Suomi hiilineutraaliksi 2035 miten turvealan siirtymästä luodaan yhdessä oikeudenmukainen?
|
|
- Hilkka Karjalainen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomi hiilineutraaliksi 2035 miten turvealan siirtymästä luodaan yhdessä oikeudenmukainen? Tilaisuuden pohjustus tilaisuuden puheenjohtaja Mika Sulkinoja, Sitra Outi Haanperä, projektijohtaja, Sitra Selvitystöiden esittely Puheenvuorot Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus Yhteenvetoraportti: Haastattelututkimus turvetuottajien näkemyksistä ja tulevaisuuden odotuksista Sanna Vaalgamaa, osastopäällikkö, Sitowise Oy Reilun siirtymän keinot ja Sitran suositukset Tatu Leinonen, asiantuntija, Sitra Hannu Salo, toimialapäällikkö, Bioenergia ry Tarja Väyrynen, laatu- ja ympäristöjohtaja, Oulun Energia Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö, VTT Markku Ollikainen, puheenjohtaja, Suomen ilmastopaneeli Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Sirpa Karjalainen, maa- ja metsätalousministeriö/ laaja-alainen turvetyöryhmä Keskustelu: Poimintoja heränneistä kysymyksistä , 10:00 11:30
2 Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa Sampo Soimakallio ryhmäpäällikkö Suomen Ympäristökeskus
3 Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa Soimakallio, Sampo; Sankelo, Paula; Kopsakangas-Savolainen, Maria; Sederholm, Camilla; Auvinen, Karoliina; Heinonen, Tero; Johansson, Annika; Judl, Jáchym; Karhinen, Santtu; Lehtoranta, Suvi; Räsänen, Satu; Savolainen, Hannu Suomen ympäristökeskus,
4 Selvityksen tavoite Luoda ajankohtainen kokonaiskuva turpeen käytön tämänhetkisistä ja turpeen käytöstä luopumisen kansantaloudellisista, ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Käsitellä erityisesti turvetoimialan näkökulmasta, millaisin keinoin on mahdollista tukea oikeudenmukaista siirtymää ilmaston kannalta haitallisista elinkeinoista kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Menetelmät/lähteet: kirjallisuus, asiantuntijahaastattelut ja kansan- ja aluetalouden panos-tuotos-mallit (ENVIMAT, ALTA) Laajuus 146 s + liitteet 6 s. 4
5 Raportin sisältö pääpiirteissään Turpeen tuotanto ja käyttö globaalisti ja erityisesti Suomessa Tuotantoalueet ja -volyymit, käyttökohteet ja -määrät, merkitys kansantaloudessa, aluetaloudessa Turpeen tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset Ilmasto, biodiversiteetti, vesistö Turpeen käytön korvaavat vaihtoehdot Energiakäyttö, muu kuin energiakäyttö Ohjauskeinot ja sääntely turpeen käytöstä luopumiseksi Taloudelliset, kiellot, kv-esimerkit (Irlanti, Ruotsi, Saksa, Kanada, UK, Tanska) Turpeen käytöstä luopumisen skenaariot ja vaikutukset Perusskenaario, Bio-skenaario, LP-Bio-skenaario Ympäristövaikutukset, kansan- ja aluetaloudelliset vaikutukset Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
6 Keskeiset johtopäätökset Turpeen käyttö ei ole ekologisesti kestävää, joten on pyrittävä löytämään sille kestävämpiä korvaavia vaihtoehtoja niin energia- kuin materiaalikäytössäkin. Turpeen käytöstä luopuminen aiheuttaa talous- ja työllisyysvaikutuksia sekä tarvittavien investointien että muuttuneen energiajärjestelmän seurauksena Kokonaismuutokset kansantalouden tasolla kuitenkin vähäisiä (0-0,1 %), alueellisesti jonkin verran merkittävimpiä (maks. n. 0,6 %, Etelä-Pohjanmaa) Turpeesta luopumisen mahdollisuuksiin ja aikatauluun vaikuttavat kehitteillä olevien energiaratkaisujen kaupallistuminen, olemassa olevan polttolaitoskapasiteetin poistuminen sekä ohjauskeinot ja sääntely Keskeinen kysymys on, miten siirtymä tehdään oikeudenmukaisesti ja miten siirtymään liittyvät haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään Ohjauskeinot/sääntely, osallistaminen, T&K, selvitykset THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
