KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN OHJAUS SOPIMUSKAUDELLA Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari
|
|
- Anni-Kristiina Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN OHJAUS SOPIMUSKAUDELLA Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
2 Halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä Perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Korkea väestön koulutustaso Erinomainen teknologinen toimintaympäristö Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tohtorit eivät työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (OPH, PISA, PIAAC) Koulutustason nousu pysähtyy 2020-luvulla, Suomen suhteellinen kilpailuasema heikkenee Digitaaliteknologiaa ei hyödynnetä riittävästi koulutuksessa Ero kärkimaihin kasvaa, vähän huippujulkaisuja, hyödyntäminen puutteellista Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 2
3 Kv.näkökulmista tukea korkeakoulujen kehittämiseen Main strengths and weaknesses, Finland Strengths Several important reforms have already been made, including an autonomy reform and new acts for universities and for UAS An important step towards a more transparent funding stream for UAS has been taken Weaknesses Few internationally top-ranked HEIs Existence of barriers towards transfer across the dual system for students Reforms > Strengthened academic leadership Increased connection to the surrounding society through inclusion of external members of the HEI boards A few mergers between HEIs have contributed to slightly fewer HEIs Est. of Aalto University has received significant attention internationally and is seen as a success Well-developed innovation system; an innovation leader according to Innovation Union scoreboard High performance of the schooling system; highly raked in international tests Strong connection bt. UAS and regional business The regional coverage of UAS, and to a lesser extent universities, is good Low level of foreign recruitment of academic staff at HEIs Scattered HEI landscape with comparatively many HEIs, some of which are quite small Small subjects exist at many HEIs Low level of internationalisation in the system as a whole Underdeveloped level of cooperation between universities and UAS Legal barriers towards deeper cooperation and mergers between universities and UAS The innovation system does not contribute sufficiently to commercialisation of knowledge and creation of new jobs Long study times Technopolis Group 2015
4 Vaikuttavuushaaste: Korkeakoulut muutoksessa ja muutosvoimana Yhteisöllisyys Korkeakoulujen paikallinen vastuullisuus Korkeakoulut kohtaamispaikkoina Korkeakoulut Tutkimus ja T&K Opetus Innovaatiot Tieto verkossa Avoin data Tiedonhallinta Lähde: Mukaillen Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus TY Tulevaisuuden tutkimuskeskus 2014
5 Rakenteiden uudistamiseen tarvitaan vahvaa etunojaa ja uskottava tiekartta YO ja AMK indeksien jäädytys yhteensä -175 M YO ja AMK Indeksikorotuksen puolittamisen kertaluont. kompensointi -16,5 M (2016) Siirretään yliopistoilta asteittain SAn profirahoitukseen -50 M (taso 2019-) Leikataan EVO - rahoitusta -5 M (taso 2016) Hallinnon ja korkeakouluverk on rationalisointi -75 M (2016-) Luovutaan HY:n ja ISY:n apteekkikompensaatio sta Leikataan SA:n -30 M (2017-) avustusvaltuuks ia -10 M (2016-) Tekesin SHOKit ajetaan asteittain alas -35 M (taso 2019) Lopetetaan INKA - ohjelma -8 M (taso 2018) Vähennetään Tekesin t&k avustuksia -95 M (taso 2019) Edellisen hallituskauden menosäästöt YO, AMK, tiede yli 340 M Korkeakoulujen pääomittaminen Panostukset kärkihankkeisiin Johdettu muutos valta, vastuu ja mahdollisuudet Osaamisen perustuvan kasvun ja hyvinvoinnin ideologia Digitaalinen toimintakulttuuri Ihmiskunnan suuret haasteet Rahoituspohjan laajentaminen Osaamispohjan laajentaminen
6 Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 1(2) Pelkästään hallitusohjelmassa linjatut säästötavoitteet edellyttävät korkeakoulujen kustannustehokkuuden parantamista ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointia tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tahtotilana kunnianhimoinen, hallittu ja korkeakoulujen strategiatyöhön kytketty uudistuminen Keskeiset linjaukset tulevat osana hallituksen toimintasuunnitelmaa (selonteko eduskunnalle syyskuussa), jonka pohjalta ministeriö antaa tarkemmat ohjeet Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta toimitetaan OKM:lle keväällä 2016 osana sopimusneuvotteluaineistoa > sitoutuminen kauden sopimuksissa Keskeisiä toimia ovat Korkeakoulujen välisen yhteistyön syventäminen: Työnjakojen selkeyttäminen korkeakoulun profiloitumista ja vahvuuksia tukevalla tavalla myös poisvalintoja hyödyntäen Korkeakoulujen ja muiden tahojen, erityisesti tutkimuslaitosten, kanssa tehtävä yhteistyö kansainvälisen kilpailukykyisten osaamiskeskittymien muodostamiseksi Hallinto- ja tukipalveluiden organisointi mm. yhteistyöjärjestelyin ja hyödyntämällä moderneja toimintatapoja.
7 Uudistuvat rakenteet ja toimintatavat 2(2) Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat ratkaisut huomioon omissa, vähintään vuoteen 2020 ulottuvissa strategioissaan ja sitoutuvat niitä tukeviin, rakenteita ja toimintatapoja uudistaviin toimiin vuosien sopimuksissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Profiloitumista tukee OKM:n strategiarahoitus ja SA:n profirahoitus Helmikuu 2016: Korkeakoulujen sitoutuminen toimeenpanoon Korkeakoulujen päätökset rakenteiden uudistamisesta ja niiden toimeenpanon yksityiskohdat toimitetaan OKM:lle keväällä 2016 osana sopimusneuvotteluaineistoa Toimenpiteisiin sitoutuminen kauden sopimuksissa
8 HO: Osaaminen ja koulutus kärkihankkeet 1(2) Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin mm. Uudistetaan pedagogiikkaa. Toteutetaan opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat. Liikutaan tunti päivässä. Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. > Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää liikunnan lisäämisen sekä kieltenopiskelun aikaistamisen ja alueellisen kokeilun vaikutukset määrällisiin opettajatarpeisiin ja opetushenkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin ja toteuttaa selvityksen perusteella aiheellisiksi osoittautuvat toimenpiteet. Nopeutetaan siirtymistä työelämään Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
9 HO: Osaaminen ja koulutus kärkihankkeet 2(2) Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla tavalla. Vahvistetaan tutkimustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja työnjakoa sekä lisätään yhteistyötä. Kootaan osaaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä. Otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa
10 Poimintoja muista strategisista painopisteistä Biotalous ja puhtaat ratkaisut mm. Cleantech-sektorin pilottihankkeet ja vauhditetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien puu-/metsätuotteiden synnyttämiseksi. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen mm. Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö: Edesautetaan innovaatioja palvelualustojen syntyä esim. oppimisessa. Luodaan avoimella datalla ja tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä edellytyksiä uusille liiketoimintaideoille. Jatketaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamista edistämään digitaalisten palveluiden kasvua sekä perinteisillä toimialoilla että uusissa kasvuyrityksissä. Maahanmuuttopolitiikka; EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat mm. Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen edistetään ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.
11 Korkeakoulu-uudistusten arviointi Yliopistolakiuudistuksen ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointien hankinta valmisteltu kevään 2015 aikana eri tahoja sitouttavassa tukiryhmässä Arvioinnit toteutetaan seuraavasti: Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina (optiokausi) Kokonaiskuvan muodostaminen ja analyysi korkeakoulureformeista vuonna 2018 (optiokausi) Tarjousten jättöaika päättyi Saatiin kuusi tarjousta Valitun toimittajan kanssa laaditaan ensivaiheessa sopimus yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin toteuttamisesta Optiokausien toteuttamisvastuusta sovitaan toukokuuhun 2016 mennessä
12 AMK rahoitusmalli 2017, keskusteluluonnos
13 YO rahoitusmalli 2017, keskusteluluonnos 55 op: laskennan tarkentaminen, opiskelijapalaute: keräysajankohtaa koskeva muutos: muut julkaisut: julk. toimitustyö
14 hallituskausi Korkeakoulujen ohjaus Valmistelu 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2018 Tulevaisuuskatsaukset Kehysvalmistelu Yhteiset hallinnolliset tavoitteet / poikkihallinnolliset tavoitteet TAE-valmistelu Toimialakohtaiset strategiat (Hallinnonalan strategialuonnos) Korkeakoulun strategia TAE 2015 Hallitusohjelma / toimintasuunnitelma, kevät 2015-kevät 2019 Julkisen talouden suunnitelma/ Valtiontalouden kehykset Sopimuksen valmistelu Uudistetut rahoitusmallit TAE 2016 Kehys TAE 2017 TAE 2018 Korkeakoulun strategia/tarkiste 2016-(2020) Sopimus Kehys (Hallinnonalan strategia ) Yhteiset tavoitteet (Kehittämissuunnitelma ) Neuvottelut ml. kk- palaute Korkeakoulujen asemointitilastot Korkeakoulu-uudistusten arviointi (Toimintaslman tarkistus 2016, 2017, 2018) Kehys (Sopimuksen tarkistus 2017, 2018, 2019) Yhteinen palaute Vuosi 2019 KK vierailut 2017 (1/3), 2018 (1/3),2019 (1/3) Alueseminaarit
15 Lähtökohtia sopimusrakenteelle 1/2 Kaikki tärkeät asiat eivät sopimuksissa Osaa asioita edistetään sopimuksen kautta ja osaa asioista voidaan edistää muin ohjauskeinoin Kaikista asioista ei ole tarpeen sopia ministeriön ja korkeakoulun kesken. Sopimusrakenne aiempaa strategisemmaksi Tavoitteet johdetaan hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista tavoitteista. Keskitytään vain muutamiin keskeisiin asiakokonaisuuksiin, joista yhteiset tavoitteet Tavoitetila ja yhteiset tavoitteet osin myös tiedelaitoksia koskevia Yhteisiin tavoitteisiin kytkeytyen korkeakoulukohtaisia toimenpiteitä, ei pelkästään kehittämiskohde Lisäksi ministeriön toimet tietyn tavoitteen edistämiseksi Sopimusrakenne YO- ja AMK -sektorilla samanlainen Sektorien erilaisuus korkeakoulukohtaisten tavoitteiden ja tutkintotavoitteiden sisällössä
16 Lähtökohtia sopimusrakenteelle 2/2 Uudistuksen hyödyt Vahvistaa ministeriön ja korkeakoulujen välistä strategista vuoropuhelua. Korostaa toisaalta korkeakoulujen autonomiaa ja toisaalta tilivelvollisuutta sekä ministeriön roolia tavoitteiden edistäjänä. Mahdollistaa korkeakoulujen erilaisen lähtö/tavoitetilanteen ja profiloitumisen vahvemman huomioon ottamisen. Sitouttaa korkeakoulut (ja tiedelaitokset) vahvemmin yhteisiin tavoitteisiin, kun ne pääsevät itse ehdottamaan omia tavoitteitaan. Mahdollistaa sopimisen konkreettisimmista korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, mikä osaltaan lisää strategiarahoituksen tietoperustaa ja avoimuutta. Sopimusrunko ja yhteiset tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutteisen prosessin aikana
17 Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet , Luonnos kesäkuu 2015 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Rahoitus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista
18 Tavoitetila /3 Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation. Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita erityisesti eurooppalaisella korkeakoulu- ja tutkimusalueella. Korkeakoululaitos muodostuu kansainvälisesti korkeatasoisista, omille vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet ja eettinen toimintatapa.
19 Tavoitetila /3 Laatua on vahvistettu digitalisaatiota hyödyntämällä sekä koulutusta ja tutkimusta modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen vahvistuva tki-toiminta tukee entistä vahvemmin opetusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten ja palvelujen uudistumiselle. Suomen hyvinvoinnin, sivistyksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi korkeakoulut tukevat ennakoivasti yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden.
20 Tavoitetila /3 Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alueja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista ja osaamisen vientiä sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja edellytyksiä. Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia.
21 Tiedelaitosten sopimusrunko Luonnos kesäkuu 2015 Hallitusohjelma OKM-tiedelaitosten sopimukset Turvallinen Suomi Suomi 2025 yhdessä rakennettu Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa Tiedelaitokset lisäävät kansallista osaamispääomaa tutkimusrahoituksella (SA), avoimella toimintakulttuurilla ja aineistojen laaja-alaisella käyttöön avaamisella mahdollistaen toimintatapojen ja palvelujärjestelmän kehittämisen, uuden liiketoiminnan syntymisen sekä suomalaisen yhteiskunnan osaamiseen perustuvan uudistumisen. + virastokohtaiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tiedelaitoksen visio Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus Suoritteet ja julkishyödykkeet Palvelukyky ja laatu Voimavarojen hallinta Henkilöresurssit Toimitilat ja infrastruktuuri Rahoitus Voimassaolo ja raportointi
22 Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina 1/3 Yhteiset tavoitteet Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa opetuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat valittuja profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään aiempaa vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.
23 Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina 2/3 Korkeakoulukohtainen toimenpide: Osaamisen vahvistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi korkeakoulu (esim. tekemillään uudistuksilla. opetuksessa, tutkimuksessa, hallinto- ja tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa) Kansallisesti ja kansainvälisesti verkottumalla (mitä saadaan aikaan/ missä toimissa) Korkeakoulu vahvistaa vaikuttavuuttaan.ja kehittää sen seurantaa (miten mitataan) OKM: Tukee ohjauksellaan ja rahoituksellaan yhteistyön vahvistumista ja uusien toimintatapojen kehittämistä sekä poistaa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä haittaavia lainsäädännöllisiä ja muita esteitä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Valmistelee tarvittavat säädökset lukukausimaksujen käyttöönottamiseksi EU- ja ETA alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
24 Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina 3/3 Ohje: Sopimukseen sisällytettävistä korkeakoulujen toimenpiteistä tulee ilmetä strategiasta ja korkeakoulujen keskinäisistä profiilitarkennuksista sekä kansainvälisistä kumppanuuksista seuraavat merkittävimmät rakenteelliset uudistukset sopimuskaudella ja niiden ajoittuminen. OKM:lle toimitettavaan tausta-aineistoon sisällytetään alustava yksityiskohtaisempi kuvaus tavoitetilaan johtavista toimenpiteistä sekä näiden henkilöstövaikutuksista ja resurssikohdennuksista. Tässä ja muissa korkeakoulukohtaisissa kohdissa odotetaan tavoitteiden sijaan esityksiä toimenpiteiksi. Näitä ei välttämättä ole kaikilla korkeakouluilla kaikkiin alakohtiin.
25 Yhteiset tavoitteet Korkeakouluyhteisö voimavarana 1/2 Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta.
26 Korkeakouluyhteisö voimavarana 2/2 Yhteiset tavoitteet Korkeakoulut vahvistavat osaamistaan henkilöstön osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen ohella kansainvälisiä henkilökuntarekrytointeja lisäämällä sekä hyödyntämällä myös kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa, siten että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä Korkeakoulukohtainen toimenpide:.
27 Characteristics of Well-Performing Universities Alignment of Key Factors Concentration of Talent Students Teaching Staff Researchers Abundant Resources Graduates Public Budget Resources Endowment Revenues Tuition Fees Research Grants WPU Knowledge & Technology Transfer Leading-Edge Research Supportive Regulatory Framework Autonomy Academic Freedom Leadership Team Stratetic Vision Culture of Excellence Favorable Governance Source: Elaborated by Jamil Salmi
28 KORKEAKOULUTUKSEN TAVOITTEET KAUDELLA Johtaja Hannu Sirén
29 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Työelämän ja korkeakoulujen suhteet tiiviimmiksi Hallituskauden tavoitteet: - Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Koulutuksen uudistaminen ottaa huomioon työelämän osaamisen tarpeet ja lähentää koulutusta ja työelämää toisiinsa. Korkeakoulujen ja yritysten keskinäistä suhdetta innovaatiotoiminnassa tiivistetään.
30 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Korkeakoulujen on itse kyettävä uudistamaan omia toimintarakenteitaan, opetusta ja tutkimusta näiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi digitalisaatiota hyödyntäen. Digitalisaatio mahdollistaa yhteistyön uudella tavalla onko tämä se asia, jonka kautta digitalisaation suurimmat vaikutukset korkeakoulujen toimintatapaan tulevat? Toimintakulttuurin muutos, vuorovaikutusrakenteiden digitalisoituminen myös korkeakoulun sisällä
31
32 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation ulottuvuuksia Avoin tiede Tieteellinen laskenta: kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulujen omat resurssit ICT osana kaikkia tutkimusinfrastruktuureja: datan siirto, tallennus ja prosessointivaatimukset Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio digitalisaatio muuttaa opiskelijan, opettajan ja korkeakoulun vuorovaikutussuhteita, erilainen asiointi myös lähiopiskelussa siirtyy verkkoon Verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä, digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen kehittämiseen Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristöt Korkeakoulujen yhteistyö esim. perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa oppiaineissa Opetuksen ja tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja tietojärjestelmät: korkeakoulujen sisällä ja enenevässä määrin korkeakoulujen välillä
33 OKM:n digitalisaatiotyöpaja Keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa (1/2) Strategia ja johtaminen HTV-resurssit paremmin käyttöön Toimintakulttuurin muutos; opettajien osaaminen - konkretiaa pedagogiseen kouluttamiseen; enemmän panosta ohjaukseen, vähemmän luennointiin? Pois siiloista ja ajatuksesta opettajasta kurssin omistajana, opetuksen muotoilussa pois luokkahuoneajattelusta, opetuksen arvostuksen nostaminen, laadullinen palaute osaksi kaikkea opettamista? Opetussuunnitelmien uudistaminen toteutustapojen monipuolistaminen, yksittäisistä opintojaksoista kohti osaamisen arviointia, ohjauksen lisääminen, osaamisperustaisuus Tekijänoikeusasiat selkeämmiksi Opiskelijan kokemuksen korostaminen: personoituva, yksilöllinen opiskeluympäristö, yhtenäinen pääsy korkeakoulun (ja sopimusten perusteella muualta tarjottaviin) palveluihin ja opetukseen
34 OKM:n digitalisaatiotyöpaja Keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa (2/2) Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksessa miten vauhtiin? Perusopintojaksojen standardointi; Monimutkaisesta JOO-sopimuksesta eroon insentiivit rahoitusmallissa? Päällekkäisen tarjonnan poistaminen Yhteisen hyvän eetos takaisin; opetuksen julkisuus myös verkossa Kansainvälinen yhteistyö sallitaan, rohkaistaan, vaaditaan! Yhteiset alustat / yhteinen ICT infrastruktuuri opetuksen tukena vastakkaisia näkökulmia: Tekniikka on hyvällä tasolla, sitä vaan pitäisi käyttää paremmin opetuksen tukena ja myös yhteistyöhön; HAKA riittää vs. Kestävän pedagogisen ajattelun pohjalle yhteinen alusta Yhteiset sovitut teknologiset ratkaisut ja yhteisiä palveluita ja yhtestä koulutusta henkilöstölle tarvitaan
35 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.
36 Yliopisto-opiskelijoiden opiskelun kulku 4,5 vuoden kuluttua aloittamisesta (kandivaiheessa aloittaneet, pl. lastentarhanopettajat ja farmaseutit) 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 2006/ / / % 5% 0% Ylin tutkinto maisterin tutkinto Ylin tutkinto kandidaatin tutkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen yo ja koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut yo ja/tai koulutusala) Keskeyttänyt yliopistoopiskelut
37 45% Yliopisto-opiskelijoiden opintojen kulku 5,5 vuoden kuluttua aloittamisesta (kandivaiheessa aloittaneet, pl. lastentarhanopettajat ja farmaseutit) 40% 35% 30% 25% 20% 2006/ / % 10% 5% 0% Ylin tutkinto maisterin tutkinto Ylin tutkinto kandidaatin tutkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen yo ja koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut yo ja/tai koulutusala) Keskeyttänyt yliopistoopiskelut
38 60 % AMK-opiskelijoiden opintojen kulku 3,5 vuoden kuluttua aloittamisesta 50 % 40 % 30 % 2006/ / / % 10 % 0 % Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut koulutusala) Keskeyttänyt amk-opinnot
39 45 % AMK-opiskelijoiden opintojen kulku 4,5 vuoden kuluttua aloittamisesta 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 2006/ / % 10 % 5 % 0 % Ammattikorkeakoulututkinto Muu tutkinto Opiskelee, ei tutkintoa (alkuperäinen koulutusala) Opiskelee, ei tutkintoa (vaihtunut koulutusala) Keskeyttänyt amk-opinnot
40 35% Yliopisto-opiskelijoiden opintopistejakaumat (luvuista poistettu poissaolijoiksi kirjautuneiden osuus) 30% 25% 20% 15% % 5% 0% 0 opintopistettä suorittaneet 1-14 opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet Yli 55 op suorittaneet
41 40% Yliopisto-opiskelijoiden opintopistejakaumat vuoden 2005 jälkeen aloittaneet opiskelijat 35% 30% 25% 20% 15% % 5% 0% 0 opintopistettä suorittaneet 1-14 opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet Yli 55 op suorittaneet
42 50% Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintopistejakaumia Luvuista poistettu poissaolijoiksi kirjautuneiden vaikutus 45% 40% 35% 30% 25% 20% % 10% 5% 0% 0 opintopistettä suorittaneet 1-14 opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet opintopistettä suorittaneet Yli 55 op suorittaneet
43 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla.
44 Kolmas lukukausi ja kesäopetus Korkeakoulujen raportit vuodelta 2014 Kaikissa korkeakouluissa on mahdollista suorittaa opintoja kesäaikana. Opinto-ohjausta ja opiskelijapalveluita on saatavissa pääsääntöisesti ympäri vuoden. Korkeakoulut ovat jakaneet opetuksensa usein opetuksensa kevät- ja syyslukukautta useampaan periodiin. Järjestelyt vaihtelevat. Opinnäytetöiden ohjauksesta kesäaikana on yleisesti sovittava etukäteen ohjaajan kanssa. Kesäaikaa hyödynnetään myös tutkintoon kuuluvan harjoittelun suorittamiseen.
45 Kolmas lukukausi ja kesäopetus Korkeakoulujen raportit vuodelta 2014 Korkeakoulut ovat hyödyntäneet oman tarjonnan lisäksi mm. korkeakoulujen yhdessä järjestämiä kansainvälisiä kesäkouluja, avoimen yliopiston, avoimen ammattikorkeakoulun ja kesäyliopistojen tarjontaa. Joillakin aloilla on pitkät perinteet kesäaikana järjestettävistä kenttäkursseista tai laboratoriokursseista yms. Korkeakoulujen mukaan kesäopinnoille on runsaasti kysyntää. Erityisesti kansainväliset opiskelijat ovat kiinnostuneet opiskelusta myös kesäisin. Myös talouden taantuma on lisännyt kesäopiskelun vetovoimaa Osalle opiskelijoista kesäopinnot voivat olla varavaihtoehto työssäkäynnille. Todellinen osallistujamäärä jää usein paljon pienemmäksi kuin ilmoittautuneiden määrä. Tämä hankaloittaa kesäopetuksen laajentamista ja suunnittelua.
46 Yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden jakautuminen Kesä-, heinä-, ja elokuussa vuonna 2014 yhteensä 11 % vuoden opintopisteistä
47 Ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden opintopisteiden jakautuminen Kesä-, heinä-, ja elokuussa vuonna 2014 yhteensä 14 % vuoden opintopisteistä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
48 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen edistetään ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.
49 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Tutkinnot Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatintutkinnolla. Päivitetään kelpoisuusehtoja. Nopeuttaisi työelämään siirtymistä ja vähentäisi korkeakoulutuksen kustannuksia ja opintotukimenoja. Käytettävissä ei ole aineistoa, jonka perusteella voitaisiin arvioida kuinka paljon maisterin tutkinnon suorittaminen uudistuksen seurauksena vähenisi. Arviossa on tehty tekninen oletus, että maisterin tutkinnon suorittaminen vähenisi 20 prosentilla: yliopistoille syntyisi n. 50 M säästö vuositasolla, opintotukimenoista säästyisi 25 M ja nopeampi työmarkkinoille siirtyminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa n.50 M.
50 Hallitusohjelma ja korkeakoulutus Korkeakoulut voivat päästä vastaaviin kustannussäästöihin mm.: - tiivistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tukipalveluissa, kirjastoissa ja kielikoulutuksessa - muuttamalla aiempien opintojen hyväksilukukäytäntöjä väljemmiksi - vahvistamalla korkeakoulujen erikoistumista ja keskittymistä sekä rationalisoimalla korkeakouluverkkoa.
51 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään 1/2 Yhteiset tavoitteet Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua yhteistyötä lisäämällä sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Korkeakoulut lisäävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tutkinto- ja aikuiskoulutuksessa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi.
52 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään 2/2 Korkeakoulukohtainen toimenpide: Korkeakoulu vahvistaa koulutuksen laatua esim. koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä/opiskelijoiden sitoutumista opintoihin, opetusmenetelmien modernisoimista, tutkimuksen ja koulutuksen yhteyden vahvistamista sekä vuorovaikutuksen tiivistämistä työelämän kanssa Korkeakoulu edistää esim. OKM: opiskelijavalintojen kehittämistä, tutkintojen kehittämistä, kolmannen lukukauden hyödyntämistä/ympärivuotista opiskelua, koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämän rinnalla tapahtuvan kouluttautumisen vahvistamista Käynnistää kehittämisohjelman digitalisaation edistämiseksi. Käynnistää yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa opettajankoulutuksen kehittämisohjelman.
53 Tutkintotavoitteet 1/3 Lähtökohtana koulutustarve-ennakoinnin tulokset. Ohjekirjeen liitteenä keskeiset koulutustarve-ennakoinnin tulokset ml. opettajatarpeet opettajankoulutusryhmittäin. Siirrytään yliopistojen ylempien korkeakoulututkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen alakohtaisessa tarkastelussa aiemmasta koulutus/opintoalaluokittelusta ISCED luokittelupohjaiseen tarkasteluun Tavoitteet kytkeytyvät aiempiin sisäänottoihin. Tarkentavilla sopimusteksteillä mahdollisuus koulutustarjonnan uudelleen suuntaamiseen ISCED luokkia yksityiskohtaisemmalla tasolla ja korkeakoulun koulutustarjonnan kokonaismäärän mahdolliseen muutokseen. Korkeakoulut päättävät aloituspaikoistaan. OKM huolehtii yhteensovittamisesta sopimusmenettelyssä. Kolmea korkeakoulusykliä kehitetään yhtenä kokonaisuutena Läpäisyn nostaminen, tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen ja hyväksilukukäytänteiden tehostaminen keskeisiä keinoja tavoitteisiin pääsemisessä.
54 Tutkintotavoitteet 2/3 Yliopistoille asetetaan tutkintotavoitteet: Ylemmät korkeakoulututkinnot (alakohtaisena) Alemmat korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnot Ammattikorkeakouluille asetetaan tutkintotavoitteet: Ammattikorkeakoulututkinnot (alakohtaisena) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot korkeakoulukohtaisena Suoritetut ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot Sopimuksissa ei aseteta tavoitteita enää ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrälle ja vaihto-opiskelijoiden määrälle. Myöskään tunnuslukutavoitteita ei aseteta, mutta nämä ovat osa ministeriön tilasto- ja talousseurantaa sekä palautemenettelyä. Sopimuksissa ei aseteta strategian seurantaindikaattoreita, mutta nämä ovat suositeltavia korkeakoulun omassa seurannassa.
55 Tutkintotavoitteet 3/3 Ylempien kk-tutkintojen / amk tutkintojen tavoitteita täydennetään tarvittaessa seuraavilla tekstiosuuksilla: Yliopiston/Ammattikorkeakoulun strategia, yliopistojen/ammattikorkeakoulujen välinen työnjako ja korkeakoulutettujen koulutustarpeen ennakoinnin tulokset huomioon ottaen yliopisto/ammattikorkeakoulu vuoden 2015 pysyvään koulutustarjontaansa nähden: lisää ylempään kk-tutkintoon / amk-tutkintoon johtavaa koulutustarjontaansa erityisesti xxx alalla (esim. psykologia) / xxx koulutusta (esim. sosiaalityö) vähentää ylempään kk-tutkintoon / amk-tutkintoon johtavaa koulutustarjontaansa erityisesti xxx alalla/ xxx koulutusta Opettajatarpeet huomioon ottaen yliopisto lisää xxx koulutusta ja vähentää xxx koulutusta (vain opettajankoulutusryhmät, joissa edellytetään muutosta edelliseen vuoteen, volyymilisäys/-vähennys yleisellä tasolla)
56 Yliopistojen ylemmät kk-tutkinnot 2013 ISCED AYO HY ISY JY LY OY SHH TaiY TaY TY VY ÅA LTY TTY Yhteensä 01 Kasvatusalat Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat Yhteiskuntatieteet ja 10 palvelualat Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet Luonnontieteet Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ja 07 tekniikan alat Maatalous- ja metsätieteelliset alat x Hammaslääketiede x Lääketiede Terveys- ja hyvinvointialat Kaikki yhteensä
57 Ammattikorkeakoulututkinnot 2013
58 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET KAUDELLA Johtaja Riitta Maijala Tiedepolitiikan vastuualue
59 Hallitusohjelman 2015 keskeisiä tavoitteita tieteelle ja tutkimukselle 1. Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla (ml. VIRSU) 2. Osaamisen kokoaminen laadun ja vaikuttavuuden kohottamiseksi Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 3. Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa HAO: Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä
60 Osaamisen keskittämistä ja profilointia esimerkkinä Profi-rahoitus Valtion talousarvion yliopistokehyksestä siirretyistä varoista Suomen Akatemiassa tehdyt päätökset mahdollistavat yliopistojen strategioiden mukaisten profiloitumistoimenpiteiden vauhdittamisen 50 miljoonaa euroa/vuosi (ensimmäiset rahoituspäätökset 2015) Poisvalintoja ja painopisteiden vahvistamistoimia kirkastettava seuraavalle hakukierrokselle Suomen Akatemian rahoituspäätösten mukaiset toimet osa yliopistojen strategista kehittämiskokonaisuutta seurataan myös OKM:n ja yliopistojen välisessä ohjausprosessissa Osaamisen kokoamista ja profiloitumista tuetaan myös strategiarahoituksella hallinnonalojen välinen dialogi rahoituksen kohdentamisessa
61 = yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus Kevo: TY tutkimusasema Utsjoki: Luke = Yliopiston tutkimusasema = Luke = Syke toimipaikka = Evira toimipaikka (tutkimus) = Maanmitttauslaitos = Ilmatieteen laitos = Työterveyslaitos = Säteilyturvakeskus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos = Geologian tutkimuskeskus = VTT Kilpisjärvi: HY tutkimusasema Sodankylä: OY tutkimusasema, Ilmatieteen laitos Kolari: Luke Keminmaa: Luke Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke, Syke toimipaikka, Evira, Työterveyslaitos, THL, VTT Kaamanen: Luke Muddusjärvi: HY tutkimusasema Inari: Luke Värriö: HY tutkimusasema Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK, GTK, Luke Oulanka: OY tutkimusasema Kuusamo: Luke Taivalkoski: Luke Kokkola: Centria amk, yliopistokeskus (JY, OY, VY), GTK Kannus: Luke Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke, THL Siikajoki: Luke Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY, Taideyliopisto), Luke Laukaa: Luke (2) Konnevesi: JY tutkimusasema Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke, Syke, THL, VTT Hyytiälä: HY tutkimusasema Parkano: Luke Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen amk, Poliisi amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT, Luke Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY) Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos Raahe: VTT Kuhmo: Syke toimipaikka Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY), Luke (Paltamo) Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke Sotkamo: Luke Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT Outokumpu: GTK Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke, Syke Savonlinna: ISY(kampus), Enonkoski: Luke Punkaharju: Luke Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY), Luke Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT Kouvola ja Kotka: Kymenlaakson amk Mekrijärvi: ISYO tutkimusasema Mariehamn: Högskolan på Åland Husö: ÅA tutkimusasema Turku, Kaarina, Korppoo, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun amk, Luke (Turku, Kaarina, Naantali), Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema Loppi: Luke Tvärminne: HY tutkimusasema Lähde: KOTUMO-tiekartta, OKM 16:2015 Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY) Lammi: HY tutkimusasema Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, Maanpuolustuskorkeakoulu, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK, VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke (Helsinki, Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos (Kirkkonummi), Kotus
62 KOTUMO-tiekartan toimenpidekokonaisuudet Yhteistyö ohjauksessa Rahoitusinstrumentit Organisaatiomuodot OHJAUS JA VIESTINTÄ Tietopohja Avoin tieto Avoin tiede ja tutkimus AVOIMET TIETO- VARANNOT JA TULOKSET Vaikuttavasti erilaistuen yhdessä tehokkaiksi KOULUTUS JA TUTKIMUS Henkilöstöyhteistyö Vaikuttavuus Tutkimusinfrastruktuurit INFRA- STRUK- TUURIT KAMPUKSET JA KENTTÄ- ASEMAT Tutkimusympäristöt Palvelukapasiteetti Luottamuselimet KOTUMO-tiekartta, OKM 2015:16
63 TKI-henkilöstön tohtorit käyttävät yhä vähemmän aikaansa tutkimustyöhön: 76% (v. 2000) -> 62% (v. 2013) Yliopistot Koulutus Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto Amk-tutkinto Muu koulutus tai tieto puuttuu Koko järjestelmä Ammattikorkeakoulut Koulutus Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto Amk-tutkinto Muu koulutus tai tieto puuttuu Koulutus Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto Amk-tutkinto Muu koulutus tai tieto puuttuu Lähde: Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän TKI-henkilöstön työvuodet 2013 (Tilastokeskus)
64 Sopimus : Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia OSAAMISEN KOKOAMINEN KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISIKSI JA VAIKUTTAVAMMIKSI KESKITTYMIKSI Korkeakoulut luovat tutkimuslaitosten kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. vahvistavat yhteistyötä erityisesti elinkeinoelämän kanssa ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi. OKM ottaa rahoituksen kohdentamisessa ja muussa ohjauksessaan huomioon vahvojen osaamiskeskittymien tukemisen sekä osaamisen ja tutkimustulosten laajemman hyödyntämisen. ohjaa Suomen Akatemiaa tukemaan korkeakoulujen profiloitumista ja tutkijanuria, koordinoimaan kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa sekä kehittämään rahoittamansa tutkimuksen ja oman toimintansa vaikuttavuuden indikaattoreita tiedepoliittisen päätöksenteon tueksi.
65 Sopimus : Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia TUTKIMUKSEN LAATU, VAIKUTTAVUUS JA KANSAINVÄLISYYS SEKÄ RAHOITUSPOHJAN LAAJENTAMIEN Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntijoita ja kehittävät toimintatapojaan siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimustyöhön ja taiteellisen toimintaan. OKM tiivistää yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja tutkimusjärjestelmän muiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa tutkimusrahoituskäytänteiden ja tutkimusjärjestelmän vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
66 Sopimus : Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia DIGITALISAATION MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN JA AVOIN TIEDE JA TUTKIMUS Korkeakoulut lisäävät kansallista osaamispääomaa mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämistoiminnan toimenpitein. ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. OKM tukee yhteistyössä eri toimijoiden kanssa avoimen tieteen ja tutkimuksen palveluiden ja infrastruktuurien sekä osaamisen kehittämistä
67 Avoin tiede ja tutkimus: Organisaatiot kulttuurimuutoksen ajureina ja tukena Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 10% (2017), 50% (2020) LEVEL 5 HY LEVEL 4 JY AALTO TTY LEVEL 3 TAY ISY TY Organisaatioiden avoimuuden kulttuurin kypsyystaso-arvointi vuonna 2015 MAMK LEVEL 2 CENTRIA LTY SAMK ÅA KARELIA HUMAK HANKEN HAAGA-HELIA OY VY SEAMK LAUREA LY LEVEL 1 USEITA KORKEAKOULUJA USEITA KORKEAKOULUJA Kehittyminen Ei muutosta Nousussa Taso 1 Ei hallittu Taso 2 Osittainen Taso 3 Määritelty Taso 4 Johdettu Taso 5 Strateginen Ei systemaattista kehitystä avoimuuden suuntaan Joitakin poliitikkoja ja välineitä on jo olemassa Prosessit ovat alkaneet kehitt yä Yhteinen, hyvin johdettu kehitys Proaktiivisia, systemaattisia toimia
68 Sopimus : Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia Korkeakoulukohtaisia toimenpide-esimerkkejä: Korkeakoulu. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan tulosten ja osaamisen hyödyntämiseksi sekä innovaatioiden kaupallistamiseksi (esim. tätä tukevan osaamisen kokoaminen korkeakoulun sisällä/verkostoista). Korkeakoulu. täydentävän rahoituksen hakemista profiilinsa mukaisten strategisten painopistealojen vahvistamiseksi. (esim. prosessit kytkien korkeakoulun strategiaan, verkostot) Yhteiskuntavastuulliset ja vaikuttavat korkeakoulut varmistavat ja seuraavat. (esim. hyvän tieteellisen ja taiteellisen käytännön ja sekä eettisten toimintaperiaatteiden noudattaminen tutkimustoiminnassa). Korkeakoulu tekee. nostaakseen avoimen tieteen toimintatapansa tasolle. (kypsyystaso1-5).
69 Tutkimuksen tavoitteet kaudella Kansainvälisesti kilpailukykyinen TKI-järjestelmä Yhteistyöllä ja työnjaolla laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta Avoimesta tieteestä ja digitalisaation mahdollisuuksista strateginen voimavara
70 SOPIMUSKAUDEN VALMISTELUPROSESSI Opetusneuvos Jorma Karhu
71 Tehtävä ja profiili Korkeakoulun strategian pohjalta Kuinka korkeakoulu erottuu ja asemoituu osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti, korkeakoulun ainutlaatuisuus. Millaisena toimijana korkeakoulu näkyy ja haluaa viestiä itsestään potentiaalisille strategisille kumppaneille, rahoittajatahoille ja alumneille. Lähtökohtaisesti tavoitteet 2020, mahdollisesti pidemmän aikavälin visio välivaiheineen. Korkeakoulun tehtävässä ja profiilissa voidaan painottaa lakisääteisiä tehtäviä eri tavalla Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, Tutkintoon johtava koulutus, taiteellinen toiminta, Elinikäinen oppiminen tai osaamisen hyödyntämisen muodot ja aluetoiminta. Profiloituminen edellyttää Korkeakoulun toiminnan suuntaamista, valintoja/ poisvalintoja, Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten aktiivista keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä kansallista ja kv- vuorovaikutusta muiden toimijoiden kanssa.
72 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat konkretisoivat korkeakoulun valitsemaa profiilia Vahvistettava valittua strategiaa. Voi olla vain muutama, eivätkä ne voi kattaa korkeakoulun koko toimintaa. Voivat olla monialaisia, ilmiöpohjaisia ja verkottuneita kokonaisuuksia. Korkeakoulun strategian toimeenpanosuunnitelmassa on ilmettävä Vahvuusalojen ja uusien, nousevien alojen lisäresursointisuunnitelma/- toimenpiteet ja niiden ajoitus esimerkiksi ulkoisen rahoituksen lisäämistavoitteet (eri rahoittajatahojen merkitys), strategiset kumppanuudet/ keskeiset yhteistyötahot.
73 Rahoitus Rahoituksen erittely sopimuksissa nykyiseen tapaan. Strategiarahoituksen euromäärä yhteensä ja perusteena sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen sekä mahdolliset muut erikseen mainitut toimenpiteet/ kohteet. Myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää elinkeinotoiminnan tukemiseen. Määrärahaleikkauksia tulee kohdentaa siten, että ei heikennetä laadukasta opetusta ja tutkimusta.
74 Raportointi Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. OKM varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi. Rahoituksen käytöstä raportoidaan taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia (YT yms.). OKM arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
75 Vuosi 2015 OKM:n ja korkeakoulujen välisten vuosien sopimusten valmisteluprosessi Joulu -14 Helmi -15 Johdon seminaari (Keskustelu sopimuskäytänteistä) OKM ohje YO ja AMK (Ohjauskäytänteet ) Maalis -15 YO: Unifi:n k&t rakenteellisen kehittämisen selvitys Kv. arvioijien korkeakoulurakenneselvitys Touko -15 YO: SA:n profirahoituspäätökset Hallitusohjelma Työryhmän ehdotus koulutustarjonnan mitoitukseksi Kesä -15 Johdon seminaari (HO, sopimusrakenne ja yhteiset tavoitteet hahmottelua, ennakointi) AMK: Hyvinvointidialogin raportointi Syys -15 Hallituksen toimintasuunnitelma Asemoitumistilastot YO ja AMK Julkisen talouden suunnitelma/ Kehyspäätös Loka -15 OKM ohje yliopistoille ja ammattikorkeakouluille (Tarkennukset ohjauskäytänteisiin, aikataulu, sopimusrunko, ym.) YO: Unifi:n selvityshenkilöiden raportit AMK: Työryhmän AMK -rahoitusmalliehdotus Marras -15 Työryhmän YO -rahoitusmalliehdotus Joulu -15 Johdon seminaari (Sopimusvalmistelu, yhteiset tavoitteet ja mitoituskeskustelu) Kehittämissuunnitelma/ mitoituspäätös
76 Vuosi 2016 OKM:n ja korkeakoulujen välisten vuosien sopimusten valmisteluprosessi Tammi -16 Helmi -16 Maalis -16 Huhti -16 Touko -16 YO esitykset (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, yhteiset tavoitteet) YO esitykset (Tehtävä, profiili, painoalat, strategia, rake ehd. ym.) Profilaatio konsultaatiot (SA, ministeriöt, maakunnat) OKM-YO tarkennukset (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, valtakunnalliset tehtävät) Kehyspäätös AMK esitykset (Tehtävä, profiili, painoalat, strategia, määräll. tav., rake ehd. ym.) OKM-YO sopimusneuvottelut AMK esitykset (yhteiset tavoitteet) YO:lle OKM vastaehdotus (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, valtakunnalliset tehtävät) YO vastineet (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, valtakunnalliset tehtävät) Rahoitussäädösten muutokset Johdon seminaari (Kehys, yhteiset tavoitteet, neuvotteluihin valmistautuminen) Kesä -16 Elo -16 AMK:lle OKM vastaehdotus (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, [valtakunnalliset tehtävät]) AMK vastineet (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, [valtakunnalliset tehtävät]) OKM-AMK tarkennukset (Määräll. ja tunnuslukutavoitteet, [valtakunnalliset tehtävät]) Syys -16 Hallituksen TAE 2016 Asemoitumistilastot YO ja AMK Loka -16 OKM-AMK Sopimusneuvottelut Joulu -16 TA 2016 OKM:n rahoituspäätökset Sopimusten allekirjoittaminen
Ajankohtaista tutkimuspolitiikasta 10.11.2015 Liike-seminaari
Ajankohtaista tutkimuspolitiikasta 10.11.2015 Liike-seminaari Eeva Kaunismaa Opetusneuvos 2 Strateginen painopiste: Osaaminen ja koulutus 3 Kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän
LisätiedotAmmatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola
Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
LisätiedotKohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta
Kohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta Vastuullinen ja vaikuttava Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus -seminaari 15.4.2015 Ylijohtaja Tapio Kosunen = yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus
LisätiedotSopimusrakenne kaudelle 2017 2020 ja luonnos korkeakoululaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi
LIITE 3 Sopimusrakenne kaudelle 2017 2020 ja luonnos korkeakoululaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA XXX AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017 2020 (tavoitteet
LisätiedotKohti ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluja 2017 2020. Ylijohtaja Tapio Kosunen. 18.5.2016 AMK-päivät
Kohti ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluja 2017 2020 Ylijohtaja Tapio Kosunen 18.5.2016 AMK-päivät Hallitus on sopinut julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Hallitus pitää kiinni neljän
LisätiedotKauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet
LIITE 1 Kauden 2017 2020 sopimusvalmistelua koskevat ohjeet 1. Sopimusvalmistelu Ohjauksessa on tavoitteena tehostaa ja syventää ministeriön ja korkeakoulujen välistä strategista vuoropuhelua sekä korostaa
LisätiedotOsaamiskeskittymät rakenteiden uudistaminen. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Vaasa 10.12.2015 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen
Osaamiskeskittymät rakenteiden uudistaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Vaasa 10.12.2015 Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet väestöstä 2014 Lähde:
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotOhje 29.10.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentavat ohjeet sopimuskauden 2017 2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin
Ohje OKM/38/210/2015 29.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkentavat ohjeet sopimuskauden 2017 2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin Tässä ohjeessa
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotMuuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014
Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotAluekehitystehtävä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 4.2.2016
Aluekehitystehtävä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 4.2.2016 Korkeakoulut alueiden kehittäjänä Yliopistolaitoksen laajeneminen 1950- ja 1960-luvuilla: osaajia julkisten
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotKohti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän visiota 2030
Kohti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän visiota 2030 Korkeakoulutuksen kehittäminen mihin suuntaan ja millä ehdoilla 11.4.2017 Ylijohtaja Tapio Kosunen Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, osaaminen ja
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotTutkimustoimijoiden yhteistyö ja työnjako
Tutkimustoimijoiden yhteistyö ja työnjako Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 12.4.2016 Erja Heikkinen Tiedepolitiikan ryhmä 1 Puheen teemat Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen
Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotJohtoryhmä Johtoryhmä Sopimuksen valmistelun tilanne 68/00.01/2015. Johtoryhmä
Johtoryhmä 82 11.11.2015 Johtoryhmä 5 14.01.2016 Sopimuksen 2017 2020 valmistelun tilanne 68/00.01/2015 Johtoryhmä 11.11.2015 82 Valmistelu ja esittely vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikka Dokumentit:
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotYliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen
SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAIDEYLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAIDEYLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotTutkimuseettisen ohjeen tiedepoliittinen merkitys. Ylijohtaja Tapio Kosunen Tieteiden talo,
Tutkimuseettisen ohjeen tiedepoliittinen merkitys Ylijohtaja Tapio Kosunen Tieteiden talo, 4.5.2017 The European Code of Conduct for Research Integrity Komissaari Moedas 24.3.2017: The Commission s recent
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotTutkimuksen rahoituspäätökset 2018
Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus 2000 2018 Milj. euroa 500 450 2018 yhteensä 429,3 milj 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotMeneillään opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepuolella
Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirjastopäivät 2016 23.-24.11.2016, Säätytalo, Helsinki Meneillään opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepuolella Anne Luoto-Halvari Esityksen aiheet Hallitusohjelmasta
LisätiedotSopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014)
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotHYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo
HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotSIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN
LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
LisätiedotNäkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus
Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus Juha Haataja Etiikan päivä 9.3.2016 Avoimuus etenee kansainvälisesti Hyötyjä - Tieteellinen toimintamalli edistyy -
LisätiedotKuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari Hannu Sirén
Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari 19.2.2016 Hannu Sirén Kuntoutusalan koulutuksen uudistaminen korkea asteella seminaari 19.2.2016 Ohjelma 10.00 Seminaarin avaus johtaja
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotJohtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Sopimuksen valmistelun tilanne 68/00.01/2015
Johtoryhmä 82 11.11.2015 Johtoryhmä 5 14.01.2016 Johtoryhmä 16 11.02.2016 Sopimuksen 2017 2020 valmistelun tilanne 68/00.01/2015 Johtoryhmä 11.11.2015 82 Valmistelu ja esittely vararehtori, varatoimitusjohtaja
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin
LisätiedotTyösuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)
Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj) Suomen yliopistot UNIFI ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 1 1. Johdanto Suomen yliopistot
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotKorkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotLaadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen
Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin
LisätiedotKorkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015. Ilmari Hyvönen
Korkeakoulutus ja digitalisaatio -webinaari 15.12.2015 Ilmari Hyvönen Digitalisaatio ja korkeakoulut Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tuottavat opetuksen ja tutkimuksen avulla sen tiedon ja osaamisen,
LisätiedotHankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus
Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus Keskustelutilaisuus kenttäasemaverkosto-selvityksen raportista 11.6.2015 Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala,Tiedepolitiikan vastuualue,
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotYliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto
Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN, OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö, ammattikorkeakoulun ylläpitäjä ja
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotProfilointi ja poisvalinnat. Ylijohtaja Tapio Kosunen Professoreiden ja Tieteentekijöiden kevätpäivät, 24.4.2015
Profilointi ja poisvalinnat Ylijohtaja Tapio Kosunen Professoreiden ja Tieteentekijöiden kevätpäivät, 24.4.2015 Tulevaisuuden avaimet: yhteistyö ja työnjako Ihmisten välillä Organisaation sisällä Organisaatioiden
LisätiedotSipilän hallituksen visio: Suomi 2025
Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020 1. YLEISTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin
LisätiedotYliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta
Yliopistolakiuudistuksen arviointi Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta 8.12.2017 Keskeiset kysymykset Yliopistokollegion aseman kehittäminen Nykylain mahdollisuudet Hallituksen valintaprosessi
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotHallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet
Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan
Lisätiedot