Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia. Esiselvitys, vaihe 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia. Esiselvitys, vaihe 1"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategia Esiselvitys, vaihe 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Energiansäästöstrategian lähtökohdat Rakennusten energiatehokkuus Yleistä kuntien rakennusten energiankulutuksesta (Kuntaliiton tilasto 2007) Hämeenlinnan kaupungin rakennusten energiankulutus Energiankäytön tehostaminen rakennuksissa Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon Yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun taso Maankäyttö ja liikenne Energiantuotanto Asemakaavataso Pienilmaston hyödyntäminen Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen Energianäkökohdat Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelussa Kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen Hämeenlinnan seudun kehityskuva KEKE työkalu Esimerkkejä Hämeenlinnasta Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Hankintaohjeet ja energiatehokkuuden huomioiminen Kauppa ja teollisuusministeriön suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta ( ) Hymonet Hankintamenettely Hämeenlinnan kaupungissa Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Energiansäästötietoisuuden lisääminen Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Kunta alan energiatehokkuussopimus Muiden kuntien esimerkkejä Toimenpide ehdotuksia Energiansäästöstrategia, vaihe

3 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Kuva energiatehokkuussopimuksesta Energiansäästöhankkeiden rahoitus

4 1 Energiansäästöstrategian lähtökohdat Hämeenlinnan kaupungin energiansäästöstrategiasta jätettiin valtuustoaloite helmikuussa Valtuutettu Satu Taiveahon aloitteen allekirjoitti myös 27 muuta valtuutettua. Aloitteessa esitettiin, että Hämeenlinnan kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin energiansäästöstrategian valmistelemiseksi. Strategiassa tulee aloitteen mukaan asettaa energiansäästölle selkeät tavoitteet sekä laatia eri toimialoja koskevia tavoitteita. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen ja myöhemmin kaupunginhallitus päätti lähettää aloitteen teknisen viraston ja tilapalvelun valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan käynnistää energiansäästöstrategian valmistelun teknisen viraston ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteistyönä. Marraskuussa 2008 käynnistettiin energiansäästöstrategian laadinnan ensimmäinen vaihe. Ensimmäisessä kaupungin ja HAMK:n välisessä kokouksessa muodostettiin työryhmä, johon kuului kaupungin ympäristö, kaavoitus, kiinteistö ja rakentamisasioiden edustajia sekä ammattikorkeakoulun asiantuntijoita. Työryhmän keskusteluissa asetettiin strategiatyön ensimmäisen vaiheen tavoitteiksi: laatia taustaselvitys energiansäästöstä valtakunnallisesti ja Hämeenlinnan kaupungissa päättää mitä osa alueita strategiassa käsitellään hahmottaa energiapoliittisia linjauksia päättää miten valittuja strategian osa alueita viedään eteenpäin sekä millaisin resurssein ja aikataulutavoittein. Taustaselvityksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia toimenpiteitä muissa kaupungeissa on tehty sekä energiansäästössä että strategiatasolla. Selvitykseen koottiin myös tietoja Hämeenlinnan kaupungin omista toimenpiteistä. Energiansäästö ulottuu moniin kaupungin toimintoihin joko suoraan tai välillisesti. Tärkeää oli määrittää ne osa alueet, joihin kaupunki voi vaikuttaa välittömästi ja joissa on mahdollista saada tuntuvia säästöjä aikaiseksi. Työryhmä päätti keskusteluidensa pohjalta nostaa seuraavat viisi osa aluetta energiansäästöstrategian painopisteiksi: 1. Hämeenlinnan kaupungin omistamat kiinteistöt ja niiden energiatehokkuus 2. maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon 3. hankintaohjeet ja energiatehokkuuden huomioiminen 1

5 4. energiansäästötietoisuuden lisääminen 5. kunta alan energiatehokkuussopimus Energiansäästöstrategian laatiminen Hämeenlinnan kaupungille on perusteltua myös laajemmasta näkökulmasta. Energiankulutus kasvaa jatkuvasti ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteiskunnan eri toimijoiden on tehtävä osansa. Julkinen sektori on suuri energiantuottaja ja käyttäjä. Omilla säästötoimillaan se voi vaikuttaa merkittävästi energiankulutuksen suuntaan ja antaa esimerkkiä pienemmille toimijoille. Euroopan unionin tasolla on säädetty useita direktiivejä, joilla pyritään ohjaamaan jäsenmaita ilmastomyötäisimpiin käytäntöihin ja toimenpiteisiin. Esimerkiksi EU:n energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Määrä lasketaan vuosien loppukulutuksen keskiarvosta. Suomen osalta tämä tarkoittaa noin 17 TWh:n säästöä kyseisellä ajanjaksolla. Yhdeksälle vuodelle jaettuna määrä vastaa suunnilleen Helsingin kaupungin vuotuista kulutusta. Säästövelvoite koskee kaikkea myytyä tai siirrettyä energiaa poislukien merenkulku, liikenne ja päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset. Direktiivi painottaa energian loppukäyttäjien, erityisesti julkisen sektorin, merkitystä energiansäästämisessä. EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena puolestaan on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Direktiivi edellyttää energiatehokkuustodistusta julkisiin tiloihin. Kestävän kehityksen mukainen toiminta, johon energiansäästäminen ja ilmastonmuutoksen hillintäkin kuuluvat, on ollut yli vuosikymmenen ajan osa kaupungin strategista kehittämistä ja kaupunkisuunnittelua. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lvis tekniikan valvonta ja ohjaus keskitettiin 1980 luvulla, mikä toi merkittäviä energiansäästöjä. Vuonna 1999 käynnistyi Kuntaliiton ilmansuojelukampanja, jossa Hämeenlinnan kaupunki on mukana. Kasvihuonekaasupäästöjä on tarkasteltu vuosina 1990 ja Kasvihuonekaasujen vähentämisohjelma on tehty vuonna Kaupungin kiinteistöille laadittiin vuonna 2001 talonrakentamisen ja ylläpidon ympäristöohjelma. Vuonna 2004 kanta Hämeenlinna allekirjoitti paikalliseen kestävään kehitykseen liittyvän Aalborgin sitoumuksen. Lisäksi kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa varten kaupungin tilapalvelu on tehnyt palvelusopimuksen Energiakolmio Oy:n kanssa. Energiansäästöstrategian valmistelun 1. vaiheen työryhmään osallistuivat: kiinteistökehityspäällikkö Antero Aho, arkkitehti Tuula Hellstén, ympäristötarkastaja Reijo Hemilä, ympäristöasiantuntija Heli Jutila, arkkitehti Markku Kaila, hankejohtaja Jouko Kettunen ja kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto kaupungin organisaatiosta sekä koulutusohjelmajohtaja Markku Raimovaara ja projekti insinööri Eija Säger HAMK:sta. Hämeenlinnassa

6 2 Rakennusten energiatehokkuus 2.1 Yleistä kuntien rakennusten energiankulutuksesta (Kuntaliiton tilasto 2007) Suomen kuntaliitto on pitänyt vuodesta 1982 tilastoa kuntien sähkön, lämmön ja veden kulutuksesta kuntien omissa rakennuksissa (asuinrakennukset ja julkiset rakennukset). Vuoden 2007 tilastossa on 84 kunnan tiedot. Asukasluvulta tämä vastaa 58 % koko Suomen väestöstä. Vuotuisessa kulutustilastossa käsitellään vain kuntien rakennuskannan energiankulutusta, joka on arviolta puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokkaa alle 10 % koko Suomen energiankulutuksesta. Julkisten rakennusten lämmön kulutus on viimeisellä viisivuotisjaksolla ( ) pysynyt lähes samana, kun se 1990 luvun jälkipuoliskolla nousi 7 %. Sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Ehkä nousu on nyt tasaantunut, sillä sähkön ominaiskulutus on pysynyt kolme vuotta, , samana. Asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta. Tästä huolimatta on huomattava, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on pitkään laskenut ja sähkön ominaiskulutus on noussut pitkään hitaasti. Seuraavissa kaavioissa on kuvattu energiankulutuksen kehitystä kuntien julkisissa rakennuksissa ja asuinrakennuksissa. Kaavio 1: Kuntien julkisten rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksien kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) 3

7 Kaavio 2: Kuntien julkisten rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) Kaavio 3: Kuntien asuinrakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksien kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) Kaavio 4: Kuntien asuinrakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutuksen kehitys vuosina (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2007, Kuntaliitto 2008) 4

8 2.2 Hämeenlinnan kaupungin rakennusten energiankulutus Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöjen energiankulutustietoja Kuntaliiton tilastoissa on ainakin vuosilta 2001, 2002 ja Tiedot koskevat ainoastaan lämpöenergian kulutusta, sähkön ja veden kulutustiedot puuttuvat. Koska tietoja on vain harvoilta vuosilta ja vain lämmön osalta, Hämeenlinnan kaupungin kulutuksen kehitystä on vaikea arvioida tai verrata muihin vastaavankokoisten kaupunkien tietoihin. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu Hämeenlinnan kulutustietoja Kuntaliiton energiankulutustilastoista. Esimerkiksi rakennusten lukumäärä poikkeaa huomattavasti esimerkiksi kaupungin tilinpäätöksen luvuista. Kaupungin tilinpäätöksen mukaan vuonna 2007 kaupungilla oli omia rakennuksia 332 kappaletta. Niiden tilavuus oli m 3 ja pinta ala k m 2. Taulukko 1: Lämmön kulutus Hämeenlinnan kaupungin julkisissa ja asuinrakennuksissa vuosina 2001, 2002 ja Huomiolle pantavaa taulukossa on viiden prosentin energiansäästön aiheuttama rahallinen säästö. (lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus v. 2006, Kuntaliitto 2007) 5

9 POLTTOAINEET kaukolämpö MWh kiint. koht. sähkölämpö MWh kiint. koht. lämmitys, kevyt pö m kiint. koht. Lämmitys, maakaasu m JULKISET RAKENNUKSET 5%:n säästön merkitys, %:n säästön merkitys, CO tn rakennuksia m kaukolämmön osuus % ominaiskulutus lämpö kwh/m norm. lämpö kwh/m ASUINRAKENNUKSET 5%:n säästön merkitys, %:n säästön merkitys, CO tn rakennuksia m kaukolämmön osuus % ominaiskulutus lämpö kwh/m norm. lämpö kwh/m PERUSKOULUT, LUKIOT YMS m norm. lämpö kwh/m PÄIVÄKODIT 1000 m norm. lämpö kwh/m UIMAHALLIT 1000 m norm. lämpö kwh/m TOIMISTO JA HALLINTORAKENNUKSET 1000 m norm. lämpö kwh/m (*) lämmönkulutuksen normeerauksessa pyritään saamaan kulutustietoja vertailukelpoisiksi eri vuosien ja paikkakuntien välillä lämmitystarveluvun avulla. 6

10 Hämeenlinnan kaupunkia koskevaan yhteiskuntavastuuraporttiin vuodelta 2005 on koottu tietoja kaupungin toimitilojen energiankulutuksesta. Tämä tilasto kattaa myös sähkön ja veden kulutuslukemat, joita ei ole Kuntaliiton tilastoissa. Taulukko 2: Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus Hämeenlinnan kaupungin toimitilarakennuksissa (lähde: Hämeenlinnan kaupungin yhteiskuntavastuuraportti 2005) Sähkönkulutus (MWh) Kaukolämpö (MWh) Maakaasu (MWh) Sähkön ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/m3) Hoitoalan rakennukset 23,6 23,9 Toimisto ja hallintorakennukset 8,2 8,3 Kokoontumisrakennukset 19,5 23,8 Opetusrakennukset 15,5 12,4 Muut 41 36,7 Yhteensä 107,8 105,1 Lämmön ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (kwh/m3) Hoitoalan rakennukset 59,8 66,4 Toimisto ja hallintorakennukset 49,8 18,5 Kokoontumisrakennukset 56,8 51,4 Opetusrakennukset 45,5 38,3 Muut 157,6 117,2 Yhteensä 369,5 291,8 Veden ominaiskulutus kaupungin toimitilarakennuksissa (l/m3) Hoitoalan rakennukset 1068,2 Toimisto ja hallintorakennukset 65,6 Kokoontumisrakennukset 340,7 Opetusrakennukset 56 Muut 383,3 Yhteensä 1913,8 1) Kaupungin toimitilojen kuluttama sähkö sisältäen katuvalaistuksen 2) Vuosien 2004 ja 2005 välinen ero kulutuksessa on todellisuudessa raportoitua pienempi. Virheellisyys johtuu mittarien luentavälistä, joka ei noudata vuoden kiertoa. 7

11 Kaupungin energiankulutustiedot ovat hajallaan ja niitä on kerätty eri tavoin eri vuosina. Julkisten rakennusten ja kaupungin asuinrakennusten omistus on jakaantunut useisiin kaupungin omistamiin kiinteistöyhtiöihin. Kiinteistökantaa omistaa paitsi kaupunki, myös Hämeenlinnan Asunnot Oy, Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö, Kantolan Kiinteistöt Oy ja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Kuntaliitoksen myötä kaupungin kiinteistöjen määrä on kasvanut. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt palvelusopimuksen Energiakolmio Oy:n kanssa energian kulutusseurannasta. Automaattisessa seurannassa on suuri osa kantakaupungin kiinteistöistä eli noin 60 kiinteistöä (Tilapalveluiden kiinteistöjä). Kaupunginosakeskuksissa kulutusseurannasta vastaavat useissa rakennuksissa talonmiehet. Kaupungin sähkönhankinnan tekee Energiakolmio Oy Nord Pool sähköpörssistä. Nord Pool on pohjoismainen sähkön kauppapaikka, jossa sähköä myyvät tuottajat kohtaavat sähkön jälleenmyyjiä ja suuria loppukäyttäjiä. Viimeisimmät kaupungin energiankulutustiedot on tilattu energiansäästöstrategian jatkotoimenpiteitä varten Vattenfall Verkko Oy:ltä, joka vastaa sähkön siirrosta Hämeenlinnan alueella, sekä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:ltä, joka vastaa talousveden jakelusta ja jätevedenpuhdistuksesta. 2.3 Energiankäytön tehostaminen rakennuksissa Kiinteistöjen energianhallinta Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutus oli esimerkiksi vuonna 1998 yhteensä 4,8 TWh ja sähkön kulutus 2,6 TWh. Suurin osa kuntien omistuksessa olevista rakennuksista on kouluja. Toinen suuri ryhmä (muut 27 %) koostuu teollisuus ja voimalaitosrakennuksista, monitoimihalleista, ja paloasemista. Tehokkaaseen energiankäyttöön on tärkeä pyrkiä kaikissa kunnan kiinteistöissä. Kiinteistöjen energiankäytön hallinnalla vähennetään sähkön, lämmön ja vedenkulutusta sekä niistä aiheutuvia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Energiankäytön tehostumista voi ja kannattaa edistää kiinteistöjen rakentamisen, käytön sekä perusparannusten yhteydessä. Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminta on tärkeää kiinteistöjen energiankäytön hallinnassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kunnan johdon sitoutuminen toimintaan on olennaista, mutta myös henkilöstöä tulee informoida ja kouluttaa. Kiinteistönhoitajat tarvitsevat erilaisia työkaluja toimintansa tueksi. Energiakatselmus luo perustan kiinteistön energiankäytön tehostamistoiminnalle. Katselmuksessa käydään läpi mihin energiaa kuluu ja miten energiankäyttöä voitaisiin tehostaa. Energiakatselmusta kuvataan myöhemmin. 8

12 Kiinteistön kulutusseuranta mahdollistaa tavoitteellisen energiankäytön hallinnan. Kulutusseuranta on välttämätöntä, mikäli energiankäyttöä halutaan seurata säännöllisesti ja saada tietoa mahdollisista häiriöistä kulutuksessa. Jotta kiinteistöjen energiankulutusta voitaisiin verrata, tulee kulutukset normittaa ns. lämmitystarvelukujen avulla. Mikäli kiinteistön energiankulutus poikkeaa vastaavan tyyppisen rakennuksen keskimääräisestä arvosta tai siinä tapahtuu selkeitä muutoksia, tulee poikkeaman syy selvittää ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Kiinteistöjen kulutusseuranta luo edellytykset tehokkaalle ja tavoitteelliselle energiankäytön hallinnalle. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajoittaisista vaihteluista ja energiankulutuksen mahdollisista epäkohdista. Kulutusseurannan hyödyt: tuo esiin kiinteistön energiankulutuksen ongelmakohdat energiankulutustietojen vertailu mm. aiempien vuosien kulutustietoihin helpottuu antaa tietoa toteutettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden todellisista vaikutuksista energiankäyttöön antaa budjetointiin tietoa ylläpidon vuosittaisista kustannuksista Seurannan tuottamaa palautetietoa energiankulutuksen kehittymisestä on tärkeä välittää myös kiinteistönkäyttäjille. Positiivinen palautetieto kannustaa kiinteistönkäyttäjiä toimimaan jatkossakin energiatehokkaalla tavalla. Kulutusseurantaa voidaan toteuttaa eri tavoin. Pääasia on, että kiinteistön energian ja vedenkulutusta seurataan säännöllisesti. Kulutusseurannan helpottamiseksi on kehitetty ohjelmia, joista osa toimii reaaliaikaisena internetissä. Kulutusseuranta voidaan ostaa myös palveluna, jolloin kulutustietojen rekisteröinnin ja raportoinnin suorittaa ulkopuolinen taho. Julkisten rakennusten perusparannushankkeiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota rakennusten energiakulutuksen tehostumiseen. Oikeilla valinnoilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan edistää kiinteistöjen lämmön ja vedenkulutuksen tehostumista. Jo esisuunnitteluvaiheessa tulee päättäjille tuoda esiin uusin tieto tarjolla olevista energiansäästöratkaisuista sekä niiden vaikutuksista. Suunnitteluvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus kiinteistön koko elinkaaren aikaisiin käyttö ja ylläpitokustannuksiin. Energiansäästöinvestoinnit ovat useimmiten taloudellisesti kannattavia ja maksavat itsensä takaisin keskimäärin muutamassa vuodessa. 9

13 Kiinteistön energiakatselmus Energiakatselmustoiminnan tavoitteena on analysoida katselmuskohteen kokonaisenergian käyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen. Energiakatselmuksissa selvitetään myös mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Energiansäästöpotentiaalin lisäksi katselmuksissa raportoidaan ehdotettavien toimenpiteiden vaikutus CO 2 päästöihin. Energiakatselmus perustuu toteutusajankohdan energiankulutus ja käyttötietoihin, mutta siinä pyritään mahdollisimman paljon ottamaan huomioon myös tiedossa olevat ja suunnitellut muutokset. Tavoitteena on liittää energiakatselmus tiiviisti kohteen muihin toimintaprosesseihin niin, että siitä syntyy työkalu, joka palvelee kohdetta myös myöhemmin energiatehokkuuden jatkuvassa seurannassa ja ylläpidossa. 2.4 Muiden kuntien esimerkkejä Seuraavassa esitellään Helsingin kaupungin toimenpiteitä, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. 10

14 HELSINKI Uudisrakentamisessa matalaenergiarakentamista: Lämmitysenergian kulutuksen osalta tavoitellaan 60 % määräystasoon verrattuna, sähköenergian osalta 50 % nykytasoon verrattuna. Kaupungilla on matalaenergiakonsepti, jota käytetään perusparannus että uudisrakennushankkeissa. Olemassa olevan rakennuskannan osalta avainasemassa on kiinteistöjen laadukas ylläpito. o Kulutusseuranta ja siitä saatavien tietojen hyödyntäminen: Käytössä ovat PAKKInettihuoltokirjajärjestelmä ja WebKulu, jolla voidaan siirtää kulutustietoja ja raportteja internetin avulla huoltokirjaan. Näin saadaan aina ajan tasalla olevat lukemat. Tulevaisuudessa kaupunki pyrkii saamaan kulutusmittarit automaattisiksi, jolloin tieto muuttuu täysin reaaliaikaiseksi. Vuoden 2007 loppuun mennessä lähes 90 % kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä oli kuukausittaisessa kulutusseurannassa. o Kiinteistöjen energianhallintajärjestelmä: Kaupungilla on käytössä e3 portaali, jonne syötetään kaikkien kiinteistöjen, myös asuntojen, vuosikulutukset. Portaalista saa tietoa tehdyistä energiakatselmuksista, energiansäästötoimenpiteistä ja vertailuraportteja muista kunnista. Järjestelmän avulla voidaan suunnitella energiansäästötoimenpiteitä sekä arvioida säästöjen toteutumista ja pysyvyyttä pitkällä aikavälillä. o Energiakatselmukset: Vuoden 2007 loppuun mennessä Helsingin kaupungin julkisista palvelukiinteistöistä noin 80 %:lle on tehty energiakatselmus. Keskimääräinen säästöpotentiaali katselmoidussa kiinteistökannassa oli lämpöenergian osalta 13 %, sähköenergian osalta 9 % ja veden osalta 6 %. Investoimalla energiansäästötoimenpiteisiin 3,2 milj., saavutetaan noin 2,5 milj. säästöt/vuosi. Tarvittavien investointien takaisinmaksuaika on noin 1,3 vuotta. Kaikkiaan vuosina toteutetuissa energiakatselmuksissa ehdotettuja säästötoimenpiteitä on lähes Useimmin ilmoitetut toimenpiteet liittyvät ilmanvaihtoon (ilmanvaihdon käyntiajat, sisäänpuhalluslämpötilan alentaminen, ilmamäärien säätö, lämmön talteenotto), lämmitykseen (sisälämpötilan alentaminen, säätöjärjestelmän toiminnan tehostaminen, termostaattiset patteriventtiilit), sähköön (energiansäästölamppujen käyttöönotto, valaistuksen säätö) ja käyttöveteen (vesivirtaaminen rajoitus). Reilu 50 % ehdotetuista 3000 toimenpiteestä on toteutettu. o Matalaenergiset perusparannusratkaisut: tavoitellaan lämmön osalta 40 % ja sähkön osalta 30 % säästöä verrattuna tavanomaisiin perusparannusratkaisuihin, ei tehdä osakorjauksia Energiamerkintä: EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää julkisissa rakennuksissa esille laitettavaa energiatehokkuustodistusta. Helsingin kaupungilla on käytössä Display energia ja päästömerkki, joka on kehitetty eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä. Merkki ei ole virallinen direktiivin mukainen todistus vaan paras mahdollinen ehdokas sellaiseksi. Merkki esittää rakennuksen energian ja vedenkulutuksen sekä energian kulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön. Näiden tietojen perusteella rakennus luokitellaan ominaisuuksiltaan ryhmiin A G (A on hyvä, G on huono). Vastaavantyyppistä luokittelua käytetään kodinkoneissa. Merkissä tiedotetaan myös jo toteutuneesta energiansäästötoimenpiteestä sekä toimenpiteistä, joilla luokitusta voitaisiin parantaa. Display merkki on esillä yli sadassa Helsingin kaupungin kiinteistössä (tilanne kesäkuu 2008). Merkintä on otettu innostuneesti vastaan. 11

15 2.5 Toimenpide ehdotuksia Selvitetään nykyiset automaattisessa kulutusseurannassa olevat kiinteistöt. Samalla tarkistetaan, että tiedonsiirto toimii. Lisätään automaattinen kulutusseuranta kiinteistöihin, joissa sitä ei ole mutta se olisi mahdollista toteuttaa. Kerätään kulutustiedot niistä kiinteistöistä, joissa seurannasta vastaa kiinteistönhuoltohenkilö. Kootaan seurantatieto hallintajärjestelmään, josta voidaan seurata esim. kuukausi ja vuositasolla kulutusta eri kiinteistöissä. Säädetään olemassa oleva lvis laitteisto mahdollisimman energiatehokkaaksi aiheuttamatta kuitenkaan haittaa esim. sisäilman laadulle. Tarkoituksena on saada säätöjen ja pienien korjaustoimien avulla kiinteistö niin energiatehokkaaksi kuin se on sille nykykunnossaan ja laitteiltaan mahdollista. Tehdään vuosittain energiakatselmuksia valituille kiinteistöille. Toteutetaan katselmuksissa esille tulleita parannusehdotuksia. Pyritään matalaenergiarakentamiseen uusissa kaupungin rakennuskohteissa ja uusilla asuntoalueilla. Tehdään energiaa säästäviä korjaustoimia samalla, kun kiinteistöä peruskorjataan, ja pyritään perusparannusratkaisuissa matalaenergisyyteen. Koulutetaan henkilöstöä energiansäästöön liittyen. Määritetään energiavastuuhenkilöt kulutusseurantaan, katselmuksiin ja rakentamiseen/korjaamiseen. Lisätään kaupungin rakennusjärjestykseen ohjeet energiatehokkuuden huomioimisesta. 3 Maankäytön suunnittelu, liikenne, yhteydet energiantuotantoon Yhdyskunta muodostuu fyysisistä rakenteista, kuten rakennuksista, niiden välisiä yhteyksiä välittävistä liikenne ja teknisen huollon verkostoista sekä puisto ja viheralueista siitä, kuinka ne on toteutettu ja sijoitettu toisiinsa nähden. Maankäytön suunnittelulla määritellään yhdyskuntarakenteen toiminnat ja niiden sijainti. Alueille sijoittuvien toimintojen laatu ja niiden suhde toisiinsa ratkaisee alueiden välille syntyvän liikkumisen tarpeen. Yhdyskuntien toimintojen ylläpitäminen ja liikenne kuluttavat runsaasti energiaa. Yhdyskuntien energiahuolto ja sen verkostot suunnitellaan muun maankäytön yhteydessä. Merkittävimmät energiankulutukseen vaikuttavat maankäyttöratkaisut tehdään yleispiirteisen suunnittelun tasolla eli maakunta ja yleiskaavasuunnittelun yh 12

16 teydessä. Detaljikaavoituksessa edellä mainittuja näkökohtia tarkastellaan vielä yksityiskohtaisemmin. Asemakaavasuunnittelussa voidaan ottaa huomioon kortteli ja tonttitasolla energiatehokkuuteen vaikuttavia seikkoja, kuten pienilmaston hyödyntäminen sekä yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen. Yhdyskuntien energiankulutusta pienentämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Maankäytön suunnittelun näkökulmasta on keskeistä selvittää, minkälaisia vaikutuksia energiatehokkuuteen on erilaisilla maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja energiatuotannon ratkaisuilla. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Seuraaviin kappaleisiin on poimittu otteita mainituilta suunnittelutasoilta energiakysymysten huomioimiseen liittyen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ( ) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhtenä asiakokonaisuutena on eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Yleistavoitteena on edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tavoitteiden mukaan olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa ja ovat mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden yhteydessä niin, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. Elinkeinotoiminnalle tulee osoittaa sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään niin, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa ajan alueina. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on annettu yleistavoitteiden lisäksi erityistavoitteita, jotka ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Seuraavaan luetteloon on koottu energiankulutuksen kannalta merkittävimpiä alueidenkäyttöön ja suunnitteluun liittyviä erityistavoitteita: Henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä varmistettava. Kaupunkiseuduilla varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Asunto ja työpaikkarakentamiseen tarjolla riittävästi tonttimaata. Uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Tavoitteesta voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksien perusteella voidaan osoittaa, että alueiden käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Jalankulkua ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä tulee edistää. Maakuntakaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto. Maakuntakaavassa on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleis ja asemakaavaa. 13

17 Yleiskaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Yleiskaavan laatimisesta huolehtii kunta. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava maakuntakaava huomioon. Yleiskaavan laadinnassa on huomioitava mm. seuraavia energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Ympäristöhaittojen vähentäminen Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Asemakaava (Maankäyttö ja rakennuslaki /132) Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavaa laadittaessa on huomioitava maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun tai asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Määräystä ei sovelleta kuitenkaan esimerkiksi rakennukseen, jonka pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. 3.1 Yleispiirteisen maankäytönsuunnittelun taso Maankäyttö ja liikenne Liikenne käyttää 17 % Suomessa kulutetusta energiasta ja 42 % öljystä. Yhdyskunnissa liikenne on lämmön ja voimantuotannon ohella suurin energiankuluttaja ja päästöjen aiheuttaja. Pääosa energiakulutuksesta ja päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä. Yhdyskunta on kestävämmin suunniteltu, mitä suurempi kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus on kuljetuista matkoista. Toiminnot, kuten asuminen, työpaikat ja palvelut synnyttävät liikennettä, jota palvelemaan liikennejärjestelmä rakennetaan. Toisaalta liikenneväylät, terminaalit, asemat, satamat, lentokentät ja muut liikennepalvelut vaikuttavat eri sijaintien saatavuuteen, joka puolestaan ohjaa yritysten ja kotitalouksien sijoittumista kaupunkialueella. Liikennejärjestelmään tehtävät investoinnit muuttavat eri alueiden saavutettavuutta ja haluttavuutta sijaintipaikkana, mikä heijastuu edelleen muun muassa maanhankintaan ja maankäyttöön. 14

18 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on kestävää kehitystä. Hajanainen rakenne johtaa turhiin kustannuksiin ja puutteelliseen palvelutasoon, kuluttaa luonnonvaroja ja lisää päästöjä. Tiivistä yhdyskuntaa perustellaan etenkin taloudellisin ja liikenteellisin eduin. Liikkumistarpeen vähetessä säästetään energiaa ja vähennetään liikenteen päästöjä. Tiiviys tekee mahdolliseksi myös joukkoliikenteen kilpailukykyisen tarjonnan sekä kävelemisen ja pyöräilyn perille saakka. Nykyyhteiskunnan vaatimat korkeatasoiset kuntatekniset järjestelmät (lämmön ja sähkön tuotanto, puhdas vesi, viemäröinti ja jäteveden puhdistus, jätehuolto, tietoverkot, viihtyisät julkiset tilat) on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja kustannukset monille jakaen. Palvelut ovat paremmat ja niiden järjestäminen halvempaa. Hajanainen yhdyskuntarakenne lisää liikennetarvetta, energiankulutusta ja päästöjä, kuluttaa luonnonvaroja, huonontaa palvelujen saatavuutta ja jättää yhä vähemmän luontoa ihmisen toiminnan ulkopuolelle. Kestävän yhdyskunnan tulisi olla rakenteeltaan tiivis ja eri osa alueilla sekoittuneena erilaisia toimintoja. Tällöin liikennetarve on pienemmillään, alueet eläviä ja vapaata luontoa jää mahdollisimman paljon ihmisen vaikutuksen ulkopuolelle. 15

19 3.1.2 Energiantuotanto Energiasta teollisuus käyttää puolet. Lämmityksen osuus on 23 % koko energiankulutuksesta, liikenteen 17 % ja kaiken muun, kuten kotitalouksien (muun kuin liikenteen ja lämmityksen), maatalouden ja rakennustoiminnan yhteensä 10 %. Kestävän kehityksen näkökulmasta on oleellista, käytetäänkö uusiutuvia vai uusiutumattomia energialähteitä. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko, tuuli, vesi ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvien energialähteiden käytön ympäristöhaitat rajoittuvat lähinnä polttoaineiden keruuseen ja kuljetukseen sekä puuta poltettaessa pienpolton hiukkaspäästöihin. Energianlähteiden, tuotannon ja jakelun kysymykset kytkeytyvät kaikkiin yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön tasoihin. On tullut selväksi, että uusia ja uusiutuvia energialähteitä tarvitaan samoin kun innovaatioita tuotannon ja jakelun malleihin. Raskaiden ja keskitettyjen energiatuotannon ja jakelun järjestelmien vaihtoehdoiksi on alettu tutkia paikallisesti toteutettavien ja kevyiden järjestelmien mahdollisuuksia (hajautettu tuotanto). Uusiutuvat energialähteet soveltuvat hyvin paikalliseen energiantuotantoon, koska niiden ympäristöhaitat ovat vähäisiä. Varsinkin haja asutusalueella ja kaupungin kehävyöhykkeellä tulisi kaavamääräyksin ohjata uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen energian tarpeen vähentämisen ohella. Näin voidaan vähentää hajarakenteen aiheuttamaa kasvihuonekaasupäästöä. Hauhon, Lammin ja Rengon kaupunginosakeskuksissa on puupolttoaineella toimivat aluelämmityslaitokset ja verkostot, jotka ovat osin Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Uusilla asuntoalueilla tulee harkittavaksi useamman kiinteistön yhteisen energialaitoksen osoittaminen kaavoituksessa alueen lämmön tuottoon. Valmiina sovellutuksena on saatavilla konttimallinen hakelaitos ja kehittää voisi myös maa, vesi ja tuulilämmön hyödyntämistä yhteishankkeena. Tällainen ratkaisu edellyttää yhteistä lämmön tuotantoa koskevien määräysten ottamista maankäyttösopimukseen. Vaikka kaavamääräyksillä ei määrättäisikään yhteiseen uusiutuvan energian käyttöön, rakennuslupaprosessissa on tarpeen koordinoida toimintaa tiiviisti rakennettavalla alueella esim. maalämmön hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 25 todetaan, että maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöön otossa on putkistoissa johdettavan aineen oltava sellaista, ettei vaaraa pohjavesille ja vesistöille ole. Vastaava määräys on myös Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksien 9 :ssä. Jatkossa näitä kunnallisia määräyksiä tulisi täydentää energiantuotannon osalta esim. huomioimalla tuulivoiman rakentamismahdollisuudet. 16

20 3.2 Asemakaavataso Pienilmaston hyödyntäminen Paikallisten tekijöiden vaikutukseksi rakennuksen lämmönkulutukseen on laskettu noin kolmasosa. Suotuisalla pienilmastolla on suuri merkitys myös asukkaiden viihtyvyydelle. Tärkeimpiä rakennuspaikan valinnassa huomioon otettavia pienilmastollisia asioita ovat eri maastonkohtien lämpötilaerot, tuulennopeudet ja suunnat sekä aurinkoisuus. Hyvällä suunnittelulla voi saavuttaa energiansäästöä ja vaikuttaa viihtyvyyteen. Aurinkoenergian hyödyntämisen yhteydessä kannattaa ottaa huomioon myös varjon puolen edut (jäähdytystarpeen välttäminen) Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen Asuinrakennuksen lämmitysenergian kulutuksen voi puolittaa tavanomaiseen verrattuna eristämällä rakennuksen oikein, rakentamalla huolellisesti sekä ottamalla ilmanvaihdon lämmön talteen. Rakennuksen energiankulutuksesta alle kymmenesosa kuluu rakennettaessa ja rakennusaineita valmistettaessa. Loppu kertyy vuosien mittaan talon käytöstä. Lämmitysenergiaa säästävän talon ei tarvitse olla tavanomaista rakennusta kalliimpi. Rakenteita yksinkertaistaen saavutetaan säästöjä, jotka on mahdollista käyttää energiatalouden parantamiseen. 17

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011. Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu 22.3.2011 Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö ILMASTONMUUTOS Kansallinen ilmastostrategia 2001 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA JA HILLINTÄ ILMASTONMUUTOKSEEN

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen liikennepoliittiset linjaukset + VAT (ks. OAS) LÄHTÖKOHTA CO 2 80% kasvihuonekaasupäästöistä Liikenteen

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät 23.10.2015 Kemi Jussi Rönty, VTT Sisältö: 1. Taustaa - miksi uimahalliportaali? 2. Portaalin sisältö

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot