Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia. Esiselvitys, vaihe 1
|
|
- Marjut Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia Esiselvitys, vaihe 1
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Energiansäästöstrategian lähtökohdat Rakennusten energiatehokkuus Yleistä kuntien rakennusten energiankulutuksesta (Kuntaliiton tilasto 2007) Hämeenlinnan kaupungin rakennusten energiankulutus Energiankäytön tehostaminen rakennuksissa Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon Yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun taso Maankäyttö ja liikenne Energiantuotanto Asemakaavataso Pienilmaston hyödyntäminen Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen Energianäkökohdat Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelussa Kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen Hämeenlinnan seudun kehityskuva KEKE työkalu Esimerkkejä Hämeenlinnasta Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Hankintaohjeet ja energiatehokkuuden huomioiminen Kauppa ja teollisuusministeriön suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta ( ) Hymonet Hankintamenettely Hämeenlinnan kaupungissa Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Energiansäästötietoisuuden lisääminen Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Kunta alan energiatehokkuussopimus Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Energiansäästöstrategia, vaihe
3 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Kuva energiatehokkuussopimuksesta Energiansäästöhankkeiden rahoitus
4 1 Energiansäästöstrategian lähtökohdat Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategiasta jätettiin valtuustoaloite helmikuussa Valtuutettu Satu Taiveahon aloitteen allekirjoitti myös 27 muuta valtuutettua. Aloitteessa esitettiin, että Hämeenlinnan kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin energiansäästöstrategian valmistelemiseksi. Strategiassa tulee aloitteen mukaan asettaa energiansäästölle selkeät tavoitteet sekä laatia eri toimialoja koskevia tavoitteita. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen ja myöhemmin kaupunginhallitus päätti lähettää aloitteen teknisen viraston ja tilapalvelun valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan käynnistää energiansäästöstrategian valmistelun teknisen viraston ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteistyönä. Marraskuussa 2008 käynnistettiin energiansäästöstrategian laadinnan ensimmäinen vaihe. Ensimmäisessä kaupungin ja HAMK:n välisessä kokouksessa muodostettiin työryhmä, johon kuului kaupungin ympäristö, kaavoitus, kiinteistö ja rakentamisasioiden edustajia sekä ammattikorkeakoulun asiantuntijoita. Työryhmän keskusteluissa asetettiin strategiatyön ensimmäisen vaiheen tavoitteiksi: laatia taustaselvitys energiansäästöstä valtakunnallisesti ja Hämeenlinnan kaupungissa päättää mitä osa alueita strategiassa käsitellään hahmottaa energiapoliittisia linjauksia päättää miten valittuja strategian osa alueita viedään eteenpäin sekä millaisin resurssein ja aikataulutavoittein. Taustaselvityksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia toimenpiteitä muissa kaupungeissa on tehty sekä energiansäästössä että strategiatasolla. Selvitykseen koottiin myös tietoja Hämeenlinnan kaupungin omista toimenpiteistä. Energiansäästö ulottuu moniin kaupungin toimintoihin joko suoraan tai välillisesti. Tärkeää oli määrittää ne osa alueet, joihin kaupunki voi vaikuttaa välittömästi ja joissa on mahdollista saada tuntuvia säästöjä aikaiseksi. Työryhmä päätti keskusteluidensa pohjalta nostaa seuraavat viisi osa aluetta energiansäästöstrategian painopisteiksi: 1. Hämeenlinnan kaupungin omistamat kiinteistöt ja niiden energiatehokkuus 2. maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon 3. hankintaohjeet ja energiatehokkuuden huomioiminen 1
5 4. energiansäästötietoisuuden lisääminen 5. kunta alan energiatehokkuussopimus Energiansäästöstrategian laatiminen Hämeenlinnan kaupungille on perusteltua myös laajemmasta näkökulmasta. Energiankulutus kasvaa jatkuvasti ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteiskunnan eri toimijoiden on tehtävä osansa. Julkinen sektori on suuri energiantuottaja ja käyttäjä. Omilla säästötoimillaan se voi vaikuttaa merkittävästi energiankulutuksen suuntaan ja antaa esimerkkiä pienemmille toimijoille. Euroopan unionin tasolla on säädetty useita direktiivejä, joilla pyritään ohjaamaan jäsenmaita ilmastomyötäisimpiin käytäntöihin ja toimenpiteisiin. Esimerkiksi EU:n energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Määrä lasketaan vuosien loppukulutuksen keskiarvosta. Suomen osalta tämä tarkoittaa noin 17 TWh:n säästöä kyseisellä ajanjaksolla. Yhdeksälle vuodelle jaettuna määrä vastaa suunnilleen Helsingin kaupungin vuotuista kulutusta. Säästövelvoite koskee kaikkea myytyä tai siirrettyä energiaa poislukien merenkulku, liikenne ja päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset. Direktiivi painottaa energian loppukäyttäjien, erityisesti julkisen sektorin, merkitystä energiansäästämisessä. EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena puolestaan on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Direktiivi edellyttää energiatehokkuustodistusta julkisiin tiloihin. Kestävän kehityksen mukainen toiminta, johon energiansäästäminen ja ilmastonmuutoksen hillintäkin kuuluvat, on ollut yli vuosikymmenen ajan osa kaupungin strategista kehittämistä ja kaupunkisuunnittelua. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lvis tekniikan valvonta ja ohjaus keskitettiin 1980 luvulla, mikä toi merkittäviä energiansäästöjä. Vuonna 1999 käynnistyi Kuntaliiton ilmansuojelukampanja, jossa Hämeenlinnan kaupunki on mukana. Kasvihuonekaasupäästöjä on tarkasteltu vuosina 1990 ja Kasvihuonekaasujen vähentämisohjelma on tehty vuonna Kaupungin kiinteistöille laadittiin vuonna 2001 talonrakentamisen ja ylläpidon ympäristöohjelma. Vuonna 2004 kanta Hämeenlinna allekirjoitti paikalliseen kestävään kehitykseen liittyvän Aalborgin sitoumuksen. Lisäksi kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa varten kaupungin tilapalvelu on tehnyt palvelusopimuksen Energiakolmio Oy:n kanssa. Energiansäästöstrategian valmistelun 1. vaiheen työryhmään osallistuivat: kiinteistökehityspäällikkö Antero Aho, arkkitehti Tuula Hellstén, ympäristötarkastaja Reijo Hemilä, ympäristöasiantuntija Heli Jutila, arkkitehti Markku Kaila, hankejohtaja Jouko Kettunen ja kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto kaupungin organisaatiosta sekä koulutusohjelmajohtaja Markku Raimovaara ja projekti insinööri Eija Säger HAMK:sta. Hämeenlinnassa
6 2 Rakennusten energiatehokkuus 2.1 Yleistä kuntien rakennusten energiankulutuksesta (Kuntaliiton tilasto 2007) Suomen kuntaliitto on pitänyt vuodesta 1982 tilastoa kuntien sähkön, lämmön ja veden kulutuksesta kuntien omissa rakennuksissa (asuinrakennukset ja julkiset rakennukset). Vuoden 2007 tilastossa on 84 kunnan tiedot. Asukasluvulta tämä vastaa 58 % koko Suomen väestöstä. Vuotuisessa kulutustilastossa käsitellään vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on arviolta puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokkaa alle 10 % koko Suomen energiankulutuksesta. Julkisten rakennusten lämmön kulutus on viimeisellä viisivuotisjaksolla ( ) pysynyt lähes samana, kun se 1990 luvun jälkipuoliskolla nousi 7 %. Sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Ehkä nousu on nyt tasaantunut, sillä sähkön ominaiskulutus on pysynyt kolme vuotta, , samana. Asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta. Tästä huolimatta on huomattava, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on pitkään laskenut ja sähkön ominaiskulutus on noussut pitkään hitaasti. Seuraavissa kaavioissa on kuvattu energiankulutuksen kehitystä kuntien julkisissa rakennuksissa ja asuinrakennuksissa. Kaavio 1: Kuntien julkisten rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksien kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) 3
7 Kaavio 2: Kuntien julkisten rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) Kaavio 3: Kuntien asuinrakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksien kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) Kaavio 4: Kuntien asuinrakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) 4
8 2.2 Hämeenlinnan kaupungin rakennusten energiankulutus Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöjen energiankulutustietoja Kuntaliiton tilastoissa on ainakin vuosilta 2001, 2002 ja Tiedot koskevat ainoastaan lämpöenergian kulutusta, sähkön ja veden kulutustiedot puuttuvat. Koska tietoja on vain harvoilta vuosilta ja vain lämmön osalta, Hämeenlinnan kaupungin kulutuksen kehitystä on vaikea arvioida tai verrata muihin vastaavankokoisten kaupunkien tietoihin. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu Hämeenlinnan kulutustietoja Kuntaliiton energiankulutustilastoista. Esimerkiksi rakennusten lukumäärä poikkeaa huomattavasti esimerkiksi kaupungin tilinpäätöksen luvuista. Kaupungin tilinpäätöksen mukaan vuonna 2007 kaupungilla oli omia rakennuksia 332 kappaletta. Niiden tilavuus oli m 3 ja pinta ala k m 2. Taulukko 1: Lämmön kulutus Hämeenlinnan kaupungin julkisissa ja asuinrakennuksissa vuosina 2001, 2002 ja Huomiolle pantavaa taulukossa on viiden prosentin energiansäästön aiheuttama rahallinen säästö. (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006, Kuntaliitto 2007) 5
9 POLTTOAINEET kaukolämpö MWh kiint. koht. sähkölämpö MWh kiint. koht. lämmitys, kevyt pö m kiint. koht. Lämmitys, maakaasu m JULKISET RAKENNUKSET 5%:n säästön merkitys, %:n säästön merkitys, CO tn rakennuksia m kaukolämmön osuus % ominaiskulutus lämpö kwh/m norm. lämpö kwh/m ASUINRAKENNUKSET 5%:n säästön merkitys, %:n säästön merkitys, CO tn rakennuksia m kaukolämmön osuus % ominaiskulutus lämpö kwh/m norm. lämpö kwh/m PERUSKOULUT, LUKIOT YMS m norm. lämpö kwh/m PÄIVÄKODIT 1000 m norm. lämpö kwh/m UIMAHALLIT 1000 m norm. lämpö kwh/m TOIMISTO JA HALLINTORAKENNUKSET 1000 m norm. lämpö kwh/m (*) lämmönkulutuksen normeerauksessa pyritään saamaan kulutustietoja vertailukelpoisiksi eri vuosien ja paikkakuntien välillä lämmitystarveluvun avulla. 6
10 Hämeenlinnan kaupunkia koskevaan yhteiskuntavastuuraporttiin vuodelta 2005 on koottu tietoja kaupungin toimitilojen energiankulutuksesta. Tämä tilasto kattaa myös sähkön ja veden kulutuslukemat, joita ei ole Kuntaliiton tilastoissa. Taulukko 2: Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus Hämeenlinnan kaupungin toimitilarakennuksissa (lähde: Hämeenlinnan kaupungin yhteiskuntavastuuraportti 2005) Sähkönkulutus (MWh) Kaukolämpö (MWh) Maakaasu (MWh) Sähkön ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/m3) Hoitoalan rakennukset 23,6 23,9 Toimisto ja hallintorakennukset 8,2 8,3 Kokoontumisrakennukset 19,5 23,8 Opetusrakennukset 15,5 12,4 Muut 41 36,7 Yhteensä 107,8 105,1 Lämmön ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/m3) Hoitoalan rakennukset 59,8 66,4 Toimisto ja hallintorakennukset 49,8 18,5 Kokoontumisrakennukset 56,8 51,4 Opetusrakennukset 45,5 38,3 Muut 157,6 117,2 Yhteensä 369,5 291,8 Veden ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (l/m3) Hoitoalan rakennukset 1068,2 Toimisto ja hallintorakennukset 65,6 Kokoontumisrakennukset 340,7 Opetusrakennukset 56 Muut 383,3 Yhteensä 1913,8 1) Kaupungin toimitilojen kuluttama sähkö sisältäen katuvalaistuksen 2) Vuosien 2004 ja 2005 välinen ero kulutuksessa on todellisuudessa raportoitua pienempi. Virheellisyys johtuu mittarien luentavälistä, joka ei noudata vuoden kiertoa. 7
11 Kaupungin energiankulutustiedot ovat hajallaan ja niitä on kerätty eri tavoin eri vuosina. Julkisten rakennusten ja kaupungin asuinrakennusten omistus on jakaantunut useisiin kaupungin omistamiin kiinteistöyhtiöihin. Kiinteistökantaa omistaa paitsi kaupunki, myös Hämeenlinnan Asunnot Oy, Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö, Kantolan Kiinteistöt Oy ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Kuntaliitoksen myötä kaupungin kiinteistöjen määrä on kasvanut. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen Energiakolmio Oy:n kanssa energian kulutusseurannasta. Automaattisessa seurannassa on suuri osa kantakaupungin kiinteistöistä eli noin 60 kiinteistöä (Tilapalveluiden kiinteistöjä). Kaupunginosakeskuksissa kulutusseurannasta vastaavat useissa rakennuksissa talonmiehet. Kaupungin sähkönhankinnan tekee Energiakolmio Oy Nord Pool sähköpörssistä. Nord Pool on pohjoismainen sähkön kauppapaikka, jossa sähköä myyvät tuottajat kohtaavat sähkön jälleenmyyjiä ja suuria loppukäyttäjiä. Viimeisimmät kaupungin energiankulutustiedot on tilattu energiansäästöstrategian jatkotoimenpiteitä varten Vattenfall Verkko Oy:ltä, joka vastaa sähkön siirrosta Hämeenlinnan alueella, sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:ltä, joka vastaa talousveden jakelusta ja jätevedenpuhdistuksesta. 2.3 Energiankäytön tehostaminen rakennuksissa Kiinteistöjen energianhallinta Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutus oli esimerkiksi vuonna 1998 yhteensä 4,8 TWh ja sähkön kulutus 2,6 TWh. Suurin osa kuntien omistuksessa olevista rakennuksista on kouluja. Toinen suuri ryhmä (muut 27 %) koostuu teollisuus ja voimalaitosrakennuksista, monitoimihalleista, ja paloasemista. Tehokkaaseen energiankäyttöön on tärkeä pyrkiä kaikissa kunnan kiinteistöissä. Kiinteistöjen energiankäytön hallinnalla vähennetään sähkön, lämmön ja vedenkulutusta sekä niistä aiheutuvia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Energiankäytön tehostumista voi ja kannattaa edistää kiinteistöjen rakentamisen, käytön sekä perusparannusten yhteydessä. Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminta on tärkeää kiinteistöjen energiankäytön hallinnassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kunnan johdon sitoutuminen toimintaan on olennaista, mutta myös henkilöstöä tulee informoida ja kouluttaa. Kiinteistönhoitajat tarvitsevat erilaisia työkaluja toimintansa tueksi. Energiakatselmus luo perustan kiinteistön energiankäytön tehostamistoiminnalle. Katselmuksessa käydään läpi mihin energiaa kuluu ja miten energiankäyttöä voitaisiin tehostaa. Energiakatselmusta kuvataan myöhemmin. 8
12 Kiinteistön kulutusseuranta mahdollistaa tavoitteellisen energiankäytön hallinnan. Kulutusseuranta on välttämätöntä, mikäli energiankäyttöä halutaan seurata säännöllisesti ja saada tietoa mahdollisista häiriöistä kulutuksessa. Jotta kiinteistöjen energiankulutusta voitaisiin verrata, tulee kulutukset normittaa ns. lämmitystarvelukujen avulla. Mikäli kiinteistön energiankulutus poikkeaa vastaavan tyyppisen rakennuksen keskimääräisestä arvosta tai siinä tapahtuu selkeitä muutoksia, tulee poikkeaman syy selvittää ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Kiinteistöjen kulutusseuranta luo edellytykset tehokkaalle ja tavoitteelliselle energiankäytön hallinnalle. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajoittaisista vaihteluista ja energiankulutuksen mahdollisista epäkohdista. Kulutusseurannan hyödyt: tuo esiin kiinteistön energiankulutuksen ongelmakohdat energiankulutustietojen vertailu mm. aiempien vuosien kulutustietoihin helpottuu antaa tietoa toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden todellisista vaikutuksista energiankäyttöön antaa budjetointiin tietoa ylläpidon vuosittaisista kustannuksista Seurannan tuottamaa palautetietoa energiankulutuksen kehittymisestä on tärkeä välittää myös kiinteistönkäyttäjille. Positiivinen palautetieto kannustaa kiinteistönkäyttäjiä toimimaan jatkossakin energiatehokkaalla tavalla. Kulutusseurantaa voidaan toteuttaa eri tavoin. Pääasia on, että kiinteistön energian ja vedenkulutusta seurataan säännöllisesti. Kulutusseurannan helpottamiseksi on kehitetty ohjelmia, joista osa toimii reaaliaikaisena internetissä. Kulutusseuranta voidaan ostaa myös palveluna, jolloin kulutustietojen rekisteröinnin ja raportoinnin suorittaa ulkopuolinen taho. Julkisten rakennusten perusparannushankkeiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rakennusten energiakulutuksen tehostumiseen. Oikeilla valinnoilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan edistää kiinteistöjen lämmön ja vedenkulutuksen tehostumista. Jo esisuunnitteluvaiheessa tulee päättäjille tuoda esiin uusin tieto tarjolla olevista energiansäästöratkaisuista sekä niiden vaikutuksista. Suunnitteluvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus kiinteistön koko elinkaaren aikaisiin käyttö ja ylläpitokustannuksiin. Energiansäästöinvestoinnit ovat useimmiten taloudellisesti kannattavia ja maksavat itsensä takaisin keskimäärin muutamassa vuodessa. 9
13 Kiinteistön energiakatselmus Energiakatselmustoiminnan tavoitteena on analysoida katselmuskohteen kokonaisenergian käyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. Energiakatselmuksissa selvitetään myös mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Energiansäästöpotentiaalin lisäksi katselmuksissa raportoidaan ehdotettavien toimenpiteiden vaikutus CO 2 päästöihin. Energiakatselmus perustuu toteutusajankohdan energiankulutus ja käyttötietoihin, mutta siinä pyritään mahdollisimman paljon ottamaan huomioon myös tiedossa olevat ja suunnitellut muutokset. Tavoitteena on liittää energiakatselmus tiiviisti kohteen muihin toimintaprosesseihin niin, että siitä syntyy työkalu, joka palvelee kohdetta myös myöhemmin energiatehokkuuden jatkuvassa seurannassa ja ylläpidossa. 2.4 Muiden kuntien esimerkkejä Seuraavassa esitellään Helsingin kaupungin toimenpiteitä, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. 10
14 HELSINKI Uudisrakentamisessa matalaenergiarakentamista: Lämmitysenergian kulutuksen osalta tavoitellaan 60 % määräystasoon verrattuna, sähköenergian osalta 50 % nykytasoon verrattuna. Kaupungilla on matalaenergiakonsepti, jota käytetään perusparannus että uudisrakennushankkeissa. Olemassa olevan rakennuskannan osalta avainasemassa on kiinteistöjen laadukas ylläpito. o Kulutusseuranta ja siitä saatavien tietojen hyödyntäminen: Käytössä ovat PAKKInettihuoltokirjajärjestelmä ja WebKulu, jolla voidaan siirtää kulutustietoja ja raportteja internetin avulla huoltokirjaan. Näin saadaan aina ajan tasalla olevat lukemat. Tulevaisuudessa kaupunki pyrkii saamaan kulutusmittarit automaattisiksi, jolloin tieto muuttuu täysin reaaliaikaiseksi. Vuoden 2007 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä oli kuukausittaisessa kulutusseurannassa. o Kiinteistöjen energianhallintajärjestelmä: Kaupungilla on käytössä e3 portaali, jonne syötetään kaikkien kiinteistöjen, myös asuntojen, vuosikulutukset. Portaalista saa tietoa tehdyistä energiakatselmuksista, energiansäästötoimenpiteistä ja vertailuraportteja muista kunnista. Järjestelmän avulla voidaan suunnitella energiansäästötoimenpiteitä sekä arvioida säästöjen toteutumista ja pysyvyyttä pitkällä aikavälillä. o Energiakatselmukset: Vuoden 2007 loppuun mennessä Helsingin kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä noin 80 %:lle on tehty energiakatselmus. Keskimääräinen säästöpotentiaali katselmoidussa kiinteistökannassa oli lämpöenergian osalta 13 %, sähköenergian osalta 9 % ja veden osalta 6 %. Investoimalla energiansäästötoimenpiteisiin 3,2 milj., saavutetaan noin 2,5 milj. säästöt/vuosi. Tarvittavien investointien takaisinmaksuaika on noin 1,3 vuotta. Kaikkiaan vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettuja säästötoimenpiteitä on lähes Useimmin ilmoitetut toimenpiteet liittyvät ilmanvaihtoon (ilmanvaihdon käyntiajat, sisäänpuhalluslämpötilan alentaminen, ilmamäärien säätö, lämmön talteenotto), lämmitykseen (sisälämpötilan alentaminen, säätöjärjestelmän toiminnan tehostaminen, termostaattiset patteriventtiilit), sähköön (energiansäästölamppujen käyttöönotto, valaistuksen säätö) ja käyttöveteen (vesivirtaaminen rajoitus). Reilu 50 % ehdotetuista 3000 toimenpiteestä on toteutettu. o Matalaenergiset perusparannusratkaisut: tavoitellaan lämmön osalta 40 % ja sähkön osalta 30 % säästöä verrattuna tavanomaisiin perusparannusratkaisuihin, ei tehdä osakorjauksia Energiamerkintä: EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää julkisissa rakennuksissa esille laitettavaa energiatehokkuustodistusta. Helsingin kaupungilla on käytössä Display energia ja päästömerkki, joka on kehitetty eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä. Merkki ei ole virallinen direktiivin mukainen todistus vaan paras mahdollinen ehdokas sellaiseksi. Merkki esittää rakennuksen energian ja vedenkulutuksen sekä energian kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön. Näiden tietojen perusteella rakennus luokitellaan ominaisuuksiltaan ryhmiin A G (A on hyvä, G on huono). Vastaavantyyppistä luokittelua käytetään kodinkoneissa. Merkissä tiedotetaan myös jo toteutuneesta energiansäästötoimenpiteestä sekä toimenpiteistä, joilla luokitusta voitaisiin parantaa. Display merkki on esillä yli sadassa Helsingin kaupungin kiinteistössä (tilanne kesäkuu 2008). Merkintä on otettu innostuneesti vastaan. 11
15 2.5 Toimenpide ehdotuksia Selvitetään nykyiset automaattisessa kulutusseurannassa olevat kiinteistöt. Samalla tarkistetaan, että tiedonsiirto toimii. Lisätään automaattinen kulutusseuranta kiinteistöihin, joissa sitä ei ole mutta se olisi mahdollista toteuttaa. Kerätään kulutustiedot niistä kiinteistöistä, joissa seurannasta vastaa kiinteistönhuoltohenkilö. Kootaan seurantatieto hallintajärjestelmään, josta voidaan seurata esim. kuukausi ja vuositasolla kulutusta eri kiinteistöissä. Säädetään olemassa oleva lvis laitteisto mahdollisimman energiatehokkaaksi aiheuttamatta kuitenkaan haittaa esim. sisäilman laadulle. Tarkoituksena on saada säätöjen ja pienien korjaustoimien avulla kiinteistö niin energiatehokkaaksi kuin se on sille nykykunnossaan ja laitteiltaan mahdollista. Tehdään vuosittain energiakatselmuksia valituille kiinteistöille. Toteutetaan katselmuksissa esille tulleita parannusehdotuksia. Pyritään matalaenergiarakentamiseen uusissa kaupungin rakennuskohteissa ja uusilla asuntoalueilla. Tehdään energiaa säästäviä korjaustoimia samalla, kun kiinteistöä peruskorjataan, ja pyritään perusparannusratkaisuissa matalaenergisyyteen. Koulutetaan henkilöstöä energiansäästöön liittyen. Määritetään energiavastuuhenkilöt kulutusseurantaan, katselmuksiin ja rakentamiseen/korjaamiseen. Lisätään kaupungin rakennusjärjestykseen ohjeet energiatehokkuuden huomioimisesta. 3 Maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon Yhdyskunta muodostuu fyysisistä rakenteista, kuten rakennuksista, niiden välisiä yhteyksiä välittävistä liikenne ja teknisen huollon verkostoista sekä puisto ja viheralueista siitä, kuinka ne on toteutettu ja sijoitettu toisiinsa nähden. Maankäytön suunnittelulla määritellään yhdyskuntarakenteen toiminnat ja niiden sijainti. Alueille sijoittuvien toimintojen laatu ja niiden suhde toisiinsa ratkaisee alueiden välille syntyvän liikkumisen tarpeen. Yhdyskuntien toimintojen ylläpitäminen ja liikenne kuluttavat runsaasti energiaa. Yhdyskuntien energiahuolto ja sen verkostot suunnitellaan muun maankäytön yhteydessä. Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat maankäyttöratkaisut tehdään yleispiirteisen suunnittelun tasolla eli maakunta ja yleiskaavasuunnittelun yh 12
16 teydessä. Detaljikaavoituksessa edellä mainittuja näkökohtia tarkastellaan vielä yksityiskohtaisemmin. Asemakaavasuunnittelussa voidaan ottaa huomioon kortteli ja tonttitasolla energiatehokkuuteen vaikuttavia seikkoja, kuten pienilmaston hyödyntäminen sekä yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen. Yhdyskuntien energiankulutusta pienentämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta on keskeistä selvittää, minkälaisia vaikutuksia energiatehokkuuteen on erilaisilla maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja energiatuotannon ratkaisuilla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Seuraaviin kappaleisiin on poimittu otteita mainituilta suunnittelutasoilta energiakysymysten huomioimiseen liittyen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ( ) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä asiakokonaisuutena on eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yleistavoitteena on edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tavoitteiden mukaan olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa ja ovat mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden yhteydessä niin, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. Elinkeinotoiminnalle tulee osoittaa sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään niin, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa ajan alueina. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on annettu yleistavoitteiden lisäksi erityistavoitteita, jotka ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Seuraavaan luetteloon on koottu energiankulutuksen kannalta merkittävimpiä alueidenkäyttöön ja suunnitteluun liittyviä erityistavoitteita: Henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä varmistettava. Kaupunkiseuduilla varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Asunto ja työpaikkarakentamiseen tarjolla riittävästi tonttimaata. Uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Tavoitteesta voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksien perusteella voidaan osoittaa, että alueiden käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Jalankulkua ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä tulee edistää. Maakuntakaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto. Maakuntakaavassa on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis ja asemakaavaa. 13
17 Yleiskaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Yleiskaavan laatimisesta huolehtii kunta. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava maakuntakaava huomioon. Yleiskaavan laadinnassa on huomioitava mm. seuraavia energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Ympäristöhaittojen vähentäminen Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Asemakaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun tai asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Määräystä ei sovelleta kuitenkaan esimerkiksi rakennukseen, jonka pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. 3.1 Yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun taso Maankäyttö ja liikenne Liikenne käyttää 17 % Suomessa kulutetusta energiasta ja 42 % öljystä. Yhdyskunnissa liikenne on lämmön ja voimantuotannon ohella suurin energiankuluttaja ja päästöjen aiheuttaja. Pääosa energiakulutuksesta ja päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Yhdyskunta on kestävämmin suunniteltu, mitä suurempi kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus on kuljetuista matkoista. Toiminnot, kuten asuminen, työpaikat ja palvelut synnyttävät liikennettä, jota palvelemaan liikennejärjestelmä rakennetaan. Toisaalta liikenneväylät, terminaalit, asemat, satamat, lentokentät ja muut liikennepalvelut vaikuttavat eri sijaintien saatavuuteen, joka puolestaan ohjaa yritysten ja kotitalouksien sijoittumista kaupunkialueella. Liikennejärjestelmään tehtävät investoinnit muuttavat eri alueiden saavutettavuutta ja haluttavuutta sijaintipaikkana, mikä heijastuu edelleen muun muassa maanhankintaan ja maankäyttöön. 14
18 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kestävää kehitystä. Hajanainen rakenne johtaa turhiin kustannuksiin ja puutteelliseen palvelutasoon, kuluttaa luonnonvaroja ja lisää päästöjä. Tiivistä yhdyskuntaa perustellaan etenkin taloudellisin ja liikenteellisin eduin. Liikkumistarpeen vähetessä säästetään energiaa ja vähennetään liikenteen päästöjä. Tiiviys tekee mahdolliseksi myös joukkoliikenteen kilpailukykyisen tarjonnan sekä kävelemisen ja pyöräilyn perille saakka. Nykyyhteiskunnan vaatimat korkeatasoiset kuntatekniset järjestelmät (lämmön ja sähkön tuotanto, puhdas vesi, viemäröinti ja jäteveden puhdistus, jätehuolto, tietoverkot, viihtyisät julkiset tilat) on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja kustannukset monille jakaen. Palvelut ovat paremmat ja niiden järjestäminen halvempaa. Hajanainen yhdyskuntarakenne lisää liikennetarvetta, energiankulutusta ja päästöjä, kuluttaa luonnonvaroja, huonontaa palvelujen saatavuutta ja jättää yhä vähemmän luontoa ihmisen toiminnan ulkopuolelle. Kestävän yhdyskunnan tulisi olla rakenteeltaan tiivis ja eri osa alueilla sekoittuneena erilaisia toimintoja. Tällöin liikennetarve on pienemmillään, alueet eläviä ja vapaata luontoa jää mahdollisimman paljon ihmisen vaikutuksen ulkopuolelle. 15
19 3.1.2 Energiantuotanto Energiasta teollisuus käyttää puolet. Lämmityksen osuus on 23 % koko energiankulutuksesta, liikenteen 17 % ja kaiken muun, kuten kotitalouksien (muun kuin liikenteen ja lämmityksen), maatalouden ja rakennustoiminnan yhteensä 10 %. Kestävän kehityksen näkökulmasta on oleellista, käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattomia energialähteitä. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko, tuuli, vesi ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvien energialähteiden käytön ympäristöhaitat rajoittuvat lähinnä polttoaineiden keruuseen ja kuljetukseen sekä puuta poltettaessa pienpolton hiukkaspäästöihin. Energianlähteiden, tuotannon ja jakelun kysymykset kytkeytyvät kaikkiin yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tasoihin. On tullut selväksi, että uusia ja uusiutuvia energialähteitä tarvitaan samoin kun innovaatioita tuotannon ja jakelun malleihin. Raskaiden ja keskitettyjen energiatuotannon ja jakelun järjestelmien vaihtoehdoiksi on alettu tutkia paikallisesti toteutettavien ja kevyiden järjestelmien mahdollisuuksia (hajautettu tuotanto). Uusiutuvat energialähteet soveltuvat hyvin paikalliseen energiantuotantoon, koska niiden ympäristöhaitat ovat vähäisiä. Varsinkin haja asutusalueella ja kaupungin kehävyöhykkeellä tulisi kaavamääräyksin ohjata uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen energian tarpeen vähentämisen ohella. Näin voidaan vähentää hajarakenteen aiheuttamaa kasvihuonekaasupäästöä. Hauhon, Lammin ja Rengon kaupunginosakeskuksissa on puupolttoaineella toimivat aluelämmityslaitokset ja verkostot, jotka ovat osin Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Uusilla asuntoalueilla tulee harkittavaksi useamman kiinteistön yhteisen energialaitoksen osoittaminen kaavoituksessa alueen lämmön tuottoon. Valmiina sovellutuksena on saatavilla konttimallinen hakelaitos ja kehittää voisi myös maa, vesi ja tuulilämmön hyödyntämistä yhteishankkeena. Tällainen ratkaisu edellyttää yhteistä lämmön tuotantoa koskevien määräysten ottamista maankäyttösopimukseen. Vaikka kaavamääräyksillä ei määrättäisikään yhteiseen uusiutuvan energian käyttöön, rakennuslupaprosessissa on tarpeen koordinoida toimintaa tiiviisti rakennettavalla alueella esim. maalämmön hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 25 todetaan, että maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöön otossa on putkistoissa johdettavan aineen oltava sellaista, ettei vaaraa pohjavesille ja vesistöille ole. Vastaava määräys on myös Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien 9 :ssä. Jatkossa näitä kunnallisia määräyksiä tulisi täydentää energiantuotannon osalta esim. huomioimalla tuulivoiman rakentamismahdollisuudet. 16
20 3.2 Asemakaavataso Pienilmaston hyödyntäminen Paikallisten tekijöiden vaikutukseksi rakennuksen lämmönkulutukseen on laskettu noin kolmasosa. Suotuisalla pienilmastolla on suuri merkitys myös asukkaiden viihtyvyydelle. Tärkeimpiä rakennuspaikan valinnassa huomioon otettavia pienilmastollisia asioita ovat eri maastonkohtien lämpötilaerot, tuulennopeudet ja suunnat sekä aurinkoisuus. Hyvällä suunnittelulla voi saavuttaa energiansäästöä ja vaikuttaa viihtyvyyteen. Aurinkoenergian hyödyntämisen yhteydessä kannattaa ottaa huomioon myös varjon puolen edut (jäähdytystarpeen välttäminen) Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksen voi puolittaa tavanomaiseen verrattuna eristämällä rakennuksen oikein, rakentamalla huolellisesti sekä ottamalla ilmanvaihdon lämmön talteen. Rakennuksen energiankulutuksesta alle kymmenesosa kuluu rakennettaessa ja rakennusaineita valmistettaessa. Loppu kertyy vuosien mittaan talon käytöstä. Lämmitysenergiaa säästävän talon ei tarvitse olla tavanomaista rakennusta kalliimpi. Rakenteita yksinkertaistaen saavutetaan säästöjä, jotka on mahdollista käyttää energiatalouden parantamiseen. 17
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotLisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA
Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotIlmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42
Lisätiedotristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv
Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotSkaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo
Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotLämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä
Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotKUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
Lisätiedot1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
LisätiedotJanakkalan kunta Tervakoski
Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän
LisätiedotENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ
ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä
LisätiedotSoveltamisala:
Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-
LisätiedotALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotIlmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö
Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN
LisätiedotLähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotHyvinkään Lämpövoima. Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy
Hyvinkään Lämpövoima Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy Palvelemme Hyvinkääläisiä vastuullisesti Visio (ja
LisätiedotSankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotMyyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla
Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,
LisätiedotHelsingin kaupungin energiatehokkuustyö
Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit ja elinkaarikustannukset Finlandiatalo 21.9.2017 Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimiala Helsingin kaupungin hallinto
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotIlmastonmuutos Stadissa
Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84
Lisätiedot1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo
Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotKestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes
Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotRakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017
Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
Lisätiedot