METSÄN- OMISTAJA 6 MAKASIINI

Transkriptio

1 METSÄN- OMISTA JA 6 MAKASIINI

2 TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN TANKILLINEN BIOKAASUA Biokaasupioneeri Erkki Kalmarin mukaan Suomi voisi tyydyttää energiatarpeensa uusiutuvalla bioenergialla, jos niin haluttaisiin. Toistaiseksi yksikään hallitus ei ole halunnut. MAKASIINI

3 Moni meillä vieraillut innostuu biokaasusta, mutta sen tuotanto on säädelty erittäin hankalaksi, Erkki Kalmari toteaa. Linkolaisuuteen taipuvaisten synkkämielten mukaan jälkeläisemme saavat kiivetä hevosrattaille, kun öljy loppuu. Ikivihreä Osmo Soinivaara puolestaan unelmoi polttomoottoriautojen kieltämistä ja ydinvoimaloiden valjastamista lataamaan sähköautojen akkuja. Sitä Soinivaara ei muistanut mainita, että Suomessa on sähköautoja vajaat 500. Vaihtoehtoisesti voisimme turvautua keskisuomalaiseen maalaisjärkeen ja kuunnella pitkän linjan biokaasumies Erkki Kalmaria. Hän ampuu alas sekä hevos- että sähkövetoiset utopiat. Lähes kaikki Suomen kunnat pystyisivät 8 MAKASIINI Biokaasulla voisi käyttää myös sähkögeneraattoreita. Tilatason tuotantokin voisi kannattaa pörssisähkön hintahuippujen aikaan. tuottamaan tarvitsemansa sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineet uusiutuvalla, muuhun käyttöön kelpaamattomalla biomassalla. Hiilidioksidipäästötkin olisivat nolla, Kalmari toteaa. Alan tutkijat vahvistavat Kalmarin näkemyksen. Hevoset voi jatkossakin jättää teinityttöjen lemmikeiksi. Auto kulkee vähemmällä appeella. Työhevonen syö vuodessa 1,3 peltohehtaarin tuottamat rehut, heinää ja kauraa. Pienen bensa-auton polttoaineeksi riittää alle hehtaarin nurmikasvusto, kun se muutetaan biokaasuksi. Sillä ajaisi kilometriä. Teknikko ja maitotilallinen Laukaan Leppävedellä asuva maanviljelijä ja metsänomistaja Erkki Kalmari on sukutilansa 13. isäntä, sukutaulu ulottuu 1660-luvulle. Vuosisatainen perinne ei kuitenkaan ole jäädyttänyt miestä vanhoille laduille. Päinvastoin, hän myöntää taipumuksensa hakeutua vastavirtaan. Meillä siirryttiin 1980-luvulla viljanviljelystä maitokarjaan, kun muut luopuivat lehmistä ja keskittyivät viljantuotantoon. Keskisuomalaisella maatilalla on tietysti myös metsää, pinta-alaa on noin 70 hehtaaria. Se toimii hyvänä tukena kehittämistoiminnassa. Tukea kehitystyöhön on antanut myös

4 Henkilöauto kulkee kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii. teknikon koulutus ja nuoruuden työura Valmetin traktoritehtaan suunnitteluosastolla. Olin ryhmässä, jonka tehtävä oli suunnitella uusia traktorimalleja ja ratkaisuja. Kaasutuskokeilut Kalmari aloitti lehmien lannalla 1990-luvulla. Autokaasua hän alkoi tuottaa 2000-luvun alussa. Luvassa on taas ällistyttävä vertaus. Henkilöauto kulkee kilometriä lannalla, jonka yksi lehmä vuodessa sontii. Biokaasua muodostuu, kun biomassaa mädätetään ilmattomassa tilassa. Sekaan lisätään valikoitua bakteeristoa, joka tehostaa prosessia. Se toimii kuin taikinanjuuri ruistaikinassa. Raaka-aineeksi kelpaa miltei mikä tahansa eloperäinen: lanta, olki, nurmikasvusto, puu tai vaikkapa hoitokalastuksessa nuotattu roskakala. Muodostuva kaasu on metaania, joka sisältää hiiltä ja vetyä. Biomassan ravinteet eivät haihdu kaasutuksessa. Näin jäännösmassa on arvokasta luomulannoitetta, kun se palautetaan pelloille. Samalla se kartuttaa peltomaan hiilivarantoa. Kaasutuksen periaate on sama kuin lehmän pötsissä. Me tosin tavoittelemme runsasta metaanisaantoa, lehmä taas valkuaista. Kalmarin tilalle kertyy biokaasusta enemmän tuloja kuin yli kolmikymmenpäisen karjan tuottaman maidon myynnistä. Oikeasti nurmirehua ei kannattaisi kierrättää lehmien kautta. Runsaamman tuoton saisi kärräämällä rehun suoraan kaasuttimeen. Parempaa kuin bensa Kaasuttamista varten Kalmarilla on suuri laakasiilo, johon mahtuu kerralla tonnia biomateriaalia. Kertatäytöllä siilo tuottaa kaasua kolmesta kuuteen kuukautta. Laakasiilosta kaasu kerätään kaasukelloihin. Moottoripolttoaineeksi tarkoitettu kaasu ohjataan pesuriin, jossa rikkiyhdisteet ja hiilidioksidi poistetaan. Kalmarilla on henkilöautojen tankkausasema tilallaan. Hänellä on 400 korttiasiakasta. Heistä noin sata tankkaa säännöllisesti. Osa asiakkaista on pääkaupunkiseu- Autojen polttoaineeksi jalostettavasta biokaasusta puhdistetaan rikkidioksidi ja hiilidioksidi. MAKASIINI

5 Laakasiilosta vapautuva raakakaasu varastoidaan kaasukelloihin. Niitä Kalmarilla on käytössään kaksi. Kaasutuksestä jäävä jäännösmassa on erinomaista ja luomuksi kelpaavaa lannoitetta. dulta ja käy tankilla esimerkiksi Lappiin ajaessaan. Bensa-autoilijoille kaasu on edullista. Kaasukilo maksaa 1,4 euroa, mutta sen energiasisältö on bensaa parempi. Bensalitraa vastaavan määrän kaasua saa 90 sentillä. 10 MAKASIINI Tilan kaksi henkilöautoa, kuorma- ja pakettiauto sekä yksi traktori kulkevat omalla polttoaineella. Eikä muuten lehmä haise auton pakoputken päässä tai tankatessa, Kalmari vakuuttaa. Bio-Suomella mahdollisuuksia Kalmari on kiertänyt esitelmöimässä biokaasun mahdollisuuksista monilla messuilla ja tapahtumissa. Niinpä hänellä on esittää vaikuttavia näkymiä bio-suomen mahdollisuuksista. Vesistöjen suojavyöhykkeiden kasvustojen sekä viljapeltojen olkien kaasuttaminen tuottaisi noin 16 terawattituntia energiaa. Se vastaisi kahden ydinvoimalan tuotantoa. Nyt puhutaan siis biomassasta, joka ei kelpaa muuhun jalostukseen. Runsain mitoin lisää saataisiin kaasuttamalla heikkolaatuista puumassaa. Oksa- ja latvusmassa tai nuorista metsistä korjattu kokopuu olisi kaasutettavaksi jopa parempaa kuin runkopuu. Ennen kaasutusta puu pitäisi hienontaa esimerkiksi murskaten, jotta prosessi toimisi tehokkaasti. Biokaasuvetoinen tuotanto olisi väkisin hajautettua, koska kaasua ei voi kuljettaa pitkiä matkoja eikä ainakaan tuoda ulkomailta. Tämä sopisi erinomaisesti ison maatilan yhteyteen tai muutaman tilan yhteiseksi laitokseksi, jolla voitaisiin tuottaa energiaa yhden kyläkunnan tarpeisiin. Muutakin käyttöä kaasulle löytyy. Esimerkiksi sähkön kulutushuippujen aikaan biokaasutiloilla voitaisiin tuottaa myös sähköä. Kaasu käyttäisi moottoria, joka pyörittäisi sähkögeneraattoria. Näin toimitaan Saksassa, jossa on hajautettua biosähköntuottajaa. Sääntö-Suomi kiusaa Kalmarin bio-suomi olisi hiilineutraali ja pitkälti omavarainen esimerkiksi liikennepolttoaineiden tarpeessaan. Autotkin ovat valmiina. Tuosta kymme-

6 nen kilometrin päästä Laakkoselta jokainen voi ostaa monipolttoainemoottorilla varustetun auton eikä vanhan polttomoottorin kaasulle muuttaminenkaan maksa monta tuhatta euroa. Kalmari kiittelee, että naapuripitäjässä Äänekoskella toimiva Valtra on kehittänyt biokaasuversion uusista N-sarjan traktoreistaan. Niitä tosin menee lähinnä vientiin. Siihen, miksei biokaasu-valtroja tai kaasuautoja juuri liiku Suomessa, on syynsä. Ne selviävät, kun Kalmari selostaa, millainen säädösten rytö hajautetun kotimaisen energiantuotannon eteen on kasattu. Ensituntumaa Kalmari sai kieltoihin, kun hän hankki 2000-luvun alussa biokaasulla kulkevan auton. Biokaasulla ajo oli käytännössä kiellettyä, uhkana oli monikymmenkertainen dieselvero. Pääsin ajelemaan vasta ministeri Suvi-Anne Siimeksen erikoisluvalla. Viidessätoista vuodessa tilanne ei juuri ole seestynyt. Ylisuuri dieselvero tosin on poissa, mutta kaasuautoa verotetaan sillä olettamalla, että polttoaineena käytetään pelkkää maakaasua, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Kalmarin mielestä veron pitäisi olla nolla, koska biokaasuauton hiilipäästöt ovat nolla. Matala vero suosisi biokaasuautoja. Kun niiden määrä lisääntyisi, jakeluverkkoa kannattaisi laajentaa, mikä jälleen vauhdittaisi autojen yleistymistä. Lisäksi biokaasuauton hiukkaspäästöt juuri ne, joiden kaunistelusta Volkkarikin kärähti ovat likimain nolla. Kaasu palaa puhtaasti. Ruotsissa toisin Myös biokaasun tuotannolle on rakennettu ylittämättömältä tuntuvat esteet. Investointitukea saa sillä edellytyksellä, että kaikki kaasu käytetään tilalla eikä mitään myydä ulos. Mieti. Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse. Kalmarin kertomus kuulostaa miltei kafkamaiselta. Maa- ja metsätalousministeriön momenteilta kaupalliseen biokaasuun ei investointitukia saa, koska tuotanto katsotaan teolliseksi. Työ- ja elinkeinoministeriöltä tukea ei heru, koska tilatason tuotantoa ei katsota teolliseksi. Helpotuksia ei tehty eikä sellaisia ole näköpiirissä, vaikka maakunnan napamies Mauri Pekkarinenkin kiirehti heti 2000-luvun alussa hankkimaan biokaasuauton ja maassa on sen jälkeen istunut monenkirjavia hallituksia. Lainsäädäntöön kätketyt esteet ovat siinä määrin tehokkaista, etteivät ne alan asiantuntijoidenkaan mukaan voi olla sattumaa. Energiaa tuottava suurteollisuus on Samalla logiikalla maitotilan investointeja tuettaisiin vain, jos kaikki maito juodaan itse. Kalmarin mukaan osannut lobata etunsa tehokkaammin kuin biotalousväki. Ja hyvin lobbarit ovat leiviskänsä hoitaneet. Pihtiputaalle kaavaillun tankkausaseman suunnitelmat piti panna koipussiin, koska käyttäjiä ei saatu riittävästi. Käyttäjiä ei tule, ellei valtiovallalta tule myönteisiä merkkejä biokaasulle. Tuskin on tarpeen edes mainita kaikki varmasti arvasivatkin että Ruotsissa biokaasuautoja ei rangaista verotuksella ja niitä on liikenteessä kymmeniä tuhansia. Samalla biokaasun tuotanto on runsaampaa kuin meillä. Suomessa tukipolitiikka sen sijaan hellii muun muassa epävarmaa ja ilmastovaikutuksiltaan kyseenalaista tuulivoimaa noin 100 miljoonaa eurolla vuosittain. Puoletkin tuosta merkitsisi biokaasutaloudelle todellista läpimurtoa, Kalmari toteaa. n Kaasuautoilijan tankkausverkosto on harva. Onneksi kaasuautoja voi tarpeen tullen tankata myös bensalla. Äskettäin ensiharvennetun metsikön risut jäivät tällä kertaa metsään, vaikka oksamassa saattaisi olla jopa runkopuuta parempaa raaka-ainetta biokaasun tuottamiseen. MAKASIINI