Varsinais-Suomen ELY-keskus
|
|
- Marjut Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varsinais-Suomen ELY-keskus Tienpidon Tienpito 015 ja liikenteen suunnitelma
2 Sisältö Johtajan katsaus Johtajan katsaus... 3 Päällystevauriot haittaavat kuljetuksia... 4 Edullisimmat reittivalinnat edellyttävät silloilta kuntoa ja kantavuutta... 6 Liikenneonnettomuuksista merkittäviä kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä... 8 Päätiet kuljetusten runkoverkkona Pienet liikennemäärät eivät kuvasta maaseudun merkitystä... 1 Toimivat liikenneyhteydet ovat perusedellytys saariston elinvoimaisuudelle Parantamistarpeet priorisoidaan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa Vuonna 015 toteutettavat hankkeet Satakunnan ja Varsinais-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelma on laadittu vuodelle 015. Koska uusi hallituskausi on pian alkamassa ja liikennepolitiikkaa rahoituksen painopisteineen linjataan uudelleen, tässä suunnitelmassa keskitytään muutaman keskeisen teeman esittelyyn. Teiden päällysteiden kunnossa on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävä huononeminen ja se on heijastunut myös asiakastyytyväisyyteen. Sama suuntaus on edelleen jatkunut siltojen osalta, merkittävänä vauhdittajana suuremmat sallitut ajoneuvopainot ja suurten siltojen mittavat korjaustarpeet. Päällysteiden ja siltojen kunnolla on oma vaikutuksensa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Myönteistäkin kehitystä on ollut, sillä liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa. Toki parannettavaa on edelleen paljon. Kaksivuotinen liikenneturvallisuutta parantavien pienten ns. MAL-hankkeiden toteutusohjelma on vielä kuluvana vuonna käynnissä yhteistyössä Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa. Menettelyllä edistetään myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen asemaa. Teiden päällysteiden kunnossa on tapahtunut viime vuosien aikana merkittävä huononeminen ja se on heijastunut myös asiakastyytyväisyyteen. Lounais-Suomi on kotimaisen ruoantuotannon tukijalka, mikä on myös vähäliikenteisen verkon tienpidossa pyrittävä ottamaan huomioon. Nykytilanteessa se tarkoittaa päivittäisen kunnossapidon toimien ja vaurioiden korjaamisen tarkkaa kohdentamista. Valtakunnallisessa tehtävässämme, saaristoliikenteessä, on kuluvan vuosikymmenen loppuun varsin vakaa tilanne. Parhaillaan selvitellään sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteen palvelutason linjauksia ensi vuosikymmenelle ja seurannaisvaikutuksena myös palvelujen hankinnan mahdollista tarkistamista. Tavoitteena on parantaa kustannustehokkuutta, turvata tarkoituksenmukainen palvelutaso ja alueellinen tasapuolisuus sekä lieventää ympäristövaikutuksia. Kustannustehokkuuden parantamiseksi etsitään keinoja kysynnän ja tarjonnan parempaan synkronointiin ja odotetaan myös eräitä lauttapaikkoja korvaavien kannattavien siltahankkeiden edistämistä. Tulevaa hallituskautta koskevat keskeiset odotukset kohdistuvat maamme väyläverkkojen n.,4 miljardin euron korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja lieventämisen käynnistämiseen. Viime vuoden lopulla eduskunnan asiaa pohtineen työryhmän esitys oli, että jatkossa valtion talousarviossa osoitettaisiin 00 miljoonan euron vuotuinen lisäys perusväylänpidon rahoitukseen. Samalla nostettiin esille uusien rahoitusmallien käyttö väyläverkon kehittämishankkeiden toteutuksessa. Näiden esitysten saaminen mukaan hallitusohjelmaan on väylänpidon kannalta välttämätöntä. Väyläverkkojemme parantamiskohteiden priorisointia ja tulevan hallituksen ohjelmiin tarjoamista varten on juuri saatu valmiiksi sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Kansallisen päätöksenteon kannalta on merkittävää, että Turun ja Naantalin satamiin johtava E18-käytävä on osa yhtä Euroopan Unionissa korkeimmalle luokiteltua ScanMed-ydinverkkokäytävää. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue toteuttaa omassa toiminnassaan rakenneuudistusta, mikä konkreettisesti merkitsee 0 %:n henkilöstövähenemää lähivuosien aikana. Suurin toiminnallinen muutos koskee teiden hoidon, ylläpidon ja rakentamisen teettämisvastuun keskittämistä vuoden 016 alusta alkaen Länsi-Suomen suuralueelle, jonka vetovastuussa toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Omien maakuntiemme lisäksi mukana ovat kolme Pohjanmaan maakuntaa ja Pirkanmaa. Matti Vehviläinen Johtaja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3
3 PÄÄLLYSTEVAURIOT HAITTAAVAT KULJETUKSIA Suurin osa elinkeinoelämän kuljetuksista liikkuu tieverkkoa pitkin ja useimmiten sille ei ole edes vaihtoehtoa. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa kuljetuskustannukset muodostavat merkittävän osan kokonaiskustannuksista. Kuljetusten ennakoitavuus on tärkeä tekijä yrityksille ja myös kustannustehokkuuden merkitys on kasvussa. Liikenneolosuhteilla on näihin iso vaikutus. Pääteiden merkitys on suuri etenkin vientikuljetuksille. Kuitenkin monilla toimialoilla on paljon kuljetuksia myös muulla tieverkolla. Etenkin maa- ja metsätalouden kuljetukset ajavat päivittäin kaikkein vähäliikenteisimmällä tieverkolla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon kuntakeskuksia, joiden välisellä seututieverkolla kulkee iso osa työmatka- ja asiointiliikenteestä. Päällystettyjä teitä on km, joista n km on vilkkaasti liikennöityjä, keskivilkkaita n km ja n. 800 km vähäliikenteisiä teitä Päällysteitä uusitaan vuosittain enää n km, kun todellinen tarve olisi n. 900 km/vuosi. Vilkkaimpien teiden kunto pidetään nykytasolla, mutta keskivilkkaiden teiden kunto heikkenee. Päällysteiden uusimiskierto on yleisesti pidentynyt ja teitä pidetään kunnossa yhä enemmän paikkauksilla. Kuntomittausten perusteella valta- ja kantateiden kunto on pysynyt kuta kuinkin ennallaan, mutta muun tieverkon, myös melko vilkkaiden seututeiden kunto on selvästi heikentynyt. Vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä muutetaan sorateiksi, kun tietä ei saada pidettyä liikennöitävässä kunnossa paikkauksilla. Viime vuonna sorateiksi muutettiin 16 km päällystettyjä teitä. Huonokuntoiseksi luokiteltuja päällysteitä on kaikissa kuntoluokissa yhteensä lähes km. Teitä pidetään yhä enenevässä määrin kunnossa pelkästään paikkaamalla vaurioita. Kuoppaiset tiet kismittävät Yksi merkittävimmistä liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta haittaavista tekijöistä on tienkäyttäjien mielestä teiden huono kunto. Jo noin joka kolmas tienkäyttäjä on tyytymätön pääteiden päällysteiden kuntoon ja puolet tienkäyttäjistä on tyytymättömiä muiden teiden päällysteiden kuntoon. Puolet yksityisistä tienkäyttäjistä ja kolme neljästä raskaan liikenteen kuljettajasta kokee, että maanteiden kunto on heikentynyt edellisvuodesta. Teiden kunnossa päällysteiden kunto on eniten tienkäyttäjien yleistyytyväisyyteen vaikuttava tekijä, etenkin päällysteen vauriot haittaavat liikkumista. Vauriot hidastavat liikkumista ja vähentävät ajomukavuutta ja niiden väistäminen heikentää myös liikenneturvallisuutta. Jatkossa pyrimme ennaltaehkäisemään talviajan päällystevaurioita erillisellä paikkausohjelmalla. Tiedossa olevat ongelmakohteet paikataan laajemmalta alueelta pysyvämmällä kuumamassalla kesäaikana. Yleensä jo kesällä on nähtävissä alustavia vaurioita, joiden tiedetään pahenevan talvella, kun nastat ja säävaihtelut kuluttavat päällystettä. Vähäliikenteisempien Elinkeinoelämän kuljetuksissa pääasiallisin syy vaihtaa suunniteltua reittiä on tien huono kunto. teiden päällystyskierto on jo n. 50 vuotta. 4 5
4 EDULLISIMMAT REITTIVALINNAT EDELLYTTÄVÄT SILLOILTA KUNTOA JA KANTAVUUTTA Tienkäyttäjille sillan huono kunto ei yleensä näy, ennen kuin liikennettä joudutaan jollain lailla rajoittamaan. Huonokuntoisille tai vanhoille silloille, joissa on puutteellinen kantavuus, voidaan joutua asettamaan elinkeinoelämän kuljetuksia haittaava painorajoitus. Kiertotiet kasvattavat kuljetusaikoja ja -kustannuksia ja heikentävät kilpailukykyä. Myös siltojen korjaustöistä aiheutuu monesti haittaa. Liikenne voidaan ohjata kuukausiksi yhdelle ajokaistalle aiheuttaen ruuhkia. Toisinaan sillankorjausta ei voi toteuttaa muutoin kuin ohjaamalla liikenne kiertotielle. Tarvittavien korjausten viivästyessä riskit äkillisille vaurioille ja liikennerajoituksille kasvavat. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on siltoja n kpl. Koko maan huonokuntoisista silloista 0 % on alueellamme, osuus on suurin koko maassa. Painorajoitettujen siltojen määrä nousi 90 kpl ajoneuvoasetuksen muutoksen myötä, tilanne on koko maan pahin. Vuosittain peruskorjataan tai uusitaan n. 15 siltaa, lisäksi tehdään paljon pienempiä siltojen kunnostustöitä. Osa silloista käytetään hallitusti loppuun ja uusitaan, kun peruskorjaus ei ole enää järkevää. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisillä tarkastuksilla ja korjauskohteet valitaan tarkastusten perusteella. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin. Kirjalansalmen silta portti saaristoon Kirjalansalmen silta on esimerkki hallitusti loppuun käytettävästä sillasta. Siltaa ei kannata korjata, sillä se olisi kalliim-paa kuin uuden rakentaminen. Silta on tulossa käyttöikänsä päähän noin v ja se on uusittava viimeistään 15 vuoden kuluessa. Sillalle on jouduttu asettamaan jo nyt liikennöintirajoituksia, jotta voidaan turvata liikennöinti siihen saakka, että silta saadaan uusittua. Sillan kuntoa myös seurataan jatkuvasti. Mikäli sillan vaurioituminen jatkuu yhä nopeammin, rajoituksia on kiristettävä. Viimeisenä keinona on painorajoituksen aset- taminen. Toteutuessaan se aiheuttaisi merkittävää kuljetuskustannusten kasvua Paraisten suurteollisuudelle. Uuden sillan yleissuunnittelu käynnistyy keväällä 015 erillisrahoituksen turvin. Rakentamisprosessi on kuitenkin pitkä sisältäen yleissuunnittelun, mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA, vesilain mukaiset luvat, tie- ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen. Hankkeen jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan jatkossakin erillisrahoitusta. Uuden sillan rakentamisen kustannusennuste on 5 40 miljoonaa euroa. Sillankorjausten suunnittelussa pohditaan tarkoin töiden ajoitusta ja liikennejärjestelyjä, jotta emme aiheuta kohtuuttomasti haittaa raskaille kuljetuksille, työmatkoille tai koulumatkoille. Oletettua huonokuntoisemman Strömman sillan liikennöintiä jouduttiin painorajoittamaan äkillisesti ja rakentamaan varasilta elinkeinoelämän kuljetusten turvaamiseksi. Melko vilkkaasti liikennöidyn seututien kiertoreitti olisi ollut kymmeniä kilometrejä. Alueen elinkeinoelämä vaatii, että Kirjalansalmen sillan uusimisen jatkorahoitus on varmistettava 6 7
5 LIIKENNEONNETTOMUUKSISTA MERKITTÄVIÄ KUSTANNUKSIA JA INHIMILLISTÄ KÄRSIMYSTÄ Tieliikenne on yleisin syy sekä aikuisten että lasten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Alle 4-vuotiailla suomalaismiehillä on erityisen suuri riski kuolla liikenneonnettomuudessa. Tässä ryhmässä liikenneonnettomuudet ovatkin nykyään yleisin kuolinsyy. Vakava liikenneonnettomuus on aina suuri järkytys paitsi osallisille itselleen, myös heidän läheisilleen, ystävilleen ja tuttavilleen. Sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden osallisuuden kautta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella vuosittaiset onnettomuuskustannukset yhteiskunnalle ovat 510 miljoonaa euroa. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15 0 %. Euroopan unionin komission liikenneturvallisuustavoitteena on tieliikennekuolemien puolittaminen vuoteen 00 mennessä. Tämä merkitsee Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa keskimäärin yhtä tieliikennekuolemaa vähemmän vuosittain. MAL-rahoituksella toteutetaan Turun seudulla mm. kevyenliikenteen väyliä, alikulkutunneleita ja liittymäjärjestelyjä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan osuus on koko maahan verrattuna 13 % asukkaista, 1 % liikennesuoritteesta ja 1 % henkilövahinkoonnettomuuksista. Vuonna 013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä tapahtui 7 kuolemaan johtanutta ja 344 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Etenkin kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa on paljon vuosittaista vaihtelua. Onnettomuusmäärät maanteillä ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden ajan sekä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa että koko maassa. Erityisesti valta- ja seututeillä henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä on ollut selvästi laskussa. Viime vuosina on tehty seutukuntakohtaisia liikenneturvallisuussuunnitelmia ja toteutettu pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Tulevina vuosina liikenneturvallisuuden painopisteenä ovat päätiet. Vuonna 015 liikenneturvallisuutta parannetaan valtatiellä 1 ja Turun kehätiellä. Pääasiallisia onnettomuuksia alueellamme ovat kohtaamisonnettomuudet ja yksittäisonnettomuudet, kuten esim. tieltä suistumiset. Tehokkain keino näiden vähentämiseksi ja onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi on keski- ja reunakaiteiden rakentaminen. Liikenneympäristön parantamistoimien ohella jokaisella tielläliikkujalla on oma vastuu turvallisesta liikkumisesta ja muiden huomioon ottamisesta liikenteessä. Tielläliikkujat kokevat eniten liikenteen turvallisuutta heikentäviksi tekijöiksi muiden tielläliikkujien liikennekäyttäytymisen ja teiden huonon kunnon. E18-moottoritiellä on huomattava vaikutus liikenneturvallisuuden parantumiseen. Edelleen on kuitenkin pääteitä, joita ei ole parannettu vastaamaan nykyisiä turvallisuus- ja sujuvuuskriteerejä. MAL-hankkeilla parannetaan liikenneturvallisuutta Turun kaupunkiseudulla Turun kaupunkiseudulla toteutetaan erillisrahoituksella pieniä liikenneturvallisuutta ja kestäviä kulkumuotoja tukevia hankkeita vuosina Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välille on solmittu maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL aiesopimus vuosille MAL-aiesopimusmenettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Valtio ja kunnat rahoittavat hankkeita yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Kyseessä on merkittävä satsaus liikenneturvallisuuden parantamiseen ja kestävien kulkumuotojen edistämiseen, kun ottaa huomioon tiukan rahoitustilanteen. 8 9
6 PÄÄTIET KULJETUSTEN RUNKOVERKKONA Valtakunnallisten ja alueiden välisten yhteyksien laadulla on suuri merkitys alueiden kehittymisedellytyksille. Toimivat liikenneyhteydet ovat yksi merkittävimmistä yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Päätiet toimivat vientikuljetusten runkoreitteinä ja ne yhdistävät maakuntakeskukset toisiinsa. Tieliikenteen tavarakuljetuksista noin 80 prosenttia kulkee pääteillä. Päätieverkon pituus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n km. Tienpitoa on jouduttu asettamaan tärkeysjärjestykseen ja sen mukaan ensisijaisesti pidetään kunnossa vilkkaasti liikennöidyt päätiet. Käytännössä esimerkiksi päätiet päällystetään useammin ja talvisin tiet aurataan ja suolataan muita teitä nopeammin. Pääteiden suuremmilla ajonopeuksilla pienemmätkin päällystevauriot, kaidepuutteet ja turvattomat liittymät aiheuttavat suuren onnettomuusriskin etenkin huonoilla ajokeleillä, ja kovemmilla ajonopeuksilla onnettomuuksien seuraukset ovat yleensä vakavammat. Turun kehätien haasteina ovat mm. aamu- ja iltapäivän ruuhkat, liikenneturvallisuus erityisesti liittymien ja kevyen liikenteen osalta sekä raskaan satamaliikenteen kulkeminen Turun ja Raision keskustojen läpi. E18 tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamista Helsinkiin ja edelleen Pietariin saakka. E18 Turun kehätien pullonkaulat poistettava E18 Turun kehätie kuuluu EU:n päättämään TEN-T Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävään. Turun Kehätien kehit-tämisen toimenpiteet onkin määritelty TEN-T -ydinverkon teknisten vaatimusten pohjalta. E18 Hamina-Vaalimaa -moot-toritien valmistumisen jälkeen Turun kehätie on ainut osuus E18-tiellä, joka ei täytä TEN-T -ydinverkon vaatimuksia. Turun kaupunkiseudun alueelle on laadittu rakennemalli 035, jonka mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään. Asuminen painottuu kehätien sisäpuolelle ja työpaikat kehätien varteen. Lisäksi tavoitteena on vähentää raskasta läpikulkuliikennettä Turun keskustassa ja siirtää satamaliikenne käyttämään enenevissä määrin kehätietä. Hankkeen toteutusvalmiuden kohottamiseksi käynnistetään osuuden Naantali-Raisio yleissuunnittelu keväällä 015. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta on tarkoitus viedä eteenpäin vaiheittain. TEN-T -minimivaatimukset tulisi toteuttaa 05 mennessä. Minimivaatimuksina ovat mm. tasoliittymien ja suojateiden poisto, ajosuuntien erottelu ja rinnakkaisteiden rakentaminen. Välillä Naantali-Raisio (vt 8 tarvitaan osuuden Vanto-Raisionkaari nelikaistaistus, 3 uutta eritasoliittymää, yksi risteyssilta, kolmen eritasoliittymän parantaminen ja Raision keskustatunneli järjestelyineen. Kustannusarvio on 15 M. Nykyiselle nelikaistaiselle tieosuudelle välillä vt 8-vt 10 tarvitaan muuttuva liikenteen ohjaus. Kustannusarvio on 5 M. Välille Kausela (vt 10-Kirismäki (vt 1 tarvitaan tasoliittymien poistoa ja rinnakkaistiejärjestelyjä, Pukkilan eritasoliittymä sekä risteyssiltaa. Kustannusarvio on 19 M. TEN-T -ydinverkon vaatimustaso saavutetaan toisen vaiheen toimenpiteillä vuoteen 035 mennessä. Näitä ovat mm. Naantalin kohdan ja Kausela-Kirismäki -osuuden nelikaistaistukset
7 Tilakoon kasvu lisää paineita teiden kunnossapidolle. Täsmähoitotarpeista tarvitaan tietoa alueen toimijoilta. Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija LounaisSuomessa Lounais-Suomen sijainti, suotuisa ilmasto, monipuolinen toimialarakenne ja korkealuokkainen tutkimus- ja kehitystoiminta tekevät alueesta merkittävän ruoantuotantoalueen. Huomattava osa koko maan viljoista, puutarhakasveista, lihasta, kalasta ja munista tuotetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Lounais-Suomessa toimii yli 500 elintarvikkeita jalostavaa yritystä. Alueen jalostavien elintarvikeyrityksien käyttämistä raaka-aineista merkittävä osa on peräisin omasta maakunnasta. Koko maan viljasadosta 30 %, sokerijuurikkaasta 87 %, sianlihasta 35 %, siipikarjan lihasta noin puolet ja kananmunantuotannosta 70 % tuotetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi neljännes puutarhaviljelmistä ja meri- ja sisävesikalastajista toimii alueella. 1 MMM / Mavi ja Martina Motzbäuchel Maatalouden kuljetuksissa korostuu kuljetusten häiriöttömyys. Talven liukkaat kelit ovat erityisen haastavia kapeilla ja mutkaisilla teillä. Etenkin eläintilojen kuljetuksilla on lisäksi tiukat aikatauluvaatimukset. Maataloudessa myös tilakoko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Se lisää raskaan liikenteen kuljetuksia usein muuten vähäliikenteisillä teillä, joita ei ole suunniteltu nykyiselle kuormitukselle. MMM / Mavi ja Martina Motzbäuchel Lounais-Suomi on kotimaisen ruoantuotannon tukijalka ja Suomen vilja-aitta. Alkutuotanto on merkittävä toimiala taloudellisesti ja työllistävästi. Sen kasvunäkymät ovat myös suotuisat. Alkutuotanto kuitenkin sijaitsee haja-asutusalueella ja kuljetukset tukeutuvat suurimmaksi osaksi vähäliikenteisiin teihin. Seututiet muodostavat käytännössä maatalouden kuljetusten runkotiestön. Tienpitäjän mahdollisuudet luoda edellytyksiä kotimaiselle ruoantuotannolle ovat nykyisessä rahoitustilanteessa rajalliset. Maaseudun tiestö koostuu pääasiassa sorateistä ja vähäliikenteisistä päällystetyistä teistä. Niukka rahoitus ei riitä vähäliikenteisillä teillä teiden uudelleen päällystämiseen tai tien rakenteen parannuksiin. Vähäliikenteiset tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa päivittäisillä kunnostustoimilla ja vaurioiden paikkauksilla. Päivittäistä kunnossapitoa voidaan kohdentaa aikaan tai paikkaan sidotuilla täsmähoitotoimenpiteillä häiriöttömien kuljetusten varmistamiseksi. Vähäliikenteisten teiden merkitsevyysluokituksella pyritään löytämään elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta merkittävimmät parannustoimia tarvitsevat tieosuudet. Maataloustuotteet pitää saada tuoreena ja hyväkuntoisina markkinoille. MMM / Mavi ja Yrjö Tuunanen PIENET LIIKENNEMÄÄRÄT EIVÄT KUVASTA MAASEUDUN MERKITYSTÄ Ruokaketjun suora työllistävä vaikutus on lähes henkilöä. Lounais-Suomen kaikista toimipaikoista neljännes on ruokaketjun toimipaikkoja ja maakuntien teollisuusyrityksistä noin 10 % on elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Esimerkiksi ruokaketjun yritykset Varsinais-Suomessa tuottavat maakunnan laskennallisesta liikevaihdosta lähes 15 % ja erityisesti elintarvikekaupan osuus liikevaihdosta on huomattava. Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 00 mennessä n uutta työpaikkaa ja lähes 350 miljoonan euron lisäyksen maakunnan laskennalliseen bruttokansantuotteeseen. Satakunnan kehitys- ja kasvunäkymät ovat samansuuntaiset kuin Varsinais-Suomessa. 13
8 TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET OVAT EDELLYTYS SAARISTON ELINVOIMAISUUDELLE Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa koko maan saaristoliikenteestä. Saaristoliikenne perustuu maantielakiin sekä lakiin saariston kehityksen edistämisestä. Saariston asukkaiden matkojen ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat tällä hetkellä pääosin yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen varassa. Maantielautat ovat osa maantietä ja tarkoitettu tasapuolisesti kaikkien liikkumiseen. Yhteysalusliikenne on tarkoitettu ensisijaisesti vakituisten asukkaiden liikkumisen turvaamiseen. Laki saariston kehityksen edistämisestä ei kuitenkaan takaa saaristolaisille subjektiivista oikeutta yhteysalusliikennepalveluiden saamiseen. Yhteysalusliikenteen järjestämiselle ei ole tällä hetkellä olemassa selviä kriteerejä. Käyttäjien ja edunvalvojien näkemykset liikenteen vuorotiheydestä ja tarvittavasta kapasiteetista ovat ristiriidassa liikennepalveluiden toteutuneeseen kysyntään nähden. Yhteysalusliikenteen tarjolla olevasta alusten kapasiteetista käytettiin vuonna 014 vain 18 % ja maantielauttaliikenteessä 17 %. Maantielauttapaikkoja on yhteensä 41, joista noin puolet sijaitsee Turun saaristossa. Vuonna 014 maantielauttaliikenteeseen käytettiin 47,1 M, vuonna 015 arvioitu määrärahatarve on 47,5 M. Yhteysalusreittejä on 13, joista suurin osa on Turun saaristossa. Vuonna 014 yhteysliikenteeseen käytettiin 14,7 M, vuonna 015 arvioitu käyttö on n M johtuen mm. merkittävistä laiturikorjauksista. Etuajo-oikeuksia tarvitaan lautoilla, joilla ajoittaisia kapasiteettiongelmia, merkittävimmät Parainen-Nauvo ja Hailuoto. Saaristoliikenteen kapasiteettiongelmia esiintyy lähinnä mökkeilyaikana viikonloppuisin sekä matkailun sesonkiaikaan kesäkuukausina. Toimiva liikenne luo edellytykset saaristossa asumiselle, työskentelylle ja yrittäjyydelle. Kysyntä ja tarjonta tasapainoon Saaristoliikenteessä on kyetty ylläpitämään varsin vakiintunutta palvelutasoa. Kustannukset nousevat kuitenkin lähivuosina. Syynä tähän ovat mm. yleinen kustannustason nousu sekä tulossa olevat alusturvallisuutta koskevat määräykset. Liikenneja viestintäministeriön johdolla on käynnissä selvitystyö, jonka tavoitteena on suunnitella liikennepalvelujen järjestämiseen uudenlainen malli, jossa liikennepalvelut toimivat kokonaisuutena nykyistä tehokkaammin matkojen ja kuljetusten kysyntää vastaten. Kysynnän ja tarjonnan tasapainon saavuttamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi erottamalla yhteysalusliikenteessä henkilö- ja raskaskuljetukset sekä maantielauttaliikenteessä kohdentamalla vuoroja kysynnän mukaan. Pohtimisen arvoinen asia olisi myös liikenteen maksullisuus. Pitkällä aikavälillä kustannukset vähenisivät, mikäli 10 lauttapaikan liikenne korvattaisiin silloilla. Toimivan liikenneverkon järjestäminen edellyttää tietoa eri käyttäjäryhmien tarpeista
9 PARANTAMISTARPEET PRIORISOIDAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMISSA Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä. Maakuntaliittojen koordinoimien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Suunnitelmissa kunnat ja valtio sopivat yhteistyössä, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää, ja miten liikennejärjestelmän haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Liikennejärjestelmän olisi joustavasti palveltava asiakaskunnan tarpeita ja muututtava mahdollisimman hyvin niiden mukaisesti. Suurimmat haasteet ovat nopeasti kehittyvillä kaupunkiseuduilla, mm. Turun kaupunkiseudulla paineet Turun kehätien liikenteellisten pullonkaulojen poistamiseksi kasvavat. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa liikenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi halutaan kasvattaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Maakuntakohtaisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan yleensä noin 4 6 vuoden välein. Turun kaupunkiseudun rakennemallityö ja Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat juuri valmistuneet. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu kevään 015 kuluessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää keskeiset meriväylien, ratojen ja teiden parantamistarpeet sekä kuntien katujen että valtion maanteiden osalta. Siinä huomioidaan sekä kansalaisten päivittäiset liikkumistarpeet että elinkeinoelämän kuljetukset. Keskeisin palvelutasotekijä on saavutettavuus eli mm. matka-aika kaikissa liikkumismuodoissa. Ruuhkaisilla alueilla myös matka-ajan ennus- tettavuus on keskeinen tekijä. Seuraava hallitus paljon vartijana Uusi hallitus linjaa tulevien vuosien liikennepolitiikkaa ja rahoituksen painopisteitä. Keskeinen valtakunnallinen tarve kohdistuu liikenneväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja jatkossa myös lieventämiseen. Tämä edellyttää eduskunnan asiaa pohtineen työryhmän kannan mukaisesti selvää perusväylänpidon rahoitustason nostoa. Tämän lisäksi pyritään saamaan maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien kärkihankkeita hallituksen hankelistalle. Varsinais-Suomen pääliikenneyhteyksien tärkeimmät kehittämishankkeet ovat TEN-T -ydinverkkokäytävään kuuluvat Turku Helsinki -junayhteys sekä satamakuljetuksia ja maakunnan läpi kulkevaa liikennettä palveleva Turun kehätie. Satakunnan tärkeimmät kehittämiskohteet ovat valtatien 8 kakkosvaiheen ja valtatien parantaminen sekä Pori-Tampere -ratayhteyden nopeuttaminen. Kansalaisten päivittäisistä matkoista 80 % suuntautuu joko kotiin tai sieltä poispäin. Asuinpaikalla onkin todella suuri vaikutus liikkumistarpeeseen ja kulkumuodon valintaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa priorisoidaan keskeiset liikenteelliset kehittämistarpeet ja tärkeimmät parantamistoimenpiteet
10 Ota yhteyttä ja anna palautetta Ota yhteyttä ja anna palautetta Nro Kårkullan liittymän parantaminen* 6 Kurkelantien kevyen liikenteen väylä* 7 Seikelän liittymän parantaminen* 8 Kultarannan kevyen liikenteen alikulkukäytävä* 9 Raisiontien liikennejärjestelyt* 10 Ruskon taajaman liikenneturvallisuustoimet* 11 Saustilantien liittymän parantaminen* 1 Merikarvian kevyen liikenteen väylä osa II** 13 Saustilan kevyen liikenteen väylä** 14 Nihtiö-Kukola kevyen liikenteen väylä** 15 Kivikyläntien kevyen liikenteen väylä** 16 Vuorenmaa-Myllykylä kevyen liikenteen väylä** 17 Merikarvia-Tuorila kevyen liikenteen väylä** 18 Rauma Pitäisen rampin liikennevalot** 19 Hinnerjoen Kirkkosillan korvaava yhteys 0 Rödhällsundin silta 1 Aurajoen silta Vähäjoen silta 3 Strömman kiinteä silta 4 Karjarannan risteys- ja ylikulkusilta 5 Ollikkalan silta 6 Mt 1 parantaminen Jokisivu-Vuorenmaa Neuvonta, asiakaspalvelu ja palaute 1105 Huoli-Pyhe kevyen liikenteen väylä* Friskalan tiejärjestelyt* Pitkämäki-Härkämäki kevyen liikenteen väylä* Vt 8 Turku-Pori (Liikennevirasto toteuttaa Liikenteen asiakaspalvelukeskus auttaa ja neuvoo teihin ja Liikenteen asiakaspalvelukeskus auttaa ja neuvoo teihin ja tieliitieliikenteeseen liittyvissä asioissa. Keskuksesta saa opastusta kenteeseen liittyvissä asioissa. Keskuksesta saa opastusta asioiden asioiden vireillepanoon ja vastauksen palautteeseen tai kysymykseen. vireillepanoon ja vastauksen palautteeseen tai kysymykseen. ** = Kunnan toteuttama hanke, ELY-keskus osallistuu kustannuksiin Nimi 1 Tielläliikkujien tarpeet ohjaavat toimintaamme. Vastaamme tielläliiktielläliikkujien tarpeet ohjaavat toimintaamme. kujien odotuksiin mahdollisuuksien mukaan. Vastaamme Anna meille palautetta tielläliikkujien odotuksiin mahdollisuuksien mukaan. onnistumisestamme. Anna meille palautetta onnistumisestamme. Tästä linkistä palautelomakkeeseen. * = Turun kaupunkiseudun MAL -hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Itsenäisyydenaukio, PL 636 Itsenäisyydenaukio, PL TURKU 0101 TURKU ma pe klo puh (suomeksi, tel (på svenska. 40 Akuuteista liikenteen häiriöistä voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle. Tienkäyttäjän linjalle ilmoitetut matkantekoa haittaavat häiriöt välitetään suoraan tietä hoitaville urakoitsijoille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Soittaminen maksaa paikallis- tai matkapuhelun verran Investointikohde Karttakeskus, Lupa L4356 Maanmittauslaitos 013 Palautetta tästä suunnitelmasta voit antaa: jenni.selanne@ely-keskus.fi Päällystettävä tieosuus, tienumero puh Tienkäyttäjän linja 4h vuorokaudessa Varsinais-Suomen ELY-keskus Taitto: Zeeland Oy Kuvat: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuva-arkisto, Atte Maunula, Vesa Loikas Vuonna 015 toteutettavat parantamiskohteet
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
LisätiedotPirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
LisätiedotAjankohtaista VARELY:n. 5.9.2013 / Antti Kärki
Ajankohtaista VARELY:n liikennevastuualueelta 5.9.2013 / Antti Kärki Toimialueenamme ovat Satakunta ja Varsinais-Suomi yhtenä toimialueena. Vastuullamme on noin 8 000 km yleisiä teitä ja 1800 siltaa. Tehtävänämme
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen tervehdys
Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotHallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
LisätiedotTienpidon ja liikenteen suunnitelma
RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän
LisätiedotLiikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa
Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,
LisätiedotSATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS
SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat
LisätiedotKevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
Talousarvioesitys 2016 Perusväylänpito ja saaristoliikenne 3.11.2014 Matti Vehviläinen Varsinais Suomen ELY -keskus Liikenteen rahoituksen riittävyys TAE 2016 :ssa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulma
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotYVA-menettely hankkeissa
YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotHE 45/2018 vp. - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla
HE 45/2018 vp - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Hallituksen esityksen tavoitteet Maakuntauudistus,
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotEtelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT
12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti
LisätiedotUrakoitsijaseminaarin avaus
Urakoitsijaseminaarin avaus LVM:n hallinnonalan virastouudistus ja maakuntauudistus 22.8.2017 LVM:n hallinnonalan virastouudistus 31.5.2017 2 3 Maakuntauudistus ja maantielain uudistus (luonnos 5.7.2017)
LisätiedotE18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ
E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Esityslista 26/2014 1 (5) 4 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualueen tienpidon ja liikenteen
LisätiedotPerustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012
Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016
LisätiedotHelsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia
HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotMassat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin
Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja
LisätiedotPirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2013 2017 Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2013 2017 Uutta liikennepolitiikkaa toteuttamaan Liikennepolitiikka
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 30/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Esityslista 30/2016 1 (5) 2 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotE18 Turun kehätien kehittäminen
E18 Turun kehätien kehittäminen 11.3.2014 Kehittämisselvityksen lähtökohdat Turun kehätie E18- ja TEN -ydinverkkoa. Kehätiellä VARELY:n suurimmat liikennemäärät ja erittäin epätasainen palvelutaso. Tien
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotAjoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto
Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotLyhyesti valtionavustuksesta
Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden
LisätiedotCBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi
LisätiedotKehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi
Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS
ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN
LisätiedotE18 Turun kehätien kehittämisselvitys
Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotYlijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen
LisätiedotSaaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa
Saaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa Ulkomaanoppeja Suomen saaristoliikenteen kehittämiseen? Maaseutututkijatapaaminen, Ähtäri 22.8.2019 Simo Rautiainen, Karjalan tutkimuslaitos Esityksen tausta
LisätiedotVT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
LisätiedotValtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta
Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotVt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma
Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotTervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin Suunnitelman pohjalta eri tahot voivat toteuttaa jatkuvaa suunnitelmallista
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden
LisätiedotKirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta
Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon
LisätiedotXL Siltatekniikan päivät
XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa
Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla
LisätiedotLaki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö. Hankesuunnittelupäivä Mervi Karhula
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä eri toimijoiden roolit ja yhteistyö Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018 Mervi Karhula Ajankohtaista viestintä- ja liikennepolitiikassa Digitalisaatio ja viestintäverkot
LisätiedotELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia
ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia Sisältö: Erilaisia ELY-keskuksia Alue- ja liikennehallinto uudistuvat Liikenne Satakunnassa tärkeä kokonaisuus Miten tavoitat liikenteestä vastaavat Pekka Jokela
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotSuomen tieverkosto ja sillat
Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotTiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen
Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen Elinkeinoelämälle edellytyksiä ja asukkaille sujuvaa arkea ELY-keskuksen aluetapaaminen, Porvoo 3.3.2016 Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskus Liikenteen kehittämislinjaukset
LisätiedotVäitöskirja netissä:
Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen
LisätiedotVakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotLiikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?
Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua
LisätiedotLiikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon
LisätiedotOulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
LisätiedotLänsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi. <Toimialue>
Länsimetron liityntäyhteydet Hanke-esittely Projektipäällikkö Janne Wikström 14.10.2014 1 Länsimetron liityntäyhteydet -hanke Parempi Länsiväylä Hankkeen tavoitteena on parempi Länsiväylä alueen
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,
LisätiedotTAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET
TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN SEKÄ ERILLISKOHTEET 22.5.2013 Leo Jarmala Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR-hanke SYSMÄN TAAJAMAN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen
LisätiedotKeiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma 2018
kunta liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunta Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta
LisätiedotTaipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet
Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa
LisätiedotLiikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 14.6.2017 VALTAKUNNALLISEN VALMISTELUN TILANNE Liikenteen ja tienpidon tehtävät Maakuntahallinnon liikennetehtävien
LisätiedotSATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT
1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2013 2017 Johtajan katsaus Satakunnan ja Varsinais-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelma on tarkistettu vuosille 2013 2017. Uusia keskeisiä
LisätiedotHankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013
Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
Lisätiedot