Lastensuojelun Keskusliiton lausunto liittyen oikeusministeriön muistioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastensuojelun Keskusliiton lausunto liittyen oikeusministeriön muistioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta"

Transkriptio

1 1/ Oikeusministeriölle OM 31/41/2015 Lastensuojelun Keskusliiton lausunto liittyen oikeusministeriön muistioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Lastensuojelun Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua oikeusministeriön (OM) muistiosta liittyen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Muistioon on koottu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) soveltamisessa OM:n tietoon tulleita konkreettisia ongelmia ja ehdotuksia lain uudistamistarpeiksi. Se, millaisia lainsäädäntötoimenpiteitä kyseiset esiin tulleet ongelmat ja ehdotukset edellyttäisivät, tulevat pohdittavaksi vasta varsinaisen lainvalmisteluhankkeen yhteydessä. Kyse on siis eräänlaisesta esikartoituksesta. Muistioon on valittu kommentoitavaksi lapsen tapaamisoikeuteen, oikeudenkäyntimenettelyyn ja lapsen huoltoon liittyviä useita erillisiä asiakokonaisuuksia. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että varsinaisen lainvalmisteluhankkeen yhteydessä lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (lapsenhuoltolaki) tarkasteltaisiin muutostarpeiden osalta kokonaisuutena. Keskusliitto esittää huolensa siitä, että yksittäisten säännösten muuttaminen tai korjaaminen ei ole säädöksen kokonaissystematiikan kannalta hyvä ratkaisu. Lapsenhuoltolain läpileikkaava tekijänä sekä lähtökohtana tulisi olla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen oikeudet ja erityisesti sopimuksen kannalta keskeinen lapsen edun periaate. LSKL korostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä lapsenhuoltolain uudistamisessa. Keskusliitto pitää myös tärkeänä, että lapsenhuoltolain uudistuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ja uudistusten tulee perustua tutkittuun tietoon. Lastensuojelun Keskusliitto arvioi lausunnossaan seuraavia asiakokonaisuuksia: 1) Vuoroasumisjärjestelyistä s. 2. 2) Tuetut ja valvotut tapaamiset s. 3 3) Muiden kuin vanhempien tapaamisoikeus s.4 4) Vieraannuttaminen ja muut tapaamiseen toteuttamiseen liittyvät vaikeudet s. 4 5) Oikeudenkäyntimenettely s. 6 6) Olosuhdeselvityksen hankkiminen kunnan ostopalveluna s. 7 7) Lapsen kuuleminen ja osallistuminen oikeudenkäyntiin s. 7 8) Toistuvat huoltajuusoikeudenkäynnit s. 11 9) Lapsen huoltoa ja huostaanottoa koskevien prosessien päällekkäisyys s ) Vanhempien oikeuksien ja velvollisuuksien täsmentäminen s ) Vanhemmuussopimus s ) Sovittelu ja muu varhainen tuki s. 12 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N S K Y D D Armfeltintie 1, Helsinki Armfeltsvägen 1, Helsingfors Puhelin/Telefon (09) Faksi/Fax (09)

2 2/13 1) Vuoroasumisjärjestelyistä Muistiossa tuodaan esille, että lainsäädäntöä olisi mahdollisesti tarpeen muuttaa siten, että lapsi voisi vuoroasumistilanteessa asua virallisesti kahdessa eri osoitteessa. Laissa ei ole erityisiä säännöksiä tilanteeseen, jossa lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona, jos nämä asuvat eri osoitteissa. Vaikka tapaamisoikeus olisi vahvistettu niin laajaksi, että lapsi tosiasiassa jakaa aikansa tasan vanhempien välillä, hän kuitenkin virallisesti asuu vain toisessa paikassa. Lastensuojelun Keskusliitto tiedostaa ongelmat, joita on tuotu esille liittyen siihen, ettei lapsella ole mahdollista asua virallisesti kahdessa eri osoitteessa. Kotikuntalain mukaan kotipaikan pohjalta ratkeavat esimerkiksi se, mikä kunta on ensisijaisesti vastuussa henkilölle järjestettävistä terveydenhuolto-, koulutus-, varhaiskasvatus- ja sosiaalipalveluista. Käytännössä ongelmallisia tilanteita on muodostunut myös koulukuljetusten kannalta. Esim. KHO 2006:10 ratkaisussa todettiin, ettei kunnalla ollut perusopetuslain 32 :n nojalla velvollisuutta myöntää oppilaalle koulumatkaetuutta isänsä luota. Tapauksessa lapsen väestörekisteriin merkitty asuinpaikka oli äidin luona. KHO:n ratkaisun perustumista erityisesti vanhempien valitsemaan asumisjärjestelyyn on tulkittu oikeuskirjallisuudessa siten, että tuomioistuin tarkasteli oikeutta kouluetuuteen pikemminkin vanhempien kuin oppilaan oikeutena. Erityisen ongelmalliseksi koulukuljetuskäytäntö on muodostunut vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta. Vuoroasumista selvittäneiden tutkimusten mukaan vuoroasuminen on monesti lapsen kannalta hyvä asia, mutta se ei ole siltikään kaikille perheille ja eri-ikäisille lapsille yleispätevä ratkaisu. Vuoroasuminen vaatii vanhemmilta hyvää yhteistyötä ja halua. OM:n muistiossa pohditaan, tulisiko lakiin ottaa säännökset siitä, milloin vuoroasuminen on yleensä lapsen edun mukaista. Jos laissa tullaan säätämään nimenomaisesti vuoroasumisesta, Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa asian tarkastelua lapsen oikeuksien ja lapsen edun näkökulmasta. Lapsen etua määriteltäessä on otettava huomioon koko YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisuus. 1 Sopimuksen oikeudet asettavat rajoja harkinnalle ja ilmentävät näkökohtia, jotka tekevät ratkaisusta lapsen edun mukaisen tai vastaisen. On korostettu, että lapselle parhaan vaihtoehdon punnintaan eri käytännön tilanteissa vaikuttaa myös ajantasainen ja uusin tutkimustieto lapsen kasvusta ja kehityksestä. Keskeistä lapsen edun mukaisen ratkaisun arvioinnissa on lasten omien näkemysten selvittäminen ja niiden huomioon ottaminen lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsen oikeuksien komitea onkin lapsen etua koskevassa yleiskommentissaan tuonut esille seikat, jotka tulee ottaa huomioon lapsen etua täysimääräisesti täytäntöönpantaessa. 2 Toistaiseksi on olemassa vähän tutkimuksia siitä, millaista lasten on asua rinnakkain kahdessa paikassa: Mitä lapsen kannalta tarkoittaa kahden kodin välillä liikkuminen ja miten arki ja rutiinit asettuvat lapsen arkeen? Parhaimmillaan vuoroasuminen mahdollistaa vakaan suhteen molempiin 1 Yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (3 artikla, 1 kohta). CRC/C/GC/14. 2 CRC/C/GC/14, kohta 16: Lapsen etua täysimääräisesti täytäntöönpantaessa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat: a) lapsen oikeuksien yleismaailmallinen, jakamaton, toisistaan riippuvainen ja toisiinsa liittyvä luonne; b) lasten tunnustaminen oikeuksien haltijoina; c) yleissopimuksen maailmanlaajuinen luonne ja ulottuvuus; d) sopimusvaltioiden velvollisuus kunnioittaa, suojella ja turvata kaikkia yleissopimuksessa määriteltyjä oikeuksia; e) toimien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset lapseen hänen kehittyessään.

3 3/13 vanhempiin ja vähentää taloudellisten huolien todennäköisyyttä. Tutkimuksissa on myös todettu, että vuoroasuminen edistää isän suurempaa osallistumista lapsen arkeen. Toisaalta tilanteessa, jossa vanhempien välillä on konflikteja ja riitelyä, lapset altistuvat vuoroasumisessa vanhempien riidoille ja voivat joutua riitelyn välikappaleiksi. Tärkeänä edellytyksenä vuoroasumiselle pidetäänkin vanhempien sopuisia välejä ja joustavuutta eron jälkeen. 3 Vuoroasuminen on hyvin moni-ilmeinen ilmiö ja sen onnistuminen riippuu useista eri tekijöitä. Vakiintuneelta vaikuttavat tilanteetkin voivat myös muuttua/vaihdella nopeasti. Asumismuotoa harkittaessa vanhempien tulisi saada tietoa vuoroasumisen onnistumisen edellytyksistä sekä riittävää tukea ratkaisun pohdintaan. Keskeistä on katsoa asiaa lapsen näkökulmasta ja selvittää hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan vuoroasumista pohdittaessa ja sitä toteutettaessa. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa 4 korostetaan, että jaettu vanhemmuus on yleensä lapsen etu. Vanhempien vastuita koskevissa päätöksissä ainoana perusteena tulee kuitenkin olla kyseessä olevan lapsen etu. Vanhemmuuden automaattinen luovuttaminen lain perusteella joko toiselle vanhemmalle tai molemmille vanhemmille on lapsen edun vastaista. Arvioidessaan lapsen etua tuomarin on otettava huomioon lapsen oikeus säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa sekä muut asian kannalta oleelliset tekijät. 2) Tuetut ja valvotut tapaamiset OM:n muistiossa pohditaan tuettujen ja valvottujen tapaamisten osalta, että asian selkeyttämiseksi ja oikeustilan yhtenäistämiseksi saattaisi olla tarpeen ottaa myös lapsenhuoltolakiin nimenomaiset säännökset. Nykytilanteessa tuetuista ja valvotuista tapaamisista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä 2006:7 ehdotettiin, että lapsenhuoltolakiin otettaisiin säännökset siitä, millä edellytyksillä tuomioistuin voi määrätä lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutettaviksi tuettuina tai valvottuina. Selvityksessä todettiin, että tällaisen määräyksen antamista on oikeuskäytännössä pidetty mahdollisena nykyisinkin, joten esitetyllä säännöksellä ei pyritty suoranaisesti muuttamaan oikeustilaa. Määräyksen antamisen edellytysten kirjaaminen lakiin olisi kuitenkin omiaan selkeyttämään oikeustilaa ja yhdenmukaistamaan käytäntöä. Selvityksessä ehdotettiin otettavan lakiin asiallisesti vastaavan sisältöiset säännökset myös siitä, millä edellytyksillä sosiaaliviranomainen voi vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen, jolla on sovittu tapaamisten toteuttamisesta tuettuina tai valvottuina. Lastensuojelun Keskusliitto pitää kyseisten säännösten ottamista lapsenhuoltolakiin periaatteessa kannatettavina. Keskusliitto kuitenkin korostaa, että lainvalmistelussa tulee tarkoin miettiä ja varmistaa lapsenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain tuettuihin ja valvottuihin tapaamisiin liittyvä säännösten ristiriidattomuus, sillä oletettavasti tulee olemaan tarkoitus soveltaa sekä sosiaalihuoltolakia että lapsenhuoltolakia yhtäaikaisesti. Keskusliitto ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä harkittaisiin myös sitä, että valvotuista vaihdoista säädettäisiin lapsenhuoltolaissa. 3 Leena Auttonen-Vaaraniemi & Hannele Forsberg: Vuoroasuminen lapsuuden paikkakokemuksina kolmen tyyppitarinan valossa. Yhteiskuntapolitiikka 5/2015; Hannariikka Linnavuori: Lasten kokemuksia vuoroasumisesta. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä, 2007; Malin Bergström & Emma Fransson & Bitte Modin & Marie Berlin & Per A Gustafsson & Anders Hjern: Fifty moves a year: is there an association between joint physical custody and psychosomatic problems in children? Research report CRC/C/GC/14 (2013), kohta 67.

4 4/13 3) Muiden kuin vanhempien tapaamisoikeus Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että lapsella on mahdollisuus ylläpitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin vanhempien eron jälkeenkin. YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan lapsen sukulaisuussuhteiden ylläpitämistä tulee kunnioittaa. Sukulaisuussuhteilla tarkoitetaan sopimuksessa lapsen suhdetta muihinkin läheisiin kuin omiin vanhempiin. 5 Tapaamisoikeuden vahvistaminen lainsäädännössä muille henkilöille kuin lapsen vanhemmille tuo kuitenkin mukanaan runsaasti vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä. Jos sopuisissa erotilanteissa lapsen vanhemmat useimmiten huolehtivat siitä, että lapsella on mahdollisuus säilyttää suhteensa myös muihin läheisiin ihmisiin kuten esimerkiksi isovanhempiinsa, koskisi tapaamisoikeuden vahvistaminen lähinnä riitaisia erotilanteita. Tällöin ongelmaksi käytännössä voi nousta, kuinka toteutetaan lapsen edun mukaisesti lapsen ja usean eri henkilön välille vahvistettuja tapaamisoikeuksia. Jo nyt riitaisissa eroissa toimivan tapaamisoikeuden vahvistaminen pelkästään lapsen ja molempien vanhempien välille voi olla hyvin haastavaa. Tarkoittaisiko tapaamisoikeuden vahvistaminen useampien henkilöiden ja lapsen välille jatkossa esim. sitä, että myös näitä tapaamisia tulisi järjestää tuettuina ja valvottuina? Voisiko pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että erityisen riitaisissa tilanteissa olisi yhtäaikaisesti vireillä useita lapsen tapaamisoikeuteen liittyviä oikeudenkäyntejä eri henkilöiden toimesta? OM:n muistiossa tuodaan esille mahdollisuus, että sosiaaliviranomainen vahvistaisi tuomioistuimen sijaan tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen lapsen ja muun läheisen henkilön kuin vanhemman välille. Tämä vaihtoehto kaipaa lisätarkennusta siitä, mitä tällä ehdotuksella pyritään saavuttamaan. Jos kysymys on riidattomasta tilanteesta, tulee tapaaminen lapsen ja henkilön välillä todennäköisesti sujumaan ilman erityisiä sopimuksiakin. Jos kyse taas on riitaisasta tilanteesta, tarvitaan varmaankin tuomioistuimen harkintaa asian ratkaisemiseksi. Keskusliitto korostaa, että jos lainsäädännön uudistamisessa päädytään siihen, että tapaamisoikeus voitaisiin vahvistaa lapsen ja muiden kuin lapsen vanhemman välille, tulisi siihen lähtökohtaisesti olla korkea kynnys. Sen vahvistamista tulisi ajatella tilanteessa, jossa siihen on erityistä syytä. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus suojaa tosiasiallista ja riittävän läheistä perhe-elämää, mikä korostuu myös EIT:n ratkaisukäytännössä. Tapaamisoikeutta ei tulisi vahvistaa lapsen ja henkilön välille vain henkilön aseman tai sukulaissuhteen perusteella, vaan lapsen ja henkilön välillä tulisi olla selkeä läheinen kiintymyssuhde. Toiseksi tapaamisoikeuden vahvistamiseen olisi aihetta vain tilanteessa, että olisi painavia perusteita olettaa, ettei se muuten toteutuisi. Ennen kaikkea tulisi muistaa, että kyse on nimenomaisesti LAPSEN oikeudesta pitää yhteyttä hänelle merkityksellisiin ja läheisiin ihmisiin. 4) Vieraannuttaminen ja muut tapaamisen toteuttamiseen liittyvät vaikeudet Lastensuojelun Keskusliittoon on tullut jonkin verran yhteydenottoja vanhemmilta, jotka kokevat, että lasta käännytetään häntä vastaan. Tilanne liittyy usein hankaliin huoltoriitoihin ja on vanhemman kannalta erityisen ikävä ja vaikea, sillä ulkopuolista apua ja tukea tilanteessa on vaikea löytää. Toisen vanhemman toiminta saattaa olla myös sillä tavoin hienovireistä, että 5 Lapsen oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, nimensä, kansalaisuutensa ja sukulaissuhteensa niin kuin niistä lainsäädännössä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti (lapsen oikeuksien sopimuksen 8 artikla).

5 5/13 näyttöä asiasta voi olla vaikea saada ja esittää ulkopuolisille. Erityisesti lapsen edun ja hyvinvoinnin toteutumisen kannalta vieraannuttaminen on ongelmallinen ja haitallinen ilmiö. OM:n muistiossa tuodaan esille lakialoite 27/2012 vp, jossa ehdotettiin nk. vieraannuttamiskiellon lisäämistä lapsenhuoltolakiin. Keskusliitto tuo esille, että voimassaoleva laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta velvoittaa lapsen huoltajaa turvaamaan lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsenhuoltolain 1 :ssä säädetään (lapsenhuoltolain 4 ). Lapsenhuoltolain 1 :n mukaan lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lastensuojelun Keskusliitto viittaa lakialoitteesta 27/2012 vp aiemmin annettuun oikeusministeriön lausuntoon. 6 Lausunnossa todetaan, että kielto vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmastaan sisältyy asiallisesti jo voimassa olevaan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Keskusliitto toteaa, että jos lainvalmistelussa päädytään pohtimaan vieraannuttamiskiellon lisäämistä lapsenhuoltolakiin, on arvioitava, mitä uutta ja oleellista sillä saavutetaan sekä myös sitä, mitä mahdollisia ongelmia se tuo tullessaan. Arviointia tulee tehdä nimenomaan lapsen edun kannalta ja lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta. OM:n muistiossa myös viitataan lakialoitteeseen 28/2012 vp, jossa ehdotettiin tapaamisoikeuden tahallisen estämisen kriminalisointia. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että tuomioistuimen päätöksessä lapsen edun mukaiseksi katsottu lapsen oikeus tavata vanhempaansa toteutuu myös käytännössä. Keskusliitto kuitenkin korostaa, että kriminalisointi on ja sen tulisi olla ultima ratio eli viimesijainen keino yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi. Sitä ennen tulisi selvittää perin pohjin muut vaihtoehdot asiantilaan vaikuttamiseksi. Keskusliitto kannattaa OM:n muistion ehdotusta, jonka mukaan tulisi pohtia toimia, joiden avulla tapaamisoikeuden toteutumista voidaan helpottaa. Keskusliitto korostaa, että lähtökohtana tulisi olla tapaamisten toteutuminen lapsen edun mukaisesti, jolloin lapsen yhteydenpito molempiin vanhempiin turvattaisiin ja riski siitä, että lapsi ajautuu entistä enemmän eroavien vanhempien valtataistelun välikappaleeksi, minimoitaisiin. OM:n muistiossa tuodaan esille myös lapsen asuinpaikan muuttamiseen (ns. relocation) liittyvät kysymykset. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus 7 asiaan liittyen kytkeytyy tiiviisti lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin, sillä Euroopan neuvoston lapsiohjelma Building a Europe for and with children ja Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategiat pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsiohjelman tavoitteena on sisällyttää lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön. Kuten suosituksessakin todetaan, niiden toteuttamisessa tulee huomioida paitsi lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvät velvoitteet myös Euroopan neuvoston ministerikomitean muut suositukset, 6 OM:n annettu lausunto, 176/43/2012: Oikeusministeriön näkemyksen mukaan lakialoitteessa ehdotettu kielto vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmastaan sisältyy asiallisesti jo voimassa olevaan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Nykyisen lain 1 ja 2 on tosin kirjoitettu yleisellä tasolla. Huollon sekä siihen liittyvän tapaamisoikeuden sisältö on laissa määritelty pitäen lähtökohtana positiivista toimintavelvoitetta: huollon ja tapaamisoikeuden tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempansa välillä. Nykyisen lain 10 ja 12 sääntelevät niitä tilanteita, joissa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa sopimusta tai päätöstä on tarpeen muuttaa. Tällöin voidaan ottaa huomioon mm. tapaamisoikeuden estäminen. 7 Recommendation CM/Rec(2015)4 of the committee of Ministers to member States on preventing and resolving disputes on the child relocation.

6 6/13 kuten esim. suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä 8. Kaikkia Euroopan neuvoston suosituksia tulee siis tulkita kokonaisuutena ja niiden toteuttamisessa keskeisessä asemassa ovat myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen oikeudet. Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa lämpimästi Euroopan neuvoston suositusten esille tuomista ja näkyvyyttä lainvalmistelussa. Keskusliitto kuitenkin korostaa, että suosituksista ei voida poimia yksittäisiä kohtia tukemaan ennalta päätettyjä näkökulmia vaan suositusten tarkoituksena on ohjata kokonaisvaltaisesti ottamaan huomioon, miten eri tilanteissa parhaiten voidaan punnita ja arvioida lapsen edun mukaista ratkaisua. 9 5) Oikeudenkäyntimenettely Lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä päätelmissään Suomelle tuonut esille huolensa pitkittyneistä huoltajuusriidoista ja kehottanut Suomea varmistamaan, että lasten huoltajuusriidat ratkaistaan asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon lapsen etu. 10 Myös EIT:n ratkaisukäytännössä on korostettu sitä, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat tulee käsitellä joutuisasti. Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa, että tulevassa lainvalmistelussa pohditaan määräajan säätämistä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ensimmäiselle istuntokäsittelylle. Asia on vaativa ja moniulotteinen, sillä on tuotu esille, että asioiden käsittely tuomioistuimissa pitkittyy osaltaan myös siitä syystä, että asiassa tarvittaviin sosiaaliviranomaisten selvityksiin kuluu huomattavasti aikaa. Oikeuskirjallisuudessa on nostettu esille, että lapsen kannalta on erittäin tärkeää saada huoltoriidassa nopea ratkaisu. Koska tuomioistuimen asiana on harkita lapsen edun toteutumista kokonaisvaltaisesti, on otettava huomioon myös ajan kuluminen harkittaessa oikeudenkäynnin kulkua perheasiassa. 11 Kuitenkin on syytä ottaa huomioon, että asian käsittelyn nopeus ei ole itseisarvo, mikäli se johtaa siihen, että nopeuden kustannuksella syrjäytyvät muut oikeudet. Keskusliitto korostaa tässä yhteydessä oikeuslaitokselle myönnettävien riittävien resurssien merkitystä sekä tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten välisen sujuvan yhteistyön tärkeyttä perheoikeudellisissa asioissa. OM:n muistiossa ehdotetaan myös määräaikaa sosiaaliviranomaisten selvitykselle. Keskusliitto kannattaa asian nostamista esille lapsenhuoltolain valmistelussa ja korostaa, että kuten lakivaliokunnan lausunnossa (LaVL 15/2005) todettiin, selvitysten viivästymiset liittyivät usein riittämättömiin sosiaaliviranomaisten resursseihin. Keskusliitto painottaa, ettei ole 8 Guidelines of the Committee of Ministers of the Council of Europe on child friendly justice (2010). 9 Esim. julkaisussa Journal of Family Law and Practice 2/2010 on laajasti pohdittu lapsen asuinpaikan muuttamiseen (relocation) liittyvää problematiikkaa kansainvälisestä näkökulmasta. 10 CRC/C/FIN/CO/4, kohdat 30 ja 31. Samaan asiaan kiinnitettiin huomiota myös komitean päätelmissä Suomelle vuonna 2005 (CRC/C/15/Add.272): Kohta 26. Komitea kiinnittää huomiota Suomessa esiintyviin erittäin pitkäaikaisiin huoltajuuskiistoihin, joilla saattaa olla kielteinen vaikutus lapsiin. Kohta 27. Komitea suosittelee, että lasten huoltajuutta koskevat riidat ratkaistaan tarkoituksenmukaisessa ajassa ja että eronneille perheille suunnattuihin tukitoimiin sisällytetään koulutettujen ammattilaisten tukipalvelu. 11 Anna-Kaisa Aaltonen: Ajatuksia ja kokemuksia perheoikeudellisten asioiden käsittelystä tuomioistuimessa. Oikeus 2000/3.

7 7/13 realistista asettaa lainsäädäntöön määräaikoja ilman riittävien toimintaedellytysten turvaamista. 6) Olosuhdeselvityksen hankkiminen kunnan ostopalveluna OM:n muistiossa nostettiin esille myös sosiaaliviranomaisten selvityksen hankkiminen kunnan ostopalveluna. Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Olosuhdeselvityksen tarkoituksena on selvittää tuomioistuimelle sellaisia seikkoja, joista näytön vastaanottaminen oikeudessa on hankalaa tai mahdotonta. Olosuhdeselvitys on siis osana sitä oikeudenkäyntiaineistoa, jonka perusteella tuomioistuin ratkaisee asian. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin tuotu esille, että oikeuskäytännössä selvityksen rooli usein muuttuu siitä, miksi lainsäätäjä on sen tarkoittanut. Selvitys saa oikeudenkäynnissä merkittävän aseman ja muuttuu ratkaisevaksi osaksi oikeudenkäyntiaineistoa, jonka perusteella tuomioistuimet tekevät päätöksensä. Lisäksi on todettu, että sosiaaliviranomaisen selvityksestä poiketaan harvoin; selvitys muuttuu suositukseksi tai asiantuntijalausunnoksi. Edellä mainittuun viitaten keskusliitto haluaa tuoda esille, että vaikka muodollisjuridisesti ei näyttäisikään olevan estettä hankkia olosuhdeselvityksiä ostopalveluna, niin käytännössä siihen liittyy oikeusturvan kannalta ongelmia. Tutkimuksissa on myös tuotu esille, että olosuhdeselvitykset ovat sisällöltään erittäin heterogeenisiä ja niiden laatimisen tavoissa on suuria alueellisia eroja paikkakunnasta riippuen. Myös perustelut on katsottu puutteellisiksi. 12 Keskusliitto haluaa tuoda esille, että selvitysten sisällössä oleviin puutteisiin voidaan vaikuttaa koulutuksella sekä tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten välisellä yhteistyöllä. Lastensuojelun Keskusliitto pitää erityisen tärkeänä, että selvitysten tekemiseen annetaan riittävästi asiantuntevaa koulutusta. Jos päädytään lainvalmistelussa arvioimaan olosuhdeselvityksen hankkimista ostopalveluna, tulee kouluttautumisvelvoite ulottaa myös ostopalvelutoimijoihin. Ilman riittävää ja yhdenmukaista koulutusta lasten ja vanhempien yhdenvertaisuus vaarantuu. Oma iso kysymyksensä on myös riittävä toiminnan laadunvalvonta. 7) Lapsen kuuleminen ja osallistuminen oikeudenkäyntiin YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Sopimuksen 12 artiklan mukaan jokaisella lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus omaan näkemykseensä ja sen vapaaseen ilmaisemiseen kaikissa häntä koskevissa asioissa. Artikla velvoittaa myös antamaan lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. 12 Aino Kääriäinen: Sosiaalitoimen olosuhdeselvitykset teksteinä johtopäätösten argumentointi ja puolelle asettumisen tulkinnat. Oikeus 4/2015; Maija Auvinen: Huoltoriidat tuomioistuimissa. Sosiaalitoimi selvittäjänä, sovittelijana, asiantuntijana. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 272. Helsinki, 2006.

8 8/13 Lapsella on myös oikeus odottaa, että hänen näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimuksen 3 ja 12 artikla täydentävät toisiaan, sillä sopimuksen 3 artiklaa ei voida soveltaa moitteettomasti noudattamatta 12 artiklan määräyksiä. Lapsen etua tulee aina tarkastella lapsen näkökulmasta: lapsen edun punninta edellyttää pääsääntöisesti lapsen näkemysten selvittämistä. Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla mahdollistaa erilaisten menettelytapojen käyttämisen lapsen kuulemiseen. Sopimus ei velvoita siihen, että lasta olisi aina suoraan kuultava tuomioistuimessa, vaan lapsen näkemysten ilmaiseminen voi toteutua myös edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä. Lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia siltä osin kuin ne mahdollistavat lapsen osallistumisen itseään koskeviin oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimissa tai vastaavanlaista valtaa käyttävissä hallinnollisissa viranomaisissa. Sopimuksessa menettelyllisillä oikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi oikeutta ilmaista oma näkemyksensä oikeudenkäynnissä. Lisäksi niillä tarkoitetaan tiedonsaantioikeutta asiakirjoista ja oikeutta nimetä edustaja oikeuskäsittelyä varten. Yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu mm. huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevat oikeudelliset menettelyt. Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että lapsenhuoltolain uudistuksen yhteydessä arvioitaisiin myös lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen soveltamisalan ulottaminen myös lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeviin asioihin.. Sopimuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaan: Tässä yleissopimuksessa lapsia koskevien asioiden käsittelyä oikeusviranomaisessa ovat perheeseen liittyvät, erityisesti vanhempainvastuun toteuttamista, kuten lasten asumista ja tapaamisoikeutta koskevat oikeudenkäynnit. Suomi on nimennyt yleissopimuksen mukaisiksi oikeusviranomaisessa käsiteltäviksi perheoikeudellisten asioiden ryhmiksi isyyden vahvistamisen, lapseksiottamista ja huostaanoton tuomioistuinkäsittelyä koskevat oikeudelliset menettelyt. Prosessin hyväksyttävyys edellyttää menettelyltä laadullisia ominaisuuksia kuten joustavuutta, asianosaisten laajaa osallistumismahdollisuutta sekä mahdollisuutta vaikuttaa menettelyyn ja sen lopputulokseen. Yksi keskeinen menettelyperiaate on kuulemisperiaate, jonka merkitys yksilöä suojaavana oikeusperiaatteena johtuu nimenomaan osallistumisoikeuden itseisarvosta. Tuomioistuinlaitoksen kehittämistyöryhmän mietinnössä on todettu, että tärkeimpänä oikeudenmukaisuuden kokemiseen vaikuttavana tekijänä on pidetty sitä, että asiakas on läsnä ja osallistuu oman asiansa käsittelyyn. Asiakkaan kuuleminen ei merkitse vain juridisen normin mahdollista toteutumista, vaan todellista asiakkaan omien näkökulmien ja käsitysten esille saamista. YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) työryhmän hyväksymissä suosituksissa Suomelle tuotiin esille, että Suomen tulisi varmistaa, että lapsia kuullaan heitä koskevissa oikeudenkäynneissä kehitysasteensa mukaisin menettelyin. Suomi on tarkastellut ja hyväksynyt esitetyt suositukset. Tässä yhteydessä Lastensuojelun Keskusliitto haluaa nostaa uudelleen esille em. Euroopan neuvoston ministerikomitean suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä. Ne painottavat lapsiystävällisen ympäristön merkitystä ja myös vaihtoehtoisten kuulemistapojen käyttämistä. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että Lapsiystävällisen

9 9/13 oikeudenkäytön suuntaviivojen mukaiset toimenpiteet ja esitykset tulisi ottaa paremmin huomioon tuomioistuinten toimintakäytännöissä. Lapsen osallisuudesta Lapsen lojaliteettiristiriidan kokeminen huoltoriidoissa on osoitettu monissa tutkimuksissa. Kiintymyssuhteet vanhempia kohtaan ovat erilaisia, joten lapsen on vaikea ymmärtää vanhempien välisiä kiistakysymyksiä itseään koskevina valintatilanteina. Tästä syystä katsotaan myös, että lapsen ei pidä joutua tahtomattaan vanhempien keskinäisten ristiriitojen osapuoleksi. Tämän riskin katsotaan sisältyvän lapsen kuulemiseen tuomioistuimessa. Kuitenkin lapsen kuuleminen voi olla myös myönteinen asia, jos lasta ei vaadita ottamaan kantaa vanhempien välisessä riitaan ja lapsi voi kokea, että hänen asemansa nähdään aidosti ja avoimesti ymmärtäen. Tällöin lapsi saa suojaa vanhempiensa riidalta ja rohkeutta ilmaista itseään. Ajattelutapa on esitetty jo lapsenhuoltolain 11 :ssä, jonka mukaan lasta on kuultava hienovaraisesti ja vahingoittamatta hänen suhdettaan vanhempiinsa. Lapsen kuulemisessa lapsi voi saada asiallista, ajankohtaista ja objektiivista tietoa epäselvässä tilanteessa sekä kokemuksen siitä, että hänen henkilökohtaiset tarpeensa ja toiveensa tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa liittyen lapsen osallisuuteen huolto-oikeudenkäynneissä on tuotu esille, että osallisuus on lapsille tärkeää ja usein lapset nimenomaisesti haluavat tulla kuulluiksi. Kyse ei siis ole siitä, että tilanteessa vaaditaan lasta tekemään päätöksiä tai valitsemaan vanhempiensa välillä. Tutkimuksissa on myös todettu, että mitä ristiriitaisemmassa tilanteessa lapset ovat, sitä tärkeämpänä he yleensä pitävät osallisuuttaan. Hallinto-oikeuksien käsittelemissä huostaanottoasioiden oikeudenkäynneissä 12 vuotta täyttäneiden lasten osallisuus on varsin tavanomaista, toisin kuin käräjäoikeuksissa käsiteltävissä huolto- ja tapaamisriidoissa. Lastensuojelulain ja lapsenhuoltolain sääntelyn eroavaisuuksien selitetään usein olevan seurausta asioiden oikeudellisesta luonteesta; yksityisoikeudellisissa perheasioissa keskiössä on vanhempien riitainen erotilanne, jonka pyörteisiin joutumiselta lasta pyritään suojaamaan. Lastensuojelussa katsotaan taas korostetusti olevan kyse lapseen itseensä kohdistuvasta päätöksenteosta, johon liittyy tahdonvastaisten toimenpiteiden mahdollisuus. 13 On kuitenkin tuotu esille, että tosiasiassa asioiden luonteeseen liittyvät erot eivät ole näin suuria etenkään lapsen näkökulmasta. Ensinnäkin, myös lastensuojeluasioissa keskiössä ovat usein monimutkaiset ja ristiriitaiset vanhempiin liittyvät tai heidän välisensä tilanteet. Toiseksi lapsen asumis-, huolto- ja tapaamisasioissa annetut ratkaisut vaikuttavat puolestaan mitä suurimmassa määrin pitkälle lapsen elämään ja niissä voidaan tehdä ratkaisuja lapsen tahdon vastaisesti. Molemmissa tapauksissa lapsen suhde toiseen tai molempiin vanhempiin on tapaamisten varassa ja varsinainen päivittäinen huolenpito on jommankumman vanhemman tai sijaisvanhempien vastuulla. 14 Vanhempien väliset suhteet voivat sekä huostaanotto- että avioerotilanteissa olla joko sovinnolliset tai vihamieliset ja riitaisat. Prosessuaaliset erot liittyen lapsen yksityis- ja 13 Suullinen tiedonanto: Virve de Godzinsky, tutkija, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), Helsingin yliopisto Suullinen tiedonanto: Virve de Godzinsky, tutkija, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo), Helsingin yliopisto

10 10/13 julkisoikeudellista hoivaa koskeviin asioihin ovat siis ongelmallisia, jos tilannetta tarkastellaan lapsen oikeuksien sopimuksen lapsen osallisuudelle asettamien vaatimusten sekä lapsen osallisuutta koskevan ajankohtaisen tutkimustiedon valossa. Lapsen oikeuksien komitea painottaa 15, että lapsella on kuitenkin oikeus olla käyttämättä kuulluksi tulemisen oikeuttaan. Lapsella on mahdollisuus mutta ei velvollisuutta ilmaista näkemyksensä. Sopimusvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että lapsi saa kaikki tarvittavat tiedot ja neuvot voidakseen tehdä oman etunsa mukaisen päätöksen. Lapsen osallistumisen on siis oltava vapaaehtoista ja omaehtoista. Tutkimusten perusteella tiedetään, että osallisuus oikeudenkäynnissä on stressaavaa myös lapsille, mutta oikeilla olosuhteilla ja aikuisten ymmärtävällä ja kannustavalla asenteella lapsen tilannetta voidaan helpottaa. Keskusliitto haluaa tuoda vielä esille biologiseen ikään perustuvan ikärajamäärittelyn ongelmia lainsäädännössä. Biologiseen ikään perustuvat ohjeelliset ikärajat lainsäädännössä muodostuvat valitettavan usein käytännön toiminnassa ehdottomiksi ikärajoiksi, jolloin aito pohdinta siitä, tulisiko lasta lapsen edun nimissä kuulla vai ei, jää valitettavan vähäiselle. Asia aktualisoituu esimerkiksi lastensuojelulain (LsL) osalta. Virve de Godzinskyn tutkimuksessa 16 todettiin, että lakiin kirjatuilla ikärajoilla on suuri merkitys lapsen osallisuuden toteutumisessa. Lastensuojelulaki velvoittaa hallinto-oikeuksia kuulemaan huostaanottoasioissa 12 vuotta täyttäneitä lapsia: LsL 20 :n mukaan 12 vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus lastensuojeluasioissa käyttää huoltajansa rinnalla itsenäistä puhevaltaa. Tutkimuksen mukaan tätä nuoremmat lapset kuitenkin jäävät helposti varsin näkymättömiksi ja alle 12-vuotiaiden kuuleminen on käytännössä harvinaista, vaikka LsL 86 sen mahdollistaakin. Esimerkiksi sellaista lapsen kehitystasoon tai kypsyneisyyteen liittyvää arviointia, mitä LsL:n esityöt ja lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät, ei löytynyt em. tutkimuksessa tarkastelluista hallinto-oikeuksien päätöksistä. Lapsen oikeuksien komitea korostaa velvollisuutta harkita lapsen etua aktiivisesti: päätöksentekijän on voitava osoittaa, että lapsen etua on arvioitu ja se on huomioitu ensisijaisena ratkaisuperusteena. Punnintanormina lapsen edun periaate ohjaa eri toimenpidevaihtoehtojen vaikutusten arviointiin. Lapsen oikeuksien komitea on todennut, että sopimuksen 3 artiklaa ei pidä tulkita niin, että se ohjaa yksittäisen lapsen edun arviointia vertaisryhmänä olevien lasten yleisesti määriteltävissä olevan edun tarkasteluun, vaan tulkinnan on oltava yksilökeskeinen. 17 Artiklan asianmukainen huomioon ottaminen estää siten sääntelyn ja sitä koskevan tulkinnan, jossa yksilöllisyys vaihdetaan standardisoituihin ratkaisumalleihin. 18 Oikeudellisessa päätöksenteossa lapsen etu on päätöksentekijän harkintavaltaa ohjaava, ensisijainen periaate. Harkinnassa on huomioitava lapsen mahdollisuus osallistua itseään koskevan asian käsittelyyn ja ilmaista mielipiteensä vapaasti, jolloin lapsen edun ja osallistumisen periaatteet täydentävät toisiaan. 19 Osallistumisen 15 YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009). Lapsen oikeus tulla kuulluksi. CRC/C/GC/12, kohta Lapsen etu ja osallisuus hallinto-oikeuksien päätöksissä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 267, CRC/C/GC/14: General comment No. 14 (2013) on the right of the child to have his or her best interests taken as a primary consideration (art. 3, para. 1)*, kohta Saarenpää, Ahti: Virallisen vastaväittäjän professori Ahti saarenpään Turun yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle antama päivätty lausunto. Eva Gottbergin väitöskirja: Perhe, elatus ja sosiaaliturva. Lakimies 7/1996, s CRC/C/GC/14, kohta 43.

11 11/13 periaate saa sisältöä lapsen kehittyvien valmiuksien huomioon ottamisesta (sopimuksen 6 artikla). Lapsen kehittyminen vaikuttaa lapsen kykyyn hankkia tietoa, osaamista ja ymmärrystä oikeuksistaan ja siitä miten he itse voivat vaikuttaa niiden toteutumiseen. Lapselle tarjottava tuki ja ohjaus auttavat lasta käyttämään oikeuksiaan. Edunvalvojasta Lastensuojeluasioissa edunvalvojan määrääminen on ollut mahdollista jo vuodesta 2001 lähtien sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 10 :n perusteella. Vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain 22 :n mukaan lapselle voidaan lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa. Edunvalvojan määräämisellä on lastensuojelussa tavoiteltu nimenomaan lapsen osallisuuden vahvistamista. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että käytännössä edunvalvojia ei määrätä kovinkaan usein. On myös esitetty, että edunvalvojien koulutuksen tulisi olla vielä systemaattisempaa ja yhtenäisempää ja tehtävien määrittely tarkempaa. Edunvalvojainstituution kehittämisen ja laajentamisen kannalta on erittäin tärkeää, että edunvalvojien koulutukselle ja toiminnan kehittämiselle ja seurannalle varataan riittävät resurssit. Asia on keskeinen lapsen oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen kannalta. 8) Toistuvat huoltajuusoikeudenkäynnit OM:n muistiossa tuodaan esille toistuvien huoltajuusoikeudenkäyntien yhtenä mahdollisena rajoitustoimenpiteenä julkisen oikeusavun saamisen rajoittaminen toistuvien huoltoriitojen osalta. Perustuslain 21 :ssä säädetään oikeusturvan takeista: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Keskusliiton mukaan se, että tarkoituksella estettäisiin toiselta osapuolelta mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa (evätään oikeusapu sitä tarvitsevalta, varattomammalta osapuolelta) loukkaa yksilön tosiasiallista mahdollisuutta päästä oikeuksiinsa ja on ongelmallinen myös yhdenvertaisuuden kannalta. 9) Lapsen huoltoa ja huostaanottoa koskevien prosessien päällekkäisyys Keskusliitto pitää tämän asiakokonaisuuden mukaan ottamista lainvalmisteluprosessiin suositeltavana ja korostaa, että on tärkeää selvittää miten prosessit tukisivat toisiaan mahdollisimman paljon. Esim. yhteiset koulutukset ja tiivis yhteistyö tuomioistuinlinjojen välillä voisi selkeyttää kokonaiskuvaa siitä, mikä ja millainen on lapsen tilanne rinnakkaisten prosessien ollessa käynnissä ja miten järjestää toiminta siten, että se olisi mahdollisimman selkeästi lapsen hyvinvointia tukeva ja lapsen edun mukainen. Rinnakkaisten prosessien hoitaminen edellyttäisi todennäköisesti myös tiivistä yhteistyötä käräjä- ja hallinto-oikeuksien välillä. Myös sosiaalitoimen osalta voitaisiin tässä yhteydessä miettiä keinoja, joilla lapsen näkemykset voitaisiin selvittää sekä huostaanotto että huoltoa koskevissa asioissa mahdollisimman vähän lasta kuormittaen. Tavoitteena tulisikin olla, että lapsen näkemysten selvittäminen tapahtuisi

12 12/13 lapsen oikeuksien sopimuksen ja lastensuojelulain edellyttämällä tavalla luonnollisena ja jatkuvana lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja lapsen välisenä kanssakäymisenä. 10) Vanhempien oikeuksien ja velvollisuuksien täsmentäminen OM:n muistiosta ei täysin selviä, onko tarkoitus harkita kaikkien hajallaan lainsäädännössä olevien toimivaltaan liittyvien asioiden siirtämistä lapsenhuoltolakiin. Periaatteessa keskusliitto kannattaa lainsäädännön selkeyttämistä siltä osin. On tuotu esille, että huolto käsitteenä suuntaa ajatukset vanhemman oikeuksiin, kun taas vanhempainvastuu vanhemman velvollisuuksiin lasta kohtaan. Vanhempainvastuun käsite on sisällöllisesti laaja ja moniulotteinen. Tästä syystä sen ottaminen lainsäädäntöön vaatisi perusteellista ja tarkkaa määrittelyä. 11) Vanhemmuussopimus OM:n muistiossa tuodaan esille vanhemmuussopimus, jota on esitetty lakialoitteessa 100/2014 vp. Lastensuojelun Keskusliitto arvostaa sitä, että vanhemmuussopimuksella pyritään vahvistamaan lapsenhuoltolain henkeä vanhempien yhteistoimintavelvoitteesta. Vanhemmuussopimuksen asema ja käytännön merkitys riitaisessa erotilanteessa jää kuitenkin epäselväksi ja sen tulkintaan liittyy ongelmia. Sopuisassa erotilanteessa taas lapsen asioista todennäköisesti kyetään sopimaan ilman erillistä etukäteen tehtyä sopimustakin. Suurimpana ongelmana vanhemmuussopimuskonstruktiossa keskusliitto pitää sitä, että vanhemmat sopivat lapsen asioista keskenään. Lapsen oikeuksien sopimuksen ja voimassaolevan lapsenhuoltolain henki kuitenkin korostaa vahvasti lapsen omien näkemysten selvittämistä. Lapsenhuoltolain 4 velvoittaa, että ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin. Lapsenhuoltolain 11 :n mukaan: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon lapsen kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. Keskusliitto ei näe tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella vanhemmuussopimuksella saavutettavan sellaista lisähyötyä, että sen toteuttaminen olisi tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. 12) Sovittelu ja muu varhaisen vaiheen tuki Sovittelun ja muiden vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen aktiivisempi käyttöönotto on keskusliiton mielestä kannatettava esitys. Kansainvälisesti niitä käytetään laajasti ja kokemukset ovat pääsääntöisesti olleet myönteisiä. Selvityksissä on myös todettu, ettei vanhempien tarvitse välttämättä päästä kaikista asioista sopuun, vaan vanhempien välistä riitaa lieventää jo se, että

13 13/13 edes jostain asioista päästään yhteisymmärrykseen. Muun muassa Euroopan neuvosto ja EU ovat viime vuosina korostaneet lapsiasioiden sovittelun tärkeyttä ja sovittelua korostetaan myös EN:n lapsiystävällisen oikeudenkäytön suuntaviivoissa. Myös lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä päätelmissään Suomelle suositellut lisäämään perheneuvontapalveluja eroa suunnitteleville vanhemmille. Lapsen oikeuksien sopimus koskee myös erilaisia sovinnollisia riidanratkaisumenettelyjä ja siksi esimerkiksi lapsen osallisuuteen myös sovittelussa on kiinnitettävä huomiota. 20 On kuitenkin myös tilanteita, jolloin oikeudenkäynti turvaa lapsen oikeudet sovittelua paremmin. Sovittelu ei tällöin saa toimia esteenä oikeudenkäyntiin pääsylle (Access to Justice). 20 Ks. Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Oikeusministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (2013)

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on

Lisätiedot

MUISTIO LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite

MUISTIO LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite MUISTIO Lainvalmisteluosasto Yksityisoikeuden yksikkö 25.1.2016 OM 31/41/2015 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 1. Muistion tarkoitus Tähän muistioon on koottu lapsen

Lisätiedot

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015 1 (5) HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS LAUSUNTO Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin 029 56 42000 15.2.2016 H 00028/16 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Oikeusministeriölle Viite: Lausuntopyyntönne

Lisätiedot

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki

Lisätiedot

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Oikeusministeriölle OM 31/41/2015 Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Ensi- ja turvakotien liitto ilmaisee hämmästyksensä siitä, että tästä lasten huoltoa

Lisätiedot

Lausunto Ehdotus on niin lapsen edun, kuin laadittujen sopimusten ja päätösten pitkäjänteisen toteutumisen kannalta ongelmallinen.

Lausunto Ehdotus on niin lapsen edun, kuin laadittujen sopimusten ja päätösten pitkäjänteisen toteutumisen kannalta ongelmallinen. Ida Pimenoff Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 15 c ) Huoltajat

Lisätiedot

Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta?

Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lastensuojelun Keskusliiton lausunto lapsenhuoltolain uudistamisesta annettu 30.11.2017 oikeusministeriön lausuntopyynnönperusteella lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Vastaukset on pyydetty ao. otsikoiden

Lisätiedot

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere Oikeusministeriö / lainvalmisteluosasto Asia: Lausunto lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunto ISAVI/2705/05.01.01.02/2017 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Maistraattien

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Esa Iivonen Lapsi erotilanteessa toteutuuko lapsen etu? Lapsiasiavaltuutetun seminaari 16.12.2014 Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Lapsen oikeuksien sopimuksessa (LOS) turvattujen oikeuksien

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Ei huomautettavaa.

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lastensuojelun Keskusliitto. Lausunto Asia: OM 31/41/2015

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lastensuojelun Keskusliitto. Lausunto Asia: OM 31/41/2015 Lastensuojelun Keskusliitto Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL) kiittää

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2.

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. PohjoisKarjalan käräjäoikeus Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? PohjoisKarjalan käräjäoikeus kiinnittää

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Asia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017

Asia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017 Helsingin käräjäoikeus 7.12.2017 laamanni Lausunto Asia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017 Yleistä Käräjäoikeus pitää esityksen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama

Lisätiedot

Lausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)

Lausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017) Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Lausunto 16.06.2017 Asia: OM 24/41/2015 Nimilain uudistamistyöryhmän mietintö Yleisiä huomioita Lausuntonne: NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Tuula Vilenius tuula.vilenius@oikeus.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön HAUS, 24.9.2015 17.5.2016 1 Lasten osallisuus ja kuuleminen Terhi Tuukkanen YTT, ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 17.5.2016 2 Miksi lasten osallisuus?

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Virve-Maria Toivonen LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2014/0202(COD) 5.2.2015 TARKISTUKSET 5-19 Mietintöluonnos Cecilia Wikström (PE544.476v01-00) ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Hiekkataipale irma.tolmunen@okv.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Tanja

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskevasta työryhmän mietinnöstä LAPS/8/2016 1.12.2017 1 /8 Oikeusministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 29.9.2017/ Lapsenhuoltolain uudistaminen (OM 31/41/2015) Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskevasta

Lisätiedot

Toteutuuko lapsen etu erotilanteessa?

Toteutuuko lapsen etu erotilanteessa? Esa Iivonen MLL:n Hyvinkään yhdistyksen seminaari lasten ja perheiden eroauttamisesta 7.5.2015 Toteutuuko lapsen etu erotilanteessa? Vanhemmuuden järjestäminen eron myötä - Vanhemmuus tulee järjesteltäväksi

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 24/2001 vp. Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta ALOITTEEN PERUSTELUT

Eduskunnalle. LAKIALOITE 24/2001 vp. Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta ALOITTEEN PERUSTELUT LAKIALOITE 24/2001 vp Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Voimassa oleva lainsäädäntö 1.1.1 Lapsen oikeudet uskonnonopetuksen osalta

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖLLE Lapsen suojelu

OIKEUSMINISTERIÖLLE Lapsen suojelu OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan työryhmän mietinnöstä Lapsenhuoltolain uudistaminen (OM Mietintöjä ja lausuntoja 47/2017) Väestöliitto ry toteaa seuraavaa: Työryhmä on perustanut mietintönsä

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri Lausunto 28.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli

Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Projekti Erolapsen edun toteutuminen on projekti, jota on tehty Isät lasten asialla yhdistyksessä. Lapsen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli

Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla 19.11.2015 Mikkeli Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa Merike Helander Lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander. lakimies, lapsiasivaltuutetun

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Lea Mäntyniemi lea.mantyniemi@finanssi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti RITVA TILTTI ritva@tiltti.net Organisaatio, jota vastaus edustaa Tuusulan vammaispalvelu

Lisätiedot

Oikeusministeriö. Viite: Lausuntopyyntönne OM 31/41/2015

Oikeusministeriö. Viite: Lausuntopyyntönne OM 31/41/2015 HELSINGIN HOVIOIKEUS Dnro: 42/7074/2016 Salmisaarenranta 71 PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 8.3.2016 Oikeusministeriö Viite:

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2.

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. Perhehoitoliitto ry Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Perhehoitoliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS Suvianna Hakalehto, lapsioikeuden apulaisprofessori LÄMMITTELYTEHTÄVÄ Keskustele parin kanssa hetki jostain mediassa esillä olleesta lasten oikeuksiin liittyvästä asiasta.

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sanna Suomi sanna.suomi@ylasavons

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota ennen kaikkea seuraaviin asioihin:

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota ennen kaikkea seuraaviin asioihin: 1/5 13.3.2014 Oikeusministeriölle Lastensuojelun Keskusliiton lausunto Lastensuojelun Keskusliiton lausunto: Käsittely- ja oikeusjärjestyksen muuttaminen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMINEN JA MILEIPITEEN MERKITYS TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen kuuleminen = tilaisuuden varaaminen lapselle kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan. Kuuleminen on lapsen oikeus.

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Suomen Psykologiliitto. Lausunto

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Suomen Psykologiliitto. Lausunto Suomen Psykologiliitto Lausunto 29.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lakiehdotus on monessa kohtaa parannus nykyiseen.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp Hallituksen esitys lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot