Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen ELY-keskus Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

2 Johtajan katsaus Satakunnan ja Varsinais-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelma on tarkistettu vuosille Uusia keskeisiä elementtejä ovat kesällä 2012 annettu liikennepoliittinen selonteko ja hallituksen tuore kehyspäätös. Odotuksena on ollut perusväylänpidon ostovoiman turvaaminen ja lisäys liikkumavaraan. Selonteon ja kehyspäätöksen ratkaisut ovat olleet osin tämän suuntaisia, mutta lähivuosina tilanne säilyy ennallaan. Tiukka taloudellinen tilanne ohjaa toiminnan selkeään priorisointiin. Pitkään jatkunut painotus kunnossapitoon ja tieverkon parannusinvestointien vähäisyys säilyvät ennallaan. Tieverkon hoidossa ja ylläpidossa etusijalla on rahoituksen suuntaaminen päätieverkkoon, erityisesti päällystystöissä. Vähäliikenteisten teiden päivittäinen liikennöitävyys turvataan, vaikka teiden kunto laskeekin. Suurilukuisen ja laajasti korjaustarpeessa olevan sillaston kunto heikkenee panostuksista huolimatta. Lisähaasteita tuovat raskaan kaluston mittojen ja massojen korotukset, joista aiheutuu siltojen ja teiden uusia parannustarpeita. Pienten parannustoimien rahoitus on yhä alhaisemmalla tasolla. Siksi yhteistyö kuntien kanssa hankkeiden toteutuksessa ja rahoituksessa on entistä tärkeämpää. Myönteinen uudistus on ollut Turun kaupunkiseudulle tehty valtion ja kuntien MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -sopimus, jonka ansiosta v saadaan aikaan yhteensä 10 miljoonalla eurolla kevyttä ja joukkoliikennettä sekä liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuulla olevan koko maan maantielautta- ja yhteysalusliikenteen hankinnassa on siirrytty lähes kokonaisuudessaan keskipitkiin tai pitkiin palvelusopimuksiin, joilla varmistetaan kohtuullinen palvelutaso näitä yhteyksiä tarvitseville. Palvelutasoa tarkastellaan sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteen osalta uudelleen erillisselvityksin. Kustannustason jatkuvasti noustessa rahoituksen turvaaminen on haasteellista myös tämän palvelun järjestämiseksi. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteinen kärkihanke tieverkon kehittämisessä on valtatie 8 välillä Turku Pori. Liikennepoliittisessa selonteossa päätettiin toteuttaa noin puolet esitetystä kokonaisuudesta (100 M ). Kehyspäätöksessään hallitus on turvannut hankkeen aloittamisen ja rakentamisen mahdollistavaa lisäbudjettipäätöstä odotetaan kuluvan vuoden aikana. Liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaan Raisio Nousiainen -osuudesta tehtiin uudelleenarviointi, jonka perusteella tärkeimmät parannustoimet kohdistuvat osuuksille Raisio Masku ja Luvia Pori. Hankkeesta karsiutuneet osat arvioidaan uudelleen tulevan vuoden aikana. Tavoitteena on, että sen tulos saadaan toteutumaan seuraavan hallituskauden aikana. Tieverkon kehittämishankkeiden rahoitus kiristyy lähivuosina, minkä vuoksi niiden käynnistyminen on entistä haasteellisempaa. Suunnitelmavalmiutta edistetään kuitenkin muun muassa Turun kehätien osuudella Raisio Kirismäki ja valtatiellä 9 Turku Tampere. Pienempiä parannusaskelia painottavaa uutta liikennepolitiikkaa sovelletaan käynnistyneissä Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Matti Vehviläinen Johtaja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2

3 Tunnuslukuja Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta Yleisen tieverkon pituus n km päällystettyjä teitä n km sorateitä n km kevyen liikenteen väyliä n. 800 km siltoja n kpl tievalaistusta n km matkalla liikennemerkkejä n kpl linja-autopysäkkejä n kpl liikennevalot n. 80 tienristeyksessä levähdys- ja pysäköintialueita n. 170 kpl Taksilupia n kpl Joukkoliikenteen seutulippumatkoja vuodessa n. 3,8 miljoona kpl Maantielautoilla vuosittain n. 10 miljoonaa matkustajaa ja 4,7 miljoonaa ajoneuvoa (koko maa) Yhteysaluksilla vuosittain n matkustajaa ja ajoneuvoa (koko maa) Liikenneasioissa toimialueenamme ovat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Vastuullamme on noin km yleisiä teitä ja niihin liittyvää infrastruktuuria. Tehtävänämme on huolehtia tieverkon kunnosta sekä liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta ympäristöasiat huomioon ottaen. Edistämme joukkoliikenteen käyttöä ja turvaamme peruspalvelut, hankimme saaristoliikenteen koko maan osalta ja toimimme viranomaisena toimialamme lupa-asioissa. Toimintamme pohjautuu valtion talousarvioon ja noudattaa Liikenneviraston ohjausta ja strategiaa. Huolehdimme tie- ja liikenneolojen pitkäjänteisestä kehittämisestä valtioneuvoston ja eduskunnan päätösten mukaisesti. Suunnitelmakauden tienpidon ja liikenteen linjauksiin vaikuttavat etenkin Kataisen hallituksen liikennepoliittisen selonteon linjaukset. 3

4 Priorisointi jatkuu Toimintaamme leimaa lähivuosien aikana toimenpiteiden karsinta. Esimerkiksi päällystysmäärät vähenevät edelleen ja parantamisinvestointeja ei voida toteuttaa enää juuri lainkaan. Ensisijaisesti turvaamme päivittäisen liikennöinnin kaikilla teillä, ylläpidosta ja parantamisesta joudutaan tinkimään. Toimenpiteiden kohdentamisessa painopisteenä ovat merkittävimmät pääväylät, jotka palvelevat suurta joukkoa tiellä liikkujia ja elinkeinoelämän kuljetuksia. Tämä suunnitelma on laadittu Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuodelle 2013 myönnetyn perustienpidon rahoituksen pohjalta olettaen, että jatkovuosina kustannusten noususta johtuvaa ostovoiman vähenemää (~4 % / vuosi) ei kompensoida. Tämä tulee näkymään tienpidon toimenpiteiden vähenemisenä. Suunnitelma kuvaa ensisijaisesti toimintaamme vuonna 2013 ja se päivitetään vuosittain. Perusväylänpito Pääosa toiminnastamme rahoitetaan perusväylänpidon rahoituksesta, kuitenkin esim. joukko- ja yhteysalusliikenne rahoitetaan erikseen. Perusväylänpito sisältää neljä tuoteryhmää, joilla kullakin on oma selkeä roolinsa tienpidossa ja edellytysten luomisessa liikenteelle. Peruskunnossapidon toimilla varmistetaan maanteiden päivittäinen liikennöitävyys ja tyydyttävä kunto. Palvelut hankitaan ostamalla ne ulkopuolisilta palveluntuottajilta pitkillä hankinta- Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenteen rahoituksen jakauma vuonna 2013 (M ), yhteensä 125 milj. euroa 3,3 M 2,8 M 6,0 M 1,7 M 23,0 M sopimuksilla. Tyypillisiä tehtäviä ovat muun muassa talvihoito, päällysteiden paikkaukset, niitot sekä tienvarsilaitteiden huolto. Ylläpidon toimilla korjataan maanteiden ja siltojen kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita. Näitä tehtäviä ovat mm. päällysteiden uusiminen, siltojen peruskorjaus ja erilaisten tienvarsilaitteiden uusiminen. Liikennepalveluihin kuuluvat muun muassa maantielauttaliikenteen palvelut, joilla turvataan saaristossa asumisen ja työskentelyn edellytykset. Parantamisella kehitetään maantieverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla. Tällaisia toimia ovat muun muassa uudet kevyen liikenteen väylät ja liittymien parantamiset. Parantaminen sisältää myös liikennejärjestelmään ja suuriin hankkeisiin kohdistuvan suunnittelun, johon kuluu suurin osa rahoituksesta. Liikennevirasto on linjannut suunnitelmakauden perusväylänpidon toimien priorisoinnista mm. seuraavaa: Elinkeinoelämälle tärkeiden tiekuljetusten toimivuus on etusijalla. Tienpidossa priorisoidaan vilkasliikenteisten ja verkollisesti tärkeiden maanteiden palvelutaso. Maanteiden turvallisuudesta huolehditaan ja tarvittaessa lisätään nopeusrajoituksia turvallisuuden varmistamiseksi. Tieliikenteen ohjauslaitteet pidetään jatkuvasti toimintakunnossa. 62,0 M Saaristoliikenne Yksityistiesavustukset Joukkoliikenne Peruskunnossapito 25,8 M Ylläpito Maanhankinta Parantaminen Peruskunnossapito ja sen palvelutaso turvataan ennakoiden kustannustason nousu. Maanteiden parantaminen ja vähäliikenteisen tieverkon ylläpito joustavat rahoituksen ja sen ostovoiman muutoksen mukaan. Kuitenkin liikennepoliittisessa selonteossa sovittu maantieverkkoa parantava neljän kaupunkiseudun (mm. Turku) maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -ohjelman rahoitus varmistetaan. Tehdään päätös saaristoliikenteen palvelutasosta ja osoitetaan siihen liittyvä rahoitus. 4

5 Kaikki maksaa! Esimerkkejä keskimääräisistä tienpidon ja liikenteen kustannuksista Hoito Tievalaistuksen energiakustannukset vuodessa n /km Soratien hoito vuodessa n /km Vähäliikenteisen tien talvihoito vuodessa n. 600 /km Nelikaistaisen päätien talvihoito vuodessa n /km Ylläpito Liikennemerkin asennus ja materiaalikulut n. 300 /kpl Liikennevalojen uusiminen n /liittymä Päällystetyn tien muuttaminen soratieksi n /km Tien uudelleen päällystäminen n /km Sillan peruskorjaus n /kpl (suuret sillat n. 1-1,5 M /kpl) Parannusinvestoinnit Kevyen liikenteen väylän rakentaminen n /km Päätieliittymän porrastus n /kpl Kiertoliittymän rakentaminen n /kpl Ohituskaistaparin rakentaminen n. 1 M /km Joukkoliikenne Joukkoliikennetuki 1,3 /seutulippumatka Saaristoliikenne Yhteysalusliikenteen kustannukset n. 78 /matkustaja (koko maa) Maantielauttaliikenteen kustannukset n. 10 /ajoneuvo (koko maa) 5

6 Kaikki tiet pidetään liikennöitävinä, kunnosta tingitään Peruskunnossapito Maanteiden päivittäinen kunnossapito on ensisijainen edellytys liikenteen toimivuudelle. Peruskunnossapidon taso säilytetään nykyisellä tasolla. Kustannusten noususta johtuen siihen kohdistettavan rahoituksen osuus kasvaa. Muusta tienpidosta ei voi tinkiä loputtomiin. Rahoituksen rajallisuudesta ja kustannusten noususta johtuen voidaan joutua tarkastelemaan kunnossapidettävän maantieverkon laajuutta ja vähäliikenteisen verkon palvelutasoa. Parantamisen ja ylläpidon väheneminen vähäliikenteisellä verkolla lisää peruskunnossapidon kuten esim. paikkausten tarvetta. Onkin yhä haastavampaa pitää tiet liikennöitävässä kunnossa. Rahoituksen rajallisuus merkitsee, että liikenteen kustannukset ja väylänpidon elinkaarikustannukset kasvavat. Ylläpito Ylläpidon keskeisin tehtävä on varmistaa väylien rakenteiden kestävyys, käyttökelpoisuus ja turvallisuus pitkällä aikavälillä eli niiden elinkaaren ajan. Peruskunnossapidolla ei pystytä kompensoimaan ylläpidon puutteita ja korjausvelan kasvua. Rahoituksen tasolla on suuri merkitys rakenteiden ja laitteiden kuntoon, koska nykyinenkään rahoitus ei riitä nykyisen tason ylläpitoon. Ylläpidon rahoituksen ostovoima laskee suunnittelukauden aikana tienpidossa arviolta 30 %. Tämän seurauksena vähäliikenteisen tieverkon päällysteiden, sorateiden sekä siltojen ja erilaisten tienvarsilaitteiden kunto heikkenee. Päällystysmäärän vähentyessä uudelleenpäällystämisen ajankohta siirtyy ja huonokuntoisten päällysteiden määrä kasvaa. Ylläpidon painottaminen merkittävimpään tieverkkoon johtaa muiden teiden nopeus- ja painorajoituksiin sekä huonokuntoisten vähäliikenteisten päällystettyjen teiden selkeään lisääntymiseen. Vähäliikenteisen päällystetyn tiestön uudelleenpäällystäminen tulee lykkääntymään vuosilla, päällystyskierron ollessa keskimäärin vuotta. Tiet pidetään liikennöitävinä ensisijaisesti paikkaamalla. Liikenne näillä teillä joutuu kulkemaan pitkään varsin heikkokuntoisilla päällysteillä, kaikkein vähäliikenteisimmät tiet muutetaan sorateiksi tyydyttävän palvelutason varmistamiseksi. Sorateiden rakenteiden kestävyys saattaa muodostua ongelmaksi. Viime vuosien puuhuoltorahoitus paransi tilannetta, mutta sen vaikutus alkaa vähitellen hiipua. Rahoitus ei riitä kunnon parantamiseen. Maantiesiltojen peruskorjaustarve kasvaa ikäjakauman vuoksi lievästi lähivuosien aikana ja voimistuu selvästi jatkossa. Suunniteltu rahoitus ei riitä nykyisen kuntotilanteen ylläpitämiseen, vaan huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen määrä lisääntyy. Mikäli raskaiden ajoneuvojen kokonaispaino kasvaa ajoneuvojen massoja ja mittoja koskevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaisesti, lisääntyy maantieverkon painorajoitusten määrä. 6 Teiden päällystevaurioiden paikkauksiin käytetään vuosittain noin 2 3 miljoonaa euroa.

7 Liikennepalvelut Toimiva saaristoliikenne on perusedellytys niin saariston vakituiselle kuin vapaa-ajan asutukselle sekä saariston elinkeinoelämälle ja saariston elinvoimaisuudelle. Saaristoliikenteessä on kyetty ylläpitämään varsin vakiintunutta palvelutasoa. Maantielauttaliikenteen palvelutasoa on suunniteltu tarkistettavan siten, että nykyistä palvelutarjontaa suunnataan enemmän vilkkaimpien lauttavälien kesä- ja talviajan kysyntähuippuihin. Myös yhteysalusliikenteen palvelutason tarkastelu on käynnistetty. Saaristoliikenteen rahoitustarvetta kasvattaa muun muassa kustannustason nousu, polttoaineiden hinnannousu sekä aluskaluston osittainen uusiutuminen. Parantaminen Liikennejärjestelmän olisi joustavasti palveltava asiakaskunnan tarpeita ja muututtava mahdollisimman hyvin niiden mukaisesti. Suurimmat haasteet ovat nopeasti kehittyvillä kaupunkiseuduilla. Suunnittelukaudella rahoituksen jakautumisessa priorisoidaan peruskunnossapitoa, liikenteen palveluja sekä merkittävimmän maantieverkon ylläpitoa, eikä parantamisinvestointeihin jää rahaa. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen parantamiskohteiden kustannuksiin mahdollistaa edelleen useampien kohteiden toteutuksen. Liikennepoliittisessa selonteossa sovittua Turun MAL-sopimusta toteutetaan. MAL-prosessia on kuvattu tarkemmin omana erillisenä osionaan myöhemmin tässä suunnitelmassa. Uudenmaan ELY-keskus jatkaa valtatien 2 parantamishanketta noin 5 km:n matkalla. Parannettavasta osuudesta noin 2 km sijoittuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle Salkolaan Someron itäreunaan. Muilta osin tiestön liikenteellisen tilan parantamiseen kohdennettu rahoitus on erittäin vähäinen (vuonna ,7 M ). Toimenpiteiden vaikutus liikenteeseen on minimaalinen, eikä niillä pystytä vastaamaan yhdyskuntien muutoksista syntyviin liikennejärjestelytarpeisiin. Pohjavesi- ja melusuojauksia ei toteuteta lainkaan. Myös liikenneturvallisuusvaikutukset jäävät erittäin vähäisiksi. 7

8 Suurilukuisen ja laajasti korjaustarpeessa olevan sillaston ja tiestön kunto heikkenee panostuksista huolimatta. Lisähaasteita tuovat raskaan kaluston mittojen ja massojen korotukset, joista aiheutuu siltojen ja teiden uusia parannustarpeita. 8

9 Karsiminen näkyy tielläliikkujan arjessa Liikkuminen vilkkailla pääväylillä on jatkossakin turvallista, ennakoitavaa ja ajomukavuus on hyvä, sillä merkittävimmät tiet pidetään hyvässä kunnossa. Sen sijaan jo nyt tiedossa oleviin turvallisuuspuutteisiin ja ruuhkautuviin kohtiin ei ole tulossa parannusta, sillä parannusinvestointeihin ei ole juurikaan rahaa. Eniten toimenpiteiden karsiminen näkyy tielläliikkujien arjessa muilla kuin pääteillä. Vaikka kaikki tiet pidetään liikennöitävinä, muiden teiden kunto tulee heikkenemään entisestään. Tien kunto vaikuttaa myös talvihoidolla saavutettavaan laatuun. Muun muassa urautuneita tai vaurioituneita päällysteitä ei saa auraamalla tasaiseksi, mikä hankaloittaa ajoneuvon hallittavuutta ja lisää onnettomuusriskiä. Huonokuntoiset tiet heikentävätkin liikenneturvallisuutta monin tavoin. Liikenneturvallisuuden heikkenemistä kompensoidaan alentamalla nopeusrajoituksia ja tielläliikkujien pitää muutenkin sovittaa ajonopeus tien kunnon mukaan. Myös liikenteen häiriöt lisääntyvät. Näin ollen matka-ajat pidentyvät ja liikkumisen sujuvuus sekä matka-ajan ennakoitavuus heikkenevät. Lisäksi huonokuntoisille teille ja silloille joudutaan asettamaan painorajoituksia, mikä pidentää raskaan liikenteen kuljetusmatkoja ja edellyttää yhä enemmän kuljetusreitin etukäteissuunnittelua. Teiden kunnosta tinkiminen lisää riskejä äkillisille korjaustarpeille, mitkä voivat aiheuttaa merkittäviä haittoja tai pitkiä kiertoteitä liikkumiseen korjaustöiden aikana. 9

10 Vuonna 2013 toteutettavat merkittävimmät ylläpito- ja parantamishankkeet Nro Nimi 1 Turun satamayhteys (Liikennevirasto toteuttaa) 2 Vt 2 parantaminen Salkolassa (Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa) 3 Kaarinantien liittymien parantaminen, vaihe 1 (työllisyysperusteinen investointituki) 4 Irjanne Huhta kevyen liikenteen väylä* 5 Merikarvian kevyen liikenteen väylä* 6 Saustilan kevyen liikenteen väylä* 7 Tulkkilan silta 8 Loimijoen silta 9 Jokisyrjän silta 10 Lapinjoen silta 11 Kuusistonrauman silta 12 Reposaaren läppäsilta 13 Galtby, Kittuinen, Norrskata laiturit (EU) 14 Paavolan silta 15 Kaivoksen putkisilta 16 Niksorin putkisilta 17 Tapiolan silta 18 Kumionojan silta 19 Savijoen silta 20 Laukkaniityn silta 21 Virtalan silta 22 Jokisilta 23 Levonsuo Keihäskoski peruskorjaus *=Kunnan toteuttama hanke, ELY-keskus osallistuu kustannuksiin Karttakeskus, L4356 Maanmittauslaitos 2013 Investointikohde Päällystettävä tieosuus, tienumero 10

11 Työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisten reittien nopeaan hoitoon ja hyvään kuntoon panostetaan. Toimenpiteiden karsiminen näkyy vähäliikenteisillä teillä, joiden kunnosta tingitään. 11

12 Tapetilla nyt! Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus MAL-aiesopimusmenettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Aiesopimus kuvaa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion yhteistä tahtotilaa ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Aiesopimuksen sisältämät toimenpiteet perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön 2035 sekä sen rinnalla käynnissä olevaan seudun liikennejärjestelmätyöhön. Aiesopimus allekirjoitettiin Helsingissä kesäkuussa Liikennettä koskevien toimenpiteiden tavoitteina on parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, kasvattaa kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuutta, tukea seudullisten joukkoliikenneratkaisujen toteuttamista ja muun liikennejärjestelmän toimivuutta turvallisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -sopimus mahdollistaa useita liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. MAL-hankeohjelman valmistelu MAL-hankeohjelma on laadittu Turun seudun PARAS -ohjausryhmän syyskuussa 2012 hyväksymän laadintaperiaatteen ja kriteeristön mukaisesti. Ohjelman valmistelussa on käyty laajaa vuoropuhelua, jossa on sovitettu yhteen eri kriteerien vaatimuksia, toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja ohjelmalle asetettuja rahoitukseen liittyviä reunaehtoja. MAL-hankeohjelmaksi muodostui 18 hankkeen joukko, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio on 10 M. Turun seudun liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä hyväksyi esityksen lokakuussa Hankeohjelma on valmisteltu sillä periaatteella, että valtion rahoitusosuus tulee perusväylänpidon rahoituksesta. Tämän johdosta ko. valtion rahoitusta voidaan käyttää toimenpiteisiin, jotka kohdentuvat maanteille tai rataverkolle, mutta ei voida kohdentaa katuverkon hankkeisiin. Valtion rahoitus osoitettaneen toteutukseen vuosina liikennepoliittisen selonteon mukaisesti. Vuonna 2013 pääpaino on hankkeiden toteutussuunnitelmien laadinnassa. 12

13 Tapetilla nyt! Nro Nimi 1 Pitkämäki Härkämäki kevyen liikenteen väylä 2 Friskalan tiejärjestelyt 3 Virusmäentien alikulku 4 Raisiontien liikennesaneeraus 5 Kultarannan alikulku 6 Littoistentien kevyen liikenteen väylä 7 Knaapintien kiertoliittymä 8 Kurkelantien kevyen liikenteen väylä 9 Huoli Pyhe kevyen liikenteen väylä 10 Ruskontien kevyen liikenteen väylä 11 Seikelän kiertoliittymä 12 Paimiontien kevyen liikenteen väylä 13 Kårkullan liiittymän parantaminen 14 Kalkkitien kevyen liikenteen väylä 15 Saustilan liittymän parantaminen Auran pienet liikenneturvallisuuskohteet Tarvasjoen pienet liikenneturvallisuuskohteet Turun pienet joukkoliikenne- ja liikenneturvallisuuskohteet Suunniteltu aloitusvuosi Karttakeskus, L

14 Joukkoliikenne murroksessa EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja joulukuussa 2009 voimaan tullut joukkoliikennelaki muuttavat linja-autoliikenteen järjestämistapaa. Joukkoliikenne voidaan jättää kokonaan markkinaehtoiseksi tai se voidaan järjestää valtion tai kuntien tukemana. Lain voimaantuloon sisältyy kymmenen vuoden siirtymäaika eli laki astuu täysimääräisesti voimaan vuonna Käytännössä joukkoliikenteen siirtymäaika päättyy vaiheittain kesästä 2014 alkaen. Olemme valmistautuneet muutokseen määrittelemällä alueellemme joukkoliikenteen palvelutason ja suunnittelemalla tulevien vuosien joukkoliikennereittien kilpailuttamisen. Tavoitteenamme on edistää joukkoliikenteen käyttöä panostamalla etenkin työ- ja opiskelumatkojen kannalta merkittäviin reitteihin, joissa on mahdollisuuksia lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Ensimmäiset uudella tavalla hankitut joukkoliikennepalvelut käynnistyvät kesällä Kerromme tarkemmin joukkoliikenteen uudesta hankintatavasta seuraavassa tienpidon ja liikenteen suunnitelmassamme. Tavoitteena on edistää joukkoliikenteen käyttöä panostamalla etenkin työ- ja opiskelumatkojen kannalta merkittäviin reitteihin. 14

15 Lupapalveluissa muutoksia Myönnämme liikenteeseen liittyviä lupia ja avustuksia, kuten liittymälupia, yksityistieavustuksia ja etuajo-oikeuslupia saaristoliikenteeseen. Määrittelemme myös vuosittain Varsinais- Suomen ja Satakunnan alueen taksikiintiöt ja myönnämme taksilupia niiden puitteissa. Taksikiintiöiden kokoon vaikuttavat palveluiden kysyntään ja tarjontaan liittyvät tekijät, muun muassa ajokyytien määrä ja väestönkehitys. Tavarankuljetus- ja joukkoliikenteen toimiluvat keskitettiin valtakunnallisesti vuoden 2013 alussa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukseen. Myös etuajo-oikeuksien myöntämisperusteisiin ja hakemusten käsittelyyn on tehty muutoksia. Internet-sivuiltamme löytyy tietoa tarvittavista luvista, lupien ja avustusten hakemisesta sekä kaikki hakulomakkeet. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua avustusta on Varsinais-Suomen ELY-keskukselle myönnetty vuodelle 2013 noin 2 miljoonaa euroa. Suuret kehittämishankkeet Liikenneviraston vetovastuulla Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Suurten kehittämishankkeiden toteuttamisesta vastaa Liikennevirasto. Alueellamme on käynnissä yksi suuri tieverkon kehittämishanke, Turun satamayhteys, jossa Suikkilantie parannetaan ja muutetaan maantieksi välillä Pansiontie valtatie 8. Rakennustyöt ovat käynnistyneet keväällä 2012 ja valmistuvat vuoden 2013 lopulla. Seuraava suuri kehittämishanke on valtatie 8 Turku Pori. Hankkeella poistetaan yhteysvälin pahimmat turvallisuus- ja sujuvuuspuutteet. Hankkeen toteutussuunnitelmat ovat valmiina mahdollistaen hankkeen käynnistämisen. Hankkeen kustannusennuste on 210 M. Kehyspäätöksen ja liikennepoliittisen selonteon mukaan tällä hallituskaudella alkavaan hankkeeseen on käytettävissä 100 M. Yhteysvälihankkeen ensimmäisessä vaiheessa Raisio Masku osuus tehdään nelikaistaiseksi ja Nousiaisten valo-ohjaus uusitaan. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen rakentamista ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Rauma Pori osuutta parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaliitot ja muut alueen keskeiset toimijat ovat osallistuneet hankkeen valmisteluun ja toimenpiteiden valintaan lähes kymmenen vuoden ajan ja pitävät välttämättömänä sitä, että ensimmäisessä vaiheessa toteuttamatta jäävät toimenpiteet rahoitetaan seuraavalla hallituskaudella. 15

16 Liikennevirasto vastaa myös alueemme meriväylä- ja ratahankkeista Meriväylien osalta rahoituspäätös on tehty Uudenkaupungin meriväylän syventämisestä (11 M ). Hankkeen lupaprosessi on kesken ja hankkeen toteuttaminen alkaa aikaisintaan vuonna Uutena hankkeena käynnistetään Rauman meriväylän syventäminen, toteutuspäätös tehtiin liikennepoliittisessa selonteossa. Ratahankkeiden osalta käynnissä on Lielahti Kokemäki-rataosan päällysrakenteen uusiminen. Hanke on Liikenneviraston pilottikohde allianssimuotoisesta toteutuksesta, joka viedään läpi yhteistyössä VR Track Oy:n kanssa. Hankkeen kustannusarvio on n. 90 M ja se valmistuu vuonna

17 Ota yhteyttä ja anna palautetta Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Itsenäisyydenaukio 2, PL TURKU Lisätietoja tästä suunnitelmasta antaa: Johtaja Matti Vehviläinen, puh Tienpidon asiantuntija Vesa Virtanen, puh Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen, puh Palautetta tästä suunnitelmasta voit antaa: Neuvonta, asiakaspalvelu ja palaute ma pe klo puh (suomeksi), tel (på svenska). Liikenteen asiakaspalvelukeskus auttaa ja neuvoo teihin ja tieliikenteeseen liittyvissä asioissa. Keskuksesta saa opastusta asioiden vireillepanoon ja vastauksen palautteeseen tai kysymykseen. Tienkäyttäjän linja 24h/vuorokaudessa puh Akuuteista liikenteen häiriöistä voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle. Tienkäyttäjän linjalle ilmoitetut matkantekoa haittaavat häiriöt välitetään suoraan tietä hoitaville urakoitsijoille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Soittaminen maksaa paikallis- tai matkapuhelun verran. Varsinais-Suomen ELY-keskus Taitto: Zeeland Oy Kuvat: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuva-arkisto & Vesa Loikas Kartta: Karttakeskus