Sepran kauden toiminnan arviointi

Transkriptio

1 2015 Tommi Ålander & Keimo Sillanpää Sepran kauden toiminnan arviointi TK-Eval Arviointiraportti

2 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ JA SUOSITUKSISTA LEADER SEPRA TEHTÄVÄ JA OHJAAVA AJATTELUTAPA Arvioinnin tavoite Arvioinnin viitekehys Arvioinnin tietopohja ARVIOINNIN TULOKSET Kehittämisohjelman toteutuminen Ohjelman ja sen teemojen ja painopisteiden toteutuminen dokumenttien valossa Ohjelman ja sen teemojen ja painopisteiden toteutuminen tiedonhankinnan valossa Toiminnan laajentuminen Leader Sepran aluetalousvaikutukset ja työllistymisvaikutukset Aluetalousvaikutukset Työllistymisvaikutukset Sepran prosessit Prosessien onnistuminen Esitettyjä kehittämistarpeita toimintaan Liitteet 2

3 YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ JA SUOSITUKSISTA TK-Eval teki Leader Sepralle Sepran kauden toiminnan arvioinnin. Työ aloitettiin tammikuussa 2015 ja se päättyi huhtikuun loppuun mennessä Tämä yhteenveto perustuu arvioinnin havaintoihin sisältäen johtopäätöksiä ja suosituksia. Johtopäätöksiin ja suosituksiin johtaneet havainnot ovat tarkemmin luettavissa raportista. TK-Evalissa arvioinnista vastasivat erikoistutkijat Tommi Ålander ja Keimo Sillanpää. Kehittämisohjelman toteutuminen Johtopäätökset ja suositukset Sepran rahoittamat hankkeet ovat tukeneet pääasiassa hyvin kehittämisohjelman tavoitteita ja täydentäneet muuta alueella toteutettua kehittämistä. Sepran kehittämisohjelman pääteema maaseutuasuminen näyttää toteutuneen hyvin ohjelmakaudella Hankkeet ovat kohdistuneet hyvin tähän pääteemaan ja ne ovat tavoittaneet moninkertaisen määrän maaseudun asukkaita suhteessa tavoitteiksi asetettuun määrään. Lisäksi hankkeiden ansiosta on saatu ohjelma-alueelle uusia asukkaita ja uusia palveluita on syntynyt. Maaseutuasumisen edistämisessä on kuitenkin vielä parantamisen varaa arvioinnin tiedonhankinnan perusteella. Vaikka hankkeita on saatu kohdistettua hyvin tähän ohjelman pääteemaan, eivät kaikki toimijat pidä saatuja tuloksia vielä riittävän hyvinä. Maaseutuasumista paremmin toteutuneena teemana pidettiin erityisesti ja yleisesti vuorovaikutuksen ja kumppanuuden teemaa. Sepran toiminta tämän painopisteen edistämiseksi on ollut aktiivista ja sitä on pidetty onnistuneena. Vuorovaikutteisuuteen ja kumppanuuteen on kannustettu hankkeissa sekä toimintaryhmän omassa toiminnassa on edistetty asiaa. Muita selvästi onnistuneina pidettyjä teemoja ovat olleet osaaminen, ympäristö ja yhteistyö. Näiden teemojen suhteen toimintaryhmässä on siten tehty oikeansuuntaista työtä. Elinkeinollisuus-teema ei ole toteutunut Sepran toiminnassa aivan toivotulla tavalla. Lähinnä kyse on odotettua pienemmästä yrityshankkeiden määrästä. Merkittävä tekijä asiassa on ollut se, että tukiosuus alueella on varsin pieni, joten sitä ei ole nähty erityisen houkuttelevaksi yrityshankkeille. Tässä kohtaa on kuitenkin huomioitava, että elinkeinollisuus on kokonaisuudessaan nähty melko hyvin toteutuneeksi teemaksi: toteutuneissa yrityshankkeissa on saatu aikaan hyviä tuloksia. Elinkeinollisuuden odotettua heikompi toteutuminen näkyy mm. siinä, että yritysverkostoihin sekä yrittäjyyden edistämiseksi ohjelmassa asetetut tavoitteet eivät näyttäisi toteutuneen. Yritysverkostoihin liittyvien hankkeiden muodostaminen on nähty alueella haastavaksi. Bioenergiaa voidaan pitää kehittämisohjelman heikoimmin toteutuneena teemana. Tätä teemaa ei ole juurikaan saatu vietyä eteenpäin Sepran ohjelmaan asetettujen tavoitteiden 3

4 mukaisesti. Heikko asioiden eteneminen bioenergiapuolella ei tarkoita kuitenkaan sitä, että siitä olisi syytä jatkossa luopua. Lienee ilmeistä, että olosuhteet asian suhteen tulevat muuttumaan jatkossa paremmiksi. Kylien infrastruktuurin kehittäminen on edennyt myös jossain määrin vaivalloisesti. Sepran rahoittamissa hankkeissa on tehty toimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet jätehuollon kehittämiseen ja joissa on vaikutettu maiseman siisteyteen. Kuitenkaan esimerkiksi tiestöön, teiden kunnossapitoon tai siihen liittyvään yrittäjyyteen kohdistuvia toimenpiteitä ei ole erityisemmin nähtävissä. Bioenergian ja kylien infrastruktuurin tarkastelu nostaakin esille kysymyksen siitä, ovatko nämä teemat sellaisia, että niiden sisällyttäminen kehittämisohjelmaan ei ole realistista suhteessa haettavaan rahoituskehykseen ja resursseihin sekä toimintaympäristöön? Vaikka näiden alateemojen kohdalla ei tavoitteita olekaan saatu oikein toteutumaan, voidaan niihin sisältyviä asioita silti edelleen pitää ainakin osittain sopivina Leader-rahoituksen avulla edistettäviksi. Bioenergia etenkin pitää sisällään paljon potentiaalia. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että toiminta-alueen kaikkiin kuntiin on saatu hyvin hankkeita aikaiseksi. Virolahdella ja Haminassa on toteutettu suhteellisesti eniten rahoituksellisesti pieniä hankkeita. Hankkeiden rahoituksen jakautuminen kuntakohtaisesti osoittaa sen, että rahoitus on jakaantunut toiminta-alueelle suhteellisen tasaisesti ottaen huomioon alueiden asukasmäärät. Eniten rahoitusta on kohdistunut Kotkaan ja vähiten Virolahdelle. Leader-toiminta vaikuttaakin olevan alueella aktiivisinta rahoituksen valossa kaupungin läheisellä maaseudulla. Miehikkälässä (harvaan asutun maaseudun luokitus) on toteutunut myös hyvin hanketoimintaa niin hankkeiden määrän kuin rahoitusosuudenkin valossa. Yleiskuva teemojen toteutumisesta toiminta-alueen eri osissa on kaiken kaikkiaan hyvin myönteinen. Teemat ovat toteutuneet kaikilla alueilla pääsääntöisesti hyvin. Eroja on luonnollisesti siinä, miten paljon teemoja on nähty toteutuneen hyvin. Suuntaa-antavalla tasolla voidaan sanoa, että Pyhtäällä, Haminassa ja Virolahdella on toteutunut eniten kehittämisohjelman teemoja hyvin. Näillä alueilla hyvin toteutuneita teemoja näyttäisi olevan 7-8. Alueille yhteisiä hyvin toteutuneita teemoja ovat vuorovaikutus ja kumppanuus, osaaminen, ympäristö, kulttuuri, kansainvälisyys sekä yhteistyö. Merkillepantavaa on se, että Pyhtäällä on myös eniten huonosti toteutuneita teemoja arvioinnin tiedonhankinnan perusteella. Näitä ovat erityisesti bioenergia, mutta jossain määrin myös infrastruktuuri, elinkeinot ja palvelut. Kotkan ja Virolahden kohdalla puolestaan nousi esille elinkeinollisuus jossain määrin heikosti toteutuneena teemana.! On selvää, että kaikilla alueilla ei ole tarve toteuttaa kaikkia kehittämisohjelman mahdollistamia teemoja. Nämä arvioinnin suuntaa-antavat havainnot mahdollistavat kuitenkin teemojen toteutumisen ja tavoitetilan vertailun jatkoa ajatellen.! Bioenergia, elinkeinollisuus ja palvelut vaikuttaisivat ainakin teemoilta, joita tulisi edistää entistä vahvemmin kaikilla alueilla, mikäli nämä teemat nähdään edelleen tärkeiksi. 4

5 Toiminnan laajentuminen Johtopäätökset ja suositukset Toiminnan laajentaminen maaseuturahaston Leader-rahoitteisen toiminnan ulkopuolelle on ollut oikea suunta toimijoiden mielestä. Toiminnan laajentamisen kalataloustoimintaan on nähty monipuolistaneen Sepran toimintaa oikealla tavalla. Kalataloustoiminta on tuonut Sepran toimintaan monipuolisuutta ja lisännyt mahdollisuuksia saada aikaan aiempaa enemmän ohjausvaikutusta. Yhteistyö kalatalousasioissa ei ole vielä kuitenkaan tuonut uutta potkua bioenergiapuolelle odotusten mukaisesti. Toiminnan laajentaminen COMCOT Interreg IV A hankkeeseen on nähty myös monipuolistaneen toimintaa oikealla tavalla. COMCOT-hanke on saanut aikaan hankkeeseen osallistuneissa toimijoissa uudenlaista toimintaa. Hanke on yhdistänyt hyvällä tavalla kestävää kehitystä, kansainvälisyyttä ja matkailua, jotka kaikki ovat oleellisia teemoja alueella.! Erityisesti kalatalousohjelma, mutta myös kansainvälinen yhteistyö, ovat toimintaa, jota nähdään mielellään myös jatkossa Seprassa.! Arvioinnin tiedonhankinta toi esille sen, että ainakin hankkeen sidosryhmillä on liian vähän tietoa Sepran ESKO-toiminnnan ja COMCOT-hankkeen merkityksestä maaseudun kehittämistyössä alueella. Leader Sepran aluetalousvaikutukset ja työllistymisvaikutukset Johtopäätökset ja suositukset Leader Sepran yhteenlaskettu aluetalousvaikutus kaudella on arviolta noin 11,2 miljoonaa euroa. Aluetalousvaikutus pitää sisällään Leader Sepran hanketoiminnan kokonaisrahoituksen, Sepran toimintarahan sekä hankkeilla aikaansaatuja vaikutuksia. Hankkeiden aikaansaamat vaikutukset kerättiin arvioinnissa suoraan hankkeiden/yritysten edustajilta ja hyödynsaajilta. Aluevaikutusten keräämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota mm. myynnin lisääntymiseen, tehtyihin investointeihin, syntyneisiin kustannussäästöihin ja muihin mahdollisiin euromääräisesti mitattaviin vaikutuksiin. Hankkeiden aikaansaamasta aluetalousvaikutuksesta suurin osa on tuotettu yrityshankkeissa. Yrityshankkeet muodostavat noin 90 prosenttia Leader Sepran rahoittamissa hankkeissa aikaansaaduista euromääräisesti mitattavissa olevista vaikutuksista, kun taas yleishyödylliset kehittämishankkeet ovat tuottaneet noin 10 prosenttia kaikkien hankkeiden aikaansaamasta aluetalousvaikutuksesta. Kuntien Leader-toimintaan sijoittama euro kasvaa ohjelman toimintakauden aikana noin 11 euroksi. Eli kuntien sijoittaman euron vipuvaikutus on noin 11-kertainen ja näin ollen kuntien sijoittama noin miljoona euroa Leader Sepraan on kasvanut reilun 11 miljoonan euron kokonaisvaikutukseksi. Leader Sepran toimintakauden aluetalousvaikutus nousee arviolta vielä kokonaisuudessaan noin 13,7 miljoonaan euroon seuraavan kahden vuoden aikana. 5

6 Leader Sepran kauden toiminnan vaikutus työllistymiseen on kokonaisuudessaan arviolta noin 77 henkilötyövuotta. Sanaa arvio on syytä käyttää, sillä hankkeen seuranta oli asian suhteen ensimmäisten vuosien ajalta hieman epätarkka. Työllistymisvaikutukset jakaantuvat puoliksi hankkeita toteuttaneiden sekä toimintarahalla työskennelleiden ja hankkeiden hyödynsaajien välillä. Leader Sepra ei siten yltänyt tavoitteisiinsa kaudella Tavoitteista jäämiseen vaikuttanee useita syitä, joista oleellisia ovat muuttunut taloudellinen suhdanne toteutusaikana, tavoitteiden hieman ylioptimistinen asettelu ja budjetin pieneneminen suunnitellusta (jota vastaavasti tavoitteita ei ole kuitenkaan laskettu alaspäin).! Leader Sepran hanketoiminnalla aikaansaatavat aluetalousvaikutukset puhuvat sen puolesta, että erityisesti yrityshankkeiden syntymiseen kannattaa panostaa, vaikka näiden hankkeiden syntyminen onkin joskus kovan työn takana. Kehittämishankkeet ovat myös oleellinen osa toimintaa, mutta niiltä ei voida yleensä odottaa samankaltaisia euroissa mitattavia vaikutuksia.! Työllistymisvaikutusten sekä ylipäänsä toiminnan vaikutusten seurantaan kannattaa kiinnittää huomiota jatkossa entistä enemmän, jotta toiminnan vaikuttavuus on helpommin osoitettavissa. Tässä kannattaa hyödyntää panos-tuotos-tulosvaikutus ketjun mukaista ajattelua. Sepran prosessit Johtopäätökset ja suositukset Leader Sepran toimintaan liittyvät erilaiset prosessit toimivat arvioinnin tiedonhankinnan perusteella kokonaisuudessaan hyvin. Mm. työtiimin toiminta, hallituksen työskentely ja hallituksen ja työtiimin välinen tiedotus ja tapaamiset toimivat hyvin. Sepran organisaation eri osien välinen yhteistyö näyttää sujuneen myös pääsääntöisesti hyvin. Seprassa on panostettu viime vuosina laatutyöhön ja johtamisjärjestelmään. Sepran oman toiminnan onkin sanottu sisältävän sopivasti kehittämisotetta ja toiminnan johtamista on pidetty suunnitelmallisena. Laatutyö vaikuttaa olevan myös siirretty Sepran käytännön toimintaan melkoisen hyvin. Hanketoimijoiden, eli Sepran asiakkaiden, mielipiteet saadusta palvelusta ovat tärkeitä. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa Sepran toimiston/työtiimin apu on ollut selvästi merkityksekästä hankkeille. Muilta tahoilta saatavissa oleva apu hankkeen suunnitteluvaiheessa ei nouse samassa laajuudessa merkityksekkääksi, mutta on ollut tärkeää pienemmälle osalle hankkeita. Tällöin apua on saatu mm. Sepran hallituksen jäseniltä, ProAgrialta ja Kehittämisyhtiöstä. Hankkeiden toteuttamiseen liittyviin erilaisiin prosesseihin saatu apu ja ohjeet Sepran toimistolta ovat pääasiassa vastanneet hanketoimijoiden tarpeisiin joko hyvin tai osittain. Suurin hyöty palveluista näyttäisi tulevan maksatuksen hakemiseen, lomakkeiden täyttämiseen, tarvittavien liitteiden hankkimiseen ja raportointiin liittyen. 6

7 Huomionarvoista on myös se havainto, että monia Sepran toimistolta tarjolla olevia palveluita ei ole nähty tarpeelliseksi laajemmin. Osassa prosesseista palvelu ei ole ollut tarpeen selvästi suurimmalle osalle hankkeita. Näitä olivat erityisesti työnantajavelvoitteisiin ja yhteistyökumppaneiden hakuun liittyvät palvelut. Tässä kohtaa on syytä huomata kuitenkin se, että näissäkin kohdissa löytyy niitä hankkeita, jotka pitävät näitä palveluita itselleen tarpeellisina. Tämä kertoo osaltaan siitä, että Sepran toimisto selvästi pyrkii tarjoamaan hyvin monenlaisia palveluita hankkeilleen. Eli palvelupaletti vaikuttaa hyvin laajalta. Hankkeet arvioivat suoraan myös Sepran toimiston tarjoamien palvelujen laatua. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että hankkeiden antamista arvosanoista muodostuvat keskiarvot ovat kiitettäviä, eli toimiston tarjoaman palvelun laatu on koettu erittäin hyväksi kaikilla kysytyillä palveluiden osa-alueilla. Ystävällisyys, joustavuus ja neuvonta nousevat esille erityisen hyvinä osa-alueina. Tässä kohtaa voidaan varmaan nähdä yhteys aiemmin tehdylle johtopäätökselle, että pyrkimys tarjoamaan laajasti erilaista palvelua hankkeille kantaa hedelmää tässä kohtaa annetussa hyvin myönteisessä palautteessa. Leader Sepran hankkeille antaman tuen arvoa voidaan katsoa myös hankkeiden toteutumisen/toteutumattomuuden kannalta. Hankkeiden antamien arvioiden perusteella voidaan sanoa, että joka toinen hanke olisi jäänyt toteutumatta ilman Sepran kautta saatua hanketukea. Ilman Seprasta saatu tukea olisi siten jäänyt paljon kehittämistoimintaa toteuttamatta maaseudun hyväksi. Lisäksi noin 94 prosenttia hankkeista ilmaisi halunsa hakea uudestaan rahoitusta Sepralta. Byrokratiaan tosin toivottiin helpotusta samassa hengenvedossa. Sepran toiminnassa on pidetty vahvuutena jalkautuvaa ja kumppanuuteen perustuvaa toimintaa. Näihin on yhdistetty usein sellaista toimintaa kuten aktivointi, informaatio ja ihmisläheinen tuki. Toiminnassa nähtiin myös sopiva yhteys paikallisuuden ja kansainvälisyyden välillä. Seuraavien asioiden osalta voidaan esittää arvioinnin tiedonhankinnan pohjalta tehtävän pientä hienosäätöä:! Hallitustyössä voidaan vielä parantaa vuorovaikutteisuutta.! Hallituksen päätöksenteossa voidaan vielä hioa työskentelyn tasoa entistä paremmaksi tehokkuuden, eri näkökulmien huomioimisen ja tasapuolisuuden osalta.! Hallituksen ja työtiimin välisessä tiedotuksessa ja tapaamissa on pientä kehittämistarvetta puolestaan annettavan tiedon selkeydessä ja ymmärrettävyydessä sekä siinä, että orientoitumisessa on saatavilla riittävästi tietoa.! Teemaryhmien ja kalataloushallituksen välisessä yhteistyössä nähtiin hieman parantamisen varaa, mutta tässäkin kohtaa yleisilme on myönteinen.! Tiiviimmän yhteistyön osalta sidosryhmät jakaantuvat selvästi kahteen leiriin: osa tarvitsee/kaipaa tiiviimpää yhteistyötä ja osa on ilmeisen tyytyväinen nykyiseen tilaan yhteistyöstä Sepran henkilöstön kanssa. Jatkoa ajatellen olisi hyvä kyetä tunnistamaan erityisesti ne sidosryhmät, jotka kaipaavat tiiviimpää yhteistyötä ja lisätä yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. 7

8 Esitettyjä kehittämistarpeita toimintaan Johtopäätökset ja suositukset Arvioinnin tiedonhankinnan eri kohderyhmien yhteiseksi näkemykseksi jatkossa huomioitavasta asiasta osoittautui selvästi byrokratian vähentäminen mahdollisuuksien mukaan. Byrokratiaksi on koettu lähinnä mittavien paperitöiden määrä suhteessa itse toimintaan. Toimintaan sinänsä ollaan hyvin tyytyväisiä, mutta paperitöiden määrä uhkaa ylittää jo osan hanketoimijoiden innostuksen tehdä hanketoimintaa tämän rahoituslähteen kautta. Byrokratian määrän ymmärrettiin johtuvan myös pitkälti rahoituslähteestä johtuvista rajoitteista.! Byrokratian minimoimiseksi on tehty jo paljon työtä Seprassa. Jatkossa tulee edelleen pyrkiä tekemään kaikki mahdollinen, jotta byrokratia haittaa toimijoita mahdollisimman vähän. Yrityshankkeita tulee edelleen pyrkiä saamaan aktiivisesti käyntiin. Alueen matkailun/matkailumahdollisuuksien kehittäminen nostettiin esille. Matkailu vaikuttaa olevan teemana yksi oleellinen kehittämiskohde jatkossa hanketoimijoiden joukossa. Ainakin sidosryhmien näkökulmasta Leader Sepran tulisi jatkaa uudella alkavalla ohjelmakaudella nykyisellä toimintamallilla/roolilla. 8

9 1 LEADER SEPRA Leader Sepra on toiminut MMM:n nimeämänä toimintaryhmänä vuodesta 2001 lähtien. Suomessa toimii 56 Leader-toimintaryhmää, joista Kehittämisyhdistys Sepra ry toimii Kaakkois-Suomessa, Itämeren rannalla Venäjän rajan tuntumassa. Sen toimintaalueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Anjalankoski (nyk. Kouvola), Kotka, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää. Sepran alueella on asukkaita noin ja alueella limittyvät maaseutu, lähiötaajamat ja kaupunki. Suuri osa alueen asukkaista saa elantonsa julkisista palveluista tai teollisuudesta - pienimuotoisempi yritystoiminta on puolestaan kehittynyt hitaasti. Toimintaryhmän internet-sivuilla luonnehditaan toiminta-aluetta seuraavasti. Kehittymisen perusongelmat ja mahdollisuudet ovat koko alueella samankaltaiset. Toiminta-alue rikkoo hallinnollisia rajoja. Kaikki jyrkkää seutukuntarajaa madaltava toiminta on koko maakunnalle hyödyksi. Maaseudun kehittämistyössä jyrkät kylien väliset hallintorajat ovat kielteisiä. Sepran alue synnyttää myös luontaisesti yhteistoimintaa viereisten toimintaryhmien kanssa, Loviisan Ruotsinpyhtäältä Silmun kanssa ja Kouvolan Anjalankoskelta Pohjois-Kymen kasvun kanssa. Lisäksi Virolahti- Miehikkälä alueelta on paljon yhteistoimintaa Ylämaalle, eli Lappeenrantaan, joka on Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen aluetta. Kuva 1. Sepran toiminta-alue (lähteenä ohjelmadokumentti ). Seuraavassa kuvassa puolestaan on esillä Sepran kauden määritellyt toiminnan painopisteet ja teemat. Painopisteet otetaan huomioon kaikessa toimintaryhmän kehittämistyössä ja niihin liittyviä hankkeita suositaan ja kaikkiin hankkeisiin pyritään liittämään niitä toteuttavia elementtejä. Näin ollen elinkeinollisuus sekä vuorovaikutus ja kumppanuus otetaan vahvasti huomioon rahoitettavissa hankkeissa. Ohjelman pääteemana on maaseutuasuminen, sen turvaaminen ja lisääminen. Lisäksi ohjelmaan kuuluu alateemoja, joita lähtökohtaisesti ohjelmaa muodostettaessa määriteltiin yhteensä 10 teemaa. 9

10 Kuva 2. Sepran toiminnan painopisteet ja teemat (lähteenä ohjelmadokumentti ). Ohjelmakauden toteutus on lopuillaan ja viimeisetkin EU-osarahoitteiset hankkeet päättyivät vuoden 2015 alkupuolella. Kaiken kaikkiaan hankepäätöksiä on tehty 97 kpl ja näistä toteutuneita hankkeita oli kauden aikana yhteensä 93 kappaletta ja niille on puollettu julkista tukea yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa. Toteutuneita yrityshankkeita oli tästä joukosta yhteensä 13, ja loput hankkeet olivat luonteeltaan yleishyödyllisiä. Alueiden- ja kansainvälisiä hankkeita on toteutettu kahdeksan ja koordinointihankkeita kolme. Pääosa yleishyödyllisistä hankkeista, eli 40 kpl, on investointeja, koulutushankkeita on neljä ja loput kehittämishankkeita. Sepra on itse ollut toteuttajana seitsemässä hankkeessa, minkä lisäksi Sepra on ollut partnerina yhdessä Interreg IV A -hankkeessa. Vuodesta 2011 lähtien Sepra on hallinnoinut ESKO kalatalousohjelman toteutusta. 10

11 2 TEHTÄVÄ JA OHJAAVA AJATTELUTAPA 2.1 Arvioinnin tavoite Sepran kauden toiminnan arvioinnin tehtävänä on tarjouspyynnön mukaan: A. Ulkoinen arviointi, joka toteutetaan kirjallisiin ja sähköisiin aineistoihin perehtyen, sekä toteuttajan harkinnan mukaan kohtien 5-7 osalta mahdollisesti osin kyselyin ja haastatteluin. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on kasata tietoa kauden tuloksista ja haasteista sekä näin koota tietoa pohjaksi toiminnan kehittämiseksi. Keskeiset kysymykset Asukaslähtöinen kehittämisohjelma vuosille liittyen: 1. Miten hanketoiminnalla on onnistuttu tukemaan pääteemaa Maaseutuasuminen? 2. Miten Sepran toiminnassa näyttäytyvät painopisteet elinkeinollisuus sekä vuorovaikutus ja kumppanuus? 3. Onko joukossa ollut alateemoja, joiden sisällyttäminen jälkikäteen tarkasteltuna ei ole ollut realistista suhteessa haettavaan rahoituskehykseen ja resursseihin sekä toimintaympäristöön? 4. Millaista lisäarvoa näyttää olevan Leader-metodin käyttämisestä paikallisissa toimissa ja kuinka tätä lisäarvoa voidaan paremmin mitata? 5. Miten suunnitelma on toteutunut toiminta-alueen eri kunnissa ja mitkä ovat olleet kuntakohtaisesti tarkasteltuna menestyksekkäimmät alateemat tai toimet? 6. Millaisena näyttäytyy Leader-toiminta kaupungin (Kotka) maaseutualueilla verrattuna syvän maaseudun kuntaan (Miehikkälä)? 7. Miten toiminnan laajentaminen maaseuturahaston Leader-rahoitteisen toiminnan ulkopuolelle on näkynyt ohjelman toteutumisessa (ESKOtoiminta, COMCOT-Interreg IV A hanke)? B. Leader-toiminnan aluetalousvaikutus Leader-toiminnan lisäarvoa on haastava mitata, mutta taloudellinen vaikutus voidaan osoittaa laskelmin. Tavoitteena on selvittää, mikä on ollut noin 5 miljoonan euron kehyksellä toteutetun kauden aluetalousvaikutus ja miten toiminnalla on voitu vaikuttaa työllistymiseen. C. Kehittämispäivä tulosten tarkastelemiseksi sekä Sepran toiminnan kehittämiseksi Kehittämisesitykset käydään läpi ulkoisen arvioinnin päätteeksi järjestettävässä kehittämispäivässä, jonka tarjouksen jättäjä valmistelee ja järjestää Sepran toiminta-alueella hallitukselle sekä työntekijöille. Tausta-aineistoksi Sepra toimittaa loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta 2015 suoritettavan itsearvioinnin tulokset. Päivän tulosten pohjalta Sepra pääsee kehittämään toimintaansa eteenpäin ohjelmakauden käynnistyessä. 11

12 Tässä käsillä olevassa raportissa raportoidaan arvioinnin tulokset em. kokonaisuuksien A ja B osalta. Kehittämispäivässä (C) keskitytään arvioinnin tuloksiin ja kehittämisesityksiin, mutta tarpeen mukaan lopulliseen arviointiraporttiin voidaan myös ottaa huomioon kehittämispäivässä esille nousseita kehittämisesityksiä tarkentavia asioita. 2.2 Arvioinnin viitekehys TK-Eval käyttää arvioinnissa samanaikaisesti asiakirja-analyysiä, kyselyjä ja henkilökohtaisia haastatteluja. Näin saamme monipuolisen kuvan arvioinnin kohteesta. Yhdistelemällä näkökulmia ja aineistoja saamme materiaalin, jossa erilaiset tiedot rakentavasti tukevat toisiaan. Eri toimijoilta saatu ja eri tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen kerätty tieto mahdollistaa kokonaisvaltaisen arviointikohteen tarkastelun. Arvioinnin kohteena olevassa toiminnassa ollaan vaiheessa, jossa toimintakausi on lopuillaan ja siitä pyritään vaikuttavuuden lisäksi ottamaan oppia uutta toimintakautta varten. Kyseessä on näin ollen lähinnä toimintaryhmän toiminnan loppuarviointi. Loppuarvioinnissa on usein tuloksiin ja vaikutuksiin keskittyvä sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta analysoiva summatiivinen näkökulma, jota kutsutaan tulos- ja/tai vaikuttavuusarvioinniksi. Syitä tavoitteiden saavuttamiseen ja saavuttamattomuuteen ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei arvioida prosesseja, toimeenpanoa, jonka kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet. Näin ollen arvioinnissa pyrittiin ottamaan huomioon myös mahdollisimman hyvin toteutukseen, eli prosesseihin liittyviä näkökulmia. Kuva 3. Arvioinnin ajallinen ulottuvuus ja arvioinnin pääkohteet Arvioinnissa sovellettiin moninäkökulmaista ja moniaineistoista lähestymistapaa. Tätä näkökulmaa kutsutaan usein myös triangulaatioksi. Se tarkoittaa, että aineistojen ja tiedonkeruun, analyysin ja metodologian sekä kohderyhmien suhteen pyritään käyttämään useita eri menetelmiä ja arviointikysymyksiä pyritään tarkastelemaan useiden eri osallisten näkökulmasta. Rinnakkaisten menetelmien ja aineistojen käyttäminen parantaa arvioinnin luotettavuutta, kun sama johtopäätös voidaan saavuttaa useilla eri lähestymistavoilla. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa sitä, että kohdetta eri näkökulmasta havainnoivat voivat arvottaa sitä ristiriitaisesti. Tässä 12

13 arvioinnissa monitahoisuus tarkoitti sitä, että tiedonhankinnassa otettiin huomioon Leader-hankkeiden toteuttajien, hyödynsaajien ja sidosryhmien näkökulmat. Kuva 4. Triangulaatio arviointinäkökulmana 2.3 Arvioinnin tietopohja Arvioinnin pohja-aineiston muodosti valmiiksi dokumentoitu aineisto. Tämä aineisto koostui Sepran kauden hankkeiden seurantamateriaalista ja muusta toimintaryhmässä tehdystä keskeisestä dokumentaatiosta. Arvioinnin oma tiedonhankinta sisälsi Sepran edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja sähköpostikirjeenvaihdon lisäksi kolmen kyselyn toteutuksen ja hankkeiden edustajien ja hyödynsaajien haastatteluita. Kaikki kyselyt ajoittuivat helmi-huhtikuulle Haastatteluita toteutettiin maaliskuussa Toteutetuista kyselyistä ensimmäinen oli Sepran hallituskysely. Tämä kysely oli samalla osa toimintaryhmän itsearviointia. Hallituskyselyn kohderyhminä olivat sekä nykyiset että vanhat jäsenet toimintakaudelta. Kyselyyn lisättiin tämän käsillä olevan ulkoisen arvioinnin näkökulmasta oleellisia kysymyksiä. Kyselyn tekninen toteutus oli toimintaryhmällä. Toinen toteutetuista kyselyistä oli hankekysely. Hankekysely lähetettiin Sepran kaudella rahoittamille hankkeille. Hankekyselyn tekninen toteutus oli TK-Evalilla. Hankekysely sisälsi myös aluetalousvaikutuksia kartoittavia kysymyksiä. Erityisesti tätä osa-aluetta käsitteleviä kysymyksiä kartoitettiin lisäksi toteuttamalla puhelinhaastatteluita hankkeiden edustajille ja/tai hyödynsaajille. Kolmantena kyselynä toteutettiin Sepran sidosryhmäkysely. Kyselyssä oli sekä toimintaryhmän määrittämiä kysymyksiä että ulkoisen arvioitsijan määrittämiä kysymyksiä. Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi TK-Eval. Seuraavassa taulukossa on esillä kooste arvioinnin tiedonhankinnasta vastausprosentteineen. Taulukko 1. Arvioinnin tiedonhankinta. Tiedonhankintamenetelmä Tavoiteltuja* Vastanneita Vastausprosentti Sepran hallituskysely Sidosryhmäkysely Hankekysely ja haastattelut * lukemista on vähennetty kohderyhmien edustajat, joita ei tavoitettu sekä henkilöt, jotka ilmoittivat haluttomuutensa/esteen vastata kyselyyn. 13

14 Hallituskysely, sidosryhmäkysely, hankekysely ja siihen liittyneet haastattelut ja toimintaryhmästä saatu dokumentoitu aineisto muodostivat hyvän arviointiaineiston. Tätä aineistoa tuki hyvin vielä Sepran kehittämispäivä, jossa arvioinnin alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä käytiin läpi. Tämä käsittely syvensi omalta osaltaan arvioinnin tiedonhankinnan kautta saatuja havaintoja. 14

15 3 ARVIOINNIN TULOKSET 3.1 Kehittämisohjelman toteutuminen Ohjelman ja sen teemojen ja painopisteiden toteutuminen dokumenttien valossa Leader Sepran kauden ohjelman pääteemana on maaseutuasuminen, sen turvaaminen ja lisääminen. Ohjelmadokumentin mukaan muilla teemoilla on itsenäinen merkityksensä, mutta myös niihin liittyvissä hankkeissa ja muissa toimenpiteissä pidetään erityisenä tavoitteena pääteeman edistämistä. Maaseutuasumisen pääteemassa Sepra ry on asettanut tavoitteekseen vuodelle 2013, että toisaalta maaseutukylien väkiluvun aleneminen päättyy ja väkiluku lähtee nousuun useimmissa kylissä, toisaalta maaseutuasumisen edistäminen on otettu tavoitteeksi kaikessa alueen kehittämistyössä. Ohjelman päätavoitteeksi on määritelty asumisen edistäminen maaseudulla. Sepran ohjelman mukaan tämä tavoite ohjaa kaikkea toimintaa: aktivointia, hankemuokkausta, rahoitusta sekä hankkeiden ohjausta. Tavoitteeseen ei kuitenkaan ole ohjelmaa kirjoitettaessa asetettu numeerisia tavoitteita, mihin syyksi kerrotaan, ettei Sepran ohjelman vaikutusta väkilukuun voida osoittaa, koska asiaan vaikuttavat hyvin monet tekijät. Sepra on kuitenkin toteuttanut seurantaa ja monet sen käyttöönottamat seurantaindikaattorit on laadittu juuri maaseutuasumisen teemassa aikaan saatavan kehityksen mittaamiseksi. Se on asettanut myös tälle toiminnalle määrällisiä tavoitteita. Tähän tarkoitukseen niiden kylien lukumäärän, joissa hankkeita toteutetaan, parantuneista palveluista hyötyvien asukkaiden lukumäärän, uusien asukkaiden sekä uusien ja säilytettyjen palveluiden lukumäärän seuraaminen auttaa saamaan käsityksen Sepran tukeman toiminnan avulla tapahtuneesta kehityksestä. Seurannan mukaan arviointihetkellä v. 2015, jolloin joidenkin Sepran rahoittamien hankkeiden raportointi ei vielä ollut valmistunut, hankkeita on ollut laskutavasta riippuen keskimäärin viidestä runsaaseen seitsemään kappaletta kutakin alueen kylää 1 kohti. Hankkeiden avulla parantuneista palveluista hyötyneitä asukkaita puolestaan oli jo noin kolminkertainen määrä ohjelmalle asetetusta tavoitteesta (tavoite hyötyjää). Uusia palveluita hankkeissa oli sen hetkisen seurannan mukaan synnytetty 95 kpl ja aiempia palveluita säilytetty 71 kpl. Lisäksi hankkeet olivat arvioineet niiden ansiosta ohjelma-alueelle saatujen uusien asukkaiden lukumääräksi 32 henkeä. Leader Sepran hankkeilta keräämässä hanketoimijoiden omissa arvioissa hankkeidensa aikaansaannoksista 2 nousevat vahvimmin esiin 1) sellaisen toiminnan kehittäminen, jonka kautta on saatu eri asukasryhmien yhteistoiminta tiivistymään, 2) kylän palvelutarjonnan monipuolistaminen ja 3) kylätalon/kyläkoulun käytön tehostaminen. Näissä arvioissa hankkeiden edustajat nostavat useimmin hankkeiden tuloksina kaikkien ulottuville helpommin saatavat kulttuuriharrastukset. Vähiten hankkeiden tuloksina nähdään vaikuttaminen asiointiliikenteeseen ja kyläpolkutyyppisten reitistöjen toteuttaminen niin koulumatkoihin kuin vapaa-ajan liikuntaan. 1 Sepran ohjelman mukaan kyliä ohjelma-alueella on laskutavasta riippuen Maarekisterikyliä on kaupunginosat mukaan lukien kaikkiaan noin 150, mutta tässä yhteydessä on oleellisempaa puhua toiminnallisista tai elämänpiirikylistä, joita on noin Arvioista muodostuu 21 hankkeen otos Sepra ry:n rahoittamista hankkeista. 15

16 Hanketoimijoiden omissa arvioissa eniten esille nousevat asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että myös niiden perusteella voi todeta, että hankkeiden avulla on onnistuttu vaikuttamaan myönteisesti maaseutuasumisen pääteemaan. Leader Sepran kauden ohjelman yhdeksi painopisteeksi on valittu elinkeinollisuus. Ohjelmassa todetaan, että yrityshankkeiden vähäisyys aiemmalla kaudella on ollut ongelma, jonka ratkaisussa auttaa juuri ohjelman elinkeinollisuuspainopiste. Ohjelman mukaan yrityshankkeiden lisäämiseen panostetaan aikaisempaa enemmän esim. seuraavin keinoin: yhteistoiminta kunnallisten ym. elinkeinopalveluyksiköiden, yrityskummien ja maaseudun neuvontajärjestöjen kanssa yhteistoiminta kuntien yksiköiden kanssa hankeaihioiden haravointi mm. yritysverkostojen, yrittäjyyskurssien ja kyläyhdistysten kautta elinkeinollisia elementtejä sisältävät yleiset kehittämishankkeet Ohjelmassa todetaan myös, että yrityshankkeiden lisäämismahdollisuuksiin vaikuttaa paljon ei-maatilakytkentäisten yritysten tukiprosenttien kehitys sen hetkisen alueellisen tukitason ollessa investoinneissa vain %. Tukiprosentista ohjelmassa arvioitiin, että se ei suuremmin houkuttele hakijoita hakemaan yrityshankkeita. Toimintaryhmän tavoitteena on ollut saada kehittämistyöhön mahdollisimman paljon sen painopisteitä edistäviä toimenpiteitä. Elinkeinollisuuden osalta vuoteen 2013 tähtäävät tavoitteet ovat: yritysituja on löydetty ja kasvatettu niin, että ohjelman työpaikkatavoitteet on saavutettu yritysverkostot kattavat koko alueen ja niiden piirissä on keskittymiä jonkun tuotantoteeman tai toimintatavan toteuttamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosprosessit ovat kehittyneet merkkituoteajattelu on noussut kaikkien yrittäjien tietoisuuteen ja vahvojen merkkituotteiden määrä on moninkertaistunut Ohjelmakauden alussa näytti vielä siltä, että yrityshankkeiden, jotka toteuttavat erityisen hyvin elinkeinollisuuden painopistettä, osuus olisi ollut selvässä kasvussa verrattuna edelliseen ohjelmakauteen. Vuosikertomusten mukaan yhteydenottoja yrityksistä onkin tullut runsaasti, mutta varsinaisiksi projekteiksi, niihin myönnettävän tuen hyväksymiseen ja projektien toteutukseen nämä esille nostetut yritysten hankeideat ovat päätyneet lopulta vain pienessä osassa tapauksia. Kaiken kaikkiaan Leader Sepran kauden toiminnassa on annettu myönteinen päätös 16 yrityshankkeelle, joista kolme jäi toteuttamatta ja yhdeltä perittiin maksettu tuki takaisin, koska hanke ei toteutunut suunnitellusti. Ohjelmakauden aikana Sepra ry tunnisti resurssien lisäämistarpeen elinkeinollisen puolen kehittämiseen. Sen johdosta se suunnitteli ja toteutti oman Elinkeinollisen hankkeen. Tämä hanke käynnistyi alkuvuonna 2010 ja päättyi loppukesästä Vaikka hankkeessa onkin onnistuttu aktivoimaan alueen yritystoimijoita, ei sillä ole voitu poistaa tosiasiaa, että Sepran alueella yritysten investointeihin on voitu myöntää pääosin vain 20 % tukiosuus (Miehikkälässä 30 %) hankkeen kokonaiskustannuksista. Vaikka tukiprosentti on suurempi kuin edellisellä ohjelmakaudella, edelleen matala rahoitusosuus suhteessa byrokratian määrään on arvattavasti yksi selittävä tekijä siinä, että potentiaalisten yritysten keskuudessa Sepran tarjoaman rahoituksen suosio on jäänyt vähäiseksi. Toimintaryhmässä onkin pohdittu, millä tavoin tuet voitaisiin saada 16

17 houkuttelevammiksi. Varsinkin pienempien investointien kohdalla yrittäjien kannustaminen tuen hakuun on koettu todella hankalaksi. Pelkästään varsinaisten yrityshankkeiden vähäisestä määrästä johtuen voidaan tehdä johtopäätös, että elinkeinollisuus-teema ei ole toteutunut Sepran toiminnassa toivotulla tavalla. Merkittävä tekijä tässä on ollut se, että tukiosuus alueella on varsin pieni. Leader Sepran kauden ohjelman painopisteitä ovat myös vuorovaikutus ja kumppanuus. Niitä yhdellä sanalla kuvaavalle yhteistyön alateemalle vuoteen 2013 asetetut tavoitteet ovat: kaupunki- ja maaseutualueiden toimijoiden kesken on käynnistynyt yhteistoimintaa Sepra on saanut toimintaan mukaan suuren joukon uusia yhteistyötahoja Sepralla organisaationa on toimivat ja joustavat yhteydet elinkeinopuolen toimijoihin ja organisaatioihin kumppaniryhmien kanssa on päästy käytännön yhteistyöhön sopivan ja luonnollisen teeman ympärillä, mm. suuri rantatie, itäraja sota-ajan tapahtumineen tai Itäinen Suomenlahti suojelualueineen Vuorovaikutuksen ja kumppanuuden osalta Sepran toiminta näyttää olleen onnistunutta. Tähän liittyen jo ohjelmakauden alkuvaiheissa toimintaryhmän hallitus otti kantaa siihen, että kylä- ja seurantaloinvestointien tukemista voidaan jatkaa, mutta jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, miten avoimesti ja useampia tahoja mukaan sitouttaen hankkeita on valmisteltu. Kannanotto on ollut selkeä viesti vuorovaikutuksen ja kumppanuuden nostamisesta aiempaa suurempaan merkitykseen myös näissä hankkeissa. Vuosikertomuksessa v todetaan kuitenkin myös se, että hankkeisiin oleellisesti liittyvä talkootyö lisää osaltaan yhteisöllisyyttä, siis vuorovaikutusta paikallisella tasolla. Kumppanuutta toimintaryhmä on omalta osaltaan vahvistanut mm. osallistamalla laajan verkoston Kymenlaakson Maaseutumarkkinoiden ideointiin ja järjestelytyöhön. Sepra on ollut myös organisoimassa useita alueiden välisiä hankkeita sekä kansainvälistä toimintaa. Lisäksi se on kytkenyt toimintaansa nuorisotiimin, joka koostuu nuorista jotka on kutsuttu tiimiin alueen kunnista, käytännössä kuntien nuorisovaltuustoista tai muista kunnan nuorten itse muodostamista ryhmistä. Nuorisotiimi on saanut päättää Sepran vuosittaisen jäsenmaksukertymän, n euroa jakamisesta paikallisten nuorten minihankkeisiin. Se on saanut päättää myös itse hakukriteerit ja tavan, millä arvioivat hankkeita. Hankeseurannan perusteella näyttää siltä, että suuri osa Sepran kehittämisohjelman alateemoista on sellaisia, että asiat ovat niiden puitteissa edenneet mukavasti. Tästä yleisvaikutelmasta poikkeuksen tekevät bioenergia ja kylien infrastruktuurin kehittäminen, joiden osalta toimintaryhmä jo v välitarkastelussa näki hankaluuksia. Bioenergiapuolen kehittämistä koskevaa alateemaa ei ole juurikaan saatu vietyä eteenpäin Sepran ohjelmaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Bioenergiaalateemaan asetettuja tavoitteita vuodelle 2013 ovat seuraavat: Tavoitteena on kaksinkertaistaa metsähakkeen käyttö Sepran toiminta-alueella vuoteen 2013 mennessä. Painopiste on harvennusmetsistä saatavan hakkeen käytön lisäämisessä ja sen hankinnan kehittämisessä polttolaitoksille Perinteisen polttopuun käyttö kiinteistöissä säilyy vähintään nykyisellä tasolla ja sen kaupallinen käyttö lisääntyy. Samalla paikallinen yritystoiminta lisääntyy ja kehittyy palvelujen tuottamisen suuntaan. 17

18 Pelletin paikallinen käyttö tulee tunnetuksi ja käyttö lisääntyy. Toiminta: Pellettilämmityksen esimerkkikohteiden aikaansaaminen, tiedotus, neuvonta ja koulutus. Peltoenergian ja muun bioenergian käyttö lisääntyy oleellisesti. Energiakasvien viljely kasvaa merkittäväksi vaihtoehdoksi maataloustuotannossa; ruokohelpin, energiarypsin ja muiden peltoenergiakasvien viljelypinta-ala nousee. Hyvien käytäntöjen sovellus ja jalkauttaminen paikallisesti. Biopolttoaineiden käyttö moottoripolttoaineena lisääntyy. Tarkasteltaessa bioenergian kehittämiseksi laadittua tavoitelistausta huomio kiinnittyy siihen, että yleisen taloustilanteen kehittyminen ohjelmakauden aikana eli käytännössä ennakoimattoman pitkään jatkunut matalasuhdanne on voimakkaasti heikentänyt mahdollisuuksia bioenergiatavoitteiden saavuttamiseen. Energian hintakehitys ei ole antanut potentiaalisille hankehakijoille riittävästi aihetta edistää sen paremmin puun kuin peltoenergian käyttöä saati biopolttoaineiden käyttöä moottoripolttoaineena. Puupolttoaineeseen siirtymisen onkin useassa toteutuneessa hankkeessa korvannut siirtyminen maalämpöön. Heikko asioiden eteneminen bioenergiapuolella ei tarkoita kuitenkaan sitä, että siitä olisi syytä jatkossa luopua. Lienee ilmeistä, että olosuhteet asian suhteen tulevat muuttumaan paremmiksi. Myös kylien infrastruktuurin kehittämiseen listatusta pitkästä tavoiteluettelosta on vain joitakin tavoitteita saatu edistettyä. Ohjelmaan kirjatut tavoitteet vuoteen 2013 ko. alateemassa ovat: Yksityistieverkon kunto on kohtuullinen. Tieasioita hoidetaan ammattitaitoisesti tieisännöitsijäverkoston ja talkootyön avulla. Teiden kunnossapidosta on tullut sivuelinkeino monelle maaseutuyrittäjälle. Kyliin on toteutettu kyläpolkutyyppisiä reitistöjä, joita käytetään niin koulumatkoihin kuin vapaa-ajan liikuntaan. Kylien vesihuolto on kunnossa. Perustettuihin vesihuolto-osuuskuntiin liittyminen on mahdollista ja se on markkinointikeino uusien asukkaiden saamiselle edelleen. Harvemmin asutuilla kyläalueilla on mm. kyläpuhdistamoja. Jätehuolto on toimiva. Kompostoinnilla vähennetään olennaisesti jätemäärää, samoin lajittelulla. Kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden kesken on muodostunut jätekimppoja, kustannussäästön lisäksi ne ovat lisänneet yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Jätevesijärjestelmiin ja jätehuoltoon panostaminen on kohentanut kyläympäristön tilaa. Kylien yleisilme on siisti. Kylämaisemointi on toteutettu lukuisissa kylissä ja maisemaa ylläpidetään sekä palkatulla työvoimalla että talkoilla. ADSL-tasoa nopeammat internetyhteydet ovat käytettävissä koko alueella. Lämpöyrittäjyys on hyvä työllistäjä kylillä. Metsien hakkuujäte hyödynnetään tarkasti ja polttopuulla on kysyntää. Sivuelinkeinot ovat voimistaneet maatilojen selviytymismahdollisuuksia. Perinteistä maataloutta harjoitetaan edelleen, vain elinkeinorakenne on monipuolistunut. Maaseutumatkailu hyödyntää ekologisesti puhdasta luontoa, kauniita paikkoja ja siistejä kylämaisemia. Hyvin hoidettu kyläinfra antaa mahdollisuuksia kylän markkinoinnille, uusien asukkaiden kylään muuttamiselle ja maaseutumatkailulle. Kylien elinvoimaisuus on kohentunut. 18

19 Sepran rahoittamissa hankkeissa on tehty toimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet jätehuollon kehittämiseen ja joissa on vaikutettu maiseman siisteyteen. Lisäksi esimerkiksi elinkeinorakenteen monipuolistamista on voitu edesauttaa joidenkin yrityshankkeiden avulla. Kuitenkaan esimerkiksi tiestöön, teiden kunnossapitoon tai siihen liittyvään yrittäjyyteen kohdistuvia toimenpiteitä ei hankkeiden sisältökuvauksista nouse esiin Ohjelman ja sen teemojen ja painopisteiden toteutuminen tiedonhankinnan valossa Kehittämisohjelman toteutumista tarkasteltiin myös arvioinnin oman tiedonhankinnan kautta saadun tiedon avulla. Ohjelmaan määriteltyjen teemojen ja painopisteiden toteutumista kysyttiin sekä toimintaryhmän hallitusjäseniltä että toimintaryhmän sidosryhmiltä. Seuraavassa esitetään aluksi hallituskyselyn pohjalta tehtyjä havaintoja. 3 Hallitusjäseniltä kysyttiin heidän näkemyksiään ohjelman onnistumisesta tavoitteiden osalta. Seuraavissa kahdessa kuvassa on esillä vastausjakaumat luokiteltuna siten, että ensimmäiseksi esitetään tavoitteet, joiden toteutuminen on nähty myönteisemmäksi ja jälkimmäisessä kuvassa on esillä tavoitteet, joihin liittyy vastaajien mielestä enemmän parantamisen varaa. Kuva 5. Näkemykset Asukaslähtöinen kehittämisohjelman onnistumisesta tavoitteiden osalta. I osa, vähiten parantamisen varaa sisältävät tavoitteet. (Hallituskysely n=16). 3 Raportin kuvissa esitetään keltaisella pohjalla hallituskyselyn tuloksia ja sinisellä pohjavärillä on esillä puolestaan sidosryhmäkyselyn tuloksia. Myöhemmässä vaiheessa raporttia on esillä myös hankkeiden näkemyksiä. Nämä kuvat on väritetty puolestaan vihreällä pohjalla. 19

20 Hanketoiminnalla on vastaajien mukaan onnistuttu parhaiten kohentamaan kylämaisemia sekä hyödyntämään maahanmuuttajien erityistaitoja. Samoin hankkeissa on onnistuttu saamaan tapahtumiin mukaan eri tahoja ja elementtejä. Lisäksi kylien palvelutarjonnan monipuolistaminen ja kylien hankkeisiin kulttuuriosioiden saaminen on nähty myönteisesti. Kaupunki- ja maaseutualueiden välisen yhteistyön syntymisessä sekä jalosteiden ja palveluiden tuottamisen suosimisessa on pääpiirteissään päästy vähintäänkin melkein tavoitteisiin. Kuva 6. Näkemykset Asukaslähtöinen kehittämisohjelman onnistumisesta tavoitteiden osalta. II osa, eniten parantamisen varaa sisältävät tavoitteet. (Hallituskysely n=16). Hanketoiminnalla on onnistuttu huomioimaan kaikkein heikoiten (esitetyistä tavoitteista) hallitusjäsenten mielestä syrjäytymisvaarassa olevia. Tämän tavoitteen osalta oli vastaajien mielestä selvästi eniten parantamisen varaa. Koulun ja yrittäjien yhteistyön edistämisen, monialayrittäjyyteen kannustamisen ja yritysten monialaisen verkostoitumisen tukemisen osalta esiintyi myös melko paljon parantamisen varaa vastaajien mielestä. Noin kolmasosa vastaajista puolestaan näki parantamisen varaa seuraavien tavoitteiden osalta: kylien viihtyvyyden ja kiinnostavuuden lisääminen kansainvälisyydellä, pienten yritysten toiminnan tai käynnistymisen tukeminen, kolmannen sektorin valmiuksien parantaminen palveluntuotantoon ja maaseutuyrittäjyyden tekeminen tutummaksi nuorille. Kansalaistason kontaktien lisääminen kansainvälisyydellä oli puolestaan tässä kohtaa esitetyistä tavoitteista selvästi vahvimmin toteutunut tavoite. 20

21 Hallitusjäsenet ottivat kantaa myös seuraavassa kuvassa esitettyihin ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden onnistumiseen liittyviin näkökulmiin. Kuva 7. Näkemykset ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden onnistumisesta. (Hallituskysely n=17). Yleiskuva esitettyihin asioihin oli myönteinen. Erityisesti rahoitettujen hankkeiden on nähty toteuttaneen hyvin vuorovaikutteisuutta ja kumppanuutta, täydentäneen muuta alueella toteutettua kehittämistä ja tukeneen hyvin ohjelman tavoitteita kokonaisuudessaan. Rahoitettujen hankkeiden on nähty myös luoneen pääosin hyvin uusia toimintamalleja, mutta tässä kohtaa parantamisen varaa nähneiden osuus alkaa jo kasvaa. Rahoitettujen hankkeiden on nähty tukeneen pääosin kohtalaisesti elinkeinollisuutta, sillä selvästi suurin osa vastaajista näki, että tässä kohtaa päästiin melkein tavoitteeseen. Lisäarvon tuominen yritysrahoitukseen oli puolestaan asia, jossa nähtiin vastaajien mukaan olevan eniten parantamisen varaa. Hallitusjäseniltä kysyttiin myös heidän näkemyksiään siitä, mikä on onnistunut Sepran toiminnassa kokonaisuudessaan parhaiten. Esille nostetut näkemykset hajaantuivat melko lailla yksittäisiksi teemoiksi ja siten kokonaisnäkemystä esitetyistä onnistumisista on vaikea muodostaa. Näin ollen seuraavassa on esillä näitä esitettyjä yksittäisiä onnistumisia. Aika hyvin on onnistuttu tekemään Sepraa tunnetuksi, kuitenkin. Myös näkemys Sepran yhteistyökyvystä ja luotettavuudesta on tunnustettu, liki kaikilla tahoilla. Yhteistyö, verkostoituminen ja aktiivisuuden lisääminen. Strategia- ja laatutyöt ovat aina tärkeitä, niiden kautta syntyy ajatuksia ja osaamista myös laajempaan Sepran ulkopuolella tapahtuvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kaikki seminaari- ym. matkat. 21

22 Alueellinen tasapuolisuus. Hankerahoituksen kohdentaminen monipuolisesti. Kansalaisten aktivointi. Motivoitunut alueen kehittäjä. Yhdistysten tekemät hankkeet. Onnistumisia tai teemoja, joita Sepran toimintaan on liitetty ovat siten mm. yhteistyö, luotettavuus, aktivointi, strategia- ja laatutyö ja alueellinen tasapuolisuus. Asian laita oli sama, kun kysyttiin hallitusjäseniltä heidän näkemyksiään siitä, mitkä olivat merkittävimmät seikat, jotka auttoivat näiden tulosten saavuttamiseen. Vastaukset kohdistuivat useaan yksittäiseen asiaan. Näitä olivat mm.: Aktiivinen paikallistoimija. Hankeraha ja laaja valikoima hankkeille. Innostava henkilöstö. Johtaminen on kunnossa, sisäinen yhteistyö samoin. Kokemuksen kautta opittu tekemään asioita oikein. Tarvittavat verkostot toimivat. Rohkeutta, uuden kokeiluja ja vahvaa sitoutumista. Joustavuutta ja kovaa työtä. Asennoituminen toimintaan. Toimiston tuki on merkittävä toimijoille. Sidosryhmiltä kysyttiin myös rahoitettujen hankkeiden onnistumiseen liittyvien näkökulmien toteutumisesta. Seuraavassa kuvassa on esillä sidosryhmien näkökulmat. Näihin samoihin näkökulmiin liittyviä näkemyksiä esitettiin aiemmin myös toimintaryhmän hallitusjäsenille, joten tulosten suhteen voidaan tehdä hieman vertailua. 22

23 Kuva 8. Näkemykset ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden onnistumisesta. (Sidosryhmäkysely n=16-18). Kokonaiskuva rahoitettujen hankkeiden onnistumisesta on sidosryhmien näkemyksen mukaan kohtuullisen hyvä, sillä suurin osa vastaajista näki, että tavoitteisiin on päästy melkein tai onnistuminen oli ollut hienoa. Erityisen myönteisesti on nähty vuorovaikutteisuuden ja kumppanuuden toteuttaminen ja ohjelman tavoitteiden tukeminen. Lisäksi rahoitettujen hankkeiden on nähty täydentäneen hyvin muuta alueella toteutettua kehittämistä. Nämä näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia toimintaryhmän hallitusjäsenten näkemysten kanssa, eli kolme parhaiten onnistunutta teemaa/tavoitetta ovat täysin samat. Rahoitettujen hankkeiden on nähty tukeneen pääosin kohtalaisesti elinkeinollisuutta, sillä suurin osa vastaajista koki, että tässä kohtaa päästiin melkein tavoitteeseen, mutta jo noin kolmasosa näki asiassa parantamisen varaa. Uusien toimintamallien luominen ja innovatiivisuus olivat puolestaan asioita, jossa nähtiin vastaajien mukaan olevan kaikkein eniten parantamisen varaa. Uudet toimintamallit ja innovatiivisuus nähtiin sidosryhmissä vähemmän onnistuneiksi kuin hallitusjäsenten keskuudessa. Rahoitettujen hankkeiden innovatiivisuus nähdään siten heikompana kun siirrytään hallituksen näkökulmasta hieman ulommas sidosryhmiin. Seuraavassa siirrytään tarkastelemaan sitä, miten kehittämisohjelma on toteutunut toiminta-alueen eri kunnissa ja onko havaittavissa kuntakohtaisesti tarkasteltuna menestyksekkäitä kehittämisohjelman alateemoja tai toimia. Kehittämisohjelman toteutuminen kunnittain on tarkasteltavissa pääasiassa hankkeiden hakijoiden kotikunnan perusteella. Seuraavassa taulukossa on esillä vuosina rahoituksen saaneiden hankkeiden määrät ja rahoitusosuudet kunnittain. 23

24 Taulukko 2. Rahoituspäätöksen saaneiden hankkeiden jakautuminen toiminta-alueen kuntien mukaisesti hankkeiden määrän ja kokonaisrahoituksen suhteen. Hankkeiden kunnat määritelty hakijoiden kotikunnan mukaan. Hankkeiden osuus % Osuus kokonais- rahoituksesta % Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää 9 14 Virolahti 13 9 Muut Taulukon vasemmassa tulossarakkeessa on esillä hankkeiden määrän jakautuminen kuntien mukaan. Tarkastelussa on otettava huomioon se, että kunta on määräytynyt hankkeen hakijan kotikunnan mukaan, joten joissakin tapauksissa hankkeen toiminta on saattanut ulottua myös muihin kuntiin. Näin ollen taulukkoa on syytä pitää suuntaantavalla tarkkuudella kuntakohtaista tilannetta ilmaisevana. Muut-ryhmään kuuluvat Kehittämisyhdistyksen itse toteuttamat hankkeet, jotka ovat useimmiten luonteeltaan useisiin kuntiin kohdistuvia, alueelliset hankkeet, kansainvälinen hanke sekä hankkeet, joissa hakijataho on kirjattu alueen ulkopuolelle. Eli muut-ryhmän hankkeilla ei voida sanoa olevan erityisemmin yksittäiseen kuntaan keskittyvää toimintaa, vaan ne ovat pääsääntöisesti koko aluetta hyödyttäviä. Hankkeiden määrällä mitattuna eniten hankkeita on kohdistunut toimintakauden aikana Haminaan. Seuraavana tulevat Kotka, Kouvola ja Virolahti. Hankkeiden määrä on ollut pienin Pyhtäällä ja Miehikkälässä. Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa puolestaan on kuvattu kuntakohtaisesti luokiteltujen hankkeiden kokonaisrahoituksen osuus kaikkien hankkeiden kokonaisrahoituksesta. 4 Tämä kokonaisrahoituksen suhteellinen osuus kuvaa paremmin toiminnan volyymia kuntakohtaisesti kuin hankkeiden suhteellinen määrä. Tässä kohtaa voidaan todeta, että Haminaan ei ole kohdistunut eniten hankkeiden kokonaisrahoitusta, vaikka hankkeita olikin siellä eniten. Hankkeiden kokonaisrahoituksesta eniten on kohdistunut Kotkaan (noin 20 %), kun taas vähiten sitä on kohdistunut Virolahteen (noin 9 %). Haminaan, Kouvolaan, Miehikkälään ja Pyhtäälle rahoitusta oli kohdentunut hyvin saman verran näiden kuntien välisessä tarkastelussa. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että toimintaalueen kaikkiin kuntiin on saatu hyvin hankkeita aikaiseksi. Virolahdella ja Haminassa on tämän tarkastelun perusteella toteutettu suhteellisesti eniten rahoituksellisesti pieniä hankkeita. Sidosryhmiä pyydettiin ottamaan kantaa myös ohjelman toteutumiseen alueellisesta näkökulmasta. Seuraavaan taulukkoon on koottu suunta-antavalla tasolla havainnot sidosryhmien vastauksista siitä, miten teemat, alateemat ja painopisteet ovat toteutuneet ohjelma-alueen kunnissa/alueilla heidän mielestään. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa nimenomaan silloin, kun esitetyt teemat tai painopisteet ovat toteutuneet joko hyvin tai huonosti. Alueellisen näkökulman lisäksi tässä yhteydessä voidaan tehdä havaintoja myös eri teemojen ja painopisteiden toteutumisesta vastaajien mielestä. 4 Hankkeiden kokonaisrahoitus oli tarkastelussa reilut 7 miljoonaa euroa. 24