7 Yhteenvetoraportti: Haastattelututkimus turvetuottajien näkemyksistä ja tulevaisuuden odotuksista Sanna Vaalgamaa osastopäällikkö Sitowise Oy
8 Haastattelututkimus turvetuottajien näkemyksistä ja tulevaisuuden odotuksista Yhteenvetoraportti Sitowise Oy Risto Haverinen & työryhmä Mari Fabritius, Anni Parkkinen, Tiina Huotari & Sanna Vaalgamaa
9 Haastattelututkimuksen toteuttaminen Kattoteemana päästövähennysten sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus Tavoitteet - Selvittää turvetuottajien kokemuksia ja näkemyksiä alan nykytilanteesta - Selvittää odotuksia ja toiveita tulevaisuuteen liittyen - Selvittää turvetuottajien näkemyksiä siitä, mitä tulee huomioida, jotta käynnissä oleva muutos on sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukainen Menetelmä - 13 teemahaastattelua viiden maakunnan alueella maaliskuussa Haastateltavat: turvetuotantoalueiden omistajia ja alalla toimivia urakoitsijoita Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa (18 hlö, joista miehiä oli 14 ja naisia 4) - Digitallennus ja litterointi
10 Haastattelujen teemat 1) Turvetuotannon merkitys työnä ja elinkeinona 2) Suhtautuminen ympäristö- ja ilmastokysymyksiin 3) Alan tulevaisuuden näkymät 4) Muutokseen sopeutuminen
11 Yhteenveto havainnoista 1/4 Teema 1: Turvetuotannon merkitys työnä ja elinkeinona - Sitoutuneisuus työhön ja yrittäjyyteen vahvaa. - Ala on pääomavaltainen ja vaatii suuret investoinnit. Tulojen kertyminen epätasaista. - Työ on hektistä ja sitovaa. Vaatii sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja monen alan osaamista. Elämäntapa. - Yhteiskuntavastuullisuus: työllisyys, paikallinen elinvoimaisuus - Ristiriidat liittyen turpeesta käytävään julkiseen keskusteluun
12 Yhteenveto havainnoista 2/4 Teema 2: Suhtautuminen ympäristö- ja ilmastokysymyksiin - Haastateltujen mielestä turpeen päästöjen laskentatapa on väärä ja he toivat esille, että tutkijoilla on näkemyseroja. - Haastateltavat pitivät päästöjen vähentämistä yleisesti hyvänä tavoitteena. - Turpeen luokittelu uusiutumattomaksi energialähteeksi koettiin epäreiluna. - Energiaturvetta korvaavasta polttoaineesta, turpeen kansantaloudellisesta merkityksestä, energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta ei keskustella riittävästi. - Haastateltavien mielestä kotimainen turvetuotanto on asetettu kohtuuttoman isoon rooliin päästövähennysten kokonaisuutta ajatellen.
13 Yhteenveto havainnoista 3/4 Teema 3: Alan tulevaisuuden näkymät - Epävarmuus - Haastateltavien mielestä oli vaikea ymmärtää, miksi kotimainen turvetuotanto pitäisi nopeasti ajaa alas ja saattaa vakavaraisia yrityksiä nurin. Työttömyys ja pitkäaikaiset investoinnit huolettivat. - Työtä jatketaan niin kauan kuin se on kannattavaa, ristiriitaiset tulevaisuuden odotukset. - Kuivike- ja kasvuturpeen kysynnän odotetaan kasvavan. Tuotanto ei kuitenkaan käytännössä järkevää ilman polttoturpeen tuotantoa.
14 Yhteenveto havainnoista 4/4 Teema 4: Muutokseen sopeutuminen - Pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan - Turveyrittäjyydelle vain vähän vaihtoehtoisia kannattavia elinkeinoja. - Hajautettu energiantuotanto ja uudet vähäpäästöiset polttoaineet nähtiin tulevaisuuden aloina, mutta vielä marginaalisina. - Kompensaatiot yrittäjille elinkeinon alas ajamisesta koituvista menetyksistä - Kiinnostus osallistua toimenpiteiden suunnitteluun, jolla muutos voitaisiin toteuttaa hallitusti. - Nykytilanteessa ei juurikaan kiinnostusta kouluttautua uuteen ammattiin.
15 Mitä aineisto kertoo? - Ympäristöristiriita: Haastetellut kokivat, että heidän näkemyksensä ja julkisuudessa esitetyt näkemykset eivät monelta osin kohtaa (tieto, intresessit ja arvot). - Vahva intressiristiriita: valtakunnallinen yleinen etu vs. elinkeinoon kohdistuvat menetykset yksipuolisesti paikallisella tasolla - Turvetuottajien intressinä on harjoittaa elinkeinoaan ja turvata paikallista työllisyyttä. He arvostavat paikallista elinvoimaisuutta, kotimaisen energian tuottamista sekä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamista. - Turvetuottajien tarve tulla kuulluksi ja olla osallisena sellaisissa päätöksissä joiden vaikutukset koskevat heitä Turvetuottajien kokemuksellinen tieto osaksi päätöksentekoa.
16 " Tulkaa tutustumaan ruohonjuuritasolle [---] päivä suolla kesäaikaan, niin näkee sen, että kun sieltä norsunluutornista tutkitaan näitä juttuja ja muuta, niin se paperi ei aina välttämättä kerro koko totuutta. Pistää välillä oikein vihaksi, kun julkisuudessa vaikka jotkut äärivihreät vaan kevyesti kuittaavat, että voittehan te sitten tehdä jotakin muuta, uusia teknologioita tai muuta. Se ei ole niin yksinkertaista, kun on investoinnit tehty. Kyllähän se on varmasti se hajautettu energiantuotanto, mikä on tulevaisuutta täällä maaseudulla, jos ajatellaan sitä asiaa. "
17 Reilun siirtymän keinot ja Sitran suositukset Tatu Leinonen asiantuntija Sitra
18 Miksi ja mitä? Miksi? Hiilineutraaliustavoite 2035 edellyttää päästöjen vähentämistä kaikkialla yhteiskunnassa (myös turpeeseen liittyvät päästöt) Tavoite: edistää keskustelua hiilineutraaliuden saavuttamisesta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Mitä? 1. Kartoitettiin turpeen tuotannon ja käytön työllisyys-, talous-, ilmasto- ja ympäristövaikutuksia sekä turpeesta luopumisen vaikutuksia edellä mainittuihin. 2. Haastateltiin turvetuottajia. Tunnistettiin keinoja siirtymän edistämiseksi siten, että tuetaan uusien elinkeinojen syntymistä vanhojen tilalle.
19 1 Selkeä linjaus. 2 Alan yrittäjien ja toimijoiden, edunvalvojien, kuntien, viranomaisten ja päättäjien kuuleminen ja osallistaminen muutoksen suunnitteluun. 3 4 Toimenpiteiden arviointi ja suunnitelmien laatiminen, jotta toimet edistävät hallittua siirtymää ja kohentavat työllisyyttä, ja jotta niitä voidaan rahoittaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Koulutus esim. uudelleen- ja täydennyskoulutusta tukemaan siirtymistä toisille aloille. 5 Olemassa olevien rahoituskanavien hyödyntäminen, esimerkiksi EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.
20 Sitra järjestää syksyllä kolme dialogitilaisuutta Syksyn dialogitilaisuudet Aiheena reilun siirtymän haasteet ja mahdollisuudet Tilaisuuksien opit ja syntyneet oivallukset kootaan yhteen ja jaetaan hyödynnettäväksi
21 Puheenvuoro Hannu Salo toimialapäällikkö - turve ja kasvualustat Bioenergia ry
22 Bioenergia ry:n kommenttipuheenvuoro Klo Sitran tilaisuus: Suomi hiilineutraaliksi 2035 miten turvealan siirtymästä luodaan yhdessä oikeudenmukainen? Hannu Salo toimialapäällikkö, Bioenergia ry
23 Turvealan oikeudenmukainen siirtymä pelkistettynä Korvattavuus? B Osallisuus? Aika?
24 Pääkommentit B 1. Hyvä keskustelun avaus akuutista aiheesta 2. Lähtökohtana on oltava oikea tilannekuva, johon pääsee vain aidolla dialogilla 3. Energiaturpeen käyttö vähenee voimakkaasti ja toimiala muuttuu nopeasti (asiakkaat?) - hallitusohjelman tavoite puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä toteutuu huomattavasti nopeammin kysynnän laskun ja nousseiden kustannusten vuoksi 4. Skenaariot energiaturpeen käytön korvaamiseksi lähtevät väärästä olettamuksesta, että käyttö vuonna 2035 olisi vielä 12 TWh ilman lisätoimia. Esimerkiksi juuri julkaistun Energiateollisuuden vähähiilitiekartan taustaselvityksen perusuralla (AFRY Finland 2020, ks. sivu 66) energiaturpeen käyttö kaukolämmön ja sähköntuotannossa supistuu 13 TWh tasolta vuonna 2017 vuoteen 2035 mennessä tasolle 3 TWh 5. Työpaperi ei tarkastele, millä aikataululla ja keinoilla turvetuotteet korvattaisiin 6. Bioenergia ry haluaa kaikkien sidosryhmien kanssa olla edistämässä oikeudenmukaista siirtymää turvealalla. Keskeisiä elementtejä ovat osallistaminen, avoimuus ja kokonaisuuden hahmotukseen perustuva asioiden priorisointi.
25 Puheenvuoro Tarja Väyrynen laatu- ja ympäristöjohtaja Oulun Energia
26 Turpeen käytöstä luopuminen Tarja Väyrynen Oulun Energia Oy/Turveruukki Oy
27 Turpeen käytöstä luopumisessa huomioitava - turve on jo nyt päästökaupan ja veron takia kallein kotimainen voimalaitospolttoaine - varmistettava biopolttoaineen saatavuus avainasemassa ensiharvennusrästien hoito - alueellinen tarkastelu turpeen merkitys erilainen eri osissa maata huoltovarmuutta ei saa vaarantaa
28 Oulun Energia Oy/Turveruukki Oy - energiaturpeen tuotanto ja käyttö loppuvat ilman lisätoimiakin (verotus, käyttökielto, uusien lupien myöntämisen kielto) vuoteen 2035 mennessä - energiaturpeen käyttö nykytasosta: puolittuu vuoteen 2025 mennessä edelleen puolittuu tästä vuoteen 2030 mennessä -> energiaturpeen käyttö loppuu ~ turvetuotantoalueet pienenevät vuosittain niin, että tuotanto loppuu ~2035 vesistövaikutukset pienenevät asteittain ilmastovaikutukset pienenevät asteittain työllistävyys vähenee asteittain
29 Puheenvuoro Tiina Koljonen tutkimustiimin päällikkö VTT
30 Suomi hiilineutraaliksi 2035 ja turvealan oikeudenmukainen siirtymä Tiina Koljonen Sitra, teams-tilaisuus, /06/2020 VTT beyond the obvious
31 Haittojen ja hyötyjen tasapuolinen jakautuminen keskiössä Elinkeinon harjoittajat & yritykset: Turvealan koko arvoketju vs. uusiutuvat energialähteet & teknologiat jne. Alueellinen näkökulma Elinkeinorakenne, energiajärjestelmä ml. uusiutuvien ja hukkalämmön teknistaloudelliset potentiaalit Jakautuminen eri sosiaalisten ryhmien välillä Energian loppukuluttajahinta, korvausinvestoinnit erillislämmityksessä Epäoikeudenmukaisten vaikutusten kompensointi Rahallinen (kerta)korvaus, koulutus, eläkejärjestelyt, jne. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet muutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa Tarvitaan taustalle myös puolueetonta ja läpinäkyvää tutkimusta päätöksenteon tueksi, jossa huomioidaan em. näkökulmat 23/06/2020 VTT beyond the obvious
32 Ennakointi erityisen tärkeää Turvetta käytetään lähes kaikissa maakunnissa Ratkaisut turpeen korvaamiseksi ovat erilaiset Vaikutukset turpeen korvaamisesta ovat erilaiset Myös järkevä aikataulu voi olla erilainen 23/06/2020 VTT beyond the obvious Lähde: Koljonen ym. VTT Technology 359
33 Puheenvuoro Markku Ollikainen puheenjohtaja Suomen ilmastopaneeli
34 Turpeen käytöstä luopuminen Keinoja Suomen reilun siirtymän tukemiseen Kommenttipuheenvuoro Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
35 Turpeen hallittu ulossulkeminen välttämätöntä Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 Päästöt rajoitettava tasolle 21 Mt Päästövähennystarve: 35 Mt Keskeisimmät päästövähennystoimet vuoteen 2035 Ulossulkeminen: kivihiili (7 Mt), turve (6.6 Mt) Päästöjen radikaali vähennys: liikenne (8 Mt) Paljon päästövähennystoimia jää vielä muillekin sektoreille Mitä tarkoittaa hallittu ulossulkeminen? Ei lopetus kertarysäyksellä, vaan asteittain Vältetään suuri siirtymä biomassan polttoon Ei vaaranneta huoltovarmuutta Huolehditaan alueellisista työpaikoista ja alan koneyrittäjien työllistymisestä
36 Kommentteja työpaperiin Hienoa että tuodaan aineksia turpeen ulossulkemisen käsittelyyn Pääosa turpeen käytön lopettamisen haasteista tunnetaan Tässä niitä on koottu yhteen asiakirjaan ja laajennettu kestävän siirtymän suuntaan Työpaperin vahvuuksia Ehdotus selkeistä toimenpiteistä ja aikataulusta Reilun siirtymän piirteiden hahmottaminen Skenaariolaskennat Soihin liittyvien monien ympäristöhyötyjen huomioinen
37 Politiikka & hyväksyttävyys; energiapolitiikka & kannustimet Sosiaalinen kestävyys: hyvin esillä työpaperissa Huolehditaan alueellisista työpaikoista ja alan koneyrittäjien työllistymisestä Ilmastokestävät turpeenottoalueien hyödyntämistavat (esim. järviruoko -> korvaa kasvuturpeen käyttöä) Soiden ennallistaminen Uusiutuvien energiatuotantolaitosten ylläpito- ja huoltotoimet Lämpölaitosten kannustimet: pienemmällä huomiolla Hallitun siirtymä on pitkälle energiapolitiikkaa ja se jää vähemmälle huomiolle Ilmastopolitiikan avainkysymyksiä on: kuinka muuttaa kuormittajien kannustimia, koskee myös lämpölaitoksia
38 Energiapolitiikan kokonaisuus Hallittu muutos edellyttää kolmea veroinstrumenttia Verota turvetta lämmöntuotannossa CO2-päästöjen mukaan Aluksi alhainen veroaste, joka nousee ajassa on vahva signaali Estä siirtyminen biomassan käyttöön verotuksella Aseta vero biomassan energiasisällölle, mikäli sitä käytetään pääasiallisena lämmöntuotannon polttoaineena suuremmissa lämpölaitoksissa Luo edellytykset ei-polttoon perustuville ratkaisuille Sähköveron II-luokka EU:n minimiin, jotta sähkö riittävän edullinen lämmöntuotannon polttoaineena (samalla fossilisten energiaverojen palautuksesta tulee luopua) Lisäksi: edistä uusia ja luovia ratkaisuja lämmön tuotantoon tarjouskilpailuin Syvälämpö, hukkalämmöt, teolliset lämpöpumput ja muut uudet ratkaisut
39 Puheenvuoro Harri Ahlgren erityisasiantuntija työ- ja elinkeinoministeriö, Just Transition Fund
40 Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmavalmistelu Harri Ahlgren Erityisasiantuntija Alueet ja kasvupalvelut -osasto
41 EAKR ja ESR+ Suomessa: Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoite Komission esitys Suomen saannoksi (yhteensä n. 1,6 mrd. *): Alueluokka Milj. euroa Siirtymäalueet (Etelä-, Länsi, Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS2-alueet) 1 040,9 Harvan asutuksen lisärahoitus (Itä- ja Pohjois-Suomi) 272,8 Kehittyneemmät alueet (Helsinki-Uusimaa NUTS2-alue) 171,3 Yhteensä (pl. Ahvenanmaa) 1 485,0 *josta osa jäsenvaltioiden yhteisiin Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen Interreg-ohjelmiin. ESR:n osuus 43,4 % kokonaisrahoituksesta EU:n enimmäisosuus julkisesta kokonaisrahoituksesta: siirtymäalueilla 55 %, kehittyneemmillä alueilla 40 % JTF: 165 milj. euroa uutta rahoitusta, mutta edellyttää vähintään 1,5-kertaista lisäosuutta/siirtoa EAKRja ESR-rahoituksesta + alueluokan mukainen kansallinen vastinrahoitus => yhteensä n. 750 milj. euroa Komission uusi MFF-esitys toukokuun lopussa: JTF:n koko kasvaisi 7,5 Mrd => 40 Mrd, josta Suomen saanto 165 milj. => 968 milj. (+ EAKR/ESR-siirrot ja kansallinen vastinrahoitus) Työ- ja elinkeinoministeriö
42 Uusi ohjelmakausi alkaa ensi vuonna Suomen tavoitteena on käynnistää ohjelmakausi MFF-prosessi ja elvytyspaketin käsittely tuo epävarmuutta aikatauluun Suomessa yksi rahastoja yhdistävä ohjelma (EAKR, ESR, JTF*) Ohjelmassa on sekä valtakunnallista että alueellista hanketoimintaa (valtakunnallisen toiminnan osuus EAKR:ssä max. 8 % ja ESR:ssä max. 20 %) Rahoittajina eli välittävinä toimieliminä maakuntien liitot, ELY-keskukset ja Ruokavirasto *) JTF = Just Transition Fund, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto Työ- ja elinkeinoministeriö
43 Ohjelmaluonnos, versio nro 5 (toukokuu 2020) Toimintalinjat ja erityistavoitteet EAKR-toimintalinja: Innovatiivinen ja hiilineutraali Suomi Erityistavoite 1.1. Innovaatiot ja TKI-verkostot aluetalouden uudistamiseksi ilmastokestävällä tavalla Erityistavoite 1.3. Pk-yritysten resurssiviisas kasvu ja kilpailukyky ESR-toimintalinja: Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi Erityistavoite 4.1. Polkuja töihin Erityistavoite 4.6. Uutta osaamista työelämään Erityistavoite 4.7. Yhdenvertaiseen osallisuuteen ESR-toimintalinja: Aineellisen puutteen torjuminen JTF-toimintalinja: Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto Työ- ja elinkeinoministeriö
44 Komission maaraportti Komissio toteaa julkistetussa Suomen maaraportissa mm.: Suomi on yksi suurimmista turpeen tuottajista ja suurin turpeen kuluttaja Euroopassa Turpeen energiakäyttö vastaa hiili-intensiteetiltään kivihiilen energiakäyttöä Turpeen tuotannon ja käytön vaiheittaisella lopettamisella voitaisiin tukea Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä Harvaan asuttu Pohjois- ja Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) on alue, johon siirtyminen turpeesta hiilineutraaliin energiantuotantoon vaikuttaa eniten Olisi perusteltua keskittää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitus tälle alueelle Työ- ja elinkeinoministeriö
45 JTF-asetusesityksen mukaan JTF-rahaston tuen kohteita olisivat: a) pk-yrityksiin, mukaan luettuna startup-yritykset, tehtävät tuotannolliset investoinnit, jotka johtavat talouden monipuolistamiseen ja uudistamiseen; b) uusien yritysten perustamiseen tehtävät investoinnit, myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta; c) tutkimus- ja innovointitoimintaan tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen teknologian siirtoa; d) teknologian ja infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta energiaa, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa; e) digitalisaatioon ja digitaaliseen liitettävyyteen tehtävät investoinnit; f) laitosalueen kunnostamiseen ja puhdistamiseen, maan saneeraukseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit; g) kiertotalouden vahvistamiseen, mukaan luettuna jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit; h) työntekijöiden uudelleenkoulutus ja uusien taitojen hankkiminen; i) työnhakuneuvonta työnhakijoille; j) työnhakijoiden aktiivinen osallistaminen; k) tekninen tuki. Komission maaraportissa suositetaan Suomelle erityisesti alakohtia a), b), c), d), f) ja h). Työ- ja elinkeinoministeriö
46 Huomioon otettavaa: Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) käyttöönotto edellyttää tuettavilta alueilta yksityiskohtaista suunnitelmaa ja aikataulua siirtymälle Suunnitelmiin on sisällyttävä erityisesti kuvaus jäsenvaltion sitoutumisesta siirtymäprosessiin kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) sekä vuotta 2050 koskevan EU:n ilmastonneutraaliustavoitteen mukaisesti ja kuvaus yhteensopivuudesta alueiden älykkään erikoistumisen suunnitelmien ja muiden kansallisten ja alueellisten sekä EU-tason strategioiden, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa Suomen hallitus on sitoutunut vähintään puolittamaan turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä Vaikka Suomen sitoumukseksi valitaan turve, toimenpiteet voivat kohdistua laajemmin hiilineutraaliuden tavoitteen siirtymän vaikutuksiin ja niiden ennakointiin Alueellisten siirtymäsuunnitelmien laatiminen on edellytys myös muiden oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin kuuluvien instrumenttien tuelle. Näillä InvestEU ja EIP-ryhmän järjestelyillä voitaisiin tukea laajempialaisia investointeja mm. energia-, liikenne- ja sosiaaliseen infrastruktuuriin. Näiden instrumenttien maantieteellinen soveltamisala on laajempi kuin JTF-rahaston, sillä niistä tuettaisiin hankeinvestointeja myös siirtymäsuunnitelmien mukaisten alueiden ulkopuolella, edellyttäen että hankkeet hyödyttävät alueellisissa siirtymäsuunnitelmissa yksilöityjä erityisen tuen piirissä olevia alueita. Suomi on saamassa komissiolta teknistä tukea JTF-konsultaatiota varten (18 jäsenmaata haki) Konsultin kilpailutus käynnistyy 3 kk kuluessa; konsultti tukisi alueellisten siirtymäsuunnitelmien laatimisessa Työ- ja elinkeinoministeriö
47 Ajankohtaista ohjelmavalmistelussa kevään ja syksyn aikana EAKR:n ja ESR:n sisällöt poliittisesti sovittu ilmastonmuutostoimien %-määrä auki Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelman laatijat eli ekosysteemisopimuskaupungit (18) valittu Ympäristöarviointi valmistunut (pl. JTF); ohjelmaluonnoksen ja ympäristöselostuksen julkinen kuuleminen syksyllä Komissio ehdottaa tuntuvaa varojen lisäystä JTF:ään Suomen saanto kuusinkertaistuisi (165 M => 968 M ) JTF:n valmistelu keskeytetty - odotetaan komission päivitystä valmisteluohjeisiin (sitoumus, kohdentaminen) Päätökset syksyllä varojen alueellisesta jaosta, osarahoitussuhteista ja toimenpiteiden rahoitusosuuksista VN käsittely syksyllä komission viralliseen käsittelyyn viralliset neuvottelut Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland
48 Kiitos! Lisätietoja:
49 Puheenvuoro Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriö/laaja-alainen turvetyöryhmä
50 TURVETYÖRYHMÄ Toimikausi
51 Tehtäväksianto: Selvittää, miten turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen käyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Selvittää, miten muutos turpeen käytössä tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja niin, ettei sähkön ja lämmön huoltovarmuus vaarannu ja miten voidaan paikata aluetalouteen ja työllisyyteen syntyviä menetyksiä alueilla, joilla turpeen energiakäytön vähenemisen vaikutukset ovat merkittäviä. Green Deal: Vähennystavoite 50-55% vuoden 1990 tasosta. Marinin HO: Hiilineutraalius vuonna Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioon ottaen. Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.
52 Laaja asiantuntijajäsenkunta Pj: Timo Korhonen Jäsenet: TEM: Petteri Kuuva MMM: Kaisa Pirkola YM: Hannele Lohilahti GT: Tuija Vähäkuopus LUKE: Anne Tolvanen SYKE: Maria Kopsakangas-Savolainen Itä-Suomen Yliopisto: Olli Sippula HVK: Pia Oesch SLL: Hanna Aho Bioenergia ry: Hannu Salo Energiateollisuus ry: Jari Kostama Koneyrittäjät ry: Simo Jaakkola MTK: Anssi Kainulainen Suomen Turvetuottajat ry: Hannu Isokääntä Pysyvät asiantuntijat: Kuntaliitto: Vesa Peltola Asiantuntijasihteerit: TEM: Petri Hirvonen Pohjois-Pohjanmaan-Maakuntaliitto: Jussi Rämet MMM: Sirpa Karjalainen
53 I vaihe (kesä 2020): Tilata ja ohjata taustaselvitys jossa arvioidaan polttoturpeen energiakäytön kehitystä kahdella skenariolla. Nykyisen voimalakannan perusteella polttotekniset vaatimukset polttoturpeen vähimmäismäärälle Tarvittavat lisäinvestoinnit, mikäli turpeen käyttö kokonaan loppuisi Lämmöntuotannon korvautuminen muilla lähteillä ja sen vaikutukset biomassan käyttöön lämmityksessä Em. kehityksen vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin, työllisyyteen, hiilinieluihin, sekä muiden turvetuotteiden tuotantoon. AFRY teki tarjouksen, joka hyväksyttiin ja se aloitti työn toukokuun lopussa. Työryhmälle esiteltiin raporttiluonnos ja se on nyt kommenteilla. Loppuraportti työryhmälle Lisäksi asiantuntijakuulemisia.
54 Keskustelu Poimintoja heränneistä kysymyksistä
55 Suomi hiilineutraaliksi 2035 miten turvealan siirtymästä luodaan yhdessä oikeudenmukainen? Tilaisuuden pohjustus tilaisuuden puheenjohtaja Mika Sulkinoja, Sitra Outi Haanperä, projektijohtaja, Sitra Selvitystöiden esittely Puheenvuorot Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus Yhteenvetoraportti: Haastattelututkimus turvetuottajien näkemyksistä ja tulevaisuuden odotuksista Sanna Vaalgamaa, osastopäällikkö, Sitowise Oy Reilun siirtymän keinot ja Sitran suositukset Tatu Leinonen, asiantuntija, Sitra Hannu Salo, toimialapäällikkö, Bioenergia ry Tarja Väyrynen, laatu- ja ympäristöjohtaja, Oulun Energia Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö, VTT Markku Ollikainen, puheenjohtaja, Suomen ilmastopaneeli Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö Sirpa Karjalainen, maa- ja metsätalousministeriö/ laaja-alainen turvetyöryhmä Keskustelu: Poimintoja heränneistä kysymyksistä , 10:00 11:30
EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin
EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin Kuntien 9. ilmastokonferenssi Kuntatalo, Helsinki 16.5.2018 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueet ja kasvupalvelut osasto Koheesiopolitiikka
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus Osastopäällikkö Ilona Lundström 17.3.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030
Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus 9.10.2018 Varattu ja maksettu julkinen (EU+valtio+kunta ja muu julkinen) Lähde: RR-tietopalvelu 30.8.2018 Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen ohjelmavalmistelu. Kumppanuusvalmistelu alueilla
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia EU:n alue- ja näkemyksiä rakennepolitiikan tavoitteista 2021-2027 alueellinen 28.1.2019
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
Bioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus
Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli
Ministeriön terveiset Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Agenda Lämmityssektori ja kaukolämpö perusskenaariossa ja Pöyryn taustaselvityksessä Veromuutokset Kivihiilestä
Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
Talousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä
7.9.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Toimikausi 9.4. 12.12.2018 Hiiletön liikenne Suomessa vuonna 2045 hyvää elämää, sujuvaa liikkumista ja kestävää liiketoimintaa. Puheenjohtaja: Juhani Damski
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus 16.9.2019 Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eri aikajänteillä EU 20/20/20
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA
Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen
Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
Savon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Ohjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen ohjelmavalmistelu. Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia näkemyksiä tavoitteista 28.1.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 alueellinen ohjelmavalmistelu Kumppanuusvalmistelu alueilla - alustavia näkemyksiä tavoitteista Etelä- ja Länsi-Suomelle tärkeät kysymykset 28.1.2019 ohjelmakauden
EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 valmistelu miten alueet näkyvät Johanna Osenius Varkaus 27.5.2019 Sisällöt nousevat alueiden tarpeista 1 Tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden omiin vahvuuksiin
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Edistymistilanne 31.12.2018 Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa Hankkeita käynnistynyt Euroa Julkinen rahoitus 31.12.2018 Varattu
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia
Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia Euroopan sosiaalirahasto ESR Porvoo 7.2.2019 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Euroopan sosiaalirahasto ESR EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM
TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO 10.10.2018 loppuseminaari Ritva Partinen, STM Yleistä rakennerahastoista Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo
VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Janne Peljo 17.10.2017 Sitran lausunto: VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin
Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä
Otsikko Sivu. 33 Kokouksen avaaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Uusimaa-ohjelma 2.0:n toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2018
PÖYTÄKIRJA 5/2018 1 Maakunnan yhteistyöryhmän AIKA 22.10.2018 klo 13:00-15:00 PAIKKA Uudenmaan liitto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 33 Kokouksen avaaminen 4 34 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 35 Uusimaa-ohjelma
Talousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
EU:n koheesiopolitiikan valmistelu. Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvylle. Marja-Riitta Pihlman
EU:n koheesiopolitiikan 2021-2027 valmistelu Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvylle Marja-Riitta Pihlman EU:n koheesiopolitiikan 2021-2027 valmistelu Hallitusohjelma vahvistaa alueiden
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen
Katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelun tilanteeseen Maakunnan yhteistyöryhmä Riitta Koskinen 14.12.2011 Esityksen sisältö: Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet Budjettileikkaukset Koheesiopolitiikka
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/235. Tarkistus
20.3.2019 A8-0094/235 235 3 artikla 4 kohta a alakohta a) ryhmän 1 jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia kaikista EAKR:n varoista muihin toimintalinjoihin kuin toimintapoliittisiin tavoitteisiin
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus, Talousvaliokunta,
Kampanjan tavoitteet
Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa
EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö