TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILASTOT ROVANIEMEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 2013 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILASTOT ROVANIEMEN KAUPUNKI

2 Sisältö 1. Avainluvut Väestö... 2 Väkiluvun kehitys ja väestön jakautuminen... 2 Väestö ikäluokittain... 3 Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde... 7 Väestö alueittain... 8 Väestö kansalaisuuden mukaan Väestönmuutokset Väestöennuste Koulutus Perheet Työelämä Työpaikat ja elinkeinot Työlliset ja työttömät Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Tulot ja verot Asuminen Asuntokanta Uudet kerrostalot kartalla Uudet omakotitalot kartalla Asunto-osakehuoneistojen hinnat ja kaupat Asuntojen vuokrat Asuntokunnat Kaavoitus Yleiskaavojen mitoitus Kaavojen tunnuslukuja Kaavoitustilannekartta Talous Talouskehitys... 42

3 7. Kartat Koulut Päiväkodit Kaupunginosat Aluelautakuntamallin alueet ja väestö Rovaniemen kartta Rovaniemen kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Sairauspoissaolot Koulutukseen osallistuminen Henkilöstön määrän muutos uuden kaupungin aikana Kuntien tuloslaskelmat vuonna 2011 henkilöstönäkökulmasta... 59

4 1. Avainluvut Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,7 84,3 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,9 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,4 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,7 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,3 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,4 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,8 54,4 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,8 67 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,2 27,8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisyysaste, vuotiaista, ,9 65,1 Työttömyysaste, keskiarvoprosentti (TEM:n tilasto) 12,3 9,1 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % ,1 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,5 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,1 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti ,26 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,6 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

5 2. Väestö Väkiluvun kehitys ja väestön jakautuminen Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestö on kasvanut tasaisesti koko yhdistymisen jälkeisen ajan. Erityisesti on kasvanut 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä. Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan tiedot. 2

6 Väestö ikäluokittain Lähde: Tilastokeskus, tiedot tilanne Rovaniemi Muutos Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue

7 Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla noin 6,6 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 12,8 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 4,8 prosenttia. 4

8 Lähde: Tilastokeskus vuotiaiden osuus Rovaniemen väestöstä on suuri. Tämä selittyy opiskelijoiden suurella määrällä. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan ilmoita Rovaniemeä kotikunnakseen, joten todellisuudessa kaupungissa asuu vuotiaita vieläkin enemmän. 30-vuotiaista alkaen ikäluokkien koot ovat opiskelijaikäluokkia pienemmät. Kaupungista siis muutetaan töiden perässä muualle. Suuret ikäluokat ovat puolestaan eläkeiän kynnyksellä. Tämä kasvattaa tulevaisuudessa väestöllistä huoltosuhdetta eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on tulevina vuosina työikäisiä kohden nykyistä selkeästi suurempi. 5

9 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ennusteessa näkyy selkeästi alakouluikäisten ja toisaalta myös eläkeikäisten määrän kasvu. Hieman epäilyttävää on opiskelijaikäluokkien pieneneminen ja toisaalta vuotiaiden määrän runsas kasvu ennusteen mukaisesti, sillä iso osa vuotiaista on opiskelijoita, jotka valmistuttuaan muuttavat pois kaupungista. Tilastokeskuksen väestöennuste on tehty vuonna

10 Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. (Sokanet) Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 pienin Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vertailukuntiin nähden tarkastellessa Rovaniemen väestöllinen huoltosuhde on suhteellisen alhainen. Kehitykseltään se on ollut samansuuntainen koko maan kehitykseen nähden, mutta tulevaisuudessa kasvu on suurempaa. Taloudellinen huoltosuhteen indeksiluku mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Vuodesta 2006 vuoteen 2010 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena. Tavoitteena on, että Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde on alle 140:n vuonna Koska eläkeläisten määrä kasvaa huomattavasti lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta tavoite saavutetaan. Lähde: Sotkanet 7

11 Väestö alueittain Lähde: Tilastokeskus Muutos Rovaniemi Suuralueet 6981 Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon Tilastoalueet Keskustatoimintojen tilastoalue Rantaviirin tilastoalue Ratantaus tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon Väestö kasvaa erityisesti lähellä keskustaa sijaitsevilla alueilla. Suuralueiden kartta löytyy sivulta neljä. Aluejaottelua kuvaavat muut kartat ovat Rovaniemen kotisivuilla: mi.fi/suomeksi/pal veluhakemisto/kuntainfo/vaest o-ja-ennuste Pienalueet Kaupunkikeskus Eteläkeskus Pohjoiskeskus Kirkkolampi Veitikanharju Teollisuuskylä Marttiini Niemelänkangas Niemelä Koivikkotie Ahkiomaa Viirinkangas Yliopisto Korvanniemi

12 Arktikum Kivalonpuisto Pirttitie Tervasrinne Sahanperä Asemarinne Uimahalli Piisivalkea Paloasema Karhunkaatajantie Rovala Ruokolampi Santamäki Kuokosaukea Jokkakallio Tapiola Pulkkatie Miehentie Aseveliaukea Lanssitie Ounaskosken uimaranta Pullinpuoli Hiihtostadion Ounasvaara Lähteentie Kiiruna Katajaranta Vaaranlaita Suopunki Taimela Metsämuseo Vonkamies Pokasaha Salmijärvi Näretie Oppilaitos Ahokangas Leppätie Latvatie Karsikkotie Lapinrinne Santarinne Rinteenkenttä Louhikkotie Varikko Puolapolku Vaaranlampi Hirvipolku Mustikkapolku Vaaranlaki Mäntyvaara Ahokorkalo Sudentie Karinrakka Länsikangas Vuomatie Jääkeläinen Vuopaja Keskussairaala Ounasmetsä Kolpeneenharju Kolpene Koskenkylä Norvajärvi

13 Napapiiri Someroharju Syväsevaara Aapatie Tikanperä Nivavaara Koulurinne Häkinvaara Saarenkylä Ylipää Vaarala Vitikanpää Nivankylä Ylikylä Vennivaara Kylväjäntie Alakorkalo Kauko Niesi Tiainen Ylinampa Alanampa Perunkajärvi Misi Vikajärvi Vika Olkkajärvi Lohiniva Porokari Jääskö Perttaus Tolonen Meltaus Marrasjärvi Patokoski Marraskoski Tapionkylä Sinettä Mäntyjärvi Sonka Lehtojärvi Hirvas Rautiosaari Pisa Muurola Leipee Petäjäskoski Jaatila Taipale Välijoki Narkaus Siikakämä Pajulampi Pirttikoski Autti Juotasniemi Pekkala Vanttauskoski Vanttausjärvi Viirinkylä Tennilä Oikarainen Tuntematon

14 Väestö kansalaisuuden mukaan Lähde: Tilastokeskus Väestö kansalaisuuden mukaan Rovaniemellä vuonna 2011 Kansalaisuudet yhteensä Suomi Ulkomaan kansalaiset yhteensä Venäjä 180 Ukraina 8 Ghana 2 Irak 129 Kenia 8 Marokko 2 Ruotsi 122 Itävalta 7 Tansania 2 Myanmar 107 Filippiinit 7 Uzbekistan 2 Kiina 92 Puola 6 Kypros 1 Somalia 68 Norja 6 Liettua 1 Saksa 54 Romania 5 Slovenia 1 Afganistan 52 Sambia 5 Bosnia ja Hertsegovina 1 Thaimaa 45 Australia 5 Islanti 1 Ilman kansalaisuutta tai tuntematon 45 Bulgaria 4 Kroatia 1 Viro 39 Portugali 4 Serbia 1 Britannia 32 Albania 4 Sveitsi 1 Yhdysvallat (USA) 25 Entinen Serbia ja Montenegro 4 Etelä-Afrikka 1 Vietnam 25 Kazakstan 4 Senegal 1 Ranska 22 Alankomaat 3 Zimbabwe 1 Turkki 21 Kreikka 3 Argentiina 1 Iran 20 Tanska 3 Chile 1 Makedonia 19 Algeria 3 El Salvador 1 Etiopia 18 Kamerun 3 Kolumbia 1 Latvia 14 Tunisia 3 Kuuba 1 Pakistan 14 Dominikaaninen tasavalta 3 Georgia 1 Espanja 13 Kanada 3 Indonesia 1 Unkari 13 Meksiko 3 Israel 1 Japani 12 Intia 3 Jordania 1 Brasilia 11 Sri Lanka 3 Kirgisia 1 Nepal 11 Uusi-Seelanti 3 Korean tasavalta (Etelä-Korea) 1 Italia 10 Irlanti 2 Laos 1 Bangladesh 10 Tšekki 2 Malesia 1 Entinen Sudan 9 Valko-Venäjä 2 Syyria 1 Belgia 8 Egypti 2 11

15 Väestönmuutokset Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönlisäys perustuu positiiviseen maahanmuuttoon ja kuolleisuutta suurempaan syntyvyyteen. Kuntien välinen nettomuutto on ollut viimevuosina negatiivinen Väestön määrä kasvaa perinteisesti etenkin syksyisin, jolloin uudet opiskelijat saapuvat kaupunkiin. Vuosi 2011 Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kokonaisnettomuutto =Muuttotase Väestönlisäys Väkiluku Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Väestönmuutoksia tarkasteltaessa Oulu erottuu joukosta selkeäsi. Muista väestöllisesti kasvaneista kunnista Rovaniemi poikkeaa erityisesti tappiollisesta kuntien välisestä nettomuutosta johtuen. Tämä on ollut tyypillistä Rovaniemelle viime vuosina. 12

16 Väestöennuste Lähde: Tilastokeskus Toimintaympäristökatsauksessa esitettävissä väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Kuvioon on laskettu myös väestökehitykseen perustuva trendi, joka pohjautuu viiden edellisen vuoden väestökehitykseen Rovaniemellä. Kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa sovelletaan Tilastokeskuksen ennustetta. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. 13

17 Lähde: Tilastokeskus Muutos Yllä olevissa kuvioissa on esitetty Rovaniemen väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin. Yhteenvetona ennusteesta voidaan todeta, että Päivähoitoikäisten lasten määrä on kasvussa. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa aina vuoteen 2030 saakka. Yläkouluikäisten nuorten määrä pysyttelee tasaisena lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä 2020-luvulla. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on pitkällä aikavälillä kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on asukkaan suuruinen. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Taloudellista ja väestöllistä huoltosuhdetta on kuvattu tarkemmin sivulla seitsemän. 14

18 Koulutus Lähde: Tilastokeskus Rovaniemeläisten koulutusasteet vuonna Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi koulutus, joka on korkein suoritettu tutkinto tai samanasteisista tutkinnoista viimeksi suoritettu tutkinto. Jos henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon (keskiasteen tutkinto) ja keskiasteen ammatillisen tutkinnon, koulutus määräytyy ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutustieto on puutteellinen ulkomaan kansalaisten osalta. (Tilastokeskus) 15

19 Lähde: Tilastokeskus Perusasteen jälkeisiä tutkintoja (vähintään keskiaste) suorittaneet rovaniemeläiset vuosina vuotta täyttänyt väestö yhteensä Näistä tutkinnon suorittaneita yhteensä Suorittaneita, % 69,7 70,4 71,1 71,8 Keskiaste yhteensä Keskiaste, % 41,7 41,9 42,3 42,6 Korkea-aste yhteensä Korkea-aste, % 28,0 28,5 28,8 29,2 Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutustaso (VKTM-indeksi) Korkeasti koulutettua väestöä on suhteessa eniten Rovaniemen keskuksen suuralueella. Alueella asuu myös selkeästi vähiten vain perusasteen koulutuksen saaneita. Koko Rovaniemen osalta eri tutkintoja suorittaneiden osuudet ovat kasvanee tarkasteluvälillä tasaisesti. 16

20 Lähde: Sotkanet Koulutustasomittain vuosina Koko maa Hämeenlinna Joensuu Kajaani Kemi Kemijärvi Kotka Kuopio Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Salo Seinäjoki Sodankylä Vaasa Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. (Sotkanet) Lähde: Tilastokeskus Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat Rovaniemellä vuonna 2010 Koulutussektorit yhteensä Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetus Aikuisten perus- ja lisäopetus 31 Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus Peruskoulun esi-, perus- ja lisäopetuksen opiskelijamäärät ovat pienentyneet tarkastelujaksolla vuosina

21 Perheet Lähde: Tilastokeskus Perheet muodostetaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Perheet luokitellaan lapsettomiin tai lasten kanssa asuviin avio- ja avopareihin, rekisteröityihin mies- ja naispareihin sekä yhden vanhemman perheisiin. Avoparit päätellään yhdessä asumisen perusteella. Kaikki perheet sisältää myös lapsiperheet, joissa perheasemaltaan lapsen asemassa on muitakin kuin alle 18-vuotiaita. (Tilastokeskus) Rovaniemellä oli vuonna 2011 yhteensä perhettä. Lapsiperheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, oli puolestaan Lapsiperheiden osuus perheistä oli vuonna 2011 näin ollen 42,3 prosenttia. Tämä osuus on vertailukuntien suurin. Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2011 Rovaniemellä hieman alle neljännes lapsiperheistä. Lähde: Sotkanet Perhetietoja eri kaupungeista vuodelta 2011 Lapsiperheet, % perheistä Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Koko maa 39,7 29,3 20,3 Hämeenlinna 38,0 28,3 21,7 Joensuu 37,2 29,1 23,2 Kajaani 39,4 26,9 21,3 Kemi 35,7 30,8 27,2 Kemijärvi 27,2 30,7 20,8 Kotka 38,2 30,5 24,6 Kuopio 38,7 26,9 21,9 Lappeenranta 38,0 25,1 22,8 Mikkeli 37,2 27,5 20,8 Oulu 41,9 26,2 21,6 Pori 37,8 27,0 22,8 Rovaniemi 42,3 28,6 22,7 Salo 39,9 27,5 18,8 Seinäjoki 42,1 22,2 18,0 Sodankylä 35,7 33,8 19,6 Vaasa 39,4 28,4 19,9 18

22 3. Työelämä Työpaikat ja elinkeinot Lähde: Toimiala Online Lähde: Tilastokeskus Työpaikat Rovaniemellä vuosina Palkansaajat Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Tuntematon Yrittäjät Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä Avoimien työpaikkojen määrä on Rovaniemellä ollut vuodesta 2007 alkaen suurimmillaan aina helmi- ja maaliskuiden tienoilla. Kesäkuukausina työpaikkoja on selvästi vähemmän tarjolla. Yksityinen sektori on Rovaniemen suurin työllistäjä. Työpaikkoja Rovaniemellä oli vuonna 2010 yhteensä (Työllisten määrä oli vuonna 2010 yhteensä ) 19

23 Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina (TOL 2008) (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Yhteensä Työpaikkojen määrä kasvoi jälleen vuonna 2010 vuosien 2008 ja 2009 notkahduksen jälkeen. Erityisesti vuodesta 2009 kasvoivat rakentamisen työpaikat, jotka lisääntyivät yli 11 prosenttia. Huomionarvoista on se, että informaatio- ja viestintäalojen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikat vähenivät. Yhteiskunnallisissa palveluissa ja yksityisissä palveluissa on eniten työpaikkoja. Rovaniemen kaupungin tavoitteena on, että työpaikkojen kasvu ylittää asukkaan kaupunkien keskitason. Alueella työssäkäyvillä (eli työpaikoilla) tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle (Tilastokeskus) Vastaavat tiedot työllisistä eli rovaniemeläisistä, jotka käyvät töissä Rovaniemellä tai muissa kunnissa, löytyvät sivulta

24 Lähde: Kaupparekisteri ja Rovaniemen kehitys Yrityskanta ylitti Rovaniemellä yrityksen rajan vuonna Vuonna 2011 yrityksiä oli 3 278, kasvua edelliseen vuoteen oli 3,5 %. Uusia yrityksiä Rovaniemellä aloitti vuonna 2008 yhteensä 361. Vuonna 2009 määrä putosi 287:ään. Vuonna 2011 uusia yrityksiä aloitti 320. (Lähde: Tilastokeskus). Patentti- ja rekisterihallituksen tilastot eroavat tilastokeskuksen tilastoista, koska patentti- ja rekisterihallitus ei poista tilastoistaan niitä yrityksiä, jotka eivät ole jättäneet lopettamisilmoitusta. Näin ollen tilastokeskuksen tilastot kuvaavat reaalitilannetta paremmin. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen yritykset ja toimipaikat henkilöstö ja liikevaihtotietoineen vuosina Yrityksiä Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto/ henkilö ,5 178,6 170,1 166,0 Vuodesta 2010 vuoteen 2011 yritysten määrä lisääntyi 3,5 prosenttia Toimipaikkojen henkilöstömäärä ylitti vuonna 2010 jälleen rajan. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuonna 2011; ensimmäisellä puoliskolla 10,1 % ja jälkimmäisellä puoliskolla 6,9 %. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 10,9 % prosenttia verraten vuoden 2011 tammi-maaliskuuhun. (Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Tilaston tiedot kattavat kaikkien toimialojen yritykset ja niiden toimipaikat. Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja yhdellä toimialalla toimiva eli pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto (maatalousyrityksillä maataloustulo) on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim euroa vuonna 2007). (Tilastokeskus) 21

25 Työlliset ja työttömät Lähde: Tilastokeskus Työlliset toimialoittain Rovaniemellä vuosina (TOL 2008) (A) Maa-, metsä- ja kalatalous (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (C) Teollisuus (F) Rakentaminen (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalvelut (R-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon Yhteensä Työllisten määrä kasvoi jälleen vuonna 2010 vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Erityisesti kasvoivat toimialat M-N (Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta), 6,1 % edellisestä vuodesta. Yhteiskunnallisissa palveluissa ja yksityisissä palveluissa työskentelee eniten väestöä, lähes 40 prosenttia molemmissa. Rovaniemellä työssäkäyvien osuus työllisistä oli vuonna 2010 yhteensä 91,1 %. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki (rovaniemeläiset)18-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. (Tilastokeskus) Vastaavat tiedot työpaikoista eli Rovaniemen alueella työssäkäyvistä löytyvät sivulta 21. Tilastokeskuksen tiedot eroavat Työ- ja elinkeinoministeriön tiedoista, jotka perustuvat työnvälitystilastoon. 22

26 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työvälitystilasto Työllisyystiedot kuukausittain Rovaniemellä vuonna 2011 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. Työvoiman määrä Työttömyysaste (%) 13,0 12,7 12,3 12,2 12,0 12,8 13,7 12,1 11,3 11,3 11,6 12,3 12,3 Työttömät työnhakijat Yhteensä Miehet Naiset Työttömät työnhakijat Alle 20-v Alle 25-v Yli 50-v Pitkäaikaiset Vajaakuntoiset Avoimet työpaikat Lähde: Tilastokeskus Tarkastelujaksolla työllisyysaste on kasvanut muilla alueilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Korkein työllisyysaste oli vuonna 2010 Rovaniemen keskuksen alueella, 61,8. Koko Rovaniemen työllisyysaste oli puolestaan 60,9. Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Työllisyysaste lasketaan: vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. *Vuoden 2010 tiedot ovat ennakkotietoja koko Rovaniemen tietoja lukuun ottamatta, joka on lopullinen tieto. 23

27 Lähde: Tilastokeskus Työllisten osuus työvoimasta oli Rovaniemellä vuonna 2010 noin 87 prosenttia. Alin osuus oli Sodankyläntien suuralueella, jossa vastaava prosentti oli noin 79 prosenttia, eli työttömiä oli siis noin 21 prosenttia työvoimasta. Muilla suuralueilla Rovaniemen keskusta lukuun ottamatta työttömien osuus työvoimasta oli 15 ja 17 prosentin välillä. Vertailukuntiin nähden Rovaniemi sijoittui vuonna 2010 suurin piirtein puoliväliin työllisten ja työttömien osuuden suhteen. 24

28 Lähde: Toimiala Online Työttömänä oli Rovaniemellä vuonna 2006 keskimäärin ihmistä. Vuonna 2011 vastaava määrä oli henkilöä. Alimmillaan työttömyysaste oli vuonna 2008, ennen kuin taloudellisen taantuman vaikutukset näkyivät. Vuonna 2011 työttömyysasteen keskiarvo oli 12,3. Tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna Nuorisotyöttömyys kasvaa aina kesäkuukausina. Korkeimmillaan nuorisotyöttömyys oli vuosina Pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt vuoden 2009 alusta kasvuun, joka jatkuu yhä. 25

29 Lähde: Toimiala Online Työllistämistoimenpiteillä sisältää eri sijoituslajeilla laskentapäivänä sijoitettuna olevat henkilöt eli esim. palkkatuella kunnassa tai yksityisellä, starttirahalla tai valtiolle sijoitettuna olevat. Työharjoittelu / työelämävalmennus sisältää yhteismäärän kyseisissä toimenpiteissä laskentapäivänä olevista. Työvoimakoulutuksessa sisältää laskentapäivänä työvoimakoulutuksessa olleet. Muissa toimenpiteissä on yhteismäärä vuorotteluvapaa sijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa tai omaehtoisessa opiskelussa laskentapäivänä olleista. 26

30 Rovaniemi Rovaniemen keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Tuntematon Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan ja ammattiaseman mukaan suuralueittain Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Palkansaajat Yrittäjät Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Muut Eläkeläisten osuus rovaniemeläisistä oli vuonna 2010 noin 21,6 %. Suuralueista eläkeläisiä on suhteessa eniten Sodankyläntien, Ounasjoen ja Yläkemijoen suuralueilla, joissa eläkeläisiä on noin prosenttia asukkaista. Muilla alueilla kyseinen osuus on hiukan päälle 20 prosenttia. Kylien suuralueilla on suhteessa asukkaisiin selkeästi enemmän yrittäjiä kuin kaupungin alueella. Vastaavasti palkansaajia on vähemmän. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Tieto työllisyydestä perustuu eri rekistereistä saatuihin eläkevakuutustietoihin. Työttömät määritellään työministeriön työnhakijarekisterin perusteella. Ryhmä 'Muut' muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat tai koululaiset, varusmiehet tai siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset. Työssäkäyvät opiskelijat on luokiteltu työllisiin. (Tilastokeskus) 27

31 Tulot ja verot Lähde: Tilastokeskus 15 vuotta täyttänyt väestö vuoden 2010 valtionveronalaisten tulojen mukaan Rovaniemi Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon ,0 % 7,2 % 4,1 % 4,5 % 6,9 % 7,2 % 4,1 % 13,9 % ,5 % 4,8 % 2,5 % 2,9 % 2,4 % 3,0 % 2,8 % 11,5 % ,9 % 8,7 % 8,3 % 9,6 % 9,8 % 9,0 % 10,6 % 20,8 % ,7 % 7,1 % 13,0 % 12,7 % 8,3 % 13,6 % 13,5 % 8,7 % ,8 % 12,3 % 19,2 % 17,5 % 13,3 % 13,2 % 18,7 % 12,3 % ,2 % 10,9 % 13,4 % 12,6 % 11,8 % 13,4 % 13,4 % 9,8 % ,9 % 11,0 % 10,3 % 11,1 % 11,0 % 9,0 % 9,6 % 8,5 % ,1 % 11,2 % 9,1 % 10,3 % 11,3 % 11,8 % 9,2 % 4,9 % ,9 % 14,2 % 12,2 % 11,7 % 15,4 % 12,8 % 10,0 % 6,3 % ,2 % 6,5 % 5,3 % 3,8 % 5,8 % 5,0 % 4,4 % 1,4 % ,7 % 6,1 % 2,7 % 3,3 % 3,9 % 2,2 % 3,7 % 1,9 % Rovaniemen keskuksen alueella sekä hyvin pienituloisten että kaikista suurituloisimpien osuudet ovat suuremmat kuin muilla suuralueilla. Lähde: Sotkanet Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot vuosina (%) Koko maa 28,1 28,7 29,5 28,4 27,6 28,2 Hämeenlinna 25,6 26,7 26,7 25,7 25,5 25,9 Joensuu 27,2 26,9 28,4 29,1 28,0 28,3 Kajaani 24,9 25,2 26,7 26,1 24,7 24,9 Kemi 24,2 24,8 24,8 24,6 25,0 25,1 Kemijärvi 23,5 23,8 24,5 24,1 23,1 23,3 Kotka 25,5 27,3 26,7 25,9 25,5 26,0 Kuopio 26,7 27,6 27,8 27,3 27,4 27,5 Lappeenranta 25,4 25,7 26,3 25,9 25,9 26,4 Mikkeli 25,7 25,8 26,7 26,3 25,2 25,8 Oulu 29,1 29,2 29,3 28,8 28,5 28,8 Pori 26,1 26,3 27,2 26,5 25,9 26,3 Rovaniemi 26,4 26,5 27,0 26,2 25,9 26,1 Salo 26,8 28,0 28,5 28,4 27,2 28,1 Seinäjoki 25,4 25,8 26,7 25,5 25,2 26,4 Sodankylä 22,5 22,6 23,2 23,0 22,9 22,6 Vaasa 27,4 27,4 27,6 26,9 27,0 27,6 Indikaattori ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Kulutusyksikköluku huomioi sen, että asuntokunnat ovat kooltaan ja rakenteeltaan erikokoisia. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja yhden välillä. Gini-kertoimen arvot esitetään usein myös sadalla kerrottuna, jolloin kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. (Sotkanet) 28

32 Lähde: Sotkanet Kunnan yleinen pienituloisuusaste vuosina Koko maa 14,0 14,5 15,0 14,9 14,8 14,9 Hämeenlinna 12,9 13,2 13,3 13,2 13,2 13,3 Joensuu 19,6 21,3 22,3 22,3 22,1 22,0 Kajaani 16,7 17,3 17,7 17,2 16,7 16,8 Kemi 16,7 18,1 19,5 19,8 20,7 19,9 Kemijärvi 16,4 16,4 18,5 17,7 16,4 16,9 Kotka 15,0 15,4 16,2 16,4 17,0 16,8 Kuopio 16,4 17,0 17,8 17,6 17,3 17,3 Lappeenranta 15,4 16,0 16,2 16,3 16,6 17,0 Mikkeli 16,3 17,1 17,2 17,5 16,4 16,2 Oulu 15,6 16,4 17,3 17,5 18,0 18,5 Pori 16,3 16,8 17,1 16,5 16,5 16,5 Rovaniemi 17,1 17,5 18,4 18,2 17,8 18,0 Salo 13,7 13,7 14,4 14,4 14,8 15,3 Seinäjoki 12,7 13,2 13,2 13,1 12,8 12,8 Sodankylä 16,4 17,4 18,5 16,9 16,1 15,3 Vaasa 14,4 14,8 14,2 14,5 14,4 15,3 Rovaniemen pienituloisuusaste on suurempi kuin useimmissa vertailukunnissa. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. (Sotkanet) Lähde: Tilastokeskus Rovaniemeläisten tulo- ja verotietoja vuosina Tulonsaajia Veronalaiset tulot keskimäärin Veronalaiset tulot, mediaani Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot, mediaani Ansiotulot keskimäärin Pääomatulot keskimäärin Verot yhteensä keskimäärin Tulot miinus verot keskimäärin Veronalaiset tulot -tilasto kuvaa ensisijassa verotusta. Se sisältää tietoja mm. veronalaisista tuloista, vähennyksistä ja veroista. Siitä ilmenee myös tulonsaajien ja veronalaisten tulojen jakautuminen esim. tulotasoittain. Tilasto ei kuitenkaan sovellu varsinaisiin tulonjakotarkasteluihin, koska siinä käytetty tulokäsite ei kuvaa tulonsaajien todellisia käytettävissä olevia tuloja. Tilasto sisältää tiedot vain veronalaisista tuloista. Verovapaita tuloja ovat esim. eräät sosiaaliset tulonsiirrot ja osa pääomatuloista. Käytettävissä olevia tuloja laskettaessa on otettava huomioon paitsi nämä, myös maksetut tulonsiirrot. Tulojakaumia ja keskiarvolukuja tarkasteltaessa kannattaa myös muistaa, että tilastossa on mukana paljon esimerkiksi tilapäis- ja osa-aikatyötä tehneitä henkilöitä, koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. (Tilastokeskus) 29

33 4. Asuminen Asuntokanta Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavoituspolitiikan osalta kaupungin tavoite on, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden pientalotonttivaranto ja kerrostaloasuntovaranto vuosittain (220 asunnon tonttivaranto ja n. 690 kerrostaloasunnon kapasiteetti). Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua n. 38 tonttiin vuodessa ja liiketonttien osalta n. 10 tonttiin. Kaavoitusta on kuvattu tarkemmin alkaen sivulta 38. Asuntotilasto on otettu Rovaniemen kaupungin rakennustilastosta, mistä johtuen tiedot poikkeavat hieman aiemmista tilastoinneista. Tilastokeskuksen ja Rovaniemen kaupungin tilastot poikkeavat puolestaan hieman toisistaan uusien asuntojen määrän suhteen. Lähde: Tilastokeskus 30

34 Uudet kerrostalot kartalla Lähde: Rovaniemen kaupunki 31

35 Uudet omakotitalot kartalla Lähde: Rovaniemen kaupunki Tilastointijärjestelmän päivitykset ovat hieman pienentäneet omakotitalojen kokonaismäärää viime vuodesta. 32

36 Lähde: Rovaniemen kaupunki 33

37 Asunto-osakehuoneistojen hinnat ja kaupat Lähde: Tilastokeskus Vanhojen asunto-osakehuoneistojen keskimääräiset kauppahinnat vuonna 2011 Kaikki asunnot yhteensä: /m² Kaikki asunnot yhteensä: Lkm Vapaarahoitteiset: /m² Vapaarahoitteiset: Lkm Koko maa Hämeenlinna Joensuu Kajaani Kemi Kemijärvi tiedot puuttuvat Kotka Kuopio Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Salo Seinäjoki Sodankylä Vaasa Vanhojen asuntojen hintaindeksi 2005=100, Rovaniemi vuosina Neliöhinta ( /m2) Indeksi (2005=100) 108,8 113,1 115,7 117,7 127,1 129,9 Muutos edelliseen vuoteen (indeksi 2005=100) 8,8 3,9 2,3 1,8 8,0 2,2 Reaali-indeksi (2005=100) 106,9 108,4 106,6 108,7 115,9 114,5 Muutos edelliseen vuoteen (reaali-indeksi 2005=100) 6,9 1,4-1,7 2,0 6,6-1,2 Hintaindeksi : Kertoo hintojen muutoksen kyseisen indeksin perusajankohtaan verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla alueen nimellishintaindeksinpisteluku vastaavan ajankohdan ja vastaavan perusvuoden koko maan kuluttajahintaindeksin pisteluvulla. Kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan verrattuna. (Tilastokeskus) Tilasto laaditaan Verohallinnon varainsiirtoveroaineistosta. Kuukausitilaston ennakkotiedoissa on mukana noin 2/5 kaikista kaupoista ja neljännesvuositilastossa noin 2/3 kaikista osakeasuntokaupoista, peittävyys kuitenkin vaihtelee alueittain. Vuositilaston peittävyys on vanhojen osakehuoneistokauppojen osalta lähes täydellinen. (Tilastokeskus) 34

38 Asuntojen vuokrat Lähde: Tilastokeskus Asuntojen neliövuokrat ovat Rovaniemellä (kaikki asunnot) hieman muita vastaavan kokoryhmän asuntojen vuokria suuremmat muissa kokoluokissa paitsi suurissa asunnoissa. Vuokra-asuntoja, joista keskimääräiset neliövuokrat on laskettu, oli vuonna 2011 yhteensä Vuonna 2010 vastaava määrä oli ja vuonna 2009 yhteensä Neliövuokrien nousut vuodesta 2010 vuoteen 2011 olivat Rovaniemellä seuraavat: Keskimäärin Arava: 5,0 % Vapaarahoitteiset: 5,8 % Kaikki: 5,4 % Neliövuokrat Rovaniemellä vuosina , euroa/m2/kk Arava Vapaarah. Kaikki Keskim ,23 9,12 9, ,46 9,64 9, ,93 10,20 10,08 1h ,55 11,77 10, ,02 12,36 11, ,03 12,69 12,11 2h ,42 8,82 9, ,50 9,54 9, ,07 10,13 10,1 3h ,86 8,02 8, ,15 8,24 8, ,24 8,78 8, h Arava: 10,1 % Vapaarahoitteiset: 2,7 % Kaikki: 4,9 % 2h Arava: 6,0 % Vapaarahoitteiset: 6,2 % Kaikki: 6,1 % 3h+ Arava: 1,0 % Vapaarahoitteiset: 6,6 % Kaikki: 4,2 %

39 Asuntokunnat Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen asuntokunnat asunnon hallintaperusteen mukaan jaoteltuna vuosina Omistusasunto 58,6 % 59,8 % 59,8 % 60,2 % 60,5 % 60,7 % Vuokra-asunto 37,0 % 36,5 % 36,4 % 35,9 % 35,6 % 35,4 % Asumisoikeusasunto 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 1,0 % Muu tai tuntematon hallintaperuste 3,4 % 2,7 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % 2,9 % Lähde: Sotkanet Asuntokunnat Rovaniemellä vuosina Asuntokunnat yhteensä, lkm Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 40,4 41,0 41,3 41,9 42,0 42,7 42,5 Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista 26,2 25,5 25,2 24,8 24,4 23,9 23,7 Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista 9,7 9,2 8,6 7,9 9,7 9,5 9,3 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista 6,9 7,2 7,2 7,4 7,5 7,4 7,5 Opintotuen asumislisää saaneet, % asuntokunnista 14,3 14,2 14,1 13,8 13,8 13,5 13,3 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 9,8 9,4 8,9 8,6 8,7 8,6 8,5 Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrät ovat kasvaneet tasaisesti tarkastelujaksolla. Asuntokuntien omistusasunnoissa asuminen on hieman kasvanut ja vuokra-asunnoissa asuminen vähentynyt. Ahtaasti asuvien osuus on Rovaniemellä vähentynyt selvästi tarkasteluvälillä. Sama kehitys on toistunut koko maassa, missä ahtaasti asuvia on kuitenkin hieman enemmän kuin Rovaniemellä. Ahtaasti asumisen määritelmä täyttyy, mikäli asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun mukaan. 36

40 5. Kaavoitus Yleiskaavojen mitoitus Lähde: Rovaniemen kaupunki Yleiskaavojen mitoitus vuosina Kaava-alue/ vuosi Rakennuspaikat yhteensä Rakennetut Uudet Uudet / yhteensä (%) Koskenkylä/ % Lehtojärvi/ % Oikarainen,Jyrhämäjärvi/ % Narkaus/ % Sonka/ % Norvajärvi/ % Vikajärvi % Tapionkylä % Hirvas % Yhteensä % Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavan mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaavaalueen sisällä, joten rakennuspaikan rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä: 1) Rantarakentamista ei ole ratkaistu MRL 72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELYkeskuksella 2) Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla. 3) Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ -vyöhykkeellä MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös ja muulla alueella MRL 16 :n ja 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. 37

41 Kaavojen tunnuslukuja AO,AP AR AK, AL LIIKE, K, KM TEOLLISUUS, T YLEISET, Y RM, RL EN, ET tontit/ kpl tontit/ kpl as.(kpl) /tontit (kpl) 1. KAUPUNGINOSA Keskusta 231/ k-m2 tontit/ kpl 10-kortteli/tontit 8,10,11,12 35/ , Kulttuuri- ja hallintokeskus , Koskenranta AK/AP Aalto Galleria ja 6 84/ , Vesalankulma ,17,LP KAUPUNGINOSA Radantausta , Kairatie Siljotie , Rajavartioston alue , Evakkotie KAUPUNGINOSA Pullinpuoli , Ounasvaarantie , Poropolku , 480, Pullinranta KAUPUNGINOSA Viirinkangas 1 8. KAUPUNGINOSA Karinrakka Jääskeläinen KAUPUNGINOSA Teollisuuskylä Alakorkalo, osa-alue , Prisman alue ,5, Viitakiinetistöt Lampelankatu-Hallitie-Teollisuustie alue , 9025, , 9042, 9043, 9051 ja k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2