Oman hyvinvoinnin lähteillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oman hyvinvoinnin lähteillä"

Transkriptio

1 Ohjaajan käsikirja Soili Järvilehto Raija Kiiski KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Euroopan sosiaalirahasto

2

3 Soili Järvilehto Raija Kiiski Ohjaajan käsikirja Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2009

4 Kuntoutussäätiö Pakarintuvantie Helsinki puh. (09) Kuntoutussäätiö ja kirjoittajat 2009 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. toimitus Vappu Laine valokuvat Piritta Reinikka piirrokset Anne Suokivi kansi Jaana Viitakangas taitto Kati Kaivo graafinen suunnittelu Jaana Viitakangas ISBN ISBN (pdf) Esa Print Oy, Tampere 2009

5 Esipuhe Tämä kirja on avaus uuteen varhaiskuntoutukseen. Työuupumuksen jatkuvasti lisääntyessä tarvitaan lyhytkestoisia ja tehokkaita kuntoutuksen muotoja, joihin yhä useammalla on mahdollisuus osallistua. Varhaiskuntoutukseen ja varhaiseen puuttumiseen kaivataan uusia erilaisia malleja. ohjaajan käsikirja perustuu käytäntöihin, joita kirjan kirjoittajat ovat vuosien aikana kehittäneet ja kokeilleet ASLAKja Tyk-kuntoutuksen parissa. -kurssiohjelma on kehitetty Kuntoutussäätiössä JATS-hankkeen (Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt, ) yhteydessä LL Pirjo Juvonen- Postin, psykologi Soili Järvilehdon ja fysioterapeutti Raija Kiiskin toimesta. Kursseja toteutettiin aluksi yhdessä Helsingin kaupungin työterveyshuollon ja Kuntoutussäätiön kanssa. Ohjaajakoulutusta on toteutettu ja kuntoutuskurssien kehittämistä jatketaan parhaillaan meneillään olevassa PUNKhankkeessa (Pientyöpaikoilla uudistuminen, ) FL Pirkko Mäkelä-Pusan ja FM Marjukka Aaltosen johdolla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto ovat rahoittaneet hankkeita. Käsikirjassa tiivistyy kokeneiden ohjaajien työhistoriansa aikana keräämä hiljainen tieto kuntoutusalalta. Kirja neuvoo, miten kuntoutujaa opitaan tukemaan terveen ja elinvoimaisen elämän suuntaa. Kirjan toivotaan myös herättävän pohdintoja kuntoutustyön perusteista, kuntoutuksen suunnittelusta ja mahdollisuuksista toteuttaa uusia kuntoutusmuotoja. 3 Ritva Partinen ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Pirjo Juvonen-Posti ylilääkäri Kuntoutussäätiö Mikko Juvonen ohjelmakoordinaattori sosiaali- ja terveysministeriö Pirkko Mäkelä-Pusa projektipäällikkö Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämiskeskus

6 Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 OMAN HYVINVOINNIN LÄHTEILLÄ -KURSSIN TOTEUTUS 11 Ryhmän kokoaminen 11 Kurssipäivien ohjelma 12 3 OHJAAJIEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT 29 Kurssin kuntouttavat tekijät 29 Suunnittelu ja ohjaaminen työparina 32 Ohjaajuuden tärkeimmät piirteet 36 Käytännön kysymyksiä 37 Yhteisen toiminnan kohde eli ryhmän tehtävä RYHMÄ KUNTOUTUMISYMPÄRISTÖNÄ 41 Arvostava dialogi keskustelujen ohjauksessa 41 Vuorovaikutus vertaisryhmässä 44 Ilmapiiri ja tunteet voimavarana 48 Ohjaajien tunteet ja vastatunteet 49 5 VOIMAUTTAVA ITSENSÄ ETSIMINEN 51 Oppimiskäsityksiä 51 Itsereflektio ja oppiminen 53 Tiedostamaton voimavaraksi 55 Kiintymyssuhteet ja emotionaalinen kiinnostus ryhmässä 58

7 6 MINUUDEN VAHVISTAMINEN TIETOISUUSTAITOJA KÄYTTÄEN 60 Tietoisuustaidot ja rentoutuminen tutkimuksen valossa 61 Kokonaisvaltainen lähestymistapa 63 Tietoinen ja ei-tietoinen läsnäolo 64 Itsen projekti aikaa itselle 66 Miten ohjata tietoisuustaitojen äärelle 67 7 PULPPUAVA HYVINVOINNIN VIRTA 69 Arvot ohjaavat käyttäytymistä 69 Oman ja toisten hyvinvoinnin arvostaminen 70 Arvojen etsiminen 71 Motivaatio muutokseen 72 Tahto ja tahdon kouluttaminen tietoisesti 75 Luottamus onnistumiseen ja tahtomisen vapaus 78 Mielikuva hyvinvoivasta minästä 80 8 OMAKSI ITSEKSI KASVAMINEN 81 Hyvinvoiva minä 81 Hyvinvointiprojekti kuvakollaasina ja sen kirjoittaminen 82 Yhteistyössä alitajunnan ja tietoisen mielen kanssa 83 Tietoiset tavoitteet 84 Onnistumisen kokemukset Flow 86 5 HARJOITUKSIA 88 Kirjallisuutta 125

8 6

9 1 Johdanto Ennen kuormitti työ ruumista. Nyt jatkuva kiire ja muutokset rasittavat mieltä, tulevat töistä mukana kotiin ja häiritsevät jopa yöunta. Ympäröivä yhteiskunta monimutkaistuu. Globalisoitumista ei voi olla huomaamatta, kuten ilmastonmuutosta. Sähköinen tiedonvälitys ja virtuaalitodellisuudet ovat voimakkaasti mukana arjessa. Elämä on yhtä kilpajuoksua kellon kanssa. Jopa lasten iltasaduista on tehty lyhennettyjä versioita, sillä enää ei ole aikaa lukea koko satua. Mielenterveydelliset syyt ja uupumus vievät ihmisiä yhä pitemmille sairauslomille ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhä nuoremmat uupuvat. Perusturvallisuus ja hallinnan tunne ovat uhattuina. Lisäksi elämme yltiöindividualismin aikaa, jossa omat tarpeet nähdään ylitse muiden. Maailmanlaajuisten näköalojen lisääntyessä keskinäinen välittäminen, läheisyys ja huolenpito kärsivät pahasta inflaatiosta. Kyky, halu ja taito arvostavaan vuorovaikutukseen ovat unohtumassa. Yksinäisyys lisääntyy. Vastaliikkeitä on syntymässä. Näkyvillä paikoilla työskentelevät ihmiset jättäytyvät pois oravanpyörästä elämään rauhallisempaa, yhteisöllisempää elämää. Down shifting, slowfood, intuitiivinen elämänmuoto, hiljaisuus, rauhalliset liikuntamuodot ovat kasvavassa suosiossa. Niiden avulla pyritään määrän sijasta laatuun, elämän laatuun hyvinvointiin. Oman hyvinvoinnin lähteille -kirja on rakennettu uupumusta, sen ehkäisyä ja siitä elpymistä silmälläpitäen. Tämä kirja on tarkoitettu käsikirjaksi Oman hyvinvoinnin lähteille -kurssien ohjaajille. 7

10 8 Kirjan alkuosassa kuvataan kurssiohjelman runko, joka koostuu viidestä intensiivipäivästä harjoituksineen ja yhdestä seurantapäivästä. Kurssin teemat ovat hyvinvoinnin perustekijöitä: uni ja vireys, ravinto- ja liikuntatottumukset sekä psyykkinen jaksaminen ja hyvinvointi. Kirjassa on lyhyesti käsitelty kuhunkin teemaan orientoitumista sekä kurssin ja päivien toteutusta, ryhmän kokoamista ja toiminnassa vaikuttavia seikkoja. -kurssin luonne tähtää rauhoittumiseen, omien kokemusten tarkasteluun ja oman hyvinvoinnin etsimiseen. Kurssiohjelma tarjoaa siihen puitteet. Elämäntapoihin liittyvien aiheiden käsittely on kurssin oleellista sisältöä ja kurssin aikana jokainen kurssilainen rakentaa itselleen omaa hyvinvointisuunnitelmaa ja kokeilee sitä käytännössä. Tätä voidaan kutsua myös itsen projektiksi. Tämä käsikirja johdattelee tarkastelemaan myös ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ryhmäilmiöihin liittyvää hyvinvointia. Kuntoutusryhmässä vaikuttavat pienemmissä puitteissa monet samat tekijät kuin ihmisten välillä muissakin tilanteissa. Siinä vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia ja niihin voidaan vaikuttaa. Kurssien ilmapiiri luodaan hyvinvointia ja yhteistä työskentelyä edistäväksi. Kurssien työtapa rakentuu arvostavalle dialogille. Ohjaajat johdattelevat kurssiteemoihin ja ohjaavat harjoituksia. Alustuksia ja lyhyitä luentojakin voidaan käyttää. Lyhyessä kuntoutusinterventiossa ohjaajat joutuvat toimimaan ryhmätoiminnan aktiivisina johtajina ja pitämään huolen siitä, että ryhmä pääsee sujuvasti mukaan yhteiseen aiheeseen ja keskusteluun. Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Tässä kirjassa ja kurssiohjelmassa on erityisesti tahdottu tuoda esiin läsnäolotietoisuuden kehittäminen tietoisuustaitojen avulla. Keskittymiskyvyn, tietoisen tarkkaavaisuuden ja läsnäolotahdon vahvistuminen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Hyvinvointi ehkäisee uupumusta ja se vaikuttaa henkilökohtaiseen kasvuun ja identiteetin muotoutumiseen. Kirjassa käsitellään aihepiiriä sekä teoreettisesti että harjoitusten ja ohjauksen kannalta. Tietoisuustaitojen painotusta voidaan kurssikohtaisesti jonkin verran muunnella. Tässä kirjassa on kuvattuna yhdenlainen kurssitoteutus. Käytännössä ohjaajien on kuitenkin ryhmäkohtaisesti sekä omien taitojensa pohjalta harkittava, kuinka vahvan painotuksen tietoisuustaidot kunkin ryhmän kohdalla saavat. Kurssi voidaan ohjata alusta loppuun niin, että vallitseva ohjausote on nimenomaan tietoisuustaitoihin paneutuva. Yhtä mahdollista on, että kurssilla käsitellään asioita ja tehdään harjoituksia enemmän rentoutumisen ja stressinhallinnan näkökulmasta tai rauhallisen hiljentymisen kannalta. Kaikissa tapauksissa kuntoutujien kokemukset, reflektoiva kes-

11 Johdanto kustelu, harjoitukset ja paneutuminen kurssiteemojen aiheisiin vahvistavat tietoisuutta henkilön omista arvoista, hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja oman hänen elämänsä päämääristä. -kurssiohjelman aikana ohjaajat käyttävät kurssin toteutuksessa monia erilaisia toiminnallisia ja luovia ryhmätyömenetelmiä. Niihin kaikkiin tämän kirja tarjoaa näköaloja, ehdotuksia ja esimerkkejä. Kirjan loppupuoli koostuu elämäntapoihin ja hyvinvointiin välittömästi vaikuttavista harjoituksista. Ne ovat esimerkinomaisia perusharjoituksia, jotka ovat herättäneet kiinnostusta, valikoituneet ja sisällöiltään hioutuneet lukuisissa ohjaustilanteissa. Harjoituksiin on otettu mukaan kustakin harjoitustyypistä muutamia, joiden avulla kurssiohjelma voidaan toteuttaa. Kirjassa ei ole käsitelty uupumusta ilmiönä. Kurssia ohjaavien tulee olla perillä uupumuksen erilaisista ilmenemismuodoista ja tunnistaa sen asteita käytännössä. Erityisesti liikunnanohjaustilanteissa on tunnettava ja pidettävä silmällä fyysisen kuormituksen ja uupumuksen yhteisvaikutuksia henkilön suorituskyvyssä. Stressireaktioista, uupumuksesta ja sen vaikutuksista sekä hoitomenetelmistä tulee koko ajan uutta tietoa. Psykofyysinen stressi on ilmiönä monitahoinen ja kaikki kuntoutukseen tulevat henkilöt ovat erilaisia. Pitkittyneen stressin ja uupumuksen hoitoon on hyvä olla tarjolla erilaisia keinoja. Kurssin sisältö on tiivis ja työskentelymenetelmät ovat monipuolisia. -kurssin toteuttamisen edellytys on kaksi kokopäiväistä, eri ammattialoja edustavaa ohjaajaa. Heillä on kurssien toteutuksessa oma asiantuntija-alueensa sekä monia rooleja ja tehtäviä, joita he jakavat keskenään. Tässä kirjassa ei ole käsitelty ohjaajien työnohjausta. Työnohjaus tarjoaa tarpeellisen tilaisuuden reflektoida omaa ja työparin kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Työparityöskentelyn muotoutumisvaiheessa työnohjaus on varteenotettava apu. Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä se varmistaa työn kehittelyä. Harvoin kokoontuvasta ryhmästä tulevat vaikutteet voivat myös painua ohjaajien tietoisuudessa taka-alalle ja jäädä huomaamatta heidän kannettavakseen. Ryhmiin liittyvät tiedostamattomat puolet saattavat olla voimakkaita. Uupumukseen liittyvät tunteet ja vastatunteet voidaan kokea erityisen voimakkaina. Niiden kaikkien tulisi päästä ohjaajien tietoisen tarkastelun piiriin. Työnohjaus tarjoaa siihen rauhallisen paikan. Ohjaajien on erityisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Oman hyvinvoinnin lähteille -kurssien ja tämän käsikirjan syntyyn ovat vaikuttaneet monet henkilöt. Työnohjaajanamme on toiminut pitkään psykologi, ryhmäpsykoanalyytikko FM Kaj J. Davidkin. Hänen luottamuksensa 9

12 ja kannustuksensa ryhmässä tapahtuvaan työskentelyyn on väsymätön ja inspiroiva. Olemme saaneet nähdä, että oleellista on asettaa rajat ja turvallinen pohja, jotta ihmiselämän yksilöllinen rikkaus voi päästä esiin. Lukemattomia ovat olleet ne polveilevat keskustelut, joita olemme voineet käydä työtoveriemme parissa moniammatillisissa tiimeissä. Heistä psykologi, työyhteisökouluttaja FM Marja-Liisa Hurme ja neuropsykologi, projektipäällikkö FT Seija Haapasalo ovat ystävällisesti lukeneet tämän käsikirjan luonnoksia ja kommentoineet aihepiirejä. Kuvataideterapeutti, kuvataiteilija Anne Suokivi on tehnyt käsikirjaan inspiroivat maalaukset. Filosofi LL Antti J. Mattilan kanssa saimme käydä hedelmällisen keskustelun kirjassa esitellystä kurssimallista kuntoutujan hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämiseksi. -kurssimuotoa lähdimme kehittämään ylilääkäri, kuntoutuksen erikoislääkäri LL Pirjo Juvonen-Postin aloitteesta. Nyt, useita vuosia myöhemmin tämä käsikirja on syntynyt hänen kannustuksensa ansiosta ja PUNK -projektin myötävaikutuksella. Helsingin Käpylässä kevyen lumen leijaillessa 12. joulukuuta 2009 Soili Järvilehto Raija Kiiski 10 Kurssiteemojen ohjausaineistoa löytyy Kuntoutussäätiön nettisivuilta

13 2 -kurssin toteutus -kurssin tarkoitus on, että kurssille osallistuja saa tukea, kun hän etsii omaa tapaansa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Kurssilaiselle osallistuminen on itsensä etsimistä ja kokoamista uuvuttavassa elämäntilanteessa ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin projektin, itsen projektin, rakentamista. Kurssiteemoissa tuodaan esiin inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä perusasioita. Kurssin työtavat sekä ohjaajat ja vertaisryhmän jäsenet tukevat kurssilaista hänen hyvinvoinnin ja itsen projektissaan. Kuntoutuspäivien kurssiohjelma toteutetaan ryhmämuodossa, ja työtapoina ovat erilaiset alustukset ja johdannot sekä keskustelu-, ryhmänohjaus- ja toiminnalliset menetelmät. Kuntoutuspäivien ulkopuolella kurssilaiset toteuttavat laatimiaan henkilökohtaisia hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmiaan. Niiden soveltuvuutta, onnistumista ja toteutumista seurataan ryhmässä. 11 Ryhmän kokoaminen Kurssi on tarkoitettu aikuisille, työikäisille henkilöille, jotka kokevat jaksamisensa olevan uhattuna tai ovat uupuneet tai he ovat kokeneet pitkäaikaista stressiä työssään ja elämässään. Mikäli henkilö on sairauslomalla uupumuksen vuoksi, hän voi osallistua kurssille harkinnan mukaan. Ryhmä voidaan koota parhaiten terveydenhuoltohenkilöstön toimesta. Osallistujat voidaan koota varhaiskuntoutuskurssille edellä kuvatuin perustein myös ammattiala- tai työpaikkakohtaisesti ja yhteistyössä työpaikan

14 12 työsuojeluhenkilöstön kanssa. Kurssille hakeutumista arvioidaan silloinkin terveydenhuoltohenkilöstön kanssa, hoitavan lääkärin, psykologin, terveyden- tai sairaanhoitajan kanssa. Ryhmän koko on 8 10 henkilöä. Ryhmätoiminnassa pyritään muodostamaan vertaisryhmä henkilökohtaisten jaksamiskysymysten käsittelyyn, ja tämän kokoinen ryhmä on siihen lyhytkestoisena kuntoutusinterventiona suositeltavin. Siinä osallistujat tutustuvat toisiinsa helpommin ja kanssakäyminen toteutuu paremmin kuin suuremmassa ryhmässä. Yli kymmenen henkilön ryhmissä vieraus ja varautuneisuus lisääntyvät ja se vaikeuttaa kuntoutusaiheiden käsittelyä. Jos ryhmä taas jää liian pieneksi, kurssilaiset eivät kohtaa yhtä monipuolista vertaistukiympäristöä. Jos kurssilaiset tuntevat toisiaan etukäteen, heidän on hyvä tietää jo hakeutumisvaiheessa, keitä muita kurssille on tulossa. Oman hyvinvoinnin -lähteillä kurssin aihesisällöt soveltuvat hyvinkin eri-ikäisille. Osallistujien on toivottavaa olla sillä tavalla samanikäisiä, että he ikänsä ja elämänvaiheidensa osalta voivat helposti liittyä toisiinsa ja ymmärtää toisiaan. Suositeltavaa on järjestää eri ikäryhmille omia kurssejaan, jolloin on mahdollista muokata kurssisisältöä ja ohjaustapoja enemmän ikäryhmä huomioonottaen. Ryhmää koottaessa on hyvä ottaa huomioon kurssilaisten koulutustaustaa sekä työ- tai ammattialaa. Yhteiset kiinnostuksen kohteet edistävät osallistujien tutustumista ja ryhmätyöskentelyä. Koulutustaustan tai työalan osalta homogeenisemmassa ryhmässä on helpompi ymmärtää toinen toisiaan verrattuna suuria koulutuksellisia tai ammatillisia eroja sisältävään ryhmäkokoonpanoon. Kontraindikaatioita kurssille osallistumiseen ovat kaikki akuutit kriisit. Silloin henkilölle on tärkeintä selviytyä kriisistä ja saada tukea tilanteeseen. Jos kurssille hakevalla henkilöllä on psyykkisiä ongelmia tai alkoholi- ja huumausaineriippuvuutta, on kurssille osallistumista tällöin tarkkaan harkittava. Lääketieteelliset kontraindikaatiot harkitsee aina lääkäri. Kurssipäivien ohjelma Oman hyvinvoinnin lähteille -kurssi on kuuden kuntoutuspäivän mittainen siihen liittyvine väliajan harjoituksineen. Yhden kurssipäivän pituus on suunniteltu kuuden tunnin mittaiseksi. Alkuosan intensiivijakso käsittää viisi kuntoutuspäivää ja ne toteutetaan joka toinen viikko. Tämän jälkeen alkaa kuntoutuksen välijakso, joka päättyy seurantapäivään puolen vuoden kuluttua viidennestä kurssipäivästä.

15

16 14 Oman hyvinvoinnin ja terveyden lähteillä -kurssin kullekin päivälle on suunniteltu oma terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä teema, joka myöhemmillä kerroilla kertautuu tai uudistuu keskusteluissa ja toistuu omakohtaisessa harjoittelussa. Kurssiteemat liittyvät ihmisen perustarpeisiin. Ne liittyvät tajunnan ja vireyden luonnolliseen vaihteluun, yön ja päivän, levon ja toiminnan vuorotteluun, ruokailu- ja liikkumistottumuksiin sekä ihmismieleen voimavarana ja ihmistenväliseen kanssakäymiseen. Kurssin teemasisältö on kohdennettu kaikkein perustavimpiin arjessa ja jaksamisessa vaikuttaviin elämänalueisiin. Niitä on ensimmäisenä pyrittävä turvaamaan uupumuksen uhatessa. Kaikkia aiheita käsitellään uupumuksen ehkäisyä, elpymistä ja siitä palautumista silmälläpitäen sekä voimavaroja lisäävästä näkökulmasta. Harjoitukset ja kotitehtävät tarjoavat jaksamista edistävien elämäntapojen konkreettisia harjoitusmahdollisuuksia. Kurssilaisilla on mahdollisuus kurssin kuluessa pitkin matkaa poimia aineksia itsestä huolehtimisen suunnitelmaansa ja ryhtyä kokeilemaan uusia tai uudelleen löydettyjä tapoja pitää huolta itsestään. -kurssit toteutetaan kaikkina päivinä saman ajallisen rakenteen mukaan. Päivään liittyvä ajallinen toisto helpottaa sekä aikaan että kuntoutuksen aiheisiin orientoitumista. Päivärytmi pyrkii seuraamaan ihmisen biologisia perusrytmejä. Siinä otetaan huomioon ihmisen noin puolentoista tunnin jaksoissa tapahtuva perusvireyden vaihtelu. Sen avulla pidetään huolta elpymisestä päiväkohtaisesti. Päiväaikataulua voidaan helposti muuntaa puolen tunnin siirtymällä eteen- tai taaksepäin, mikäli siihen on osallistujien vuorokausirytmiin liittyviä perusteita. Myös aamun keskusteluaikaa ja päivän teemaan käytettyä aikaa voidaan ryhmäkohtaisesti säädellä, jos se edistää aiheisiin syventymistä, oma-aloitteisuutta tai ryhmän toimivuutta. Päivissä toistuvat ruokailuhetket, päivän aloittaminen johdannolla, reflektoiva keskustelu, rentoutumis- tai tietoisuustaitoharjoitus, kirjoitustuokiot ja koonti päivän lopulla. Reflektoivien keskusteluhetkien toistuvuus tuo mukanaan mahdollisuuden harjoitella tarkastelemaan omia kokemuksia. Se on myös tärkeä kurssilaisten toisiinsa tutustumista, ryhmää koostava ja vertaisryhmän käyttöä edistävä tekijä. Keskustelujaksojen pituuteen, rytmittämiseen päivän aikana ja päivän teemojen sisällä on syytä kiinnittää huomiota aiheiden etenemisen ja kurssilaisten vireyden kannalta. Myös kirjoitustuokiot palvelevat itsereflektiota ja toistuvat. Ne toteutetaan mahdollisimman helpolla tavalla ja ilman suorituspaineita. Kirjoittaminen pyrkii vahvistamaan nimenomaan oman henkilökohtaisen kokemuksen tut-

17 -kurssin toteutus kimista ja siitä on mahdollisuus muodostua luonteva osa päivän toimintaa vähemmänkin kirjoittamaan tottuneille. -kursseja voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä. Tarkoitukseen soveltuu rauhallinen, viihtyisä ja mahdollisimman vaivattomasti kurssin sisältöä palvelemaan muuntuva huonetila sekä ympäröivä luonto, kuten liikunnan teemapäivä. Kuntoutustoiminnassa on tärkeää sama maantieteellinen paikka ja sama kokoontumishuone kaikilla viidellä kokoontumiskerralla. Oman hyvinvoinnin lähteillä -kurssilla huonetila tukee rauhoittumista, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja vireystilan säätelyä. Se on eräs näkyvimpiä ryhmässä tapahtuvaa toimintaa, psyykkistä rauhoittumista ja oppimista tukeva tekijä ja sellaisena tärkeä edellytys kurssitoiminnan ja sen sisältöjen onnistumiselle. Jokainen konkretisoi ja tekee näkyväksi oman hyvinvointisuunnitelmansa sekä kuvina että sanallisesti. Tämä tehdään viidentenä kurssipäivän ja välijakson aikana, mutta kurssilainen kokoaa suunnitelmaansa varten koko kurssin ajan materiaalia. Seurantapäivän jälkeen jokaisella on mahdollisuus jatkaa itsenäisesti hyviksi ja toimiviksi kokemiaan käytäntöjä. Seuraavassa on kuvattu kunkin päivän ohjelmarunko ja keskeinen orientaatio päivän teemoihin. Teemojen käsittelyä ajatellen mukaan on liitetty pohdittavia kysymyksiä sekä -kurssipäivään sisältyvät toiminnalliset harjoitukset. Mukaan on liitetty myös vaihtoehtoisia harjoitusesimerkkejä, joita ohjaajan on helppo ottaa käyttöön tarvittaessa. Harjoitusten yksityiskohtainen toteutus löytyy kirjan Harjoituksia-osasta (s ). Kunkin päivän lopuksi on esitetty kotitehtävät. Ne ovat sellaisinaan helposti jaettavassa kurssilaisille. 15

18 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ: UNI, VIREYSTILA JA RENTOUTUMINEN Päivän ohjelma Aamukahvi. Kurssin esittely. Tutustuminen. Lyhyt tauko Unen ja levon vaikutus hyvinvointiin Lounas Mitä rentoutuminen on? Rentoutumisharjoitus. Kirjoittaminen. Iltapäivätee, -kahvi Päivän koonti ja arviointia. Kotitehtävät. 16 Ensimmäisen päivän johdannossa varataan aikaa kurssin tarkoituksen, sisällön ja työskentelytapojen esittelyyn. Niistä on tärkeää keskustella kurssilaisten kanssa ja kuulla heidän etukäteen saamaansa käsitystä sekä kurssiodotuksiaan. Huomio kiinnitetään jo alkutapaamisessa siihen, mikä on kunkin kurssilaisen oma käsitys hyvinvoinnista, mikä on hänelle hyvinvointia ja mistä kukin haaveilee. Kaikilla on siitä jokin ja omanlaisensa käsitys, eri asia on, miten se toteutuu kunkin elämässä, miten siitä puhutaan ja miten siihen pyritään. Esittelyn ja kurssijohdannon jälkeen kurssilaiset saavat päiväkirjan äärellä hetken kukin tykönään miettiä kysymystä: Mitä hyvinvointi on minun elämässäni? Jokainen kirjaa sen jo tässä vaiheessa itselleen muistiin. Sen jälkeen kurssilaiset saavat tuoda näkemyksiään esiin ryhmässä vapaasti ja pakottomasti. Näin voidaan jo ensitapaamisella luonnostella tämän ryhmän alkuvaiheen hyvinvointivisio ja kukin saa tuoda siihen joitakin piirteitä. Päiväkohtainen kurssiteema alkaa ihmisen psykofyysisten perustarpeiden tarkastelulla. Ensimmäisenä kurssipäivänä lähestytään väsymistä ja uupumista ilmiönä ja stressikokemuksia, joita jokainen löytää, tunnistaa ja saa kuvata omalla tavallaan. Stressikokemusten erilaisia ilmentymiä voidaan koota näkyviin ja sen rinnalla tarkastellaan niistä palautumista. Syvennytään siihen, mitä palautuminen on ja mistä sen havaitsee eri muodoissaan, hermostollisesti ja fysiologisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Erityisesti syvennytään unen ja levon vaikutuksiin, uni- ja valverytmeihin ja unen laatuun. Pohditaan,

19 -kurssin toteutus mitä uni on ja mihin sitä tarvitaan, ja keskustellaan siitä, miten nukkuminen kunkin kohdalla onnistuu. Unihygieenisiä näkemyksiä kerrataan. Rentoutumista ilmiönä ja rentoutumisen keinoja tarkastellaan käytännössä harjoitellen ja keskustellen. Ohjausaineistoa: Pohdintaan kurssilaisten kanssa: Kuinka pitkä on lepo- ja uniaikasi vuorokaudessa? Miten koet nukkuvasi ja mikä vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon nukut? Millä tavalla lepäät ja rentoudut päiväaikaan? Jatkuuko vilkas päivittäinen puuhasi iltayön tunneille tai jopa yli puolen yön usein, tavallisesti, harvoin, ei juuri koskaan? Miten nukahtamisaika ja uniajan pituus vaikuttaa päiväaikaiseen vireyteen? Onko rentoutumisharjoittelu jossakin muodossa sinulle entuudestaan tuttua? Oletko osallistunut joskus ohjattuun rentoutumisharjoitteluun, joogaan, tai chi -harjoituksiin tai muuhun vastaavaan? Kuinka paljon vietät päivittäin aikaa ulkona ja luonnonvalossa? Miten koet sen vaikuttavan vireyteesi ja jaksamiseesi? Päivän harjoitukset: Kirjoittamisen aihe: Mitä hyvinvointi on sinulle? s. 123 Höyhenenkevyt hengitys, s. 100 Kirjoittamisen aihe: Miten koit hengitys- ja rentoutumisharjoituksen? s. 123 Harjoitusvaihtoehtoja: Elämää aavikolla, s. 107 Luminen puutarha, s Kotitehtävä: 1. Höyhenenkevyt hengitys -harjoitus päivittäin seuraavaan tapaamiseen asti. Tee muistiinpanoja päiväkirjaasi siitä, miten harjoitus mielestäsi onnistui. 2. Valitse jokin tapa tai harjoitus, jonka avulla rentoudut päivittäin kahden viikon ajan. Tee muistiinpanoja päiväkirjaasi harjoituksen onnistumisesta.

20 TOINEN PÄIVÄ: RAVINTO HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ Päivän ohjelma Aamukahvi. Päivän johdanto. Keskustelua edellisen kurssipäivän ja kotiharjoituksen pohjalta. Lyhyt tauko Ravinto ja hyvinvointi Hiljainen, tietoinen ruokailu Rentoutumis- tai tietoisuustaitoharjoitus. Kirjoittaminen. Iltapäivätee, -kahvi Päivän koonti ja arviointia. Kotitehtävät. 18 Ravinto ja ruokailutottumukset ovat tärkeä tekijä hyvinvoinnissa. Päivän aikana voidaan varmentaa ravitsemuksellisia tietoja, kerrata yleiset ravitsemussuositukset sekä keskustella ruokailutottumuksista, ruoka-aineista, ruuan valmistamisesta ja ruokailun ajoittamisesta jaksamista silmälläpitäen. Vieraileva ravitsemusasiantuntija toimii teematunnin ohjaajana ja osallistuu halutessaan hiljaiseen ruokailuun. Kurssilaisten kanssa voidaan keskustella siitä, miten ruokaa heidän kodeissaan valmistetaan ja miten heidän perheensä kokoontuvat yhteisille aterioille vai ruokaileeko jokainen perheenjäsen oman aikataulunsa mukaan. Toiset osallistuvat työpaikkaruokailuun, toiset eivät. Moni aikuinen syö lämpimän aterian vasta illalla ja ruokailuväli saattaa päivällä olla kuusi, seitsemänkin tuntia, joka myös vaikuttaa päivittäiseen energiatilanteeseen. Ruokailutavat ja -kulttuuri ovat tärkeitä hyvinvoinnissa vaikuttavia tekijöitä ravinnon saannin ja ruuan koostumuksen ohella. Pelkästään rauhassa ruokaileminen vaikuttaa välittömästi ruuan sulatukseen, rento ja hyvä mieli ruokaillessa vaikuttavat ruuansulatuselinten hermotukseen ja ruuansulatustoimintaan. Läsnä olevat henkilöt, miellyttävä ilmapiiri ja kaunis kattaus vaikuttavat ruokahetken tunnelmaan ja osallistujiin monin tavoin. Sitä tarkastellaan kurssipäivän lounaalla hiljaisen ruokailun harjoittelussa. Hiljainen ruokailuhetki nostaa näkyviin ruokailuun liittyviä tunnelmia, tapoja ja tottumuksia, syventää ruokailukokemusta ja tuo usein elävästi mieleen ruokailuun liittyviä aiempia kokemuksia, arvoja ja merkityksiä.

21 -kurssin toteutus Ruokailuun syvennytään teeman puitteissa yhtenä kurssipäivänä, mutta se kiinnittää huomiota ja siitä voidaan keskustella kaikkien kurssipäivien aamukahvi-, lounas- ja välipalahetkissä kurssilaisten tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Hiljaiseen ruokailuun tarjotaan mahdollisuus kaikkina seuraavina kurssipäivinä. Pohdintaan kurssilaisten kanssa: Mikä on käsityksesi siitä, minkälaista on terveellinen ruoka? Onko ruoka ravitsemuksellisesti täysipainoista? Sisältääkö se kaikkia oleellisia ravintoaineita sopivissa suhteissa? Ovatko myös aikuisten ruokailuajat säännöllisiä? Minkälaista on terveellinen ruoka? Ruokailetko riittävän usein? Minkälainen ruoka ja ruokaileminen vahvistavat energeettistä jaksamista parhaalla mahdollisella tavalla? Minkälaisia ovat juomatottumuksesi ja miten koet sen vaikuttavan jaksamiseesi? Minkälaisia välipaloja syöt ja kuinka usein, kenties makeisia, hedelmiä tai leivonnaisia? Ohjausaineistoa: Päivän harjoitukset: Hiljainen, tietoinen ruokailu, s. 93 Näin hengitän hengityksen tarkkailu ja myötätuntoharjoitus, s. 92 Kirjoittamisen aihe: 1. Kirjoita vapaasti sinulle tärkeästä aiheesta 2. Mikä tässä päivässä on puhutellut tai jäänyt askarruttamaan sinua? Harjoitusvaihtoehtoja Kirsikkapuumetsä, s. 104 Lehmuslehto, s Kotitehtävä Tehtävä 1: Tehtävä 2: Tehtävä 3: Tehtävä 4: Ravitsemusterapeutin antama kotitehtävä. Mihin asiaan sinun on tärkeä kiinnittää huomiota ruokailussasi? Miten sen toteutat? Hiljainen ruokaileminen niin usein kuin mahdollista seuraavan kahden viikon aikana. Valitsemasi rentoutumisharjoittelun jatkaminen 3 4 kertaa viikossa. Kirjaa päiväkirjaasi, miten onnistut harjoituksissasi.

22 KOLMAS PÄIVÄ: MIELI JA VOIMAVARAT Päivän ohjelma Aamukahvi. Päivän johdanto. Keskustelua edellisen kurssipäivän ja kotiharjoituksen pohjalta. Lyhyt tauko Mieli ja voimavarat Lounas Tietoisuustaitoharjoitus. Kirjoittaminen. Iltapäivätee, -kahvi Päivän koonti ja arviointia. Kotitehtävät. 20 Kun kurssiteemana on mieli ja voimavarat, kurssilaisia ohjataan kiinnittämään huomiota hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Hyvinvointi muodostuu lukuisista tekijöistä ja eri ihmisillä eri tavoin. Kurssilaisten kanssa pohditaan, kuinka oma energiatilanne vaikuttaa mielialaan ja mihin kaikkeen voimavarat ja mielen hyvinvoinnin kokemukset voivat liittyä. Omista kokemuksista oppiminen, reflektoiva valikointi ja tietoisuustaidot ja itselleen uskollisuus ovat tärkeitä yksilöllisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Mielen hyvinvointi on ihmisen käytössä olevia voimavaroja ja energiaa, johon liittyy mielialojen ja mielentilojen vaihtelua. Biologiset tekijät ja temperamentti vaikuttavat ihmisen mielialan muodostumiseen. Mieliala vaikuttaa endokrinologiaan ja päinvastoin. Samaa voidaan sanoa ihmisten välisistä sosiaalisista suhteista ja niiden muotoutumisesta, jossa osatekijät vaikuttavat toisiinsa monin tavoin ja kulkevat myös perintönä. Henkilön omien arvostusten tiedostaminen ja eläminen niiden kanssa sopusoinnussa, ei niitä vastaan, muodostavat perustan yksilön hyvinvoinnille. Arvot muotoutuvat koko elämän ajan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Teematunnin harjoitus nostaa näkyviin kunkin kurssilaisen arvoja. Omien arvostustensa näkeminen sekä itselleen uskollinen oleminen vahvistaa omaa aitoa minuutta, true selfiä, kun taas itsestä luopuminen ja itsensä syrjäyttäminen luo false selfiä. Ihminen etsii merkityksiä elämälleen. Jotta elämä koettaisiin mielekkääksi, ymmärrettäväksi ja hallittavaksi, tarvitaan pystyvyyden ja onnistumisen kokemuksia. Tarvitaan näkemystä asioista, jotka koetaan tavoiteltaviksi,

23 -kurssin toteutus sekä keinoja, joiden avulla voi lähestyä niitä. Tarvitaan tekoja, toimintaa. Ihminen kaipaa elämäänsä iloa, flow ta, asioiden ja tapahtumien sujumista. Useimmilla ihmisillä on jo niitä kaikkia, mutta kenties niitä ei aina havaita ja oteta kylliksi huomioon. Niitä voidaan vahvistaa tietoisen pyrkimyksen avulla. Kurssilla harjoitellaan tarkastelemaan omia kokemuksia myös suhteessa lähellä oleviin ihmisiin. Ihmiset ovat toisilleen merkityksellisiä. Kokemukset rauhasta ja turvallisesta luottamuksesta ihmisten välillä tuovat iloa. Omista ja toisten hyvistä kokemuksista voi iloita. Hyvän tekeminen itselle ja toisille sekä itsensä ja toisten arvostaminen ja kunnioittaminen nostattavat, tuovat mukanaan voimaa. Hyvät kokemukset, kuten hyvä mieli, aivan kuin tarttuvat ja leviävät. Aika ajoin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota myös mielen voimavarojen kartuttamiseen ja mielen huoltoon. Keinot voivat vaihdella ja luonnollisesti vaihtelevatkin eri henkilöiden kohdalla, eri elämäntilanteen, terveydentilan, vuodenajan, perhetilanteen ym. mukaan. Kuntoutusryhmä voi olla monin tavoin inspiroiva. Se rohkaisee kokeilemaan erilaisia keinoja voimien tasapainottamiseen, kuten taideharrastuksia, kirjallisuutta, näyttelyjä, konsertteja, kirjoittamista, luontoa kaikkinensa, ystävien tapaamista, hengellisyyttä, filosofiaa, nautiskelua, käsitöitä, muotia, sisustamista ne kaikki voivat muodostua voimia palauttavaksi ja mielialaa hoitavaksi. Ohjausaineistoa: Pohdintaan kurssilaisten kanssa: Mitkä ovat sinulle elämässäsi niitä tärkeitä asioita, joihin annat aikaasi ja rahaa? Arvostatko omia tarpeitasi ja pyrkimyksiäsi? Oletko uskollinen itsellesi ja kuuntelet, mitä todella haluat vai jäävätkö omat tarpeesi aina viimeiseksi? Minkä tekemisessä koet iloa ja onnistumista? Millä tavalla haluat kehittyä ihmisenä? Millaisia asioita haluaisit oppia? Milloin viimeksi olet nauranut sydämesi pohjasta kyyneleet silmissä? Mitä ihmissuhteitasi haluaisit parantaa? Miten koet ystävien tapaamisen voimauttavan? Miten nämä asiat vaikuttavat jaksamiseesi, mielialaasi ja toimintakykyysi? 21

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Opintopsykologi Taija Tuominen

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot