sami Punkari 17.2013 Tampereen Tornihotelli 16.9.2013 elementtiasennus 16.krs TAMPEREN TORNIHOTELLI POHJASUHTEET PERUSTAMISTAPAVAIHTOEHDOT PERUSTAMINEN TUETTU

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä

Lisätiedot

RT- 2011 24.11.2011-1 -

RT- 2011 24.11.2011-1 - RT-2011 24.11.2011-1- Tämä tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen. Tämän tuotelehden mukaisia paaluja ovat oikeutettuja valmistamaan

Lisätiedot

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014 Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla Pekka Ruuti 23.01.2014 Esityksen sisältö Toteutettuja paalutuskohteita Arabianrannassa, Vuosaaressa sekä Kalasataman alueella. Menetelmät Kustannusvertailu

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSSELOSTUS. Seinäjoen kaupunki ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS NURMOSSA 13.3.2015

POHJATUTKIMUSSELOSTUS. Seinäjoen kaupunki ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS NURMOSSA 13.3.2015 POHJATUTKIMUSSEOSTUS 7108 Seinäjoen kaupunki AUEEINEN POHJATUTKIMUS NURMOSSA 13.3.2015 2 7108 SISÄYSUETTEO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 3 2. TUTKIMUSTUOKSET... 3 2.1. Rakennuspaikka yleisesti...

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Eurokoodiaikaan siirtymisen tuskaa + keskustelua havaituista ongelmista ja mahdollisuuksista (Paalujen mitoitus eurokoodiaikana)

Eurokoodiaikaan siirtymisen tuskaa + keskustelua havaituista ongelmista ja mahdollisuuksista (Paalujen mitoitus eurokoodiaikana) Eurokoodiaikaan siirtymisen tuskaa + keskustelua havaituista ongelmista ja mahdollisuuksista (Paalujen mitoitus eurokoodiaikana) Betoniteollisuuden paaluseminaari 2013 28.11.2013 Jouko Törnqvist, VTT 2

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen

Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen Espoon kaupunki 2 Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluokat alustavine perustamistapoineen RAKENNET- TAVUUS- LUOKKA 1. Helposti 2. Normaalisti 3 a. Vaikeasti pehmeikkö 3 b. Vaikeasti rinnemaasto

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

B3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Pohjarakenteet Määräykset ja ohjeet 2004. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista

B3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Pohjarakenteet Määräykset ja ohjeet 2004. Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista B3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Pohjarakenteet Määräykset ja ohjeet 2004 1 Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista Annettu Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2003 Ympäristöministeriön päätöksen

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

G271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc

Lisätiedot

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Torninosturin perustuksen mitoitus

Torninosturin perustuksen mitoitus Petri Rantanen Torninosturin perustuksen mitoitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Insinöörityö 29.4.2014 Alkulause Tämä insinöörityö tehtiin Pasilassa, Finnmap Consulting

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat

Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat N. Vogt, Technische Universität München, Zentrum Geotechnik, Germany B. Schuppener, Federal Waterways Engineering and Research

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 2 FMC 47683.138.138 2.5.2011 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset...5 2.3 Suunniteltu

Lisätiedot

YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Seija Takanen Päivämäärä 31.5.2012 YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Laatija Jouni Mali Tarkastanut Timo Raitanen Viite projekti 82142235 1. YLEISTÄ Ramboll Finland Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Repokallion kaava-alue

Repokallion kaava-alue S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5

Lisätiedot

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta VAPAALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta VAPAALA 13005 30 Ilpolantie 12 AO 621 180 0 117 000 13005 31 Ilpolantie 14 AO

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI Alangon alueellinen pohjatutkimus

LAPUAN KAUPUNKI Alangon alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSSEOSTUS 3636 26.10.2012 APUAN KAUPUNKI Alangon alueellinen pohjatutkimus 3636/POHJATUTKIMUSSEOSTUS SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 2 2 TUTKIMUSTUOKSET... 2 2.1 Tutkimuspaikka

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot