Lappeenrannan kaupungin museot

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupungin museot Toimintakertomus 2007

2 2

3 Lappeenrannan kaupungin museot Toimintakertomus 2007

4 SISÄLLYSLUETTELO 5 Lukijalle 6 Hallinto ja talous 7 Henkilökunta 10 Henkilöstökoulutus 12 Museot ja yleisö 14 Asiakaspalvelu 15 Markkinointi ja tiedotus 16 EU-hankkeet Etelä-Karjalan museo - Maakuntamuseo 18 Näyttelytoiminta 21 Yleisötapahtumia ja museopedagogiaa 23 Kokoelmat Maakunnallinen museotyö 25 Amanuenssin maakunnallinen työ 26 Rakennustutkijan maakunnallinen työ Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo 27 Näyttelytoiminta 31 Yleisötapahtumia ja museopedagogiaa 32 Kokoelmat 34 Aluetaidemuseotyö Kannen kuva: Venäläisiä sotahistorian harrastajista koostunut Preobrazhenskin rykmentti pystytti leirinsä Linnoitukseen heinäkuussa Kuva: Seppo Pelkonen Toimitus Mariina Kellokumpu ja Päivi Partanen Taitto Tuomas Nokelainen Lappeenrannan kaupungin museot

5 MARIINA KELLOKUMPU LUKIJALLE Olli Immonen siirtää vetovastuuta Päivi Partaselle Museotoimen vuoden 2007 toimintakertomuksen muotoa on uudistettu. Sisällysluetteloa on yhdenmukaistettu sekä Etelä-Karjalan museon että Etelä-Karjalan taidemuseon osalta. Vuoden toiminnot on mainittu pääpiirteittäin, yksityiskohtaisempia huomioita on pyritty tuomaan esille kuvavalinnoissa ja teksteissä. Toimintakertomus julkaistaan vain sähköisessä muodossa museon Internet-sivuilla. Lappeenrannan museotoimessa on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota kokoelmatyöhön ja sen kehittämiseen. Sekä Etelä-Karjalan taidemuseossa että Etelä-Karjalan museossa laadittiin työtä ohjaavat kokoelmapoliittiset ohjelmat. Vaikka yleisötyö ja näyttelyt ovat näkyvä osa museon toimintaa, hyvin hoidetut kokoelmat ovat kuitenkin museotyön perusta. Valokuva-arkiston digitalisoinnissa otettiin iso harppaus eteenpäin Eu-rahoitteisessa Kuvasta sisältötuotteeksi -hankkeessa, jossa parhaimmillaan työskenteli seitsemän henkilöä yhtä aikaa skannereiden ja luettelointiohjelman parissa. Hankkeen avulla paitsi saatettiin sähköiseen muotoon noin valokuvaa, kehitettiin myös luettelointia ja uusia sähköisiä palveluja. Vuoden 2007 aikana molemmat museot tekivät monipuolista yleisötyötä. Kesän näyttelyt, Pietarin Suvorov-museon kanssa yhteistyössä tuotettu Generalissimus Suvorov sekä kuvanveistäjä Pekka Jylhän näyttely Valon pesä tavoittivat hyvin kävijöitä. Lisäksi järjestettiin erilaisia luentotilaisuuksia, työpajoja ja tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa. Tulevaisuudessa museot tulevat kilpailemaan asiakkaidensa vähäisestä vapaa-ajasta yhä kiivaammin muiden kulttuuri-, viihde- ja vapaa-ajan palveluiden kanssa. Toistaiseksi olemme Lappeenrannassa pärjänneet kisassa varsin hyvin. Museolla on oma tärkeä tehtävänsä tässä kaupungissa ja maakunnassa. Maakunnallista tehtävää korostavat myös museotoimen kertomusvuonna laatimat alueellisen toiminnan nelivuotissuunnitelmat ja keväällä solmitut toimintaa ohjaavat sopimukset Museoviraston ja Valtion taidemuseon kanssa. Museotoimenjohtaja Olli Immonen jäi vuoden 2007 elokuussa kahden vuoden mittaiselle virkavapaalle ja hänen sijaisekseen nimitettiin museolehtori-tiedottaja Päivi Partanen. Henkilövaihdokset ja erilaiset projektit lukuisine uusine tekijöineen ja toimintoineen ovat vaatineet henkilökunnalta erityistä joustavuutta ja paineensietokykyä. Haasteellisista tilanteista on selvitty varmalla ammattitaidolla ja positiivisella mielellä. Haluankin kiittää tässä yhteydessä koko museon henkilökuntaa onnistuneesta toimintavuodesta. Lisäksi kiitän lämpimästi yhteistyökumppaneitamme sekä niitä henkilöä, jotka kävivät vieraanamme vuoden 2007 aikana. Päivi M. Partanen vs. museotoimenjohtaja

6 HALLINTO JA TALOUS Lappeenrannan museotoimi kuului hallinnollisesti kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Kulttuurilautakunta vuonna 2007: diplomi-insinööri Kullervo Lehtonen, puheenjohtaja emäntä Kyllikki Vainikka, varapuheenjohtaja keraamikko Antonio Altarriba farmaseutti, keraamikko Ritva Grunberg kirvesmies Esko Huttunen tradenomi Nina Hämäläinen diplomi-insinööri Sampo Kokkonen opiskelija Panu Kärri hermorataterapeutti Jouko Kolhonen ( saakka) rakennusmestari Arto Pekkarinen ( alkaen) varatuomari Matti Mölsä sairaanhoitaja Tiina Pulkkinen terveydenhuollon maisteri, ylihoitaja Soile Salla yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä Marjatta Turunen tutkimusjohtaja, FT Marja-Liisa Vesterinen, kaupunginhallituksen edustaja Lautakunnan esittelijänä toimi toimialajohtaja Heikki Timonen. Museotoimen puolesta lautakunnan kokoukseen osallistui museotoimenjohtaja. TOIMINTATUOTOT, TOIMINTAKULUT, Palkat Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Sisäiset tilavuokrat Muut vuokrat Muut kulut TOIMINTAKATE, Lukuihin sisältyvät myös EU-projektien kulut ja tuotot. MUSEOTOIMEN RAHOITUS 2007

7 HENKILÖKUNTA SEppo pelkonen Joka toinen viikko pidettävä työpaikkakokous kerää henkilökunnan saman pöydän ääreen Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat Hakulinen Eeva-Kaisa, FM amanuenssi, taidemuseo, näyttelyt vuorotteluvapaalla Immonen Olli, FL museotoimenjohtaja virkavapaalla Kaapro Raimo näyttelymestari Karvinen Helena museoapulainen Kasanen Marjut museoapulainen Kellokumpu Mariina, FM amanuenssi, EKM, kokoelmat Kiiveri-Hakkarainen Kaija, FM amanuenssi, rakennustutkimus työlomalla (irtisanoutui) Loisa Ulla toimistonhoitaja Luoto Jukka, FL (väit.) amanuenssi, EKM, maakuntatyö Mustola Seppo avoinnapitäjä Niemi Noora museoapulainen vs. projektisihteeri ja Partanen Päivi, FM museolehtori-tiedottaja projektipäällikkö vs. museotoimenjohtaja Pelkonen Seppo valokuvaaja Räisänen Eira konservaattori Räsänen Marjatta, FM amanuenssi, aluetaidemuseotyö Räty Leena, FM amanuenssi, taidemuseo, kokoelmat Sarin Seppo museomestari Stenberg Vaula avoinnapitäjä Vuori Elina, HuK amanuenssi, EKM, kuva-arkisto

8 Tilapäiset työntekijät Aronen Tomi museoapulainen Eiskonen Satu, FM projektipäällikkö äitiys- ja vanhempainlomalla vs. amanuenssi Gritskov Taneli museoapulainen Haverinen Miia museoapulainen Heinonen Kimmo museoapulainen Holm Mikko museoapulainen Karhunen Pia digitoija Kela Senni, FM vs. amanuenssi Kuukasjärvi Heidi digitoija Latto Oona museoapulainen Lyijynen Elina, DI projektisihteeri projektipäällikkö Munne Jenni museoapulainen digitoija Mäki Hanna, HuK vs. museolehtori-tiedottaja Nokelainen Tuomas graafinen suunnittelija ja Nokkala Liisa-Maija, FM vs. amanuenssi, rakennustutkimus Piipponen Johanna, FM projektiassistentti Pohjamo Tytti museoapulainen Pulliainen Kaisa museoharjoittelija matti väyrynen Henkilökunnan retki Punkaharjulle kesäkuussa 2007

9 Noora Niemi Generalissimus Suvorov näyttelyn rakentamista Etelä-karjalan museossa. Työllisyysvaroin palkattuina: Halonen Irma museoapulainen Jukka Natalia museoapulainen Levänen Vesa museoapulainen Saareks Kari museoapulainen Vattulainen Eeva museoapulainen Väyrynen Matti museoapulainen Työharjoittelua suorittivat: Kaapro Saara Etelä-Karjalan ammattiopisto Kemppainen Pauliina Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Latto Oona Jyväskylän yliopisto Munne Jenni Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ruuth Sofia Etelä-Karjalan ammattiopisto Semi Eliisa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen kautta työllistetyt: Ellonen Leila Kauppinen Jarkko Konttinen Raija Lundström Peter Silvennoinen Jesse

10 HENKILÖSTÖKOULUTUS Osallistuminen koulutukseen, alan seminaareihin ja neuvotteluihin Amanuenssi Eeva-Kaisa Hakulinen: Näyttelyneuvottelu, Pietari Taidemuseoiden Teema-päivät, Helsinki Neuvottelut näyttelyhankkeista, Pietari Museotoimenjohtaja Olli Immonen: Taidemuseoiden Teema-päivät, Helsinki Laatukoulutus, kouluttaja Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenranta Alueellisen taidemuseotoiminnan neuvottelupäivä, Helsinki Venäjä-seminaari, Helsinki Nelivuotistoimintasuunnitelman neuvottelukokous Museovirastossa, Helsinki Museopäivät, Kuopio Näyttelymestari Raimo Kaapro: Audiovisual 07 messut, Helsinki Museoapulainen Marjut Kasanen: Museopäivät, Kuopio Amanuenssi Mariina Kellokumpu: Laatukoulutus, kouluttaja Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenranta Museoliiton seminaari Museoiden kokoelma- ja poistopolitiikasta, Helsinki Toimistonhoitaja Ulla Loisa: 3.9. EU-projektien Stoppi-koulutus, Kouvola Amanuenssi Jukka Luoto: 9.2. Maakuntamuseotyöntekijöiden kokous, Seinäjoki Nelivuotistoimintasuunnitelman neuvottelukokous Museovirastossa, Helsinki 5.6. Maakunnallinen museokokous, Imatra Kulttuuriväen syysseminaari, Ylämaa Tammenlehväliiton seminaari, Helsinki Avoinnapitäjä Seppo Mustola: Audiovisual 07 messut, Helsinki Museoapulainen Noora Niemi: Laatukoulutus, kouluttaja Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenranta Museokauppojen neuvottelupäivät ja museokauppamessut, Helsinki Projektipäällikkö, vs. museotoimenjohtaja Päivi Partanen: Laatukoulutus, kouluttaja Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenranta Alueellisen taidemuseotoiminnan neuvottelupäivä, Helsinki 3.4. Valtiontakuukoulutus, Helsinki Venäjä-seminaari, Helsinki Nelivuotistoimintasuunnitelman neuvottelukokous Museovirastossa, Helsinki Museopäivät, Kuopio Museonjohtajien kesäpäivät, Turku Neuvottelut näyttelyhankkeista, Pietari Kulttuuriväen syysseminaari, Ylämaa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Tver Accessibility Conference sekä neuvottelu Pavlovskin museon edustajien kanssa, Helsinki 10

11 Neuvottelu näyttelysuunnitelmista ja Tacis-hankkeesta, Pietari Päivi Partanen on osallistunut johtamisen ja esimiestyön koulutukseen 2007 Valokuvaaja Seppo Pelkonen: In Design taitto-ohjelmakoulutus, Helsinki Amanuenssi Marjatta Räsänen: Taidemuseoiden Teema-päivät, Helsinki Nelivuotistoimintasuunnitelman neuvottelukokous Museovirastossa, Helsinki Kulttuuriväen syysseminaari, Ylämaa Aluetaidemuseotapaaminen Ateneumissa, Helsinki Tekijänoikeuskoulutus, Helsinki Aluetaidemuseotapaaminen, Helsinki Amanuenssi Leena Räty: Taidemuseoiden Teema-päivät, Helsinki Laatukoulutus, kouluttaja Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenranta Matka maisemassa -neuvottelu, Helsinki Severa-järjestelmän koulutus, Lappeenranta Museomestari Seppo Sarin: Audiovisual 07 messut, Helsinki Avoinnapitäjä Vaula Stenberg: Museokauppojen neuvottelupäivät ja museokauppamessut, Helsinki Amanuenssi Elina Vuori: IPR:n koulutus valokuvaan liittyvistä tekijänoikeuksista, Helsinki Museoliiton Valokuvapäivä, Tampere Ajankohtaista digitoinnista seminaari, Helsinki Projektipäällikkö, vs. amanuenssi Satu Eiskonen: Severa PSA projektinhallintaohjelman pääkäyttäjäkoulutus, Lappeenranta Accessibility Conference sekä neuvottelu Pavlovskin museon edustajien kanssa, Helsinki Kaakkois-Suomi Venäjä naapuruusohjelman ENPI CBC tiedotustilaisuus Museoliiton Näyttelycafé koulutus, Tampere Neuvottelu näyttelysuunnitelmista ja Tacis-hankkeesta, Pietari Merkkivuosi 1809 tiedotustilaisuus, Helsinki Amanuenssi vs. Senni Kela: Tekijänoikeuskoulutus, Kiasma, Helsinki Digitoija Heidi Kuukasjärvi: Ajankohtaista digitoinnista seminaari, Helsinki Projektipäällikkö Elina Lyijynen: Projektinvetäjien neuvottelu- ja verkottumispäivät, Hyvinkää Digihankkeen palaveri Lustossa, Punkaharju 3.9. EU-projektien Stoppi-koulutus, Kouvola IPR:n koulutus valokuvaan liittyvistä tekijänoikeuksista, Helsinki Kulttuurihankkeiden ja kulttuuriväen kohtaaminen, Hämeenlinna Ajankohtaista digitoinnista seminaari, Helsinki Museolehtori-tiedottaja vs., Hanna Mäki: Laatukoulutus, kouluttaja Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenranta 11

12 Graafinen suunnittelija Tuomas Nokelainen: Digihankkeen palaveri Lustossa, Punkaharju Rakennustutkija vs., Liisa-Maija Nokkala: APOLI-seminaari, Lappeenranta Nelivuotistoimintasuunnitelman neuvottelukokous Museovirastossa, Helsinki Puutalojen korjausrakentamisen ja asumisen seminaari, Uusikaupunki Viranomaisyhteistyö kaavoituksessa, Helsinki Kaakkois-Suomen maakuntien palvelukohteiden opastussuunnitelmahank - keen seminaari, Lappeenranta Projektiassistentti Johanna Piipponen: Digihankkeen palaveri Lustossa, Punkaharju Ajankohtaista digitoinnista seminaari, Helsinki Henkilökunnan pitämät luennot Svetogorskin juhlavuosi 2007 luento Svetogorskissa, järjestäjinä Imatran kaupunki ja paikalliset vaikuttajat. Luennoitsijana oli mm. Jukka Luoto aiheellaan Vuoksen synty suomalaisten tutkimustulosten perusteella Museoliiton ajankohtaisseminaari, Helsinki. Esitelmä Kaakkois-Suomen aluetaidemuseon toiminnasta. Marjatta Räsänen Muinaislinnat ja salpa-asema. Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaari Etelä- Karjalan museolla. Jukka Luoto Ajankohtaista digitoinnista seminaari Helsingissä. Digitointihankkeen toteuttaminen ESR-rahoituksella. Elina Lyijynen MUSEOT JA YLEISÖ Avoinnaoloajat Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan taidemuseo: sekä ti-su ma-pe ma suljettu la-su Ratsuväkimuseo: ma-pe la-su Talvikaudella ainoastaan tilauksesta Wolkoffin talomuseo: sekä la-su ma-pe ja la-su

13 Kaikki museot olivat kiinni uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä, tapaninpäivänä sekä uudenvuodenaattona. Pääsiäislauantaina Wolkoffin museo oli auki, muut museot kiinni. Pääsymaksut Talvikaudella Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa oli yhteislippu. Lipun hinta oli aikuisilta 4, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja yli 10 hengen ryhmiltä 3 / hlö. Kesäkaudella oli käytössä yhteislippu, jolla pääsi Etelä-Karjalan museoon, Taidemuseoon ja Ratsuväkimuseoon. Hinta: aikuiset 8, eläkeläiset, opiskelijat ja ryhmät 6,50. Yhteislipun asemasta sai ostaa erillislipun, jonka hinta Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon oli 6 / 5 ja Ratsuväkimuseoon 2,50 / 1,70. Wolkoffin museon lipunhinnat olivat ympäri vuoden samat: aikuiset 5, eläkeläiset ja opiskelijat 4. Alle 16-vuotiaat ovat päässeet museoihin ilmaiseksi. Kävijämäärät ETELÄ- KARJALAN MUSEO ETELÄ- KARJALAN TAIDEMUSEO RATSUVÄKI- MUSEO WOLKOFFIN TALOMUSEO tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu yht (v. 2006) (13124) (35469) (5080) (1800) koululaiset (v. 2006) (1087) (2459) (289) (258) muutos +26,9 % -69,9% -6,6% +21,6 % Vuonna 2007 oli yhteensä kävijää (v ). Muutos edellisestä vuodesta -37,5 %. Vuoden 2007 kävijämäärillä palattiin takaisin tavanomaiselle kävijätasolle ennätyksellisen Ilja Repin näyttelyn (2006) jälkeen. 13

14 ASIAKASPALVELU Museoiden asiakaspalvelua kehitettiin luomalla yhtenäinen palveluhinnasto. Se sisältää kaikkien museoiden tarjoamien palveluiden hinnat: pääsyliput, opastusmaksut, tilavuokrat ja kuvaarkiston palvelut. Asiakaspalautetta kerättiin kaikissa museoyksiköissä palautelomakkeilla. Palautetta käsiteltiin toimistokokouksissa ja esille tulleisiin ongelmiin pyrittiin reagoimaan välittömästi. Saadusta palautteesta on tehty näyttelykohtaisia koosteita. Asiakaspalvelussa toimiville kesätyöntekijöille laadittiin perehdytyskansio, joka sisälsi yleistä tietoa museotoiminnasta, Lappeenrannan museoista ja niiden näyttelyistä, työsuhteen ehdoista; työtehtävien kuvaukset sekä ohjeita museolla käytössä olevien ohjelmien käyttöön. Työsuhteen aluksi kesätyöntekijöille järjestettiin kaksi perehdytyspäivää, joiden aikana tutustuttiin mm. museotoimen eri yksiköihin ja niiden näyttelyihin, eri työtehtäviin, kassojen käyttöön ja museokauppaan. Perehdytykseen sisältyi myös Etelä-Karjalan turvapalvelun pitämä turvallisuuskoulutus. Museotoimi osallistui valtakunnalliseen Älä osta mitään päivään tarjoamalla vapaan sisäänpääsyn asiakkailleen Kuva-arkisto oli kiinni välisen ajan laajan kuvadigitointiprojektin vuoksi. Museokaupan uusia tuotteita Museokauppa Museokaupan tuotehankinnassa huomioitiin erityisesti Etelä-Karjalan museon perusnäyttely sekä kesän suurnäyttely Generalissimus Suvorov. Museokauppatiimin ideoinnin tuloksena myyntiin tuotettiin mm. t-paitoja aiheinaan Adriano Bar ja Suvorov sekä useita erilaisia postikortteja ja jääkaappimagneetteja, joiden aihevalikoimien pohjana olivat museoiden omat kokoelmat. Museo oli mukana Helsingin Kirjamessuilla Suomen Museoliiton osastolla lokakuussa 2007 sekä Suomen Kansallismuseon järjestämässä museokauppojen joulumyyjäisissä marraskuussa Molemmissa tapahtumissa myytiin museokaupan tuotteita ja julkaisuja sekä markkinoitiin museoita kertomalla niiden näyttelyistä ja oheistapahtumista. 14

15 Museoon liittyvät opinnäytetyöt Noora Niemen Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Museokauppa Lappeenrannan museotoimessa - museokaupan nykytila sekä haastattelujen ja asiakaskyselyn tuottamat kehittämisajatukset valmistui syyskuussa. Timo Mattilan Humanistisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Lotjan vetoa ja rummunlyöntiä Lasten draamakierrokset Lappeenrannan museotoimessa kesällä 2006 valmistui marraskuussa. Elina Heinosen ja Eliisa Semin Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun matkailun yksikön opinnäytetyö Menneisyyden hyödyntäminen matkailutuotteessa. Etelä-Karjalan museo - Generalissimus Suvorov valmistui keväällä MARKKINOINTI JA TIEDOTUS Museot tiedottivat näyttelyistä ja muusta toiminnastaan paikallisissa tiedotusvälineissä, kesänäyttelyistä myös valtakunnallisesti mm. lehtimainoksilla. Lappeenrannan museotoimi esitteli toimintaansa myös Humanistisen ammattikorkeakoulun messuilla Joutsenossa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon yksikön opiskelijoille luennoitiin museoiden markkinoinnista ja tiedottamisesta. Museotoimi osallistui Imatran kaupungin, Imatran Big Band -festivaalin ja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n (aik. elinkeino- ja matkailu oy, Selma) kanssa yhteiseen markkinointihankkeeseen, jossa tuotettiin Etelä-Karjalan tähdet nettipeli ja tv-mainontaa. Museotoimi julkaisi kouluille ja päiväkodeille suunnatun MuseoOn tiedotuslehden. MuseoOn korvaa aiempina vuosina ilmestyneen Koululaistiedotteen, joka sisälsi museotoimen kouluille tarjoamat palvelut. Yhteistyökumppanit Vuonna 2007 museotoimi teki yhteistyötä muiden Linnoituksen toimijoiden kanssa. Yhteisiä tapahtumia oli neljä: Linnoituksen laskiainen, Linnoituksen pääsiäinen, Linnoituksen isännän juhla ja Linnoituksen adventti. Museo osallistui tapahtumiin tarjoamalla edullisemman pääsylipun sekä tarjoamalla museokaupan tuotteita alennettuun hintaan. Lappeenrannan matkaoppaat ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä. Opasrinki huolehti museolla vierailevien ryhmien opastuksesta. Opasringille järjestettiin infotilaisuus, jossa esiteltiin museoiden tulevia näyttelyitä ja tapahtumia. Museon pääyhteistyökumppaneina kertomusvuonna olivat Scandic Patria Hotelli sekä risteily-majoitus-museo pakettien osalta myös Cumulus ja Sokos Hotel Lappee. Muita yhteistyökumppaneita olivat mm. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Joensuun yliopisto/savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus, Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja Etelä-Karjala-instituutti. 15

16 EU-HANKKEET MARIINA KELLOKUMPU Olli Immonen ja Alexander Kuzmin Suvorov-museosta Pietarista kirjoittavat Generalissimus Suvorov näyttelysopimusta. Yhteistyö Pietarin museoiden kanssa Vuonna 2003 alkanut yhteistyö Pietarin museoiden kanssa on jatkunut edelleen. Kaksivuotinen kulttuurimatkailuhanke Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen. Kaakkois- Suomi Pietari II käynnistyi lokakuussa Tämä Interreg-hanke rahoitettiin EU:n Kaakkois-Suomi Venäjä naapuruusohjelmasta ajalle Projektin yhtenä tuotoksena esitettiin kesällä 2007 Etelä-Karjalan museossa näyttely Generalissimus Suvorov. Generalissimus Suvorov näyttelyn esineet tulivat pietarilaisen Suvorov-museon kokoelmista. Näyttely sisälsi myös Museoviraston tuottaman suomalaisen osuuden, joka kertoi Suvorovista Kaakkois-Suomen linnoitusten rakentajana. Näyttely tuotettiin yhteistyössä Suvorov-museon kanssa. Näyttelyn esineistö saapui Lappeenrantaan sovittua myöhemmin ja näyttely avattiin Näyttelyn avaamisen yhteydessä julkistettiin kolmikielinen näyttelyjulkaisu (suomi, englanti, venäjä) Generalissimus Suvorov, joka toimitettiin yhteistyössä Suvorov-museon kanssa. Näyttely oli avoinna yleisölle ja siihen tutustui kävijää. Generalissimus Suvorov näyttelyn oheistoimintana toteutettiin ilmaisia yleisöopastuksia ja lasten draamakierroksia. Keväällä järjestettiin Suvorov aiheinen luentosarja yhdessä Etelä- Karjalan kesäyliopiston kanssa sekä kesällä Saimaan laivaston vanavedessä hankkeen kanssa seminaari sekä siihen liittyvä retki. Hankkeessa tuotettiin myös Suvorov internetsivusto, joka julkaistiin syyskuussa

17 The Northern Renaissance New Dialogue of Cultures Etelä-Karjalan museo haki EU-rahoitusta (TACIS) yhteistyön syventämiseksi venäläisten museoiden kanssa. Myönteinen päätös hankkeelle The Northern Renaissance New Dialogue of Cultures (Pohjoinen Renesanssi uusi kulttuurien välinen vuoropuhelu) saatiin marraskuun lopussa, joten toimenpiteitä ei ehditty vielä käynnistää vuoden 2007 aikana. Projektihenkilöstö rekrytoidaan vuoden 2008 alussa. Hankkeen tuotoksena järjestetään Etelä-Karjalan museon ja venäläisten Suvorov -ja Rörich museoiden kanssa museopäivät, johon osallistujia tulee kummastakin maasta. Muina toimijoina mukana ovat Museoliitto Suomesta ja Pietarin museotyöntekijöiden liitto Pietarista. Museoidenvälinen asiantuntijavaihto sekä museopäivien pohjalta laadittava seminaarijulkaisu ovat osa hanketta. Kuvasta sisältötuotteeksi Kuvasta sisältötuotteeksi hanke (ESR) toteutettiin Projektissa työskenteli kaikkiaan kahdeksan henkilöä, joista osa oli hankkeelle palkattuja uusia työntekijöitä ja osa virkatöinään projektia tekevää museon henkilökuntaa. Projektissa digitoitiin ja luetteloitiin Antikvaria-tietokantaan arviolta kuvaa. Luetteloinneista osa oli täysin uusia ja osa oli tietojen täydennystä. Kuvia tallennettiin kahteen kokoon. Hankkeessa selvitettiin erilaisten kuvapankkiohjelmien soveltuvuutta Etelä-Karjalan museon käyttöön ja esitettiin ideoita Antikvarian kehittämiseksi ja pyrittiin tehostamaan sen käyttöä. Hankkeen aikana pieni erä kuva-aineistoa saatiin siirrettyä Suomen museot Online -internetsivustoon. Koeaineiston pohjalta tehtiin ohjeistus materiaalien siirrolle ja materiaalille asetettaville vaatimuksille. Jatkossa Suomen museot Onlineen pyritään viemään esittelyaineistot kaikista Etelä-Karjalan museon kokoelmista. Kuvasta sisältötuotteeksi -hankkeen digitoinnin satoa: Marsalkka Mannerheim vieraili Lappeenrannassa useasti ratsuväen nimissä. Vuonna 1919 hänen seurueensa nähtiin Snellmaninkadulla. Taustalla näkyy venäläinen sotilaskirkko alkuperäisine kupoleineen. Vuonna 1925 Ruotsin kuningas vieraili Viipurissa ja Lappeenrannassa. Juhlallisuuksiin Leirikentällä osallistui myös Mannerheim. Leirikentällä otetussa kuvassa 1930-luvulla URR:n kunniapäällikkö Mannerheim tervehtii SRR:ssa palvelleita Jooseppi Kaarnaa ja Antero Stavénia. 17

18 ETELÄ-KARJALAN MUSEO Näyttelytoiminta Perusnäyttely Etelä-Karjalan museon vuonna 2006 uusittua perusnäyttelyä Kolme karjalaista kaupunkia täydennettiin mm. kuvaplansseilla. Näyttelyn esineluettelot toimitettiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Lisäksi näyttelytilaan sijoitettiin kosketusnäyttö, jossa ohjeistetaan näyttelyn kulkusuunnasta. Vaihtuvat näyttelyt KEISARINASEMA Lappeenrannan vanhan asemarakennuksen vaiheita Kävijämäärä: 1735 Ks. Lappeenrannan kaupungin museoiden toimintakertomus LAURITSALAN KAUPPALA PEKKA V. VIRTASEN VALOKUVIA Vuonna 1955 kauppalangeodeetin ja kiinteistöinsinöörin virkaan valittu Pekka V. Virtanen valokuvasi monipuolisesti ja -60 luvuilla kotikauppalaansa Lauritsalaa, sen rakennuksia ja elämää. Näyttely suunniteltiin Pekka V. Virtasen Etelä-Karjalan museoon lahjoittamien valokuvien pohjalta. Näyttelyssä oli yhteensä vedostettua mustavalkokuvaa sekä power pointina toteutettu ohjelma, jonka kuvakavalkadi esitteli mm. lauritsalalaisia henkilöitä. Esillä oli myös valokuvaaja Seppo Pelkosen kokoelman kameroita samalta ajalta. Kävijämäärä: 2461 SEppo pelkonen Lauritsalan kauppalaa esittelevä näyttely kiinnosti yleisöä. 18

19 Seppo pelkonen Yleisöä Generalissimus Suvorov-näyttelyssä GENERALISSIMUS SUVOROV Kaakkois-Suomen linnoittajan, sotamarsalkka Aleksandr Suvorovin elämänvaiheista kertova näyttely Generalissimus Suvorov oli EU-projektina toteutettu kesänäyttely. Näyttelyn esineistö saatiin lainaksi Pietarin Suvorov-museon kokoelmista. Osa esineistöstä oli ensimmäistä kertaa näytteillä Venäjän rajojen ulkopuolella. Suvorovin elämänvaiheita esiteltiin esinein, sanoin ja kuvin sekä multimedian avulla. Esillä oli univormuja, maalauksia, grafiikkaa ja Suvorovin henkilökohtaisia esineitä. Kävijämäärä: KARJALAN KARTAT AARNO PILTZIN KARTTAKOKOELMA Karjalan karttakuvan kehitystä käsittelevä näyttely toteutettiin kansainvälistä tunnustustakin saaneen keräilijä Aarno Piltzin ( ) kokoelmien pohjalta. Näyttely kattoi koko sen ajan, jolta Karjalan karttoja on ollut olemassa eli 1500-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Näyttely esitteli Piltziä myös kulttuuripersoonana tämän elämänkaaren kautta. Vastaava pienimuotoinen näyttely oli esillä loppuvuodesta Lappeenrannan maakuntakirjastossa. Kävijämäärä: 1593 Seppo pelkonen Seutter, Mattheus ( ) Synopsis Plagae Septentrionalis sive Sueciae Daniae et Norveriae Regn. Accuratissime delineatum. Stilo et Studio. Matth. Seutteri Chale. Aug. Karttakuva 1700-luvun puolivälistä. Aarno Piltzin karttakokoelman näyttelyssä oli mahdollista nähdä miten tieto Karjalasta ja sen maantieteestä vähitellen tarkentui. 19

20 VIKTOR SVAETICHIN AKVARELLEJA JA VALO- KUVIA KARJALAN KANNAKSELTA Salmilaissyntyinen taiteilija ja piirustuksenopettaja Viktor Svaetichin sai Viipurin historialliskansatieteelliseltä museolta tehtäväksi dokumentoida entisen Viipurin läänin arvokasta rakennuskantaa, kulttuurimaisemaa ja Viipurin kaupunkia. Tehtävän Svaetichin toteutti vuosina Toimeksiannosta syntyi lähes 500 akvarellin, piirroksen ja öljyvärimaalauksen kokoelma. Teosten aiheina ovat Viipurin kaupunkinäkymien lisäksi eteläkarjalaiset kartanot, hovit, talonpoikaistalot, kansanomaiset rakennukset ja kirkot. Kokoelma saatiin pelastetuksi tuhoutumiselta juuri ennen talvisodan alkua ja se on jaettu tallennuksina Lahden historiallisen museon ja Etelä-Karjalan taidemuseon kesken. Pääosa Viipurin kaupunkikuvista tuli Lahteen ja enemmistö kartanokuvista päätyi Lappeenrantaan. Victor Svaetichin, Pihakuva, Keisarinkatu 11, 1913, akvarelli. Alapuolella valokuva kohteen nykytilasta. Kuva: Tuula Pöyhiä Arkkitehti Tuula Pöyhiä kiersi vuosien aikana Svaetichinin kuvaamilla paikoilla Venäjällä ja tallensi kamerallaan samoja paikkoja ja maisemia nykytilassa. Pöyhiän suunnittelemassa näyttelyssä Etelä-Karjalan museossa oli esillä valtaosa mainitun Viipurin historialliskansatieteellisen museon kokoelman akvarelleista. Kävijämäärä: 1593 Nettisivut ja nettinäyttelyt SUVOROV Sivusto esittelee mm. Suvorovin sodankäynnin oppeja, hänen persoonansa monimuotoisuutta sekä Suvorovin rakennuttamia linnoituksia ja kanavia. Suvorov internetsivusto julkaistiin syyskuussa 2007 ja se kuului kaksivuotiseen kulttuurimatkailuhankeeseen Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen. Kaakkois- Suomi Pietari II. Sivuston osa Kierros Suvorovin kanavilla ja linnoitteilla on tehty yhteistyönä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun Matkailun yksikön kanssa. Sivusto löytyy osoitteesta index.html LAURITSALA Lauritsala -nettinäyttely esittelee Pekka V. Virtasen valokuvia lukujen Lauritsalan kauppalasta. Materiaali pohjautuu samannimiseen näyttelyyn, joka oli esillä Etelä-Karjalan museossa Nettinäyttely toteutettiin Kuvasta sisältötuotteeksi hankkeen osana. Sivusto löytyy osoitteesta KADONNUTTA JA KATOAVAISTA LAPPEENRANTAA Näyttely esittelee Pentti Nikulaisen valokuvia vuosilta Valokuvat kertovat muuttuneesta Lappeenrannasta. Näyttely toteutettiin Kuvasta sisältötuotteeksi hankkeen osana. Etelä-Karjalan museon linkki sivuille on 20

21 Yleisötapahtumia ja museopedagogiaa Pekka siiropää Arkeologian päivänä muinaistekniikoita sai opetella artenomi Minna Paavolan johdolla. SEMINAARIT JA LUENNOT Keisarinasema, Tuula Pöyhiän luento Etelä-Karjalan museossa. Luento liittyi samannimiseen näyttelyyn, joka oli esillä Etelä-Karjalan museossa Osallistujamäärä: Suvorovin linnoitustyöt 1790-luvulla, luento Etelä-Karjalan museossa. Aloitti neljän Suvorov-luennon sarjan. Luennoitsijana tutkija Ulla-Riitta Kauppi Museovirastosta Helsingistä. Luentosarjan pääjärjestäjänä toimi Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Osallistujamäärä: Satasärmäinen Suvorov, luento Etelä-Karjalan museossa. Luennoitsijana perinteentutkija Mikko Europaeus Imatralta. Osallistujamäärä: Suvorovin kavavat, luento Etelä-Karjalan museossa. Luennoitsijana projektiarkkitehti Tuula Hakala Museovirastosta Helsingistä. Osallistujamäärä: Sotamarsalkka Suvorovin arvoitus, luento Etelä-Karjalan museossa. Luennoitsijana tutkija Valeri Lukin Suvorov-museosta Pietarista. Luento pidettiin englanniksi. Osallistujamäärä: 42 21

22 eliisa semi Historian matkassa seminaarin retkeläisiä Taavetin linnoituksessa Historian matkassa seminaari, johon kuului luentopäivän lisäksi Suvorovin jalanjäljillä -retki. Seminaarin aiheena oli historian hyödyntäminen matkailussa ja tutustumismatka suuntautui Suvorovin linnoituksiin Taavetissa, Utissa ja Kärnäkoskella. Seminaarin tuotti Saimaan laivaston vanavedessä hanke ja Etelä-Karjalan museo toimi järjestelyissä yhteistyökumppanina. Osallistujamäärä: n Etelä-Karjalan sotahistoriaa. Lappeenrannan taistelun vuosipäivän seminaari. Etelä-Karjalan museo vastasi kokouksen järjestelyistä yhdessä Lappeenrannan kesäyliopiston ja Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen kanssa. Luennoitsijana oli tri. Martin Hårdstedt Umeån yliopistosta. Jukka Luoto piti esitelmän muinaislinnoista. Seminaariin liittyi retki Salpa-asemille Rutolaan ja Saksanniemelle. Osallistujamäärä: Menneisyyden jäljillä. Kansallinen arkeologian päivä. Teemana oli sarvityö esi- ja varhaishistoriallisella ajalla. Artenomit Minna Paavola ja Markku Salonen opettivat linnoituksen Vihreässä makasiinissa muinaista sarviesineiden tuotantotekniikkaa. Osallistujamäärä: n. 20 OPASTUKSET JA MUSEOPEDAGOGIIKKA Vuoden 2007 aikana koululaisryhmille oli laadittu käynnin yhteydessä käytettävät kysymyssarjat sekä Lauritsalan kauppala että Generalissimus Suvorov -näyttelyihin. Tehtävälomakkeet ovat olleet tulostettavissa museoiden internetsivuilta. Museolehtori opasti koululaisryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Generalissimus Suvorov -näyttelyn kävijöille oli tarjolla kaksi opastusta. Aiempien vuosien tapaan lapsille järjestettiin draamallisia opastuksia. Suvorovin jalanjäljillä -kierroksen käsikirjoitti kulttuurituotannon opiskelija Mari Rale. Kierroksen rekvisiitan valmistamiseen osallistuivat Lappeenrannan Steinerkoulun neljännen luokan oppilaat. Lastenkierroksia pidettiin tiistaisin ja torstaisin. Kaikille pääsylipun lunastaneille järjestettiin torstaisin yleisöopastus näyttelyyn. Opastuksesta vastasi museon henkilökunta. Näyttelyssä sai osallistua Kirjoita keisarinnalle kirje peliin arkeologisten aikalaislöydösten pohjalta. Tehtävä oli suunnattu sekä lapsille että aikuisille. Tapahtumat Preobrazhenskin henkivartiokaartin rykmentin vierailu ja näytökset. Kaarti esiintyi Linnoituksessa ja sataman alueella yhden viikonlopun ajan. Tilaisuus kuului Suvorov-näyttelyn oheistapahtumiin. Vierailu toteutettiin yhdessä Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n (Selma) kanssa yhteistyössä Kuudennettoista Euroopan rakennusperintöpäivät. Teemana oli Julkiset sisätilat. Euroopan rakennusperintöpäivien yleisenä tarkoituksena on lisätä rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta sekä aktivoida toimimaan rakennusperinnön säilymisen puolesta. Lappeenrannassa rakennusperintöpäivien tapahtumia koordinoi Etelä-Karjalan museon rakennustutkija. Tapahtumia järjestettiin Lauritsalan kirjastossa, Upseerikerholla, Tasihinin talolla, Raatihuoneella, Lönnrotin koululla ja Wolkoffin talomuseossa. Tapahtumat keräsivät yhteensä noin 530 kävijää. 22

23 ETELÄ-KARJALAN MUSEON KOKOELMAT Kokoelmatoimintaa kehitettiin paitsi laatimalla kokoelmapoliittinen ohjelma myös nimeämällä päätoiminen kokoelma-amanuenssi. Aikaisemmin kokoelma-amanuenssin työtä on hoidettu näyttelyamanuenssin työn ohessa tai kokoelmien eri osista on ollut vastuussa useampi henkilö. Etelä-Karjalan museon kokoelmat on sähköisessä tietokannassa (Antikvaria). Antikvarian käyttöä tehostettiin ja luettelointiohjeistusta yhtenäistettiin. Etelä-Karjalan museon kokoelmapoliittista ohjelmaa alettiin valmistella vuonna Ohjelma valmistui huhtikuussa Vuoden 2006 alusta museolaki ja Valtioneuvoston asetus museoista edellyttävät, että museoilla on suunnitelma siitä, miten kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museoissa järjestetty. Ohjelma lisää tietoa ja ymmärrystä kokoelmista, toimii käsikirjana ja ohjesääntönä vanhoille ja uusille työntekijöille. Vielä tärkeämpää ovat ohjelmaan ja sen liitteeseen kirjatut jatkotoimenpiteet, miten tallentamisen, säilyttämisen ja poistamisen osaprosesseja kehitetään ja aikataulutetaan. Käsityömuseon kokoelmia valokuvattiin vuonna Painokangas, sohvatyynyn päällinen ja koristetyyny Käsityömuseon kokoelmasta. Etelä-Karjalan museon kokoelmat karttuivat vuonna 2007 pääasiassa passiivisesti eli lahjoitusten kautta. Museo ei ottanut kuitenkaan vastaan valikoimatonta esineistöä, vaan esineillä pyrittiin täydentämään kokoelmien puuttuvia kohteita. Jatkossa tähdätään aktiiviseen kokoelmakartuntaan. Esinekokoelman luettelointia jatkettiin sekä uusien esineiden luetteloinnilla että vanhojen kortistojen siirtämisellä digitaaliseen muotoon. Wiipuri-kokoelman luettelointia on tehty vain kokoelmiin tulleiden lahjoitusten osalta vuoden 2007 aikana. Wolkoffin talomuseon kokoelmien huoltoa ja luettelointia on jatkettu mahdollisuuksien mukaan. Käsityömuseon kokoelmat on luetteloitu esinekorteille ja digitaaliseen muotoon siirtoa tehdään mahdollisuuksien mukaan. Laura Korpikaivo-Tammisen asuinirtaimiston luettelointia jatkettiin. Lahjoittajat: Rauha Lahikainen, Seppo Jaanu, Eira Räisänen, Marjut Kasanen, Johanna Tuominen / Antikvariaatti Helmi, Eeva-Kaisa Hakulinen, Olavi Miettinen, Pekka V. Virtanen, Marjatta Räsänen, Seija Löppönen, Jukka Laaksonen, Paula Koho, Berndt G. Federley, Annikki Hertzen, Matti Eerola ja Leena Puustinen. Ratsuväkimuseo Ratsuväkimuseon kokoelmien luettelointia jatkettiin ja puuttuvia tietoja täydennettiin. Ratsuväkimuseon valokuvakokoelma tuli inventoiduksi ja luetteloiduksi kokonaisuudessaan Antikvaria-tietokantaan Kuvasta sisältötuotteeksi -hankkeen tuloksena. Kokoelmassa on yhteensä 5273 valokuvaa, joista duplikaatit seuloen skannattiin 4741 kuvaa tunnistekuvineen. 23

24 Kuva-arkisto Kuva-arkiston kuvista on luetteloitu Antikvaria-tietokantaan kpl, joista löytyy 6609 skannattua kuvaa selailukuvineen. Erillisten kokoelmien (Viipuri, Ratsuväki, Wolkoff) kuva-aineisto mukaanlukien tietokantaan on luetteloitu kuvaa, joista on skannattu yhteensä valokuvaa (2006 yht. 4077), joista on myös selailukuvat. (Wiipuri luetteloitu 5710/skannattu 676, Ratsuväki 5273/4741, Wolkoff 721/70). Viipuri-valokuvat päätettiin luetteloida tästä lähtien kuva-arkistokokoelmaan eikä enää Wiipuri-esinekokoelman yhteyteen. Kuva-arkisto oli kiinni Kuvasta sisältötuotteeksi digitointiprojektin vuoksi. Hankkeessa va- Valtakadulla sijaitsevien elokuvateattereiden Kino Aulan ja Nuijamiehen kohtalot puhututtivat lappeenrantalaisia. Vasemmalla arkkitehti Per Björkvallin suunnittelema Nuijamies juuri valmistuneena vuonna 1951 Kuvapajan kuvaamana. lokuvia digitoitiin arviolta kpl. Laajin ja ensisijaisin digitoitava kokoelma (4600 kpl) oli Ratsuväkimuseon valokuvat. Muita aihepiirejä olivat Lönnrotin koulun Mikkelin maakuntaarkistoon Lappeenrannan kaupunginarkistosta siirretyt luokkakuvat, valokuvaaja Pekka Salakan lasinegatiivit, osa Lappeenrannan valokuvaamon lasinegatiiveja sekä lemiläisen opettaja Anton Taipaleen lasinegatiivit. Yksittäisiä aineistoja ja valokuvia digitoitiin tarpeen mukaan. Muita hankkeen aikana valokuvattuja tai skannattua aineistoa olivat Aarno Piltzin karttakokoelman kartat sekä osa Laura Korpikaivo-Tammisen valokuvista. Myös nettinäyttelyä varten digitoitiin ja valokuvattiin materiaalia. Lahjoittajat: Else-Maj Björkvall, Jussi Kautto, Heikki Lindholm, Seija Löppönen, Aapo Pekari, Martti Saikko, Lappeen kotiseutuyhdistys ja Lappeenrannan kilta r.y. Lemiläisen Anton Taipaleen kuvaamassa lasinegatiivikokoelmassa on kuvia mm. Karjalasta, kuten tämä maisema Laatokan rannalta. 24

25 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Maakunnallisen museoamanuenssin ja rakennustutkijan alueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta, joka käsittää 12 kuntaa. Museovirasto ja Lappeenrannan kaupunki ovat tehneet sopimuksen alueellisen museotoiminnan toteuttamisesta nelivuotiskauden aikana. Sopimus tehtiin Museovirastossa järjestetyssä neuvottelussa toukokuussa. Etelä-Karjalan museo julkaisi omille sidosryhmille suunnatun julkaisun Museoviesti Amanuenssin maakunnallinen työ Maakuntamatkat Museaaliset tai arkeologiset tarkastusmatkat vuonna 2007 suuntautuivat Savitaipaleen, Lemin, Taipalsaaren, Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran, Ruokolahden, Luumäen, Ylämaan ja Parikkalan kuntiin. Paikallismuseotoiminta Museovirasto myönsi harkinnanvaraisia avustuksia paikallismuseotoimintaan Taipalsaaren ja Rautjärven kunnille. Taipalsaarella museotyötä teki yksi henkilö. Joutsenossa museotyötä tehtiin kesäkaudella kaupungin palkkaaman harjoittelijan voimin. Näiden toimia ohjattiin Etelä-Karjalan museosta. Nuijamaan pitäjänmuseon näyttelyä on pidetty avoinna kesäkaudella Avoinnapidosta on vastannut Etelä-Karjalan museon myöntämän avustuksen turvin Nuijamaa-seura. Kokoelmien kasvu ja esineistön säilytysongelmat ovat ajankohtaisia maakunnan museoissa. Parikkalan meijerimuseon esineistöä jouduttiin siirtämään Etelä-Karjalan museon kokoelmiin, kun niille ei ollut tilaa Parikkalassa. Etelä-Karjalan maakuntayhdistys valitsi vuoden 2007 paikallismuseoksi Rajamuseon Imatralta. Työryhmät Maakunta-amanuenssi ja rakennustutkija ovat osallistuneet Etelä-Karjalan liiton maakunnallista kulttuuristrategiaa valmistelevaan työskentelyyn. Maakunta-amanuenssi on osallistunut lisäksi Etelä-Karjalan liitossa työryhmän toimintaan, joka pyrkii julkaisemaan alueen esihistoriasta ja historiallisesta asutuksesta katsauksen. Se toimisi osana maakuntakaavan perus/taustaselvityksiä. Maakunta-amanuenssi on toiminut Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen sihteerinä. Tämä vakiintunut käytäntö johtuu siitä, että yhdistyksen hallitus toimii maakunnallisena museotyöryhmänä. Maakunta-amanuenssi on osallistunut myös Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen hallituksen toimintaan. Arkeologia Maakunta-amanuenssi organisoi hanketta, jossa pyritään selvittämään Lappeen kihlakunnan rautakautisen asutuksen laajuutta. Jatuli ry. on aloittanut inventoinnit. Museovirasto ja Helsingin yliopisto ovat suorittaneet hautatutkimuksia Huhtiniemessä ja Pallon ortodoksisessa kalmistossa. Museoviraston työryhmä ja paikalliset arkeologian harrastajat 25

26 tutkivat Lappeenrannan linnoituksen luterilaista kalmistoa teknisen viraston toimeksiannosta. Museon toimeksiannosta tutkittiin Linnoituksen rakennus 1A:n sisältä tavattuja kerrostumia ja ympäristöä. Havainnoista on valmistunut raportti, jota tullaan täydentämään rakennuksen sisältä löytyneen holvin osalta vuoden 2008 aikana. Museoviraston rahakammion johtaja Tuukka Talvio on tehnyt Museoviestissä julkaistun raportin Lappeen Piutulasta löydetystä plooturahakätköstä. Rahat on palautettu löytäjälle. Etelä-Karjalan museo on luovuttanut Kansallisarkistolle Luumäen Rusasen talosta löytyneen tapetteihin liimatun asiakirja-aineiston. Asiakirjoista valtaosa kuuluu Venäjän laivaston 26. Ekipaasille. Lappeenrannan kaupunkialueen vanhin esine, kivikirves kuuden vuosituhannen takaa. Esineen on löytänyt Pauli Nupponen Linnoituksen länsirinteeltä muinaisen meren rannalta. Kuva: Seppo Pelkonen Etelä-Karjalan museon kokoelmiin liitettiin seuraavia arkeologisia objekteja: Lappeelta löydetty muinaisruuhi Muistomerkit Lappeenrannan Veteranipuistoon siirrettiin alunperin valtion omistuksessa ollut valurautainen konekivääripesäke ns. Rytin kypärä, jonka aiempi sijainti oli Lappeenrannan Mustalaismännikössä. RAKENNUSTUTKIJAN MAAKUNNALLINEN TYÖ Maakuntamatkat Rakennustutkija teki vuoden aikana 20 maakuntamatkaa käyden matkan aikana aina useammassa kohteessa. Lappeenrannan alueella kokous- ja maastokäyntejä oli yhteensä 88. Lausunnot Rakennustutkija on antanut vuoden aikana 47 lausuntoa ja muuta selvitystä. Työryhmät Rakennustutkija kuuluu Kaakkois-Suomen kulttuuriympäristön yhteistyöryhmään. Ryhmällä on vastuu vuosittain jaettavista Ympäristöministeriön entistämisavustuksista. Rakennustutkija toimii myös antikvaarisena valvojana kohteiden korjaamisessa sekä Ympäristöministeriön että Museoviraston entistämisavustusten osalta. Yhteensä valvottavia kohteita kerralla on noin 50. Rakennustutkija on ollut Linnoitus-työryhmässä, joka valvoo vallien entisöintiä. SEppo pelkonen Ohjausryhmien jäsenyys: Tasihinin talon Korreka-hanke Tasihin talon pihan ohjausryhmä Maakuntakaavan ohjausryhmä Hiitolanjoen voimaloiden kunnostushanke Pien-Mustolan sulkuporttien korjaushanke Vallien entisöintiä Linnoituksen länsipuolella. Lisäksi rakennustutkija on osallistunut maakuntakaavan yhteydessä tehdyn Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen laatimiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennustutkija osallistuu maakunnan alueen kaavoitusneuvotteluihin. 26

27 ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYTOIMINTA Vaihtuvat näyttelyt SEppo pelkonen Transgressio / rajanylityksiä näyttelyn teoksia: edessä Saara Karirannan kuolemaa käsittelevä teos ja taustalla Terike Haaojan Entropia videoteos LAPPEENRANNAN TAIDEYHDISTYS 60 VUOTTA Kävijämäärä: 1891 Ks. Lappeenrannan kaupungin museoiden toimintakertomus KAISU PAAVILAINEN, ANNE SIIRTOLA: Mitä kuuluu? Kuin elät Как дела? Kuin elät Как дела -näyttelyn teemana oli raja. Itäinen Suomi ja Venäjän Karjala ovat maantieteellisesti kylki kyljessä, mutta aineellisesti ja kulttuurisesti ero on suuri. Paavilainen ja Siirtola ovat järjestäneet rajan molemmin puolin yhteisötaidepajoja, joissa he ovat tutkineet sitä, mistä elämän tarkoitus näissä kulttuureissa koostuu. Prosessin myötä he ovat katsoneet kriittisesti länsimaisen ns. hyvinvointivaltion arvoja ja elämäntapoja. Näyttelyyn liittyviä työpajoja järjestettiin syksyllä 2006 Lappeenrannassa Sammonlahden asukastilassa. Osanottajina oli pääasiassa maahanmuuttajia. Näyttelyn keskeisenä osiona olivat kirpputoripöydät, joille osallistujat kokosivat itselleen tärkeitä, omaan elämäänsä olennaisesti liittyviä esineitä ja kertomuksia. Kävijämäärä:

28 SEppo pelkonen Näkymä kuvanveistäjä Vilho Härkösen juhlanäyttelystä RAJANYLITYKSIÄ/ TRANSGRESSIO. Suomen Taiteilijaseura Suomen Taiteilijaseuran kanssa yhteistyössä toteutetussa Rajanylityksiä / Transgressio -näyttelyssä paneuduttiin nimensä mukaisesti rajanylityksiin. Transgressio merkitsee toimintaa, joka rikkoo sääntöjä tai normeja. Arkielämässä sen voi käsittää rohkeutena, uskaltamisena ja omien tai ryhmän rajojen ylittämisenä. Näyttelyssä oli mukana veistoksia, videoita, maalauksia sekä valokuvia. Näyttelyn kuraattorina toimi kuvanveistäjä Kaisu Koivisto. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin Suomen Taiteilijaseuran tuottama katalogi. Näyttelyn taiteilijat olivat Petri Anttonen, Terike Haapoja, Minna Jatkola, Marika Kaarna, Saara Kariranta, Hannu Karjalainen, Maarit Nevanperä, Jukka Tuominen ja Wiggo Wallensköld. Kävijämäärä: VILHO HÄRKÖNEN: Hiljaa hyvää tulee Hiljaa hyvää tulee oli 80 vuotta täyttäneen lappeenrantalaisen kuvanveistäjä Vilho Härkösen juhlanäyttely. Näyttely esitteli valtakunnallisesti tunnetun mitalitaiteilijan elämäntyötä ja myös vähemmän tunnettua abstraktia kuvanveistoa. Mitaleissa Härkösen tavoitteena on ollut tehdä jämäkkää, plastista ja suhteellisen korkeaprofiilista harkittua kokonaisuutta, joissa kertomus tai juoni nivoo yhteen mitalin molemmat puolet. Näyttely oli laajin Härkösen tuotannosta koskaan järjestetty katselmus. Näyttelystä julkaistiin katalogi. Kävijämäärä: PEKKA JYLHÄ: Valon pesä Pekka Jylhä, yksi maamme merkittävimpiä kuvanveistäjiä, tunnetaan julkisista taideteoksistaan, veistosmateriaalien ennakkoluulottomasta käytöstä sekä käsitetaiteellisesta aihemaailmasta. Näyttely toteutettiin Turun Wäinö Aaltosen museon, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Etelä-Karjalan taidemuseon yhteistuotantona. Kävijämäärä: ANNU VERTANEN, A K DOLVEN, TARJA HEILIMO, MARJA RUTA, REETTA AHONEN, JYTTE HØY Alueellisen taiteen esittelysarjan näyttely nosti esiin kolme Kaakkois-Suomessa vaikuttavaa 28

29 SEppo pelkonen Yleisö otti omakseen Pekka Jylhän Valonpesä näyttelyn. Taidemuseon palautelaatikko täyttyi kesän aikana ylistävästä palautteesta. graafikkoa: Annu Vertanen, Reetta Ahonen ja Tarja Heilimo. Vuoropuhelun luomiseksi tekijöiden pareiksi kutsuttiin pohjoismaisia vieraita: taidemaalari, videotaiteilija ja graafikko Anne Katrine Dolven Norjasta, graafikko Marja Ruta Ruotsista ja kuvanveistäjä Jytte Høy Tanskasta. Näyttelyn pohjoismaista osuutta tuki Pohjoismainen Kulttuurirahasto. Näyttelystä julkaistiin katalogi. Kävijämäärä: MIELEN TEATTERI Kuvanveistäjä Tapani Kokko, Teoksia vuosilta Kuvanveistäjä Tapani Kokko herätti laajalti huomiota marraskuussa avautuneella Mielen teat- 29

30 SEppo pelkonen Kuvanveistäjä Tapani Kokko ilahdutti, mutta myös vihastutti humoristisella näyttelyllään Mielen teatteri. teri -näyttelyllään. Näyttelyssä oli esillä Kokon puuveistostuotantoa vuosilta Kokko kuorruttaa teoksensa iloisilla väreillä ja hersyvällä huumorilla. Teoksissa voi nähdä myös viittauksia kansantaiteeseen ja lasten piirroksiin. Teoksissa voi nähdä myös viittauksia kansantaiteeseen. Näyttely järjestettiin yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginteatterin kanssa. Kokko teki teatterilavasteet samaan aikaan esitettävään Woyzeck-näytelmään. Näyttelyssä oli mukana otteita taiteilijan kahdesta aiemmasta teatterilavastuksesta, Teatteri Vanhan Jukon Minä olen Adolf Eichmann ja Jäniksen vuosi -näytelmiin. Kävijämäärä: 2192 ETEISGALLERIA Kristiina Pellinen, Mari Leinonen, Paula Karjalainen: Ihana mekko ja muita muistoja Jouni Salonen: Matkaoppaana tunne, inhimillisyys ja historia Henry Grahn Hermunen: Practical Philosophy Käytännöllinen Filosofia Nettinäyttelyt Kuvasta sisältötuotteeksi hankkeen toimesta toteutettiin nettinäyttely Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Sivusto löytyy osoitteesta: 30

31 YLEISÖTAPAHTUMIA JA MUSEOPEDAGOGIAA LUENTOTILAISUUDET/ SEMINAARIT Les Artistes Finlandais en France au XIXe siècle. Luennoitsijana Mme Gwenaëlle Bauvois (FT, Joensuun yliopisto). Järjestäjänä Etelä-Karjalan Suomi-Ranska yhdistys ry. Osallistujamäärä: Näkymättömästä näkyväksi Kulttuuri mukana muuttaessa Maahanmuuttajien kulttuuri-iltapäivä: Lappeenrantaan muuttaneet kyvyt esiin. Järjestäjänä Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenrannan kaupunki / Maahanmuuttajapalvelut ja Kaakkois-Suomen taidetoimikunta. Osallistujamäärä: Ystäväpiiri - yhdessä elämyksiä arkeen. Koulutus vanhustyöntekijöille. Järjestäjänä Vanhustyön keskusliitto Albert Edelfelt et Helene Schjerfbeck en France. Regards croisés. Luennoitsijana Mme Gwenaëlle Bauvois (FT, Joensuun yliopisto). Järjestäjänä Etelä-Karjalan Suomi-Ranska yhdistys ry. Osallistujamäärä: 25 Luentosarja Taiteilija kertoo työstään: 9.9. Graafikko Tarja Heilimo (Osallistujamäärä: 7) Graafikko Annu Vertanen (Osallistujamäärä: 12) Graafikko Reetta Ahonen (Osallistujamäärä: 11) OPASTUKSET JA MUSEOPEDAGOGIIKKA Kuin elät Как дела -näyttelyn ohessa järjestettiin sadutuskierroksia, jotka olivat suunnattu päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille. Kierrosten suunnitteluun taidemuseon henkilökunnan ohella osallistuivat taiteilijat Kaisu Paavilainen ja Anne Siirtola. Pekka Jylhän Valon pesä -näyttelyyn liittyen järjestettiin jälleen lasten sadutuskierroksia. Grafiikanpajat ja Puupiirrostyöpaja. Etelä-Karjalan taiteilijaseuran tiloissa järjestettyjen viikonloppupajojen osallistujat pääsivät tutustumaan puupiirrostekniikkaan. Ohjaajina toimivat taidegraafikko Tarja Heilimo sekä graafikko-opiskelijat Valtteri Halmetoja ja Jarmo Kervinen. Osallistujamäärä: 10 / paja Lasten grafiikanpajat. Pajojen ohjaajina toimivat graafikko-opiskelijat Reetta Lehtomäki ja Marjo Helenius. Lapsille järjestetyt grafiikanpajat osoittautuivat varsin suosituiksi: tulokkaita olisi ollut huomattavasti enemmän kuin pajat pystyivät vetämään. Osallistujamäärä: yli 60. senni kela Lasten grafiikanpajoilla tutustuttiin erilaisiin grafiikantekniikoihin. Tuloksena syntyi syksyn väreissä hehkuvia vedoksia mielikuvituseläimistä. 31