RR-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RR-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille"

Transkriptio

1 RR-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet lyötäville RR-paaluille Päivitetty 01/20

2 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee lyömällä asennettavia RR75- RR220-paaluja. Ruukin valmistama RR-paalu TM on rekisteröity tuotemerkki. RR-paalut ja niissä käytettävät osat valmistetaan kontrolloiduissa tehdasolosuhteissa ja tuotteiden valmistuksen laatua valvoo VTT. RR-paalutusohje perustuu Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL ry) ja Suomen Geoteknillisen yhdistyksen (SGY r.y.) julkaisemaan Pienpaalutusoh-jeeseen (PPO-2007). Tämä ohje korvaa aikaisemmin julkaistut Ruukin ohjeet RR-paalutusohje ja RR-paalutusohjekirja. Loppulyöntiehtoja on eri lyöntilaitteilla asennettaville RR-paaluille esitetty Ruukin ohjeessa RR-paalut, Loppulyöntitaulukot. Ohje on saatavissa osoitteesta Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tuotevalikoimaamme vastaamaan tarpeitasi. 2

3 RR-paalutusohje 2. Käyttökohteet RR-paaluja käytetään erilaisten rakennusten ja rakenteiden kuten pientalojen, kerrostalojen, teollisuusrakennusten, liikenneväylien ja siltojen perustamisessa. RR-paalut soveltuvat myös erittäin hyvin käytettäväksi perustusten vahvistamisessa, koska paalujen jatkaminen on luotettavaa ja nopeaa. RR-paalujen keskeisimpiä etuja ovat: Laaja mittavalikoima, jolloin paalutyyppi voidaan optimoida vastaamaan kuormitusta. Nopea ja kustannustehokas jatkostekniikka, jolloin materiaalihukka on vähäinen ja paaluelementtien pituus voidaan valita olosuhteiden ja asennuskaluston mukaan. Suuri kantavuus suhteessa paalun kokoon, jolloin maan siirtymät ja asentamisesta aiheutuva tärinä ovat pieniä. Soveltuvien asennuskalustojen monipuolisuus, jolloin lyöntilaitteiden ja peruskoneiden koot ja ominaisuudet voidaan valita olosuhteiden mukaan. 3. Pohjatutkimukset Yleistä RR-paalujen suunnittelua varten tehtäviä pohjatutkimuksia säätelevät yleisellä tasolla Suomen rakentamismääräyskokoelman osa B3 ja SFS-EN Yksityiskohtaisempia ohjeita ja suosituksia pohjatutkimuksista on annettu PPO-2007:ssa. RR-paalujen tarvittavat pituudet voidaan luotettavimmin määrittää heijari- tai porakonekairauksen avulla. Myös painokairausta voidaan eräissä pohjasuhteissa pitää riittävän luotettavana menetelmänä. Pehmeiden eloperäisten ja hienorakeisten maakerrosten suljettu leikkauslujuus määritetään joko suoraan esimerkiksi siipikairauksella tai arvioidaan välillisesti esimerkiksi painokairausvastuksen perusteella. Paalutuskohteen vaativuudesta ja paalujen toimintatavasta riippuen voi olla tarpeellista ottaa maanäytteitä hienorakeisista ja eloperäisistä maakerroksista esimerkiksi lujuus- ja kokoonpuristuvuusominaisuuksien määrittämiseksi laboratoriokokeiden avulla. Korroosio-olosuhteiden tavanomaisuus todetaan tavanomaisilla pohjatutkimuksilla tilanteissa, joissa ei ole aihetta olettaa maapohjan pilaantumista. Epävarmoissa olosuhteissa todetaan erikoistutkimuksien perusteella, että aggressiivisen olosuhteen raja-arvot eivät ylity. Tavanomaisesta poikkeavien olosuhteiden määrittämistä on käsitelty PPO-2007:ssa. 4. RR-paalujen materiaalit ja varusteet Yleistä RR-paalujen rakenne ja osat on esitetty kuvassa 1. Teräslajit ja standardit RR-paalujen teräslaji on S440J2H, jonka kemiallinen koostumus ja mekaaniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. 3

4 Paalujen tekniset toimitusehdot ovat standardin SFS-EN ja mitat sekä toleranssit standardin SFS-EN mukaisia. Paaluputket ja -elementit RR-paalujen mitat ja poikkileikkaussuureet on esitetty taulukossa 6. RR-paalut toimitetaan joko paaluputkina tai valmiina paaluelementteinä, jolloin elementin toiseen päähän on valmiiksi asennettu ulkopuolinen holkkijatkos. Paaluputket valmistetaan paalutyyppiin RR115/6,3 asti 6 m pituisina. Tätä suuremmat koot katkaistaan valmistuslinjalla 12 m pituuteen. Paaluelementtien suositeltavat projektikohtaiset pituudet ovat 12 m jako-osia (6, 4, 3, 2, 1,5, 1,2 ja 1,0 m), jolloin katkaisusta ei synny hukkaa (taulukko 2). Erikoismittoja valmistetaan sopimuksen mukaan. RR-paaluelementit varustetaan jatkoksen tai sen välittömään läheisyyteen kiinnitetyllä teipillä, jossa on Ruukki -nimen lisäksi teksti RR-paalu sekä tyyppihyväksyntänumero. Vaihtoehtoisesti samat tiedot esitetään paaluelementin kyljessä mustesuihkulla merkittynä. Taulukko 1. Teräslajin S440J2H ominaisuudet Paaluputket toimitetaan taakkalapuilla varustettuina, joista ilmenee valmistajan ja mittatietojen lisäksi RR-paalujen teräslaji S440J2H. Ilman näitä merkintöjä paaluputkea ei saa käyttää RR-paalussa. Varusteet Kärkikappaleet Paalun kärki suojataan joko maa- tai kalliokärjellä. Yleisin tyyppi on maakärki. Kärkikappaleet kiinnittyvät paaluun kitkan välityksellä. Kalliokärjen dubbi valmistetaan karkaistusta erikoisteräksestä, jolla varmistetaan hyvä tunkeutumiskyky kallioon. Pohjarakennesuunnittelija valitsee kärkikappaleen tyypin olosuhteiden mukaan. Kärkikappaleet toimitetaan pakkauksessa, joka on varustettu tyyppihyväksyntäteipillä. Jatkokset RR-paaluissa käytetään kitkaan perustuvia jatkoksia, jotka täyttävät PPO-2007 jäykkäjatkoksille asetetut vaatimukset (taulukko 3). RR60-RR115 paaluissa jatkos on aina ulkopuolinen kaksoiskartioitu holkkijatkos. Ulkopuolisen jatkoksen Kemiallinen koostumus max. C [%] Mn [%] P [%] S [%] CEV 0,16 1,60 0,020 0,018 0,39 Paaluhattu Mekaaniset ominaisuudet f y min f u A 5 min Iskusitkeys* ) [MPa] [MPa] [%] T [ o C] KV min [J] *) Yli mm ainepaksuudella iskusitkeysvaatimus on sovittava erikseen. Taulukko 2. Paaluelementtien pituudet Ulkopuolinen jatkos Paalutyyppi RR75 RR90 RR115/6,3 RR115/8 RR140/8 RR140/ RR170/ RR170/12,5 Sisäpuolinen jatkos 12 m O X X X X O 6 m X X X X X X O O 4 m O O O O O O O O 3 m O O O O O O O O 2 m O O O O O O O O 1,5 m O O O O O O O O 1,2 m O O O O O O O O 1,0 m O O O O O O O O Maakärki Kalliokärki X=varastomitta O=projektikohtainen mitta =ei valmistuksessa Kuva 1. RR-paalun rakenne ja osat 4

5 zz RR-paalutusohje pysyminen paikoillaan lyönnin aikana varmistetaan hitsillä, joka tehdään tehtaalla jatkosholkin kiinnittämisen yhteydessä. Työmaahitsauksia ei tarvita. RR140 ja RR170/ paalut voidaan jatkaa joko ulkotai sisäpuolisella jatkoksella. RR170/12,5 ja RR220 paalut jatketaan aina sisäpuolisella jatkoksella. Sisäpuoliset jatkokset toimitetaan irrallisina pakkauksessa, joka on varustettu tyyppihyväksyntäteipillä. Hitsaamalla jatkettaessa noudatetaan PPO-2007 ohjeita. Ruukin ohjeessa Teräsputkipaalujen jatkaminen hitsaamalla (www.ruukki.com) on annettu suosituksia hitsattujen jatkosten tekemiseen. Paaluhatut RR-paalun yläpäähän asennetaan yleensä paaluhattu, jonka avulla ylärakenteiden kuormat siirretään paalulle. Paaluhattu keskitetään paaluvarteen sisäpuolisella holkilla, jolloin holkin tehtävänä on pitää paaluhattu paikallaan. Paaluhattujen vakiokoot on esitetty taulukossa 4. Ruukin paaluhatut toimitetaan pakkauksessa, joka on varustettu tyyppihyväksyntäteipillä. Taulukko 3. Jatkosten lujuus- ja jäykkyysominaisuuksien vähimmäisarvot. Paalutyyppi Vetolujuus Puristuslujuus Myötömomentti M Taivutusjäykkyys EI (0,3-0,8 M) RR75 74 RR90 87 RR115/6,3 114 RR115/8 176 RR140/8 218 RR140/ 269 RR170/ 328 RR170/12,5 404 RR220/ 434 RR220/12,5 535 P paalu M paalu 0,75xEI paalu Taulukko 4. RR-paaluhattujen varastokoot Paalutyyppi Paaluhatun mitat [mm x mm x mm] RR75, RR x 150 x 15 RR115/6,3 200 x 200 x 20 RR115/8, RR x 250 x 25 RR170, RR x 300 x 30 5

6 5. Suunnittelu Yleistä RR-paalut suunnitellaan Suomen rakentamismääräyskokoelman B-osien määräysten tai Eurokoodi-suunnittelujärjestelmän mukaisesti. Molemmat suunnittelujärjestelmät on esitetty PPO-2007:ssa. RR-paalujen mitoitus käsittää ainakin seuraavat tarkastelut: Geotekninen kestävyys Paalun rakenteen kestävyys poikkileikkauksen taivutusmurtokestävyys paalun nurjahdus maan sivuvastuksen murtoarvon ylittyessä Siirtymät Pitkäaikaiskestävyys Mikäli tarkempia laskelmia tai selvityksiä ei tehdä, rajoitetaan RR-paalun kestävyyttä PPO-2007 mukaan asettamalla teräspoikkileikkauksen keskeiselle puristusjännitykselle käyttörajatilassa eri paalutusluokissa taulukon 5 mukainen maksimiarvo. Taulukon 5 perusteella ja kahdella eri korroosiovaralla lasketut suurimmat suositeltavat RR-paalujen sallitut kantavuudet (P sall ) on esitetty taulukossa 11. Geotekninen kestävyys RR-paalujen geotekninen kestävyys määritetään PPO ohjeiden mukaisesti. Tukipaalut RR-paalut suunnitellaan yleensä kärjellään kantaviksi tukipaaluiksi, jolloin paaluille määritetään loppulyöntiehto, jolla tarvittava geotekninen kestävyys saavutetaan. Loppulyöntiehdon määrittämisestä on annettu ohjeita PPO-2007:ssa. Loppulyöntiehtoja eri lyöntilaitteiden ja RR-paalutyyppien yhdistelmille on esitetty Ruukin ohjeessa RR-paalut, Loppulyöntitaulukot (www.ruukki.com). Taulukko 5. Lyöntipaalun teräsosan suurin suositeltava keskeinen puristusjännitys käyttörajatilassa (PPO-2007) Paalutusluokka III II IB IA Suurin keskeinen puristusjännitys 0,33f y 0,40f y 0,50f y 0,58f y f y = 440 MPa RR-paalulle Taulukko 6. RR-paalujen poikkileikkaussuureet A = Teräspoikkileikkauksen pinta-ala Korroosiovähennetyt poikkileikkaussuureet D A u = Paalun vaipan pinta-ala W el = Taivutusvastus A 1,2 = Poikkileikkausala 1,2 mm A b = Paalun kärjen pinta-ala EI = Taivutusjäykkyys korroosiovähennyksen jälkeen Paalu D [mm] t [mm] M [kg/m] A [mm 2 ] A u [m 2 /m] A b [mm 2 ] W el [cm 3 ] EI [knm 2 ] A 1,2 [mm 2 ] EI 1,2 [knm 2 ] A 2,0 [mm 2 ] EI 2,0 [knm 2 ] RR75 76,1 6,3, , , RR90 88,9 6,3 12, , , RR115/6,3 114,3 6,3 16, , , RR115/8 114,3 8,0 21, , , RR140/8 139,7 8,0 26,0 33 0, , RR140/ 139,7,0 32, , , RR170/ 168,3,0 39, , , RR170/12,5 168,3 12,5 48, , , RR220/ 219,1,0 51, , , RR220/12,5 219,1 12,5 63, , ,

7 RR-paalutusohje Taulukko 7. RR-paalun kaarevuussäde R taskulampun avulla R [m] Valo näkyy [m] Kitkapaalut Paksuissa kitkamaakerroksissa RR-paalut voidaan suunnitella kitkapaaluiksi, jolloin osa geoteknisestä kestävyydestä muodostuu paalun vaipan ja maan välisestä kitkasta eli vaippavastuksesta. Vaippavastusta voidaan parantaa ja paalupituutta lyhentää käyttämällä injektoitua RR-paalua. Kitkapaalujen geotekninen mitoitus on esitetty PPO-2007:ssa. Sivukuormitetut paalut RR-paalujen sivukuormakestävyys määritetään PPO mukaisesti. Rakenteen kestävyys RR-paalun rakenteen kestävyys määritetään PPO-2007 mukaisesti. Nurjahduskestävyyden laskentaa varten on oletettava tai arvioitava paalun käyryys sekä tunnettava ympäröivän maaperän leikkauslujuus ja korroosioominaisuudet. Laskennoissa käytetään korroosiovähennettyjä poikkileikkaussuureita. Suunnitteluvaiheessa käyryyden oletetaan olevan PPO-2007 mukaisesti: L /400 jatketulla paalulla cr L /600 jatkamattomalla paalulla cr L cr kriittinen nurjahduspituus Maahan asennetun paalun kaarevuussädettä voidaan arvioida paaluun lasketun lampun ja taulukon 7 avulla. Tarkempi mittaus voidaan tehdä inklinometrillä. Taulukossa 11 on esitetty RR-paalujen rakenteen puristuskestävyyksiä nurjahduksen suhteen kahdella RR75 RR90 RR115/6,3 RR115/8 RR140/8 RR140/ RR170/ RR170/12,5 RR220/ RR220/12, ,4 7,5 9,8 7,4 8,9 11,6 9,5 11,8 15,4 9,3 11,6 15,1 11,8 14,4 18,6 11,6 14,2 18,3 14,2 17,2 22,3 14,0 16,9 21,9 18,7 22,9 29,6 18,5 22,6 29,2 eri alkukäyryydellä ja kuudella eri suljetulla leikkauslujuudella. Laskennat on tehty käyttäen kahta eri korroosiovaraa. Taulukossa on lisäksi esitetty PPO-2007 mukaiset suurimmat suositeltavat sallitut kantavuudet eri paalutusluokissa. Kuvissa 2 11 on esitetty rakenteen puristuskestävyydet nurjahduksen suhteen kun käyryys ilmoi-tetaan kaarevuussäteenä. Pienin kaarevuussäde edustaa vaikeita asennusolosuhteita ja lyhyitä paalu-elementtejä kun taas suurin kaarevuussäde soveltuu helppoihin asennusolosuhteisiin ja pitkiin paaluelementteihin. Mikäli paalua kuormittaa puristavan normaalivoiman lisäksi taivutusmomentti/vääntömomentti tai leikkausvoima, mitoitetaan paalu yhdistetyille rasituksille. Paalun kestävyys loppulyöntien aiheuttamille jännityksille tarkastetaan PPO-2007 mukaisesti. 7

8 Paalun kiinnittäminen yläpuolisiin rakenteisiin Paalun ja yläpuolisen rakenteen liitos voidaan mitoittaa nivelenä. Poikkeuksena ovat lyhyet alle 3 m:n pituiset paalut, jotka pyritään kiinnittämään ylärakenteeseen jäykästi. Paalu kiinnittyy ylärakenteeseen jäykästi yleensä silloin, kun paalun pää on vähintään 2 x D, kuitenkin vähintään 200 mm, betonin sisällä. Valua tärytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei paaluhattu nouse. Liitettäessä paalun yläpää suoraan yläpuoliseen teräsrakenteeseen, saadaan jäykkä kiinnitys tehtyä hitsaamalla. Korroosio Tavanomaisissa ja eräissä aggressiivisiksi luettavissa olosuhteissa teräspaalujen korroosio otetaan huomioon tavallisesti ns. korroosiovarana. Korroosiovaran käyttäminen tai ylimitoitus tarkoittaa paalun seinämäpaksuuden kasvattamista siten, että se on arvioidun käyttöiän - tavoitekäyttöiän - aikana tapahtuvan syöpymisen jälkeenkin vielä riittävä kantamaan rakenteelle suunnitellut kuormat. Tarvittava korroosiovara riippuu rakenteen tavoitekäyttöiästä sekä paalun ympäristön korroosio-ominaisuuksista. Tavanomaisesta poikkeavien olosuhteiden määrittämistä on käsitelty esimerkiksi PPO-2007:ssa. Taulukossa 9 on esitetty SFS-EN mukaiset suositeltavat korroosiovarat tavanomaisissa ja eräissä aggressiivisissa olosuhteissa. Vaihtoehtoisesti voidaan betonilla täyttämättömien RR-paalujen korroosion suuruuden arvioinnissa käyttää eräissä tavanomaisissa olosuhteissa taulukon 8 mukaisia arvoja. Taulukko perustuu korroosiohavaintojen tilastolliseen käsittelyyn, jossa olosuhteisiin liittyvä riski on otettu huomioon ns. kuoppakorroosiotekijällä ja mahdollinen sisäpuolinen korroosio teoreettisilla laskelmilla. Taulukko 8. Betonoimattomien RR-paalujen mitoittava korroosio vuodessa eri olosuhteissa.* Olosuhteet Korroosio vuodessa [mm] Homogeeniset luonnonmaaolosuhteet pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 1,2 Tiivistetyt kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 1,5 Tiivistämättömät kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella 2,0 *) Jouko Törnqvist: Teräsputkipaalujen korroosio - Mitoitus empiiriseen aineistoon pohjautuen, VTT Myös ulkopuolisen pinnoitteen käyttö korroosiosuojana on mahdollista, vaikka seinämäpaksuuden ylimitoitus on yleensä suositeltava menetelmä. Pinnoite on valittava siten, että se kestää asennuksenaikaiset rasitukset. Maassa olevat kivet ja lohkareet voivat vaurioittaa pinnoitetta. Sähköisiä suojausmenetelmiä käytettäessä on otettava huomioon järjestelmän vaatima sähkövirta tai uhrautuvien anodien vaihdettavuus/kestoikä. Siirtymät Pystysuuntaiset siirtymät syntyvät sekä paalun varren että maaperän muodonmuutoksista. Karkearakeiseen maakerrokseen tai kallioon tukeutuvan tukipaalun pystysuuntainen siirtymä on yhtä suuri kuin paalun varren kimmoinen kokoonpuristuma. Vaakasuuntaiset siirtymät voidaan määrittää esimerkiksi alustaluku- tai moduulimenetelmillä PPO mukaisesti. Siirtymien on pysyttävä ylärakenteen sallimissa rajoissa. 6. Paalutustyö Yleistä Paalutustyö tehdään PPO-2007 mukaisesti. Lyöntilaitteet Asennuskalustoista ja lyöntilaitteista on annettu ohjeita PPO-2007 kappaleessa RR-paalujen asentamiseen soveltuvat lyöntilaitteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: Pudotus- ja hydraulijärkäleet Paineilmavasarat Hydraulivasarat Pudotus- ja hydraulijärkäleet Pudotusjärkäleen pudotuskorkeus voidaan valita yleensä vapaasti ottaen kuitenkin huomioon kalustokohtaiset rajoitukset. Hydraulijärkäleillä suurin mahdollinen pudotuskorkeus vaihtelee yleensä välillä 0,4-1,5 m. Hydraulijärkäleet voivat olla joko kiihdytettyjä tai vapaasti putoavia. Taulukossa on esitetty PPO-2007 suositusten mukaiset järkäleen liikkuvan osan massan pienimmät ja suurimmat arvot RR-paaluille. Paineilma- ja hydraulivasarat Paineilmavasarat ovat nopeaiskuisia ja erityisesti sisätiloissa tapahtuvaan asennukseen soveltuvia lyöntilaitteita. Niiden tekniset ominaisuudet voivat vaihdella mallista ja vasaran kunnosta riippuen. 8

9 RR-paalutusohje Taulukko 9. Korroosion aiheuttama seinämäpaksuuden menetys [mm] maassa oleville suojaamattomille teräspaaluille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella (SFS-EN ). Tavoitekäyttöikä 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Tavanomaiset olosuhteet Häiriintymättömät luonnonmaat (hiekka, siltti, savi, liuskekivi) 0,00 0,30 0,60 0,90 1,20 1,20 Tiivistämättömät Tiivistetyt kivennäismaatäytöt kivennäismaatäytöt pohjavedenpinnan ylä- ja 0,18 0,70 1,20 1,70 2,20 0,18 0,70 1,20 1,70 2,20 alapuolella Tavanomaisesta poikkeavat tai aggressiiviset olosuhteet Saastuneet luonnonmaat ja teollisuusalueiden Tavanomaisesta maa-alueet poikkeavat 0,15 tai aggressiiviset 0,75 olosuhteet 1,50 2,25 3,00 Aggressiiviset Saastuneet luonnonmaat luonnonmaat ja (suo, teollisuusalueiden räme, turve) maa-alueet 0,20 0,15 1,00 0,75 1,75 1,50 2,50 2,25 3,25 3,00 Tiivistämättömät Aggressiiviset luonnonmaat ja aggressiiviset (suo, täyttömaat räme, turve) (tuhka, kuona) 0,50 0,20 2,00 1,00 3,25 1,75 4,50 2,50 5,75 3,25 Tiivistämättömät ja aggressiiviset täyttömaat (tuhka, kuona) 0,50 2,00 3,25 4,50 5,75 Huom. Korroosionopeudet tiivistetyissä täytöissä ovat pienempiä kuin tiivistämättömissä. Tiivistetyssä täytössä yllä olevat arvot voidaan jakaa kahdella. Annetut arvot ovat vain ohjeellisia. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon. 5 ja 25 vuodelle esitetyt arvot perustuvat mittauksiin, muut arvot on ekstrapoloitu. Korroosio ilmassa sadalle vuodelle: 1 mm normaali-ilmastossa ja 2 mm lähellä merta Hydraulivasarat ovat alun perin kiven ja lohkareiden rikotukseen tarkoitettuja laitteita, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi RR-paalujen asennuslaitteiksi. Paineilma- ja hydraulivasaroiden tyypillisiä teknisiä ominaisuuksia ja suositeltavia männän massoja on esitetty PPO-2007 kappaleessa Ruukin ohjeessa RR-paalut, Loppulyöntitaulukot (www.ruukki.com) on esitetty yksityiskohtaisia teknisiä ominaisuuksia Suomessa paalutuskäytössä oleville paineilma- ja hydraulivasaroille. Muut mahdolliset asennuslaitteet Täryttimen käyttö RR-paalun asentamisessa voi olla edullista tapauksissa, joissa paalut asennetaan määräsyvyyteen, kuten esimerkiksi meluesteiden paaluperustuksissa. Mikäli täryttimellä asennetuille paaluille on suunniteltu merkittäviä pystykuormia, on asentamisen lopetuskriteeri syytä varmistaa muilla lyöntilaitteilla tehtävillä tarkastuslyönneillä tai koekuormituksilla. Perustusten vahvistuskohteissa RR-paalut voidaan asentaa hydraulisilla tunkeilla puristamalla. Paalun asentaminen Yleistä Paalun asentamisesta on annettu ohjeita PPO-2007 kappaleessa Lyönnin aloittaminen Paalun lyönti aloitetaan yleensä jatkoksettomalla paalun osalla, esimerkiksi aiemmin katkaistun paalun hukkapalalla, jonka työmaalla katkaistuun päähän kiinnitetään kärkikappale (maa- tai kalliokärki) esimerkiksi lekalla lyömällä, tai muuten varmistutaan kärkikappaleen paikalla pysymisestä. Lyönti voidaan aloittaa myös paaluelementillä, jolloin ulkopuolinen jatkosholkki on ylöspäin. Paalun lyöntityö Lyöntien on oltava paalun pituusakselin suuntaisia ja keskeisiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä iskun keskeisyyteen käytettäessä painavia pudotus- ja hydraulijärkäleitä. Pehmeissä maakerroksissa käytetään pienempää lyöntienergiaa kuin loppulyönneissä, jolloin pysyvä painuma iskua kohti on kohtuullinen. Liian suuren Taulukko. Pudotus- ja hydraulijärkäleiden liikkuvan osan massat Paalu Paalu Järkäleen liikkuva osa [kg] [kg/m] min max RR75, RR90 12, RR115/6,3 16, RR115/8 21, RR140/8 26, RR140/ 32, RR170/ 39, RR170/12,5 48, RR220/ 51, RR220/12,5 63,

10 energian käyttäminen pehmeitä maakerroksia läpäistäessä voi aiheuttaa paaluun huomattavia vetojännityksiä, jolloin paalun jatkokset saattavat aueta. Jatkokset sulkeutuvat tiiviisti yleensä vasta loppulyöntivaiheessa tai kun paalun kärki on tiiviissä maakerroksessa. Jatkaminen Ulkopuolinen jatkos Paalu jatketaan asentamalla seuraava elementti edellisen päälle jatkosholkki alaspäin. Lyötäessä paalua jatkosholkki ylöspäin, on käytettävä sovitekappaletta, joka välittää lyönnin jatkosholkin ohi paaluputkeen. Paalun jatkosholkkiin ei saa lyödä! Sisäpuolinen jatkos Käytettäessä sisäpuolista jatkosta asennetaan jatkoskappale alapaalun yläpäähän siten, että jatkoskappaleessa oleva kevennysura osuu paalun pituussaumahitsin kohdalle. Jatkoskappale painetaan tai lyödään varovasti hieman kiinni. Paalun ja jatkoskappaleen olkapäiden väliin jää tällöin rako. Seuraava paaluelementti asennetaan vastaavasti jatkoksen päälle siten, että kevennysura osuu paalun pituussaumahitsin kohdalle. Loppulyönnit Paalun lyönti voidaan lopettaa, kun paalun kärki on tunkeutunut lähelle pohjatutkimusten perusteella suunniteltua tavoitetasoa ja/tai paalulle määritetyt loppulyöntiehtovaatimukset täyttyvät. RR-paalujen loppulyöntiehtoja on esitetty Ruukin ohjeessa RR-paalut, Loppulyöntitaulukot (www.ruukki.com). Paalujen katkaisu Paalut katkaistaan suunnitelmien mukaisesta katkaisukorkeudesta kohtisuoraan paalun akselia vastaan. Katkaisun suoruuspoikkeama saa olla enintään 1/50 paalun akselin kohtisuoruuteen nähden, ellei suunnitelmissa toisin mainita. Paalujen päät on suljettava asennuksen jälkeen, jotta niiden sisälle ei pääse sinne kuulumattomia aineita. Matalalla sijaitsevat yläpäästään avoimet paalut muodostavat lisäksi turvallisuusriskin. Paalutuksen dokumentointi Paalutustyö dokumentoidaan työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti esimerkiksi PPO-2007 mukaisiin tai Ruukin RR-paalutuspöytäkirjoihin. 7. RR-paalujen mitoitustaulukot ja -käyrästöt Yleistä Taulukossa 11 ja kuvissa 2-12 on esitetty RR-paalujen rakenteen puristuskestävyyksiä nurjahduksen suhteen sekä PPO-2007 mukaiset suurimmat suositeltavat sallitut kantavuudet eri paalutusluokissa (P sall ). P sall -arvot on laskettu kertomalla paalun korroosiovähennetty poikkileikkauspinta-ala taulukon 5 mukaisella paalutusluokasta riippuvalla suurimmalla suositellulla keskeisellä puristusjännityksellä käyttörajatilassa. Rakenteen puristuskestävyydet käyttörajatilassa nurjahduksen suhteen on saatu jakamalla PPO-2007 mukaisen murtorajatilamitoituksen kestävyyden mitoitusarvot (minimiarvo (P d;s ; P d;p )) kuormien yhdistetyllä osavarmuusluvulla γ sum. Laskennassa on käytetty seuraavia parametreja: Alustaluku γ s = 50 x c uk /d Sivuvastuksen ääriarvo p m = 9 x c uk Teräksen materiaaliosavarmuus γ s1 = 1,0 Leikkauslujuuden osavarmuusluku γ cu = 1,5 Kuormien yhdistetty osavarmuusluku γ sum = 1,4 Yhdistetty osavarmuusluku vastaa kuormitustilannetta jossa paalun kuormasta puolet on pysyvää ja puolet muuttuvaa kuormaa. Taulukossa ja kuvaajissa esitettyjä puristuskestävyyksiä käyttörajatilassa ja kantavuuksia verrataan ominaiskuormiin tai niiden aiheuttamiin rasituksiin. Taulukkojen ja kuvaajien käyttö RR-paalut suunnitellaan yleensä käyttämällä paalutusluokan mukaisia P sall - arvoja. Nurjahdusriskiä voidaan arvioida taulukon 11 ja maan suljetun leikkauslujuuden avulla. Kuvissa 2-12 esitetyt P sall -arvot voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella ylittää, kun: paalun kestävyys on laskettu toteutuneiden sijainti-, kaltevuus- ja suoruustietojen perusteella paalun geotekninen kestävyys (loppulyöntitiukkuus) on riittävä kuormaan nähden Jos muuttuvan ja pysyvän kuorman suhde poikkeaa oletetusta (50/50), voidaan yhdistetty osavarmuusluku laskea kaavalla: γ sum = γ G G%+γ Q Q% γ G on pysyvien kuormien osavarmuusluku G% on pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta γ Q on muuttuvan kuorman osavarmuusluku Q% on muuttuvan kuorman osuus kokonais - kuormasta

11 RR-paalutusohje Paalujen puristuskestävyyttä voidaan vastaavasti korjata kertoimella: Kγ = 1,4 γ sum P sall -arvoja ei kuitenkaan voi korjata. Esimerkki: Paalu: RR140/, useita jatkoksia Maan suljettu leikkauslujuus c uk = kpa Paalutusluokka II Taulukko 11: L cr /400 => Nurjahduskestävyys käyttörajatilassa 663 kn P sall =625 kn Tämän esitteen sisällön oikeellisuus on tarkastettu mahdollisimman huolellisesti. Emme kuitenkaan vastaa mahdollisista virheistä tai tietojen väärästä soveltamisesta aiheutuneista välittömistä vahingoista. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Nurjahdusriski ei siis rajoita PPO-2007 suurinta suositeltua sallittua kantavuutta. 11

12 Taulukko 11. RR-paalujen rakenteen puristuskestävyydet nurjahduksen suhteen käyttörajatilassa sekä suurimmat suositellut sallitut kantavuudet eri paalutusluokissa (PPO-2007) Paalu RR75 Alkutaipuma Suljettu leikkauslujuus, c uk [kpa] P sall (PPO-2007) δ g III II IB IA Lcr/ Lcr/ RR90 RR115/6,3 RR115/8 RR140/8 RR140/ RR170/ RR170/12,5 RR220/ RR220/12,5 Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Paalu RR75 Korroosiovara 2,0 mm Alkutaipuma Suljettu leikkauslujuus, c uk [kpa] P sall (PPO-2007) δ g III II IB IA Lcr/ Lcr/ RR90 RR115/6,3 RR115/8 RR140/8 RR140/ RR170/ RR170/12,5 RR220/ RR220/12,5 Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/ Lcr/

13 RR-paalutusohje Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 242 kn 193 kn 160 kn RR75 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 190 m R = 1 m R = 80 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 202 kn 161 kn 133 kn RR75 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 190 m R = 1 m R = 80 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 2 RR75 13

14 Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 287 kn 230 kn 189 kn RR90 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 220 m R = 130 m R = 90 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 240 kn 192 kn 158 kn RR90 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 220 m R = 130 m R = 90 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 3 RR90 14

15 RR-paalutusohje Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 376 kn 301 kn 248 kn RR115/6,3 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 290 m R = 170 m R = 1 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 315 kn 252 kn 208 kn RR115/6,3 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 290 m R = 170 m R = 1 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 4 RR115/6,3 15

16 Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 494 kn 395 kn 326 kn RR115/8 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 290 m R = 170 m R = 1 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 433 kn 346 kn 285 kn RR115/8 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 290 m R = 170 m R = 1 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 5 RR115/8 16

17 RR-paalutusohje Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 613 kn 491 kn 405 kn RR140/8 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 350 m R = 2 m R = 140 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 538 kn 430 kn 355 kn RR140/8 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 350 m R = 2 m R = 140 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 6 RR140/8 17

18 Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 782 kn 625 kn 516 kn RR140/ Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 350 m R = 2 m R = 140 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 706 kn 565 kn 466 kn RR140/ Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 350 m R = 2 m R = 140 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 7 RR140/ 18

19 RR-paalutusohje Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 956 kn 764 kn 631 kn RR170/ Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 420 m R = 250 m R = 170 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 864 kn 691 kn 570 kn RR170/ Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 420 m R = 250 m R = 170 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 8 RR170/ 19

20 Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 1207 kn 966 kn 797 kn RR170/12,5 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 420 m R = 250 m R = 170 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 1116 kn 893 kn 737 kn RR170/12,5 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 420 m R = 250 m R = 170 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 9 RR170/12,5 20

21 RR-paalutusohje Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 1264 kn 12 kn 835 kn RR220/ Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 550 m R = 330 m R = 220 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 1145 kn 916 kn 756 kn RR220/ Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 550 m R = 330 m R = 220 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva RR220/ 21

22 Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 1604 kn 1283 kn 59 kn RR220/12,5 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 550 m R = 330 m R = 220 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Teräsrakenteen puristuskestävyys kn 1485 kn 1188 kn 980 kn RR220/12,5 Alkukäyrän paalun puristuskestävyys käyttörajatilassa Korroosiovara 2,0 mm γ sum = 1, Suljettu leikkauslujuus c uk [kpa] p m = 9 x c uk k s = 50c uk /d Kaarevuussäteiden (R) mukaiset puristuskestävyydet ja PPO-2007 mukaiset suurimmat suositellut kantavuudet (P sall ) R = 550 m R = 330 m R = 220 m Paalutusluokka IA Paalutusluokka IB Paalutusluokka II Paalutusluokka III Kuva 11 RR220/12,5 22

23 23 RR-paalutusohje

24 Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tuotevalikoimaamme vastaamaan tarpeitasi. CFI FI/ /Lönnberg Rautaruukki Oyj Harvialantie 420, Hämeenlinna o2o Copyright 2009 Rautaruukki Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään. Ruukki, More With Metals ja RR-paalu ovat Rautaruukki Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä.

25 RR-paalutusohje RR270- ja RR320-paalut Tämä ohje täydentää RR-paalutusohjetta. Ohjeessa esitetään RR270- ja RR320-paalujen ominaisuudet, suunnittelu sekä suositukset paalutustyöhön. Käyttökohteet toimisto- ja liikerakennukset teollisuusrakentaminen voimalaitokset urheilurakentaminen asuinrakentaminen julkinen rakentaminen liikenneväylärakenteiden perustukset Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja tuotevalikoimaamme vastaamaan tarpeitasi. 1

26 RR-paalutusohje RR270-RR320-paalut Yleistä Tämä ohje käsittelee lyömällä asennettavia RR270- ja RR320-paaluja. Ohje täydentää Ruukin RR-paalutusohjetta, joka käsittelee Ruukin RR-paalut paalukoosta RR60 paalukokoon RR220 saakka. Käyttökohteet RR270-RR320-paaluja käytetään erilaisten rakennusten ja rakenteiden kuten kerrostalojen, teollisuusrakennusten, liikenneväylien, meluesteiden ja siltojen perustamisessa. RR270-RR320-paalujen keskeisimpiä etuja ovat suuri kantavuus, muodosta johtuvat suuri jäykkyys ja taivutuskestävyys sekä teräksen lujuudesta johtuva hyvä asennuskestävyys. RR270-RR320-paalujen tyypillinen kantavuus käyttörajatilassa vaihtelee kn välillä. Pohjatutkimukset RR270-RR320-paalujen suunnittelua varten tehtäviä pohjatutkimuksia säätelevät yleisellä tasolla Suomen rakentamismääräyskokoelman osa B3 ja standardi SFS- EN Yksityiskohtaisempia ohjeita ja suosituksia pohjatutkimuksista on annettu PPO-2007:ssa ja RR-paalutusohjeessa. Paalujen materiaalit ja varusteet Teräslajit ja standardit RR270-RR320 paalujen teräslaji on joko S355J2H tai S440J2H, joiden kemialliset koostumukset ja mekaaniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Paalujen tekniset toimitusehdot ovat standardin SFS-EN ja mitat sekä toleranssit standardin SFS-EN mukaisia. Taulukko 1. Teräslajien S355J2H ja S440J2H ominaisuudet. Kemiallinen koostumus max. Teräslaji C [%] Mn [%] P [%] S [%] CEV [%] S355J2H 0,22 1,60 0,035 0,035 0,39 S440J2H 0,18 1,60 0,020 0,018 0,39 Mekaaniset ominaisuudet Teräslaji f y min f u A 5 min Iskusitkeys* ) [MPa] [MPa] [%] T [ o C] KV min [J] S355J2H S440J2H *) Yli mm ainepaksuudella iskusitkeysvaatimus on sovittava erikseen. Paaluputket RR270-RR320-paalut valmistetaan pituussaumahitsatusta teräsputkesta. Paalut toimitetaan paaluelementteinä, joihin on valmiiksi kiinnitetty haluttu kärkikappale. Paalun rakenne on esitetty kuvassa 1. Paalut voidaan toimittaa myös paaluputkina ilman kärkikappaletta. Paaluputket voidaan valmistaa määrämittaisina pituusvälillä 6-16 metriä. Yleisin varastopituus on 12 metriä. Paaluputket ja -elementit toimitetaan taakkalapuilla varustettuina, joista ilmenee valmistajan ja mittatietojen lisäksi RR-paalujen teräslaji. Ilman näitä merkintöjä paaluputkea ei saa käyttää RR-paaluissa. Paalujen RR270 ja RR320 mitat ja poikkileikkaussuureet on esitetty taulukossa 2. 2

27 RR-paalutusohje RR270-RR320-paalut Varusteet Kärkikappaleet Kärjellä kantavat RR270-RR320-paalut varustetaan yleensä kalliokärjellä. Yleisin kärkityyppi on karkaistulla tuurnalla varustettu kalliokärki. Paalut on mahdollista varustaa myös rakenneteräskalliokärjellä tai pohjalevyllä. Kärkikappaleet kiinnitetään paaluun konepajalla hitsaamalla. Pohjarakennesuunnittelija valitsee kärkikappaleen tyypin maaperäolosuhteiden mukaan. Taulukko 3. Paaluhattujen mitat. Paalutyyppi Paaluhatun mitat [mm x mm x mm] RR x 350 x 30 RR x 400 x 30 Suunnittelu RR270-RR320-paalut suunnitellaan Suomen rakentamismääräyskokoelman B-osien määräysten tai Eurokoodisuunnittelujärjestelmän mukaisesti. Molemmat suunnittelujärjestelmät on esitetty PPO-2007:ssa. RR320 -paalut on mahdollista suunnitella myös Suurpaalutusohjeen SPO mukaisesti. RR-paalujen geoteknisen kestävyyden, paalun rakenteen kestävyyden, siirtymien ja pitkäaikaiskestävyyden mitoitus sekä paalun kiinnittäminen yläpuolisiin rakenteisiin on esitetty RR-paalutusohjeessa. Nurjahduskestävyyden laskentaa varten arvioidaan paalun käyryys sekä ympäröivän maaperän leikkauslujuus ja korroosio-ominaisuudet. Kuva 1: RR270-RR320-paalun rakenne. Paaluhatut Paalun yläpäähän asennetaan yleensä paaluhattu, jonka avulla ylärakenteiden kuormat siirretään paalulle. Paaluhattu keskitetään paaluvarteen sisäpuolisella holkilla, jolloin holkin tehtävänä on pitää paaluhattu paikallaan. Vakiopaaluhattujen mitat ovat taulukon 3 mukaiset. Korroosio Tavanomaisissa ja eräissä aggressiivisiksi luettavissa olosuhteissa teräspaalujen korroosio otetaan huomioon tavallisesti ns. korroosiovarana. Tarvittava korroosiovara riippuu rakenteen tavoitekäyttöiästä sekä paalun ympäristön korroosio-ominaisuuksista. Tavanomaisesta poikkeavien olosuhteiden määrittämistä on käsitelty esimerkiksi PPO- 2007:ssa. Taulukossa 4 on esitetty SFS-EN mukaiset suositeltavat korroosiovarat tavanomaisissa ja eräissä aggressiivisissa olosuhteissa. Taulukko 2. Paalujen mitat ja poikkileikkaussuureet. D t A = Teräspoikkileikkauksen pinta-ala A u = Paalun vaipan pinta-ala A b = Paalun kärjen pinta-ala W el = Taivutusvastus EI = Taivutusjäykkyys Korroosiovähennetyt poikkileikkaussuureet A 1,2 = Poikkileikkausala 1,2 mm korroosiovähennyksen jälkeen Paalu D [mm] t [mm] M [kg/m] A [mm 2 ] A u [m 2 /m] A b [mm 2 ] W el [cm 3 ] EI [knm 2 ] A 1,2 [mm 2 ] EI 1,2 [knm 2 ] A 2,0 [mm 2 ] EI 2,0 [knm 2 ] RR270/ 273,0,0 64, , RR270/12,5 273,0 12,5 80, , RR320/ 323,9,0 77, , RR320/12,5 323,9 12,5 96, ,

28 RR-paalutusohje RR270-RR320-paalut Taulukko 4. Korroosion aiheuttama keskimääräinen pinnan syöpymä [mm] maassa oleville suojaamattomille teräspaaluille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella (SFS-EN ). Tavoitekäyttöikä 55 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Tavanomaiset olosuhteet Häiriintymättömät luonnonmaat (hiekka, (hiekka, siltti, savi, siltti, liuskekivi) savi) 0,00 0,30 0,60 0,90 1,20 Tiivistämättömät, Tiivistetyt kivennäismaatäytöt ei aggressiiviset pohjavedenpinnan kivenäismaatäytöt ylä- ja alapuolella pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella Tavanomaisesta poikkeavat tai aggressiiviset olosuhteet 0,18 0,70 1,20 1,70 2,20 0,18 0,70 1,20 1,70 2,20 Saastuneet luonnonmaat ja teollisuusalueiden Tavanomaisesta maa-alueet poikkeavat tai 0,15 aggressiiviset 0,75olosuhteet 1,50 2,25 3,00 Saastuneet Aggressiiviset luonnonmaat (suo, ja räme, teollisuusalueiden turve) maa-alueet 0,15 0,20 0,75 1,00 1,50 1,75 2,25 2,50 3,00 3,25 Aggressiiviset Tiivistämättömät ja luonnonmaat aggressiiviset täyttömaat (suo, räme, (tuhka, turve) kuona) 0,20 0,50 1,00 2,00 1,75 3,25 2,50 4,50 3,25 5,75 Tiivistämättömät ja aggressiiviset täyttömaat (tuhka, kuona) 0,50 2,00 3,25 4,50 5,75 Huom. Korroosionopeudet tiivistetyissä täytöissä ovat pienempiä kuin tiivistämättömissä. Tiivistetyssä täytössä yllä olevat arvot voidaan jakaa kahdella. Annetut arvot ovat vain ohjeellisia. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon. 5 ja 25 vuodelle esitetyt arvot perustuvat mittauksiin, muut arvot on ekstrapoloitu. Korroosio ilmassa sadalle vuodelle: 1 mm normaali-ilmastossa ja 2 mm lähellä merta. Paalutustyö Yleistä Paalutustyö tehdään PPO-2007 luvun 7 mukaisesti. Lyöntilaitteet Asennuskalustoista ja lyöntilaitteista on annettu ohjeita PPO-2007 kappaleessa RR270-RR320-paalujen asentamiseen soveltuvat pudotus- ja hydraulijärkäleet. Pudotusjärkäleen pudotuskorkeus voidaan valita yleensä vapaasti ottaen kuitenkin huomioon kalustokohtaiset rajoitukset. Hydraulijärkäleillä suurin mahdollinen pudotuskorkeus vaihtelee yleensä välillä 0,4-1,5 m. Hydraulijärkäleet voivat olla joko kiihdytettyjä tai vapaasti putoavia. Avoimet paalut voidaan asentaa myös täryttimillä. Taulukossa 5 on esitetty PPO-2007 suositusten mukaiset järkäleen liikkuvan osan massan pienimmät ja suurimmat arvot RR270-RR320-paaluille. Taulukko 5. Pudotus- ja hydraulijärkäleiden liikkuvan osan massat. Paalu Paalu Järkäleen liikkuva osa [kg] [kg/m] min max RR270/ 64, RR270/12,5 80, RR320/ 77, RR320/12,5 96, Paalun lyöntityö Lyöntien on oltava paalun pituusakselin suuntaisia ja keskeisiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä iskun keskeisyyteen käytettäessä painavia pudotus- ja hydraulijärkäleitä. Pehmeissä maakerroksissa käytetään pienempää lyöntienergiaa kuin loppulyönneissä, jolloin pysyvä painuma iskua kohti on kohtuullinen. Jatkaminen RR270-RR320-paalut jatketaan hitsaamalla. Hitsaamalla jatkettaessa noudatetaan PPO-2007 ohjeita. Ruukin ohjeessa Teräsputkipaalujen jatkaminen hitsaamalla (www. ruukki.com) on annettu suosituksia hitsattujen jatkosten tekemiseen. Loppulyönnit RR270-RR320-paalut suunnitellaan yleensä kärjellään kantaviksi tukipaaluiksi, jolloin paaluille määritetään loppulyöntiehto, jolla tarvittava geotekninen kestävyys saavutetaan. Paalun lyönti voidaan lopettaa, kun paalun kärki on tunkeutunut lähelle pohjatutkimusten perusteella suunniteltua tavoitetasoa ja/tai paalulle määritetyt loppulyöntiehtovaatimukset täyttyvät. RR270-R320-paalujen loppulyöntiehtoja on esitetty taulukoissa 7-9. Paalujen katkaisu Paalut katkaistaan suunnitelmien mukaisesta katkaisukorkeudesta kohtisuoraan paalun akselia vastaan. Katkaisun suoruuspoikkeama saa olla enintään 1/50 paalun akselin kohtisuoruuteen nähden, ellei suunnitelmissa toisin mainita. Paalujen päät on suljettava paalun asennuksen jälkeen, jotta paalun sisälle ei pääse sinne kuulumattomia aineita. Matalalla sijaitsevat yläpäästään avoimet paalut muodostavat lisäksi turvallisuusriskin. 4

29 RR-paalutusohje RR270-RR320-paalut Paalutuksen dokumentointi Paalutustyö dokumentoidaan työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti esimerkiksi PPO-2007 mukaisiin tai Ruukin RRpaalutuspöytäkirjoihin. Paalujen mitoitustaulukot ja -käyrästöt Yleistä Taulukossa 6 on esitetty RR270-RR320-paalujen rakenteen puristuskestävyyksiä nurjahduksen suhteen kahdella eri alkukäyryydellä ja kuudella eri suljetulla leikkauslujuudella. Pienin kaarevuussäde edustaa vaikeita asennusolosuhteita, kun taas suurin kaarevuussäde soveltuu helppoihin asennusolosuhteisiin. Laskennat on tehty käyttäen kahta eri korroosiovaraa. Taulukossa on lisäksi esitetty PPO-2007 mukaiset suurimmat suositeltavat sallitut kantavuudet (P sall ) eri paalutusluokissa. Kuvissa 2-5 on esitetty rakenteen puristuskestävyydet käyttörajatilassa nurjahduksen suhteen kun käyryys ilmoitetaan kaarevuussäteenä. Rakenteen puristuskestävyydet käyttörajatilassa nurjahduksen suhteen on saatu jakamalla PPO-2007 mukaisen murtorajatilamitoituksen kestävyyden mitoitusarvot (minimiarvo (P d;s ; P d;p )) kuormien yhdistetyllä osavarmuusluvulla γ sum. Laskennassa on käytetty seuraavia parametreja: Alustaluku k s = 50 c uk /d Sivuvastuksen ääriarvo p = 9 c m uk Teräksen materiaaliosavarmuus γ s1 = 1,0 Leikkauslujuuden osavarmuusluku γ cu = 1,5 Kuormien yhdistetty osavarmuusluku γ sum = 1,4 Yhdistetty osavarmuusluku vastaa kuormitustilannetta, jossa paalun kuormasta puolet on pysyvää ja puolet muuttuvaa kuormaa. Taulukossa ja kuvaajissa esitettyjä puristuskestävyyksiä käyttörajatilassa ja kantavuuksia verrataan ominaiskuormiin tai niiden aiheuttamiin rasituksiin Taulukkojen ja kuvaajien käyttö RR-paalut suunnitellaan yleensä käyttämällä paalutusluokan mukaisia P sall - arvoja. Nurjahdusriskiä voidaan arvioida taulukon 6 ja maan suljetun leikkauslujuuden avulla. Kuvissa 2-5 esitetyt P sall -arvot voidaan tapauskohtaisesti harkinnan perusteella ylittää, kun: paalun kestävyys on laskettu toteutuneiden sijainti-, kaltevuus- ja suoruustietojen perusteella paalun geotekninen kestävyys (loppulyöntitiukkuus) on riittävä kuormaan nähden. Jos muuttuvan ja pysyvän kuorman suhde poikkeaa oletetusta (50/50), voidaan yhdistetty osavarmuusluku laskea kaavalla: γ sum = γ G G%+γ Q Q% γ G on pysyvien kuormien osavarmuusluku G% on pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta γ Q on muuttuvan kuorman osavarmuusluku Q% on muuttuvan kuorman osuus kokonaiskuormasta Paalujen puristuskestävyyttä voidaan vastaavasti korjata kertoimella: Kγ = 1,4 γ sum P sall -arvoja ei kuitenkaan voi korjata. RR270-RR320-paalujen rakenteen kestävyys voidaan mitoittaa myös teräksen ja betonin liittorakenteena, kun paalu betonoidaan. Liittorakennemitoitus on suositeltavaa, kun tavoitellaan suuria kantavuuksia tai kun paaluja käytetään korroosion kannalta aggressiivisissa olosuhteissa. Kuvassa on esitetty esimerkki liittorakenteena mitoitetun RR270/-paalun rakenteen kestävyydestä, kun paalun ulkopinnan korroosiovara on 4 mm. Mitoitus on tehty PPO-2007 kohdassa 6..3 esitetyllä tavalla. Esimerkin mukaan ottamalla huomioon paalun sisäpuolinen betonointi saavutetaan 4mm:n korroosiovaralla likimain yhtäsuuri nurjahduskestävyys kuin teräsrakenteena 2mm:n korroosiovaralla (ks. kuvat 3 ja ). 5

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI DI Antti Laitakari Yleistä Uusi TB-paalujen tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen Paalujen

Lisätiedot

RD-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille

RD-paalutusohje. Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille RD-paalutusohje Suunnittelu- ja asennusohjeet porattaville RD - ja RDs-paaluille Päivitetty 01/2010 Kuva: Reino Heikinheimo 2. Käyttökohteet 3. Pohjatutkimukset 1. Yleistä Tämä ohje käsittelee poraamalla

Lisätiedot

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun

Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien mukaisesti sekä työkalut teräspaalujen suunnitteluun Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Ruukin paalujen

Lisätiedot

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa

Lisätiedot

www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU

www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin varaan Ruukki RR -PAALU www.ruukki.fi/infra Rakenna kotisi Ruukin teräspaalujen varaan Ruukki RR -PAALU RUUKIN TERÄSPAALUILLA KOKONAISTALOUDELLISESTI EDULLISIMMAT PAALUPERUSTUKSET Pientalorakentaminen sijoittuu yhä enemmän sellaisille

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

HTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM

HTM HT-TERÄSPAALUT. HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet. ver. 9/2014 HTM HTM HT-TERÄSPAALUT HT-paalujen suunnittelu- ja asennusohjeet ver. 9/2014 HTM Sisällys 1. HT-paalut... 3 1.1 Paalutuotteiden vaatimustenmukaisuus... 3 1.2 Pienpaalut (HT90 HT320)... 3 1.2.1 Rakenne ja teräslaji...

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13212 Teräspaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13212 Teräspaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. 13212.1 Teräspaalujen materiaalit Esivalmistetut teräspaalut ovat CE-merkittyjä.

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen

Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen Teräspaalut pientalojen perustamisessa - suunnittelusta toteutukseen Veli-Matti Uotinen Ruukin Teräspaalupäivä Sisältö Rakentamisen tilastotietoa Teräspaaluperustusten suunnittelu pohjatutkimukset paalutyypin

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

SSAB teräspaalut. www.ruukki.fi

SSAB teräspaalut. www.ruukki.fi SSAB teräspaalut www.ruukki.fi YLEISESITTELY SSAB on yksi Euroopan merkittävimpiä teräksisten pohjarakenteiden toimittajia. Kotimarkkinamme on Pohjoismaat ja Itämeren ympäristö, mutta tehokkaan logistiikkamme

Lisätiedot

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari

Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Uudet ohjeet Teräsbetonipaalut suunnitellaan uuden paalutusohjeen PO-2011 ja SFS-EN 1992 (Eurocode 2) mukaan PO-2011 on Suomen kansallinen ohje jota tehdessä

Lisätiedot

WQ-palkkijärjestelmä

WQ-palkkijärjestelmä WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin

Lisätiedot

RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET

RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET RR - ja RD -paalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET

SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET SSAB:n teräspaalut SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJEET Ohje käsittelee SSAB:n valmistamia lyömällä ja puristamalla asennettavia RR- ja RRs-paaluja, injektoituja lyömällä asennettavia RR-CSG-paaluja sekä poraamalla

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

www.ruukki.fi/infra Suuriläpimittaiset teräsputkipaalut pohjarakentamisessa RUUKKI SUURPAALUT

www.ruukki.fi/infra Suuriläpimittaiset teräsputkipaalut pohjarakentamisessa RUUKKI SUURPAALUT www.ruukki.fi/infra Suuriläpimittaiset teräsputkipaalut pohjarakentamisessa RUUKKI SUURPAALUT Toiminnassamme yhdistyvät teräs- ja pohjarakentamisen osaaminen Ruukki on yksi Euroopan merkittävimpiä teräksisten

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13250 Porapaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012.

InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 13250 Porapaalut. Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. InfraRYL osa 1 Väylät ja alueet päivitys 1.10.2012 1 Luku on muuttunut kauttaaltaan, hyväksytty julkaistavaksi TK 280 27.6.2012. Tässä luvussa käsitellään poraamalla asennettavia teräspaaluja. Käsiteltävät

Lisätiedot

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4

SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE. Keskikaide SSAB 210x130/4 SSAB keskikaide SUUNNITTELU- JA ASENNUSOHJE Keskikaide SSAB 210x130/4 Sisältö: Sovellusalue...2 Asennus...2 Kaiteiden käsittely...2 Kaiteen rakenne ja osat...3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat...4 Kaiteen

Lisätiedot

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit

Lisätiedot

RT- 2011 24.11.2011-1 -

RT- 2011 24.11.2011-1 - RT-2011 24.11.2011-1- Tämä tuotelehti korvaa Rakennusteollisuuden aiemmin julkaisemat teräsbetonipaalua koskevat tuotelehdet liitteineen. Tämän tuotelehden mukaisia paaluja ovat oikeutettuja valmistamaan

Lisätiedot

Ruukin suojakaiteet. Tiekaiteet Siltakaiteet

Ruukin suojakaiteet. Tiekaiteet Siltakaiteet Ruukin suojakaiteet Tiekaiteet Siltakaiteet Ruukin suojakaidejärjestelmät tarjoavat räätälöidyn ratkaisun liikenneturvallisuuden parantamiseen. Suojakaiteet estävät ajoneuvon suistumisen tieltä, ohjaavat

Lisätiedot

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...

Lisätiedot

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014

Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla. Pekka Ruuti 23.01.2014 Paalutus kivisillä ja lohkareisilla täyttöalueilla Pekka Ruuti 23.01.2014 Esityksen sisältö Toteutettuja paalutuskohteita Arabianrannassa, Vuosaaressa sekä Kalasataman alueella. Menetelmät Kustannusvertailu

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Ultraäänitarkastus www.ruukki.fi Ruukki toimittaa kuumavalssattuja levyjä ultraäänitarkastettuina tai muiden, erikseen sovittavien vaatimusten mukaisesti. Ultraäänitarkastuksesta

Lisätiedot

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

Merkitsemien. Tiedoksi

Merkitsemien. Tiedoksi ASENNUSOHJE -2- Unihak järjestelmäteline muodostuu pystysaloista mallia FSB ( bajonetskarv) ja LB ( längdbalk) juokusupalkeista joita yhdistävät tavallisesti ERB (enrörbalk) jokat. Telineen leveys voi

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...

Lisätiedot

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN

Lisätiedot

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla

Esimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...

Lisätiedot

Tuulivoimalan porapaaluperustus

Tuulivoimalan porapaaluperustus Tuulivoimalan porapaaluperustus Geotekniikan päivä 17.11.2005 Sakari Lotvonen, PSV-Maa ja Vesi Oy Jouko Viitala, LEMCON Oy Hannu Jokiniemi, Ruukki Sami Eronen, Ruukki 15 March 2006 www.ruukki.com Sami

Lisätiedot

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1. Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

MODIX Raudoitusjatkokset

MODIX Raudoitusjatkokset MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa

Lisätiedot

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira

Tuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

Betoniteollisuuden paaluseminaari

Betoniteollisuuden paaluseminaari Betoniteollisuuden paaluseminaari 1 Betoniteollisuuden paaluseminaari 01.12.2011 Sokos Hotel Vantaa Uusi paalutusohje PO-2011 7.12.2011 Päivän sisältö Paalutusohje PO 2011 Loppulyöntien laskentaperusteet

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje

Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaiteiden suunnittelu- ja asennusohje Reunakaide Ruukki W230 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2010 Reunakaide Ruukki W230/4, Ty3/51:2006 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely...

Lisätiedot

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA

Julkisivuverhoukset. Sandwich panel SPA Julkisivuverhoukset Sandwich panel SPA Ruukin tuulettuva julkisivuverhousjärjestelmä tarjoaa laajat mahdollisuudet Ruukin paneeleilla toteutetun seinän julkisivuarkkitehtuuriin. Verhousvaihtoehdoksi sopii

Lisätiedot

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI YLEISTIETOA HANKKEESTA: HANKKEEN RAKENNUTTAJA LAHTI ENERGIA 100 % JÄTTEESTÄ KAASUTTAMALLA ENERGIAA TUOTTAVA VOIMALAITOS

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015

Finnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015 Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.

Lisätiedot

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen

Lisätiedot

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät 1.3.2012 Eristetyt putkistot Uponorin eristetyt putkistojärjestelmät on tarkoitettu kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Putkistot voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin

Lisätiedot

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N

Hilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

www.ruukki.fi/infra kotimaiset RUUKIN SUOJAKAITEET

www.ruukki.fi/infra kotimaiset RUUKIN SUOJAKAITEET www.ruukki.fi/infra Turvalliset kotimaiset kaideratkaisut RUUKIN SUOJAKAITEET Ruukin suojakaiteet Käyttökohteet Maantiet Sillat Pysäköintialueet ja -talot Satamat Teollisuushallit ja -varastot Testatusti

Lisätiedot

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit... RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Lighting Systems

ASENNUSOHJE Lighting Systems Suomi ASENNUSOHJE Lighting Systems Sisällys 3 4 6 8 9 10 11 Yleiset käyttö- ja turvallisuusohjeet Snep kiskoston osaluettelo Kiskoston asennus Kiskoston seinä- ja kattoasennus Linear L-valaisimen asennusohjeet

Lisätiedot

Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu.

Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu. Ruukki Finnera Älykäs kattoratkaisu. Uusi, innovatiivinen kattojärjestelmä. Finnera-moduulikattojärjestelmän innovatiivinen rakenne tekee teräskatostasi kauniin ja kestävän. Ainutlaatuisen etureunataitoksensa

Lisätiedot

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ

7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin

Lisätiedot

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 2 FMC 47683.138.138 2.5.2011 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet ja pohjatutkimukset...5 2.3 Suunniteltu

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

G271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Inspecta Tarkastus Oy Teräspaalupäivä 2014

Inspecta Tarkastus Oy Teräspaalupäivä 2014 Inspecta Tarkastus Oy Teräspaalupäivä 2014 1 23-01-2014 Inspecta Group About Us Finnish company with over 30 years of experience with trust and quality in Northern Europe. Operations in Finland, Sweden,

Lisätiedot

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE

1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE 1.1.2010 LUJAPIENPAALUOHJE Lujabetoni Oy Luja-pienpaaluohje FMC 47683.138.138 8.1.2013 8.1.2013 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...4 2 KÄYTTÖKOHTEET...5 2.1 Suunnitellut käyttökohteet...5 2.2 Perustamisolosuhteet

Lisätiedot

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje

PVL-vaijerilenkki. Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin. Tekninen käyttöohje PVL-vaijerilenkki Seinäelementtien pystysaumaliitoksiin Versio: FI 10/2012 Laskentanormit: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöselosteet BY 5 B-EC 2 N:o 26 (PVL 60, PVL 80, PVL, PVL 120) BY 5 B-EC 2 N:o 32 (PVL

Lisätiedot

Ruuvipaaluperustus täyttä terästä

Ruuvipaaluperustus täyttä terästä PaaluPiste Oy Ruuvipaaluperustus täyttä terästä Nopea asentaa - käsin tai koneellisesti Ei routaeristystä eikä salaojitusta Erinomainen kantokyky Ei maansiirtotöitä Heti käyttövalmis ei kuivumisaikoja

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5

Lisätiedot

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari

ESIMERKKI 2: Kehän mastopilari ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen

27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen Betonipaalujen korvaaminen RRspaaluilla, HAMK Sisältö Kohteen yleiskuvaus Pohjasuhteet Urakkalaskentavaiheen paalutussuunnitelma RRs-paaluihin perustuva paalutussuunnitelma Paalutustyön toteutus PDA-mittaukset

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA

METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA METALLILETKUJEN ASENNUSOHJEITA Asennustapa A Asennustapa B Ø 12-100 Ø 125-300 2 Lasketaan kaavalla FS=2,3 r a=1,356 r Taivutussäde "r", kun asennus kuvan A mukaan Asennus

Lisätiedot

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...

Lisätiedot

T512905 Puurakenteet 1 5 op

T512905 Puurakenteet 1 5 op T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin

Lisätiedot

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille

Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Pientalojen perustukset Anturoiden suunnitteluohje RR - ja RD -paaluille Mitoitusohjeet ja paaluvälin määrittämistä varten laaditut kuvaajat jatkuville paaluanturoille helpottavat ja nopeuttavat RR - ja

Lisätiedot

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE

LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4

Lisätiedot

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5

Lisätiedot

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015

Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot