Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia. Esiselvitys, vaihe 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia. Esiselvitys, vaihe 1"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia Esiselvitys, vaihe 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Energiansäästöstrategian lähtökohdat Rakennusten energiatehokkuus Yleistä kuntien rakennusten energiankulutuksesta (Kuntaliiton tilasto 2007) Hämeenlinnan kaupungin rakennusten energiankulutus Energiankäytön tehostaminen rakennuksissa Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon Yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun taso Maankäyttö ja liikenne Energiantuotanto Asemakaavataso Pienilmaston hyödyntäminen Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen Energianäkökohdat Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelussa Kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen Hämeenlinnan seudun kehityskuva KEKE työkalu Esimerkkejä Hämeenlinnasta Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Hankintaohjeet ja energiatehokkuuden huomioiminen Kauppa ja teollisuusministeriön suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta ( ) Hymonet Hankintamenettely Hämeenlinnan kaupungissa Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Energiansäästötietoisuuden lisääminen Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Kunta alan energiatehokkuussopimus Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Energiansäästöstrategia, vaihe

3 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Kuva energiatehokkuussopimuksesta Energiansäästöhankkeiden rahoitus

4 1 Energiansäästöstrategian lähtökohdat Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategiasta jätettiin valtuustoaloite helmikuussa Valtuutettu Satu Taiveahon aloitteen allekirjoitti myös 27 muuta valtuutettua. Aloitteessa esitettiin, että Hämeenlinnan kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin energiansäästöstrategian valmistelemiseksi. Strategiassa tulee aloitteen mukaan asettaa energiansäästölle selkeät tavoitteet sekä laatia eri toimialoja koskevia tavoitteita. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen ja myöhemmin kaupunginhallitus päätti lähettää aloitteen teknisen viraston ja tilapalvelun valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan käynnistää energiansäästöstrategian valmistelun teknisen viraston ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteistyönä. Marraskuussa 2008 käynnistettiin energiansäästöstrategian laadinnan ensimmäinen vaihe. Ensimmäisessä kaupungin ja HAMK:n välisessä kokouksessa muodostettiin työryhmä, johon kuului kaupungin ympäristö, kaavoitus, kiinteistö ja rakentamisasioiden edustajia sekä ammattikorkeakoulun asiantuntijoita. Työryhmän keskusteluissa asetettiin strategiatyön ensimmäisen vaiheen tavoitteiksi: laatia taustaselvitys energiansäästöstä valtakunnallisesti ja Hämeenlinnan kaupungissa päättää mitä osa alueita strategiassa käsitellään hahmottaa energiapoliittisia linjauksia päättää miten valittuja strategian osa alueita viedään eteenpäin sekä millaisin resurssein ja aikataulutavoittein. Taustaselvityksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia toimenpiteitä muissa kaupungeissa on tehty sekä energiansäästössä että strategiatasolla. Selvitykseen koottiin myös tietoja Hämeenlinnan kaupungin omista toimenpiteistä. Energiansäästö ulottuu moniin kaupungin toimintoihin joko suoraan tai välillisesti. Tärkeää oli määrittää ne osa alueet, joihin kaupunki voi vaikuttaa välittömästi ja joissa on mahdollista saada tuntuvia säästöjä aikaiseksi. Työryhmä päätti keskusteluidensa pohjalta nostaa seuraavat viisi osa aluetta energiansäästöstrategian painopisteiksi: 1. Hämeenlinnan kaupungin omistamat kiinteistöt ja niiden energiatehokkuus 2. maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon 3. hankintaohjeet ja energiatehokkuuden huomioiminen 1

5 4. energiansäästötietoisuuden lisääminen 5. kunta alan energiatehokkuussopimus Energiansäästöstrategian laatiminen Hämeenlinnan kaupungille on perusteltua myös laajemmasta näkökulmasta. Energiankulutus kasvaa jatkuvasti ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteiskunnan eri toimijoiden on tehtävä osansa. Julkinen sektori on suuri energiantuottaja ja käyttäjä. Omilla säästötoimillaan se voi vaikuttaa merkittävästi energiankulutuksen suuntaan ja antaa esimerkkiä pienemmille toimijoille. Euroopan unionin tasolla on säädetty useita direktiivejä, joilla pyritään ohjaamaan jäsenmaita ilmastomyötäisimpiin käytäntöihin ja toimenpiteisiin. Esimerkiksi EU:n energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Määrä lasketaan vuosien loppukulutuksen keskiarvosta. Suomen osalta tämä tarkoittaa noin 17 TWh:n säästöä kyseisellä ajanjaksolla. Yhdeksälle vuodelle jaettuna määrä vastaa suunnilleen Helsingin kaupungin vuotuista kulutusta. Säästövelvoite koskee kaikkea myytyä tai siirrettyä energiaa poislukien merenkulku, liikenne ja päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset. Direktiivi painottaa energian loppukäyttäjien, erityisesti julkisen sektorin, merkitystä energiansäästämisessä. EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena puolestaan on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Direktiivi edellyttää energiatehokkuustodistusta julkisiin tiloihin. Kestävän kehityksen mukainen toiminta, johon energiansäästäminen ja ilmastonmuutoksen hillintäkin kuuluvat, on ollut yli vuosikymmenen ajan osa kaupungin strategista kehittämistä ja kaupunkisuunnittelua. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lvis tekniikan valvonta ja ohjaus keskitettiin 1980 luvulla, mikä toi merkittäviä energiansäästöjä. Vuonna 1999 käynnistyi Kuntaliiton ilmansuojelukampanja, jossa Hämeenlinnan kaupunki on mukana. Kasvihuonekaasupäästöjä on tarkasteltu vuosina 1990 ja Kasvihuonekaasujen vähentämisohjelma on tehty vuonna Kaupungin kiinteistöille laadittiin vuonna 2001 talonrakentamisen ja ylläpidon ympäristöohjelma. Vuonna 2004 kanta Hämeenlinna allekirjoitti paikalliseen kestävään kehitykseen liittyvän Aalborgin sitoumuksen. Lisäksi kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa varten kaupungin tilapalvelu on tehnyt palvelusopimuksen Energiakolmio Oy:n kanssa. Energiansäästöstrategian valmistelun 1. vaiheen työryhmään osallistuivat: kiinteistökehityspäällikkö Antero Aho, arkkitehti Tuula Hellstén, ympäristötarkastaja Reijo Hemilä, ympäristöasiantuntija Heli Jutila, arkkitehti Markku Kaila, hankejohtaja Jouko Kettunen ja kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto kaupungin organisaatiosta sekä koulutusohjelmajohtaja Markku Raimovaara ja projekti insinööri Eija Säger HAMK:sta. Hämeenlinnassa

6 2 Rakennusten energiatehokkuus 2.1 Yleistä kuntien rakennusten energiankulutuksesta (Kuntaliiton tilasto 2007) Suomen kuntaliitto on pitänyt vuodesta 1982 tilastoa kuntien sähkön, lämmön ja veden kulutuksesta kuntien omissa rakennuksissa (asuinrakennukset ja julkiset rakennukset). Vuoden 2007 tilastossa on 84 kunnan tiedot. Asukasluvulta tämä vastaa 58 % koko Suomen väestöstä. Vuotuisessa kulutustilastossa käsitellään vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on arviolta puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokkaa alle 10 % koko Suomen energiankulutuksesta. Julkisten rakennusten lämmön kulutus on viimeisellä viisivuotisjaksolla ( ) pysynyt lähes samana, kun se 1990 luvun jälkipuoliskolla nousi 7 %. Sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Ehkä nousu on nyt tasaantunut, sillä sähkön ominaiskulutus on pysynyt kolme vuotta, , samana. Asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta. Tästä huolimatta on huomattava, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on pitkään laskenut ja sähkön ominaiskulutus on noussut pitkään hitaasti. Seuraavissa kaavioissa on kuvattu energiankulutuksen kehitystä kuntien julkisissa rakennuksissa ja asuinrakennuksissa. Kaavio 1: Kuntien julkisten rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksien kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) 3

7 Kaavio 2: Kuntien julkisten rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) Kaavio 3: Kuntien asuinrakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksien kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) Kaavio 4: Kuntien asuinrakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) 4

8 2.2 Hämeenlinnan kaupungin rakennusten energiankulutus Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöjen energiankulutustietoja Kuntaliiton tilastoissa on ainakin vuosilta 2001, 2002 ja Tiedot koskevat ainoastaan lämpöenergian kulutusta, sähkön ja veden kulutustiedot puuttuvat. Koska tietoja on vain harvoilta vuosilta ja vain lämmön osalta, Hämeenlinnan kaupungin kulutuksen kehitystä on vaikea arvioida tai verrata muihin vastaavankokoisten kaupunkien tietoihin. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu Hämeenlinnan kulutustietoja Kuntaliiton energiankulutustilastoista. Esimerkiksi rakennusten lukumäärä poikkeaa huomattavasti esimerkiksi kaupungin tilinpäätöksen luvuista. Kaupungin tilinpäätöksen mukaan vuonna 2007 kaupungilla oli omia rakennuksia 332 kappaletta. Niiden tilavuus oli m 3 ja pinta ala k m 2. Taulukko 1: Lämmön kulutus Hämeenlinnan kaupungin julkisissa ja asuinrakennuksissa vuosina 2001, 2002 ja Huomiolle pantavaa taulukossa on viiden prosentin energiansäästön aiheuttama rahallinen säästö. (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006, Kuntaliitto 2007) 5

9 POLTTOAINEET kaukolämpö MWh kiint. koht. sähkölämpö MWh kiint. koht. lämmitys, kevyt pö m kiint. koht. Lämmitys, maakaasu m JULKISET RAKENNUKSET 5%:n säästön merkitys, %:n säästön merkitys, CO tn rakennuksia m kaukolämmön osuus % ominaiskulutus lämpö kwh/m norm. lämpö kwh/m ASUINRAKENNUKSET 5%:n säästön merkitys, %:n säästön merkitys, CO tn rakennuksia m kaukolämmön osuus % ominaiskulutus lämpö kwh/m norm. lämpö kwh/m PERUSKOULUT, LUKIOT YMS m norm. lämpö kwh/m PÄIVÄKODIT 1000 m norm. lämpö kwh/m UIMAHALLIT 1000 m norm. lämpö kwh/m TOIMISTO JA HALLINTORAKENNUKSET 1000 m norm. lämpö kwh/m (*) lämmönkulutuksen normeerauksessa pyritään saamaan kulutustietoja vertailukelpoisiksi eri vuosien ja paikkakuntien välillä lämmitystarveluvun avulla. 6

10 Hämeenlinnan kaupunkia koskevaan yhteiskuntavastuuraporttiin vuodelta 2005 on koottu tietoja kaupungin toimitilojen energiankulutuksesta. Tämä tilasto kattaa myös sähkön ja veden kulutuslukemat, joita ei ole Kuntaliiton tilastoissa. Taulukko 2: Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus Hämeenlinnan kaupungin toimitilarakennuksissa (lähde: Hämeenlinnan kaupungin yhteiskuntavastuuraportti 2005) Sähkönkulutus (MWh) Kaukolämpö (MWh) Maakaasu (MWh) Sähkön ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/m3) Hoitoalan rakennukset 23,6 23,9 Toimisto ja hallintorakennukset 8,2 8,3 Kokoontumisrakennukset 19,5 23,8 Opetusrakennukset 15,5 12,4 Muut 41 36,7 Yhteensä 107,8 105,1 Lämmön ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/m3) Hoitoalan rakennukset 59,8 66,4 Toimisto ja hallintorakennukset 49,8 18,5 Kokoontumisrakennukset 56,8 51,4 Opetusrakennukset 45,5 38,3 Muut 157,6 117,2 Yhteensä 369,5 291,8 Veden ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (l/m3) Hoitoalan rakennukset 1068,2 Toimisto ja hallintorakennukset 65,6 Kokoontumisrakennukset 340,7 Opetusrakennukset 56 Muut 383,3 Yhteensä 1913,8 1) Kaupungin toimitilojen kuluttama sähkö sisältäen katuvalaistuksen 2) Vuosien 2004 ja 2005 välinen ero kulutuksessa on todellisuudessa raportoitua pienempi. Virheellisyys johtuu mittarien luentavälistä, joka ei noudata vuoden kiertoa. 7

11 Kaupungin energiankulutustiedot ovat hajallaan ja niitä on kerätty eri tavoin eri vuosina. Julkisten rakennusten ja kaupungin asuinrakennusten omistus on jakaantunut useisiin kaupungin omistamiin kiinteistöyhtiöihin. Kiinteistökantaa omistaa paitsi kaupunki, myös Hämeenlinnan Asunnot Oy, Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö, Kantolan Kiinteistöt Oy ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Kuntaliitoksen myötä kaupungin kiinteistöjen määrä on kasvanut. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen Energiakolmio Oy:n kanssa energian kulutusseurannasta. Automaattisessa seurannassa on suuri osa kantakaupungin kiinteistöistä eli noin 60 kiinteistöä (Tilapalveluiden kiinteistöjä). Kaupunginosakeskuksissa kulutusseurannasta vastaavat useissa rakennuksissa talonmiehet. Kaupungin sähkönhankinnan tekee Energiakolmio Oy Nord Pool sähköpörssistä. Nord Pool on pohjoismainen sähkön kauppapaikka, jossa sähköä myyvät tuottajat kohtaavat sähkön jälleenmyyjiä ja suuria loppukäyttäjiä. Viimeisimmät kaupungin energiankulutustiedot on tilattu energiansäästöstrategian jatkotoimenpiteitä varten Vattenfall Verkko Oy:ltä, joka vastaa sähkön siirrosta Hämeenlinnan alueella, sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:ltä, joka vastaa talousveden jakelusta ja jätevedenpuhdistuksesta. 2.3 Energiankäytön tehostaminen rakennuksissa Kiinteistöjen energianhallinta Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutus oli esimerkiksi vuonna 1998 yhteensä 4,8 TWh ja sähkön kulutus 2,6 TWh. Suurin osa kuntien omistuksessa olevista rakennuksista on kouluja. Toinen suuri ryhmä (muut 27 %) koostuu teollisuus ja voimalaitosrakennuksista, monitoimihalleista, ja paloasemista. Tehokkaaseen energiankäyttöön on tärkeä pyrkiä kaikissa kunnan kiinteistöissä. Kiinteistöjen energiankäytön hallinnalla vähennetään sähkön, lämmön ja vedenkulutusta sekä niistä aiheutuvia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Energiankäytön tehostumista voi ja kannattaa edistää kiinteistöjen rakentamisen, käytön sekä perusparannusten yhteydessä. Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminta on tärkeää kiinteistöjen energiankäytön hallinnassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kunnan johdon sitoutuminen toimintaan on olennaista, mutta myös henkilöstöä tulee informoida ja kouluttaa. Kiinteistönhoitajat tarvitsevat erilaisia työkaluja toimintansa tueksi. Energiakatselmus luo perustan kiinteistön energiankäytön tehostamistoiminnalle. Katselmuksessa käydään läpi mihin energiaa kuluu ja miten energiankäyttöä voitaisiin tehostaa. Energiakatselmusta kuvataan myöhemmin. 8

12 Kiinteistön kulutusseuranta mahdollistaa tavoitteellisen energiankäytön hallinnan. Kulutusseuranta on välttämätöntä, mikäli energiankäyttöä halutaan seurata säännöllisesti ja saada tietoa mahdollisista häiriöistä kulutuksessa. Jotta kiinteistöjen energiankulutusta voitaisiin verrata, tulee kulutukset normittaa ns. lämmitystarvelukujen avulla. Mikäli kiinteistön energiankulutus poikkeaa vastaavan tyyppisen rakennuksen keskimääräisestä arvosta tai siinä tapahtuu selkeitä muutoksia, tulee poikkeaman syy selvittää ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Kiinteistöjen kulutusseuranta luo edellytykset tehokkaalle ja tavoitteelliselle energiankäytön hallinnalle. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajoittaisista vaihteluista ja energiankulutuksen mahdollisista epäkohdista. Kulutusseurannan hyödyt: tuo esiin kiinteistön energiankulutuksen ongelmakohdat energiankulutustietojen vertailu mm. aiempien vuosien kulutustietoihin helpottuu antaa tietoa toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden todellisista vaikutuksista energiankäyttöön antaa budjetointiin tietoa ylläpidon vuosittaisista kustannuksista Seurannan tuottamaa palautetietoa energiankulutuksen kehittymisestä on tärkeä välittää myös kiinteistönkäyttäjille. Positiivinen palautetieto kannustaa kiinteistönkäyttäjiä toimimaan jatkossakin energiatehokkaalla tavalla. Kulutusseurantaa voidaan toteuttaa eri tavoin. Pääasia on, että kiinteistön energian ja vedenkulutusta seurataan säännöllisesti. Kulutusseurannan helpottamiseksi on kehitetty ohjelmia, joista osa toimii reaaliaikaisena internetissä. Kulutusseuranta voidaan ostaa myös palveluna, jolloin kulutustietojen rekisteröinnin ja raportoinnin suorittaa ulkopuolinen taho. Julkisten rakennusten perusparannushankkeiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rakennusten energiakulutuksen tehostumiseen. Oikeilla valinnoilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan edistää kiinteistöjen lämmön ja vedenkulutuksen tehostumista. Jo esisuunnitteluvaiheessa tulee päättäjille tuoda esiin uusin tieto tarjolla olevista energiansäästöratkaisuista sekä niiden vaikutuksista. Suunnitteluvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus kiinteistön koko elinkaaren aikaisiin käyttö ja ylläpitokustannuksiin. Energiansäästöinvestoinnit ovat useimmiten taloudellisesti kannattavia ja maksavat itsensä takaisin keskimäärin muutamassa vuodessa. 9

13 Kiinteistön energiakatselmus Energiakatselmustoiminnan tavoitteena on analysoida katselmuskohteen kokonaisenergian käyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. Energiakatselmuksissa selvitetään myös mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Energiansäästöpotentiaalin lisäksi katselmuksissa raportoidaan ehdotettavien toimenpiteiden vaikutus CO 2 päästöihin. Energiakatselmus perustuu toteutusajankohdan energiankulutus ja käyttötietoihin, mutta siinä pyritään mahdollisimman paljon ottamaan huomioon myös tiedossa olevat ja suunnitellut muutokset. Tavoitteena on liittää energiakatselmus tiiviisti kohteen muihin toimintaprosesseihin niin, että siitä syntyy työkalu, joka palvelee kohdetta myös myöhemmin energiatehokkuuden jatkuvassa seurannassa ja ylläpidossa. 2.4 Muiden kuntien esimerkkejä Seuraavassa esitellään Helsingin kaupungin toimenpiteitä, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. 10

14 HELSINKI Uudisrakentamisessa matalaenergiarakentamista: Lämmitysenergian kulutuksen osalta tavoitellaan 60 % määräystasoon verrattuna, sähköenergian osalta 50 % nykytasoon verrattuna. Kaupungilla on matalaenergiakonsepti, jota käytetään perusparannus että uudisrakennushankkeissa. Olemassa olevan rakennuskannan osalta avainasemassa on kiinteistöjen laadukas ylläpito. o Kulutusseuranta ja siitä saatavien tietojen hyödyntäminen: Käytössä ovat PAKKInettihuoltokirjajärjestelmä ja WebKulu, jolla voidaan siirtää kulutustietoja ja raportteja internetin avulla huoltokirjaan. Näin saadaan aina ajan tasalla olevat lukemat. Tulevaisuudessa kaupunki pyrkii saamaan kulutusmittarit automaattisiksi, jolloin tieto muuttuu täysin reaaliaikaiseksi. Vuoden 2007 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä oli kuukausittaisessa kulutusseurannassa. o Kiinteistöjen energianhallintajärjestelmä: Kaupungilla on käytössä e3 portaali, jonne syötetään kaikkien kiinteistöjen, myös asuntojen, vuosikulutukset. Portaalista saa tietoa tehdyistä energiakatselmuksista, energiansäästötoimenpiteistä ja vertailuraportteja muista kunnista. Järjestelmän avulla voidaan suunnitella energiansäästötoimenpiteitä sekä arvioida säästöjen toteutumista ja pysyvyyttä pitkällä aikavälillä. o Energiakatselmukset: Vuoden 2007 loppuun mennessä Helsingin kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä noin 80 %:lle on tehty energiakatselmus. Keskimääräinen säästöpotentiaali katselmoidussa kiinteistökannassa oli lämpöenergian osalta 13 %, sähköenergian osalta 9 % ja veden osalta 6 %. Investoimalla energiansäästötoimenpiteisiin 3,2 milj., saavutetaan noin 2,5 milj. säästöt/vuosi. Tarvittavien investointien takaisinmaksuaika on noin 1,3 vuotta. Kaikkiaan vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettuja säästötoimenpiteitä on lähes Useimmin ilmoitetut toimenpiteet liittyvät ilmanvaihtoon (ilmanvaihdon käyntiajat, sisäänpuhalluslämpötilan alentaminen, ilmamäärien säätö, lämmön talteenotto), lämmitykseen (sisälämpötilan alentaminen, säätöjärjestelmän toiminnan tehostaminen, termostaattiset patteriventtiilit), sähköön (energiansäästölamppujen käyttöönotto, valaistuksen säätö) ja käyttöveteen (vesivirtaaminen rajoitus). Reilu 50 % ehdotetuista 3000 toimenpiteestä on toteutettu. o Matalaenergiset perusparannusratkaisut: tavoitellaan lämmön osalta 40 % ja sähkön osalta 30 % säästöä verrattuna tavanomaisiin perusparannusratkaisuihin, ei tehdä osakorjauksia Energiamerkintä: EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää julkisissa rakennuksissa esille laitettavaa energiatehokkuustodistusta. Helsingin kaupungilla on käytössä Display energia ja päästömerkki, joka on kehitetty eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä. Merkki ei ole virallinen direktiivin mukainen todistus vaan paras mahdollinen ehdokas sellaiseksi. Merkki esittää rakennuksen energian ja vedenkulutuksen sekä energian kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön. Näiden tietojen perusteella rakennus luokitellaan ominaisuuksiltaan ryhmiin A G (A on hyvä, G on huono). Vastaavantyyppistä luokittelua käytetään kodinkoneissa. Merkissä tiedotetaan myös jo toteutuneesta energiansäästötoimenpiteestä sekä toimenpiteistä, joilla luokitusta voitaisiin parantaa. Display merkki on esillä yli sadassa Helsingin kaupungin kiinteistössä (tilanne kesäkuu 2008). Merkintä on otettu innostuneesti vastaan. 11

15 2.5 Toimenpide ehdotuksia Selvitetään nykyiset automaattisessa kulutusseurannassa olevat kiinteistöt. Samalla tarkistetaan, että tiedonsiirto toimii. Lisätään automaattinen kulutusseuranta kiinteistöihin, joissa sitä ei ole mutta se olisi mahdollista toteuttaa. Kerätään kulutustiedot niistä kiinteistöistä, joissa seurannasta vastaa kiinteistönhuoltohenkilö. Kootaan seurantatieto hallintajärjestelmään, josta voidaan seurata esim. kuukausi ja vuositasolla kulutusta eri kiinteistöissä. Säädetään olemassa oleva lvis laitteisto mahdollisimman energiatehokkaaksi aiheuttamatta kuitenkaan haittaa esim. sisäilman laadulle. Tarkoituksena on saada säätöjen ja pienien korjaustoimien avulla kiinteistö niin energiatehokkaaksi kuin se on sille nykykunnossaan ja laitteiltaan mahdollista. Tehdään vuosittain energiakatselmuksia valituille kiinteistöille. Toteutetaan katselmuksissa esille tulleita parannusehdotuksia. Pyritään matalaenergiarakentamiseen uusissa kaupungin rakennuskohteissa ja uusilla asuntoalueilla. Tehdään energiaa säästäviä korjaustoimia samalla, kun kiinteistöä peruskorjataan, ja pyritään perusparannusratkaisuissa matalaenergisyyteen. Koulutetaan henkilöstöä energiansäästöön liittyen. Määritetään energiavastuuhenkilöt kulutusseurantaan, katselmuksiin ja rakentamiseen/korjaamiseen. Lisätään kaupungin rakennusjärjestykseen ohjeet energiatehokkuuden huomioimisesta. 3 Maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon Yhdyskunta muodostuu fyysisistä rakenteista, kuten rakennuksista, niiden välisiä yhteyksiä välittävistä liikenne ja teknisen huollon verkostoista sekä puisto ja viheralueista siitä, kuinka ne on toteutettu ja sijoitettu toisiinsa nähden. Maankäytön suunnittelulla määritellään yhdyskuntarakenteen toiminnat ja niiden sijainti. Alueille sijoittuvien toimintojen laatu ja niiden suhde toisiinsa ratkaisee alueiden välille syntyvän liikkumisen tarpeen. Yhdyskuntien toimintojen ylläpitäminen ja liikenne kuluttavat runsaasti energiaa. Yhdyskuntien energiahuolto ja sen verkostot suunnitellaan muun maankäytön yhteydessä. Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat maankäyttöratkaisut tehdään yleispiirteisen suunnittelun tasolla eli maakunta ja yleiskaavasuunnittelun yh 12

16 teydessä. Detaljikaavoituksessa edellä mainittuja näkökohtia tarkastellaan vielä yksityiskohtaisemmin. Asemakaavasuunnittelussa voidaan ottaa huomioon kortteli ja tonttitasolla energiatehokkuuteen vaikuttavia seikkoja, kuten pienilmaston hyödyntäminen sekä yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen. Yhdyskuntien energiankulutusta pienentämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta on keskeistä selvittää, minkälaisia vaikutuksia energiatehokkuuteen on erilaisilla maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja energiatuotannon ratkaisuilla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Seuraaviin kappaleisiin on poimittu otteita mainituilta suunnittelutasoilta energiakysymysten huomioimiseen liittyen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ( ) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä asiakokonaisuutena on eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yleistavoitteena on edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tavoitteiden mukaan olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa ja ovat mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden yhteydessä niin, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. Elinkeinotoiminnalle tulee osoittaa sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään niin, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa ajan alueina. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on annettu yleistavoitteiden lisäksi erityistavoitteita, jotka ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Seuraavaan luetteloon on koottu energiankulutuksen kannalta merkittävimpiä alueidenkäyttöön ja suunnitteluun liittyviä erityistavoitteita: Henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä varmistettava. Kaupunkiseuduilla varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Asunto ja työpaikkarakentamiseen tarjolla riittävästi tonttimaata. Uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Tavoitteesta voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksien perusteella voidaan osoittaa, että alueiden käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Jalankulkua ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä tulee edistää. Maakuntakaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto. Maakuntakaavassa on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis ja asemakaavaa. 13

17 Yleiskaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Yleiskaavan laatimisesta huolehtii kunta. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava maakuntakaava huomioon. Yleiskaavan laadinnassa on huomioitava mm. seuraavia energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Ympäristöhaittojen vähentäminen Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Asemakaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun tai asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Määräystä ei sovelleta kuitenkaan esimerkiksi rakennukseen, jonka pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. 3.1 Yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun taso Maankäyttö ja liikenne Liikenne käyttää 17 % Suomessa kulutetusta energiasta ja 42 % öljystä. Yhdyskunnissa liikenne on lämmön ja voimantuotannon ohella suurin energiankuluttaja ja päästöjen aiheuttaja. Pääosa energiakulutuksesta ja päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Yhdyskunta on kestävämmin suunniteltu, mitä suurempi kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus on kuljetuista matkoista. Toiminnot, kuten asuminen, työpaikat ja palvelut synnyttävät liikennettä, jota palvelemaan liikennejärjestelmä rakennetaan. Toisaalta liikenneväylät, terminaalit, asemat, satamat, lentokentät ja muut liikennepalvelut vaikuttavat eri sijaintien saatavuuteen, joka puolestaan ohjaa yritysten ja kotitalouksien sijoittumista kaupunkialueella. Liikennejärjestelmään tehtävät investoinnit muuttavat eri alueiden saavutettavuutta ja haluttavuutta sijaintipaikkana, mikä heijastuu edelleen muun muassa maanhankintaan ja maankäyttöön. 14

18 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kestävää kehitystä. Hajanainen rakenne johtaa turhiin kustannuksiin ja puutteelliseen palvelutasoon, kuluttaa luonnonvaroja ja lisää päästöjä. Tiivistä yhdyskuntaa perustellaan etenkin taloudellisin ja liikenteellisin eduin. Liikkumistarpeen vähetessä säästetään energiaa ja vähennetään liikenteen päästöjä. Tiiviys tekee mahdolliseksi myös joukkoliikenteen kilpailukykyisen tarjonnan sekä kävelemisen ja pyöräilyn perille saakka. Nykyyhteiskunnan vaatimat korkeatasoiset kuntatekniset järjestelmät (lämmön ja sähkön tuotanto, puhdas vesi, viemäröinti ja jäteveden puhdistus, jätehuolto, tietoverkot, viihtyisät julkiset tilat) on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja kustannukset monille jakaen. Palvelut ovat paremmat ja niiden järjestäminen halvempaa. Hajanainen yhdyskuntarakenne lisää liikennetarvetta, energiankulutusta ja päästöjä, kuluttaa luonnonvaroja, huonontaa palvelujen saatavuutta ja jättää yhä vähemmän luontoa ihmisen toiminnan ulkopuolelle. Kestävän yhdyskunnan tulisi olla rakenteeltaan tiivis ja eri osa alueilla sekoittuneena erilaisia toimintoja. Tällöin liikennetarve on pienemmillään, alueet eläviä ja vapaata luontoa jää mahdollisimman paljon ihmisen vaikutuksen ulkopuolelle. 15

19 3.1.2 Energiantuotanto Energiasta teollisuus käyttää puolet. Lämmityksen osuus on 23 % koko energiankulutuksesta, liikenteen 17 % ja kaiken muun, kuten kotitalouksien (muun kuin liikenteen ja lämmityksen), maatalouden ja rakennustoiminnan yhteensä 10 %. Kestävän kehityksen näkökulmasta on oleellista, käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattomia energialähteitä. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko, tuuli, vesi ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvien energialähteiden käytön ympäristöhaitat rajoittuvat lähinnä polttoaineiden keruuseen ja kuljetukseen sekä puuta poltettaessa pienpolton hiukkaspäästöihin. Energianlähteiden, tuotannon ja jakelun kysymykset kytkeytyvät kaikkiin yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tasoihin. On tullut selväksi, että uusia ja uusiutuvia energialähteitä tarvitaan samoin kun innovaatioita tuotannon ja jakelun malleihin. Raskaiden ja keskitettyjen energiatuotannon ja jakelun järjestelmien vaihtoehdoiksi on alettu tutkia paikallisesti toteutettavien ja kevyiden järjestelmien mahdollisuuksia (hajautettu tuotanto). Uusiutuvat energialähteet soveltuvat hyvin paikalliseen energiantuotantoon, koska niiden ympäristöhaitat ovat vähäisiä. Varsinkin haja asutusalueella ja kaupungin kehävyöhykkeellä tulisi kaavamääräyksin ohjata uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen energian tarpeen vähentämisen ohella. Näin voidaan vähentää hajarakenteen aiheuttamaa kasvihuonekaasupäästöä. Hauhon, Lammin ja Rengon kaupunginosakeskuksissa on puupolttoaineella toimivat aluelämmityslaitokset ja verkostot, jotka ovat osin Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Uusilla asuntoalueilla tulee harkittavaksi useamman kiinteistön yhteisen energialaitoksen osoittaminen kaavoituksessa alueen lämmön tuottoon. Valmiina sovellutuksena on saatavilla konttimallinen hakelaitos ja kehittää voisi myös maa, vesi ja tuulilämmön hyödyntämistä yhteishankkeena. Tällainen ratkaisu edellyttää yhteistä lämmön tuotantoa koskevien määräysten ottamista maankäyttösopimukseen. Vaikka kaavamääräyksillä ei määrättäisikään yhteiseen uusiutuvan energian käyttöön, rakennuslupaprosessissa on tarpeen koordinoida toimintaa tiiviisti rakennettavalla alueella esim. maalämmön hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 25 todetaan, että maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöön otossa on putkistoissa johdettavan aineen oltava sellaista, ettei vaaraa pohjavesille ja vesistöille ole. Vastaava määräys on myös Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien 9 :ssä. Jatkossa näitä kunnallisia määräyksiä tulisi täydentää energiantuotannon osalta esim. huomioimalla tuulivoiman rakentamismahdollisuudet. 16

20 3.2 Asemakaavataso Pienilmaston hyödyntäminen Paikallisten tekijöiden vaikutukseksi rakennuksen lämmönkulutukseen on laskettu noin kolmasosa. Suotuisalla pienilmastolla on suuri merkitys myös asukkaiden viihtyvyydelle. Tärkeimpiä rakennuspaikan valinnassa huomioon otettavia pienilmastollisia asioita ovat eri maastonkohtien lämpötilaerot, tuulennopeudet ja suunnat sekä aurinkoisuus. Hyvällä suunnittelulla voi saavuttaa energiansäästöä ja vaikuttaa viihtyvyyteen. Aurinkoenergian hyödyntämisen yhteydessä kannattaa ottaa huomioon myös varjon puolen edut (jäähdytystarpeen välttäminen) Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksen voi puolittaa tavanomaiseen verrattuna eristämällä rakennuksen oikein, rakentamalla huolellisesti sekä ottamalla ilmanvaihdon lämmön talteen. Rakennuksen energiankulutuksesta alle kymmenesosa kuluu rakennettaessa ja rakennusaineita valmistettaessa. Loppu kertyy vuosien mittaan talon käytöstä. Lämmitysenergiaa säästävän talon ei tarvitse olla tavanomaista rakennusta kalliimpi. Rakenteita yksinkertaistaen saavutetaan säästöjä, jotka on mahdollista käyttää energiatalouden parantamiseen. 17

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus

Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa?

Puurakentaminen, energiatehokkuus ja lähilämpöverkot kuinka yhdistetään kaavoituksessa ja suunnittelussa? Keskiviikko 27.10.2010 klo 13.25 13.45 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus, Joensuu Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa - hankeen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA

EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA EKOTEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN KOTKAN KAUPUNKISUUNNITTELUSSA Ympäristöystävällistä energiaa- tapahtuma, 6.6.2014 / Kotka EU sustainable energy days event Esa Partanen energia- ja ilmastoasiantuntija Kotkan

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot