Romanikansa on lähellä sydäntäni4. Jyrki Palmi ELÄMÄ JA VALO. Seurakunta on hengellisen elämän kasvualusta. Katupyhäkoulutyötä New Yorkissa

Transkriptio

1 ELÄMÄ JA VALO Romanilähetyslehti, Seurakunta on hengellisen elämän kasvualusta 30 Katupyhäkoulutyötä New Yorkissa 22 Latviassa esillä romanikulttuuria ja evankelumia 10 Jyrki Palmi Romanikansa on lähellä sydäntäni4 SEURAKUNTA

2 Pääkirjoitus Seurakunta - Jumalan perhe Khangari - Deevelesko huupa Sisältö sain kerran mahtavan opetuksen eräältä pieneltä kuulijalta kesken sunnuntaisen kokouksen. Puhuja innoitti saarnassaan seurakuntalaisia julistamaan evankeliumia. Hän kehotti kuulijoita menemään sinne missä syntiset ovat. Ennen kuin puhuja ennätti jatkaa, huudahti eräs alle kouluikäinen poika kovaan ääneen: menkää siis seurakuntaan! Vanha sanonta sanoo, että lapsen suusta totuus tulee ja niin tässäkin pojan sanomassa on totuuden siemen. Joskus meillä uskovaisina vain on vaara, että unohdamme asemamme ja taustamme. Meistä saattaa tulla niin hyviä ja pyhiä, etteivät elämässään epäonnistuneet tai taustoiltaan erilaiset ihmiset koe olevansa samanarvoisia kanssamme. Totuus on kuitenkin se, että kaikki meistä olemme pohjimmiltamme samanlaisia, itsessämme epäonnistuneita ja syntisiä ihmisiä. Ilman armon vastaanottamista ei meistä parhainkaan voisi saavuttaa Jumalan hyväksyntää. Seurakunnissa ihmisten tehtävät voivat vaihdella, mutta asema Jumalan edessä on aina kaikille sama. Me olemme armosta pelastettuja Jumalan lapsia. Seurakunnan tulisi olla joukko ihmisiä, jotka kokevat olevansa samaa Jumalan perheväkeä, sisaria ja veljiä, eläen yhdessä toinen toisesta huolta pitäen niin, ettei yksikään jää ulkopuoliseksi. iek var me liijom tšiȟko sikjiba mange iek besko ȟunniboskiireta maȟkar kurkesko khangaresko samliba. Rakkiboskiiro biȟadas aro lesko rakkiba khangaresko komujen te rigaven naalal evankeliomosko boodos. Jou biȟadas komujen te džan doori, kai greȟȟiboskiiren aaȟȟena. Sigide vanka rakkiboskiiro hinnadas te rakkavel butide, iek besko tšau diijas drouvo lyijaha gooli: Džan aro ghangari! Phurano phenniba phennela, te kentosko muijesta vela tšatšiba ta jakkes aro dai tšaavesko rakkiba hin tšatšibosko fröija. Paar var meen deulikaanen hin innasto faarliba, te ame bristavaha mengo stedos ta paaluno. Menna vojula te aavel jakke tšiȟka ta kurko, te komuja, koonengo dživiba na džeelo latšes, na pinsavena peen itveerimen mensa. Tšatšiba hin endo douva, te saare amenna aaȟȟaha itveerime, greȟȟukaane komuja. Uutan nooda tšek menna na lenas Deevelesko rikkiba. Aro Khangari komujengo buttia vojuvena te paruven, bi amengo stedos Deevelesko naal hin alti saarenge it. Ame aaȟȟaha noodimes frelsime Deevelesko kenti. Aro Khangari mote te aaȟȟel komuja, koonen pinsavena peen aaȟȟen it Deevelesko huupa, phenja ta phaale, džiiven jakkes te joon dikkena vaurengo naal, te tšek na mekjula kokares auri. ELÄMÄ JA VALO Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa vuosikerta Kannen valokuva: Seurakuntayhteyttä Jyväskylän Helluntaiseurakunnassa. Valokuva: Pentti Heinonen Pääkirjoitus Romanikansa on lähellä sydäntäni Konferenssiosaston yleisilme muuttui Romanikulttuuria ja evankeliumia Kolumni Sarjakuva Romanijärjestöt jalkautuivat Itä-Helsinkiin Raamatunopetus Katupyhäkoulutyötä New Yorkissa Seurakunnan siunaus tärkeää aktiotyössä Seurakunta on hengellisen elämän kasvualusta Uskoontulon ABCD Jumalan seurakunta koostuu erilaisista ihmisistä, jotka kaikki tehtiin Golgatalla samanarvoisiksi - Jeesuksen veren hintaisiksi. Siksi haastankin sinua ja minua tulevan syksyn aikana erikoisesti kiinnittämään huomiota siihen, ettei kukaan seurakuntaamme saapuva koe itseään ulkopuoliseksi. Eletään aikamme rakkaudettomuuden keskellä todeksi Jeesuksen sanat: Siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus. Siunausta syksyysi Aro Deevelesko khangari ȟunjula frooȟlaaga komuja, koonen saare sas tšeerimen itveerimeske aro Golgata Jesusesko rattesko priisake. Doolesko doȟ me biȟavaa tuut ta maan aka hyöstako tiija te dikkel doolesko naal, te tšek koon aavela aro mengo khangari, na pinsilas pes aurineske. Džiivaha maȟkar aka diivesko bikamliba tšatšeske Jesusesko laave: Dotta tumen pinsavena mango sikji- boskokenteske, te maȟkar tumen hin kamliba. Singliba aro tukko hyösta! Toimituskunta: Tino Grönfors, päätoimittaja Rainer Lindeman Jukka Mäkinen Markku Mäkinen Julkaisumateriaali: Välimäenkatu Nokia info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: FI NDEAFIHH Julkaisija: Elämä ja Valo ry. Välimäenkatu, Nokia Puh info@elamajavalo.fi 10 Tino Grönfors päätoimittaja risiba/käännös: Tuula Åkerlund Päätoimittaja: Tino Grönfors Puh tino_gronfors@hotmail.com Toimitussihteeri: Rainer Lindeman Puh rainer.lindeman@gmail.com Layout: Rainer Lindeman Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere ISSN X Tilaushinnat: Kannattajajäsen 33,00/vuosi (Suomi), 3,00/vuosi (muut maat) Jäsen 33,00/4 nroa (Suomi), 3,00/4 nroa (muut maat) Lahjatilaus 2,00/4 nroa (Suomi), 33,00/4 nroa (muut maat) 16

3 TeksTi: markku mäkinen Henkilökuva Jyrki Palmi, Jyväskylän helluntaiseurakunnan johtaja: Jyrki Palmi on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Alajärveltä. Hän on kasvanut kodissa, jossa vanhemmilla oli kello- ja kultasepänliike. - Ensimmäiset muistot lapsuudesta on, että meillä oli riittävästi rahaa. Isä aina joskus laittoi rahaa käteen ja sanoi, että mene ostamaa jotain kivaa. Toisaalta huomasin alle kymmenenvuotiaana, että minun vanhempani käyttivät paljon alkoholia, muistelee Jyrki. Romanikansa on lähellä sydäntäni! ValokuVa: markku mäkinen Vanhempien vauhti vain kiihtyi. Jyrkin isä oli mukana monenlaisessa liike-elämässä. Hyvin pian selvisi, että molemmilla vanhemmilla oli vakava alkoholiongelma. - Jouduin monesti lähtemään yöksi pois kotoa, meno oli välillä hurjaa, kun kylän juopporemmi kokoontui meillä. Tilanne johti siihen, että vanhempien liike meni konkurssiin, meiltä meni kaikki, talo, kesämökki ja auto. Meille ei jäänyt oikeastaan mitään. Minulle se oli häpeällinen asia, koulussakin siitä minua kiusattiin, Jyrki Palmi kertoo. Huolestuneita sukulaisia - Kaikkein pahimpana aikana yhdet meidän uskovat sukulaiset huolestuivat niin paljon hyvinvoinnistani, että raahasivat minut hengelliselle lastenleirille. En olisi halunnut sinne mennä, minua hävetti. Ajattelin, että ne kaikki ovat kilttejä, hyvän perheen lapsia, ja minä kun olen alkoholistiperheen lapsi, Jyrki kertoo. Leirillä Jyrki kuitenkin yllättyi, kun kaikki olivat kivoja kavereita. Jyrki sai olla oma itsensä. Hänen entiset kaverinsa olivat kavereita vain silloin, kun Jyrkillä oli rahaa, muulloin heitä ei kaveruus kiinnostanut. - Tuolla leirillä kuulin ensi kertaa rakastavasta Taivaan Isästä. Se kosketti syvältä, tunsin Jumalan kutsun. Tuolla leirillä Jyrki teki uskonratkaisun ja antoi elämänsä Jumalan käsiin. - Olin silloin 12-vuotias. Sieltä asti sydämessäni on ollut kutsu Jumalan valtakunnan työhön. Vaikka elämässä on ollut koettelemuksia, en ole katkeroitunut, vaan kutsu on säilynyt. Jumalan rakkaus on kantanut minua, tiedän sen kantavan taivaaseen asti, Jyrki sanoo varmuus kasvoillaan. Leirin jälkeen Jyrki palasi kotiin, mutta vanhempien alkoholiongelmat jatkuivat. Monenlaista alkoholista irti pääsyä he yrittivät, jopa uskoon tuloa. Mikään ei kuitenkaan onnistunut. - Tuo kierre päättyi yhtenä pakkasaamuna. Koulumatkalla menin kotiin katsomaan, miten siellä voidaan. Isä istui keittiössä. Siinä kun juttelimme, meille tultiin kertomaan, että äitini on kuollut. Tuona aamuna sain johdattaa isäni uskon tielle, sillä tiellä hän on säilynyt, Jyrki iloitsee. Lähetystyöhön - Tunsimme vaimoni Annen kanssa, että meillä oli lähetyskutsu. Kerroin siitä seurakunnan vanhimmistolle. He lähettivät meidät Englantiin opiskelemaan kieltä ja raamattua. 4 5

4 Palmit palasivat tämän jälkeen vielä takaisin kotiseurakuntaansa Suomeen ja Jyrki toimi siellä pastorina. - Vuoden päästä tästä olimmekin jo Albaniassa. Olimme ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät, jotka ovat tuossa maassa asuneet. Olosuhteet olivat rankat. Jouduimme hakemaan ruokamme autolla Kreikan puolelta, Jyrki muistelee. Palmin perheen kasvaessa he päättivät, että nyt on aika muuttaa maata. Albaniassa ei tuolloin ollut kunnollisia sairaaloita, eikä mitään terveydenhuoltoa. Tilanne oli muutenkin hyvin levoton. - Muutimme Unkariin ja sinne me sitten jäimmekin yhdeksäksi vuodeksi. Ensin opettelimme unkarin kielen, ja seurakuntatyö edistyi hyvin. Palmit saivat olla perustamassa seurakuntaa Sopron kaupungissa. He olivat myös Budapestin raamattukoulussa opettamassa lähetystyöstä. - Teimme myös työtä romanien parissa Itä-Unkarissa. Palmit palasivat takaisin Suomeen vuonna 2001, Helsingin Saalem -seurakunnan lähetyspastoriksi. Muutto Jyväskylään, helluntaiseurakunnan pastoriksi tapahtui vuonna Pro gradu-tutkielma Jyrki on tehnyt käytännön teologian pro gradu -tutkielman Isossa Kirjassa. Aiheena oli romaniväestön integroituminen Saalem-seurakuntaan. - Syy, miksi valitsin tällaisen aiheen tutkielmaani on se, että minulla on paljon hyviä romaniystäviä Suomessa. Samoin lähetystyössä Unkarissa vierailin romanikylissä, joissa oli voimakkaita helluntaiseurakuntia. Olin mukana tulkkina tekemässä Unohdetut-videota, joka kertoo Euroopan romaneista. Silloin pääsin käytännössä näkemään sen todellisuuden, missä romanit siellä elävät. Jyrkin kiinnostuksen aiheeseen herätti myös todellisuus Helsingin Saalem -seurakunnassa. Romaneja oli seurakunnan kirjoilla satoja, mutta heitä ei paljon näkynyt seurakunnan tilaisuuksissa. - Minulla syntyi huoli siitä, missä he ovat. Halusin tutkia, kuinka romanit kokevat seurakunnan. Miten he voisivat sulautua seurakuntaan ja sen toimintaan paremmin. Haastattelin monia ja kysyin, mitkä asiat vetävät heitä seurakuntaan, ja mitkä heidän mielestään työntävät pois. Vastauksissa selvisi joidenkin kokeneen syrjintää, jota seurakunnan pastorina oli vaikea havaita. Jotkut sanoivat kokevansa, ettei seurakunta ota heitä vastuullisiin virkoihin. Laulamaan ja soittamaan he kyllä kelpaavat, mutta seurakunnan päättäviin virkoihin heitä ei valita, Jyrki Palmi kertaa. Jotkut romanit olivat kokeneet tullessaan seurakunnan tilaisuuksiin, ettei heitä tervehditä ja huomioida kuten valtaväestöä. Vastauksista kuitenkin selvisi, että romanit eivät halua jakoa romanikokoukset ja muut kokoukset, vaan yhdessä toimintaa. - Samoin haluttiin, että romanit ovat vastuullisissa paikoissa ja toimivat kaikissa tilaisuuksissa. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että romanien puolelta seurakuntaan tuloa ja siellä oloa hankaloittaa kulttuurista nousevat käyttäytymissäännöt, sanoo Jyrki Palmi. Ajatuksia tässä hetkessä - Jos ajatellaan tätä hetkeä, seurakuntatasolla edistymistä on tapahtunut myönteiseen suuntaan. Kuitenkin kahtiajako näkyy edelleen selvästi esim. juhannuskonferenssissa. Päivänä, jolloin romanikokous on isossa teltassa, ollaan joukolla paikalla. Muina päivinä romanijoukko on harvalukuisempi niin kentällä kuin kokouksissakin. Johtuuko se siitä, että joukossa on turvallisempi olla? Koetaanko edelleen valtaväestön keskellä ollessa turvattomuutta? Meidän pitäisi päästä siihen tilanteeseen, ettei romanin tai valtaväestön kesken ole mitään eroa. Kaikkien tulisi kokea turvallisuutta ja samanarvoisuutta niin ihmisten kuin Jumalan edessä. Tuota kuilua minä haluaisin olla kuromassa umpeen. Tähän kaikkeen liittyy ennakkoluulot puolin ja toisin, niitä pitäisi pystyä murtamaan, sanoo Jyrki mietteliäänä. Jyväskylän Helluntaiseurakunnassa on mukava tilanne. Työ tuntuu kehittyvän hyvään suuntaan. Seurakunnassa on kaksi romanitaustaista diakonia, ja Jyrki on iloinen heidän panoksestaan yhteistyössä. - Elämä ja Valo -järjestö on meidän hyvä yhteistyökumppani. Yhdessä järjestämme kotilähetysviikkoja, pyrimme olemaan myös pastoreina mukana kotikäynneillä. Palokassa meillä on yhteysilta, jossa yhdessä lauletaan, rukoillaan ja julistetaan Sanaa Jumalan kunniasi sekä yhteiseksi hyödyksi, iloitsee Jyväskylän Helluntaiseurakunnan johtava pastori sekä romanien ystävä Jyrki Palmi. ValokuVa: Pentti Heinonen ValokuVa: Pentti Heinonen 6 7

5 TeksTi Ja valokuva: markku mäkinen Uutinen Elämä ja Valo ry:n konferenssi-osaston yleisilme uudistui Vuoden alussa heräsi ajatus uudistaa osastomme ulkonäköä juhannuskonferenssissa Keuruulla. Visioimme monenlaisia vaihtoehtoja. Osaston pieni koko asetti kuitenkin tiukat rajoitteet suunnittelulle. Palautteen perusteella onnistuimmekin asiassa melko hyvin. Hevoskärryt antoivat yksilöllisen ensivaikutelman, sekä takaosan suuret julisteet perustietoa romanikulttuurista. Päävastuun osaston toiminnasta kantoivat Terno Lindeman ja Aleksi Grönstrand. He hoitivatkin tehtävänsä tunnollisesti. Osastomme kiinnostikin konferenssiväkeä, sekä monenlaista kysymystä ja tiedustelua saimmekin kuulla. Julisteissa oleva historiaa valottava teksti ja kuvat kiinnostivat, niitä tultiin lukemaan osaston sisäpuolelle asti. Kolea ja sateinen sää verotti jonkin verran kävijämäärää, mutta kiinnostus osastoamme kohtaan on säilynyt vuodesta toiseen. Kiitos siitä Taivaan Isälle. Kirja- ja äänitemyyntimme oli keskinkertaista luokkaa. Konferenssin myyntituottomme on taloudellisesti tarpeellinen lisä Elämä ja Valo ry:n toimintaan. Osastollamme arvonnassa olleen leikekirjan voitti Rauno Huhtala Jyväskylästä. Onnittelemme voittajaa. Kiitämme kaikkia arvontaan osallistuneita sekä työmme tukijoita. 9

6 Matkaraportti Teksti: tino grönfors valokuvat: aare lukman Romanikulttuuria ja evankeliumia Latvian Valmierassa Suomesta oli mukana avustamassa ja innostamassa 13 hengen aktioryhmä. Suomesta järjestäjinä toimi tiimi, jota johti Elämä ja Valo ry:n tapahtumakoordinaattori Keijo Baltzar sekä Sonkajärven helluntaiseurakunnasta Tino Grönfors. - Kokousteltat sekä esittelymateriaalit tuotiin Suomesta. Mukana oli myös vaatelahjoja Valmieran helluntaiseurakunnan jaettavaksi, kertoo Tino Grönfors. Kaupungin keskuspuistoon, vilkkaan kauppakeskuksen viereen, antoi kaupunki luvan pystyttää pienemmän 50 hengen kokousteltan. Teltassa esiteltiin romanikulttuuria Latviasta sekä Suomesta aamu kymmenestä iltapäivän neljään. Romanikulttuuriesitysten välissä Valmieran helluntaiseurakunnan nuoret sekä Suomen ryhmä pitivät lyhyitä hetkiä, joissa julistettiin evankeliumia sanoin ja sävelin, sekä kutsuttiin ihmisiä illan suureen telttakokoukseen. Valmieran helluntaiseurakunta sekä paikalliset romanit olivat innolla mukana tapahtumassa. Hengellinen musiikki, laulut sekä todistukset olivat vahva osa päivän ohjelmaa. - Tapahtuma oli kokonaisuudessaan onnistunut ja tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät kirkkaasti. Oli hienoa tehdä yhteistyötä seurakunnan nuorten kanssa, jotka olivat saaneet voimakkaasti sydämelleen romanitapahtuman järjestämisen. Koimme sen, kuinka yhteistyössä on voimaa, Tino Grönfors kiteytti tuntojaan tapahtumasta. Innokkaita kuulijoita. Tapahtumassa huomioitiin myös lapset Isompi 300 hengen juhlateltta oli kaupungin parhaalla paikalla, keskustan kuvankauniilla museoalueella vanhojen linnanmuurien ympäröimänä. Kaupunki tuki tapahtumaa myöntämällä paikan tapahtumalle, eikä halunnut veloittaa siitä mitään. Yövartiointikin järjestyi mukavasti poliisin toimesta. - Myös lapset oli huomioitu aktion aikana. Lastentapahtumat pidettiin joka ilta, aikuisten kokoontuessa isoon juhlatelttaan, ison teltan viereen pystytetyssä pienemmässä teltassa, Tino kertoo. Lastentapahtumat rakennettiin yhdessä suomalaisten ja paikallisten nuorten voimin. Suomalaisista lastentapahtumien ohjelmavastaavana toimi Anceliga Lindberg, Vantaalta. Latvialaisia romaneja laulaa ylistystä Jumalalle. Säestäjänä Tino Grönfors. Tammikuussa perustetulle Latvian Elämä ja Valo -järjestölle avautui uudet mahdollisuudet romanityössä. Yhteistyössä Valmieran helluntaiseurakunnan ja Suomen Elämä ja Valo ry:n kanssa toteutettu romanikulttuurin esittely sekä hengellinen telttatapahtuma kokosivat yhteen heinäkuussa runsaan yleisön niin valtaväestöä kuin romaneitakin. Romanit yhteiskunnan ulkopuolella Yhteiskunta ei välitä Latviassa romanien hyvinvoinnista tai heidän tarpeistaan. Niinpä Jumala antoi näyn hyljätystä romanikansasta Valmieran helluntaiseurakunnan pastori Andrej Vatulinsille. Hän aloitti työn ensin rukoillen saman näyn omaavia työmiehiä rinnalleen. Tästä rukouksesta tietämättä vähän aikaa myöhemmin saapui Valmieran rukoushuoneelle sattumalta ryhmä suomalaisia romanilähetystyöntekijöitä kantaen sydämessään samaa näkyä Jumalan valtakunnan rakentamiseksi myös romanien keskuudessa. - Näin Jumala johdatti ihmiset yhteisen näyn ympärille, ja siitä alkanutta yhteistyötä on jatkunut kohta viisi vuotta, toteaa Jyväskyläläinen Mertsi Florin valmiina katuaktioon

7 LATVIA ROMANIVÄESTÖLLE SUUNNATTUA AVUSTUS- JA EVANKELIONTITYÖTÄ ON TEHTY LATVIAAN JO NOIN 20 VUOTTA. ALUSTA ASTI TYÖTÄ ON OLLUT TEKEMÄSSÄ IISALMEN Jumala on pelastanut useita Latvian romaneja. Kuvassa nuori romanimies julistaa evankeliumia sanoin ja sävelin. Lapsille järjestettiin tapahtumassa omaa ohjelmaa. Ohjelmasta vastasi yhdessä seurakunnan nuorten kanssa Angelica Lindberg. VAPAASEURAKUNNAN EVANKELISTA OLLI GRÖNFORS. NYKYÄÄN HÄNEN TUKENAAN ON ROMANIRYHMÄ IISALMEN JA SONKAJÄRVEN ALUEELTA. TYÖTÄ TUKEE YKSITYISHENKILÖIDEN LISÄKSI IISALMEN VAPAASEURAKUNTA SEKÄ IISALMEN JA SONKAJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNNAT. VOIT TUTUSTUA SUOMESSA JA ULKOMAILLA TEHTÄVÄÄN Tino Grönfors. Tänään työ on kehittynyt siten, että seurakunta on palkannut romanimiehen seurakunnan diakoniksi, jonka vastuuna on romanityön tekeminen Valmieran ja Valgan maakuntaalueella. Työ on laajentunut, kotikokouksia pidetään lähikylissä, ja seurakunnassa on jo viidentoista romanin aktiivinen kävijäjoukko. Nyt on meidän vuoromme! Evankelista Haris julistaa ilosanomaa kansalle. ROMANITYÖHÖN OSOITTEESSA HALUTESSASI VOIT TUKEA ITÄ-EUROOPAN ROMANILÄHETYSTYÖTÄ RUKOUKSIN JA TALOUDELLISESTI. Päävastuu illan telttakokouksista oli suomalaisryhmän, mutta Valmieran helluntaiseurakunta oli innolla mukana puhein ja esityksin. Tapahtuma veti runsaasti yleisöä. - Joka ilta arvioimme kuulijoita olevan paikalla henkilöä. Illan esirukous hetkiin tuli kymmeniä avun tarpeessa olevia ihmisiä. Mitä parasta, joukossa oli monia jotka halusivat antaa elämänsä ensikertaa Jumalan johdettavaksi, Tino iloitsee. Tapahtuman jälkeen palaute paikallisilta romaneilta, seurakuntaväeltä sekä järjestäjiltä oli niin positiivinen, että päätimme heti aloittaa jo ensi kesän teltta-aktion suunnittelun. Iloitsemme työstä, jota Jumala vie Latviassa eteenpäin ja haastamme myös lukijoita mukaan Itä-Euroopassa tehtävään romanityöhön. - Nyt on meidän suomalaisten aika lähettää leipämme vetten yli, rohkaisee Tino Grönfors. Katuaktioryhmä valmiina lähtöön. Suomalaiset ja latvialaiset ylistävät yhdessä Jumalaa. ELÄMÄ JA VALO RY. IBAN FI (VIITE 1245) LAHJOITUSPUHELIN (20,37 +PVM) KERÄYSLUPANRO POL

8 Kolumni e kammaa rannel kaan dumenge iek saaka so hin aahtas butvares mango jinta. Deevel hin diias menge kaalenge buut tsihki tiiji te buuruves mengo ieko finitiko them ta gaaje hin aule prissi meen jakkes at kaan meen hin ieko hispi kai ame laha sonjuves, na hyövylä tjal tseeresta tseer te kammes kai lahas aahhes lolle. Saare mengo saagi hin koni tsihkite sar sikide hin aahte. Bi sar kharahal hin jakkes? BI KAAN hin ajasaavo tiia, at meen mostulas rakkaves kaan mengo ternenge ta bhennel lenge. Kaan ame na tjiiveha om ame na suuvaha mengo kenti aro skuula at doola lenas doorta tsihko papri benge, ta buttiako stedos. Douva hin vaakuno saaga so ame mostulas sikjaves mengo kentenge akadiives. Kaan hin drouvo tiiji mengo naalal aro poliba, doolesko khaal saaren mostulas tenkaves, so ame voipuvahas te treeses at mengo kenten ahhelas fentide poliba. VAURO SAAGA hin nii mango tjinta katta maan hin baro nyötä kaalengo mahkar. Mengo mahkar hin buut terne tsäije ta tsaave kooonen hin pyrjydiile lel doola ilako trampi ta buut hin muulo terne komuja mengo huupata! Meen mostulas saaren kaan terjuves ta pyryves te manges Deeveles, mengo ternengo khaal at joon hjelpilas mengo terne ta delas heille fiiniba sar leppulas nikki dola trampenna, douva hin vaakuno saaga so ame mostulas te tseeres kaan hin hortto nyötä terne kaalengo mahkar! ME HIN KHUNJOM at mengo mahkar hin ajasaave komuja koonen biknila doola trampi lenge. Tenkaven kaan kutti savo saaka douva hin! Vaure reistila te tseeres saare at lengo kenti na lelas doola trampi naaka na meerelas doi, doola na lela helle sonjuves jakke baro nyötä leen hin bengo kentenna. Buut hin ajasaavo komujen koonen bi ventila boodos at lengo tsau hin mertas! Sar aahela saagi om mengo ieko kenti lelas koori doola tramp ta vaure kaale piknilas lenge doola. Dotta voipula vel baro saaki, tenkaven douva! DEEVEL HIN aahtas tsihko menge ta joon ventila at amen na alti suuvahan prissi leske ka joon kammela te rakkaves menge. Mangaha at joo na risilas pesko dummo menge. aluan kirjoittaa yhdestä asiasta, joka on ollut usein mielessäni. Jumala on antanut meille romaneille hyvät ajat asua meidän kauniissa Suomen maassamme. Valtaväestö on tullut meitä vastaan niin, että nyt meillä on omat asunnot, missä voimme nukkua, eikä tarvitse mennä talosta taloon ja pyytää, missä saisimme viettää yömme. Kaikki meidän teemme ovat paljon paremmat kuin aikaisemmin ovat olleet. olosuh- Kuinka kauan meillä on näin? NYT ON aika, jolloin meidän tulisi puhua meidän nuorillemme ja sanoa heille: Emme tule toimeen, jos emme kouluta lapsiamme, jotta he saisivat hyvät ammatit ja työpaikat. Se on ensimmäinen asia, jota tulisi opettaa nuorillemme tänä päivänä. Nyt on kovat ajat tulossa koko maailmaan. Siksi jokaisen pitäisi miettiä mitä me voisimme tehdä, että lapsillamme olisi parempi maailma. TOINEN ASIA on myös mielessäni, josta on ollut suuri hätä kaaleiden keskuudessa. Meidän keskuudessamme on paljon nuoria tyttöjä ja poikia, jotka ovat alkaneet käyttämään huumeita ja paljon on kuollut nuoria sen tähden joukostamme aineisiin! Meidän jokaisen tulisi nyt pysähtyä ja rukoilla Jumalaa nuorisomme edestä, että Hän auttaisi nuoriamme ja antaisi viisautta kuinka vapautua noista huumeista. Rukous on ensimmäinen asia mitä voimme tehdä. Nyt on oikea hätä romaninuorten keskuudessa! OLEN KUULLUT, että joukossamme on myös sellaisia ihmisiä, jotka myyvät nuorille noita aineita. Ajatelkaapa nyt! Toiset yrittävät tehdä kaikkensa, että heidän lapsensa eivät käyttäisi aineita eivätkä kuolisi niihin! Vanhemmat eivät saa edes nukkua öisin, niin suuri hätä heillä on lapsistaan. Monet odottavat vain sanomaa, että poikanne kuoli aineisiin. Miten olisi, jos omat lapsemme käyttäisivät aineita ja toiset kaaleet myisivät heille niitä. Siitä voi tulla iso asia, mietitäämpä sitä! JUMALA ON ollut hyvä meille ja Hän odottaa, ettemme aina laittaisi vastaan Hänelle, kun Hän haluaa puhua meille. Rukoillaan, ettei Hän kääntäisi selkäänsä meille. Siunausta kaikille! Singlipa saarenge! Henry Nyman 14 15

9 Uutinen Romanijärjestöt TeksTi: keijo BaltZar valokuvat: keijo BaltZar Ja maunord Hagert Kari KK Korhonen: Viikonlopun mittainen Missiotapahtuma kevyt järjestää jalkautuivat Itä-Helsingin kaduille Elämä ja Valo ry., Romano Missio ry. sekä Suomen Romanifoorumi järjestivät yhteistyössä Kontulan Metrokappeli -seurakunnan kanssa katutapahtuman. Tapahtuman suunnittelu aloitettiin jo keväällä ja toteutettiin elokuun alussa Itä-Helsingin alueella. Tapahtuma oli kolmen päivän mittainen, jossa jalkauduttiin kaduille tavoittamaan pääasiassa huumeriippuvaisia. Tapahtumassa tavoitettiin sekä romaneja että valtaväestöä. 16 Seurakuntaharjoittelija Gunnar Lundberg (vas.) ja yksi tapahtuman puhujista Maunord Manu Hagert. Elämä ja Valo ry:n tapahtumakoordinaattori Keijo Baltzar (oik.) lahjoittaa järjestön Elämää ja Valoa 50 vuotta -historiateoksen Metrokappeli-seurakunnan pastorille Kari KK Korhoselle. 17

10 Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Matt. 25:40 Perjantai-iltana joukko kokoontui Metrokappeliin rukoilemaan tapahtuman puolesta. He pyysivät, että Taivaan Isä siunaisi, varjelisi ja auttaisi koko tapahtuman onnistumisessa. - Kokoontumisen jälkeen lähdimme torille tapaamaan ihmisiä ja heti alkuun syntyi hyviä ja rakentavia keskusteluja liittyen elämän eri tilanteisiin. Yllättävää keskusteluissa oli se, kuinka avoimesti ihmiset halusivat jakaa elämänsä iloja, suruja ja huolia, kertoo Elämä ja Valo ry:n tapahtumakoordinaattori Keijo Baltzar. Keskusteluissa tuli myös esille kiitollisuus Metrokappelin työntekijöitä kohtaan siitä, mitä toimintaa he järjestävät Kontulan ostarilla pyörivälle porukalle. Tapahtuma pysäytti ihmisiä Lauantaina ohjelmassa oli mm. musiikkitapahtuma torilla, jossa esiintyi helsinkiläinen nuorimies Joni Enroth. Puheenvuoroja tapahtumassa käyttivät Henry Nyman, Kyösti Lindeman ja Leif Nyman. - Leif kertoi, kuinka hänen elämänsä muuttui vuonna 2010, kun Jeesus vapautti hänet huumekierteestä. Toritapahtuma sai ohikulkijat kuuntelemaan musiikkia ja puheita, Keijo kertoo. Tapahtumassa jaettiin yleisölle Hyvä Sanoma -lehteä sekä Manu Hagertin muutostarinan sisältävää Gangsterista Pastoriksi -kirjasta. - Vastaanotto tapahtumalle oli kiitettävää. Useissa keskusteluissa oltiin kiitollisia ja koettiin erittäin hyvänä tällainen tapahtuma. Lauantai-ilta päätyi kahvin ja pullan merkeissä seurakunnan tiloissa, Metrokappelin pastori Kari Korhonen toteaa. Tapahtuma huipentui sunnuntaina pidettävään jumalanpalvelukseen Metrokappelissa, jossa seurakunnan johtava pastori Kari Korhonen lausui aloitussanat runsaalle kuulijakunnalle. Tilaisuuden juontajana toimi Metrokappelissa työharjoittelussa oleva Gunnar Lundberg. Tapahtuman pääpuhuja oli Oriveden helluntaiseurakunnan johtava pastori Maunord Manu Hagert. Musiikista vastasi pääkaupunkiseudulta oleva Sanansaattajat-lauluryhmä, joka sytytti kuulijakunnan elävillä ja mukaansa tempaavilla lauluilla. Kontulan Metrokappelin kokemus yhteistyöstä Kontulan Metrokappeli ja sen ympärillä oleva ostari on otollinen paikka evankelioinnille, eikä kalaan lähtö ollut vaikeata. - Kesäkuun alusta on meillä ollut seurakuntaharjoittelijana Gunnar Lundberg, mikä on tuonut meille mahdollisuuden tavoittaa entistä paremmin alueen romaneja. Vaikka onhan meillä ollut heihin hyvät suhteet jo aiemminkin, toteaa pastori Korhonen. Korhonen muistuttaa kuitenkin, että Gunnar Lundberg on heillä koko seurakunnan toiminnan harjoittelijana, ei pelkästään romanityössä. Seurakunta, Elämä ja Valo ry., Romano Missio ry. sekä Suomen Romanifoorumi haluavat kiittää kaikkia tapahtumassa mukana olleita vapaaehtoistyöntekijöitä. - Heidän panoksensa oli erittäin tärkeää. Suuri kiitos siitä heille. Muistakaa, että Jumala ei jää kenellekään velkaa, vaan maksaa ajallaan, muistuttaa Keijo Baltzar. Kari Korhonen oli innostunut tapahtuman onnistumisesta. - Tällainen viikonlopun mittainen missiotapahtuma on hyvä ja helppo järjestää vaikka kerran vuodessa. Ei voi muuta kuin kiittää kaikkia yhteistyöstä ja siunata teitä työssänne, toteaa Kontulan Metrokappelin johtava pastori Kari KK Korhonen. 1 19

11 Raamattu Suuri salaisuus Kristuksen seurakunta ntialaisen Mahatma Gandhi kerrotaan sanoneen: Minä pidän Kristuksesta, minä en pidä kristityistä. Te kristityt ette ole juuri lainkaan Kristuksenne kaltaisia. Hänestä Jeesuksessa oli paljon ihailtavaa, tarkkaili sitten hänen elämäntapaansa tai opetuksiaan tai tekojaan. Mutta hän ei mielestään voinut sanoa samaa Jeesuksen seuraajista, joiden elämäntapa ja teot olivat valitettavan usein ristiriidassa Mestarinsa kanssa. Me Jeesuksen seuraajat voisimme ehkä puolustautua toteamalla, että huolestuttavan suuri osa kristityistä ovat sitä vain nimellisesti. Osa meistä omaa vain jumalisuuden ulkokuoren, mutta kiellämme sen voiman, kuten apos- toli Paavali asian ilmaisi. Uskonnollisuus kun ei tee kenestäkään Jumalan kaltaista. Päinvastoin, omiin tekoihimme ja käsityksiimme perustuva uskonnollisuus tekee Jumalasta meidän kaltaisemme. Ja silloin tarkkasilmäiset ja terävät tarkkailijat, kuten Gandhi aikoinaan, havaitsevat Jeesuksen ja hänet tunnustavien välisen räikeän eron. Samaan tapaan kuin tyhmyys tiivistyy joukossa, taitaa uskovien keskeneräisyys näkyä parhaiten seurakunnissa. Ne kun kokoavat yhteen Jeesukseen uskovia, ja seurakuntien julkinen toiminta on nimenomaan julkista ja kaikkien seurattavissa. Ja vaikka paljon hyvää, kaunista ja myönteistä onkin tullut ihmisten osaksi kristillisen kirkon ja seurakunnan kautta, se pakkaa nykyisessä ajassamme hukkua laiminlyöntiemme ja virheidemme sekaan. Jeesus rakentaa seurakuntansa! Mutta Kristuksen seurakunta on edelleen maailman toivo juuri siitä syystä, että se on hänen seurakuntansa. Minä rakennan seurakuntani, jota tuonelan portitkaan eivät voita! Jeesus tekee yhä työtään ja hänen Henkensä vaikuttaa maailmassa pelastaen ihmisiä ja liittäen heidät yhteen Kristuksen ja siten myös hänen ruumiinsa, seurakunnan, kanssa. Vaikka olemmekin keskeneräisiä ja vasta opettelemme Herraamme seuraamaan, jatkamme nöyrästi ja päättäväisesti tiellä, johon meidät on yhdessä kutsuttu. Kasvaaksemme lähemmäs Herramme kaltaisuutta tarvitsemme ympärillemme yhteisön, joka meitä tukee ja auttaa ja jossa vuorovaikutuksessa toisten kanssa opimme Jeesusta rakastamaan. Seurakunnan yhteyteen Jumala on antanut lahjansa ja avut, joiden avulla kasvamme uskossa aikuisiksi. Raamatun valossa seurakunnan merkitystä ei voi liikaa korostaa. Efesolaiskirjeessään Paavali toteaa, että Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta (Ef.5:25). Jeesuksen antautuessa kuolemaan syntiemme edestä hän näki edessään seurakunnan, oman morsiamensa, jonka hän kuolemallaan vapauttaisi ja hankkisi itselleen. Rakastamiseen kuuluu itselleen kuoleminen, ja Herramme kohdalla se oli mitä konkreettisinta todellisuutta. Mutta hän ei väistynyt pois, hän ei vetäytynyt, vaan rakasti loppuun saakka. Jeesus ei arkaillut samaistua seurakunnan kanssa, jota hän rakasti ja edelleen rakastaa! Jeesuksen seuraajina jaamme hänen rakkautensa. Annamme itsemme seurakunnan rakentumiseksi, otamme paikkamme siskojen ja veljien rinnalla ja palvelemme Hengen antamilla lahjoilla. Emme vetäydy ja luovuta silloinkaan, kun meihin sattuu. Kristuksen perhe elää kutsumustaan todeksi langenneessa maailmassa ja siksi sitoutuminen ja rakastaminen tuottaa toisinaan kipua. Emme rakenna pilvilinnoja, vaan Jumalan huonetta! Seurakunta Jumalan suunnitelmassa Seurakunnan merkitystä Jumalan suunnitelmassa korostaa myös Uuden testamentin viimeinen kirja, Ilmestyskirja. Se on ilmestys Jumalasta, joka hallitsee valtaistuimeltaan kaikkea taivaassa ja maan päällä. Ilmestyskirjan sankari ei suinkaan ole antikristus tai väärä profeetta, se ei suinkaan korosta sielunvihollisen valtaa tai voimaa päinvastoin, koko ilmestyksen ytimessä on Johanneksen näkemä valtaistuin ja hän, joka istuimella istuu. Maailman tapahtumien kirjakäärö on Kaikkivaltiaan kädessä ja vain Kristus, Jumalan Karitsa, on arvollinen sen avaamaan. Taivaallisessa valtaistuinsalissa tämä tiedetään ja siksi koko hovi palvoo ja ylistää Isää, Poikaa ja Henkeä. Taivaallisen valtaistuinsalin valossa on huomionarvoista, että ylösnoussut Kristus esitellään maanpäällisen hovinsa ympäröimänä kirjan alussa. Taivaassa Jumalan ympärillä olivat enkelit, pelastetut ihmiset ja luomakunnan edustajat. Mitä Johannes näkikään Herran ympärillä maan päällä? Millainen on ylösnousseen Jeesuksen hovi ja keitä siihen kuuluu? Näin seitsemän kultaista lampunjalkaa ja lampunjalkojen keskellä kuin Ihmisen Pojan, kertoo Johannes näkemäänsä ja selittää hetken kuluttua, että seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa (Ilm.1:12-20). Jeesus vaikuttaa ja hallitsee seurakuntiensa keskellä. Hänellä on niihin seurakuntakohtainen suhde ja hän tuntee niistä jokaisen. Siis ei vain yksilöihmisiä, vaan yhteisöt, seurakunnat. Seurakuntien merkitys on käsittämättömän suuri ja niiden kautta Kristus ulottaa maailmassa hallintavaltansa yhä laajemmalle. Jeesus ei lähettänyt yleiskirjettä universaalille seurakunnalle. Hän lähetti yhteisökohtaiset viestit paikallisiin seurakuntiin. Hänellä ei ollut sanottavaa vain yleisesti kaikille, vaan hänen huomionsa, ohjeensa, rohkaisunsa, nuhteensa ja opetuksensa liittyivät kunkin seurakunnan ominaispiirteisiin ja tilanteisiin. Jokainen viesti päättyi kehotukseen: Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Henki puhui seurakunnille, ei pelkästään yksilöille. Olisiko tässä yksi syy siihen, miksi niin monet kokevat nykyisin Jumalan olevan hiljaa? Henki puhuu seurakunnille, mutta me nykyajan opetuslapset ajattelemme hyvin yksilökeskeisesti, tai jopa peräti itsekeskeisesti. Jokainen Jeesukseen uskova on jäsen Kristus-ruumiissa. Sen todeksi eläminen tapahtuu paikallisessa seurakunnassa. Me tarvitsemme seurakuntaa, seurakunta tarvitsee meitä. Etuoikeutemme on rakastaa Herramme tavoin seurakuntaa, ja antaa itsemme sen rakentumiseksi, kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa ja maailmakin voi nähdä, että olemme yhtä Jeesuksen kanssa niin kuin hän on yhtä Isän kanssa. Kirjoittaja toimii Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajana. Hannu Vuorinen 20 21

12 Uutinen Järvenpääläinen Mirjam Mielikäinen Katupyhäkoulutyössä New Yorkissa Metro World Child -järjestön perustaja Bill Wilson. Mirjam Mielikäinen on kotoisin Järvenpäästä ja kuuluu Järvenpään helluntaiseurakuntaan. Tällä hetkellä hän on seurakunnan lähettämä lähetystyöntekijä New Yorkissa. - Olen osa Metro World Child -nimistä järjestöä, joka pitää katupyhäkoulua ympäri New Yorkin katuja. Olen asunut täällä jo yli kaksi vuotta ja työ jatkuu edelleen. irjam päätti lukion keväällä 2011 ja haki opiskelemaan luokanopettajaksi Hän kuitenkin koki vahvasti, ettei ollut vielä hänen aikansa opiskella. - Olin aina halunnut matkustella ja luettuani Bill Wilsonin kirjoittaman kirjan Kenen lapsi tämä on halusin hakea New Yorkiin neljän kuukauden harjoitteluun, sillä kirja kosketti minua syvältä sydämestä, Mirjam kertaa. Mirjamin ystävä Henna Saarinen kehotti häntä tutustumaan netistä Metro World Childin toimintaan, sillä hän tiesi Mirjamin olevan mukana kotiseurakuntansa lapsityössä, sekä muutenkin pitävän lapsista. - Innostuin asiasta ja hakuprosessin jälkeen minut hyväksyttiin harjoitteluun ja suuntasin 19-vuotiaana ensimmäistä kertaa New Yorkiin. Tultuani takaisin Suomeen tunsin, kuinka Jumala kutsui minua takaisin Metro World Childin toimintaan pitämään katupyhäkouluja. Katupyhäkoulun pääpaikka on New Yorkissa, mutta järjestö tekee samaa työtä ympäri maailmaa esim. Romaniassa, Keniassa, Filippiineillä ja Etelä-Afrikassa. Työllään he tavoittavat yli lasta viikoittain. Tällä hetkellä henkilökunnassa on kaksi suomalaista. - Minä ja Tiina Vitikainen Tampereelta. Muuten henkilökuntamme on varsin kansainvälinen joukko, kertoo Mirjam. Aika lasten kanssa ollut innoittava Mirjamin mukana Suomessa oli Leandra Kubecska Sveitsistä. Hän halusi lähetystyöhön paikkaan, jossa puhutaan englantia. Niinpä hän meni Metro World Childin neljän kuu

13 Mirjam ja Esko Mielikäinen. kauden harjoittelujaksolle katupyhäkouluun New Yorkiin. - Työ oli niin mielenkiintoista, että päätin jatkaa lähetystyötä lasten parissa. Baptistiseurakunta ei halunnut lähettää häntä lähetystyöhön niin kauas kotimaastaan. Hän kuitenkin päätti lähteä, koska koki sen oikeaksi. Seurakunta halusi siinä tapauksessa lähteä kannattamaan hänen työtään. - Olen palanut takaisin kotiini Sveitsiin, mutta kun ajattelen tuota parin vuoden aikaa, oli se iso muutos. Asuin niin kaukana perheen läheisyydestä ja kaipasin Sveitsin kaunista luontoa sekä kaikkia rakkaitani ja ystäviäni. Mutta se kokemus, jonka tuolta matkalta sain, sitä en vaihtaisi pois. Se oli mahtava ja avartava ja innoittava kokemus, Leandra kertoo. Katupyhäkoulutyö synnytti unelman Sveitsiläinen Eveline Meier lähti ensin seurakunnan mukana Brasiliaan aktioon. Tuolla matkalla hän koki, että hänen täytyy oppia lisää lapsityöstä. Hän oli kuullut New Yorkissa olevasta järjestöstä ja hän tiesi, että se olisi paras oppimispaikka. Eveline haki harjoitteluun ja harjoittelun jälkeen hän jäi henkilökuntaan. Hän on asunut New Yorkissa nyt neljä ja puoli vuotta. - Unelmani on mennä Brasiliaan faveloihin eli slummeihin ja tehdä siellä tätä samaa katupyhäkoulua, kertoo Eveline innokkaana. New Yorkin lasten arkipäivää Joka päivä seitsemäntoista tiimiä lähtevät keltaisilla rekoilla ympäri New Yorkia pitämään katupyhäkoulua. He pysäköivät rekan kadun kulmaan ja laskevat yhden seinistä alas, josta tulee esiintymislava. - Jalkakäytävälle levitämme vihreät pressut, joiden päälle lapset voivat istuutua koulun jälkeen. Katupyhäkoulu on todella hauska ja vauhdikas, josta ei ole unohdettu räppiä ja laulua, mikä sopii New Yorkin kaduille. Ohjelman vauhdikas osuus koostuu lauluista ja erilaisista kilpailuista, jonka jälkeen lapset rauhoitetaan opetuksen kuuntelemiseen. Tavoitteena on, että lapset voisivat kokea olevansa lapsia edes hetken, eikä heidän tarvitsisi huolehtia aikuisten asioista. - Heidän arkipäivänsä on hyvin erilainen verrattuna meidän arkipäiväämme. Lapset näkevät kaduilla ja kodeissaan huumeita, väkivaltaa ja rikollisuutta. Haluamme tuoda toivoa näille perheille ja kertoa, että Jumala rakastaa heitä, Mirjam kertoo vakava ilme kasvoillaan. Jokainen opetus sisältää jonkin havainnollistavan esimerkin, jotta lapset voivat samaistua raamatun kertomuksiin tai päivän opetuksen aiheeseen. Katupyhäkoulua on pidetty New Yorkissa jo yli 30 vuotta, sinä aikana naapurustoihin on syntynyt luottamus. - Kun lapset näkevät työntekijämme pitävän katupyhäkoulumme karhupaitoja, he juoksevat kädet avoimina halaamaan, sillä he tietävät, että näihin ihmisiin voi luottaa, kertoo Mirjam Mielikäinen. Vanhempien luovutus Mirjamin isä, Esko Mielikäinen muistaa, kun tyttö valmistui ylioppilaaksi ja samana kesänä ilmoitti, että hän lähtee harjoitteluun katupyhäkouluun New Yorkiin. - Kyllä me kauhisteltiin. Paikka oli niin kaukana, mutta asiat vain järjestyivät, viisumit ja muut tarvittavat paperit. Niin me sitten lähetimme tyttäremme pelonsekaisin tuntein matkaan. Ei se helppoa ollut, mutta onneksi nykyään on mahdollisuus pitää yhteyttä esim. Skypen kautta, valottaa Esko tunteitaan. Harjoitteluaika loppui, ja vanhemmat saivat tyttönsä takaisin Suomeen. Vajaa vuosi kului ja Mirjami ilmoitti heille, että hänet on kutsuttu työntekijäksi katulapsityöhön New Yorkiin. - Hiukan sekavin tuntein ajatuksissa kävi, että jospa vaikka viisumi tai joku muu ei järjestyisikään ja matka peruuntuisi. Kaikki kuitenkin järjestyi ja niin Mirjam lähti matkaan ensin vuoden viisumilla, jota jatkettiin sitten pidemmällä R-viisumilla. - Nyt on kulunut yli kaksi vuotta ja tilanteeseen on jo tottunut. Järvenpään helluntaiseurakunta tukee häntä myös taloudellisesti. Näin se on nyt, eikä osattu ajatella ja uskoa, että Jumala lähettää tyttäremme lähetystyöhön kauas Amerikkaan. Me emme voi vanhempina omistaa lapsiamme, koska he ovat meille lahja Jumalalta. Meidän täytyy vanhempina uskaltaa luovuttaa lapsemme siunaten ja luottaa Jumalan hyvään suunnitelmaan, koska Jumalalla on suunnitelma jokaiselle henkilökohtaisesti, Esko Mielikäinen muistuttaa. Työtoverit Mirjam, Eveline ja Leandra

14 TeksTi: markku mäkinen valokuvat: markku mäkinen & lindbergien kotialbumi Tiesitkö? Seurakunnan siunaus on aktiotyössä tarpeen yväskylässä, Sulun asuinalueella, asuu 42-vuotias Allan Lindberg vaimonsa Maaritin, lempinimeltään Sirun, sekä 17-vuotiaan tyttärensä kanssa. Perheeseen kuuluu kaksi lasta. 21-vuotias poika on muuttanut omilleen jo vuotta aikaisemmin. Allan on elänyt ja kasvanut Ruotsissa. Reilu vuosi sitten he muuttivat perheenä Suomeen, Jyväskylään. - Kaikki on vielä uutta Suomessa. Tässä katsotaan, kuinka la vie meidän elämää eteenpäin, toteaa Allan Juma- Lindberg. Seurakuntayhteys Allan ja Siru liittyivät Jyväskylän helluntaiseurakuntaan heti tulonsa jälkeen. He ovat olleet aktiivisia seurakuntalaisia myös Ruotsissa. Heidän sydämellään ovat olleet Itä-Euroopan romanit. Näky ei ole himmentynyt Suomessakaan, se palaa edelleen, onhan se Jumalan antama työnäky. Keväällä, tarkemmin huhti-toukokuun vaihteessa, heille avautui mahdollisuus lähteä kuuden viikon aktiomatkalle Itä-Eurooppaan, Unkariin. Seurakunnan rukouskokouksessa heidät lähetettiin siunaten matkaan. Seurakunnan aktiivinen romanijoukko järjesti kahvituksen seurakuntalaisille ja siitä kertyneet varat annettiin Allanin vetämän aktion rahoitukseen. Aktiossa Jumalan asialla - Aktiomatkasta oli sekä hyvää että huonoa. Hyvää oli ehdottomasti se, että monet tapaamamme ihmiset antoivat elämänsä Jeesukselle. Toinen hyvä asia oli se, että olin ensi kertaa ryhmänvetäjä. Se antoi aivan uutta näkökulmaa aktiotyöhön. Opin, että kaikki täytyy valmistella hyvin etukäteen, eikä lupaa liikoja, silloin asiat sujuvat mukavasti eteenpäin, Allan kertaa. Mieleenpainuvinta matkassa olivat lapset ja heidän varaukseton uskonsa Jumalaan. - Kutsuimme heitä ja aikuisia illan kokoukseen. Jo kadulla, kun 26 27

15 kerroimme heille Jeesuksesta, monet tekivät uskon ratkaisun ja halusivat lähteä seuraamaan Jeesusta. Lapset tulivat tunteja ennen kokouksen alkua seurakuntaan rukoilemaan, palvomaan ja ylistämään Jumalaa. Sitä näkyä ja tunnetta ei voi sanoin kuvata, se täytyy jokaisen itse kokea. Erityisesti lapset antoivat hengenmaailmaani aivan uudenlaista rikkautta, kertoo Allan. Ajatuksia - rukousaiheita - Olen ajatellut ja rukoillut, kuinka tätä työtä voisimme tehostaa ja laajentaa. Toinen asia on, kuinka voisimme saada varoja, että työ voisi olla jatkuvaa heidän keskuudessaan, kertoo Allan. Allanin ja Sirun toiveena on, että he saisivat Unkariin vakiasunnon sekä auton käyttöönsä. - Voisimme lentää sinne sen sijaan, kun nyt ajamme sinne omilla autoillamme. Se olisi edullisempaa, sekä aikaa jäisi monta päivä enemmän itse aktioon, huomauttaa Allan. Autolla matka kestää edestakaisin kuusi päivää. Matka kulki autolla ensin Ruotsiin, sieltä lähti lisää aktiolaisia mukaan. Matka jatkui sitten Tanskan halki Saksaan ja edelleen määränpäähän Unkariin. Kohtaamisia - Tšekissä, lähellä Unkarin rajaa pysähdyimme romanikylään. Pysäköimme automme kadun varteen, otimme kitarat ja aloimme laulaa hengellisiä lauluja. Kerrostalon ikkunaan tuli pariskunta ja nainen alkoi keskustella kanssamme romanikielellä. Jonkun aikaa keskusteltuamme nainen tuli alas kadulle ja antoi itkien elämänsä Jeesukselle. Nainen kertoi tuntevansa, että nyt on sydämeen tullut jotain aivan uutta. Hän kutsui aktioryhmää tulemaan seuraavana päivänä uudestaan, silloin on kadulla enemmän väkeä, Allan ja Siru kertovat. Seuraavana päivänä nainen kertoi, ettei muista milloin on nukkunut niin hyvin kuin edellisyönä. Aktioryhmä sai siunata vielä monia kadun asukkaita, ennen kuin he jatkoivat matkaa eteenpäin Unkariin. - Jumalan huolenpito ja läsnäolo oli käsin kosketeltavaa, se oli todella ihmeellistä, Allan kertoo. Seurakunta tuki ja voimavara Allan ja Siru muistuttavat, että seurakunnan rukoustuki on tärkeä. - Koimme, että kuljimme ennalta valmistetuissa teoissa. Kymmeniä ihmisiä tuli uskoon, Jumala oli jo heidät valmistellut. Pyhä Henki toimi, hän täytti ihmisiä uudella voimalla ja toivolla, Lindbergit kertovat. He muistuttavat, että seurakunnan tuki on myös tärkeä aktion järjestelyn kannalta. - Saimme aktiokoordinaattori Katariina Jylhältä hyvää opastusta matkalle. Työ on yhteistä, seurakunnan kautta tehtävää lähetystyötä, muistuttavat Allan ja Siru Lindberg. Kirjan tuotto käytetään kokonaisuudessaan Elämä ja Valo ry:n kautta tehtävään perhetyöhön! Elämää ja Valoa 50 vuotta -teos kertoo romanien, hengellisen romanityön sekä Elämä ja Valo -järjestön historiaa. Nykyisyyttä ei voi ymmärtää ilman tietoisuutta menneisyydestä. Kirjan sisältö auttaa kohtaamaan romanit nykyajan arjessa, niin seurakunnassa kuin muuallakin. Kirjassa käsitellään myös romanien rikasta musiikki- ja tapakulttuuria, unohtamatta romanikieltä ja sen asemaa ennen ja nyt. Menneitä ja nykyisiä tapahtumia lähestytään pääosin henkilökuvien avulla. Jokaisella haastateltavalla on oma näkökulma menneisiin aikoihin. Erilaisista palapelin osista syntyy värikäs ja mielenkiintoinen kokonaisuus kpl + toimituskulut 2 29

16 Henkilökuva Kyösti ja Nadja Nikkinen: Seurakunta on hengellisen elämän kasvualusta! Orimattilassa asustavat Kyösti ja Nadja Nikkinen palvelevat ilolla Orimattilan helluntaiseurakunnassa. yösti Nikkinen, 21, on kasvanut lapsuutensa uskovassa kodissa eli Kyösti on esirukousten lapsi ja noihin esirukouksiin on vastattu. Uskoon tulo tapahtui vuonna 2013, jolloin Kyösti teki henkilökohtaisen uskonratkaisun kotona ollessaan yksin. - Mieleeni nousi yksi kysymys. Missä haluan viettää iäisyyteni? Siinä samassa koin synnintunnon kohdallani ja halusin tuosta syyllisyyden tunnosta eroon. Pyysin siinä hetkessä Jeesusta tulemaan elämääni, halusin luovuttaa koko elämäni hänelle, kertaa Kyösti tapahtumia. Kyöstin arvomaailma muuttui uskoon tulon myötä. - Jeesuksesta tuli elämääni ykkösasia, Kyösti iloitsee. Kasteella Kyösti kävi syyskuussa 2014 ja liittyi Orimattilan helluntaiseurakuntaan. Päivätyö kuljetusalalla Koulunsa Kyösti on käynyt Lahdessa, mutta ensimmäisen ammattinsa hän hankki Orimattilassa, jossa valmistui tänä vuonna taksin kuljettajaksi. - Työllistyminen on kuitenkin ollut huonoa Orimattilassa ja niinpä päätin hakea työharjoittelupaikkaa Postille Lahteen ja sinne pääsinkin autonkuljettajaksi, Kyösti kertoo. Työharjoittelun loputtua Kyöstiltä kyseltiin, olisiko hän valmis tulemaan töihin, kun ajoja tulee. - Työkutsuun oli helppo vastata myöntyvästi, kertoo Kyösti iloisena. Tavoitteena ammattia vastaava työtehtävä Nadja Nikkinen, 23, on nuori nainen, joka kasvoi lapsuutensa uskovaisessa kodissa, joten uskon asiat ovat olleet tuttuja hänelle pienestä saakka. - Henkilökohtaisen ratkaisun hengellisiin asioihin tein vuonna 2010 ja kasteella kävin 2014 syyskuussa Orimattilan helluntaiseurakunnassa, johon myös liityin jäseneksi. Ammatiltaan Nadja on suurtalouskokki. Hän valmistui ammattiin vuonna 2012 Vantaan Variasta. - Toivomukseni on, että saisin joskus ammattia vastaavan työpaikan, sanoo Nadja toiveikkaana. Ilolla palvelemassa Kyösti ja Nadja palvelevat seurannassa mm. ruokapankkitoiminnassa. - Ajauduimme vähän niin kuin vahingossa tähän palvelustehtävään ja siitä se sitten jäi meidän palvelustehtäväksemme. Aluksi otimme vähän vastuuta tehtävässämme ja 30 31

17 Uskoontulon sitten vastuu kasvoi ja tänään olemme täyspainoisesti työssä mukana, kertovat Kyösti ja Nadja. Koulujen käynnin myötä he ovat joutuneet vähentämään vastuuta tehtävästä, mutta tilalle on tullut nuorten parissa tehtävää työtä. - Olemme mukana valmistelemassa seurakunnan nuorteniltoja. Näemme erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena tehdä työtä nuorten parissa, Nikkiset kertovat. Nadja on mukana myös seurakunnan lähetystorin asiakaspalvelussa. - Koen erittäin tärkeänä seurakunnassa palvelemisen ja vaikkei heti löytyisikään palvelustehtävää seurakunnassa, niin kyllä se palvelustehtävä jossain vaiheessa löytyy, kertoo Nadja. Nadja kannustaa menemään rohkeasti mukaan seurakunnan eri toimintoihin. Seurakuntayhteys uskovan elinehto Nadja on kokenut itsensä alusta asti tervetulleeksi seurakuntaan ja seurakuntalaiset ovat ottaneen hänet vastaan erittäin hyvin. - Seurakuntayhteys on uskovalle elintärkeää hengellisen kasvun kannalta, toteaa Nadja Nikkinen. Kyösti ja Nadja kokevat, että heillä on hyvähenkinen seurakunta ja he eivät ole kokeneet yksin jäämistä vaikeissakaan tilanteissa. - Meillä on hyviä hengellisiä vanhempia seurakunnassa, joiden puoleen voimme kääntyä, kertovat Kyösti ja Nadja Nikkinen. Uusina uskovina Kyösti ja Nadja eivät välttämättä ymmärtäneet seurakunnan merkitystä uskovan elämän kasvulle, mutta vuosien myötä ymmärrys on lisääntynyt. - Minulle seurakunnan tärkeys on kasvanut ajan myötä. Siellä saamme tarvittavan opetuksen ja tukea eri asioihin, kertoo Nadja Nikkinen. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Nikkiset ovat seurakuntaihmisiä, ihmisiä, joille seurakuntayhteys ihmisten kanssa, siellä saatu opetus ja neuvot, sekä palvelustehtävät ovat tärkeitä. - Haluan rohkaista teitä nuoret ja vanhenematkin, mutta erityisesti nuorille haluan sanoa, että menkää mahdollisimman pian seurakunnan keskelle, sillä se on oikea kasvuympäristö hengellisen elämän kasvulle, toteavat orimattilalaiset seurakunta-aktiivit Kyösti ja Nadja Nikkinen. A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi. Raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi

18 Uutinen saatavilla myös näkövammaisille ja lukemisesteisille! Hyvä Sanoma ry:n Näkövammaispalvelu tuottaa hengellisiä äänilehtiä, tarjoaa vertaistukea sekä tekee yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa herätyskristillisten äänikirjojen tuottamisessa. Näkövammaisten Celia-kirjasto palvelee kaikkia, joille kirjan lukeminen on vaikeaa. Celian asiakkaaksi pääsee täyttämällä liittymislomakkeen. Lomake löytyy verkossa osoitteessa Hyvä Sanoma ry:n näkövammaispalvelu on tehnyt sopimuksen Celian kanssa, että se voi tuottaa materiaalia kirjastoon ja näin täydentää jo olemassa olevaa Celian hengellistä tarjontaa. Omaa lukutuotantoa kehittämällä Hyvä Sanoma ry:n Näkövammaispalvelu varmistaa, että herätyskristillisiä kirjoja löytyy Celiasta monipuolisesti myös jatkossa. Hyvä Sanoma -äänilehticd Kirjojen lisäksi näkövammaisilla ja lukemisesteisillä on mahdollisuus saada useita lehtiä CD:lle luettuna. Hyvä Sanoma -äänilehticd sisältää tällä hetkellä seuraavat lehdet: Ristin Voitto, Hyvä Sanoma, Elämä ja Valo ja Evankelista. Tulevaisuudessa mukaan ovat tulossa Kristitty -lehti. Lehdet ovat luettu joko tietokone- tai ihmisäänellä. Hyvä Sanoma -äänilehticd ilmestyy kerran viikossa ja se sisältää kyseisellä viikolla ilmestyneet lehdet. Näkövammaisten keskusliiton tiedonhallintapalvelu lähettää HSäänilevyn maksutta kaikille sen tilanneille. Äänikirjojen ja -lehtien kuunteleminen onnistuu parhaiten Daisy-laitteella, jonka voi saada apuvälinelainaksi, jos henkilöllä on näkövamma tai lukemiseste. Helpoiten sen hankkiminen tapahtuu liittymällä Celian asiakkaaksi. Tarvitsemme apua Hyvä Sanoma ry:n Näkövammaispalvelu vie arvokkaalla tavalla evankeliumia eteenpäin ja on samalla avuksi lähimmäisillemme. Jos koet, että haluat tukea toimintaa taloudellisesti tai ryhtymällä lukijaksi ota rohkeasti yhteyttä. Näkövammaispalvelun toimikuntana toivomme, että muistatte tätä työtä ja meitä rukouksin. Tilaa EV-kaupan uutuuksia ja suosikkeja! Nettikaupasta löydät kymmeniä tuotteita joka makuun. Musiikki - Kirjat - Suruadressit RAINER LINDEMAN Valkenevaa Rainer Lindemanin toinen sooloäänite ilmestyi maaliskuussa Se sisältää mm. Lasse Heikkilän ja Rainer Lindemanin yhteistyönä syntyneitä uusia lauluja. Lasse Heikkilä on toiminut myös äänitteen tuottajana. Hinta 19,00 HENGELLISEN ROMANIMUSIIKIN KLASSIKOT Koosteäänitteelle on kerätty lukujen romanimusiikin parhaat palat. Kaksi cd-levyä, 40 laulua. Esittäjinä ovat Freidiba Boodos, Romanos, Herman Blomerus, Leila ja Miranda Vuolasranta, Henry ja Tuula Hedman, Valfrid Åkerlund, Henry Valerius sekä Lappeenrannan tytöt. Hinta 17,00 JONI ENROTH Särkyi saviastiain Joni Enrothin viimeisin sooloäänite julkaistiin kesällä Äänite sisältää mahtavasti lautettuja ja sovitettuja uutuslauluja sekä hengellisen musiikin klassikkoja. Hinta 15,00 ELÄMÄÄ JA VALOA 50 VUOTTA -historiateos Elämää ja Valoa 50 vuotta -historiateos kertoo romanien, hengellisen romanityön, sekä Elämä ja Valo ry:n historiaa. Hinta 24,90 ilmaiseksi vanhuksille! Tilaa 75-vuotiaalle tai vanhemmalle veloituksetta! Ota yhteyttä EV-lehden toimitukseen info@elamajavalo.fi tai puh ja ilmoita lahjatilailausen saaajan nimi sekä osoite. Lehti on ilmainen 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille. PALVELUKORTTI Kyllä kiitos! Haluan liittyä Elämä ja Valo ry:n kannatusjäseneksi. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran (4 lehteä/vuosi). Jäsenmaksu 33,00 /vuosi (Suomi), Muut maat 3,00 /vuosi. (Yhdistyksen kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta) Haluan liittyä Elämä ja Valo ry:n varsinaiseksi jäseneksi (vaatii seurakunnan suosituksen). Lähettäkää minulle jäsenhakemuskaavake. Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran (4 lehteä/vuosi). Jäsenmaksu 33,00 /vuosi (Suomi), Muut maat 3,00 /vuosi. (Yhdistyksen kokouksissa sekä puhe- että äänioikeus) Olen muuttanut ja haluan lehdet jatkossa uuteen osoitteeseen! (Ilman meille ilmoitettua osoitteenmuutosta lehtiä ei posti automaattisesti jatkolähetetä uuteen osoitteeseen) Ilmoita lehtitilauksen saajan tiedot tai muuttuneet osoitetiedot! Leikkaa tästä Sukunimi Katuosoite Sähköpostiosoite Allekirjoitus Etunimi Postinumero ja toimipaikka Puhelin Leikkaa tästä EV-LEHTI Elama ja Valo ry. POSTIMAKSU MAKSETTU! TUNNUS VASTAUSLÄHETYS.... Leikkaa tästä

19 Elämä ja Valo ry:n hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt Tuula Blomerus puheenjohtaja Helsinki, Markku Mäkinen varapuheenjohtaja Jyväskylä keijo Baltzar hallituksen jäsen Lahti Tom Bollström hallituksen jäsen Pori Maunord Hagert hallituksen jäsen Orivesi kyösti lindeman hallituksen jäsen Helsinki Tarja Mäkelä hallituksen jäsen Kangasala Markus keväänranta varajäsen Kurikka Terno lindeman varajäsen Salo Rainer lindeman toiminnanjohtaja Huittinen, TERVETULOA ELÄMÄ JA VALO RY:N YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN JA IDEARIIHIPÄIVÄÄN! La alk. klo Nokian Helluntaiseurakunta, Välimäenkatu Tilaisuus aloitetaan tarjoilulla, joten ilmoita tulostasi. puh (Keijo Baltzar), Yhdistyksen kokouksessa valitaan erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet, vahvistetaan vuoden 2016 toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Ideariihipäivässä keskustellaan ja jaetaan ideoita toiminnan kehittämiseksi. Tule mukaan jakamaan ajatuksiasi! Osallistujan ei tarvitse olla Elämä ja Valo ry:n jäsen! Missä on minun EV-lehteni? ELÄMÄ JA VALO RY:N YHTEYSTIEDOT Ilmestymisaikataulu 2015 NRO ILMESTYY AINEISTO HELMI-MAALISUU TOUKO-KESÄKUU SYYS-LOKAKUU MARRAS-JOULUKUU ILMOITUSKOOT JA HINNAT: Katso mediakortti Seurakuntien tapahtumailmoitukset veloituksetta! Etkö saanut tilaamaasi EV-lehteä postilähetyksessäsi? Älä huoli. Siihen löytyy ratkaisu! Jotta löytää sinut, muista ilmoittaa uusi osoitteesi mahdollisimman pian muuton jälkeen. Osoitteen muutoksen voit tehdä tai soita (Osoitemuutokset eivät päivity meille ilman ilmoitustasi!) POSTIOSOITE PL NOKIA KÄYNTIOSOITE VÄLIMÄENKATU NOKIA PUHELIN SÄHKÖPOSTI KOTISIVU PANKKITILIT YLEISTILI FI LÄHETYSTYÖTILI FI Palstaleveydet: 1 palsta 56 mm 2 palstaa 116 mm 3 palstaa 176 mm Kannatusruutu: Yritykset/seurakunnat 50,00 (56 mm x 50 mm) Kaikki ilmoitukset nelivärisiä. Elämä ja Valo -lehti ei ole alv-velvollinen. Aineisto: PDF- tai EPS-muodossa. Värit prosessiväreinä (CMYK). Kuvien minimiresoluutio 300 dpi. Aineiston toimitus: info@elamajavalo.fi