Tuulivoima. Tulevaisuuden energiajärjestelmän vauhdittaja.
|
|
- Matti Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuulivoima. Tulevaisuuden energiajärjestelmän vauhdittaja.
2 Tuulivoima 3 Mitä on tuulivoima? Tuulivoima edistää yhä tehokkaammin kestävää energiantuotantoa, ja maalla tuotettava tuulivoima on yksi kustannustehokkaimmista energialähteistä. Tuulivoima saa alkunsa auringosta. Auringon lämmittäessä ilmakehää ilmassa syntyy lämpötilaeroja. Se luo paine-eroja, joiden ansiosta ilmamassat lähtevät liikkeelle. Näin syntyy tuuli. Tuulta on jo pitkään käytetty mekaanisiin töihin tuulimyllyissä ja vesipumpuissa. Vielä viime vuosisadan vaihteessa tuulimyllyjä oli lähes joka kylässä. Nykyaikainen tuulivoimatekniikka otti tuulta alleen toden teolla 1970-luvun lopussa. Kehityksen ansiosta tuulivoimalla tuotettu sähkö voi nykyisin kilpailla muiden energialähteiden kanssa niin taloudellisuuden kuin tekniikan suhteen. Nykyaikainen tuulivoimala muuttaa energiaksi noin kolmasosan roottoreihin osuvan tuulen voimasta. Voima siirtyy sähköä tuottavaan generaattoriin joko vaihdelaatikon kautta tai suoraan roottorista, joka pyörittää generaattoria. Tuulivoimaa on saatavilla rajattomasti, se on ilmaista eikä se saastuta. TuulivoimaN Rooli ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ Suomessa on kaikki edellytykset rakentaa tuulivoimaa kannattavasti: tuuliolosuhteet ovat hyvät tai kohtalaiset, maa on harvaan asuttu, teiden ja sähköverkon muodostama infrastruktuuri on suhteellisen hyvä, säätövoimaa (esimerkiksi vesivoimaa) on hyvin saatavissa, ja lupaprosessi toimii melko hyvin. Tällä hetkellä tekniikka ei mahdollista suurten sähkömäärien varastoimista taloudellisesti perusteltavissa olevalla tavalla, vaan sähkö on kulutettava välittömästi sen tuottamisen jälkeen. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee päivittäin, koska tuuliolosuhteet muuttuvat jatkuvasti. Siksi tuulivoima sopii parhaiten käytettäväksi yhdessä muiden energiamuotojen, kuten vesivoiman, kanssa. Suomessa on erittäin vähän täysin tuulettomia päiviä. Eniten tuulee talvella, jolloin myös energiankulutus on suurinta. ENERGIA JA TEHO. Fysiikan määritelmän mukaan energia on työtä, jota esimerkiksi tuulivoimalassa tuotettu sähkö voi tehdä tietyn ajan. Sähköenergiaa mitataan wattitunteina. Tuhat wattituntia on 1 kwh (kilowattitunti) eli yksikkö, jota käytetään tavallisissa kotitalouksissa kulutuksen mittaamiseen. Kannen kuva: Joakim Lagercrantz. Tämän sivun kuva: Jann Lipka. 1 kwh (kilowattitunti) = 1 kw tunnin ajan 1 MWh (megawattitunti) = kwh 1 GWh (gigawattitunti) = kwh 1 TWh (terawattitunti) = kwh Sähkön kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2014 oli 83,9 TWh. (Lähde: Tilastokeskus)
3 4 uusiutuva SÄHKÖ uusiutuva SÄHKÖ 5 Muutoksen tuulet inspiroivat. Uusiutuva energia on maailman nopeimmin kasvava energia-ala. Tuulivoima on tässä eturintamassa alhaisten tuotantokulujen ja suuren volyymipotentiaalin ansiosta. Uusiutuvilla energiaratkaisuilla on maailmanlaajuisesti kiire, sillä fossiilisten energialähteiden käytön seuraukset ovat yhä selvempiä. YK:n tieteellinen ilmastopaneeli IPCC on todennut, että ilmakehä ja valtameret ovat lämmenneet, lumen ja jään määrä on vähentynyt, merenpintojen tasot ovat nousseet ja kasvihuonekaasujen pitoisuus on lisääntynyt. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan laajoja ja pitkäkestoisia päästörajoituksia. EURooPPA SIIRTYY KOHTI UUSIUTuvaN SÄHKÖN TuoTANToa Tuulivoima on EU:ssa nopeimmin kasvava energiamuoto, ja vuonna 2014 sen osuus uudesta asennetusta tehosta oli 44 prosenttia. Tuuli- ja aurinkovoima kattoivat vuonna 2014 yhdessä yli 73 prosenttia kaikesta EU:n uudesta tehosta. Suomen sähköverkko on yhdistetty Ruotsin ja Norjan verkkoihin mutta myös Baltian maiden ja Venäjän verkkoihin, joissa merkittävä osa energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla. Tällä hetkellä noin 50 prosenttia kaikesta Euroopassa tuotettavasta sähköstä tuotetaan fossiilisilla energialähteillä. EU:ssa on vahva poliittinen tahto alentaa tätä osuutta uusiutuvan energian hyväksi. Tuulivoima SuomESSA JA RuoTSISSA Suomi tuo ulkomailta yli viidesosan käyttämästään sähköstä, ja se on riippuvainen sekä ydin- että hiilivoimasta (Lähde: Energiateollisuus). Tuulivoima tarjoaa Suomessa suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Sen avulla voimme tuottaa entistä ympäristöystävällisempää sähköä ja vähentää riippuvuutta tuontisähköstä. Pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin naapureihimme verrattuna Suomessa on toistaiseksi vähän asennettua tuulivoimakapasiteettia, mutta rakentaminen on jo päässyt vauhtiin. Vuonna 2014 tuulisähkön tuotanto kasvoi 43 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 627 MW. Tuulisähköä tuotettiin vuonna 2014 yli miljardi Olemassa olevat Suunnitteilla olevat Päätetyt kwh:a (1,1 TWh), joka vastasi 1,3 prosenttia kokonaiskulutuksesta. (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys) Tuulivoimaa tuotetaan Ruotsissa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Vuonna 2014 tuotanto nousi 11,5 TWh:iin, ja se on viiden vuoden aikana yli nelinkertaistunut. Tällä hetkellä tuulivoima kattaa noin kahdeksan prosenttia Ruotsin sähkönkulutuksesta. Vuonna 2014 Ruotsissa asennettiin 396 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on MW, mikä on tuulivoiman uusi rakentamisennätys. Vuoden 2015 alussa asennettuna oli yhteensä tuulivoimalaa, joiden yhteisteho oli MW. OX2 on rakentanut tuulivoimaa yli 800 MW:n edestä ja hallinnoi yli 200 tuulivoimalaa Ruotsissa. Vattenkraft Vattenkraft Vattenkraft 16% Vesivoima Vattenkraft 16% 16% 16% Bio/Avfall Bio/Avfall Bio/Avfall 3% 3% Bio/Avfall 3% 3% Vindkraft Vindkraft Tuulivoima Vindkraft Vindkraft Hiili Kol Kol 19% Kol 19% Kol 19% Solkraft Solkraft Aurinkovoima Solkraft 10% 10% 10% Solkraft Kaasu Gas Gas 10% Gas 23% 23% 23% Gas Olja Öljy Ydinvoima Kärnkraft Olja 3% 19% Kärnkraft Olja 3% 23% Sähkön Kärnkraft 3% kokonaistuotanto Euroopassa, asennettu teho vuonna Lähde: 3% EWEA Olja 3% Bioenergia/jätteet Kärnkraft Taalainmaalla Ruotsissa sijaitseva Rämsbergetin tuulivoimapuisto, jossa on seitsemän tuulivoimalaa. Kuva: Joakim Lagercrantz. Suomen sähköverkko on yhdistetty muihin Pohjoismaihin, Venäjään ja Baltiaan.
4 6 Tekniikka Tekniikka ja kehitys. Tuulivoimatekniikka kehittyy nopeasti, ja kymmenessä vuodessa tuulivoimaloiden teho on lähes kolminkertaistunut. Suuremmissa tuulivoimaloissa, joissa on entistä korkeammat tornit ja pidemmät lavat, voidaan hyödyntää entistä voimakkaampia ja vakaampia tuulia. Näin yhä suurempi osa tuulen energiasta voidaan ottaa talteen. Tekniikka 7 Tällä hetkellä rakennettavien tuulivoimaloiden teho yleensä on 3 5 MW. Merelle rakennetaan jo noin 7MW:n yksiköitä, ja kehitteillä on jopa 10 MW:n voimaloita. 3 MW:n tuulivoimalassa napakorkeus on metriä ja roottorin halkaisija metriä. Pyyhkäisyala on yli neliömetriä eli suurempi kuin tavallinen jalkapallokenttä. Teknisen kehityksen ansiosta uusiutuvaa sähköä voidaan tuottaa entistä enemteho (MW) Tuotanto (GWh) män. Kun tuulivoima kaupallistui 80-luvun alussa, normaalikokoinen tuulivoimala saattoi tuottaa sähköä noin 30 kotitaloudelle. Nykyaikainen, maalla sijaitseva 3 MW:n tuulivoimala voi hyvissä tuuliolosuhteissa tuottaa vuosittain noin kwh, mikä vastaa noin talouden kotitaloussähkön kulutusta yhden talouden kulutuksen ollessa kwh/vuosi. (Lähde: Svensk Vindenergi) Määrä (kpl) Ø 112 m 3000 kw 9,0 GWh Korkeus (m) Pyyhkäisyala Napa Ø 70 m 1500 kw 3,3 GWh Roottorilapa 120 Roottorin halkaisija Ø 50 m 750 kw 1,3 GWh Ø 80 m 1800 kw 4,3 GWh Ø 100 m 3000 kw 8,3 GWh Ø 17 m 75 kw Ø 30 m 300 kw Jäähdytin Vaihdelaatikko Lapa MW/GWh/kpl Tuulivoimaloiden rakentaminen Ruotsissa ja tekninen kehitys. Kuvitukset: Tobias Green. Pääakseli Torni Muuntaja Generaattori Tuulivoimala, jonka kapasiteetti on 3 MW, kattaa seuraavien laitteiden keskimääräisen vuosittaisen sähkönkulutuksen: Kääntö- Laakeri moottori Perustus Tuulivoimalan osat. Kuvitus: Tobias Green LCD-TV pesukonetta jääkaappia pölynimuria
5 8 YmPÄRiSTÖ YmPÄRiSTÖ 9 Ympäristöystävällistä, edullista ja turvallista energiaa. Tuulivoima nousee nopeasti plussalle. Nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sen elinkaaren aikana kuluvan energiamäärän puolessa vuodessa. Kun sähköä tuotetaan tuulivoimalla hiilen sijaan, hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa yhden kilogramman kwh:a kohden. Yksi ainoa tuulivoimala vähentää päästöjä henkilöauton vuosittaisen päästömäärän verran. Hyvissä tuuliolosuhteissa toimiva 3 MW:n tuulivoimala voi tuottaa vuosittain kwh, mikä vastaa noin omakotitalon kotitaloussähkön kulutusta. Jos tällainen voimala korvaa hiilellä tuotetun sähkön, se vastaa hiilidioksidipäästöjen alenemista n tonnilla/vuosi. rikkidioksidipäästöjen alenemista n. 6,1 tonnilla/vuosi. typpidioksidipäästöjen alenemista n. 3,8 tonnilla/vuosi. (Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen (ivl) raportti B1822, 2009) TalouDELLISuuS Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannuksia on verrattava jollain toisella uudella energiantuotantomuodolla tuotetun sähkön kustannuksiin sen sijaan, että niitä verrattaisiin vanhoilla, jo poistetuilla laitoksilla tuotetun sähkön kustannuksiin. Ruotsin energiantutkimuslaitoksen uusin tutkimus El från nya och framtida anläggningar (Sähköä uusista ja tulevista tuotantolaitoksista) osoittaa, että vesivoima ja maalla tuotettu tuulivoima ovat edullisin tapa tuottaa sähköä uusissa laitoksissa. Tutkimuksen mukaan kummankin energiamuodon tuotantokustannukset ovat noin 0,05 senttiä/kwh. Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan vuonna 2015 tuulivoimaan investoidaan Suomessa yli 600 miljoonaa euroa yhtä paljon kuin Suomen metsäteollisuuteen ja kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna EI YMPÄRISTÖVELKaa Toisin kuin uusiutumattomat energialähteet, tuulivoima ei aiheuta vaarallisia jätteitä tai haitallisia päästöjä voimalan käyttöiän aikana. Sen vuoksi tuulivoima on turvallinen ja pitkällä aikavälillä kestävä energiaratkaisu. Tutkimusten mukaan nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sen elinkaaren (valmistus, kuljetus, käyttö ja romutus) aikana kuluvan energiamäärän noin kuudessa kuukaudessa. Tuulivoimalan kokonaisenergiankulutus valmistuksesta aina voimalan purkamiseen on noin prosentti sen omasta tuotannosta (Ruotsin tilastokeskus SCB 2009). Kun tuulivoimala on käyttöikänsä lopussa, samalle paikalle asennetaan uusi tuulivoimala tai maa-alue maisemoidaan alkuperäiseen tilaansa. Varsinainen tuulivoimala kierrätetään mahdollisimman tarkasti. Useimmat tuulivoimaloiden omistajat tallettavat rahaa purkuvaiheen kuluja varten. Purkamista koskevat sopimukset sisältyvät maanomistajien kanssa solmittuihin maanvuokrasopimuksiin. UUSiuTuvaN ENERGIAN TUKI Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa otettiin vuonna 2011 käyttöön niin sanottu uusiutuvan energian syöttötariffi. Valtio maksaa tukea uusiutuvan energian tuottajille niin, että tuottajan saama takuuhinta on 83,50 euroa/mwh (105,30 euroa/mwh vuonna 2015, kuitenkin niin että maksimikorvaus on 53,5 euroa/mwh). Uusiutuvia energialähteitä käyttävät sähköntuottajat ovat oikeutettuja tariffiin 12 vuoden ajan tuulivoimapuiston käyttöönotosta alkaen. Järjestelmän piiriin otetaan ensimmäiset rakennettua Megavolttiampeeria (MVA), ja tämä katto saavutettiin kesällä Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan uusiutuville energiamuodoille kehitetään uusi tukijärjestelmä. Suomen tukijärjestelmä on ollut verrattain antelias verrattuna uusiutuvien energiamuotojen tukeen muissa maissa. Toisaalta Suomeen luotiin tukijärjestelmä paljon myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa, minkä seurauksena Suomi on jäänyt huomattavasti jälkeen tuulivoiman rakentamisessa. Tukijärjestelmällä on ollut toivottu vaikutus: tuulivoiman rakentaminen on käynnistynyt Suomessa, kotimaisen uusiutuvan energian osuus on noussut, ja teknologinen kehitys on ottanut Suomessa valtavia harppauksia eteenpäin. Tuulivoimalan lapoja kuljetetaan Taalainmaalla sijaitsevaan Rämsbergetin tuulipuistoon. Kuva: Patrick Miller.
6 10 melu ÄÄNET 11 Tuulivoimalan aiheuttama melu. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun kokeminen vaihtelee voimakkaasti, ja siihen vaikuttaa myös ympäristö. Melun kokeminen on myös hyvin yksilöllistä. Tuulivoimala aiheuttaa kahdenlaista ääntä: ääntä tuottavat konehuoneen vaihteisto ja generaattori mutta myös roottorin lavat, jotka leikkaavat ilmaa. Useimmiten kuuluu vain roottorin lapojen humina. Tuulivoimaloiden synnyttämän äänen taso on viihtyvyyden kannalta ratkaisevampaa kuin varsinainen etäisyys voimalaan. Siksi suunnitteluvaiheessa laaditaan äänimallinnuksia, jotta turbiinit voitaisiin sijoittaa paikkoihin, joissa ne häiritsevät mahdollisimman vähän. Mallinnuksia laativat akustiikan asiantuntijat, jotka laskevat äänenvoimakkuudet ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Laskelmissa otetaan huomioon muun muassa maasto, sääolosuhteet ja voimalan toimittajan takuuarvot. Äänimallinnusten on todettu antavan luotettavan kuvan todellisista äänitasoista eri pisteissä lähialueella. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan äänitaso ei saa ylittää asuinkohteissa 45 db:iä päivisin ja 40 db:iä öisin. Raja-arvo 40 db tarkoittaa sitä, että etäisyys pieneen tuulivoimalaryhmään on turbiinin tyypin mukaan noin metriä. MATalaTaaJuiNEN ÄÄNI JA INFRAÄÄNI Tuulivoimala aiheuttaa matalataajuusalueella ( Hz) ääntä, jonka ihminen voi yleensä kuulla. Tuulivoimaloiden lisäksi tällaista ääntä aiheuttaa suurin osa yhteiskunnan melunlähteistä, kuten liikenne. Matalataajuinen ääni ei ole haitallista ihmisille lainsäädännön määrit- telemissä rajoissa. Tuulivoimalat tuottavat myös infraääntä, jota on mahdotonta kuulla edes voimalan lähellä. Infraäänen ei ole todettu olevan tällä tasolla haitallista tai aiheuttavan terveysongelmia. Makuuhuoneessa uudiskohde Katutaso suurkaupungissa Disko Kipukynnys Äänitaso db (A) Heikoin kuultav issa oleva ääni Korkein mahdollinen äänitaso Gävleborgissa Ruotsissa sijaitseva Fallåsbergetin tuulivoimapuisto, jossa on kymmenen tuulivoimalaa (23 MW). Kuva: Lina Westman. Kuvitus: Tobias Green. Vaimea tuulen suhina Normaali keskustelu Ohi kulkeva tavara- tai henkilöjuna Suihkukoneen lähellä VARJOSTUS JA HEIJASTUS Tuulivoimala, kuten muutkin korkeat rakenteet, puut ja rakennukset, voi aiheuttaa aurinkoisella säällä varjostusta. Tuulivoimalan roottori pyörii, mikä aiheuttaa vilkkuvan varjon. Siksi tuulivoimaloiden sijoittamisessa vältetään paikkoja, joissa ne voivat aiheuttaa varjostusta asuinrakennuksille tai niiden lähiympäristöön. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa on nykyisin himmeä pinta, joka minimoi heijastukset. Teknisten ratkaisujen avulla tuulivoimala voidaan myös pysäyttää hetkeksi, kun varjoa muodostuu ei-toivottuun paikkaan.
7 12 Tutkimus: maakotka LuoNTo 13 GLÖTESVÅLENIN MAAKOTKATUTKIMUKSISTA ARVOKASTA TIETOA TULEVAISUUTTA VARTEN Yksi OX2:n ympäristötavoitteista on minimoida vaikutukset luonnonympäristöön, ja siksi luontoarvot, suojelualueet, kasvisto ja eläimistö kartoitetaan hankkeen varhaisessa vaiheessa. Yksi esimerkki on Ruotsissa toteutettu Glötesvålen-hanke, jossa on tehty muutoksia ja selvityksiä aluetta sivuavien maakotkien vuoksi. Luonnon ehdoilla. Hyvä tuulivoimaloiden sijainnin ja rakentamisen suunnittelu minimoi vaikutukset luonnonympäristöön. Jo varhain sidosryhmiä kuultaessa ilmeni, että maakotkalla on alueella reviiri, ja jo vuonna 2005 Glötesvålenissa tehtiin ensimmäinen lintututkimus linnuston kartoittamiseksi tunturissa ja sen ympäristössä. Vuonna 2006 tutkimuskohteeksi otettiin maakotka ja sen liikkuminen alueella. Kaksi paikallista tutkimusyritystä määritti sopivat tarkkailupisteet tunturin ympärillä siellä lentävien maakotkien havainnoimiseksi (ns. lentoseuranta) ja niiden lentokorkeuksien mittaamiseksi. Yhden maakotkaparin nähtiin metsästävän usein tunturin eteläpuolisella alueella ja liitävän eteläjyrkännettä pitkin. Tämän seurauksena OX2 muutti puiston sijaintia niin, että eteläpuolelle suunniteltuja tuulivoimaloita siirrettiin pari sataa metriä Glötesvålenin keskustan suuntaan törmäysriskin alentamiseksi. Glötesvålenin maakotkatutkimukset ovat poikkeuksellisen mittavia, ja ne ovat olleet käynnissä keskeytyksettä vuodesta 2006 lähtien niin lupa- ja suunnitteluprosessin kuin vuoden 2011 syyskuussa alkaneen rakennusvaiheen ajan. Tarkkailu jatkui asennuksen ja käyttöönoton aikana vuonna 2014, ja sitä jatketaan myös ensimmäisenä kahtena käyttövuonna. Tutkimus antaa tärkeää lisätietoa tuulivoimalahankkeiden vaikutuksista maakotkiin. Samalla jokaisella paikalla on oma topografiansa ja omat edellytyksensä, ja lintujen liikkuminen alueella vaihtelee suuresti paikoittain. VUOSIEN TUTKimuSTEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: Kolme maakotkien reviiriä sivuaa Glötesvålenia. Pesintöjä ei ollut tapahtunut muutamaan vuoteen ennen tuulivoimaloiden rakennusvaihetta. Ravinnon hyvän saatavuuden ja onnistuneiden pesintöjen välillä on ollut täällä selkeä yhteys. Aktiivisesta rakentamisesta huolimatta vuonna 2013 havaittiin kaksi onnistunutta pesintää (yksi poikanen joka pesässä). Kumpikin näistä pesistä sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Vuoden 2012 syyskuusta vuoden 2013 elokuuhun, jolloin rakennettiin teitä ja perustuksia, tutkimusalueella kirjattiin 65 maakotkien lentoseurantaa. Se on hieman vähemmän kuin aiempien tutkimusvuosien (ennen rakennustöiden alkua) keskiarvo (91 kautta kohden). Osa maakotkista on todennäköisesti siirtynyt pois Glötesvålenilta rakennustöiden vuoksi. Tunturin päällä ei havaittu lentoja vuoden 2013 rakennusvaiheen aikana (aiempien vuosien tarkkailujaksoilla kirjattiin vuosittain keskimäärin kolme lentoseurantaa). Kaiken kaikkiaan vuosien tutkimukset osoittavat, että maakotkat liikkuvat erittäin harvoin suoraan Glötesvålenin yläpuolella ja törmäysriskin arvioidaan olevan pieni. LINNUT Jo varhain hankkeen kehittämisvaiheessa laaditaan lintuselvitys, jonka perusteella tehdään tarvittaessa lintuinventointi tai tutkitaan tiettyjen lajien liikkumista alueella. Tuulivoimalat sijoitetaan alueille, joissa ne vaikuttavat mahdollisimman vähän linnustoon. Tuulivoima ei aiheuta ongelmia useimmille linnuille, esimerkiksi muuttolinnut ovat osoittaneet osaavansa väistää hyvin voimaloita ja sopeutua tuulivoimaan. Herkkien lintulajien suojelemiseksi tuulivoimaa ei rakenneta pesintäpaikkojen lähelle. MAISEMA Miellyttääkö tuulivoimalan ulkonäkö? Vastaus riippuu katsojasta, ja mielipiteet poikkeavat usein toisistaan. Tuulivoimalat ovat näkyviä rakennelmia, ja sisämaassa niiden on oltava korkeita ja sijaittava avoimessa maastossa voidakseen hyödyntää alueella puhaltavia tuulia. Monien tutkimusten mukaan useimmat ihmiset suhtautuvat tuulivoimaan kuitenkin myönteisesti, koska se on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä. Tuulivoima, kuten kaikki muu teknisen huollon infrastruktuuri, aiheuttaa tiettyjä tilapäisiä vaikutuksia luontoon samoin kuin esimerkiksi siltojen rakentaminen, moottoritiet, voimalinjat ja matkapuhelinmastot. Vaikutukset voidaan minimoida keskittämällä tuulivoimalat mahdollisimman harvoihin paikkoihin, joissa on hyvät tuuliolosuhteet. Tuulivoimalat on lupaviranomaisten huolellisten tarkastuksen jälkeen sijoitettava maastoon luontoa, kulttuuria ja ulkoilumahdollisuuksia kunnioittaen. ELÄimET Vaikka tuulivoiman vaikutuksia maalla eläviin nisäkkäisiin on tutkittu vähän, vaikutukset ovat kokemusten mukaan yleensä erittäin vähäisiä. Porot ja sorkkajalkaiset riistaeläimet eivät ole osoittaneet poikkeavaa käytöstä vaan näyttävät sopeutuneen tuulivoimaloihin. Vaikutukset liittyvät ensisijaisesti tuulivoimalahankkeen yhteydessä rakennettaviin teihin ja johtoaukeisiin, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi muutto- ja riistareitteihin. Vaikutukset ovat kuitenkin suurimmillaan rakennusaikana melun ja ihmisten läsnäolon vuoksi. Avoimet maastot, uudet reunavyöhykkeet ja tienreunat voivat sitä vastoin hyödyttää monia riistaeläimiä. (Ruotsin luonnonsuojeluvirasto Naturvårdsverket, raportti 6499). Tuotantoeläinten osalta OX2 noudattaa kotieläintuottajien ammattijärjestöjen suosituksia. Rakennusvaihe voidaan suunnitella niin, ettei esimerkiksi turkiseläinten herkkä penikointiaika häiriinny. LENTOESTEvaloT Lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi kaikki korkeat rakennukset ja rakenteet on merkittävä valoilla. Liikenteen turvallisuusvirasto määrää merkintätavat. Lentoestevaloja koskevia määräyksiä on parannettu merkittävästi, joten valot häiritsevät lähiseudun asukkaita huomattavasti aiempaa vähemmän. Aiemmin korkeat voimalat tuli merkitä yöllä valkoisella vilkkuvalla valolla, jonka lähellä asuvat saattoivat kokea häiritsevänä. Vuodesta 2013 lähtien tuulivoimalat on mahdollista merkitä valolla, joka palaa yöllä jatkuvasti punaisena. Tämä on vähentänyt häiriövaikutusta selvästi heikentämättä kuitenkaan lentoturvallisuutta.
8 14 Työ Työ 15 Parannusta työmarkkinoille. Tuulivoimaloiden rakentaminen voi lisätä harvaan asuttujen seutujen elinvoimaa. Tuulivoima luo työpaikkoja ja tuo seudulle tuloja. Suuren tuulivoimapuiston rakentaminen vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää selvästi. Suomessa tuulivoima-ala työllistää nykyisin noin henkilöä (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys). Parhaat tuuliresurssit ovat usein juuri harvaan asutuilla seuduilla, joilla on rajalliset työmarkkinat, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden lisätä näiden seutujen elinvoimaa. Tuulivoima luo työpaikkoja monen alan pienyrittäjille prosessin eri vaiheissa. Hanke edellyttää varhaisessa vaiheessa tehtäviä tutkimuksia ja mittauslaitteiden valvontaa sekä työllistää rakennusvaiheessa koneiden omistajia ja urakoitsijoita, jotka hakkaavat ja raivaavat metsää, auraavat lunta, huolehtivat maatöistä, materiaalikuljetuksista ja maankaivutöistä jne. Ruokakauppojen, huoltoasemien, ruokapaikkojen ja muiden liikkeiden liikevaihto kasvaa. Muualta tulevat suunnittelijat, urakoitsijat, konsultit ja työntekijät vuokraavat huoneita, mökkejä, hotellihuoneita ja asuntovaunupaikkoja. Myös toimisto- ja kokoustiloja tarvitaan vaihtelevassa määrin. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana tarvitaan lumen aurausta, teiden kunnossapitoa, hallinnointia ja valvontaa. Valmis puisto tarjoaa kuitenkin ennen kaikkea vakituisia ympärivuotisia työsuhteita tuulivoimaloissa niiden käyttöiän aikana tehtäviä huolto- ja kunnossapitotöitä varten. Yleensä tuulivoimalan toimittaja huolehtii näistä töistä ja kokoaa niitä varten paikallisen tai alueellisen tiimin. Yritykset haluavat paikallista henkilöstöä, jonka työpiste sijaitsee suuren tuulivoimapuiston lähellä. Näin tuulipuisto edistää työllisyyttä pitkällä aikavälillä. PAIKalliNEN YMPÄRISTÖAJATTElu KANNATTaa Kunnat saavat alueillaan sijaitsevista tuulivoimaloista merkittävää taloudellista hyötyä, sillä jokaisesta turbiinista maksetaan kiinteistöveroa. Paikalliset maanomistajat saavat tuloja vuokraamistaan maista. OX2 maksaa vuokraa aina kaikille niin sanotun tuulenottoalueen maanomistajille eikä vain niille maanomistajille, joiden mailla turbiinit sijaitsevat. Useat tutkimukset osoittavat, että tuulivoimalla ei ole merkittävää vaikutusta kiinteistöjen hintoihin tai myyntiaikoihin. Tuulivoima JA MATKailu Saksassa ja Skotlannissa tehdyt todelliset tapaustutkimukset eivät ole osoittaneet, että tuulivoimalapuistot vaikuttaisivat negatiivisesti matkailuun. Tanskasta ja Gotlannista saadut kokemukset viittaavat samaan tulokseen. Tuulivoimalat voivat päinvastoin vahvistaa paikallisia matkailuyrityksiä lisäämällä majoitus- ja ruokamyyntiä sekä matkailijamääriä tulevaisuudessa. Lyhyesti sanottuna, tuulivoima lisää harvaan asuttujen seutujen elinvoimaisuutta. OX2:n Ruotsissa toteuttaman Glötesvålen-hankkeen perusteellinen analysointi osoittaa selvästi, että suuret panostukset tuulivoimaan tuovat monia uusia työmahdollisuuksia ja runsaasti positiivisia vaikutuksia paikalliselle ja alueelliselle elinkeinoelämälle. Myös muun muassa aiemmin tehdyissä Gotlantia ja Strömsundin kuntaa koskevissa tutkimuksissa on saatu sama selkeä tulos. Vaikka sää täällä ylhäällä voi olla erittäin oikukas, Glötesvålen on edelleen mahtava työpaikka, erityisesti aikaisin aamulla auringon noustessa, kun lumi säihkyy ja kun näkee, että tuulivoimalat pyörivät juuri niin kuin pitää. Ida Wiklander, Vestasin huoltoteknikko. GLÖTEN KYLÄN HuolTOTOIMISTO Vuoden 2014 joulukuussa OX2 käynnisti Glötesvålenin tuulivoimapuiston Härjedalenissa Ruotsissa. Puiston 30 tuulivoimalaa luovutettiin IKEAlle, jonka uusiutuvan energian tuotanto Pohjoismaissa ylittää sen kulutuksen. OX2 jatkaa tuulivoimapuiston hallinnointia ja varmistaa sen optimaalisen tuotannon. Glötesvålenin päivittäisistä töistä vastaa Vestasin huoltotiimi. Vestas on perustanut toimiston ja varaston Glöten kylään, kivenheiton päähän tuulivoimapuistosta. Sieltä käsin työskentelevät kuusi huoltoteknikkoa asuvat kaikki lähiseudulla. Seitsemänä päivänä viikossa he valvovat tuulivoimaloita ja huolehtivat niiden huollosta, kunnossapidosta ja vianetsinnästä. Huoltotoimia Glötesvålenin tuulivoimapuistossa, jossa on 30 tuulivoimalaa (90 MW). Kuva: Joakim Lagercrantz.
9 turvallisuus 17 Tuulivoima ja turvallisuus. Nykyaikainen laitos mukautuu tuuleen ja estää automaattisesti laitteiston vaurioitumisen. MEKAANISET MYRSKYJARRUT 0,0 0,2 Savu nousee pystysuoraan. Lehdet liikkuvat. 3,4 7,9 8,0 13,8 Viiri liehuu suorana. Ohuet oksat ja lehdet liikkuvat. Tuulivoimala pyörii, sähkön tuotanto 4 m/s alkaen. Pienet puut huojuvat, suuret oksat liikkuvat. 13,9 24,4 24,5 32,6 Kattotiilet irtoavat. Vaikea kävellä vastatuuleen. Puut irtoavat juurineen. Vaurioita taloissa. Tuulivoimala pysähtyy, kun tuuli on 25 m/s. 32,6 Glötesvålenin tuulivoimalapuisto, Ruotsi. Kuva: Joakim Lagercrantz. 0,3 3,3 Tuulivoimala alkaa tuottaa sähköä tuulen nopeuden ollessa noin 4 m/s. Suurin tuotanto saavutetaan generaattorin tehon mukaan tuulen nopeuden ollessa noin m/s. Tuulen nopeuden ollessa tätä suurempi lavat kääntyvät liian tuulen ohipäästämiseksi, jotta tuulivoimala ja generaattori voidaan suojata suurelta kuormitukselta. Tuulivoimala tuottaa sähköä tuulen nopeuden ollessa korkeintaan noin 25 m/s eli myrskyrajaan asti. Automaattiset mekaaniset jarrut pysäyttävät tuulivoimalan tuulen nopeuden ollessa pysyvästi (noin 10 minuuttia) vähintään 25 m/s. Samalla lavat kääntyvät pois tuulesta. Pysäytetty tuulivoimala on suunniteltu selviämään tuulesta, jonka nopeus on enintään noin 60 m/s. Tuulivoimaloita ympäröivällä alueella saa liikkua vapaasti, ja aiempaa toimintaa, kuten metsästystä, kalastusta ja marjastusta, voidaan jatkaa tavalliseen tapaan. Talvisin on syytä välttää tuulivoimalan alueella liikkumista, sillä roottorin lapoihin voi muodostua jäätä. Jos alueella liikkuminen on välttämätöntä, tulee ottaa yhteyttä vastaavaan teknikkoon sääolojen tarkistusta varten. Suuria vaurioita rakennuksissa ja metsässä. Tuulen voima maalla. Kuvitus: Tobias Green.
10 18 SanaSTo SanaSTo 19 Sanasto ALUEVERKKO Sähkön jakeluverkko, jonka jännite on 20 kv 110 kv. CO 2 (HiiliDIOKSIDI) Yhdestä hiiliatomista ja kahdesta happiatomista koostuva molekyyli. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jota syntyy lähes kaikessa hiiliyhdisteiden hapessa palamisessa. Fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, palaessa hiilidioksidi lisää voimakkaasti kasvihuoneilmiötä, koska nämä polttoaineet uusiutuvat erittäin hitaasti eivätkä ne siten sido hiilidioksidia kasvien tavoin. DESIBEli (db) Kymmenesosa belistä (B) on yksikkö, jota käytetään signaali- ja äänitason ilmoittamista ja mittaamista varten. Normaalin keskustelun äänenvoimakkuustaso on db. ENERGIA Käsite, joka kuvaa voimaa, joka saa esineen tai aineen muuttamaan paikkaansa tai olomuotoaan. Mitataan yleensä kilowattitunteina (kwh) tai terawattitunteina (TWh). 1 kwh (kilowattitunti) = 1 kw tunnin ajan 1 MWh (megawattitunti) = kw tunnin ajan 1 GWh (gigawattitunti) = kw tunnin ajan 1 TWh (terawattitunti) = kw tunnin ajan ENERGIALÄHDE Aine, jota voidaan muuntaa energiaksi, esimerkiksi vesi, tuuli, öljy ja uraani. FOSSiiliNEN PolTToaiNE Kasvien ja eläinten jäännökset, jotka ovat muuttuneet öljyksi, hiileksi ja kaasuksi satojen miljoonien vuosien aikana. GENERaaTTORI Tuulivoimalan osa, joka tuottaa sähköä muuttamalla liike-energian sähköenergiaksi. Generaattori koostuu magneetista ja käämistä. KASviHuoNEKaaSUT Ilmakehässä olevat kaasut, jotka estävät lämpösäteilyn pääsyn avaruuteen. Tärkeimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), ilokaasu (N2O), metaani (CH4) ja CFC (kloorifluorihiilivedyt, freonit). KONEHuoNE Konehuone eli naselli on yksikkö, joka asennetaan tornin yläpäähän. Konehuoneessa on voimansiirtolaitteisto ja sähköjärjestelmä. Täällä mekaaninen energia muutetaan sähköenergiaksi. Jotta tuuli voitaisiin hyödyntää optimaalisesti, koko konehuone voi kääntyä tuulen suuntaan kääntöjärjestelmän avulla. KOTITALOUSSÄHKÖ Sähkö, joka käytetään valaistukseen, kodinkoneisiin ja muihin kotona käytettäviin laitteisiin mutta ei lämmitykseen ja lämpimään veteen. Joskus siihen luetaan myös lattialämmitys, esimerkiksi kylpyhuoneessa. KÄYTETTÄVYYS Käytettävyys ilmaisee, kuinka suuren osan kokonaisajasta tuulivoimala on ollut käytettävissä sähkön tuotantoon. PAIKalliSVERKKO Paikallinen jakeluverkko, jonka jännite on 230 V 20 kv. PERUSTUS Perustuksen tehtävänä on kannatella tuulivoimalan painoa ja varmistaa, ettei voimala kaadu. Rakenne sovitetaan maaperän ominaisuuksien mukaan. RooTTORI Roottori koostuu lavoista tai siivistä, jotka on asennettu napaan yhdessä lapalaakereiden kanssa. Roottorin tehtävänä on ottaa siihen osuvista tuulista talteen energiaa, mikä puolestaan aiheuttaa roottorin pyörimisliikkeen. SÄHKÖTASE Sähkötase on energian tarjonnan ja toimituksen välinen erotus tasevastaavan osalta. SÄÄTÖvoima Tuulivoimala on riippuvainen tuulesta saatavasta energiasta, ja siksi sitä voidaan hyödyntää vain tuulisella säällä. Tämän vuoksi tuulisähkö tarvitsee rinnalleen muita energialähteitä eli niin sanottua säätövoimaa voidakseen toimia osana suurempaa sähköhuoltojärjestelmää. SÄHKÖ Sähköisesti varautuneiden hiukkasten, elektronien, liikettä. Mitataan ampeereina (A). Voimaa, joka tarvitaan sähköisen varauksen siirtämiseksi pisteestä toiseen, kutsutaan jännitteeksi, ja sitä mitataan voltteina (V). TEHO (WATTI, W) Yksikkö, joka ilmoittaa tietyn asian kyvyn antaa tai käyttää energiaa tietyn ajanjakson aikana. 1 kw (kilowatti) = W 1 MW (megawatti) = kw 1 GW (gigawatti) = kw 1 TW (terawatti) = kw TORNI Useimmissa nykyaikaisissa tuulivoimaloissa käytetään kartiomaisia, teräksisiä putkitorneja. Tornien korkeus on metriä. Kuljetuksen helpottamiseksi torni valmistetaan useista tornilohkoista, jotka kiinnitetään toisiinsa voimalan sijoituspaikalla. TuulimiTTauS Jotta tuulivoimaloille voitaisiin löytää mahdollisimman hyvä sijainti, suoritetaan tarkkoja mittauksia etupäässä erikoisvarustellun maston avulla. Tuulivoimala Kone, joka muuttaa tuulen energiasisällön sähköksi. Tuulivoimala koostuu paikallaan pysyvästä tornista ja perustuksesta sekä roottorista, joka muuttaa tuulen energian mekaaniseksi työksi ja sähköksi. TuulivoimaPUISTO Joukko tuulivoimaloita, jotka on sijoitettu ryhmäksi rajatulle alueelle. UUSiuTuva ENERGIA Uusiutuvat energialähteet kuten tuuli-, vesi- ja bioenergia ovat jatkuvasti uusiutuvia energialähteitä, jotka eivät lopu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. (Ydinvoimaa ei lasketa uusiutuvaksi energialähteeksi, koska se pohjautuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin.) LISÄTIEToa TuulivoimaSTA VIRANomaiSia Ymparisto.fi Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Tietoa tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvästä maankäytöstä ja lainsäädännöstä. Tuulivoima-ala JA ETUJÄRJESTÖT Energiateollisuus energiakysymykset Suomen tuulivoimayhdistys Motiva - Valtion omistama asiantuntijayritys.
11 OX2 PÄÄKONTTORI: TUKHOLMA Käyntiosoite: Lilla Nygatan Tukholma KOTKA Kyminlinnantie Kotka Vieraile nettisivuillamme osoitteessa
Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.
TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa
LisätiedotTuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotTUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa
TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys
LisätiedotProjektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke
n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotTuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta
Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotJouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus
Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotTuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?
Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotMaanomistajat ja tuulivoima. Mahdollisuus panostaa tulevaisuuteen.
Maanomistajat ja tuulivoima. Mahdollisuus panostaa tulevaisuuteen. Johdanto 3 Maanomistajat ja tuulivoima. Jos tuuliolot ovat suotuisat, omistamallasi maalla voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa tuhansille
LisätiedotKohti tulevaisuuden energiaa. Projekti-ideasta valmiiseen tuulipuistoon.
Kohti tulevaisuuden energiaa. Projekti-ideasta valmiiseen tuulipuistoon. OX2 3 OX2 on rakentanut tuulivoimaa yli 20 vuoden ajan. OX2 on toteuttanut merkittävän osan suurista maalla sijaitsevista tuulipuistoista
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotTaaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotTuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset
Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotBILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi
BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotSatakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.
Lisätiedot"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm
"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen
LisätiedotTuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017 Kuntapäättäjä, miksi tuulivoimaa? Tuulivoima tarjoaa piristysruiskeen monen kunnan talouteen. Tulevan sote-uudistuksen myötä kuntien vastuu kunnan elinvoimaisuuden
LisätiedotHaapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotSiikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen
Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotTuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010
Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,
LisätiedotNäin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotCase EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy
Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotMerja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011
Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011 Jämsäniemi Alueen pituus ~ 10 km Voidaan jakaa kolmeen osaan Alueen täyttää pienet metsä ja peltotilkut, joidenvälissä pieniä järviä ja
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj
Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%
LisätiedotTuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen
Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2014
Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli
LisätiedotLouen tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotKannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja
Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000
LisätiedotKorvennevan tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotOnko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotTuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen
Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234
LisätiedotRadiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014
Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotTuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.
Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotTUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA
TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?
LisätiedotUlppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT ULPPAANMÄKI OyAb Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 FCG
LisätiedotKansanedustajat Eduskunta 2.4.2013. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten
Kansanedustajat Eduskunta 2.4.2013 Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten 1. Johdanto Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) pitää erittäin
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotTuulivoima energiavallankumouksen kärjessä
Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulikiertue
Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 11.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotEPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen
EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa
LisätiedotYmpäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle
Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila
Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö
LisätiedotTurun kestävät energianhankinnan ratkaisut
Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien
Lisätiedot