TURVALLISTA ELÄMÄÄ KONTIOLAHDELLA KONTIOLAHDEN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TURVALLISTA ELÄMÄÄ KONTIOLAHDELLA KONTIOLAHDEN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TOIMIJAT JA NIIDEN ROOLIT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTTUMINEN Väestö ja työllisyys Infrastruktuuri Kontiolahden kunnan palvelurakenteet ja palvelutarpeet Yleinen turvallisuus Lapset ja nuoret Monikulttuurisuus Päihteiden käyttö TURVALLISUUSSUUNNITELMA VUOSILLE Rakennettu ympäristö Kunta - ja palvelurakenteiden muutokset Ikääntyvä väestö Lapset ja nuoriso Monikulttuurisuus Päihteet Rikollisuus Onnettomuudet Liikenneturvallisuus Vapaa-ajan tapaturmat Tulipalot Suurtapahtumat YLEINEN TURVALLISUUSVIESTINTÄ TURVALLISUUSTYÖN SEURANTA JA ARVIOINTI

3 1 JOHDANTO Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa päätettiin käynnistää sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu, koska sisäisen turvallisuuden alueelta oli puuttunut laaja, sektorirajat ylittävä useampivuotinen kehittämissuunnitelma, jolla olisi myös ylimmän poliittisen johdon tuki. Ensimmäisen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa koskevan periaatepäätöksen valtioneuvosto teki Keskeinen linjaus oli laajentaa turvallisuussuunnitelmat kattamaan rikoksentorjunnan lisäksi kaikki keskeiset paikalliset turvallisuusongelmat. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän laatimaan ehdotuksen seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi ja valtakunnallisen mallin laatimiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia esitys turvallisuussuunnittelun valtakunnan malliksi, jossa kuvataan paikalliselle turvallissuunnittelulle asetettavat tavoitteet, suunnitteluprosessi ja muut turvallisuussuunnittelun onnistumista tukevat toimenpiteet. Valtakunnallisen mallin tuli kattaa kaikki sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanon kannalta keskeiset alueet, jotka ovat ennalta estävän työn tehostaminen, kiinnijäämisriskin lisääminen, rikoslajikohtainen tarkastelu, liikenneturvallisuus, onnettomuudet, rajaturvallisuus, rikoksen uhrin palvelujen varmistaminen ja yhteistyön lisääminen. Toisessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen , on asetettu tavoitteeksi, että uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa päätettiin kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelusta. Hallitusohjelman mukaisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman ydinsisällön muodostavat arjen näkökulmasta keskeisempiä turvallisuusongelmia ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja niiden ratkaisut. Hallitusohjelmassa edellytetään väkivallan nykyistä parempaa torjumista ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on päätetty laajasti eri toimenpiteistä turvallisuuden parantamiseksi. Osa näistä toimenpiteistä on keskeistä myös väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä, esim. koulukiusaamiseen puuttuminen sekä nuorten ja maahanmuuttajien turvallisuuden parantaminen. Hallitusohjelmassa on asetettu sisäisen turvallisuuden tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikol- 3

4 lisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun siihen on tarvetta ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Sisäasiainministeriö on kirjannut sisäisen turvallisuuden haasteet, jotka ovat: syrjäytyminen tapaturmien määrä väestönryhmien väliset suhteet väkivalta suuronnettomuudet yhteiskunnan haavoittuvuus rajat ylittävä rikollisuus tietoverkkorikollisuus terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kontiolahden kunnan väestön turvallisuuteen liittyviä riskejä ja niiden pohjalta tarvittavia toimenpiteitä arvioidaan tässä suunnitelmassa. Monet haasteista ovat yhteneviä sisäasiainministeriön edellä esitetyn listauksen kanssa, mutta paikalliset erityispiirteet ja paikallinen toimintaympäristö antavat näille haasteille omat painoarvonsa. Kontiolahden kunta aloitti turvallisuussuunnitelman valmistelun vuoden 2010 lopulla. Turvallisuussuunnitelman valmistelu käynnistyi apulaispoliisipäällikkö Pentti Nurmisen yhteydenotosta. Suunnitelman toteuttamista varten Kontiolahden kunta kutsui koolle palaverin, johon osallistuivat Kontiolahden kunnan osastojen -, poliisin -, pelastustoimen - ja vastaanottokeskuksen edustajat. Palaverissa sovittiin, että jokainen taho vastaa omalta osaltaan turvallisuussuunnitelman valmistumisesta. Turvallisuussuunnitelman ohjausryhmänä toimi Kontiolahden kunnan johtoryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata suunnitelman valmistelua ja huolehtia valmistelun edellyttämästä yhteistyöstä. Ohjausryhmän linjauksen mukaisesti turvallisuussuunnitelmaan sisällytetään ne ilmiöt ja asiat, jotka arvioidaan tärkeimmiksi alueen turvallisuuteen vaikuttaviksi seikoiksi. Kullekin osa-alueelle mää- 4

5 ritellään tavoitteet ja toimenpiteet aikatauluineen. Turvallisuussuunnitelman luonnos toimitettiin lausunnoille kylätoimikunnille ja keskeisille alueella toimiville järjestöille. Turvallisuussuunnitelmaa täydennettiin saatujen lausuntojen pohjalta. Kontiolahden kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian toiminta-ajatuksena on, että Kontiolahden kunta tuottaa ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä järjestää kuntalaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut, hoitaa aktiivista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä seutukunnan, eri yhteisöjen ja yritysten kanssa. Turvallisuussuunnitelma on osa kunnan valmiussuunnittelukokonaisuutta, jonka muita osia ovat valmiussuunnitelman yleinen osa, eri toimialojen valmiussuunnitelmat sekä virastojen ja laitosten pelastussuunnitelmat. Suunnitelmassa pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuusajatteluun, joka rakentuu normaaliolojen turvallisuusratkaisujen varaan ja etenee aina poikkeusoloihin varautumiseen saakka. Suunnitelmien ajan tasalla pitäminen sekä koulutus ja harjoitustilaisuuksien järjestäminen henkilöstölle ovat keskeinen osa varautumista. Kontiolahden kunta on ei ole mukana KAMU- Kaikki mukaan toteuttamaan Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelmaa, mutta huomioi KA- MU:ssa olevat asiakohdat, joiden tarkoituksena on tukea ja kannustaa kuntia ja paikallisyhteisöjä aktiiviseen ja monitoimijaiseen turvallisuussuunniteluun ja toimintaan, jolla pystytään saamaan konkreettisia vaikutuksia väestön turvallisuuteen. Erityisesti suunnitelmassa on huomioitu yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen oma turvallisuusvastuu, turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille sekä turvallinen elämä iäkkäille, turvallinen ympäristö, yritysturvallisuus että turvallisen tietoperustan luominen. Turvallisuussuunnitelma päivitettiin vuoden 2012 lopulla. Kontiolahden kunnan tilaajajohtaja vastasi turvallisuussuunnitelman päivityksestä. 5

6 2 TOIMIJAT JA NIIDEN ROOLIT Kontiolahtelaisten turvallisuuteen vaikuttavat monet tekijät ja toimijat. Seuraavassa on lueteltu keskeisimmät toimijat ja esitetty niiden rooli turvallisuuden edistämisessä. Pohjois-Karjalan poliisilaitos Poliisin tehtävät ja toiminnot perustuvat lainsäädäntöön. Poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on oikeus ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Lisäksi poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Poliisin keskeisimmät tehtävät ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen antamalla kansalaisille turvallisuuspalveluja ja vastaamalla erilaisiin hälytystehtäviin sekä suoritettujen rikosten esitutkinta ja näihin liittyvä ennalta estävä toiminta. Poliisin hallintouudistuksen myötä vuoden 2009 alusta vanhat kihlakuntien poliisilaitokset lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin uudet, edellisiä laajemmilla alueilla toimivat poliisilaitokset. Pohjois-Karjalan maakuntaan muodostettiin yksi poliisilaitos. Poliisilaitoksen pääpoliisiasema sijaitsee Joensuussa ja poliisiasemat ovat Ilomantsissa, Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa. Näiden lisäksi poliisilaitoksella on palvelupiste Juuassa, Enossa, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä. Elokuusta 2009 alkaen pääpoliisiasema on toiminut toistaiseksi Kontiolahden kunnan alueella Lehmossa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävänä on huolehtia pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden järjestämisestä kaikissa olosuhteissa hyödyntäen yhteistyöviranomaisten kumppanuussuhteita. Toiminta-alue käsittää Pohjois-Karjalan maakunnan, joka on jaettu viiteen toiminnalliseen osioon. Kontiolahti kuuluu Vaara- Karjalan palvelualueeseen yhdessä Ilomantsin sekä Enon ja Tuupovaaran entisten kuntien alueiden kanssa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos organisoitiin kunnalliseksi liikelaitokseksi. Merkittävimpänä uudistuksena on, että pelastuslaitoksella on oma johtokunta. Kontiolahden kunnassa on kaksi paloasemaa, jotka sijaitsevat kirkonkylässä ja Lehmossa. Lisäksi Pohjois-Karjalan Prikaatissa on oma sammutusyksikkö, joka on virka-apupyynnön kautta saatavissa kunnan alueella tapahtuviin pelastus- ja sammutustehtäviin. Kontiolahden paloasemalla on jatkuva päivystys- ja varallaolovalmius. 6

7 Pohjois-Karjalan rajavartiosto (PKR) Pohjois-Karjalan rajavartioston toiminnan päämääränä on ylläpitää rajaturvallisuutta toimialueellaan Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Tämä toteutetaan vastaamalla rajavalvonnasta ja rajatarkastuksista sekä muista Rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Sisäisen turvallisuuden tehtävien lisäksi rajavartiosto on osa ulkoista turvallisuusjärjestelmää. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi Pohjois-Karjalan rajavartiosto toimii yhteistyössä muiden kansallisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tehtävät toteutetaan siten, että toiminnalla kyetään paljastamaan ja ennaltaehkäisemään rikollisuutta sekä muuta säännösten vastaista toimintaa. Toiminnot painottuvat valtakunnan rajan läheiselle alueelle. Rajaturvallisuuden ylläpidon alueellinen painopiste on Tohmajärven rajavartioaseman alueella. Toiminnallinen painopiste on rajavalvonnassa valtakunnan rajalla sekä rajatarkastuksissa Niiralan rajanylityspaikalla. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Pohjois-Karjalan rajavartiosto voi hoitaa yksittäisiä, kiireellisiä poliisitehtäviä laissa säädetyllä tavalla. Pohjois-Karjalan rajavartiosto voi myös tarvittaessa antaa virka-apua poliisille ja muille viranomaisille. Pohjois-Karjalan rajavartiosto osallistuu tarvittaessa pelastustehtäviin omalla toiminta-alueellaan. Käytännössä tehtävät ovat maastoon kadonneiden etsimistä tai siellä avun tarpeessa olevien avustamista. PKR:n organisaatio muuttui siten, että pienet rajavartioasemat yhdistettiin Lieksan ja Ilomantsin kuntakeskuksissa sekä Tohmajärven Värtsilän kylässä sijaitseviksi rajavartioasemiksi. Lisäksi Niiralan rajatarkastusasema jatkaa toimintaansa omana yksikkönään alkaen rajavartioalueiden johtopaikat lopettivat toimintansa ja rajavartiosto siirtyi kaksiportaiseen organisaatioon. Uuden organisaation rajanvartiointitaktiikassa korostuvat liikkuvuus ja tekniikan hyödyntäminen. Rajavartioston johtokeskus (JOKE) toimii 24/7 periaatteella rajavartioston esikunnassa Onttolassa. Pohjois-Karjalan Prikaati Tehtävä: Puolustusvoimien tehtävät perustuvat lainsäädäntöön. Puolustusvoimista annetun lain ( /551) mukaan puolustusvoimien päätehtävät ovat: 1. Suomen sotilaallinen puolustaminen 2. muiden viranomaisten tukeminen ja 3. osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. 7

8 Viranomaisten tukemistehtävään kuuluu vastaavasti a. virka-avun antaminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi b. pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita c. osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta. Puolustusvoimien hallintorakenteen mukaisten organisaatioiden väliset johtosuhteet ja tehtävät on määritetty puolustusvoimien sisäisessä normissa (Puolustusvoimien hallinto). Pohjois-Karjalan Prikaatin (PKARPR) päätehtävät ovat: vastaa alueensa puolustuksen suunnittelusta ja valmistelusta sekä toteutuksesta kaikissa valmiustiloissa kouluttaa varusmiehet ja reserviläiset koulutustavoitteiden ja joukkojen koulutustehtävien mukaisesti vastaa asevelvollisuusasioiden hoidosta ja asiakaspalvelusta sekä viranomaisyhteistoiminnasta käsketyllä tavalla koordinoi maanpuolustuskoulutusta alueellaan ja pitää yhteyttä ympäröivään yhteiskuntaan sekä osaltaan kehittää ja ylläpitää maanpuolustustahtoa rekrytointialueensa maakunnissa. Pohjois-Karjalan Prikaatin kokoonpanoon kuluu: Prikaatin komentaja (PRKOM) Prikaatin esikunta (PRE) Pohjois-Karjalan Aluetoimisto (PKARALTSTO) 1) Karjalan Jääkäripataljoona (KARJP) Huoltokeskus (HKESK) ja Karjalan Sotilassoittokunta (KARSK) 1) PKARALTSTO on lain mukainen aluehallintoviranomainen. Joukko-osasto on vastaavasti paikallishallintoviranomainen. 8

9 Muiden viranomaisten tukeminen: Virka-avun annon perusteet on määritetty lainsäädännössä. Käytännön toteutus (virka-valmius, virka-apu pyynnön tekeminen, toimivalta ja toteutus) on käsketty puolustusvoimien sisäisessä normistossa. PKARPR:n vartiosto vastaa varuskunnan turvallisuudesta 24/7. Pohjois-Karjalan prikaati lakkautetaan Kuntoutus- ja Hoivapalvelut Lukkarila Oy Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy on Kontiolahden kunnan omistama tytäryhtiö. Se tarjoaa perheryhmäkotipalveluja maahan yksintulleille alaikäisille lapsille ja nuorille. Yhtiöllä on kaksi toimipistettä ja näissä yhteensä 23 asiakaspaikkaa. Yksiköt ovat nimeltään Lukkarila, joka sijaitsee Paiholassa sekä Parkki, joka sijaitsee Lehmossa. Yksiköiden tavoitteena on järjestää maahan tulleille alaikäisille lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä ikää ja kehitystasoa vastaava hoito, kasvatus, ohjaus ja tuki. Lapsen edun ensisijaisuus on keskeistä vanhemmistaan erillään olevien lasten asioita hoidettaessa. Perheryhmäkotipalvelut järjestetään kunnan ostopalveluna, jonka kuluista vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hallinnosta vastaa Kuntoutus- ja Hoivapalvelut Lukkarila Oy:n hallitus ja sen alainen toimitusjohtaja. Yhtiöllä on 24 työntekijää. Kontiolahden kunta: Hallinto-osastossa kunnanhallitus johtaa ja valvoo keskushallinnon toimintaa ja yhteensovittaa kunnan muiden osastojen ja viranhaltijoiden toimintaa. Kunnanjohtaja toimii kunnan henkilöstön ja osastojen ylimpänä esimiehenä, joka vastaa kunnan johtamisesta yhteistyössä kunnan luottamuselinten, kunnan johtoryhmän ja osastojen johtoryhmien kanssa. Keskushallinnon tehtävänä on johtaa kuntaa strategisella ja operatiivisella tasolla sekä ohjata voimavarojen käyttöä ja kohdentamista. Valmiussuunnittelua johtaa ja valvoo kunnanjohtaja ja sitä ohjeistaa ja koordinoi hallinto-johtaja, joka on kunnan valmiussuunnittelun yhteyshenkilö. Valmiussuunnittelun yhteyshenkilö ohjeistaa 9

10 myös valmiussuunnitelmien päivittämiseen liittyvät toimenpiteet sekä muodostaa tarvittaessa valmiussuunnitteluun liittyviä työryhmiä sekä huolehtii tarvittavan yhteistoiminnan järjestämisestä turvallisuusviranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Osastopäälliköt vastaavat oman osastonsa henkilöstön ohjeistamisesta sekä suunnittelun toteuttamisesta, koordinoinnista ja valvonnasta. Kontiolahden kunta ja Joensuun kaupunki ovat yhteistoimintasopimuksessa sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueella alkaen. Joensuun kaupunki tuottaa ja vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista Kontiolahden kunnan alueella. Sivistysosasto koostuu varhaiskasvatuksesta, koulutoimesta sekä vapaa-aikatoimesta. Koulutoimen toiminta-ajatuksena on antaa korkeatasoista, koulun sijaintipaikasta riippumatonta tasaarvoista, yksilölliset tarpeet huomioivaa kasvatusta sekä opetusta avoimessa ja laadukkaassa oppimisympäristössä yhteistyössä kotien ja sidosryhmien kanssa. Toimintaa ohjaa hyväksytty Koulustrategia Vapaan sivistystyön palvelut kunta hankkii Joensuun seudun kansalaisopiston ja Joensuun konservatorion kautta. Vapaan sivistystyön tehtävänä on luoda kuntalaisille mahdollisuus yleissivistävään ja ammatilliseen oppimiseen, tukea inhimillistä kasvua ja luovuutta tarjoamalla eri ikäkausien elämänvaiheisiin sopivia oppimistilaisuuksia ja mahdollisuutta kehittävään toimintaan. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on luoda kaikenikäisille kuntalaisille ja järjestöille tasapuoliset ja hyvät mahdollisuudet aktiiviseen, omaehtoiseen ja monipuoliseen fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti kehittävään toimintaan suunnittelemalla, tukemalla ja järjestämällä ko. palveluja. Teknisen osasto koostuu teknisestä toimesta sekä ympäristötoimesta. Teknisen osaston toiminta-ajatuksena on huolehtia teknisen lautakunnan tehtävien tekniset palvelut kiinteistöpalvelut liiketoiminta vesihuolto ravintohuolto ympäristöpalvelut hallinnosta ja toiminnoista sekä yhteen sovittaa toimintansa kunnan muiden osastojen kanssa siten, että kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet saavutetaan. 10

11 Teknisen osaston tehtävänä on kunnallisten ydinpalveluiden tuottaminen suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä kunnallista infrastruktuuria, jolla luodaan edellytykset asumiselle ja elinkeinoelämälle sekä muiden kunnallisten palveluiden tuottamiselle. Teknisen osaston toimenpiteillä voidaan merkittävästi vaikuttaa ihmisten elinympäristöön ja turvallisuuteen. Kyse on pitkälti julkisten yleisessä käytössä olevien alueiden viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Toimintaympäristön muodostumiseen vaikutetaan jo kaavoituksesta ja tontin luovutuksesta lähtien aina rakennushankkeiden valmistumiseen ja ylläpitoon saakka. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu valvovat omalta osaltaan, että myös yksityissektorilla rakentamisessa ja ympäristönhoidossa noudatetaan lainsäädännössä asetettuja määräyksiä ja säädöksiä ja huolehditaan toimintaympäristön turvallisuudesta. Kunnassa toimivat järjestöt Kontiolahden kunnassa toimii lukuisia yhdistyksiä ja tahoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat turvallisuustyötä. Monet niistä tekevät ennaltaehkäisevää työtä. Useat yhdistykset ja muut toimijat tukevat poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisia näiden toimissaan. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa nuorisotyö, vanhusten auttaminen, kadonneiden henkilöiden etsintä, liikenteen ohjaus ja henkisen tuen antaminen. Omatoiminen varautuminen Pelastuslaissa säädetään, että rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä sekä varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Tämä suojaaminen tarkoittaa myös mahdollisia pelastustoimenpiteitä. Tämän omatoimisen varautumisen tavoitteena on onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja vahinkojen minimoiminen, ennen kuin itse onnettomuustilanne pääsee syntymään. Tässä yhteydessä on syytä korostaa sitä, että vaikka monet viranomaiset toimivat aktiivisesti kuntalaisten arkiturvallisuuden edistämiseksi, on jokaisen yksittäisen ihmisen asenteilla ja toiminnalla suuri merkitys siihen, kuinka turvallinen asuinympäristömme lopulta on. Yhteiskunta luo turvallisuudelle puitteet, mutta turvallisuusajattelun pitää olla osa yksittäisten ihmisten ja perheiden arkipäivää. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos aloittaa vuonna 2013 hankkeen Kylien omatoiminen varautuminen Kontiolahden kunnan 11

12 alueella. Hankkeen tarkoituksena on saada kyliä aktivoitumaan normaaliolojen häiriötilanteissa, joissa apuvoimia tarvitaan viranomaisten normaalia päivittäisresursseja enemmän. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTTUMINEN Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuosien varrella. Merkittävä muutos on kuntarakenteen laajeneminen ja asukasmäärän lisääntyminen. Kontiolahden kunnan kokonaispinta-ala on 1 029,83 km 2 ja väestötiheys 17,65 asukasta neliökilometrillä ( ). 3.1 Väestö ja työllisyys Vuoden 2012 alussa Kontiolahden kunnan asukasluku oli henkilöä. Työvoiman osuus väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 57,3 %. Työvoimasta työllisiä oli 5976 henkilöä. Työpaikkamäärältään suurimmat toimialat olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, teollisuus ja julkinen hallinto. Työttömiä oli joulukuun 2011 lopussa 566 henkilöä. Keskimääräinen työttömyysaste vuonna ,3%.(2011 oli 9,5 %). Vuoden 2011 lopussa oli Kontiolahden kunnassa yli 65 -vuotiaita henkilöitä yhteensä Vuoden 2015 loppuun mennessä yli 65 -vuotiaita henkilöitä on arvioitu olevan n ja vuonna 2020 n Yli 75 -vuotiaiden määrä oli vuoden 2011 lopussa n. 720 ja vuonna 2015 heitä on arvioitu olevan yhteensä n. 800 ja vuonna 2020 n. tuhat henkilöä. Päivähoitoikäisten lasten (0-6 -vuotiaat) määrä oli vuoden 2012 lopussa 1470 henkilöä vuotiaiden määrä on viime vuosina kasvanut henkilöllä vuodessa ja vuonna 2015 päivähoitoikäisten määrän voi arvioida olevan Infrastruktuuri Toimintaympäristöön vaikuttava merkittävin tekijä on ilmastossa tapahtuvat muutokset, joiden seurauksena äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Tulvat, veden pinnan kohoaminen ja myrskyt voivat aiheuttaa sekä vakavia onnettomuuksia että toimintahäiriöitä erilaisiin teknisiin järjestelmiin. Sähkön ja lämmöntuotantoon sekä telekommunikaatioon liittyvät järjestelmät ovat yksityisten toimijoiden omistuksessa ja näiden järjestelmien kaatumisesta aiheutuvia riskejä on vaikea hallita. Riskien hallitsemiseksi on tullut voimaan erilaisia uusia normeja ja määräyksiä, jotka toiminnassa on otettava huomioon. Toimintaympäristön suunnittelua ja rakentamista keskeisesti ohjaava lain- 12

13 säädäntö muodostuu maankäyttö- ja rakennuslaista sekä sen nojalla annetuista asetuksista ja ohjeista. Ympäristön hallintaa ja ylläpitoa säätelee edellä mainittujen lisäksi hyvin merkittävästi muu lainsäädäntö, muun muassa ympäristönsuojelulaki, tieliikennelaki sekä laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta. Tuoteturvallisuuslainsäädäntö asettaa omat vaatimuksensa toiminnan ylläpitäjille ennaltaehkäistä käyttäjiä mahdollisesti uhkaavilta vaaroilta, mutta toisaalta asettaa myös kuluttajille vaatimuksia noudattaa varovaisuutta, ottaa huomioon omat kyvyt, noudattaa ohjeita ja merkintöjä sekä ilmoittaa mahdollisista vaaratilanteista. 3.3 Kontiolahden kunnan palvelurakenteet ja palvelutarpeet Kunnalliset palvelurakenteet ja palvelutarpeet ovat muutoksessa. Voimakkaammin palvelutarve kasvaa vanhusten palveluissa väestön ikärakenteen muuttuessa. Palvelutarve kasvaa tasaisesti myös erikoissairaanhoidossa, sosiaalipalveluissa, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Perusterveydenhuollon tarve kasvaa sekä asukasmäärän lisääntymisestä että väestön ikääntymisestä johtuen. Kontiolahden kunnan on kiinnitettävä edelleen huomiota palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelujen riittävä saatavuus on taattava kunnan eri osissa. Työikäisten määrä kääntyy ennusteiden mukaan Suomessa laskuun. Riittävän, osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saanti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin on keskeinen ja kasvava haaste. 3.4 Yleinen turvallisuus Poliisin arvion mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila tulee Pohjois-Karjalassa ja Kontiolahdessa säilymään kohtalaisen vakaana tulevina vuosina. Rikosten kokonaismäärä tulee vähenemään ja yhtenä syynä tähän on väestön ikääntyminen; ikääntyneet ihmiset syyllistyvät rikoksiin ja joutuvat rikosten uhreiksi harvemmin kuin aktiivi-iässä olevat ihmiset. Toisaalta ikääntyneet ihmiset kokevat enemmän turvattomuuden tunnetta kuin nuoremmat, vaikka siihen ei poliisin rikosja toimenpidetilastojen mukaan olisi realistista aihettakaan. Kontiolahdella yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tila on parempi ja Kontiolahdella tehdään vähemmän rikoksia kuin maakunnan muissa maaseutukaupungeissa, kuten liitteenä olevasta poliisin muistiosta ilmenee. Ainoastaan liikennerikkomusten määrä on varsin suuri, mikä johtuu lisääntyneestä kameravalvonnasta kunnan alueella. Rikkomuksista huolimatta henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä on kohtalaisen vähäinen. Poliisi tulee paikalle varsin nopeasti ja poliisin näkyvyys on hyvä ainakin niin kauan kuin Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen pääpo- 13

14 liisiasema sijaitsee kunnan alueella Lehmossa. Kaikilla poliisin mittareilla mitattuna vuosi 2010 oli kuitenkin huonompi kuin edelliset vuodet, minkä johdosta poliisin on seurattava tilannetta tarkasti. Pohjois-Karjala on muuttotappioaluetta, jolle tunnusomaista on väestön väheneminen ja keskittyminen taajama-alueille. Tämä aiheuttaa myös pelastustoimen operatiivisten palveluiden tarpeen siirtymisen yhä enemmin näihin taajamiin ja niiden lähiympäristöön. Väestön keskittyminen keskustaajamiin vaikeuttaa sopimushenkilöstön rekrytointia harvaan asutuilla alueilla ja sitä kautta voi vaikuttaa myös pelastuslaitoksen palvelutasoon. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla ennaltaehkäiseviä toimia syrjäytyneiden osalta on entisestään lisättävä. Viranomaisyhteistyö tulee lisääntymään ja tiivistymään poliisin, rajavartioston ja pelastuslaitoksen välillä harvaan asutuilla alueilla. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa on viime vuosina kuollut noin seitsemän kertaa enemmän ihmisiä verrattuna liikenteessä kuolleiden määrään. Tulevaisuuden uhkana on, että koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä lisääntyy edelleen. Suuronnettomuuksiin liittyvät riskit ovat aikaisempaa suurempia. Erityisen merkittäviä suuronnettomuusriskejä ovat sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat laajat myrskytuhot, nopeasti kehittyvä, laaja vaarallisten aineiden onnettomuus asutuskeskuksessa sekä laaja energiahuollon katkos. Pelastuslaitoksen riskianalyysi- ja valmiussuunnittelussa on huomioitu suuronnettomuusriskien kasvaminen. Suuronnettomuussuunnitelma on päivitetty vuoden 2009 aikana, joka on erillinen suunnitelma. Kontiolahden kunnassa oli vuoden 2011 aikana yhteensä pelastustoimen hälytystehtäviä 289 (vuonna 2012 hälytystehtäviä 244). Määrä on lisääntynyt 30 %:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tähän on suurelta osaltaan vaikuttanut väkimäärän kasvaminen ja tehtäväkentän laajeneminen. Vuoden 2011 aikana Kontiolahden kunnassa oli yhteensä 1844 sairaankuljetustehtävää. Kontiolahden asemalla olevalla ambulanssilla oli vuonna 2012 yhteensä 1726 tehtävää. Luvuissa ei ole eritelty Kontiolahden kunnan alueella ja muihin kuntiin olevia ajoja).ensihoitotehtävien lukumäärät ovat olleet tasaisessa nousussa viime vuosien ajan. Lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että sairaankuljetustehtävien määrä on nousujohteinen. Tähän osaltaan vaikuttaa väestön vanheneminen ja toisaalta terveystoimen rakennemuutokset, jolloin päivystysalueet laajenevat ja päivystystoiminta keskittyy suurempiin keskuksiin. Pohjois-Karjalan rajavartioston arvion mukaan rajaturvallisuustilanne säilyy PK:n alueella vakaana. Rajan läheisellä harvaan asutulla alueella korostuu erityisesti viranomaisten välinen yhteistoiminta kansalaisten turvallisuustarpeisiin vastaamiseksi. Keskeistä on saada kuhunkin tarpee- 14

15 seen soveltuva ja toimivaltainen viranomaisapu mahdollisimman nopeasti tapahtumapaikalle. Pohjois-Karjalan Prikaatin näkökulmasta katsoen Kontiolahden kunnan kasvaminen Kontioniemen suuntaan edellyttää joukko-osaston turvallisuussuunnitelman ajan tasalla pitämistä. Joukkoosaston turvallisuussuunnitelmassa on huomioitava ennen kaikkea taisteluväline- ja räjähtävän materiaalin säilytys ja vartiointi anastusherkkänä materiaalina sekä Jaamankankaan harjoitusalueen käyttö mahdolliseen virkistyskäyttöön (ulkoilu, marjastus jne.). 3.5 Lapset ja nuoret Lapsiperheistä suuri osa voi paremmin kuin koskaan, mutta joidenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosien aikana. Nuorten psyykkiset ongelmat ovat kasvussa. Nämä näkyvät lastensuojelun, perhepalvelujen, erityispäivähoidon ja erityisopetuksen tarpeen kasvuna. Ennaltaehkäisevän työn merkitys korostuu. Nuorten osallistumisen edistäminen ja syrjäytymisen estäminen on keskeinen haaste. Koulutuksen ja työelämän uran löytäminen ei ole enää itsestäänselvyys. Ammatillisen koulutuksen Pohjois- Karjalassa keskeyttää noin alle 10 prosenttia ja kokonaan vaille koulutuspaikkaa jäävien määrä on kasvanut. Lasten ja nuorten tekemien rikosten määrä on viime vuosina ollut asukaslukuun nähden maakunnan pienimpiä kuitenkin niin, että kahden viime vuoden aikana on ollut selvää kasvua ensin alle 15- vuotiaiden tekemissä rikoksissa ja sitten vuotiaiden tekemissä rikoksissa. 3.6 Monikulttuurisuus Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Kontiolahdella asui muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia 285 henkeä. Ulkomaan kansalaisia tilastokeskuksen mukaan oli 218 henkilöä. Joensuun seudulla maahanmuuttajien määrä kasvaa ja erityisesti kotouttamisen alkuvaiheen sekä lasten ja nuorten palvelujen toimivuutta tulee arvioida. Monikulttuuristuminen näkyy entistä selkeämmin ja maahanmuuttajien palvelujen ja väestön asennekulttuurin kehittämiseen tulee löytää niin resursseja kuin toiminnallisia menetelmiäkin. Maahanmuuttajapalveluita järjestävät lukuisat eri tahot, näin ollen on eri toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku on tärkeää. Samalla on syytä kiinnittää myös huomiota yleisen asennekulttuurin kehittymiseen. Maakunnan alueella kirjattiin viime vuoden aikana 20 rasistiseksi luokiteltua rikosta. Näistä 13 kirjattiin Lieksassa ja lo- 15

16 put Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun alueella. 3.7 Päihteiden käyttö Kontiolahdessa alkoholijuomien käyttö tilastollisesti näyttää varsin vähäiseltä, koska kunnan alueella on vähän ravintoloita, joilla on anniskeluoikeus eikä kunnassa ole alkoholimyymälää. Alkoholin kulutus lisääntyi voimakkaasti 2000-luvulla erityisesti vuoden 2004 alkoholiveronalennuksen ja tuontirajoitusten poistamisen jälkeen. Alkoholijuomien tilastoitu kokonaiskulutus oli vuonna prosenttisena alkoholina 10,2 litraa asukasta kohti eli noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka kokonaiskulutus laski toista vuotta peräkkäin se on edelleen korkealla tasolla. Runsas alkoholinkäyttö voi pahimmillaan aiheuttaa henkilökohtaisia turvallisuusriskejä sekä lähipiiriin pahoinvointia fyysisen väkivaltaisuuden ja pelon tunteiden lisääntyessä. Hyvinvoinnin ongelmat ja palvelujen vajeet ovat syventyneet erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisilla sekä osalla lapsista ja nuorista. Toisaalta nuorten asenteissa on päihteiden osalta tapahtunut positiivista kehittymistä. Poliisin mukaan Kontiolahdella ei ole juurikaan viime vuosina esiintynyt nuorten alkoholin käyttöä julkisilla paikoilla. Alkoholin käyttö yleisissä anniskeluravintoloissa näyttää jonkin verran vähentyneen erityisesti taloudellisen taantuman aikana. Tämän seurauksena yksityisillä paikoilla alkoholin käyttö sen sijaan lisääntyy, mikä ennakoi puolestaan sitä, että perhe ja läheisväkivallan määrät tulevat lisääntymään. Perheväkivalta ja erityisesti nuorten häiriökäyttäytyminen ovat ainakin osin seurausta joidenkin yksilöiden kokemasta tai todellisesta syrjäytymisestä yhteiskunnan ulkopuolelle. Poliisin tietoon tulleiden yksityispaikkojen väkivaltarikosten tilastolliseen lisääntymisen vaikuttaa myös ihmisten ilmoittamiskynnyksen selvä alentuminen. Väkivaltaan puuttumista vaikeuttaa se, että teot tapahtuvat lähipiirissä ja yksityisissä tiloissa ja kaikki toiminta ei tule riittävän ajoissa viranomaisten tietoon. Kontiolahdella ei ole poliisin tietoon tullut merkittävässä määrin perheväkivaltatapauksia. Huumausainerikosten käyttörikosten määrä on kasvanut vuodesta 2008 alkaen. Käyttörikosten osalta kysymys on omaan käyttöön hankitusta tai kasvatetusta huumausainemäärästä, jota käytetään viikoittain erilaisissa tilanteissa. Löydetyt ainemäärät ovat pieniä. Kontiolahdella huumausainerikkomukset (vuonna kpl) ovat pysyneet vuodesta 2010 samalla tasolla vuoteen 2012 (vuonna kpl). Tyypillinen kiinnijäänyt käyttäjä on nuori aikuinen. 16

17 4 TURVALLISUUSSUUNNITELMA VUOSILLE Turvallisuussuunnitteluun osallistuneet osastot ovat määritelleet painopistealueet, jotka esitetään seuraavaksi. Suunnitelman tarkoituksena on olla eräänlainen sateenvarjo, jota seurataan ja tarkastetaan havaintojen ja kokemuksien perusteella. Suunnitelmasta on tarkoituksella rajattu vähemmälle huomiolle yritykset ja kansalaisten tietoturvallisuus. Tämän turvallisuussuunnittelun yhteydessä pyritään vaikuttamaan yleiseen turvallisuuteen, jotta yrityksillä on turvalliset puitteet harjoittaa toimintaa. Yritysten on itse osaltaan huolehdittava sisäisestä turvallisuudesta ja tarvittavien suunnitelmien ylläpidosta. Teleoperaattoreilla ja sähköyhtiöillä on omat varautumisvelvoitteensa, joilla pyritään turvaamaan kriittisten toimintojen jatkuvuus. Kontiolahden kunta ostaa tietohallinnon tehtävät Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:ltä, joka tältä osin vastaa valmiussuunnittelusta. 4.1 Rakennettu ympäristö Ympäristön turvallisuus on yksi keskeinen yhdyskuntasuunnittelun tavoite. Ympäristössä ei tulisi olla alueita, joissa liikkumista ja oleskelua kartetaan rikoksen kohteeksi joutumisen pelossa. Hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla voidaan ehkäistä liikenneonnettomuuksia. Leikkipuistoihin liittyy erilaisia tapaturmariskejä kuten putoamis- ja kaatumisriskit sekä lasten karkaamiseen liittyvät riskit. Riskejä voidaan pienentää hyvällä suunnittelulla ja leikkialueiden sijoittelulla. Leikkialueiden tulisi olla näkyvillä paikoilla ja hyvin valaistuja, jolloin ne eivät houkuttele asiattomaan oleskeluun ja ilkivaltaan. Leikkipaikkojen rakentamisessa otetaan huomioon leikkipaikkojen turvallisuutta koskevat määräykset. Vastuu lasten valvonnasta ja välineiden asianmukaisesta käytöstä on lasten vanhemmilla/ hoitajilla. Tutkimukset osoittavat, että turvattomaksi ja epäsiistiksi koettu ympäristö lisää rikosten, onnettomuuksien ja tapaturmien todennäköisyyttä. Puistoissa ja yleisillä alueilla turvallisuuteen voidaan vaikuttaa sekä kunnossapito- että puhtaanapitotoimilla. Roskaamisesta aiheutuvia erityisiä riskejä ovat muun muassa huumeruiskut. Ilmaston lämpeneminen tuo tulleessaan aivan uudenlaisia riskejä. Talvien leutoneminen ja sääolojen vaihtelu on jo nyt muuttanut totuttua liikkumisympäristöä. Liukastumis- ja kaatumistapaturmien riski kasvaa sääolosuhteiden vaihtelun lisääntyessä. Ke- 17

18 vyenliikenteen väylien sekä tie ja piha-alueiden kunnossapidossa joudutaan entistä enemmän panostamaan liukkaudentorjuntaan turvallisuuden parantamiseksi. Väestön ikääntyminen lisää kaatumistapaturmia ja kulkuväylien esteettömyyden merkitys korostuu entisestään. Liikuntaverkoston ylläpidossa on huomioitava jatkossa erityisesti sääolosuhteiden vaikutukset luonnonjäällä sijaitsevien jääliikuntapaikkojen turvallisuuteen. Turvallisten käyttöaikojen ajankohdat voi poiketa paljonkin siitä, mihin aiemmin on totuttu. Opastusta ja tiedotusta tarvitaan erityisesti jäälatujen käyttöaikoihin liittyen. Muita mahdollisesta sääolojen muuttumisesta johtuvia riskejä ovat tulvariskit. Tulvariskit osataan ottaa jo huomioon kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa uusien rakennusten osalta. Alimpia rakentamiskorkeuksia on tarkistettu ja viranomaisyhteistyötä tehdään ympäristökeskuksen kanssa. Uusimmat suositukset alimmiksi rakennuskorkeuksiksi ovat vuodelta 2006 ja niissä varautuminen on hyvää. Ongelman muodostavat vanhat alueet, joihin kohdistuvat riskit on otettava huomioon valmiussuunnittelussa. Riskialttiita alueita ovat lähellä ranta-alueita sijaitsevat alueet sekä vanhat rakennetut alueet, joilla on vielä sekaviemäröintijärjestelmä. Toimenpideohjelma Riski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittarit Tapaturmat leikkipaikoilla Tapaturmat ulkoliikuntapaikoilla Tapaturmat retkeilyreiteillä Uusien alueiden sijoittamisessa otetaan liikenneturvallisuus huomioon jo kaavoitusvaiheessa, suunnitelmat ja toteutus täyttävät turvallisuusmääräykset, leikkipuistojen käytön turvallisuus: säännölliset välineiden tarkastukset - korjaustoimet - aitaaminen tarvittaessa vesistöjen ja vilkkaiden väylien äärellä - infotaulujen asentaminen Ulkoliikuntapaikkojen turvatarkastukset ja infotaulujen asentaminen valittuihin kohteisiin Retkeilyreittien hoitosuunnitelmat ja kunnossapito Infotaulujen asentaminen tärkeimmille taukoja pysäköintipaikoille tekniset - ja ympäristöpalvelut, leikkipuistojen ylläpito, käyttäjät / käyttäjien ilmoitukset havaituista puutteista tärkeitä vahinkoilmoitukset tarkastusraportit toteutetut korjaustoimenpiteet Liikenneturvallisuus on otettu kokonaisuutena huomioon kaavoituksessa, erityisesti kaavalausunnoissa. Leikkipaikkojen sijoittelua kannattaa uusien kaavojen osalta vielä miettiä paremmin. - käyttäjien ilmoitukset on huomioitu - tarkastukset ja korjaukset on tehty - yleinen kunnostustarve on kartoitettu vuonna 2012 vapaa-aikapalvelut vahinkoilmoitukset vapaa-aikapalvelut, tekniset palvelut, elinkeinopalvelut tehdyt toimenpiteet Joitakin lieviä loukkaantumisia on tullut tietoomme. suunnitelmien ajantasaisuus, Tulvavahingot valmiuden taso Riskien kartoitus ja mahdollinen varautuminen tekniset palvelut/ely-keskus Pelastuslaitos on tehnyt vesistötulviin varautumisen suunnitelman (Pielisjoki). Omaisuus ja henkilö- Rankkoihin sateisiin varau- tekniset palvelut suunnitelmien ajantasaisuus, 18

19 vahingot yleisillä alueilla Liukastuminen ja kaatuminen kadulla tuminen suunnittelemalla tulvareittejä Liikennealueiden talvihoidon täsmällisyys tekniset palvelut liukkaat sääolosuhteet valmiuden taso Tähän ei ole erityisesti varauduttu. liukastumisen määrä, palaute Liukkauden torjuntaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Auroissa on hammasterät ja hiekoitus aloitetaan aina tarvittaessa. Voimme vielä parantaa hiekan laatua. Vahinkoasiana käsittelemme n. 2 liukastumista vuodessa 19

20 4.2 Kunta - ja palvelurakenteiden muutokset Kontiolahden muuttuva kuntarakenne ja pitkät matkat asiointiliikenteessä tuovat uusia haasteita vastata turvallisuuden tunteen saattamisesta kuntalaisille. Perhe, sukulaiset ja ystävät muodostavat meille kaikille turvaverkoston, jota kautta luomme yhteisöllisyyttä. Työpaikalla oleva työyhteisö, naapurit tai toimivat lähipalvelut ovat täyttämässä yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea esimerkiksi kylätoimikuntien avustamisen kautta. Syrjäytymisen vähentäminen ja siihen mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä eri viranomaisten välillä tehtävä yhteistyö edes auttaa syrjäytymisestä muodostuvia ongelmia. Pelastustoimen näkökulmasta suurimmat kuntarakenteen laajenemisesta aiheutuvat riskit liittyvät alueiden saavutettavuuteen ja väestön ikääntymiseen. Avuntarve kasvaa yleensä iäkkään väestön keskuudessa. Avun viivästyminen voi pahimmillaan aiheuttaa hengenvaaran. Avun saaminen oikeaan paikkaan mahdollisimman nopeasti edellyttää sekä ajantasaisia osoitejärjestelmiä että katujen ja teiden kulkukelpoisena säilymistä myös harvaanasutuilla haja-asutusalueilla. Toimenpideohjelma Riski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittarit palvelut/palvelujen saatavuus eivät vastaa palvelutarpeita Kontiolahden kunnan eri osastot avun saamisen viivästyminen syrjäytyminen palveluverkkoselvityksen tekeminen ja tarvittavien toimenpiteiden tekeminen selvityksen perusteella paikalle tuloaikojen seuranta osallisuuden lisääminen, aktivointi 2013 palveluverkkoselvitys, saadut palautteet poliisi jatkuva poliisin toimintavalmiusaika sote-yhteistoiminta-alue, saadut palautteet vapaa-aikatoimi 4.3 Ikääntyvä väestö Kunnassa tehtyjen kyselyjen mukaan vanhukset haluavat asua omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista. Periaatteena on tukea ikäihmisten turvallista asumista omassa kodissaan, mikä edellyttää esteettömyyden ja turvallisuuden huomioonottamista sekä korjausrakentamisessa että asuntojen uustuotannossa. Vanhusten kotona asumisen turvallisuutta voidaan parantaa useilla keinoilla. Turvapuhelin on hyvä apuväline yksin asuvalle vanhukselle. Rannekkeessa olevaa hälytysnappulaa painamalla saa yhteyden esimerkiksi sukulaisen puhelimeen tai turvapalveluun. Sopimus pelastuslaitoksen kanssa hälytys- ja auttamistehtävistä turvapuhelinhälytyksissä varmistaa avun saamisen vanhuk- 20

21 sen tai vammaisen kotiin kaikkialla kunnan alueella. Yhteystiedot ja osoitteet pidetään ajantasaisina pelastuslaitoksen tiedoston jatkuvalla päivityksellä. Tavallisin syy ikä-ihmisten sairaalahoitoon johtavista tapaturmista on kaatuminen. Kaatumista voidaan vähentää, kun kodin sisä- ja ulkotilojen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Kodin järjestys vaikuttaa ratkaisevasti turvallisuuteen. Usein käytettävät esineet kannattaa säilyttää kaapistojen ala-osissa. Jos kotona tarvitsee käyttää apuvälineitä esim. kurottaakseen ylhäällä pidettävien astioiden ottamiseksi turvallisin vaihtoehto on kunnolliset taloustikkaat. Kotona kompastutaan mm. portaissa, kynnyksiin, irrallisiin mattoihin ja jatkojohtoihin. Tärkeää on huomioida, että kotona on mahdollisimman vaarattomat kulkureitit. Vanhuksen kotona olemisen turvallisuutta lisätään esim. mattojen ja kynnysten poistamisella kulkureiteiltä, sekä kiinnittämällä irtonaiset johdot seinälistoihin. Portaissa turvallisuutta lisätään merkitsemällä portaat selkeästi ja asentamalla portaisiin liukuesteet. Valaistukseen kannattaa kiinnittää huomioita, että se on riittävä ja esim. WC-tiloihin kannattaa hankkia liiketunnistimella syttyvä valaistus tai pitää siellä valo öisin. Kaiteet ja tukikahvat eri tiloissa ehkäisevät hyvin kaatumisia. Tukikahvojen ja turvakaiteiden hankinnassa voi kysyä ohjeita terveyskeskuksen fysioterapeuteilta tai vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijältä. Ikäihmisten pesutilojen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomioita liukastumisen ehkäisemiseksi. Talvikelien aikaan on syytä kiinnittää huomiota jalkineiden valintaan. Erityisen liukkailla keleillä voi jalkineisiin asentaa liukuesteet ja käyttää ohjaaman tarvittaessa keppiä tai kävelysauvoja. Katujen sekä kiinteistöjen väylien kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota. Ilmatieteen laitos on käynnistänyt jalankulkijoille kohdistetun kelitiedottamisen talviajan liukkaista keleistä radioasemilla ja tulevaisuudessa myös TV:n alueellisissa lähetyksissä. Ympäristön turvallisuuden parantamisen lisäksi keskeisiä keinoja ovat ihmisten liikuntakyvyn edistämisen lisäksi terveyden edistäminen esim. ravitsemusneuvonnan, sairauksien hoidon, kuntoutukseen ohjaamisen ja lääkityksien tarkistamisen avulla. Taloyhtiöiden tulee kiinnittää huomioita paloturvallisuuteen ja huomioida osaltaan väestön ikääntymisen vaikutuksia suunnitelmissa. Ikärakenteen muutoksen vaatimia vanhuspalvelujen kehittämistoimia linjataan mm. vanhuspalvelustrategiassa. 21

22 Yksi merkittävä tekijä on paloturvallisuuden parantaminen. On tärkeää pitää huolta, että kodissa on toimiva palovaroitin sekä tarvittaessa turvaliesi. Puulämmitteisissä asunnoissa tulee lisäksi olla häkävaroitin. Pelastuslaitos suosittelee myös, että kaikkien rakennuksissa olevien tulisijojen pelteihin tehtäisiin häkä reikä asunnossa asuvien toimintakyvystä riippumatta. Vanhusten palveluasunnot kunnassa ovat sprinklauksen piirissä ja toimenpide todennäköisesti yleistyy myös muissa asunnoissa tekniikan kehittymisen ja järjestelmien halpenemisen myötä. Toimenpideohjelma Riski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittarit kotikäynnit ennakoivat kotikäynnit tietämättömyys miten sote yhteistoimintaalue, järjestöt, pelas- ja kotihoito: annetaan tietoa voi lisätä henkilökohtaista turvallisuutta tuslaitos, vapaa-aika miten ehkäistä kotitapaturmia, asiakaskyselyt vanhuspalveluhenkilöstön ikääntymisen myötä toimi koulutus kotien sisä- ja ulkotilojen kunto liikuntakyvyn heikkeneminen ajokyvyn seuranta korjausrakentaminen, kodin ympäristön muuttaminen turvallisemmaksi terveys ja liikuntapalvelujen saatavuus ilmoitukset poliisille, ajooikeustoimenpiteet taloyhtiöt/hallitus ja tekniset palvelut vapaa-aikatoimi, sote yhteistoiminta-alue kotihoito, terveyskeskus, poliisi tarkastuskäynnit ja raportit kuntomittaukset kyselyt tehdyt ilmoitukset poliisin tilasto 4.4 Lapset ja nuoriso Valtion lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman strategiset painopisteet korostavat ennaltaehkäisevän työn merkitystä korjaaviin toimenpiteisiin nähden, palvelujärjestelmän toimivuutta elämän siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa, varhaista puuttumista ja tukea orastaviin ongelmiin, poikkihallinnollista monitoimijuutta sekä osaamisen turvaamista. Tärkeällä sijalla on myös päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta. Lastensuojelulaissa painotetaan ehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka tekemiseen tarvitaan monialainen verkosto. Monialaisen verkoston avulla voidaan edistää lasten ja nuorten tervettä ja turvallista kasvuympäristöä. Lastensuojelussa pääpaino on avohuollossa, jolloin tavoitteena on ennaltaehkäistä vakavampia lastensuojeluongelmia. Nuorten keskeinen ongelma ei ole rikollisuus, vaan nuoren yleiset elinolosuhteet, joissa hän altistuu rikosten tekemiselle. Lasten ja nuorten asioissa onkin olennaista löytää ne hoito- ja tukijärjestelmät, jotka kunkin nuoren kohdalla parantavat hänen elämänlaatuaan ja elinolosuhteita. Suurin osa tukiverkoista rakentuu hyvin yleiselle taholle ja erityispalvelujen määrä on pieni, koska palvelujen tuottaminen on kallista pienille ryhmille. Lasten ja nuorten rikoskierteen katkaisussa on tärke- 22

23 ää nopeat ja riittävät toimenpiteet, joiden kautta nuori voi kokea yhteiskunnan selkeän väliintulon ja puuttumisen sekä samalla löytää tarjotut tukitoimenpiteet. Edellytyksenä mainittujen toimenpiteiden suorittamiselle on, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeesta menee tieto toimivaltaiselle viranomaiselle. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki lapsen ja nuoren kanssa tekemisissä olevat tahot noudattavat lastensuojelulain 25 :ssä säädettyä velvollisuuttaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Toimintaympäristön muuttuessa on riski, että palvelutarjonta ei seuraa riittävän nopeasti palvelujen kysyntää ja palvelujärjestelmään muodostuu aukkoja. Erityisesti nuorten kohdalla on riski, että nuorilla ei ole riittävästi tarjolla harrastusmahdollisuuksia, mikä voi johtaa turvallisuusriskejä aiheuttaviin lieveilmiöihin esimerkiksi päihteiden käytön lisääntymiseen. Tekemisen puutteeseen voidaan vaikuttaa tuottamalla edullisia, erilaisia nuorten omaa aktiviteettia tukevia palveluja. Järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminta on tärkeä osa palvelujen tuottamista. Osastot voivat vaikuttaa omien palvelujensa ajantasaisuuteen seuraamalla jatkuvasti palvelutarpeen muutoksia ja kehittämällä toimintaa. Palvelujen kohdentamisessa alle 10 -vuotiaille tulee kiinnittää huomiota ennalta ehkäiseviin palveluihin. Mahdollisimman monelle tulee turvata pääsy osalliseksi iltapäivä- ja kerhotoimintoihin. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on esitetty oppilaiden turvallisuuskortin kehittämistä osana peruskoulutusta. Kontiolahden kunnan kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin on laadittu turvallisuussuunnitelmat. Niiden tarkoituksena on taata turvallinen toimintaympäristö. Suunnitelmia päivitetään säännöllisin väliajoin. Varhaiskasvatuksen kaikkiin yksiköihin on laadittu kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat. Koulutoimi on mukana useissa eri Opetushallituksen alaisissa laadun kehittämishankkeissa (mm. perusopetuksen laatukriteerien käyttöönotto, kerhotoiminnan kehittäminen ja erityisopetuksen kehittäminen). Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään aktivoimalla heitä monipuoliseen harrastamiseen. Mahdollisimman monelle turvataan pääsy iltapäivätoimintaan ja kerhotoimintaan. Koulun iltapäivätoiminnan piiriin otetaan kaikki ilmoittautuneet, mikäli toimintaryhmään tulee vähintään 10 oppilasta. Kerhotoiminnan tavoitteena on, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen koko peruskoulun aikana. Lasten osallisuuden parantamiseksi kaikissa alakouluissa on toimiva oppilaskunta. Kaikki peruskoulut ovat mukana kiusaamisen vastaisessa toi- 23

24 mintaohjelmassa (Kiva Koulu). Toimenpideohjelma Riski Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Mittarit riittämätön turvallisuustietous poliisin laillisuuskasvatus poliisi kerran vuodessa kyselyt turvallisuustietoudesta 5- ja 8-luokkalaisille syrjäytyminen tieto lapsen olosuhteista tai käyttäytymisestä ei kulje puuttuva vanhemmuus lähi- ja perhesuhdeväkivalta lasten- ja nuorten toimintaympäristön toimimattomuus lasten ja nuorten päihteiden käyttö lasten ja nuorten rikollisuus (esim. näpistykset ja vahingonteot, ilkivalta) riittämättömät ennaltaehkäisevät palvelut jatko-opintopaikan puuttuminen tai opintojen keskeyttäminen nuorisotyöttömyys lapsiperheiden köyhyys liikenteen turvallisuusriskit negatiiviset nuorisoilmiöt turvallisuustietoisuuden lisääminen, pelastustoimien päiväkoti, 4- ja 8- luokkalaisten koulutus vuosittain verkostopalaveri osallisuuden lisääminen, aktivointi, kouluterveyskysely Nuorten yhteiskunta takuu indeksi-hanke aina lastensuojeluilmoitus sote yhteistoiminta-alue, vapaa-aikatoimi, koulutoimi, pelastuslaitos poliisi, sote yhteistoimintaalue, koulu- ja vapaaaikatoimi lastensuojelulain 25 :ssä määritellyt tahot 2 kertaa vuodessa Yhteistapaamisia nuorten rikostilastot ilmoitusten lukumäärä vanhemmuutta tukevat työtavat / -menetelmät sote yhteistoiminta-alue, koulutoimi,varhaiskasvatus kyselyt vanhemmuudesta väkivallan tunnistaminen, sote yhteistoiminta-alue, ilmoitusten lukumäärä siihen puuttuminen ja poliisi hoitoon ohjaaminen päiväkodeissa ja kouluissa koulutoimi, varhaiskasva- ilmoitukset kiusaamisista, turvallisuus- ja tus, vapaa-aikatoimi, eri kyselyjen tulokset, kriisitoimintaohjeet, järjestöt päivitetyt ohjeet kiusaamiseen puuttuminen, Kiva koulu-hanke, riittävät harrastusmahdollisuudet, kouluterveyskysely päihdevalistus, koulu, nuorisotoimi, poliisi, kouluterveyskysely, tehdyt puuttuminen lasten ja sote yhteistoiminta-alue ilmoitukset nuorten päihteiden käyttöön, tarvittaessa hoitoon ohjaus, kouluterveyskysely, viranomaisyhteistyö rikoksiin puuttuminen poliisi, koulu, sote yhteistoiminta-alue, tehdyt ilmoitukset varhaisessa vaiheessa, nuorisotoimi laillisuuskasvatus, viranomaisyhteistyö koulupsykologin ja kuraattorin sivistyspalvelut kouluterveyskysely, käyn- riittävät palvelut, timäärät koulupsykologi ja - kouluterveyskysely kuraattori jatko-opintopaikan varmistaminen, opinto-ohjaaja, sote yh- jatko-opintoihin päässeiden opintojen teistoiminta-alue, etsivä lukumäärä, opintonsa keskeyttäjän ohjaaminen nuorisotyö, TANE, nuorisotoimi, keskeyttäneiden lukumäärä tarvittavien palvelujen TE-keskus piiriin aktivointisuunnitelman sote yhteistoiminta-alue, nuorisotyöttömien lukumäärä tekeminen TE-keskus, TANE toimeentulotuki sote yhteistoiminta-alue toimeentulotukihakemusten määrä Liikennevalistus, mopoinfot poliisi, koulu liikenneturvallisuuskyselyt, yläkoulussa, liiken- poliisin tilastot teenvalvonta ilmiöiden tunnistaminen, viranomaisyhteistyö, poikkihallinnollinen monitoimijuus poliisi, koulu, sote yhteistoiminta-alue tehdyt ilmoitukset 24