Ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden valtakunnallinen havaitsemisarkkitehtuuri
|
|
- Jussi Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden valtakunnallinen havaitsemisarkkitehtuuri REPO Ydinturvan kehittämishanke Ensimmäisen vaiheen loppuraportti Julkinen versio, syyskuu 2013 Säteilyturvakeskus Helsingin poliisilaitos Rajavartiolaitos Tulli Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos Helsingin kaupungin pelastuslaitos Liikennevirasto Poliisihallitus Sisäasiainministeriö Ulkoasiainministeriö
2 Tiivistelmä Y dinaineisiin ja muihin radioaktiivisiin aineisiin liittyvä viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen on lähtenyt käytännön tarpeista. Kenttätoimintaa ja tietojenkäsittelyä on ollut kehittämässä asialle vihkiytyneitä henkilöitä Helsingin poliisilaitoksella, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella, Puolustusvoimissa ja Säteilyturvakeskuksessa. REPO-hanke 1 on jatkumo yhteis työlle, jossa perinteinen viranomaistyö tehdään kaikki turvallisuusviranomai set kattavana toimintana. Hanke kes kittyy radioaktiivisiin ja ydinaineisiin (RN-aineet) liittyvien uhkien hallinnan kehittämiseen osana viranomaisten kokonaisvaltaista kemiallisiin, biologi siin, säteily-, ydinja räjähdeuhkiin koh distuvaa CBRNEtoimintaa (Chemical, Bio logical, Radiological, Nuclear, Explosives). Ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden ydinturva 2 on koordinoitava kansallisesti siten, että kaikki siihen liittyvä toiminta on sopusoinnussa kansallisen lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja muun säännöstön kanssa. Koordinoiva elin voisi olla sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva CBRNEneuvottelukunta. 3 Koordinoivan elimen tehtävänä on ar vioida kansallisen RN-havaitsemisarkkitehtuurin suorituskyky ja vastesuunnitelmat sekä viranomaisten toimintatavat ja infrastruktuuri. Nämä seikat ovat perustana terrorismin vastaisessa toiminnassa. On tärkeää huolehtia siitä, että kansallisen vasteen kehittämiselle on riittävät toimintaedellytykset sekä henkilöstön että teknisten järjestelmien osalta. CBRNEtoiminnan rahoitusta on ohjattava keskitetysti, jolloin saavutetaan kansallisesti yhteensopiva ja kustannustehokas järjestelmä. Koordinoivan elimen tehtävänä olisi mm. ohjata käytettävissä olevia resursseja. Kansallisen RN-aineiden havaitsemisarkkitehtuurin yhtenä tavoitteena on säästää tulevaisuudessa resursseja ja parantaa viranomaisten suorituskykyä rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Informaation yhteiskäyttö on viranomaistoiminnan kulmakivi. Oikea tieto oikeille käyttäjille oikeaan aikaan on ensiarvoisen tärkeää ydinturvan tehtävien onnistumiselle. Esimerkiksi oikea tieto vaarallisista aineista on saatava ensivasteen toimijoille nopeasti. REPO-hankkeen kautta luodaan viranomaisten yhteistoiminnalle uusi malli, joka on perustana RN-aineisiin liittyvän luvattoman toiminnan, rikollisuuden ja terrorismin torjunnalle. Tavoitteena on ongelmien kokonaisvaltainen käsittely kaikkien viranomaisten näkökulmasta. REPO-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on valmistunut ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden havaitsemisarkkitehtuuri, josta seuraa uudenlainen hankintaprosessi. Ensin määritellään viranomaisten tarpeet, ja sitten pyydetään yrityksiltä ratkaisuja näihin tarpeisiin eikä järjestetä kilpailua olemassa olevan teknologian pohjalta. REPO-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin kehitettävät säteilytiedustelumenetelmät, jotka on kuvattu hankkeen ensimmäisen vaiheen ei-julkisessa loppuraportissa. 1 REPO-hanke on viranomaisten yhteinen kaksivaiheinen projekti valtakunnallisen ydinturvan ylläpitämiseen. 2 Tässä raportissa sanaa ydinturva käytetään englanninkielisen termin nuclear security käännöksenä. 3 Ydinenergialain (56 3. momentti) mukainen ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunta käsittelee ydinlaitosten turvajärjestelyjä. 2
3 1. Havaitsemisarkkitehtuurin suunnitteluperustana on yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien ennaltaehkäisy ja erilaisten tilanteiden ja kohteiden hallinta Kansainvälinen Atomienergiajärjestö (IAEA) ja Euroopan unionin (EU) CBRN Action Plan määrittelevät ydinturvan kolme peruspilaria 1. Ennalta ehkäiseminen (Prevention), 2. Havaitseminen (Detection) ja 3. Vaste (Response). Rikosten ennaltaehkäiseminen on ydinturvan ensisijainen päämäärä. Niinpä ennaltaehkäisy on tärkeämpi toiminnan elementti kuin havaitseminen ja vaste, sillä nämä ovat vain keinoja toteuttaa päämäärä. Mitä, missä, milloin, miten ja kuka ovat keskeisiä kysymyksiä kaikilla kolmella pilarilla. Nämä kysymykset tuovat hyvin esille myös sen, miksi eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyö kattavan ydinturvan luomiseksi on tärkeää. Jokainen taho katsoo näiden kysymysten kautta ydinturvaa omasta näkökulmastaan ja näin saadaan mahdollisimman monipuolinen näkemys sen toteuttamisesta. Ydinturvaan kuuluu olennaisena osana hälytysten arviointi ja käsittely. Tätä varten IAEA määrittelee kaksi toimintoa: valvontalaitteen tuottaman hälytyksen oikeellisuuden arviointi (initial assessment) ja havainnon turvallisuusmerkityksen arviointi (assessment process). Hälytykseen reagoi ensivasteen toimija, jonka tulee saada tarvittaessa tukea säteilyasiantuntijalta. IAEA määrittelee riskin (risk) uhkan (threat) toteutumisen ja sen seurausten (consequences) yhteisvaikutuksena. 4 Uhkan toteutumisen todennäköisyyttä kuvataan uskottavuudella (likelihood), johon vaikuttaa uhka ja kohteen haavoittuvuus (vulnerability). Tietyn uhkan takana on skenaario, jonka merkittävin tekijä on yhteiskuntaa uhkaava vastapuoli rikolliset, terroristit, ilkivallan tai häiriön tekijät (adversaries). Skenaarioon vaikuttaa myös materiaalin saatavuus ja itse kohde (kuva 1). Suomessa turvallisuusterminologia on horjuvaa, eikä se ole kaikilta osin yhteneväistä kansainvälisen käsitteistön kanssa. Osasyy tähän on se, että suomenkielessä on vain yksi sana turvallisuus, kun taas erityisesti englanninkielessä on kaksi sanaa safety ja security. Lisäksi Suomessa käytetään usein ilmauksia vaara, vaaratekijä, vaaran / vaarojen arviointi tai vaara-arvio 5, joilla viitataan uhkaan ja tapahtuman seurauksiin. Yksi ydinturvan tärkeä kehittämiskohde onkin yhteinen terminologia. Se luo vankan perustan ohjeistolle. Tapauskohtaiseen turvallisuusarvioon kuuluu kaksi osa-aluetta: välittömän uhkan arviointi ja siitä aiheutuvien seurausten arviointi. Edellisen tekee poliisi tukenaan Säteilyturvakeskus. Jälkimmäinen on luonteeltaan tilanteen seurausanalyysiä, ja säteilyvaaran arvioinnin osalta vastuun kantaa Säteilyturvakeskus. 4 Threat Assessment and Risk-Informed Approach for Implementation of Nuclear Security Measures for Nuclear and other Radioactive Material Out of Regulatory Control, IAEA Nuclear Security Series (Draft), Vienna, Sana vaara soveltuu äkillisiin tapahtumiin kuvaamaan muuttunutta tilannetta. Sitä ei tulisi käyttää riski- tai uhka-arvioiden yhteydessä. 3
4 Ydinturvan riskien määrittäminen pitkällä aikavälillä antaa suuntaa vasteen kehittämiseen. RN-aineiden riskiarvio määrittää viranomaisvasteen kehittämisen perusteet. Äärimmäisenä riskinä voi olla ydinräjähteen käyttö. Toisaalta uhka voi arjessa olla ilkivaltaa, uhkailua tai häiriköintiä vaarattomalla tai vain lievästi säteilevällä aineella. RISKI Uhka Uskottavuus (todennäköisyys) Haavoittuvuus Seuraukset Skenaario Rikolliset Materiaali Kohde Kuva 1. Riskin, uhkan ja seurausvaikutusten suhde. Uhka ja kohteen haavoittuvuus määrittävät tapahtuman uskottavuuden (todennäköisyyden). Riski on uskottavuuden ja tapahtuman seurausten yhteisvaikutus (tulo). Huomaa, että vaikka uhka on suuri, voi riski olla pieni, jos kohteen haavoittuvuus on vähäinen tai seurausvaikutukset on minimoitu. 4
5 2. Viranomaisten yhteistoimintaa ohjaamaan tarvitaan kansallista koordinaatiota Ydinaineita ja muita radioaktiivisia aineita koskeva havaitsemisarkkitehtuuri on koordinoitava kansallisesti yhden elimen kautta siten, että kaikki toiminta on sopusoinnussa kansallisen lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja muun säännöstön kanssa. Kansainvälisen Atomienergiajärjestön mukaan koordinoivan elimen (Coordinating body or mechanism) tehtäviin kuuluu: 6 1. Varmistaa, että kansallisen havaitsemisstrategian kehittäminen perustuu monikerroksiseen syvyyspuolustukseen (defence in depth) ja että sillä on riittävät resurssit. 2. Varmistaa, että on kehitetty kansallinen vastesuunnitelma mahdollisen häiriö-, uhka- tai terroriteon varalle; vasteen tulee olla asteittaista (graded approach) ja perustua uhkaan. 3. Valvoa kansallisen havaitsemisarkkitehtuurin ja viranomaisvasteen toteuttamista. 4. Arvioida ja tunnistaa mahdolliset ydinturvan kansalliset heikkoudet ja resurssitarpeet; panna alulle korjaavia toimenpiteitä säännölli sesti. 5. Varmistaa, että viranomaistoiminnan yhteyshenkilöt (point of contact) toimivat koordinoidusti. 6. Varmistaa toimivaltaisten viranomaisten tuottaman operatiivisen informaation luotettava ja laaja valtakunnallinen yhteiskäyttö ydinturvaa koskevissa tapahtumissa. 7. Varmistaa, että kaikki ydinturvaa koskevat tapahtumat raportoidaan, ja kannustaa viranomaisia vaihtamaan tietoa keskenään. Raporteilla ja ilmoituksilla tulisi olla yhteinen formaatti. 8. Varmistaa, että viranomaiset tekevät yhteistyötä vasteen kehittämiseksi muiden valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. 6 Recommendations on nuclear and other radioactive material out of regulatory control, IAEA Nuclear Security Series No. 15, Vienna,
6 3. Ydinturvatietoisuus, koulutus ja harjoitukset ovat olennainen osa arkkitehtuuria Tärkeä osa havaitsemisarkkitehtuuria on viranomaisten tarpeiden ja suorituskykyvaatimusten määritteleminen yhteensopivan teknologian kehittämiseksi. Tekniset järjestelmät ovat usein kalliita, ja voidaankin perustellusti kysyä ovatko hankinnat aina järkeviä ja toimivia. Kokonaisvaltaisen arkkitehtuurin avulla vastetta voidaan kehittää kansallisesti mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja saada resurssit toimimaan kokonaisuutena eri viranomaisten kulloinkin ilmenevien tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää sitä, että teknologia on yhteensopivaa ja tiedonsiirto on tosiaikaista riippumatta siitä missä toimitaan. Olennainen osa teknologiaa on informaation yhteiskäyttö ja analysointi sekä asiantuntijatasolla että operatiivisella tasolla yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. 3.1 CBRNE-tietoisuutta systemaattisesti päättäjille ja alan toimijoille CBRNE-aineiden rikollinen käyttö antaa mahdollisuuden ihmisten vahingoittamiseen suuremmassa mittakaavassa kuin mitä perinteisillä aseilla ja räjähteillä voidaan saada aikaan. Psykologinen vaikutus on pahimmillaan yhteiskunnan toimintoja lamaannuttava. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta (YTS). 7 Strategian valmistelu toteutettiin laajapohjaisena työnä, johon osallistuivat viranomaisten lisäksi elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat. Periaatepäätös korvaa vuonna 2006 annetun päätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. YTS:ssä on myös huomioitu CBRNE-uhkat ja -onnettomuudet, koska niillä on toteutuessaan laajamittaiset vaikutukset yhteiskunnassa. Myös kansallisessa terrorismin torjunnan strategiassa CBRNE-aineet on mainittu olennaisena osana uhkia, mutta tämä saattaa antaa liian terroristipainotteisen kuvan vaarallisten aineiden käytöstä. Näin uhka voidaan kokea etäisenä. Keskeistä on, että viranomaisyhteistyötä, ennaltaehkäisevää toimintaa ja kansallista vastetta kehitetään suunnitelmallisesti ministeriöiden yhteisessä ohjauksessa esimerkiksi asiaan keskittyvässä neuvottelukunnassa, jolle annettaisiin koordinoivan elimen tehtävät (luku 2). Kansallisesti neuvottelukunnan tehtävänä olisi CBRNE-strategian luominen, mikä käytännössä tarkoittaa eri viranomaisten entistäkin kehittyneempää yhteistyötä aivan eri tasolla kuin nyt tehdään. Myös EU-toimintaohjelmien tuomat velvoitteet tulee ottaa huomioon uudessa strategiassa. Terrorismin torjunnan strategia päivitetään vuonna Koulutusta ja harjoituksia viranomaisosapuolille yhteisesti Viranomaisten kouluttaminen eri tasoilla on osa kansallista arkkitehtuuria. Koulutuksen keskeisiä elementtejä ovat 7 6
7 tietoisuus uhkista, menetelmät, harjoittelu, tulosten arviointi ja vakaan viranomaistoiminnan jatkuvuus. Jatkuvuus tarkoittaa yhteistyön ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä, jossa toistuvat muut arkkitehtuurin keskeiset elementit. EU:n komissio korostaa tarvetta määrittää alat, joiden turvajärjestelyt ovat riittämättömät. Keskinäisellä yhteistyöllä parannetaan suuririskisten CBRNE-aineiden tuotannon, varastoinnin, käsittelyn ja kuljetusten turvallisuutta. Ennaltaehkäisevä työ on keskeinen osa arkkitehtuuria ja siinä korostuu eri osapuolten välinen yhteistyö. Viranomaisten koulutuksessa merkittävä haaste on ensivasteen toimijoiden peruskoulutus. Ensivasteen toimijat pelastus, poliisi ja ensihoito ovat ensimmäisenä tapahtumapaikalla ja heistä tulee helposti autettavia, ellei heillä ole perusosaamista CBRNE-uhkista ja henkilökohtaisesta suojautumisesta. Tietoisuus CBRNE-aineista ja niihin liittyvästä rikollisesta ja lainvastaisesta toiminnasta sekä viranomaisvasteesta suojautuneena eri tilanteissa tulee integroida osaksi ensivasteen toimijoiden koulutusta. 3.3 Yleisön turvallisuustietoisuuden lisääminen tiedotuksen ja valistuksen kautta Uhkakuvien tiedostaminen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa antaa eri viranomaisille hyvän pohjan viedä asiaan liittyvää tiedotusta ja valistusta kansalaisille. Viime vuosien väkivaltaiset tapahtumat Suomessa ja ulkomailla (koulusurmat, Norjan tapahtumat) ovat herättäneet pelkoa ja epävarmuutta. Tämä asettaa haasteita viranomaisten tiedon hankinnalle, tiedottamiselle ja kriisiviestinnälle. Ongelmallista on myös sosiaalisen median ja viranomaistoiminnan yhteensovittaminen tiedottamisen keinoina. Kansalaisilla on paljon tietoa, mutta he eivät välttämättä ymmärrä tiedon merkitystä. Tärkeä kysymys onkin, miten oudosta tapahtumasta tai havainnosta ilmoittamisen kynnys saadaan mahdollisimman alas eri median keinoin. Viranomaisten hyvätkin ajatukset ja neuvot saattavat mennä hukkaan pelkästään sen vuoksi, ettei niitä osata markkinoida oikealla foorumilla. Viranomaisilla on oltava monipuolisia tapoja viestiä aktiivisesti kansalaisten kanssa. Tämän lisäksi tarvitaan systemaattista tiedonvaihtoa eri viranomaisten välillä, jotta varmistetaan tiedon päätyminen oikeille tahoille. Poliisin lanseeraama Nettivinkki on mahdollistanut matalan kynnyksen ilmoittaa poliisille mitä erilaisimmista rikoksista ja uhkista. Ilmoituksia tulee yleisöltä kiitettävästi ja ne päätyvät poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteiselle PTR-keskukselle. Näin luodaan edellytykset informaation yhteiskäytölle ja analysoinnille, mikä on myös olennainen osa RN-havaitsemisarkkitehtuuria. 7
8 4. Informaation yhteiskäyttö (information sharing) tunnustetaan viranomaistoiminnan kulmakiveksi ja se kehitetään operatiivisesti toimivaksi Oikean tiedon tehokas välittäminen ja hyödyntäminen antavat mahdollisuuden optimaaliseen viranomaistoimintaan. RNai neiden havaitsemisarkkitehtuuriin kuuluu monenlaisia informaation käyttäjiä; jokaisella heistä on oma yksilöity tiedon tarve. Oikea tieto oikeille käyttäjille oikeaan aikaan on ensiarvoisen tärkeää ydinturvan tehtävien onnistumiselle. Esimerkiksi oikea tieto vaarallisista aineista on saatava ensivasteen toimijoille nopeasti. Havaitsemisarkkitehtuurin kaikilla osaalueilla on sitouduttava hyvään tietoturvaan, jotta luottamus yhteistoimintaan ja tiedon eheys säilyvät, mutta silti tiedot ovat saatavilla niitä tarvitseville. Havainto- laitteiden eristetty paikallinen käyttö rajoittaa kokonaisjärjestelmän tehokkuutta. REPO-hankkeessa keskitytään yh - teisten palvelujen kehittämiseen ha vaintojärjestelmien näkökulmasta. Hallinnon turvallisuusverkko TUVE tuottaa aikanaan kattavasti turvatun tie donsiirtomahdollisuuden. Havaitsemisarkkitehtuurin teknisessä toteutuksessa on tärkeää määritellä vaatimukset (formats and protocols) osapuolten tuottaman mittaustiedon reaaliaikaiseen välittämiseen. Tietoliikenteen turvaamisen merkitys korostuu uudessa arkkitehtuurissa. Kaikkien turvallisuusviranomaisten tulisi liittyä TUVE-verkkoon. 5. Säteilytiedustelumenetelmiin yhdistetään tietojenkäsittely etätuen kautta Ydinturvan säteilymittausten tarkoituksena on uhkan varhainen havaitseminen ja sen turvallisuusmerkityksen arvioiminen, jotta saatua informaatiota voidaan käyttää oikein mitoitettuun vasteeseen. Vaste ei saa olla ylilyönti eikä aliarvio. Niinpä informaation laatu on kriittistä. Tätä varten uudessa havaitsemisarkkitehtuurissa säteilytiedustelumenetelmiä kehitetään kiinteiden havainnointijärjestelmien rinnalle. Viranomaisten välinen yhteistyö on tehokkaan ydinturvan perusta. Kaikilla osapuolilla ei kuitenkaan ole käytettävissään säteilyasiantuntijoita, jotka voisivat tulkita havainnot oikein. Suomessa spektrometrisen analyysin kenttäosaamista on Säteilyturvakeskuksessa ja Puolustusvoimissa. Päivystystoimintaa kehitetään palvelemaan entistä monipuolisemmin eri viranomaisten kenttämittaustoimintaa (24 / 7 etätukitoiminto, reachback). 8
9 6. Havainnointijärjestelmiä arvioidaan kriittisesti ydinturvan eri osa-alueilla Kokonaisvaltainen havaitsemisarkkitehtuuri tarkastelee yhdeksää ydinturvan osa-aluetta, joissa viranomainen voisi puuttua uhkaan. Ne voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen ulkomaat, raja-alue ja kotimaa (kuva 2): Ulkomaat: 1. Ydinlaitokset tai radioaktiivisia aineita käsittelevät laitokset ulkomailla 2. Kuljetukset laitosten ja rajanylityspaikkojen välillä ulkomailla 3. Rajanylityspaikat ulkomailla Havaitsemisarkkitehtuuri perustuu kerroksittaiseen lähestymistapaan. Vaaralliset aineet voidaan havaita useissa eri vaiheissa ennen kuin niitä käytetään rikollisiin tarkoitusperiin. On tärkeää tarkastella huolellisesti kaikkia osa-alueita ja ottaa huomioon taloudelliset ja muut realiteetit. Näin luodaan kansallinen lähestymistapa, jolla saavutetaan paras mahdollinen tulos ydinturvan edistämiseksi. Raja-alue: 4. Kuljetus lähdemaasta kohdemaahan 5. Rajanylityspaikka Kotimaa: 6. Kotimaiset ydinlaitokset tai radioaktiivisia aineita käsittelevät laitokset 7. Maanlaajuinen havainnointi kuljetukset, liikenteen solmukohdat 8. Havainnointijärjestelmät turvaetäisyydellä kohteesta 9. Kohde 9
10 1 2 3 RN-aineet 4 A. Ulkomaat B. Raja-alue Rajavartiolaitos Pelastuslaitos C. Kotimaa Asiantuntijaorganisaatiot Liikennevirasto Kuva 2. Ydinturvan osa-alueet ulkomailla, raja-alueella ja kotimaassa. 10
11 li Tu l 5 Po l iis i 8 9 ST U K Turvallinen yhteiskunta 7 Kohde 6 Pu RN-aineet ol us tu sv oi m at Ydinvoimalat, teollisuus, sairaalat, laboratoriot 11
12 7. Tutkimusta ja kehitystä toteutetaan ydinturvan kansallisen tarpeen lähtökohdista Tekesin politiikka Innovatiiviset julkiset hankinnat (IJH) tukee ajatusta teknologiasta viranomaislähtöisenä kokonaisvaltaisena ratkaisuna. Hyvänä esimerkkinä on REPO-hanke, jossa viranomaiset yhdessä määrittelevät kaikkien käyttöön tulevan teknologian vähintään proof-of-concept-tasolle, ja sitten toisessa vaiheessa yrityksille annetaan mahdollisuus demonstroida ratkaisuja. Lopuksi viranomaiset tekevät tarkat vaatimusmäärittelyt hankintaa varten. Lupaavaa turvallisuusteknologiaa voidaan tutkia ja kehittää viranomaisvoimin teknologian valmiusasteen (technology readiness level, TRL) tasolle 4 tai 5. Sen jälkeen etsitään kumppaniksi yksityinen sektori, joka tekee teknologiakonseptista hallitusti tuotteen nostamalla TRL-tasoa pykälän kerrallaan (taulukko 1). Tämä menettelytapa varmistaa, että haluttu tavoite saavutetaan ennen kuin tehdään suuren luokan investointeja. Taulukko 1. Teknologian valmiusasteet. TRL Teknologian valmiusaste Technology Readiness Level 9 Järjestelmää on käytetty menestyksekkäästi operatiivisissa tehtävissä 8 Järjestelmä on testattu ja valmis operatiivisesti 7 Järjestelmän tai prototyypin demonstraatio operatiivisessa ympäristössä 6 Järjestelmän tai prototyypin demonstraatio oikeanlaisessa ympäristössä 5 Toimintojen validointi oikeanlaisessa ympäristössä 4 Kehitys ja validointi laboratoriossa (osakokonaisuudet ja niiden kytkennät toisiinsa) 3 Kriittisten toimintojen ominaisuuksien todistaminen analyyttisesti tai kokeellisesti (proof-of-concept) 2 Teknologiakonsepti on selvillä ja sovellus tunnistettu 1 Periaatteet on ymmärretty ja julkaistu Teknologian sovellukset Yritykset Applied Teknologian kehittäminen Advanced Perustutkimus Yliopistot Basic 12
13 8. Ydinturvan kansainväliseen kehitykseen vaikutetaan aktiivisesti Kansallinen ydinturva on kattavaa vain, jos se ottaa riittävästi huomioon RNaineisiin liittyvät kansainväliset uhkat ja niiden toteutumisen seuraukset. Ydinturvan kansainvälinen merkitys ymmärretään yhä paremmin ja sen kehittämistä pidetään tärkeänä kaikkialla. Uhkan torjumiseksi aloitetaan kehityshankkeita ja varataan rahoitusta. Tällainen kehitys näkyy selvästi sekä IAEA:n toiminnassa että myös EU:n hankkeissa (esim. Instrument of Sta bility). Koska monet hankkeet ovat alkuvaiheessa ja kyseessä on pitkäaikainen prosessi, joka toteutetaan projekteina, Suomella on hyvät mahdollisuudet osallistua aktiivisesti näihin hankkeisiin. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta hankkeesta on Säteilyturvakeskuksen ja Ukrainan viranomaisten yhteistyö, jonka tuloksena Ukrainaan luotiin moderni säteilytiedustelukyky. Kansainväliseen kehitykseen vaikuttaminen voidaan nähdä kaksiosaisena. Yhtäältä osallistutaan kehityshankkeisiin, joissa luodaan uutta osaamista: parannetaan laitteita, menetelmiä ja konsepteja. Samalla vaikutetaan aktiivisesti alan hyvien käytäntöjen dokumentointiin ja alan standardien kehittämiseen. Tätä kautta opitaan myös itse. Toisaalta osallistutaan muiden maiden ydinturvan ja erityisesti RN-mittausvalmiuden kehittämiseen osana Suomen laajempaa CBRNE-osaamisen aktiivista myymistä sekä viranomaisten tukihankkeissa että kaupallisin perustein. Kansainväliseen kehitykseen pyritään vaikuttamaan eri tavoin. Osallistuminen vaatii sekä Suomen että vastapuolen hyväksyntää, yhteistyötä ja rahoitusta. Sen vuoksi osallistumista tarjotaan muille osapuolille, mutta yhteistyöhön osallistutaan joustavasti mahdollisuuksien ja prioriteettien sallimissa rajoissa. Aktiiviset suomalaisosapuolet valikoituvat samalla tapaa. Kotimaassa tämän toteutuminen edellyttää pysyviä hallinnollisia rakenteita ja toiminnallisia yksiköitä, jotka mahdollistavat ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen antamalla hallinnollisia peruspalveluita. Kansallisen osallistumisen koordinointi on hoidettava keskitetysti (CBRNE-toimintaa koordinoivan elimen tehtävä). 13
14 Liite 1. Terminologia Tässä dokumentissa käytettävä terminologia perustuu alla oleviin termeihin. 1. Ydinaine. Ydinenergialain mukaan ydinaineella tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja lähtöaineita kuten uraania, toriumia ja plutoniumia (YEL 3 2). 2. Ydinmateriaali. Ydinenergia-asetuksen (YEA / 161) mukaan ydinmateriaalilla tarkoitetaan ydinaineita sekä ydinenergialain (990 / 1987) 2 :n 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita, laitteistoja, tietoaineistoja ja sopimuksia; ( / 732) Tämä termi on käytössä vain suomalaisessa lainsäädännössä. 3. Ydinmateriaalivalvonta (safeguards). Ydinenergialain mukaisesti ydinaseiden leviämisen estämiseksi tehtävä kansallinen, alueellinen (Euratom) tai kansainvälinen (IAEA) valvonta YEL / Ydinturvallisuus (nuclear safety). Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. (YEL ) (Nuclear) safety, the achievement of proper operating conditions, prevention of accidents or mitigation of accident consequences, resulting in protection of workers, the public and the environment from undue radiation hazards (IAEA Safety Glossary, 2007 Edition). 5. Ydinturva (nuclear security). Ydinlaitosten, ydinmateriaalien ja säteilylähteiden turvaaminen lainvastaiselta toiminnalta. Toisinaan suomen kielessä käytetään suppeampaa termiä turvajärjestelyt synonyymina ydinturvalle. The prevention and detection of and response to theft, sabotage, unauthorized access, illegal transfer or other malicious acts involving nuclear material, other radioactive substances or their associated facilities. Nuclear security event: An event that is assessed as having implications for physical protection (IAEA Nuclear Security Series No.13, 2011; IAEA Safety Glossary, 2007 Edition). 6. Turvajärjestelyt (security measures, physical protection). (1) Turvajärjestelyillä tarkoitetaan ydinenergian käytön turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta tarvittavia toimenpiteitä ydinlaitoksessa, sen alueella, muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan, YEL 3 6. (2) Säteilyn käytön turvajärjestelyillä tarkoitetaan säteilylähteiden turvaamista lainvastaiselta toiminnalta. 7. RN. Radioaktiivinen ja / tai ydinaine. 8. CBRN / CBRNE. Alun perin joukkotuhoaseisiin (weapons of mass destruction, WMD) liittyvä, nyttemmin myös improvisoiduista räjähteistä puhuttaessa käytetty lyhennys tarkoittaen sanoja chemical, biological, radiological, nuclear and explosives. Eräissä yhteyksissä (tai maissa) räjähteitä ei liitetä joukkotuhoaseiden muodostamaan uhkaan. 14
15 9. Uhka / riski / vaara (poliisin käyttämä terminologia akuutissa uhkatilanteessa). Uhka-arvio: Uhka-arviolla määritetään kuinka vakavasta uhkasta on kyse; 1: ei uhkaa tai matala uhkataso, 2: keskitason uhka, 3: korkea uhkataso. Vaara-arvio: Vaara-arviossa määritetään uhkan tason mukaisesti vaaran mahdolliset ilmenemismuodot ja vakavuusaste. Riskiarvio: Pidemmälle aikavälille tehtävä arvio siitä, mitkä ovat mahdollisia uhkakuvia ja millä aikavälillä uhka voi konkretisoitua. Ks. myös alaviite 5. 15
16 ISBN (PDF) Julkaisu saatavissa Säteilyturvakeskuksen kotisivuilta:
Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotYdinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka
Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotTurvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely
Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotJOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA
JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotIhmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen
Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotKOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotOnline and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue
Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotSAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus
SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta
LisätiedotYritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes 8.11.2017 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,
LisätiedotVäkivalta / uhkatilanne
Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,
LisätiedotViestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu
Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää
LisätiedotLiikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat
Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan
LisätiedotTurvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line
Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen
LisätiedotHALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA. Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja
HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja 26.3.2019 GROUND ZERO (palattu ns. lähtöruutuun) MAKU-SOTE KAATUI MITÄ SEURAA- VAKSI? EDUSKUNTA-
LisätiedotSisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta
Sisäministeriön aseturvallisuustyöryhmän esitykset ja turvallinen ampumarata poliisin näkökulmasta Projektipäällikkö Mika Lehtonen, sisäasiainministeriö 28.1.2015 Aseturvallisuustyöryhmän kuulemistilaisuus
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotYVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta
1 (47) Ydinvoimalaitosten valvonta 0 22.1.2013 YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 Johdanto... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvät vaatimukset... 6 3.1 Valtioneuvoston
LisätiedotOulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella
Oulun poliisilaitos Turvallisesti yhdessä seminaari 1.11.2017 Rikollisuus ja rikollisuuden torjunta Oulun poliisilaitoksen alueella Apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta "Keskustele, osallista, anna
LisätiedotNSS2016; NELJÄS YDINTURVAHUIPPUKOKOUS WASHINGTONISSA
1 ULKOASIAINMINISTERIÖ TAUSTAMUISTIO Asevalvonnan yksikkö (POL-20) 20.4.2016 NSS2016; NELJÄS YDINTURVAHUIPPUKOKOUS WASHINGTONISSA 31.3. 1.4.2016 Ydinturva Ydinturvayhteistyö pyrkii estämään ydinmateriaalin
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä
ISO 28 000 Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä Heikki Hernesmaa Wärtsilä Corporation FORUM 2012 Miksi toimitusketjun turvallisuus on huomioitava? Access control Agitation, riots Theft Corruption
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen
ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
LisätiedotTukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri
1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotSisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi
Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,
LisätiedotDECOVY-hanke Etelä-Savon Pelastuslaitos Seppo Lokka
DECOVY-hanke Etelä-Savon Pelastuslaitos Seppo Lokka 3.6.2014 www.decovy.fi 1 DECOVY-HANKE DECOVY oli Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtama kansallinen CBRNE prosessin parantamiseen tähtäävä hanke. Hanke
LisätiedotPelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia
Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen ajankohtaispäivät 29.8.2013/Turku Teija Mankkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Miksi olemme olemassa? Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotOhje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (11) Ohje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL D.2 esitetään ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten kuljetusjärjestelyjä
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotTIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA
TTL 60 vuotta Roadshow, Tampere 5.11.2013 TIETOTURVA LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISTAJANA Antti Pirinen, Tietoturva ry Antti Pirinen Tietoturva ry Hallituksessa 2009 -> Sihteeri 2013 Työkokemus: 2012 -> KPMG:n
LisätiedotSISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS
SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien
LisätiedotVALVO JA VARAUDU PAHIMPAAN
VALVO JA VARAUDU PAHIMPAAN Erkki Sivonen Senior Account Manager Nordic LAN&WAN Communication erkki.sivonen@lanwan.fi 5/13/2015 5/13/2015 5/13/2015 1.10.2013 UUSI SÄHKÖMARKKINALAKI JATKUVUUDENHALLINNAN
LisätiedotJärjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa
Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa PAREMMIN PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ järjestöt yhteiskunnan tukena seminaari Pori 13.4.2018 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter@PousiJouni Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotValtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta
Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, JulkICT-osasto Esitykseni - viisi
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotLIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives
LisätiedotJulkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista hallinnasta Pauli Kartano
Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista hallinnasta 11.9.2018 Pauli Kartano Lausuntokierros Linjaukset ja lausunnot nähtävillä lausuntopalvelussa Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista
LisätiedotHajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana
Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu
Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
Lisätiedot1.2 Mahdollista joustava muutos suojaustasolta toiselle tilanteen mukaan myös ylöspäin
VNK Lausunto 04.09.2018 VNK/1263/03/2018 Asia: VM/275/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset Yhteenveto Linjausten tarkoitus ja kohdealue Tietoliikennepalvelulinjaukset Käytettävyys,
LisätiedotTurvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista
Turvallisuus-ohjelma Kansainvälistä liiketoimintaa turvallisuusratkaisuista Tietoisku Kansallisessa turvallisuustutkimuksen päivässä 10.6.2010 Suvi Sundquist Ohjelman päällikkö Suomalaiset EU:n 7. puiteohjelmassaa
LisätiedotSISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA
SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotKarkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016
Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun
LisätiedotEdellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.
LisätiedotHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN ROOLI KORJAUSHANKKEESSA Timo Määttä, hallituksen puheenjohtaja
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN ROOLI KORJAUSHANKKEESSA Timo Määttä, hallituksen puheenjohtaja Esityksen sisältö puheenjohtaja hankkeen valmistelu-prosessissa (esivalmistelu, hallitus, isännöitsijä, projektinjohto,
LisätiedotTurvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman
Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen
LisätiedotKyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa
Kyberturvallisuus julkisen hallinnon digitalisoinnissa 3.11.2016 Tuija Kuusisto Julkisen hallinnon ICT-osasto Sisältö Mitä on mahdollista turvata digitalisoitaessa? Toimijaverkostojen johtamisen luokittelu
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotPoliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot
Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen
LisätiedotTuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.
Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta
LisätiedotUlkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotUudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto
Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotYDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET
YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 KULJETUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA VASTUUT 4 3.1 Yleiset vaarallisten aineiden kuljetussäännökset 4 3.2 Ydinenergian käyttöön liittyvät
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotAjassa liikkuu. Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle. Saini Mustalampi
Ajassa liikkuu Haasteita ja mahdollisuuksia rahapelihaittojen ehkäisylle ja hoidolle Saini Mustalampi Suomalaisten rahapelaaminen 2011 2015 väestökysely julkaistaan 14.12.2015 Todennäköinen rahapeliriippuvuus
LisätiedotLiikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotAINA HALI. vihreää. hälytysajoneuvoille. 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki
AINA vihreää hälytysajoneuvoille 9.9.2015 Jukka Talvi Oulun kaupunki neljä ihmistä loukkaantunut poliisin mukaan hälytysajoneuvoille sattuu onnettomuuksia viikoittain Miksi? keski-ikäinen mies kuoli poliisiauton
LisätiedotMiehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23
EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotJatkuvuuden varmistaminen
Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö
Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista
LisätiedotYdinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista
Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki
LisätiedotYdinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen
Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin
LisätiedotNäkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset
Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset Pääsihteeri, Rikoksentorjuntaneuvosto 1 Turvallisesti yhdessä. Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Valtioneuvoston toimeksianto laatia rikoksentorjuntaohjelma
LisätiedotKomission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa
Komission tiedonanto älykkäiden ja yhteentoimivien liikennejärjestelmien strategiaksi EU:ssa E 142/2016 vp Asiantuntijakuuleminen liikenne- ja viestintävaliokunnassa 17.2.2017 Liikenneneuvos, johtava asiantuntija
Lisätiedot9665/15 vp/sj/jk 1 DGD 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9665/15 ENFOPOL 135 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 5729/2/15 REV 2 Asia: Ehdotus neuvoston
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotHaettavan tuen määrät sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa haussa
1.10.2019 Haettavan t sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisissa tavoitteissa 1.10. 31.10.2019 haussa Sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa on määritelty rahaston kansalliset
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotIndustrial Fire Protection Handbook
Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig
Lisätiedot