Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin
|
|
- Onni Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kalkitusopas
2 Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 100 vuotta. Toimintaa on 9 maassa ja yli 30 paikkakunnalla: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa ja Venäjällä. Nordkalkin tuotteita käytetään maatalouden lisäksi paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa. 2 Nordkalk
3 Kalkitus Nostaa satoa Parantaa sadon laatua Parantaa maan biologista aktiivisuutta Parantaa maan rakennetta Parantaa juurten kasvua ja veden ottoa Parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä Toimii magnesium- ja kalsiumlannoitteena Vähentää haitallisten raskasmetallien saatavuutta Vähentää ravinnepäästöjä Kalkitus kannattaa Nordkalk 3
4 Viljat Ohra on happamuudelle herkkä viljelykasvi ja siksi hyvän ohrasadon tuottaminen edellyttää pellon ph-tason ylläpitämistä hyvällä tasolla. Erityisesti mallasohra on ph:n suhteen vaativa kasvi. Sen tavoite viljavuusluokka on korkea, mikä tarkoittaa, että ph on karkeilla kivennäismailla 6,8 ja savimailla 7,0. Ohralajikkeiden happamuuden sietokyvyssä on eroja, mutta karkeasti jaoteltuna kaksitahoiset ovat yleensä monitahoisia ohria arempia happamuudelle. Vehnän ph-suositus on mallasohran tavoin karkeilla kivennäismailla 6,8 ja eloperäisillä mailla 6,4. Vähämultaisilla jäykillä savimailla vaateliaiden viljalajikkeiden ph-vaatimus on 7. ph:n tulisi olla vehnää viljeltäessä vähintään 6,5. Vehnälajikkeiden happamuuden kestävyydessä ei ole niin suuria eroja kuin ohralla. Taulukko: Ohralajikkeiden happamuuden arkuus. (Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet) Tyydyttävä Välttävä Melko arka Arka Erittäin arka Vilde Kunnari Tiril Brage Einar Elmeri Pilvi Voitto Arve Jyvä Rolfi Olavi Erkki Aukusti Gaute Edel Wolmari Kaksitahoiset: Saana Streif Polartop Eerik Kaksitahoiset: Conchita Xanadu Publican Harnbinger Edvin Kaksitahoiset: Tolar Braemar Optima Alina Cruiser Margret Marthe Minttu Annabell Rambler Eliseta Barke Amber Beatrix Justina Quench Tocada NFC Tipple Fairytaile Kaksitahoiset: Wikingett Prestige Scarlett Auriga Ingmar Maaren JB Maltasia Tolkien 4 Nordkalk
5 Kaura on kevätviljoista happamuuden kestävin. Se on ph:n suhteen vaatimaton ja menestyy melko hyvin happamissakin olosuhteissa. Ravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta pellon ph on hyvä olla 6,5. Kauran ph suositus karkeilla kivennäismailla on 6,4 ja savimailla 6,7. Riittävän korkea ph takaa ravinteiden riittävän saatavuuden, sillä happamassa maassa iso osa ravinteista ei ole kasvien käytettävissä. Ruis on ph:n suhteen melko vaatimaton viljelykasvi. Rukiin ph-suositus on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Pääravinteiden käyttökelpoisuuden kannalta pellon optimaalinen ph on yli 6. Silloin ne ovat parhaiten kasvien saatavilla. Jopa 30 % lannoitteiden ravinteista voi jäädä hyödyntämättä, jos ph on liian matala. Taulukko: Kasvikohtaiset ph-tavoitteet Viljelykasvi Karkeat Savimaat Eloperäiset Tavoite kivennäismaa maat viljavuusluokka Ohra (mallas) 6,8 7,0 6,4 korkea Ohra (rehu) 6,4 6,7 6,0 hyvä Vehnä 6,8 7,0 6,4 korkea Ruis ja kaura 6,4 6,7 6,0 hyvä Rypsi ja rapsi 6,4 6,7 6,0 hyvä Herne 6,8 7,0 6,4 korkea Sokerijuurikas 7,2 7,4 6,7 arv.korkea Apila 6,8 7,0 6,4 korkea Nurmiheinät 6,4 6,7 6,0 hyvä Ruokaperuna 6,2 6,5 5,7 tyydyttävä Teollisuusperuna 6,4 6,7 6,0 hyvä Nordkalk 5
6 Nurmi Laadukkaan nurmirehun viljely edellyttää, että pellon ph-arvot ovat vihreällä. Karkeilla kivennäismailla nurmien ph-suositus on 6,4 ja savimailla 6,7. Tavoiteltava ph-arvo on kuitenkin aina vähintään 6. Silloin nurmen ravinteiden otto on tehokkainta ja juuristo on terve ja haaroittunut. Happamassa maassa liukoinen alumiini haittaa juurten kasvua ja sitoo maan fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Nurmien voimakas typpilannoitus kasvukauden aikana laskee peltojen ph:ta. Typpilannoituksen happamoittava vaikutus kohdistuu etenkin pintamaahan, jonka ph voi olla jopa yhden viljavuusluokan matalampi kuin kyntökerroksen alaosissa. Kilo typpeä vaatii neutraloituakseen yli kaksi kiloa kalkkia, mikä vuositasolla merkitsee kg/ha kalkkia. Nurmisadon mukana poistuu kalsiumia ja magnesiumia. Näiden ravinteiden poistuma korvataan parhaiten kalkituksella. Jos magnesiumpitoisuutta on tarvetta nostaa, se voidaan tehdä helposti magnesiumpitoisilla kalkeilla. Kalsiumpitoisuutta voidaan nostaa kalsiittikalkeilla. Maanparannuskalkki sisältää sekä kalsium- että magnesiumravinteita. Nurmi kannattaa kalkita perustamisen yhteydessä joko ennen kyntöä tai kynnökselle ennen kylvömuokkausta. Nurmelle levitettävä kalkkilaatu tulee valita pellon viljavuustulosten perusteella kalsium/magnesium-suhteeseen perustuen.
7 Peruna Ruokaperunan tavoite-ph karkeilla kivennäismailla on 6,2 ja teollisuusperunalla 6,4. Peruna sietää melko hapantakin maata, mutta happamissa olosuhteissa ongelmaksi voi koitua kalsiumin saatavuus. Sen puutos aiheuttaa perunalla kasvun hidastumista ja laatuongelmia. Kalsium on perunalle tärkeä ravinne, sillä se vaikuttaa perunan käsittely- ja varastointikestävyyteen. Perunaa viljellään yleisesti karkeilla hieta- tai hiekkamailla, mistä kalsium huuhtoutuu nopeasti. Koska perunan mukula ottaa kalsiumin maasta kuoren läpi, paras tapa tuoda kalsium perunan saataville on huolehtia perunamaan säännöllisestä kalkituksesta. Maan parantaminen kalkkikivipohjaisilla tuotteilla varmistaa perunan kalsiumin saatavuuden. Rypsi ja rapsi Rypsin tavoite-ph on karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7. Tällöin öljykasvien kannalta oleellinen rikki (S) on liukoisampaa ja kasvin juurten tavoitettavissa. Kalkitussa maassa rypsin koko juuristo kasvaa laajemmaksi ja toimii tehokkaammin, jolloin tavanomaisia viljoja korkeampi lannoitus saadaan paremmin hyödynnettyä. Perunamaita kannattaa kalkita pienehköllä kertaannoksella perunan välikasvin viljelyn yhteydessä. Aikaisemmin perunamaiden kalkitusta vältettiin perunaruven pelossa, mutta perunaruvesta on myös happamissa oloissa viihtyvä rupibakteerimuoto, joten kalkitsematta jättäminen ei välttämättä suojaa ruvelta. Lajikkeen ja kosteusolojen merkitys ruven esiintymiseen on merkittävämpi.
8 Kalkituksella parempi hyöty ravinteista Fosfori Kasvit voivat hyödyntää fosforin parhaiten kun ph on yli 6,5. Luvun ollessa alle kuuden raudan ja alumiinin liukoisuus kasvaa, ja ne alkavat sitoa fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Kylvön yhteydessä saamastaan lannoitefosforista kasvit käyttävät suoraan noin 10 %. Lopun tarvitsemansa fosforin ne ottavat pellon fosforireserveistä. Kalkitus parantaa ph:n nousun kautta kasvien fosforin saantia maasta. Tutkimusten mukaan kivennäismailla tonni kalkkia liuottaa 10 kg fosforia 10 vuodessa. Normaali 5 tn/ha kertakalkitus antaa 10 vuoden aikana 50 kg fosforia. Peltoihin kertynyt fosfori riittää tutkitusti hyvään viljan ja nurmen kasvuun kun fosforiluokka on hyvä, ph on kunnossa eikä ole liian kuivaa tai märkää. Typpi Typpi on tärkeä pääravinne, joka on käyttökelpoisimmillaan, kun ph on 5,8-7,5. Kasvit tarvitsevat typpeä proteiinien ja yhteyttämisessä tarvittavan klorofyllin tuottamisessa. Typpi vaikuttaa voimakkaasti kasvien kasvuun ja sadon määrään. Kalkitsemalla voidaan parantaa kasvien typenottoa. Erityisesti kivennäismailla kalkituksella on positiivinen vaikutus typen saatavuuteen. Kalkitussa maassa kasvit pystyvät käyttämään typpilannoituksen paremmin hyödyksi ja mobilisoivat käyttöönsä maassa olevia typpivaroja. Kuva: Pääravinteiden liukoisuus kasvaa, kun ph nousee. Happamassa maassa ne pidättyvät maahan eivätkä ole kasvien käytettävissä. Ravinteiden liukoisuuden kannalta optimaalinen ph on 6-6,5. 8 Nordkalk
9 Kalkituksen vaikutus maan rakenteeseen ja juuristoon Maan rakenteen merkitys Hyvä maan rakenne helpottaa juurten kasvua ja parantaa kasvien ravinteiden ottoa. Kuivana kautena hyvärakenteinen maa vähentää veden haihtumista ja helpottaa myös juuriston syvyyskasvua. Kalkitus parantaa erityisesti savi- ja hiesumaiden rakennetta. Hyväkuntoisen juuriston merkitys kasvaa kuivissa olosuhteissa, sillä se parantaa kasvien poudankestävyyttä. Alhainen ph heikentää hyödyllisten mikrobien kilpailukykyä ja lisää sienten osuutta maan mikrobistossa. Hajottajabakteerien määrän vähentyessä orgaanisen aineksen hajoaminen ja samalla ravinteiden kierto hidastuvat. Happamuus ja juurten kasvu Maan happamuus on yksi tärkeä juuriston laajuuteen ja kasvuun vaikuttava tekijä. Happamassa maassa kasvien juuristo kehittyy heikosti ja ravinteiden otto on tehotonta. Juurten kasvua happamassa maassa haittaa erityisesti alumiini, jonka liukoisuus alkaa kasvaa ph:n ollessa 5. Alumiinin vaikutus näkyy juurissa epänormaalina haaroittumisena ja juurien ruskettumisena. Juuriston kunto ja laajuus ovat kasvin veden ja ravinteiden saannin kannalta tärkeitä tekijöitä. Laaja ja haaroittunut juuristo auttavat kasvia hyödyntämään maan vesi- ja ravinnevaroja suuremmalta alueelta. Kuva: Happamassa juurten kasvua haittaavat alumiini- (Al) ja rauta- (Fe) yhdisteet. Alhainen ph heikentää hyödyllisten mikrobien kilpailukykyä sekä lisää sienten osuutta bakteerien osuuden vähetessä. Nordkalk 9
10 Kalkitustarpeen määrittäminen Kalkitustarpeen määrittelevät maalaji, multavuus ja ph-luku sekä viljeltävä kasvi. Mitä eloperäisempi ja multavampi maa on, sitä alhaisemmalla ph:lla pärjätään, mutta sitä enemmän kalkkia tarvitaan ph:n nostoon. Kalkitus kannattaa aina perustaa tuoreeseen viljavuustutki mukseen. Sen avulla kalkitus saadaan kohdistettua niin, että siitä on eniten hyötyä. Paras lopputulos edellyttää, että eri lohkojen ph nostetaan vähintään viljavuusluokkaan Hyvä ja lohkojen sisäinen ph-vaihtelu tasataan. Viljavuusluokat eri maalajeilla Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvelutt. korkea Savimaat runsasmultainen 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6 7,0 vähämultainen 5,4 5,8 6,3 6,7 7,2 7,6 Karkeat kivennäismaat runsasmultainen 4,9 5,3 5,7 6,1 6,5 6,9 vähämultainen 5,1 5,5 5,9 6,3 6,7 7,1 Eloperäiset maat multamaat 4,6 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6 turve 4,4 4,8 5,2 5,6 6,0 6,4 Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä tonnia/hehtaari Multavuus Karkea kivennäismaa Savinen kivennäismaa Savi Aitosavi Vähämultainen Multava Runsasmultainen Erittäin runsasmultainen Multamaa, turve, sulfaattimaa 10 Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) nostamiseen tarvitaan eloperäisellä maalla jopa viisi kertaa niin suuri määrä kalkkia kuin vähämultaisella karkealla kivennäismaalla. 10 Nordkalk
11 Kalkkilaskuri osoitteessa Vaihtuva Ca mg/l Nordkalk-tuotteen valinta Ca/Mg-suhteen mukaan Suhdeluku Ca/Mg 8 Nordkalk Mg-7 Nordkalk Mg-5 Nordkalk Mg-3 = optimisuhde Nordkalk Kalsiitti Vaihtuva Mg mg/l Kalsium/magnesium-suhde lasketaan siten, että maan kalsium-luku (milligrammaa/litra) jaetaan magnesium-luvulla. Esim. Ca-luku 1600, Mg-luku 200 Ca/Mg-suhde on 1600/200 = 8. Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla. Nordkalk Mg-3 -kalkki säilyttää suhdeluvun ennallaan. Nordkalk 11
12 Tuotteet Nordkalk toimittaa Suomessa maanparannuskalkkeja kymmeneltä paikkakunnalta. Tuotevalikoimaan kuuluu sekä kalsiittikalkkeja että magnesiumpitoisia kalkkeja. Tuotannossa kalkkijauheen kalsium- ja magnesiumpitoisuudet ohjataan vastaamaan kunkin tehtaan toimitusalueen maaperän vaatimuksia. Tuotteet on jauhettu alle 2 mm hiukkaskokoon, joka takaa kotimaiselle kovahkolle kalkkikivelle nopean liukoisuuden ja hyvän neutralointikyvyn. Muualta tuodut tuotteet ovat luonnon kosteita murskeita, joiden hiukkaskoko on 0-3 mm. Useimmista Nordkalkin toimipaikoista saa kalkkia sekä kuivana että kosteana (kts. tarkemmat tiedot oheisesta tuotetaulukosta). Magnesiumpitoiset kalkit Kalkitusainetta kutsutaan magnesiumpitoiseksi, jos sen Mg-pitoisuus on 2-10 %. Yli 10 % magnesiumia sisältävät tuotteet ovat dolomiittikalkkeja. Magnesiumköyhillä ja nautakarjavaltaisilla alueilla ovat magnesiumpitoiset tuotteet luontaisin valinta kalkitusaineeksi. Tyypillisesti tällaisia maita ovat karkeammat kivennäismaat ja eloperäiset maat. Hintaportaat Nordkalkin laajasta valikoimasta löydät pellollesi sopivan kalkkituotteen. Oheisesta hintaportaikosta voit valita parhaan ajankohdan kalkinlevitykseen. Kalsiittikalkit Kalsiittisten kalkkien magnesiumpitoisuus on alle 2 %. Ne soveltuvat alueille, joissa maaperän Mg-pitoisuus on luonnostaan korkea tai sitä on aiemmin nostettu riittävän korkealle dolomiittisella Levitys kalkkikivellä. Kalsiittiset kalkit myös parantavat hiesu- ja savimaiden mururakennetta, sillä kalsium sitoo saveshiukkasia toisiinsa muodostaen kestäviä Levitys -4% 0% murusia. -8% Nordkalk
13 Maanparannuskalkin tuotantoprosessi Kuva: Kalkkikivi irrotetaan kallioperästä louhimalla. Tämän jälkeen se murskataan, seulotaan ja jauhetaan. Hienojakoiset kalkit liukenevat ja nostavat ph:ta nopeammin kuin karkeat tuotteet. Nordkalk 13
14 Kalkkiurakoitsija -tärkeä yhteistyökumppani Maanparannuskalkki ostetaan maatalouskaupasta mutta pellolle sen levittää pääsääntöisesti kalkitusurakoitsija. Yleensä kaupalla on sopimus alueella toimivan urakoitsijan kanssa, ja lähes kaikki kalkki myydään viljelijälle peltoon levitettynä. Koska kalkinlevitys ei ole ympärivuotista työtä, alan yrittäjät ovat hyvin monitoimisia. Tavanomaisia yhdistelmiä kalkinlevityksen kanssa ovat mm. turveurakointi, rehunkorjuu ja kuorma-autoilu. Tehtaan siilossa oleva kalkki on aina kuivaa sen kuljettamiseen tarvitaan säiliöauto ja levittämiseen kuivalle kalkille soveltuva kone. Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Hämeen alueella yli puolet kalkista levitetään kuivana. Keski- ja Pohjois-Suomessa pääosa kalkista levitetään kosteana: siilosta autoon lastattaessa kalkkiin sekoitetaan 5 % vettä, jolloin se voidaan kuljettaa lava-autolla ja levittää keskipakolevittimellä. Kalkitusurakoitsijoita on Suomessa noin 300. Lähes kaikki kalkinlevittimet ovat jollakin tapaa räätälöityjä, esimerkiksi tuontikoneisiin asennetaan Suomessa usein vetävä alusta. Nordkalk on osallistunut koneiden kehitystyöhön suunnittelemalla ja rakentamalla viime vuosina kaksi kalkinlevitintä. Niissä on kokeiltu erilaisia teknisiä ratkaisuja ja annettu urakoitsijoille malleja uusista mahdollisuuksista. Uusi tekniikka, esim. GPS, vaaka ja ajo-opastin on tullut myös kalkinlevittimiin helpottamaan työtä ja parantamaan levityksen tarkkuutta. Maatalouskaupat myyvät kalkin peltoon levitettynä. Kalkitusurakoitsijat huolehtivat kalkin kuljetuksesta tehtaalta pellolle sekä levityksen. 14 Nordkalk
15 Kalkin erikoiskäyttökohteita mutettua kalkkia, vettä ja halutessa täyteainetta, kuten Salmonellan torjunta Lietelanta ja virtsa voidaan hygienisoida sammutetulla kalkilla salmonellan tappamiseksi. Torjunnassa käytetään 30 kg sammutettua kalkkia/tonni. Maanparannuskalkki ei tehoa salmonellaan, koska ph nousee sillä hitaasti vain noin 8:aan. Salmonella kuolee ph:n noustessa yli kymmenen. ph:n nousu varmistetaan mittaamalla ph-paperilla. Kalkin lisäyksen jälkeen, lantaa sekoitetaan huolellisesti 6 tunnin ajan. Ennen peltoon levitystä lannan annetaan hautua noin viikon ajan. Kuivikelanta kompostoidaan, jolloin bakteerit kuolevat palamisesta syntyvän lämmön ansiosta. Lantapatterin pinta käsitellään sammutetulla kalkilla. Lannan levityksen jälkeen lantala sekä sen ympäristö ja ajotien alkuosa kalkitaan. Lisätietoa: Kalkkimaali Kalkkimaalia voi valmistaa Nordkalkin kuivasammutetusta kalkista. Käyttökohteita ovat eläinsuojat ja maakellarit: kaikki kivi, tiili ja betonipinnat. Kalkkimaalilla on hygieeninen ja desinfioiva vaikutus. Kalkkimaali kuluu ja pinnoitus on uusittava säännöllisesti. Kalkkimaali valmistetaan sekoittamalla kuivasam- luonnonhiekkaa tai kalkkikivifilleriä. Täyteaine vaikuttaa kalkkimaalin väriin ja paksuuteen. Sammutettua kalkkia (Nordkalk SL 90) myydään rauta- ja maatalouskaupoissa Pinnoitusohjeet: ->Tuotteet -Tuotteiden käyttöalueet Juomavesikaivot Hapan pohjavesi, jonka ph ja alkaliteetti ovat liian matalat, syövyttää vesiputkistoja ja värjää vesikalusteita. Kaivoon lisätty kalkkikivirouhe nostaa veden ph:ta, alkaliteettia ja kovuutta, jolloin putkien syöpyminen ja vesikalusteiden värjäytyminen vähenevät. Kalkkikivirouhe on kotimainen luonnontuote, jolla happaman kaivoveden käsittely on yksinkertaista, helppoa ja turvallista. Ainoat tarvittavat huoltotoimenpiteet ovat rouheen huuhtelu ja lisääminen. Kalkkikivirouhetta lisätään kaivoon riittävästi, tavallisesti n. 20 cm paksu kerros riittää. Rouhetarve ja käsittelytulos riippuvat mm. kaivoveden ominaisuuksista ja veden viipymästä kaivossa. Ylimääräisestä kalkkikivirouheesta ei ole vaaraa, sillä veden ph:n nousu loppuu, kun kalkkikiven ja veden väliset reaktiot ovat saavuttaneet tasapainotilan. Tavallisesti kalkkikivikäsitellyn veden ph on n. 7,5-8,5. Veden ph:ta voi seurata apteekista hankittavalla ph-paperilla, ja lisätä kalkkikivirouheen määrää tarvittaessa. Nordkalk 15
16 Nordkalk rehukalkit Nordkalk-rehukalkit tehdään parhaimmasta ja puhtaimmasta kalkkikivestä. Nordkalk valmistaa rehukalkkeja Suomessa Paraisilla ja Sipoossa. rehutehtaille sekoitettavaksi täysrehuihin ja rehutiivisteisiin, mutta Nordkalk-rehukalkkeja myydään myös maatalousalan liikkeissä. Tuotannossa on kolme karkeudeltaan erilaista rehukalkkia, joissa kaikissa kalsiumpitoisuus on vähintään 36 %. Rehukalkkien tärkein ominaisuus on korkea kalsiumpitoisuus ja samalla hyvä liukoisuus. Nordkalk ruokintakalkki on rehukalkeista hienojakoisinta ja sitä käytetään kaikkien eläinten rehuseoksissa. Lisäksi saatavilla on karkeampia tuotteita: Nordkalk poikaskalkki ja Nordkalk kanakalkki. Suurin osa Nordkalkin rehukalkkituotannosta toimitetaan Tuote Hienous Kalsium (Ca) % Alkuperämaa Pakkaus Valmistus Ruokintakalkki 1,5 mm min. 36% Suomi irto Parainen ja 40 kg säkki Sipoo Poikaskalkki 3 mm min. 36 % Suomi irto Parainen 40 kg säkki Kanakalkki 5 mm min 36% Suomi irto Parainen 40 kg säkki 16 Nordkalk
17 Nordkalk-maanparannuskalkit Tehdas Tuote Neutralointikyky, % Nopeavaikutteinen Ca Mg neutralointikyky Kokkola Kalsiitti, kuiva ja kostea p Kristiinankaupunki Kalsiitti, kostea p Lappeenranta Kalsiitti, kostea p Kalsiitti2, kostea Mg-5, kostea Louhi Kalsiitti2, kostea p Mg-5, kuiva ja kostea Parainen Kalsiitti, kuiva ja kostea p Siikainen Mg-7, kuiva ja kostea p Sipoo Kalsiitti, kuiva ja kostea p Mg-5, kuiva ja kostea Mg-7, Hieno Tytyri, Lohja Kalsiitti, kuiva p Mg-3, kuiva Vampula Kalsiitti, kostea p Mg-5, kuiva ja kostea Vimpeli Mg-3, kuiva ja kostea p Mg-7, kuiva ja kostea Kosteus: Kosteat tuotteet 5 %. (Lappeenrannan Kalsiitti LV: 7 %). Hienous: 100 % alle 2 mm, 50 % alle 0,15 mm, (Nordkalk Mg-7 H SB: 100 % alle 0,5 mm, 50 % alle 0,075 mm sekä Nordkalk Kalsiitti KR ja Kalsiitti2 LO: 100 % alle 3,15 mm, 50 % alle 0,5 mm). Haitalliset raskasmetallit (suluissa lannoitelain enimmäispitoisuus): Arseeni (As) alle 15 mg/kg (25 mg/kg) Kromi (Cr) alle 20 mg/kg (300 mg/kg) Nikkeli (Ni) alle 20 mg/kg (100 mg/kg) Elohopea (Hg) alle 0,05 mg/kg (1,0 mg/kg) Kupari (Cu) alle 30 mg/kg (600 mg/kg) Sinkki (Zn) alle 250 mg/kg (1500 mg/kg) Kadmium (Cd) alle 0,3 mg/kg (1,5 mg/kg) Lyijy (Pb) alle 30 mg/kg (100 mg/kg) Nordkalk 17
18 Muistiinpanoja: 18 Nordkalk
19 Lisätietoa kalkituksesta Mikko Jylhä Aluemyyntipäällikkö puh Timo Kanerva Tuotepäällikkö puh Jan Drugge Aluemyyntipäällikkö puh Petri Väänänen Aluemyyntipäällikkö puh sähköpostit ovat muotoa: Nordkalk 19
20 2011 Nordkalk Oy Ab
Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotKolari. Luulaja. Verdal Kokkola. Örnsköldsvik. Orsa. Tytyri. Parainen. Vasalemma. Köping Tukholma. Kurevere. Storugns. Ignaberga. Szczecin.
Kalkitusopas 2 Nordkalk Sławno Miedzianka Wolica Szczecin Krakova Lübeck Helsinki Alekseevka Orsa Landskrona Ignaberga Uddagården Köping Tukholma Storugns Siauliai Vasalemma Kurevere Rakke Parainen Tytyri
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotPellon kunnostus ja maanhoito
Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut
LisätiedotNordkalk Aito KALKITUSOPAS. Nordkalk Aito Kalkitusopas
Nordkalk Aito KALKITUSOPAS Nordkalk Aito Kalkitusopas 1 Sisällysluettelo: Nordkalk lyhyesti...2 Alkusanat...3 Suomi on hapan maa!...4 Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus?...5 Kalkitusaineissa on eroa...5
LisätiedotMonitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
LisätiedotVILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA
VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla
LisätiedotEnnusteet auttavat näkemään pidemmälle
Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08
LisätiedotNORDKALK AITO KALKITUSOPAS
NORDKALK AITO KALKITUSOPAS Sisällysluettelo: Nordkalk lyhyesti...2 Alkusanat...3 Suomi on hapan maa!...4 Ylläpitokalkitus vai peruskalkitus?...5 Kalkitusaineissa on eroa...5 Kalkitus kannattaa...6 Kalkki
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotAITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA
KALKITUSOPAS AITO KALKKI ON VOITTAJAN VALINTA HYVÄ LUKIJA, Pidät kädessäsi päivitettyä ja täysin uuden näköistä kalkitusopasta. Tässä oppaassa on paljon tarpeellista tietoa kalkituksesta, mutta myös yleisesti
LisätiedotViljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotSjT Säkylä Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SjT Säkylä 2017 21.3.2017 Jan Drugge 9 Maata Grinding Sales Luleå Kolari Finland 1898 Nordkalkin tarina alkaa 30+ Toimipaikkaa 21 Kaivospaikkakuntaa 970 Työntekijää 311 Liikevaihto ( ) Quarry Kiln Own
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Lisätiedot120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE
120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.
VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotHautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotViljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009
Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotMaan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.
Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_077708, 07.11.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008 Määritelmät
LisätiedotMaan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne
Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]
LisätiedotMaan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut
Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_050610, 2.7.2010 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010 Määritelmät
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2009
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_099409, 25.11.2009 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009 Määritelmät
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotMitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla
Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
LisätiedotLuomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet
Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotSSO-maatalous 2017 Viking Grace Jan Drugge. Nordkalk Member of Rettig Group
SSO-maatalous 2017 Viking Grace 20.01.2017 Jan Drugge Rettig Group Arvoa sukupolville aktiivisena ja vastuullisena omistajana 4200 työntekijää 28 maassa www.rettig.fi Sisäilman säätölaitteet www.rettigicc.com
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotMAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT
MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.
VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:
VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
Lisätiedot5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 183 5.7 KALKITUKSEN SUUNNITTELU - MAAN HAPPAMUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELUA Maan riittävän korkea ph on viljelyssä edullista, koska maan pieneliötoiminta
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI
VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_040807, 02.06.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain 2008 Määritelmät ja
LisätiedotTilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT
VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34
Lisätiedot