AURINKOENERGIAN TALOUDELLINEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA

Transkriptio

1 Karoliina Auvinen FinSolar -hankkeen julkaisu 3/ AURINKOENERGIAN TALOUDELLINEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Tämän yhteenvedon tavoite on tuoda esiin ajankohtaista tietoa aurinkoenergian taloudellisista hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa ja investointien merkityksestä erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta. 1. Aurinkoenergia sopii hyvin osaksi Suomen energiapalettia Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon 1, koska paneeleja ei asenneta vaakasuoraan vaan ne kallistetaan etelään päin hyödynnettävän säteilymäärän optimoimiseksi 2. Pohjoisen sijainnin vuoksi vuosittainen säteilymäärä painottuu keväästä syksyyn. Siksi Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla onkin tärkeä nähdä aurinkoenergia osana laajempaa tuotantomuotojen palettia. Jo nykyään energiajärjestelmä muodostuu useista toisiaan tukevista energialähteistä. Aurinkokennoilla voidaan tuottaa sähköä ja aurinkokeräimillä lämpöä. Aurinkoenergian lisäksi tarvitaan muun muassa tuulivoimaa, bioenergiaa, vesivoimaa, geotermistä energiaa, kysyntäjoustoa ja energian varastointia. 1 PVGIS European Union, Solar radiation and photovoltaic electricity potential country and regional maps for Europe. [viitattu: ]. Saatavissa: 2 Motiva. Aurinkosähkö [verkkojulkaisu]. Auringonsäteilyn määrä Suomessa [viitattu: ]. Saatavissa: 1

2 Aurinkoenergia ei vastaa Suomessa talven kapasiteettihaasteeseen, mutta kesällä aurinko paistaa juuri oikeaan aikaan. Aurinkoisena kesäpäivänä sähkön kulutuksen, hinnan ja aurinkovoimalan tuotannon huiput ovat samaan aikaan, kuten alla olevasta kuvasta nähdään. 3 Teknologinen kehitys ja sen mukana tuoma kustannusten aleneminen aurinkovoimassa kyseenalaistaakin fossiilisten polttoaineiden käytön kesäaikana sähkön ja lämmön tuotannossa. Kuva 1: Aurinkoisen heinäkuun päivän sähkön tuntihinta, Helsingin Energian asiakkaiden sähkönkulutus sekä Suvilahden aurinkovoimalan mallinnettu tuotanto. 2. Aurinkoenergia on kannattavaa Suomessa kiinteistöihin sijoitettuna energialähteenä Aurinkoenergiaan investoiminen on nykyisin taloudellisesti kannattavaa, jos energia hyödynnetään pääsääntöisesti kiinteistön omassa käytössä. Aurinkoenergian avulla voidaan vähentää rakennuksissa ostoenergian tarvetta ja parantaa näin kiinteistön energiatehokkuutta. Esimerkiksi aurinkosähkö vähentää ostosähkön määrää juuri silloin, kun toimitilarakennukset kuluttavat sähköä eniten ilmastointiin. Aurinkoenergiaratkaisuista on tulossa yhtä luonnollinen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä. Esimerkiksi uudis- ja korjausrakennuskohteissa aurinkopaneeleilla voidaan korvata julkisivu- ja vesikaterakenteita. Energiatehokkuus vaikuttaa myös positiivisesti kiinteistön arvoon 4&5. Omaan käyttöön tuotetusta sähkön pientuotannosta ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä energiaveroja. Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 6 on muuttumassa vuoden 2015 alkupuolella 3 Kallio Atte Säätövoimaa Suvilahden aurinkovoimalasta [blogi]. Kuvan data: Rasinkoski Asko, Soleras. Saatavissa: suvilahden-aurinkovoimalasta-saatovoimaa/ 4 Harjunen O. ja Liski M Not so Myopic Consumers - Evidence on Capitalization of Energy Technologies in a Housing Market. CESifo Working Paper Series No Saatavissa: 5 Nils Kok, Maarten Jennen The impact of energy labels and accessibility on office rents Energy Policy, Volume 46, July 2012, Pages Saatavissa: 2

3 3. Aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuutta tulee arvioida korkotuottojen ja energian tuotantokustannusten vertailun perusteella siten, että huoltovarmuusmaksun ja sähköverotuksen ulkopuolelle jää 100 kilovolttiampeerin (kva) nimellistehoiset voimalaitokset aiemman 50 kva tehoisten laitosten sijasta. Lisäksi verotuksen ulkopuolelle jää voimalaitokset, joiden kalenterivuodessa tuottaman sähkön määrä ei ylitä kilowattituntia. Vuotuisen tuotantorajan valvomiseksi voimalaitosten tulee rekisteröityä verovelvollisiksi ja antaa veroilmoitus tuottamastaan sähköstä vuosittain Tullille. Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laadukkaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä roolissa. Oikea suunnittelu osana muuta talotekniikkaa mahdollistaa aurinkovoimalan toteuttamisen kannattavasti. Merkittävimmät aurinkoenergian taloudelliset riskit liittyvätkin suunnittelussa ja järjestelmän rakennusteknisessä integroinnissa tehtyihin virheisiin. Näin ollen suunnitteluun ja toteutuksen laatuun on tärkeää panostaa. Investointien taloudellisen kannattavuuden arviointimenetelmäksi suositellaan käytettäväksi sisäistä korkokantaa. Sisäinen korkokanta kertoo, kuinka monen prosentin tuottoasteen investointi antaa pääomalle. Mitä suurempi sisäinen korkokanta (internal rate of return, IRR), sitä parempi investointi. Takaisinmaksuaika kuvaa heikosti aurinkoenergiajärjestelmän todellista kannattavuutta, koska takaisinmaksuaikaa laskettaessa ei oteta huomioon jäännösarvoa eikä korkoa. Investoinnin tuottoja tulisi tarkastella koko elinkaaren yli. Yksittäisenä investoinnin mittana takaisinmaksuaikamenetelmää voidaankin puolustaa vain, jos investoinnin vanhenemisriski on huomattava. 8 Aurinkoenergiajärjestelmän vanhenemisriski ennen takaisinmaksuajan (yleensä vuotta) umpeutumista on erittäin pieni. Aurinkoenergiajärjestelmien käyttöaika on noin 30 vuotta sekä voimaloiden ylläpito- ja huoltotarve on hyvin vähäinen. Kannattavuutta tulee siis tarkastella investoinnin sisäisen korkokannan tai sijoitetun pääoman tuoton kautta. Aurinkoenergian kannattavuutta voi myös arvioida vertailemalla voimalan tuottaman sähkön tai lämmön hintaa muiden vaihtoehtoisten energialähteiden kustannuksiin. Aurinkoenergian tuotantokustannus (euroa/kuukausi) voidaan luotettavasti ennustaa koko järjestelmän elinkaaren ajalle. Aurinkoenergia tarjoaa siis kiinteähintaista energiaa vuodeksi. Aurin-koenergiajärjestelmän hankintakustannuksen osuus on noin 90% voimalan pitoajan aikaisista kustannuksista, koska polttoainekustannusta ei ole sekä järjestelmien huoltotarve ja -kustannus on vähäinen. Aurinkoenergialla voidaan siis vähentää ostoenergian hintavaihteluihin liittyvää taloudellista riskiä. 6 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: 7 Eduskunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta [viitattu: ]. Saatavissa: 8 Vierros Tuomo, Investointilaskelmat [verkko-oppimateriaali]. TU Tuotantotalouden peruskurssi [viitattu ]. Saatavissa: 3

4 Taulukko 1. Teknistaloudellisia tietoja Suomessa vuonna 2014 kannattavasti toteutetuista aurinkoenergiainvestoinneista Investointi-kohde, paikka ja aika Aurinkovoimalan tyyppi, koko, kustannus ja keskimääräinen vuosituotanto Investoinnin korkotuotto Takaisinmaksuaika Tuotetun energian hinta 25 vuoden aikana Vuores-talo koulukeskus Tampere, 2014 Aurinkosähköjärjestelmä, nimellisteho 45 kwp, pinta-ala noin 300 neliötä ja tuotanto noin kwh vuodessa. 6,7% 14,5 vuotta Sähkön kiinteä hinta 6 senttiä/ kwh 9 Kiinteistö Oy Aurinkopaja yrityskiinteistö Pori, 2014 Aurinkosähköja maalämpöjärjestelmä, maalämpöpumpun teho 60 kw sekä aurinkosähkövoimalan nimellisteho 49,5 kwp. Pinta-ala noin 330 neliötä. Sähköntuotanto ensimmäisen vuoden aikana arviolta noin kwh. 9% 11 vuotta Sähkön kiinteä hinta 6 senttiä/ kwh 10 Rivitalo Erämiehentie 25 asunnon rivitaloyhtiö Kangasala, 2014 Aurinko- ja maalämpöjärjestelmä, maalämpöpumpun teho 90 kw sekä aurinkolämpövoimalan huipputeho 27,6 kwth. Pinta-ala 30 neliötä. Aurinkolämpöenergian vuosituotanto on noin kwh. 11% aurinkolämmön osalta vuotta maaja aurinkolämmön osalta Aurinkolämmön kiinteä hinta 37 / MWh 11 9 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case Vuores-talo. Saatavissa: 10 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case KOy Aurinkopaja yrityskiinteistön aurinkosähköinvestointi. Saatavissa: 11 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case Rivitalo Erämiehentie: Taloyhtiön aurinkolämpöinvestointi. Saatavissa: 4

5 Esimerkki-investointien korkotuottojen vertailua muihin sijoitetun pääoman tuottoihin: Sijoitetun pääoman tuotto aurinkosähköinvestoinneissa 6,7-9% ja aurinkolämpöinvestoinnissa 11% Vertaa: 1. Säästötilien talletuskorot 0,10-1,65% tammikuussa Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto Suomessa 4,4% vuonna 2013, esim. toimistokiinteistöjen tuotto 1,1% ja asuntojen tuotto 8,2% Lämpöpumppuinvestoinnit yli 10% 14 Esimerkki-investointien energiantuotantokustannusten vertailua vaihtoehtoisiin energialähteisiin: Aurinkolämmön kiinteä hinta 25 vuoden laskenta-ajalle 37 /MWh ilman veroja ja 46 /MWh ALV:n 24% kanssa Vertaa: 1. Kaukolämmön hinta (sis. tehomaksu, energiamaksu ja verot) /MWh vuosina Kaukolämmön hinta on noussut keskimäärin 4,2% vuodessa aikavälillä Sähkölämmityksen keskihinta pientaloille (sis. siirto- ja energiahinnat sekä verot) /MWh vuosina Kevyt polttoöljy (sis. alv 24 %) 104,4 /MWh 4. Puupelletti (sis. alv 24 %) 61 /MWh 17 Aurinkosähkön kiinteä hinta 25 vuoden ajalle 6 snt/kwh ilman veroja ja 7,4 snt/kwh ALV:n 24% kanssa Vertaa: Sähkön keskimääräinen loppukuluttajahinta yritys- ja yhteisöasiakkaat 9 snt/kwh ja pientalot 14 snt/kwh vuosina Kauppalehti. Talletuskorot [verkkojulkaisu]. Säästötilit [viitattu: ]. Saatavissa: jsp?selected=talletuskorot 13 Kaleva Hanna The Finnish Property Market KTI Kiinteistötieto Oy. Saatavissa: pdf 14 Sulpu ry Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus. Saatavissa: 15 Energiateollisuus Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla [verkkojulkaisu]. [viitattu ]. Saatavissa: 16 Energiavirasto Hintatilastot [verkkojulkaisu]. Verolliset nimelliset kokonaishinnat (siirto- ja energiahinnat). Pientalo, varaava sl kwh/v, koko maan keskihinta [viitattu ]. Saatavissa: 17 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN= Vuosineljännes 2014, Liitetaulukko 3. Lämmi-tysenergian kuluttajahintoja syyskuussa Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 17_tau_003_fi.html 18 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN= Vuosineljännes Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saatavissa: 5

6 4. Aurinkoenergiainvestointien aluetaloudelliset hyödyt ja ympäristöhyödyt Tuontienergiaan kuluu Suomessa vuosittain yli 8 miljardia euroa, josta suurin osa kuluu fossiilisten polttoaineiden tuontiin Venäjältä 19. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan parantaa kunnan toimintojen taloudellisuutta sekä luoda työpaikkoja, vahvistaen samalla aluetaloutta ja yritystoimintaa. 20 Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Suomessa toimii yli 55 yritystä aurinkoenergia-alalla 21. Merkittävimmät aurinkoenergian työllisyysvaikutukset syntyvät Suomessa järjestelmien suunnittelusta ja asennuksesta, mutta myös komponenttien valmistus ja kokoonpano ovat kasvussa. Savosolar Oy valmistaa aurinkolämpökeräimiä ja Cencorp Oy aurinkopaneeleita Mikkelissä 22. Salosolar Oy rakentaa vuoden 2015 aikana uuden aurinkopaneelien kokoonpanotehtaan Saloon 23. Esimerkiksi Finnwind Oy valmistaa Suomessa aurinkopaneelien asennustelineitä Julkinen sektori on velvoitettu toteuttamaan cleantech-investointeja Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa valtion ja kunnat ottamaan huomioon uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisen kaikissa julkisissa hankinnoissa 25. Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2012 yli 35 miljardilla eurolla. Periaatepäätöksen tavoitteena on, että noin yksi prosentti eli vähintään 300 miljoonaa euroa käytetään uusiin cleantech-ratkaisuihin. Painopisteisiin kuuluu muun muassa energian tuotanto ja rakennusten energiatehokkuus. Tällä tavoin kotimarkkinoilla voidaan tukea kotimaisen teollisuuden kasvua ja luoda referenssejä alan yrityksille, mikä puolestaan auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä. 26 Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voidaan parantaa kunnan tai kaupungin toiminnan taloudellisuutta. Energiatehokkuusdirektiivi ja sitä edeltävä energiapalveludirektiivi edellyttävät, että julkisella sektorilla on energiansäästämisessä esimerkillinen rooli. 27 Kuntien energiatehokkuussopimuksella pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen Suomessa. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet kunnat ja kuntayhtymät ovat sitoutuneet muun muassa kartoittamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella ja ottamaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvaa energiaa rakennuksissa ja muissa energiaa kuluttavissa kohteissa Halme Minna et al Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Saatavissa: 20 Puitesopimus kuntasektorin energiaohjelman ja energiatehokkuussopimusten toteuttamisesta. Saata-vissa: 21 Tekes The Finnish Solar Cluster. Saatavissa: the_finnish_solar_cluster_2012.pdf 22 Cencorp Oy & Savosolar Oy Osoitetiedot. Saatavissa: ja 23 Areva Anu. Salon Seudun Sanomat Salossa aletaan valmistaa aurinkopaneeleja. 24 Finnwind Oy Finnwind Fast Sun asennusjärjestelmät harjakatoille, tasakatoille, seinä- ja maa-asennuksiin [viitattu ]. Saatavissa: 25 Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 06/2013. Saatavissa: 26 TEM Tiedote: Hallitus sitouttaa valtion ja kunnat edistämään cleantech-ratkaisuja. Saatavissa: tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2013/hallitus_sitouttaa_valtion_ja_kunnat_edistamaan_cleantech-ratkaisuja news 27 Motiva Energiatehokkuusdirektiivi. Saatavissa: 28 Motiva Kunta-alan energiatehokkuussopimus [viitattu ]. Saatavissa: 6

7 6. Aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamismahdollisuudet ilman oman alkupääoman tarvetta Aurinkoenergiainvestoinnin voi toteuttaa ilman omaa pääomaa lainarahoituksella tai hankkimalla aurinkoenergiajärjestelmän osamaksu/leasing- tai energianostosopimuksella. Osamaksu- tai energianostosopimuksissa maksuerien suuruus määräytyy laitteiston tai sen energiantuotantokustannusten, sopimusajan sekä ulkopuolisen rahoittajan perimien rahoituskulujen perusteella. Sopimuksen pituus vaikuttaa maksuerien suuruuteen samoin kuin pankkilainoissa. Investointi on kannattava ulkopuolisella rahoituksella, kun aurinkovoimalainvestoinnin sijoitetun pääoman tuotto ylittää ulkopuolisen rahoituksen korkokulut. Elinkaarensa aikana aurinkovoimala tuottaa yleensä vähintään muutaman prosentin vuotuisen tuoton, jolloin voimalan rakentaminen on yleensä kannattavaa lainarahoituksella pankkilainojen alhaisen korkotason vuoksi. Esimerkiksi Kangasalalla Erämiehentien rivitalon aurinko- ja maalämpöinvestointi rahoitettiin kokonaan tasalyhenteisellä lainalla, jonka korkokulu on 3% ja laina-aika 15 vuotta. Investoinnin sisäinen korkokanta oli 11 %, joten se on taloudellisesti kannattava lainan 3%:n korkokuluista huolimatta.11 Investointi on myös kassavirta-positiivinen, koska öljylämmitykseen verrattuna aurinko- ja maalämpöjärjestelmästä syntyy heti käyttöönottohetkestä alkaen vuositasolla enemmän säästöä kuin kuluja. TERMIEN SELITYKSIÄ JA YKSIKKÖMUUNNOKSIA: Wateilla (W) ja kilowateilla (kw) kuvataan sähkölaitteiden tehoa. Aurinkopaneelin nimellisteho (Wp = watt-peak) on se paneelin teho, joka saadaan standardi -olosuhteissa kun auringon säteily kohtaa paneelin 35 kulmassa ja +25 C asteen lämpötilassa auringon säteilytehon ollessa 1000 W/m². Wattitunti (Wh) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Energian määrää mitattaessa käytetään usein kilowattituntia (1 kwh = 1000 Wh). Isommassa mittakaavassa käytetään megawattituntia (1 MWh = kwh), gigawattituntia (1 GWh = kwh) tai terawattituntia (1 TWh = kwh). Lähde: Wikipedia Osamaksu/leasing- ja energianostosopimusten osalta tyypillisesti rahoitusyhtiön kulut ovat noin 10 prosenttia, mutta ulkopuolista rahoituksen hyödyntäminen on julkisella sektorilla perusteltua sellaisissa tapauksissa, kun cleantech -investoinnin toteuttaminen ei ole mahdollista omalla pääomalla tai lainarahalla. Tällöin investoinnin kannattavuutta voi parantaa tekemällä aurinkoenergiainvestointi yhdessä muiden energiatehokkuusinvestointien kanssa. Näin kokonaisinvestoinnin sijoitetun pääoman tuotto voi jäädä korkeammaksi kuin ulkopuolisen rahoitusyhtiön perimät rahoituskulut. Myös investoinnin koon kasvattaminen vähintään 1 miljoonan euron tasolle edesauttaa ulkopuolisen rahoituksen saamista sekä voi vähentää ulkopuolisen rahoittajan rahoituskuluja. 7