Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline LAPSI
|
|
- Outi Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline LAPSI Valma-hanke
2 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista on noussut työntekijän mieleen. Työvälineen kysymysten avulla työntekijä voi saada tukea huolen konkretisoimiseksi. Kysymysten avulla voi saada myös tukea siihen, liittyykö huoli lapsen vamman mukanaan tuomiin asioihin vai voiko taustalla olla lastensuojeluun liittyvää probleemaa. Näin mahdolliseen lastensuojelulliseen huoleen voi puuttua ja tarjota oikeanlaista apua ja tukea sekä lapselle että perheelle. Vaikka lapsi osiossa kysymykset on kirjattu siihen muotoon, että kyllä vastaus on lastensuojelullista huolta herättävä, ei se tarkoita sitä, että vain negatiivisiin asioihin tulee lapsen kohdalla kiinnittää huomiota. Yhtä tärkeää on huomioida ja kirjata ylös myös hyviä ja positiivisia asioita lapsen elämässä ja toiminnassa. Samoin niissä tilanteissa, kun huolen ottaa puheeksi vanhemman kanssa, on hyvä tuoda huolta aiheuttavien asioiden lisäksi esiin myös lapsen kannalta hyviä ja onnistuneita asioita. Lomakkeita ei pääsääntöisesti täytetä, vaan tarkoituksena on, että työntekijä hakee eri kysymysten avulla tietoa ja varmennusta omaan huoleensa. Lomakkeissa on tilaa kyllä / ei-merkinnöille, joiden avulla voi mahdollisesti tarkentaa huolen laajuutta. Jos lomakkeita täytetään lapsikohtaisesti, tulee niiden täyttämiseen olla vanhempien / huoltajien lupa. Työntekijä voi myös käydä läpi työvälineen kysymyksiä yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa. Työvälineessä lapsella tarkoitetaan pääasiassa vammaista, alle 18- vuotiasta lasta / nuorta, mutta lapsi voi olla myös vammaisen lapsen sisarus / sisarukset tai muut samassa perheessä asuvat lapset. Kun mietit lapseen liittyviä kysymyksiä, mieti kokonaisuus huomioiden kaikki perheessä asuvat lapset. 1
3 Vammaisella lapsella tarkoitetaan lasta / nuorta, jolla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja jonka kehitys on viivästynyt. Viivästyneen kehityksen lisäksi lapsella voi myös olla muita vammoja, kuten näkövamma, kuulovamma, CP-vamma, puhevamma jne. Mikäli ajatuksissasi päädyt siihen, että lapsen etuun ja hyvinvointiin liittyy ongelmia, etkä voi sitä jostain syystä yksin ottaa vanhemman kanssa puheeksi tai mahdollisesti tehdä lastensuojeluilmoitusta, hae ohjausta ja neuvontaa (toinen lähityöntekijä, lasten ja nuorten kehitysvammaneuvolan työntekijä, lastensuojelutyöntekijä tms.). Yhdessä voitte miettiä miten asiat kannattaa ottaa esiin ja viedä eteenpäin. Älä koskaan jätä asiaa selvittämättä. 2
4 Annan suostumukseni lapsi osa-alueen työväline lomakkeiston täyttämiseen. Lapsen nimi Huoltajan allekirjoitus ja päiväys 3
5 Lapsen ja perheen kanssa työskenneltäessä tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa tilanteesta. Joskus yksittäisetkin huolet voivat olla vakavan tarkastelun paikka, joskus taas useammasta yksittäisestä huolesta koostuva kokonaisuus vaatii nostamaan lapsen hyvinvoinnin pohdintaan ja mahdollisiin toimenpiteisiin. Lapsi tunnistaa ja aistii herkästi aikuisen tunteet. Vanhemman jaksamattomuus, välinpitämättömyys, lapsen hoidon ja huolenpidon laiminlyönti tai vanhemmuuden taitojen puute näkyy lapsessa ja lapsen käyttäytymisessä. Lapsen elämä ja kehitys häiriintyvät, eivätkä hänen yksilölliset oppimisen mahdollisuutensa pääse normaalilla tavalla kehittymään. Lapsi ansaitsee turvallisen elämän, hyvän ja arvostavan kohtelun. Lain mukaan lapsen, ei perheen tai vanhempien, edun arviointi on lähtökohta työskentelylle. Lasta koskevassa osiossa on tarkasteltu niitä asioita, joissa lapsen, erityisesti vammaisen lapsen, hoidon ja huolenpidon puute tai laiminlyönti näkyy tai joissa lapsen käyttäytymiseen liittyvät ongelmat voivat olla seurausta huolenpidon puutteista. Lapsen osuus on jaettu kahteen osioon; fyysiseen yleisilmeeseen ja käyttäytymiseen. Kummassakin on alussa vammaisen lapsen lastensuojeluun liittyvissä asioissa huomioitavia tekijöitä ja lopussa kysymyksiä. Näiden avulla voi pyrkiä hahmottamaan huolta ja selvittämään huolen laajuutta. Pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä toimi välittömästi. Jos lapsella on epäilyttävän näköisiä vammoja, asia pitää aina selvittää. Kyse ei välttämättä ole pahoinpitelystä, mutta sekin mahdollisuus on olemassa. Tee lastensuojeluilmoitus lapsen asuinkunnan sosiaalityöntekijälle. Mikäli et voi jostain syystä tehdä suoraan lastensuojeluilmoitusta (esim. olet asiasta epävarma), keskustele työryhmäsi toisen työntekijän kanssa lisätiedon hakemiseksi. 4
6 Kuntayhtymässä toimii kehitysvammaisen henkilön seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyihin perehtynyt ryhmä (SEPA), johon voi ottaa yhteyttä ja yhdessä voitte miettiä, miten asiaa selvitetään eteenpäin. - fyysistä pahoinpitelyä on esim. lyöminen, läpsiminen, puristelu, tukistaminen, hiuksista vetäminen, potkiminen - psyykkistä pahoinpitelyä taas on esim. lapsen alistaminen, vähättely, mitätöinti Fyysinen yleisilme: Perusasioiden tulee olla kunnossa jokaisen lapsen kohdalla. Vammaisuus voi kuitenkin tuoda mukanaan asioita, joita tulee lisäksi huomioida; ruokailuun liittyvää valikoivuutta, nälän tai kylläisyyden tunteen tunnistamattomuutta tai että lapsen on vaikea itse arvioida vaatetustaan lämpötilojen suhteen. Lapsen päivärytmi voi poiketa paljon vammattoman lapsen päivärytmistä esim. siten, että lapsi nukkuu hyvin lyhyet yöunet. Toisaalta levoton sosiaalinen ympäristö voi myös aiheuttaa lapsen elämänrytmiin ongelmia. Vammaisen lapsen ulkoinen olemus kertoo hyvin paljon siitä, miten vanhemmat tai hoitajat jaksavat lapsen kanssa toimia. Etenkin vaikeavammaisen lapsen, jonka kommunikaatio on rajoittunutta, ulkoiseen olemukseen kannattaa kiinnittää tarkasti huomiota, koska hän itse ei pysty kertomaan kohtelustaan, eikä välttämättä muuttuneella käytöksellä ilmaisemaan sitä, miltä hänestä tuntuu tai mitä hän toivoisi. Kun arvioidaan lapsen ulkoista olemusta, on syytä ottaa huomioon eri kulttuureissa vaikuttavat tekijät tai tilanteet, jolloin lapsi harjoittelee omatoimisuutta esim. pukeutumisessa tai ruokailussa. Tällöin voi olla aikoja, jolloin lapsen olemus vaikuttaa epäsiistiltä, eikä kyseessä ole laiminlyönti lapsen huolenpidossa vanhemman taholta. Muutokset lapsen ulkoisessa olemuksessa kannattaa ottaa puheeksi vanhempien kanssa. 5
7 Vaikeavammainen henkilö, joka ei sanoilla pysty ilmaisemaan pahaa tai epämukavaa oloa, voi ilmaista sitä esim. levottomana liikehdintänä, ääntelyinä jne., jolloin vanhempi joutuu hyvin pienistäkin merkeistä tulkitsemaan tilannetta. Myös elämänpiiri on vaikeavammaisella lapsella monesti suppea ja vaihtelut vähäisiä, mutta hän nauttii tavallisista perusasioista, esim. ulkoilu on tärkeää terveyden kannalta, mutta myös siksi, että se antaa mahdollisuuden erilaisiin tuntemuksiin (kylmä / lämpö, tuuli jne.). Muista, että vammaiselle henkilölle fyysinen hyväolo on merkki siitä, että hän on arvokas. Yleisterveydenhoitoon tulee kehitysvammaisen lapsen kohdalla kiinnittää myös huomiota. Pieneltä tuntuvat vaivat voivat aiheuttaa suuria muutoksia lapsen käyttäytymisessä ja olemuksessa. Lasten kehitys on hyvin yksilöllistä. Kehityksen kulku on hienovaraista, jolloin ympäristön epäedulliset tekijät tai paineet voivat vaikuttaa kehityksen pysähtymiseen tai taantumaan. Kehityksen taantuma voi myös olla kehitysvammaisen lapsen kohdalla merkki esim. etenevästä sairaudesta. Tutkimuksissa on yleensä ensin suljettava pois sairauden mahdollisuus, mutta lisäksi myös huomioitava muut tekijät, jotka voivat aiheuttaa taantumaa tai kehityksen pysähtymistä. Onko lapsi jatkuvasti likainen / epäsiisti kyllä ei Ovatko lapsen vaatteet jatkuvasti epäsiistit Onko lapsen vaatetus säähän nähden tai muutoin sopimatonta 6
8 Onko lapsella tuhrimista, onko se lisääntynyt kyllä ei Onko lapsi kuivaksi opittuaan alkanut kastella uudelleen Onko lapsi jatkuvasti tai tiettyinä viikonpäivinä nälkäinen Onko lapsi kovasti lihonut / laihtunut Onko lapsi jatkuvasti tai usein väsynyt, unelias Onko lapsen fyysinen terveys huonontunut, lapsen olemus muuttunut Onko lapsella psykosomaattisia oireita (esim. vatsakivut, päänsärky, tai oireita, joihin ei löydy selitystä eikä syytä) Onko lapsella mustelmia selässä, olkavarressa, niskassa, kasvoissa, pakaroissa, reisien taka- tai sisäpinnoilla, käsien kummallakin puolella Onko lapsella selittämättömiä murtumia tai ruhjeita kehossa Onko polttamis- tai raapimisjälkiä kehossa tai muita ihovaurioita 7
9 Käyttäytyminen: Vammainen lapsi tarvitsee samanlaiset rajat kuin kuka tahansa muu lapsi. Rajattomuus tai muu lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti tuo käyttäytymiseen ongelmia ja lapsen olemukseen levottomuutta. On kuitenkin huomioitava, että kehitysvammainen lapsi toimii monesti lyhytjänteisesti, eikä hän jaksa keskittyä kauaa tekemisiinsä. Myös normaalit uhmaiät vaikuttavat käyttäytymiseen, samoin kuin lapsen vireystila. Mutta turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä kasvanut lapsi, myös vammainen lapsi, on luottavainen ja suhtautuu myönteisesti toisiin ihmisiin. Asioiden hahmottaminen on usein vammaisella lapsella erilaista kuin terveellä lapsella tai hänellä voi olla aistiherkkyyttä. Hän voi aistia (kuulla, nähdä, tuntea) asioita eri tavalla, joka taas voi vaikuttaa lapsen reagointiin. Sekä vammaisen lapsen, että terveiden sisarusten kommentit tai puheet kodin tilanteesta ja vanhempien tavasta toimia lasta koskevissa asioissa tulee huomioida ja niitä tulisi tarkastella avoimesti kuunnellen ja mahdollisesti asioita tarkentaen. Kokenut työntekijä pystyy arvioimaan lapsen puheiden uskottavuutta ja todellisuutta. Kehitysvammaisen lapsen kontaktinotto toiseen henkilöön saattaa olla hyvinkin rajua. Lapsi ei välttämättä ymmärrä miltä esim. koskettaminen tai kiinniottaminen toisesta tuntuu. Kun asioiden ilmaiseminen on puutteellista, eikä lapsi pysty kertomaan tuntemuksistaan, esim. kivut voivat aiheuttaa itsensä vahingoittamista (mm. pään hakkaaminen). Toisaalta, aggressiivinen käytös itseä tai toista henkilöä kohtaan voi myös olla merkki lapsen pahasta olosta, huonosta kohtelusta tms. Lapset, myös vammaiset lapset, ovat erilaisia luonteeltaan. Jos toinen lapsi epävakaassa sosiaalisessa ympäristössä käyttäytyy aggressiivisesti, toinen saattaa vetäytyä omiin oloihinsa. Lapsi oppii elämään näkymätöntä ja vaatimuksetonta elämää, jolloin hän jää täysin huomiotta. 8
10 Yleensä lapset ovat hiukan varautuneita vieraisiin ihmisiin, vaikka moni kehitysvammainen lapsi saattaakin ottaa helposti kontaktia myös tuntemattomaan. Vahva ripustautuminen vieraampaan henkilöön tai hyvin likeinen ja intensiivinen suhde vanhempaan on kuitenkin kysymyksiä herättävää. Vilkas mielikuvitus kuuluu joillakin kehitysvammaisilla lapsilla heidän ominaispiirteisiinsä. Lapsi ei välttämättä näe ongelmaa siinä, että hän kertoo mitä mielikuvituksellisimpia juttuja täytenä totena. Mutta valehtelu voi myös olla tietoinen tapa toimia. Käyttäytymistä onkin tarkasteltava kunkin lapsen kohdalla hyvin yksilöllisesti. Päihteiden käyttö tai näpistely ei useinkaan ole ongelma vaikeammin vammaisten lasten kohdalla, mutta lievemmin kehitysvammaisten lasten kohdalla ongelmia voi syntyä, koska tällainen lapsi voi joutua helposti toisen henkilön hyväksikäytön tai yllytyksen kohteeksi. Onko lapsen syöminen muuttunut, rajatonta ahmimista tai syömättömyyttä Onko lapsi selvästi alistunut tai apaattinen kyllä ei Onko lapsi poikkeuksellisen itkuinen Onko lapsi poikkeuksellisen levoton Liittyvätkö itkuisuus / levottomuus tiettyihin paikkoihin / tiettyihin ihmisiin, ovatko ne lisääntyneet 9
11 Onko lapsi hyvin ahdistunut, jännittynyt kyllä ei Onko keskittymiskyvyssä tapahtunut muutoksia huonompaan Onko lapsi hyvin pelokas, arka Saavatko kovat tai oudot äänet lapsen säpsähtelemään, onko säpsähtely lisääntynyt Onko lapsella pitkään kestänyttä tai toistuvaa vaikeutta nukahtaa illalla, yöheräilyä tai painajaisia, itkeekö lapsi herättyään Onko lapsella pelkoja nukkumaanmenoon liittyen Pelkääkö lapsi fyysistä kosketusta Pelottaako aikuisen lähestyminen lasta Joutuuko lapsi paniikkiin, kun häntä joudutaan esim. fyysisesti rajoittamaan Kieltäytyykö lapsi jatkuvasti kotiinlähdöstä esim. päivähoidosta / hoitojaksoilta. Takertuuko lapsi vieraaseen henkilöön 10
12 Onko lapsella karkailua kyllä ei Sattuuko lapselle usein tai toistuvasti tapaturmia Onko lapsi jatkuvasti omissa oloissaan ns. näkymätön, eikä ole kiinnostunut mitä ympärillä tapahtuu Viestittääkö lapsi vanhemman väsymistä, jaksamattomuutta Onko lapsi ns. alisuoriutuja esim. koulussa Onko lapsen kommunikaatio, liikuntakyky tai kokonaiskehitys pysähtynyt tai taantunut Onko lapsen omatoimisuustaidoissa tapahtunut selvää tai pidempään jatkuvaa taantumaa (esim. pukeutuminen, siisteys, ruokailu) Käyttäytyykö lapsi jatkuvasti hyvin uhmakkaasti Ilmeneekö aggressiivisuutta kotona, päivähoidossa, koulussa tai muissa tilanteissa Esiintyykö lapsen puheissa / leikeissä aggressiivisuutta Esiintyykö lapsen puheissa jotain itsensä vahingoittamiseen tai itsetuhoisuuteen viittaavaa 11
13 Onko aggressiivisuus lisääntynyt kyllä ei Onko lapsen kielenkäyttö usein tai jatkuvasti rumaa, tai sopimatonta Kiusaako lapsi usein tai jatkuvasti muita Vahingoittaako lapsi itseään, muita lapsia tai aikuisia Toimiiko lapsi ylipäänsä mielijohteidensa mukaan, ennalta arvaamattomasti Ovatko lapsen puheet seksuaalissävytteisiä Onko lapsella ylenpalttista masturbointia Onko lapsen leikeissä tai muussa käyttäytymisessä toisia lapsia tai aikuisia kohtaan ylikorostunutta seksuaalisuutta; intiimien paikkojen koskettelua, sivelyä yms. Satuileeko lapsi usein, onko satuilu lisääntynyt Valehteleeko lapsi toistuvasti Onko lapsi jatkuvasti piittaamaton säännöistä ja kielloista 12
14 Onko lapsi jäänyt kiinni näpistelystä kaupassa, kotona, kavereiden luona Onko lapsella kehitystasonsa mukaisesti vaikeuksia tunnistaa oikea ja väärä Onko lapsi helposti johdateltavissa, yllytettävissä epäsosiaaliseen käyttäytymiseen Onko lapsi kokeillut päihteitä (tupakka, alkoholi, huumeet) Käyttääkö lapsi toistuvasti päihteitä kyllä ei 13
15 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely (SEPA) ryhmä: Lääkäri: Maija Koivu Psykologi: Anneli Tynjälä Sosiaalityöntekijä: Outi Konttinen Hoitaja: Leena Pietarinen 14
16 VALMA- hanke Outi Konttinen Projektikoordinaattori/ sosiaalityöntekijä Honkalammen kuntayhtymä Marketta Holopainen sosiaalityöntekijä Honkalampi-säätiö Anu Kansala lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liperin kunta Tarja Pulkkinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä Lieksan kaupunki Copyright Valma-hanke /Honkalammen kuntayhtymä
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotEnsiarvioinnin tuki lastensuojeluun
Ensiarvioinnin tuki lastensuojeluun Valma-hanke 2004 2005 Ensiarvioinnin tuki (EAT) on suppeahko apukysymysten lista, joka on tarkoitettu työvälineeksi jokaiselle kehitysvammaisen lapsen ja nuoren kanssa
LisätiedotKALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA
KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT
LisätiedotLAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN
Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotLapsen vahvuudet 4-vuotiaana
Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana 1 Huoltajat Lapsi Neuvola Varhaiskasvatus Minä itse (lapsi piirtää oman kuvan) 2 HUOLTAJIEN LOMAKE 4-VUOTIAAN LAPSEN LAAJAAN NEUVOLATARKASTUKSEEN pvm / 20 Lapsen nimi Osoite
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN
1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero
LisätiedotBDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje
BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje (Poimittu BDI:n 21-osioiseen versioon (Beck et al. 1961) kuuluvat kysymyssarjat ja niiden pisteytysohjeet Terveys 2000 -tutkimuksen Kysely 1:ssä* (www.terveys2000.fi)
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotPERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016
PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016 Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille,
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
Lisätiedot4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotPÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä
PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen
LisätiedotVammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:
Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotLAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS
LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotMurrosikäisen kehitys
Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
Lisätiedotikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä
1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotSosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274
Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotHuostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä
Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotNELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotCP Q L Cerebral Palsy Quality of Life
Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotLapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012
Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat
LisätiedotSENSO PROJEKTI. Taustaa
SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
Lisätiedot(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI
(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITAJA: PERUSTIEDOT
KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITAJA: PERUSTIEDOT Työskentelen Pitkäaikainen perhehoito Tilapäinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito Perhehoitajan sijaistaminen 1 Perhehoitaja(t) Nimi Ammatti Työpaikka,
LisätiedotIkäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma
Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotPelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö
Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää
LisätiedotMITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?
Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotSopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2
Liite 9 LA2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2 Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssin
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty )
Pyreneittenkoirat - Luonne- ja käyttäytymiskyselyn kooste (päivitetty 10.2.2017) Yhteensä 30 uroksia 13 narttuja 17 kastroitu 3 steriloitu 4 luonnetestattu 5 MH-luonnekuvattu 0 Yleistä: Asuminen kerrostalossa
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotAlle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut
Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut 1. Hoidettavan henkilötiedot Haen omaishoidon tukena ensisijaisesti palkkiota palveluseteliä muuta, mitä? 1.1 Omaishoidettavan lapsen/nuoren
Lisätiedot