ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Hämeen verkostopäivä Lammin biologinen asema,
|
|
- Noora Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Hämeen verkostopäivä Lammin biologinen asema,
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA Hämeen kilpailuetu perustuu suurten ja pienempien kasvukeskusten läheisyyteen Hankerahoituksen onnistumisia ja haasteita Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET Työpajojen keskeisimmät tuotokset Ruokaketju Metsä- ja puuala Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Matkailu... 13
3 1. JOHDANTO Alueellisten maaseutuverkostopäivien tavoitteena oli tukea maakunnan maaseutuohjelman toimeenpanoa ja kehittää sitä alueelliset erityispiirteet huomioiden: verkostopäivillä pyrittiin kuvaamaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä ja tekemistä ohjelman onnistunut toteuttaminen vaatii. Lisäksi verkostopäivät linkittivät alue- ja paikallistason tarpeita valtakunnantason strategioihin ja tähtäsivät alueellisten verkostojen toiminnan tehostamiseen, verkostojen edelleen vahvistamiseen sekä uusien verkostojen syntymisen edistämiseen. Tapahtumat loivat myös jatkumon maaseutu-ohjelmaprosessin tulevaisuustyöpaja -työskentelyyn. Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tilaisuudet järjestivät Capful Oy yhdessä maaseutuverkostopalveluiden ja alueen ELY -keskuksen kanssa. Hämeen verkostopäivään Lammin biologisella asemalla osallistui yhteensä 53 maaseudun kehittämisessä mukana olevaa toimijaa. Aamupäivän aikana kuultiin alustuksia verkostopäivään valituista neljästä teemasta, eli ruokaketjun, metsä- ja puualan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden sekä matkailun kehittämisestä alueella. Teemojen alustajina toimivat: Ritva Toivonen, Toimitusjohtaja, Tapio Oy Heidi Valtari, Kehittämispäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus Maarit Kari, Kehityspäällikkö, ProAgria Tapani Pöykkö, Johtaja, Biotalouden yhteiset palvelut, Hämeen ammattikorkeakoulu Jukka Oresto, Kehitysjohtaja, Lahden ammattikorkeakoulu 1 Iltapäivällä osallistujat jakautuivat ryhmiin, joissa käsiteltiin kehittämisteemojen nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia alueella. Työskentelyn pohjana ja keskustelun herättäjinä toimivat aamupäivän alustukset sekä verkostopäivän taustatyönä tehdyistä haastatteluista esitetyt poiminnat. Verkostopäivää edeltäneissä haastatteluissa muutamaa toimijaa oli pyydetty arvioimaan alueellista maakunnan kehittämistyötä ja näitä haastattelutuloksia hyödynnettiin työpajojen lähtöaineistona. Ryhmän työskentelyn pohjalta tehtiin johtopäätöksiä siitä, millaisia kehittämistoimenpiteitä alueella jatkossa tarvittaisiin ja millaiset hankkeet parhaiten tukisivat teeman kehittymistä. Maaseutuverkostopäivien tulosten tarkoitus on toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajoissa syntyneet tulokset ovat tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä.
4 2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA Haastattelujen avulla kartoitettiin viiden toimijan näkemyksiä alueen maaseudun kehittämisestä. Haastattelujen huomioita hyödynnettiin verkostopäivän työpajoissa ja keskusteluissa. Hämeen verkostopäivää varten haastatellut henkilöt olivat: Jari Parkkonen, Maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen Liitto Juha Haukka, Toimitusjohtaja, Hämeen Yrittäjät Krista Mäkelä, Asiakkuuspäällikkö, LADEC Sami Sulkko, Kaupunginjohtaja, Forssan kaupunki Vesa Harmaakorpi, Professori, Lahden yliopistokeskus ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2.1. Hämeen kilpailuetu perustuu suurten ja pienempien kasvukeskusten läheisyyteen Kasvukeskusten läheisyys Etelä-Suomen suurten kasvukeskusten läheisyys Logistisesti erittäin hyvä sijainti Tiivis rakenne, lyhyet etäisyydet ja hyvä saavutettavuus Osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa on hyvin saatavilla Maaseutu ei ole autioitunut, elinvoimaisia paikallisyhteisöjä ja kohtuullisen vireitä kaupunkikeskustoja löytyy Hämeen kolminapaisuus on rikkaus, joka tulee säilyttää kehittämällä maakuntaa kokonaisuutena 2 Muita kilpailuetuja Luonnonmaantieteellisesti hyvät edellytykset maa- ja metsätaloudelle Keskeisintä viljan tuotanto- ja jalostusaluetta Puhdas, näyttävä luonto ja vesistöt sekä rauhallisuus ja turvallisuus lisäävät Hämeen maaseudun houkuttelevuutta Etenkin bio- ja kiertotaloudessa on hyvää kehitystä ja toimintaa Kilpailuetujen kehittäminen Hämeessä: Nopeat ja kattavat tietoliikenneyhteydet varmistettava Liikenneinfrastruktuurin kapasiteettia on lisättävä ja sen kunnosta pidettävä huolta, mm. alemman tieverkon kunto ja läpimenoliikenteen parantaminen Palveluverkosto säilytettävä kohtuullisella tasolla Julkisen liikenteen ratkaisuja parannettava
5 Verkostoitunutta yhteistyötä, verkostojen parempaa hyödyntämistä ja yhdessä tekemistä on lisättävä Moniammatillista, toimialarajat ylittävää vuoropuhelua on lisättävä uusien innovaatioiden aikaansaamiseksi Innovatiivisissa lähiruokaprosesseissa, biotaloudessa ja hyvinvointipalveluissa on paljon vahvuuksia, joita tulee kehittää eteenpäin Matkailuelinkeino voisi hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia vielä paremmin 2.2. Hankerahoituksen onnistumisia ja haasteita Positiivista Positiivista on, että maaseutuohjelmassa on jaettavana sellaista rahoitusta mikä on muissa rahoitusmuodoissa estetty ja siten tuetaan erilaista toimintaa. Rahoitusta on myös hyvin saatavilla. Investointeihin kohdistuva tuki tulee mahdollistaa jatkossakin. Kehitettävää Pysyviä tuloksia ei synny ja hankkeet eivät jää elämään rahoituskauden jälkeen. Hankkeiden suurempaa vaikuttavuutta, vaikutusten pysyvyyttä ja tehokkaampaa rahoituksen kohdentumista on edistettävä. tukemalla isompia hankekokonaisuuksia, mikä voisi ohjata toimijoita yhteistyöhön ja yhdistämään voimavaransa. tukemalla pienempiä hankkeita, joissa saadaan tehokkaammin tuloksia aikaan. Muodolliset vaateet ja hallintorakenteet luovat kilpailua vääristäviä elementtejä, esim. maantieteelliset rajat on paikoin vedetty turhan tarkasti. Ohjelmaa tulkitaan paikoin hyvin tiukasti ja jyrkästi, jolloin hyviä hankkeita jää ulkopuolelle. 3 Kehityspanosten suuntaamisen ehdotuksia: Maataloutta voisi painottaa vähemmän ja muuta maaseudun kehittämistä enemmän Tuotekehitys ja innovaatiot tärkeitä panostusten kohteita Kansainvälistymiseen ja vientiin tähtäävät hankkeet Toimintaa tulisi suunnata voimakkaasti uudistumiseen täysin uudentyyppisiä ja innovatiivisia hankkeita tukemalla, eikä vain maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen Yritysten tarpeet tulisi nostaa keskiöön ja edellyttää myös yrityksen omaa rahoitusta Työpaikat ovat tärkein tekijä joka auttaa säilyttämään maaseudun elävänä ja loiventaa keskittymistrendiä kaupunkialueille, joten niiden lisäämiseen tähtääviin hankkeisiin tulisi panostaa voimakkaasti
6 2.3. Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Nykyiset ja uudet potentiaaliset toimijat kokevat maaseutukehittämisen epäselväksi, hankalaksi ja monimutkaiseksi. EU-tasolta ja lainsäädännöstä lähtevään byrokratiaan on paikallisesti vaikea vaikuttaa, mutta sitä voidaan vähentää myös omalla toiminnalla. Hallinto ja ohjelmat tuntuvat olevan usein itse tarkoitus. Toiminta on instrumenttilähtöistä, eikä kehittämisen kohteesta lähtöisin olevaa. Keskitytään paljon ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja hallinnon työllistämiseen. Rahoitus ei suuntaudu aina todelliseen tarpeeseen. Hyvien hankkeiden hakeutumista maaseuturahoituksen piiriin edistää asioiden ymmärrettäväksi ja selkeäksi tekeminen. Tietoisuus mahdollisuuksien olemassaolosta on yksi suurimmista haasteista resurssien käyttämisessä. Kehittämisinstrumentteja ei osata hyödyntää. Uudenlaista parempaa viestintää ja markkinointia tarvitaan tietoisuuden lisäämiseksi ja kokonaisuuden selkiyttämiseksi. Byrokratian vähentämisen keinoja Ministeriöön vaikuttaminen ja muiden vaikutusmahdollisuuksien käyttäminen Helpomman ja asiakaslähtöisemmän järjestelmän luominen rahoituksen hakemiseksi Hakuprosessin keventäminen, selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen Yhden luukun palveluperiaatteen luominen asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi Uusien, toimivampien ja tehokkaampien ratkaisujen tuominen hallinnolliseen rajapintaan Byrokratian vähentäminen ohjelmia valmisteltaessa ja seurattaessa Eri tukimahdollisuuksien selkiyttäminen (mitä, mistä ja milloin tukea on haettavissa) Prosessien nopeuttaminen Tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kehittämistoiminnan yhteistyössä ja koordinoinnissa parannettavaa Maaseudun kehittämisen kokonaisuus tulisi koordinoida paremmin. Toimijoiden suuri määrä aiheuttaa tehottomuutta ja monimutkaistaa toimintaa. Rahoitusta on saatavissa samaan hankkeeseen useasta eri lähteestä, jolloin hankkeita rahoitetaan paikoin enemmän kuin olisi tarpeen. Kehittämistoiminta on nyt siiloutunutta, yhteistyötä eri tahojen välillä tulisi aidosti lisätä. Pirstaleisuuden ja toimijoiden suuren määrän takia toiminta näyttäytyy loppukäyttäjälle hyvin sekavana. Tarvittaisiin yksi koordinoiva taho ja yhden luukun palveluperiaate. Maaseuturahaston erillisyys ja irrallisuus muista voi johtaa päällekkäisyyksiin. Yhteisvalmistelua ja integraatiota muihin tulisi lisätä, hallinnossa on yhdistämisen mahdollisuuksia.
7 Maakunnan yhteistyöryhmissä tulisi käsitellä enemmän asioita jo valmisteluvaiheessa. Maaseudun ja kaupunkien kehittämisessä olisi synergia-etuja. Nyt kehittäminen tapahtuu liian erillisesti. Uusien toimijoiden mukaan saaminen Yritysten mukaan saaminen toimintaan jo ennen hankehakemuksen valmistelun käynnistämistä luo sitoutumista toimintaan. Maaseutukehittäjien tulisi olla itse aktiivisempia uusien toimijoiden mukaan saamiseksi, esim. kartoittaa ja kysyä mahdollisesti kiinnostuneita tahoja mukaan. Ihmisiä kiinnostavat aiheet vetävät mukaan kehittämistoimintaan. Maaseutukehittämisessä ei kuitenkaan aina keskitytä substanssiin ja aitoihin tarpeisiin, vaan ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja hallintoon, mikä karkottaa osan toimijoista. Uusia toimijoita voisi saada mukaan projekteihin esim. tutkijoiden parista Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista Yleisellä tasolla teemat ovat hyvin ja monipuolisesti valittuja sekä maakuntasuunnitelman kärkiä mukailevia, joskin varsin perinteisiä. Kaikissa teemoissa on potentiaalia ja mahdollisuuksia. Teemoissa tulisi panostaa innovaatioihin ja täysin uuden tyyppisen toiminnan löytämiseen. 5 Ruokaketju Lähiruualle ja luomulle on kasvavaa kysyntää ja niissä on nouseva trendi. Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita ruokaketjun lyhentämisestä. Luomulla ja lähiruualla on suuret mahdollisuudet myös maaseudun elävöittämisessä, sillä se tuo maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia ja vahvistaa kaupunki-maaseutu suhdetta ja vuorovaikutusta. Lähiruuassa toiminta on tällä hetkellä pientä, mutta siinä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Etenkin julkinen sektori voisi luoda valtavasti kysyntää suosimalla paikallista ruokatuotantoa. Hämeessä viljan tuotannossa ja jalostuksessa on erityisiä vahvuuksia, mikä tarjoaa hyvän ja hedelmällisen alustan kehittämiselle tässä teemassa. Lähiruokatuotantoon perustuvan ruokajärjestelmän esteenä ovat ylimitoitetut ja paljon kustannuksia aiheuttavat säännöt ja määräykset, jotka koskevat kaikkia yrityksiä kokoon katsomatta. Byrokratiaa tässä tulisi vähentää jotta saadaan hyvä kehitys alulle. Matkailu Hyvinvointimatkailu on Hämeen vahvuuksia. Vierumäen ja Pajulahden hyvinvointipaikat luovat sporttista ja hyvää imagoa seudulle. Tapahtumamatkailun kehittämiseen tulee panostaa. Tukia tulisi suunnata yhteisesti useammalle matkailuyritykselle ja vahvistaa yritysten yhteistyötä.
8 Matkailussa kaikki eri tahot saatava toimintaan mukaan, verkostoitumista on vahvistettava ja yhteistyön rakentamista ja tiivistämistä lisättävä. Matkailun kehittämisessä pitää myös päästä paikalliselta tasolta oppimaan ja verkostoitumaan laajemmin. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Tässä teemassa kehittyminen on hyvin tärkeää maaseudun kannalta, etenkin hajautetuissa energiajärjestelmissä. Uusia mahdollisuuksia on tällä alalla valtavasti. Uusiutuvan energian globaali megatrendi todennäköisesti elävöittää maaseutua tulevaisuudessa. Maatalouden olisi mahdollista toimia energiaomavaraisesti ja se voisi kehittyä ympäristöystävällisemmäksi. Tätä olisi helppo lähteä toteuttamaan ja viemään eteenpäin. 3. VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET Hämeen verkostopäivän työpajoissa arvioitiin neljän eri kehittämisteeman nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia Työpajojen keskeisimmät tuotokset Yhteisenä kehittämisen kohteena kaikissa teemoissa korostui alueen eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisen tarpeellisuus: verkostoitumalla ja yhdessä toimimalla olisi saavutettavissa suurempia hyötyjä kuin toimimalla erikseen. Tässä etenkin pienemmille toimijoille voisi avautua uusia mahdollisuuksia. Myös vientiin ja kansainvälistymiseen sekä tuotekehitykseen tähtäävä toiminta nähtiin yleisesti hyvin tärkeänä. Hanketoiminnassa suuntauksen tulisi olla kohti konkreettista ja käytännöllistä tekemistä niin, että yritykset ovat toiminnan keskiössä ja yrittäjät saataisiin myös mukaan toimintaan. Toiminnan tavoitteena tulisi vahvasti olla yrityslähtöisyys, taloudellinen kannattavuus ja työpaikkojen lisääminen. Yksittäisten rohkeiden kokeiluhankkeiden rahoittamista pidettiin hyvänä ajatuksena. Ruokaketjun kehittämistä käsitelleessä ryhmässä korostui paikallisen ruokatuotannon erottautuminen ja siitä viestiminen ja markkinointi vetovoiman lisäämiseksi. Myös muissa teemoissa markkinointiin tai viestintään panostaminen koettiin tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Hyviä mahdollisuuksia kehittämiselle nähtiin etenkin seuraavilla alueilla: Vapaa-ajan asukkaiden palvelut Ruokaketju: Ruokamatkailu ja REKO -renkaat Metsä- ja puuala: Eri puulajien raaka-aineen saatavuuden kehittäminen, puurakentaminen etenkin saneerauskohteissa
9 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus: Olkienergia ja hevostaloudessa syntyvän biomassaa hyödyntäminen Matkailu: Tapahtumamatkailu, matkailun teemoittaminen, kolmannen sektorin ja harrastelijamaisen matkailutarjonnan hyödyntäminen (esim. airbnb) 3.2. Ruokaketju Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Kilpailuetuja ovat etenkin puhtaus ja puhdas vesi. Täällä on hyvä logistiikka ja alueella tietotaitoa. Ihmisiä on lähialueella paljon, miten lisätään ruokamatkailua? Sillä, että ruoka saa kasvot ja tiedetään mistä se tulee, on nykyisin paljon enemmän merkitystä suomalaisille. Rekorenkaat ovat ensimmäisiä kohtaamispaikkoja ja hyviä lähtökohtia. Laadusta ollaan valmiita maksamaan Helsingissä ainakin! Vapaa-ajan asukkaille voisi toimittaa suoraan omia ja naapurin tuotteita. Pienten tuottajien tuotteita ei riitä isoille volyymeille. Lounasruuan toimittaminen työpaikoille, eli palvelu tuotteen mukana. Markkinoinnin ammattilaisia mukaan. Erottautumista ja markkinointia tarvitaan ruuan vetovoiman lisäämiseksi Kotimaan markkinaa hyödynnetään jo ihan hyvin, mutta osaamista ja tuotteita on pystyttävä viemään myös kansainvälisille markkinoille. Kasvun saamiseksi pitäisi saada myös kansainvälistä rahaa. MM-kisat vuoden päästä, miten kehitetään tuotteita jotka vetäisivät kansainvälisiä matkailijoita myöhemminkin? Vienti Kiinaan on kivinen tie, helpot asiat on jo tehty. Miten ollaan näkyvillä kansainvälisesti ja kansallisesti? Ollaan Hämeessä: mikä on keihäänkärki? Haetaanko kansainvälistä kasvua vai kansallista erikoisasemaa? Miten erottuisi muista maakunnista? Häme muistuttaa mm. Satakuntaa, eli erityispiirteitä ei ole helppo löytää. Mielikuva Suomesta riittää esim. Venäjälle viennissä, uskotaan ruuan puhtauteen. Olennainen asia on mielikuvat (Lappi). Miten markkinoidaan aluetta? Millä Häme profiloituisi? Miten lisätään vetovoimaa alueelle? Hyviä tarinoita tarvitsevat sekä bulkkiporkkanat että erikoistuneet tuotteet. Digitalisaation ja markkinoinnin ammattilaisia tarvittaisiin, jotta saadaan tuotteiden pakkaukset ja markkinointi kuntoon. 7 Yritystoiminta nostettava ruokaketjun kehittämisen keskiöön Yritystoiminnan, kasvun ja työpaikkojen on oltava ensisijaisena tavoitteena. Kohdennetaan kehittämistoimintaa yrityksiin, ei vain kehittäjät keskenään. Yrittäjiä saatava mukaan, jotta päästään vastaamaan heidän tarpeisiinsa.
10 Yritykset on saatava keskiöön. On luotava ensin kontaktit yritykseen ja saatava heidät visioimaan. Pitää pystyä myös auttamaan yrittäjiä katsomaan ja näkemään pidemmälle. Rahoittajan ja hankkeiden tavoitteet tulevat ylempää (esim. hallitusohjelmasta), mutta ne eivät kohtaa yritysten käytännön tavoitteita. Miten tässä luovitaan, on iso kysymys. Yritykset voivat olla tyytyväisiä omaan tilanteeseensa. Miten innostetaan yritykset mukaan hanketoimintaan? Alkutuotannon haasteet ja mahdollisuudet Alkutuottajia on edelleen lukuisasti. Halpuuttaminen tulee kuitenkin pitkälti alkutuottajien pussista asiantuntijan mukaan. Lähiruokahyllylle ei löytynyt riittävästi lähituottajia Päijät- Hämeestä. Alkutuotanto, suurin osa maatiloista tuottaa suuria volyymeitä. Teollisuus pitää saada mukaan brändäämiseen (esim. jouluolut). Kuinka paljon ruokaketjun alkupään tekemisestä (puhtaat ja jatkojalostetut raaka-aineet) hyötyy seuraava porras? Olisi ts. tutkittava välillinen hyöty. Markkinatilanne määrää viljelykasvin hyvin pitkälle, samoin kasvuvyöhyke. Joustoa meillä on viljelykasvien valinnassa. Huoli raaka-aineen saatavuudesta ja laadusta, tuottajan puolella taas hinta huolettaa. Suurempia hyötyjä on saavutettavissa yhteistyötä lisäämällä Pitkissä ketjuissa on pyrittävä hyödyntämään jalostavia isoja yrityksiä alueella. Kaikki yrittäjät eivät ymmärrä miten hienoa tuotetta tekevät, kommunikaatiota ja kohtaamisia tarvitaan. Olemassa olevien toimijoiden yhteistyötä tarvitaan edelleen. Meillä on niin pienet volyymit, pitäisi toimia yhteistyössä. Alkutuotannossa ja pidemmällä ruokaketjussa tarvittavaa tietoa löytyy (Luke, Hamk, Lamk, Salpaus). Miten eri tahojen tiedot yhdistetään ja luodaan siitä uutta? 8 Muita ruokaketjun kehittämiseen liittyviä ideoita Hankkeiden on keskityttävä käytännön tekemiseen, mietittävä yritysten kanssa yhdessä millaista kehittämistoimintaa tarvitaan. Tarvitaan hanke, jolla pysyttäisiin menemään konkreettiselle tasolle. esim. suuryrityksen kanssa kehitetyn tuotteen hyödyt valuvat myös alemmille tasoille. Kokeiluhanke, jolla voidaan keskittyä yhteen fokukseen. Maaseutuohjelmalla haetaan monella tasolla liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia lähteä jalostamaan omaa viljaansa eteenpäin. Veturiyritysten innovaatiot, mm. Fazerin kauramylly, tällä saadaan monelle tilalle mahdollisuuksia. Vilja on vahvin Päijät-Hämeessä. Toisaalta kotieläintilat ovat kokoaikaisia työpaikkoina ja tuovat rahavirtaa. Tukemisessa on kaksi erilaista linjaa: lähiruuan, erilaistamisen ja profiloitumisen tukeminen, tai raaka-aineen tukeminen (Valion tehtaat). Häme näkyville MM-kisoja 2017 ja Suomi100 varten. Yritysryhmä pääsee mukaan tekemään hämäläisruokabaarin Salppurin kisoihin 2016.
11 Huhtamäki mukaan hankkeeseen! Tuotekehitys ja logistiikka ovat tärkeitä aiheita. Tuotekehitys on tärkeä asia, pakkauskoot muuttuvat, jatkuvaa kehittämistä tarvitaan, jotta pärjätään kilpailussa. Käynnit ulkomailla tai muualla saavat ideat syntymään. Digitalisaation myötä tarvitaan sen vaatimaa osaamista ja uusia näkökulmia. Isojen toimijoiden pitkien toimitusketjujen murtaminen: pienille tuottajille tarvitaan tässä nettikauppoja. Yrityskohtaista toimintaa ei saa tehdä hankkeessa, tuotekehittäjäkoulutusta. Ison jalostajan omissa arvoissa pitää olla lähiruuan arvostus, näin saadaan asiakaskin arvostamaan sitä. Kuluttaja pitää saada vakuuttumaan siitä, että haluaa maksaa enemmän hämäläisestä viljasta tuotetusta leivästä. Pakkaukset on saatava kiertotalousajattelun mukaisiksi. Tuotteen arvon nostaminen hienon pakkauksen avulla: Calvados, jotkut hunajat. Asiakkaan elämäntapaan pureutuminen, vrt. cowfunding. Byrokratian keventämisen ehdotuksia Yrittäjän velvollisuudet ja vastuut ovat todella raskaat, pienille erityisen raskasta. Normien purkamiseksi pitää vaikuttaa eduskunnan kautta. Normeilla on hyvä tarkoitus, niillä taataan turvallisuus. Oivan ei tarvitse olla peikko! Viranomaisia voisi kierrättää yrityksissä ja maatiloilla. Kritiikkiä annetaan usein hyvin pienistä asioista. Miten saadaan viranomaiset kannustaviksi? Hankkeet ovat olemassa asiakkaita varten. Hankkeet eivät saa jäädä hankebyrokratiaksi, vaan niiden pitää vastata tarpeeseen. Sen ymmärtäminen, kuka tekee mitäkin. Yhden luukun periaate voi olla haastava Metsä- ja puuala Tuotteiden kysyntä tulevaisuudessa Kaikki perustuu sille, millaisille puutuotteille on tulevaisuudessa kysyntää. Asiakasrajapintaa olisi tutkittava ja tunnistettava uudet tuotteet. Mökkiläisillä paljon maksukykyä ja kysyntää sille, miten puuhun liittyvät työt hoidetaan mökillä helpommin tässä mahdollisuudet mökkitalkkaritoiminalle, paikallinen pienyrittäjyystoiminta olisi uusi avaus. Etelä-Savossa tässä on jo onnistuttu. Kesäasukkailla korjausrakentamisen osaamiselle tarvetta, tässä markkinoita esim. laiturit yms. Onko puutalot tulevaisuuden juttu vai ei? Potentiaalia puurakentamiselle voisi olla, mm. maatalousrakennukset, valmispakettitalot, pienet talot kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Saneerausrakentamisessa merkittävät markkinat puun käytölle. Alueella tulisi miettiä pk-sektorin puuyrittäjyyttä ja erikoispuun käyttöä: tuotteita kehittämällä pienemmissäkin yrityksissä avautuu kyllä (jopa kansainväliset) markkinat.
12 Digitalisaation ratkaisuja pitäisi saada myös puualalle sähköiset järjestelmät, esim. klapikauppaan, tuotteen tai palvelun tilaaminen saatava hoidettua näppärästi ja helposti. Julkisiin rakennuksiin on alettava käyttää enemmän hirttä ja puupohjaisia rakennusmateriaaleja. Tässä pitäisi luottaa strategisiin hankintaohjeistuksiin, sillä puun käyttämistä rakennusmateriaalina ei välttämättä ole noteerattu. Julkisella puolella on suuri potentiaali luoda kysyntää tässä. Digitalisaatio iso mahdollisuus maaseudun puualan yrityksille. Tehdäänkö tarpeeksi valmiita paketteja? Yhteistyömahdollisuudet Hämeen metsä- ja puualan toimijoille Yhteistyötä olisi lisättävä, mm. jakamalla tietoa naapureillekin. Tässä tulisi perustaa käyttökokemuspankki. Puuta ei ole huomioitu vahvuutena tai saatu uusia avauksia viime aikoina tällä seudulla. Uusia verkostoja tarvitaan. Mikä on puualan yritysten rakenne? Miten innovatiivisia nämä yritykset ovat? Yritysrajapinnasta tulisi katsoa mitä on tapahtumassa, saadaanko koko alaa nosteeseen esim. yksittäisiä menestystarinoita monistamalla? Onko innovaatiojärjestelmää puun käytössä? AMK:n merkitys on tässä suuri. Tämä keskeistä jos tätä asiaa halutaan viedä eteenpäin. T&K-toimintaa on, mutta ovatko he verkottuneet alueen kehittäjien kanssa. Entä kansainväliset yhteydet? Tutkimustyö on saatava mukaan puurakentamiseen. Tutkimustyö ja rakennuttamiseen mukaan pääsy avaa mahdollisuuksia metsäteollisuusyrityksille. Rakennuttaja päättää ja määrää puun käytöstä. Esim. Stora Enso toimii rakennuttajana, ei pelkästään tuotteiden toimittajana. Ekosysteemin rakentaminen puun käytön ympärille siten, että pk-yritykset ja suuremmat yritykset toimivat yhteistyössä. Betonin ja puun käyttö yhdessä on mahdollisuus, esimerkkinä tästä esim. Vierumäelle rakennettu puukerrostalo. Löydetäänkö oikeat yritykset mukaan? Oikea kontaktointi yrityssektorille tärkeää. VersoWood ja Koskinen saatava mukaan kehittämistyöhön, koska heidän tuotteiden kautta kv. markkinoille vieminen onnistuu parhaiten. Yritysverkostot: isoista yrityksistä heijastuu pienempiin, voi ulottua Hämeen alueellekin. Yritystoiminnassa syntyy luontaisestikin yritysverkostoja, mutta voitaisiinko kehittämistoiminnalla avittaa näiden syntymistä? Mistä löytyy uudentyyppiset verkostot jotka ylittävät rajapintoja? 10 Haasteena osaamisen saatavuus Uusissa tuotteissa tulee teknologisen osaamisen asiat vastaan, tässä tarvitaan panostuksia. Älyllinen velttous vaivaa koko Suomea. Ei ole tarpeeksi kotimaista osaamista puurakentamisessa. LAMK lisää puutuotekoulutusta. Lahti ei ollut edes harkinnut puualan koulutuksen perustamista, tätä on saatu kyllä etenemään. Perusosaamista on jo maakunnissa aika paljon.
13 Sijainti voisi mahdollistaa osaamisen hankkimisen muualta, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden parempi kiinnittyminen innovaatioalustaan olisi kyllä mahdollista. Luke ja TTS myös lähellä. Sähköisen järjestelmän hyödyntäminen ajatusten kohtaamisessa siinä mitä yritykset tarvitsevat. Kansallista isoa puualan hanketta ei nyt ole käynnissä mistä olisi saatavissa tukea. Puualan toimijat ovat kyllä verkostoituneita, mutta tässä olisi enemmän mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa osaamista. Ilmaisten neuvojen jakamiseen saatava jokin foorumi, sillä tätä kautta voisi myös saada myytyä puurakentamisen ja -korjaamisen palveluita. esim. Byggmaxin ja Youtuben videot luovat kysyntää puutavaralle ja -palveluille. Hirsirakentaminen kuolleessa tilassa, tämän ympärille ehkä voisi rakentaa koulutuksen. Onko Suomessa tarpeeksi osaamista tässä (olemassa ylipäätään)? Tämä on kyllä isompi koulutuspoliittinen asia. Koneellista hirren valmistus on Suomessa vahva, mutta hirsirakennustaito on Suomesta kadonnut. Raaka-aineen saannin ongelmat Ongelmana on, mistä pienet yrittäjät saavat oikean määrän oikeaan aikaan laadukasta puutavaraa tuotteidensa raaka-aineeksi. Puumarkkinat hyvin keskitettyjä isoille yrityksille, mistä pienet yritykset saavat puunsa? Metsänhoitoyhdistykset ovat tässä avainasemassa. Pk-yritysten suunnasta on kasvavaa kysyntää erikoispuulle (leppä, lehtikuusi, jne.). Kysyntä ja tarjonta eivät erikoispuussa välttämättä aina kohtaa. Miten tässä jalostetaan korkean jalostusasteen tuotteita? Miten laajasta markkinasta tässä puhutaan? Olisi suuntauduttava voimakkaasti vientiin mutta myös kotimarkkinoille. Raaka-aineen hankinnassa hinta monesti ratkaisee. Miten kotimainen puuraaka-aine saataisiin kilpailukykyiseksi? Myös muut asiat ratkaisevat, kuten brändi, laatu, eettiset kysymykset. Puuterminaaliajattelu yksi vaihtoehto kun valikoidaan omaan käyttöön sopiva raaka-aine tietyllä hinnalla. Kokokorjuu menetelmää pystyisi viemään pk-sektorille. Haasteena saada esim. haapaa vientiin ja kotimaisille markkinoille, nyt kaupoissa virolaista tuotantoa vaikka voisi hyvin olla suomalaistakin. Lehtikuusen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, tarvitaan alusta jossa nämä kohtaisivat. 11 Uudet hankeideat Puualan innovaatiojärjestelmän kehittämisen hanke tarvitaan. HAMK, LAMK, Helsingin yliopisto, teknologiaosaaminen synnyttää ja rakentaa hankkeita tarpeisiin. Yrityslähtöisiä hankkeita tarvitaan, perustuen yritysten tunnistettuihin tarpeisiin. Tulisi haastaa yrittäjiä aktiivisemmin mukaan kehitystoimintaan ja opettaa hyödyntämään ELY -keskuksen ja julkisten toimijoiden (mm. oppilaitokset, Suomen metsäkeskus) asiantuntija-apua, jota olisi kyllä edullisesti ostettavissa ja käytettävissä. Byrokratian keventämisen ehdotuksia Hallinto ei ole ryhmän mielestä erityisen raskasta. Kunhan saadaan sähköiset järjestelmät (Hyrrä) toimimaan niin hallinto helpottuu.
14 Byrokratian toinen puoli on luotettavuus. Kannustinjärjestelmät pitävät puun ja betonin suhteet rakentamisessa perinteisinä, betoniteollisuus älähtää heti jos puun käyttöä aleaan radikaalisti lisätä. Jos lainsäädäntö tukisi paremmin puun käyttöä, päästäisiin helpommin pois fossiilisista materiaaleista. Kaavamääräysten avulla on helpotettava puun käyttöä uudis- ja saneerausrakentamisessa (esim. puukerrostalokorttelit). Muita ajatuksia Ei pelkästään alan toimijoiden kysymys, vaan isompi yhteiskunnallinen kysymys joka olisi saatava kaikkialle paremmin esiin mm. politiikassa. Pienten yritysten todella vaikea menestyä tällä markkinalla: haasteina osaaminen, raakaaineiden saanti, talousosaaminen yms. Kaikki puualan isot yritykset ovat kartellissa, miten pieni voi toimia yhdessä näiden kanssa. Sahateollisuudessa enemmän pieniä toimijoita, tässä voitaisiin nostaa jalostusastetta vielä korkeammalle Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Monipuolinen biomassan tuotanto on Hämeen erityispiirteenä. Alueella on voimakas hevostalous: lanta on iso kustannus, vaihtoehtoinen käyttö tässä tarvitaan, koska siten saadaan säästöjä. Olkienergian potentiaali alueellisena vahvuutena on huikea. Uusiutuvasta energiasta ollaan valmiit maksamaan. Kuluttajien kysyntäpotentiaalin hyödyntämisessä on tarkasteltava aluetta laajemmin, eli koko Etelä-Suomi on potentiaalista markkina-aluetta. Joukkorahoitus voi mahdollistaa pienten voimalaitosten ostamisen ja investoinnit. 12 Uusiutuvan energian kysyntä tulevaisuudessa Uusituvalle energialle tarvitaan lisää medianäkyvyyttä. Kuluttajat ovat nyt markkinamiesten armoilla, tarvitaan lisää tietoa. Julkiset toimijat voivat vaikuttaa uusiutuvan energian kysyntään, siihen miten kaukolämpö tuotetaan taajamissa. Fossiilisen energian verottaminen sai ryhmässä kannatusta. Tarpeet tulee selvittää ja eri energiantuotantomuotojen tulevaisuus kartoittaa. Isot laitokset käyttämään uusiutuvaa energiaa, sillä niiden suhteellinen ympäristöpäästö on pienempi kuin pienten. Logistiset haasteet Helsingin päätökset vaikuttavat ympäristön ratkaisuihin rekkaralliongelma ratkaistava biomassaa käytettäessä: voisiko tämän siirtää kiskoille tai laivaan?
15 Kaasuputki jakelukanavana voi ratkaista ongelman joiltain osin. Kaasuputki voi toimia logistisena ratakisuna Helsinkiin asti. Logistiikan kehittäminen terminaalit (arviointi tehtävä) Terminaalit kaavaan (Kanta-Häme) Digitaaliset ratkaisut logistiikan kehittämisessä kuivatusvaihe on ratkaistava kuitenkin Käyttäjän ja tuottajan kohtaaminen on paikoin ongelma. Kuluttajilla kiinnostusta on. Älykkään sähköverkon mahdollisuudet/kiinteistökohtainen optimointi; säätövara ja optimointi, tuottaminen ja kuluttaminen. Uusia toimijoita uusiutuvaan energiaan Hankkeiden kesken ja edelleen asiakkaille tietoa lisää, esim. hanketreffit Metsänhoitoyhdistysten merkitys Runsaasti hevos-keskittymiä Uudet hankeideat Kiertotaloutta edistävät hankkeet Yrittäjiä osallistavat hankkeet Investointien tukeminen kannattaa Muita ajatuksia Energiapuun tuottajahinta on alhainen. Tulisi tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tuottajien kanssa. Asiakkaiden kuuntelu ja yhdessä toimiminen on tärkeää myös uusiutuvassa energiassa. Tässä varaa parantaa. Energia ja energiatehokkuus eivät voi selviytyä yksin, pitää toimia yli rajojen ja tehdä yhteistyötä Matkailu Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Kuluttajat arvostavat aitoja, pieniäkin kokemuksia. Hyvinvointimatkailu nähtävä laajana kokonaisuutena, Hämeen puitteet tukevat tätä. Kokousmatkailun ja maaseudun mahdollisuudet tulee saattaa yhteen. Uusissa tapahtumakonsepteissa ja teknologioissa on mahdollisuuksia. Pienet erikoistapahtumat, jotka kasvavatkin myöhemmin suuriksi: Onko tapahtumien luonne muuttunut niin että pienet tapahtumat ovatkin yhtä tärkeitä kuin suuremmat, olisiko pienissä tapahtumissa Hämeen mahdollisuus? Matkailun kehittämisen haasteita Ammattimaisuuden ja harrastustoiminnan erottelu sekä hyödyntäminen: mikä on yhdistyksen ja kolmannen sektorin rooli tapahtumissa? Miten harrastelijat voidaan velvoittaa tapahtuman aikaan tulemaan oikeasti töihin?
16 Lainsäädännölliset esteet. Mikä on ammattimaista, mikä harrastukseen perustuvaa matkailuun liittyvää toimintaa? Lisää toimijoita tarvitaan, myös kolmannelta sektorilta, luomaan joustavuutta erityisesti tapahtumamatkailussa. Lait toimijoiden vastuista saattavat rajoittaa luontomatkailua, otettava selvää onko tässä urbaaneja legendoja esim. tapaturmien vastuun suhteen, jotka vähentävät halukkuutta ryhtyä matkailuyrittäjäksi. Pelkkä hyvä sijainti ei riitä matkailussa, vaan on luotava yhtenäisiä kokemuksia ja matkoja. Paikalliset ihmiset on otettava matkailun kehittämiseen mukaan, heiltä saadaan tarinoita ja perinteitä. Matkailun kehittämiseen liittyviä ideoita Yrittäjälähtöisyys hankkeissa tärkeää, kehittämistoiminta oltava yrittäjät huomioivaa ja konkreettista sekä ripeää. Paikallinen tekeminen on tuotava esiin ja hyödynnettävä hullutkin ideat. Teemallista kehittämistä tarvitaan, päästäisiinkö pois aluesidonnaisuudesta. Oltava mahdollisuus myös muuttaa hankkeita matkan varrella. Kaikenkokoisia hankkeita tarvitaan, myös rohkeutta kokeiluihin. Kehittämishankkeissa tarvitaan kokeilukulttuuria: nyt hankehakemuksessa pitää kirjoittaa tulokset, mitä jos arvioitaisiinkin vain ideaa, lisättäisiin ketteryyttä ja joskus voitaisiin vain todeta että epäonnistuminenkin on tulos. Miten perinteiset tuki-instrumentit tukevat avoimia kokeiluja? Osaan itsestään syntyvistä tapahtumista voitaisiin kerätä rahoitus joukkorahoituksella. Viestinnässä on oltava selkeä ja huomioitava käytettävä väline. Selvitystyötä ja tiedottamista siitä, millaisia riskejä ja vastuukysymyksiä matkailuun kuuluu. Myyntiin ja markkinointiin panostusta, luotava kokonaisuuksia 14
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotPäijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku 21.6.2017 Riitta Nieminen www.paijat-hame.fi #phliitto 2 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus: Hakujen kokonaisuus
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotKilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma
Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotVALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotRuokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium
Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
LisätiedotOhjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
LisätiedotLähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu
Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari 29.1.14 Joensuu Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan
LisätiedotBiotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:
Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: ennakointityöpajan tulosten esittely Vesala 12.2.2015 Sivu 1 16.2.2015 Merja Lehtinen/Keski-Suomen ELY-keskus Biotalous on talouden seuraava aalto
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotInnovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12
Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotKymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa
LisätiedotMissä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!
Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus
LisätiedotPuutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012
Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotBiotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotMaaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet
Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotMaakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotPuurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
LisätiedotPetri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
LisätiedotKULTU-kokeiluhankkeet
KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotUusi liikennepolitiikka
Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotTervetuloa kokeilemaan!
Tervetuloa kokeilemaan! MeUskaltajat-verkoston Tarinapaja: Kokeileva ja kokemuksellinen kehittäminen Jari Koskinen Toimitusjohtaja *)Kriittiset menestystekijät: Missä on onnistuttava, jotta edistämme ensi
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotINKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit
Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotTulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotKaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012
Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotWWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotAluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
LisätiedotKiertotalous maataloudessa
Kiertotalous maataloudessa Tunkiotaloudesta kohti kierrätysbisnestä - seminaari Harri 13.1.2016 Maatalous kiertotalouden alana Olennainen globaalisti Välttämätön, perustarpeet, kohtalonkysymys Perustuu
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET 2017 ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotMEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com
MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotBiotalouden uudet arvoverkot
Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja
LisätiedotKestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotMiten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?
Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,
Lisätiedot