Oman hyvinvoinnin lähteillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oman hyvinvoinnin lähteillä"

Transkriptio

1 Ohjaajan käsikirja Soili Järvilehto Raija Kiiski KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Euroopan sosiaalirahasto

2

3 Soili Järvilehto Raija Kiiski Ohjaajan käsikirja Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2009

4 Kuntoutussäätiö Pakarintuvantie Helsinki puh. (09) Kuntoutussäätiö ja kirjoittajat 2009 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. toimitus Vappu Laine valokuvat Piritta Reinikka piirrokset Anne Suokivi kansi Jaana Viitakangas taitto Kati Kaivo graafinen suunnittelu Jaana Viitakangas ISBN ISBN (pdf) Esa Print Oy, Tampere 2009

5 Esipuhe Tämä kirja on avaus uuteen varhaiskuntoutukseen. Työuupumuksen jatkuvasti lisääntyessä tarvitaan lyhytkestoisia ja tehokkaita kuntoutuksen muotoja, joihin yhä useammalla on mahdollisuus osallistua. Varhaiskuntoutukseen ja varhaiseen puuttumiseen kaivataan uusia erilaisia malleja. ohjaajan käsikirja perustuu käytäntöihin, joita kirjan kirjoittajat ovat vuosien aikana kehittäneet ja kokeilleet ASLAKja Tyk-kuntoutuksen parissa. -kurssiohjelma on kehitetty Kuntoutussäätiössä JATS-hankkeen (Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt, ) yhteydessä LL Pirjo Juvonen- Postin, psykologi Soili Järvilehdon ja fysioterapeutti Raija Kiiskin toimesta. Kursseja toteutettiin aluksi yhdessä Helsingin kaupungin työterveyshuollon ja Kuntoutussäätiön kanssa. Ohjaajakoulutusta on toteutettu ja kuntoutuskurssien kehittämistä jatketaan parhaillaan meneillään olevassa PUNKhankkeessa (Pientyöpaikoilla uudistuminen, ) FL Pirkko Mäkelä-Pusan ja FM Marjukka Aaltosen johdolla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto ovat rahoittaneet hankkeita. Käsikirjassa tiivistyy kokeneiden ohjaajien työhistoriansa aikana keräämä hiljainen tieto kuntoutusalalta. Kirja neuvoo, miten kuntoutujaa opitaan tukemaan terveen ja elinvoimaisen elämän suuntaa. Kirjan toivotaan myös herättävän pohdintoja kuntoutustyön perusteista, kuntoutuksen suunnittelusta ja mahdollisuuksista toteuttaa uusia kuntoutusmuotoja. 3 Ritva Partinen ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö Pirjo Juvonen-Posti ylilääkäri Kuntoutussäätiö Mikko Juvonen ohjelmakoordinaattori sosiaali- ja terveysministeriö Pirkko Mäkelä-Pusa projektipäällikkö Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämiskeskus

6 Sisältö 1 JOHDANTO 7 2 OMAN HYVINVOINNIN LÄHTEILLÄ -KURSSIN TOTEUTUS 11 Ryhmän kokoaminen 11 Kurssipäivien ohjelma 12 3 OHJAAJIEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT 29 Kurssin kuntouttavat tekijät 29 Suunnittelu ja ohjaaminen työparina 32 Ohjaajuuden tärkeimmät piirteet 36 Käytännön kysymyksiä 37 Yhteisen toiminnan kohde eli ryhmän tehtävä RYHMÄ KUNTOUTUMISYMPÄRISTÖNÄ 41 Arvostava dialogi keskustelujen ohjauksessa 41 Vuorovaikutus vertaisryhmässä 44 Ilmapiiri ja tunteet voimavarana 48 Ohjaajien tunteet ja vastatunteet 49 5 VOIMAUTTAVA ITSENSÄ ETSIMINEN 51 Oppimiskäsityksiä 51 Itsereflektio ja oppiminen 53 Tiedostamaton voimavaraksi 55 Kiintymyssuhteet ja emotionaalinen kiinnostus ryhmässä 58

7 6 MINUUDEN VAHVISTAMINEN TIETOISUUSTAITOJA KÄYTTÄEN 60 Tietoisuustaidot ja rentoutuminen tutkimuksen valossa 61 Kokonaisvaltainen lähestymistapa 63 Tietoinen ja ei-tietoinen läsnäolo 64 Itsen projekti aikaa itselle 66 Miten ohjata tietoisuustaitojen äärelle 67 7 PULPPUAVA HYVINVOINNIN VIRTA 69 Arvot ohjaavat käyttäytymistä 69 Oman ja toisten hyvinvoinnin arvostaminen 70 Arvojen etsiminen 71 Motivaatio muutokseen 72 Tahto ja tahdon kouluttaminen tietoisesti 75 Luottamus onnistumiseen ja tahtomisen vapaus 78 Mielikuva hyvinvoivasta minästä 80 8 OMAKSI ITSEKSI KASVAMINEN 81 Hyvinvoiva minä 81 Hyvinvointiprojekti kuvakollaasina ja sen kirjoittaminen 82 Yhteistyössä alitajunnan ja tietoisen mielen kanssa 83 Tietoiset tavoitteet 84 Onnistumisen kokemukset Flow 86 5 HARJOITUKSIA 88 Kirjallisuutta 125

8 6

9 1 Johdanto Ennen kuormitti työ ruumista. Nyt jatkuva kiire ja muutokset rasittavat mieltä, tulevat töistä mukana kotiin ja häiritsevät jopa yöunta. Ympäröivä yhteiskunta monimutkaistuu. Globalisoitumista ei voi olla huomaamatta, kuten ilmastonmuutosta. Sähköinen tiedonvälitys ja virtuaalitodellisuudet ovat voimakkaasti mukana arjessa. Elämä on yhtä kilpajuoksua kellon kanssa. Jopa lasten iltasaduista on tehty lyhennettyjä versioita, sillä enää ei ole aikaa lukea koko satua. Mielenterveydelliset syyt ja uupumus vievät ihmisiä yhä pitemmille sairauslomille ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhä nuoremmat uupuvat. Perusturvallisuus ja hallinnan tunne ovat uhattuina. Lisäksi elämme yltiöindividualismin aikaa, jossa omat tarpeet nähdään ylitse muiden. Maailmanlaajuisten näköalojen lisääntyessä keskinäinen välittäminen, läheisyys ja huolenpito kärsivät pahasta inflaatiosta. Kyky, halu ja taito arvostavaan vuorovaikutukseen ovat unohtumassa. Yksinäisyys lisääntyy. Vastaliikkeitä on syntymässä. Näkyvillä paikoilla työskentelevät ihmiset jättäytyvät pois oravanpyörästä elämään rauhallisempaa, yhteisöllisempää elämää. Down shifting, slowfood, intuitiivinen elämänmuoto, hiljaisuus, rauhalliset liikuntamuodot ovat kasvavassa suosiossa. Niiden avulla pyritään määrän sijasta laatuun, elämän laatuun hyvinvointiin. Oman hyvinvoinnin lähteille -kirja on rakennettu uupumusta, sen ehkäisyä ja siitä elpymistä silmälläpitäen. Tämä kirja on tarkoitettu käsikirjaksi Oman hyvinvoinnin lähteille -kurssien ohjaajille. 7

10 8 Kirjan alkuosassa kuvataan kurssiohjelman runko, joka koostuu viidestä intensiivipäivästä harjoituksineen ja yhdestä seurantapäivästä. Kurssin teemat ovat hyvinvoinnin perustekijöitä: uni ja vireys, ravinto- ja liikuntatottumukset sekä psyykkinen jaksaminen ja hyvinvointi. Kirjassa on lyhyesti käsitelty kuhunkin teemaan orientoitumista sekä kurssin ja päivien toteutusta, ryhmän kokoamista ja toiminnassa vaikuttavia seikkoja. -kurssin luonne tähtää rauhoittumiseen, omien kokemusten tarkasteluun ja oman hyvinvoinnin etsimiseen. Kurssiohjelma tarjoaa siihen puitteet. Elämäntapoihin liittyvien aiheiden käsittely on kurssin oleellista sisältöä ja kurssin aikana jokainen kurssilainen rakentaa itselleen omaa hyvinvointisuunnitelmaa ja kokeilee sitä käytännössä. Tätä voidaan kutsua myös itsen projektiksi. Tämä käsikirja johdattelee tarkastelemaan myös ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ryhmäilmiöihin liittyvää hyvinvointia. Kuntoutusryhmässä vaikuttavat pienemmissä puitteissa monet samat tekijät kuin ihmisten välillä muissakin tilanteissa. Siinä vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia ja niihin voidaan vaikuttaa. Kurssien ilmapiiri luodaan hyvinvointia ja yhteistä työskentelyä edistäväksi. Kurssien työtapa rakentuu arvostavalle dialogille. Ohjaajat johdattelevat kurssiteemoihin ja ohjaavat harjoituksia. Alustuksia ja lyhyitä luentojakin voidaan käyttää. Lyhyessä kuntoutusinterventiossa ohjaajat joutuvat toimimaan ryhmätoiminnan aktiivisina johtajina ja pitämään huolen siitä, että ryhmä pääsee sujuvasti mukaan yhteiseen aiheeseen ja keskusteluun. Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Tässä kirjassa ja kurssiohjelmassa on erityisesti tahdottu tuoda esiin läsnäolotietoisuuden kehittäminen tietoisuustaitojen avulla. Keskittymiskyvyn, tietoisen tarkkaavaisuuden ja läsnäolotahdon vahvistuminen vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Hyvinvointi ehkäisee uupumusta ja se vaikuttaa henkilökohtaiseen kasvuun ja identiteetin muotoutumiseen. Kirjassa käsitellään aihepiiriä sekä teoreettisesti että harjoitusten ja ohjauksen kannalta. Tietoisuustaitojen painotusta voidaan kurssikohtaisesti jonkin verran muunnella. Tässä kirjassa on kuvattuna yhdenlainen kurssitoteutus. Käytännössä ohjaajien on kuitenkin ryhmäkohtaisesti sekä omien taitojensa pohjalta harkittava, kuinka vahvan painotuksen tietoisuustaidot kunkin ryhmän kohdalla saavat. Kurssi voidaan ohjata alusta loppuun niin, että vallitseva ohjausote on nimenomaan tietoisuustaitoihin paneutuva. Yhtä mahdollista on, että kurssilla käsitellään asioita ja tehdään harjoituksia enemmän rentoutumisen ja stressinhallinnan näkökulmasta tai rauhallisen hiljentymisen kannalta. Kaikissa tapauksissa kuntoutujien kokemukset, reflektoiva kes-

11 Johdanto kustelu, harjoitukset ja paneutuminen kurssiteemojen aiheisiin vahvistavat tietoisuutta henkilön omista arvoista, hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja oman hänen elämänsä päämääristä. -kurssiohjelman aikana ohjaajat käyttävät kurssin toteutuksessa monia erilaisia toiminnallisia ja luovia ryhmätyömenetelmiä. Niihin kaikkiin tämän kirja tarjoaa näköaloja, ehdotuksia ja esimerkkejä. Kirjan loppupuoli koostuu elämäntapoihin ja hyvinvointiin välittömästi vaikuttavista harjoituksista. Ne ovat esimerkinomaisia perusharjoituksia, jotka ovat herättäneet kiinnostusta, valikoituneet ja sisällöiltään hioutuneet lukuisissa ohjaustilanteissa. Harjoituksiin on otettu mukaan kustakin harjoitustyypistä muutamia, joiden avulla kurssiohjelma voidaan toteuttaa. Kirjassa ei ole käsitelty uupumusta ilmiönä. Kurssia ohjaavien tulee olla perillä uupumuksen erilaisista ilmenemismuodoista ja tunnistaa sen asteita käytännössä. Erityisesti liikunnanohjaustilanteissa on tunnettava ja pidettävä silmällä fyysisen kuormituksen ja uupumuksen yhteisvaikutuksia henkilön suorituskyvyssä. Stressireaktioista, uupumuksesta ja sen vaikutuksista sekä hoitomenetelmistä tulee koko ajan uutta tietoa. Psykofyysinen stressi on ilmiönä monitahoinen ja kaikki kuntoutukseen tulevat henkilöt ovat erilaisia. Pitkittyneen stressin ja uupumuksen hoitoon on hyvä olla tarjolla erilaisia keinoja. Kurssin sisältö on tiivis ja työskentelymenetelmät ovat monipuolisia. -kurssin toteuttamisen edellytys on kaksi kokopäiväistä, eri ammattialoja edustavaa ohjaajaa. Heillä on kurssien toteutuksessa oma asiantuntija-alueensa sekä monia rooleja ja tehtäviä, joita he jakavat keskenään. Tässä kirjassa ei ole käsitelty ohjaajien työnohjausta. Työnohjaus tarjoaa tarpeellisen tilaisuuden reflektoida omaa ja työparin kanssa tapahtuvaa työskentelyä. Työparityöskentelyn muotoutumisvaiheessa työnohjaus on varteenotettava apu. Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä se varmistaa työn kehittelyä. Harvoin kokoontuvasta ryhmästä tulevat vaikutteet voivat myös painua ohjaajien tietoisuudessa taka-alalle ja jäädä huomaamatta heidän kannettavakseen. Ryhmiin liittyvät tiedostamattomat puolet saattavat olla voimakkaita. Uupumukseen liittyvät tunteet ja vastatunteet voidaan kokea erityisen voimakkaina. Niiden kaikkien tulisi päästä ohjaajien tietoisen tarkastelun piiriin. Työnohjaus tarjoaa siihen rauhallisen paikan. Ohjaajien on erityisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Oman hyvinvoinnin lähteille -kurssien ja tämän käsikirjan syntyyn ovat vaikuttaneet monet henkilöt. Työnohjaajanamme on toiminut pitkään psykologi, ryhmäpsykoanalyytikko FM Kaj J. Davidkin. Hänen luottamuksensa 9

12 ja kannustuksensa ryhmässä tapahtuvaan työskentelyyn on väsymätön ja inspiroiva. Olemme saaneet nähdä, että oleellista on asettaa rajat ja turvallinen pohja, jotta ihmiselämän yksilöllinen rikkaus voi päästä esiin. Lukemattomia ovat olleet ne polveilevat keskustelut, joita olemme voineet käydä työtoveriemme parissa moniammatillisissa tiimeissä. Heistä psykologi, työyhteisökouluttaja FM Marja-Liisa Hurme ja neuropsykologi, projektipäällikkö FT Seija Haapasalo ovat ystävällisesti lukeneet tämän käsikirjan luonnoksia ja kommentoineet aihepiirejä. Kuvataideterapeutti, kuvataiteilija Anne Suokivi on tehnyt käsikirjaan inspiroivat maalaukset. Filosofi LL Antti J. Mattilan kanssa saimme käydä hedelmällisen keskustelun kirjassa esitellystä kurssimallista kuntoutujan hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistämiseksi. -kurssimuotoa lähdimme kehittämään ylilääkäri, kuntoutuksen erikoislääkäri LL Pirjo Juvonen-Postin aloitteesta. Nyt, useita vuosia myöhemmin tämä käsikirja on syntynyt hänen kannustuksensa ansiosta ja PUNK -projektin myötävaikutuksella. Helsingin Käpylässä kevyen lumen leijaillessa 12. joulukuuta 2009 Soili Järvilehto Raija Kiiski 10 Kurssiteemojen ohjausaineistoa löytyy Kuntoutussäätiön nettisivuilta

13 2 -kurssin toteutus -kurssin tarkoitus on, että kurssille osallistuja saa tukea, kun hän etsii omaa tapaansa pitää huolta hyvinvoinnistaan. Kurssilaiselle osallistuminen on itsensä etsimistä ja kokoamista uuvuttavassa elämäntilanteessa ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin projektin, itsen projektin, rakentamista. Kurssiteemoissa tuodaan esiin inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä perusasioita. Kurssin työtavat sekä ohjaajat ja vertaisryhmän jäsenet tukevat kurssilaista hänen hyvinvoinnin ja itsen projektissaan. Kuntoutuspäivien kurssiohjelma toteutetaan ryhmämuodossa, ja työtapoina ovat erilaiset alustukset ja johdannot sekä keskustelu-, ryhmänohjaus- ja toiminnalliset menetelmät. Kuntoutuspäivien ulkopuolella kurssilaiset toteuttavat laatimiaan henkilökohtaisia hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmiaan. Niiden soveltuvuutta, onnistumista ja toteutumista seurataan ryhmässä. 11 Ryhmän kokoaminen Kurssi on tarkoitettu aikuisille, työikäisille henkilöille, jotka kokevat jaksamisensa olevan uhattuna tai ovat uupuneet tai he ovat kokeneet pitkäaikaista stressiä työssään ja elämässään. Mikäli henkilö on sairauslomalla uupumuksen vuoksi, hän voi osallistua kurssille harkinnan mukaan. Ryhmä voidaan koota parhaiten terveydenhuoltohenkilöstön toimesta. Osallistujat voidaan koota varhaiskuntoutuskurssille edellä kuvatuin perustein myös ammattiala- tai työpaikkakohtaisesti ja yhteistyössä työpaikan

14 12 työsuojeluhenkilöstön kanssa. Kurssille hakeutumista arvioidaan silloinkin terveydenhuoltohenkilöstön kanssa, hoitavan lääkärin, psykologin, terveyden- tai sairaanhoitajan kanssa. Ryhmän koko on 8 10 henkilöä. Ryhmätoiminnassa pyritään muodostamaan vertaisryhmä henkilökohtaisten jaksamiskysymysten käsittelyyn, ja tämän kokoinen ryhmä on siihen lyhytkestoisena kuntoutusinterventiona suositeltavin. Siinä osallistujat tutustuvat toisiinsa helpommin ja kanssakäyminen toteutuu paremmin kuin suuremmassa ryhmässä. Yli kymmenen henkilön ryhmissä vieraus ja varautuneisuus lisääntyvät ja se vaikeuttaa kuntoutusaiheiden käsittelyä. Jos ryhmä taas jää liian pieneksi, kurssilaiset eivät kohtaa yhtä monipuolista vertaistukiympäristöä. Jos kurssilaiset tuntevat toisiaan etukäteen, heidän on hyvä tietää jo hakeutumisvaiheessa, keitä muita kurssille on tulossa. Oman hyvinvoinnin -lähteillä kurssin aihesisällöt soveltuvat hyvinkin eri-ikäisille. Osallistujien on toivottavaa olla sillä tavalla samanikäisiä, että he ikänsä ja elämänvaiheidensa osalta voivat helposti liittyä toisiinsa ja ymmärtää toisiaan. Suositeltavaa on järjestää eri ikäryhmille omia kurssejaan, jolloin on mahdollista muokata kurssisisältöä ja ohjaustapoja enemmän ikäryhmä huomioonottaen. Ryhmää koottaessa on hyvä ottaa huomioon kurssilaisten koulutustaustaa sekä työ- tai ammattialaa. Yhteiset kiinnostuksen kohteet edistävät osallistujien tutustumista ja ryhmätyöskentelyä. Koulutustaustan tai työalan osalta homogeenisemmassa ryhmässä on helpompi ymmärtää toinen toisiaan verrattuna suuria koulutuksellisia tai ammatillisia eroja sisältävään ryhmäkokoonpanoon. Kontraindikaatioita kurssille osallistumiseen ovat kaikki akuutit kriisit. Silloin henkilölle on tärkeintä selviytyä kriisistä ja saada tukea tilanteeseen. Jos kurssille hakevalla henkilöllä on psyykkisiä ongelmia tai alkoholi- ja huumausaineriippuvuutta, on kurssille osallistumista tällöin tarkkaan harkittava. Lääketieteelliset kontraindikaatiot harkitsee aina lääkäri. Kurssipäivien ohjelma Oman hyvinvoinnin lähteille -kurssi on kuuden kuntoutuspäivän mittainen siihen liittyvine väliajan harjoituksineen. Yhden kurssipäivän pituus on suunniteltu kuuden tunnin mittaiseksi. Alkuosan intensiivijakso käsittää viisi kuntoutuspäivää ja ne toteutetaan joka toinen viikko. Tämän jälkeen alkaa kuntoutuksen välijakso, joka päättyy seurantapäivään puolen vuoden kuluttua viidennestä kurssipäivästä.

15

16 14 Oman hyvinvoinnin ja terveyden lähteillä -kurssin kullekin päivälle on suunniteltu oma terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä teema, joka myöhemmillä kerroilla kertautuu tai uudistuu keskusteluissa ja toistuu omakohtaisessa harjoittelussa. Kurssiteemat liittyvät ihmisen perustarpeisiin. Ne liittyvät tajunnan ja vireyden luonnolliseen vaihteluun, yön ja päivän, levon ja toiminnan vuorotteluun, ruokailu- ja liikkumistottumuksiin sekä ihmismieleen voimavarana ja ihmistenväliseen kanssakäymiseen. Kurssin teemasisältö on kohdennettu kaikkein perustavimpiin arjessa ja jaksamisessa vaikuttaviin elämänalueisiin. Niitä on ensimmäisenä pyrittävä turvaamaan uupumuksen uhatessa. Kaikkia aiheita käsitellään uupumuksen ehkäisyä, elpymistä ja siitä palautumista silmälläpitäen sekä voimavaroja lisäävästä näkökulmasta. Harjoitukset ja kotitehtävät tarjoavat jaksamista edistävien elämäntapojen konkreettisia harjoitusmahdollisuuksia. Kurssilaisilla on mahdollisuus kurssin kuluessa pitkin matkaa poimia aineksia itsestä huolehtimisen suunnitelmaansa ja ryhtyä kokeilemaan uusia tai uudelleen löydettyjä tapoja pitää huolta itsestään. -kurssit toteutetaan kaikkina päivinä saman ajallisen rakenteen mukaan. Päivään liittyvä ajallinen toisto helpottaa sekä aikaan että kuntoutuksen aiheisiin orientoitumista. Päivärytmi pyrkii seuraamaan ihmisen biologisia perusrytmejä. Siinä otetaan huomioon ihmisen noin puolentoista tunnin jaksoissa tapahtuva perusvireyden vaihtelu. Sen avulla pidetään huolta elpymisestä päiväkohtaisesti. Päiväaikataulua voidaan helposti muuntaa puolen tunnin siirtymällä eteen- tai taaksepäin, mikäli siihen on osallistujien vuorokausirytmiin liittyviä perusteita. Myös aamun keskusteluaikaa ja päivän teemaan käytettyä aikaa voidaan ryhmäkohtaisesti säädellä, jos se edistää aiheisiin syventymistä, oma-aloitteisuutta tai ryhmän toimivuutta. Päivissä toistuvat ruokailuhetket, päivän aloittaminen johdannolla, reflektoiva keskustelu, rentoutumis- tai tietoisuustaitoharjoitus, kirjoitustuokiot ja koonti päivän lopulla. Reflektoivien keskusteluhetkien toistuvuus tuo mukanaan mahdollisuuden harjoitella tarkastelemaan omia kokemuksia. Se on myös tärkeä kurssilaisten toisiinsa tutustumista, ryhmää koostava ja vertaisryhmän käyttöä edistävä tekijä. Keskustelujaksojen pituuteen, rytmittämiseen päivän aikana ja päivän teemojen sisällä on syytä kiinnittää huomiota aiheiden etenemisen ja kurssilaisten vireyden kannalta. Myös kirjoitustuokiot palvelevat itsereflektiota ja toistuvat. Ne toteutetaan mahdollisimman helpolla tavalla ja ilman suorituspaineita. Kirjoittaminen pyrkii vahvistamaan nimenomaan oman henkilökohtaisen kokemuksen tut-

17 -kurssin toteutus kimista ja siitä on mahdollisuus muodostua luonteva osa päivän toimintaa vähemmänkin kirjoittamaan tottuneille. -kursseja voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä. Tarkoitukseen soveltuu rauhallinen, viihtyisä ja mahdollisimman vaivattomasti kurssin sisältöä palvelemaan muuntuva huonetila sekä ympäröivä luonto, kuten liikunnan teemapäivä. Kuntoutustoiminnassa on tärkeää sama maantieteellinen paikka ja sama kokoontumishuone kaikilla viidellä kokoontumiskerralla. Oman hyvinvoinnin lähteillä -kurssilla huonetila tukee rauhoittumista, tarkkaavaisuuden suuntaamista ja vireystilan säätelyä. Se on eräs näkyvimpiä ryhmässä tapahtuvaa toimintaa, psyykkistä rauhoittumista ja oppimista tukeva tekijä ja sellaisena tärkeä edellytys kurssitoiminnan ja sen sisältöjen onnistumiselle. Jokainen konkretisoi ja tekee näkyväksi oman hyvinvointisuunnitelmansa sekä kuvina että sanallisesti. Tämä tehdään viidentenä kurssipäivän ja välijakson aikana, mutta kurssilainen kokoaa suunnitelmaansa varten koko kurssin ajan materiaalia. Seurantapäivän jälkeen jokaisella on mahdollisuus jatkaa itsenäisesti hyviksi ja toimiviksi kokemiaan käytäntöjä. Seuraavassa on kuvattu kunkin päivän ohjelmarunko ja keskeinen orientaatio päivän teemoihin. Teemojen käsittelyä ajatellen mukaan on liitetty pohdittavia kysymyksiä sekä -kurssipäivään sisältyvät toiminnalliset harjoitukset. Mukaan on liitetty myös vaihtoehtoisia harjoitusesimerkkejä, joita ohjaajan on helppo ottaa käyttöön tarvittaessa. Harjoitusten yksityiskohtainen toteutus löytyy kirjan Harjoituksia-osasta (s ). Kunkin päivän lopuksi on esitetty kotitehtävät. Ne ovat sellaisinaan helposti jaettavassa kurssilaisille. 15

18 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ: UNI, VIREYSTILA JA RENTOUTUMINEN Päivän ohjelma Aamukahvi. Kurssin esittely. Tutustuminen. Lyhyt tauko Unen ja levon vaikutus hyvinvointiin Lounas Mitä rentoutuminen on? Rentoutumisharjoitus. Kirjoittaminen. Iltapäivätee, -kahvi Päivän koonti ja arviointia. Kotitehtävät. 16 Ensimmäisen päivän johdannossa varataan aikaa kurssin tarkoituksen, sisällön ja työskentelytapojen esittelyyn. Niistä on tärkeää keskustella kurssilaisten kanssa ja kuulla heidän etukäteen saamaansa käsitystä sekä kurssiodotuksiaan. Huomio kiinnitetään jo alkutapaamisessa siihen, mikä on kunkin kurssilaisen oma käsitys hyvinvoinnista, mikä on hänelle hyvinvointia ja mistä kukin haaveilee. Kaikilla on siitä jokin ja omanlaisensa käsitys, eri asia on, miten se toteutuu kunkin elämässä, miten siitä puhutaan ja miten siihen pyritään. Esittelyn ja kurssijohdannon jälkeen kurssilaiset saavat päiväkirjan äärellä hetken kukin tykönään miettiä kysymystä: Mitä hyvinvointi on minun elämässäni? Jokainen kirjaa sen jo tässä vaiheessa itselleen muistiin. Sen jälkeen kurssilaiset saavat tuoda näkemyksiään esiin ryhmässä vapaasti ja pakottomasti. Näin voidaan jo ensitapaamisella luonnostella tämän ryhmän alkuvaiheen hyvinvointivisio ja kukin saa tuoda siihen joitakin piirteitä. Päiväkohtainen kurssiteema alkaa ihmisen psykofyysisten perustarpeiden tarkastelulla. Ensimmäisenä kurssipäivänä lähestytään väsymistä ja uupumista ilmiönä ja stressikokemuksia, joita jokainen löytää, tunnistaa ja saa kuvata omalla tavallaan. Stressikokemusten erilaisia ilmentymiä voidaan koota näkyviin ja sen rinnalla tarkastellaan niistä palautumista. Syvennytään siihen, mitä palautuminen on ja mistä sen havaitsee eri muodoissaan, hermostollisesti ja fysiologisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Erityisesti syvennytään unen ja levon vaikutuksiin, uni- ja valverytmeihin ja unen laatuun. Pohditaan,

19 -kurssin toteutus mitä uni on ja mihin sitä tarvitaan, ja keskustellaan siitä, miten nukkuminen kunkin kohdalla onnistuu. Unihygieenisiä näkemyksiä kerrataan. Rentoutumista ilmiönä ja rentoutumisen keinoja tarkastellaan käytännössä harjoitellen ja keskustellen. Ohjausaineistoa: Pohdintaan kurssilaisten kanssa: Kuinka pitkä on lepo- ja uniaikasi vuorokaudessa? Miten koet nukkuvasi ja mikä vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon nukut? Millä tavalla lepäät ja rentoudut päiväaikaan? Jatkuuko vilkas päivittäinen puuhasi iltayön tunneille tai jopa yli puolen yön usein, tavallisesti, harvoin, ei juuri koskaan? Miten nukahtamisaika ja uniajan pituus vaikuttaa päiväaikaiseen vireyteen? Onko rentoutumisharjoittelu jossakin muodossa sinulle entuudestaan tuttua? Oletko osallistunut joskus ohjattuun rentoutumisharjoitteluun, joogaan, tai chi -harjoituksiin tai muuhun vastaavaan? Kuinka paljon vietät päivittäin aikaa ulkona ja luonnonvalossa? Miten koet sen vaikuttavan vireyteesi ja jaksamiseesi? Päivän harjoitukset: Kirjoittamisen aihe: Mitä hyvinvointi on sinulle? s. 123 Höyhenenkevyt hengitys, s. 100 Kirjoittamisen aihe: Miten koit hengitys- ja rentoutumisharjoituksen? s. 123 Harjoitusvaihtoehtoja: Elämää aavikolla, s. 107 Luminen puutarha, s Kotitehtävä: 1. Höyhenenkevyt hengitys -harjoitus päivittäin seuraavaan tapaamiseen asti. Tee muistiinpanoja päiväkirjaasi siitä, miten harjoitus mielestäsi onnistui. 2. Valitse jokin tapa tai harjoitus, jonka avulla rentoudut päivittäin kahden viikon ajan. Tee muistiinpanoja päiväkirjaasi harjoituksen onnistumisesta.

20 TOINEN PÄIVÄ: RAVINTO HYVINVOINNIN LÄHTEENÄ Päivän ohjelma Aamukahvi. Päivän johdanto. Keskustelua edellisen kurssipäivän ja kotiharjoituksen pohjalta. Lyhyt tauko Ravinto ja hyvinvointi Hiljainen, tietoinen ruokailu Rentoutumis- tai tietoisuustaitoharjoitus. Kirjoittaminen. Iltapäivätee, -kahvi Päivän koonti ja arviointia. Kotitehtävät. 18 Ravinto ja ruokailutottumukset ovat tärkeä tekijä hyvinvoinnissa. Päivän aikana voidaan varmentaa ravitsemuksellisia tietoja, kerrata yleiset ravitsemussuositukset sekä keskustella ruokailutottumuksista, ruoka-aineista, ruuan valmistamisesta ja ruokailun ajoittamisesta jaksamista silmälläpitäen. Vieraileva ravitsemusasiantuntija toimii teematunnin ohjaajana ja osallistuu halutessaan hiljaiseen ruokailuun. Kurssilaisten kanssa voidaan keskustella siitä, miten ruokaa heidän kodeissaan valmistetaan ja miten heidän perheensä kokoontuvat yhteisille aterioille vai ruokaileeko jokainen perheenjäsen oman aikataulunsa mukaan. Toiset osallistuvat työpaikkaruokailuun, toiset eivät. Moni aikuinen syö lämpimän aterian vasta illalla ja ruokailuväli saattaa päivällä olla kuusi, seitsemänkin tuntia, joka myös vaikuttaa päivittäiseen energiatilanteeseen. Ruokailutavat ja -kulttuuri ovat tärkeitä hyvinvoinnissa vaikuttavia tekijöitä ravinnon saannin ja ruuan koostumuksen ohella. Pelkästään rauhassa ruokaileminen vaikuttaa välittömästi ruuan sulatukseen, rento ja hyvä mieli ruokaillessa vaikuttavat ruuansulatuselinten hermotukseen ja ruuansulatustoimintaan. Läsnä olevat henkilöt, miellyttävä ilmapiiri ja kaunis kattaus vaikuttavat ruokahetken tunnelmaan ja osallistujiin monin tavoin. Sitä tarkastellaan kurssipäivän lounaalla hiljaisen ruokailun harjoittelussa. Hiljainen ruokailuhetki nostaa näkyviin ruokailuun liittyviä tunnelmia, tapoja ja tottumuksia, syventää ruokailukokemusta ja tuo usein elävästi mieleen ruokailuun liittyviä aiempia kokemuksia, arvoja ja merkityksiä.

21 -kurssin toteutus Ruokailuun syvennytään teeman puitteissa yhtenä kurssipäivänä, mutta se kiinnittää huomiota ja siitä voidaan keskustella kaikkien kurssipäivien aamukahvi-, lounas- ja välipalahetkissä kurssilaisten tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Hiljaiseen ruokailuun tarjotaan mahdollisuus kaikkina seuraavina kurssipäivinä. Pohdintaan kurssilaisten kanssa: Mikä on käsityksesi siitä, minkälaista on terveellinen ruoka? Onko ruoka ravitsemuksellisesti täysipainoista? Sisältääkö se kaikkia oleellisia ravintoaineita sopivissa suhteissa? Ovatko myös aikuisten ruokailuajat säännöllisiä? Minkälaista on terveellinen ruoka? Ruokailetko riittävän usein? Minkälainen ruoka ja ruokaileminen vahvistavat energeettistä jaksamista parhaalla mahdollisella tavalla? Minkälaisia ovat juomatottumuksesi ja miten koet sen vaikuttavan jaksamiseesi? Minkälaisia välipaloja syöt ja kuinka usein, kenties makeisia, hedelmiä tai leivonnaisia? Ohjausaineistoa: Päivän harjoitukset: Hiljainen, tietoinen ruokailu, s. 93 Näin hengitän hengityksen tarkkailu ja myötätuntoharjoitus, s. 92 Kirjoittamisen aihe: 1. Kirjoita vapaasti sinulle tärkeästä aiheesta 2. Mikä tässä päivässä on puhutellut tai jäänyt askarruttamaan sinua? Harjoitusvaihtoehtoja Kirsikkapuumetsä, s. 104 Lehmuslehto, s Kotitehtävä Tehtävä 1: Tehtävä 2: Tehtävä 3: Tehtävä 4: Ravitsemusterapeutin antama kotitehtävä. Mihin asiaan sinun on tärkeä kiinnittää huomiota ruokailussasi? Miten sen toteutat? Hiljainen ruokaileminen niin usein kuin mahdollista seuraavan kahden viikon aikana. Valitsemasi rentoutumisharjoittelun jatkaminen 3 4 kertaa viikossa. Kirjaa päiväkirjaasi, miten onnistut harjoituksissasi.

22 KOLMAS PÄIVÄ: MIELI JA VOIMAVARAT Päivän ohjelma Aamukahvi. Päivän johdanto. Keskustelua edellisen kurssipäivän ja kotiharjoituksen pohjalta. Lyhyt tauko Mieli ja voimavarat Lounas Tietoisuustaitoharjoitus. Kirjoittaminen. Iltapäivätee, -kahvi Päivän koonti ja arviointia. Kotitehtävät. 20 Kun kurssiteemana on mieli ja voimavarat, kurssilaisia ohjataan kiinnittämään huomiota hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Hyvinvointi muodostuu lukuisista tekijöistä ja eri ihmisillä eri tavoin. Kurssilaisten kanssa pohditaan, kuinka oma energiatilanne vaikuttaa mielialaan ja mihin kaikkeen voimavarat ja mielen hyvinvoinnin kokemukset voivat liittyä. Omista kokemuksista oppiminen, reflektoiva valikointi ja tietoisuustaidot ja itselleen uskollisuus ovat tärkeitä yksilöllisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Mielen hyvinvointi on ihmisen käytössä olevia voimavaroja ja energiaa, johon liittyy mielialojen ja mielentilojen vaihtelua. Biologiset tekijät ja temperamentti vaikuttavat ihmisen mielialan muodostumiseen. Mieliala vaikuttaa endokrinologiaan ja päinvastoin. Samaa voidaan sanoa ihmisten välisistä sosiaalisista suhteista ja niiden muotoutumisesta, jossa osatekijät vaikuttavat toisiinsa monin tavoin ja kulkevat myös perintönä. Henkilön omien arvostusten tiedostaminen ja eläminen niiden kanssa sopusoinnussa, ei niitä vastaan, muodostavat perustan yksilön hyvinvoinnille. Arvot muotoutuvat koko elämän ajan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Teematunnin harjoitus nostaa näkyviin kunkin kurssilaisen arvoja. Omien arvostustensa näkeminen sekä itselleen uskollinen oleminen vahvistaa omaa aitoa minuutta, true selfiä, kun taas itsestä luopuminen ja itsensä syrjäyttäminen luo false selfiä. Ihminen etsii merkityksiä elämälleen. Jotta elämä koettaisiin mielekkääksi, ymmärrettäväksi ja hallittavaksi, tarvitaan pystyvyyden ja onnistumisen kokemuksia. Tarvitaan näkemystä asioista, jotka koetaan tavoiteltaviksi,

23 -kurssin toteutus sekä keinoja, joiden avulla voi lähestyä niitä. Tarvitaan tekoja, toimintaa. Ihminen kaipaa elämäänsä iloa, flow ta, asioiden ja tapahtumien sujumista. Useimmilla ihmisillä on jo niitä kaikkia, mutta kenties niitä ei aina havaita ja oteta kylliksi huomioon. Niitä voidaan vahvistaa tietoisen pyrkimyksen avulla. Kurssilla harjoitellaan tarkastelemaan omia kokemuksia myös suhteessa lähellä oleviin ihmisiin. Ihmiset ovat toisilleen merkityksellisiä. Kokemukset rauhasta ja turvallisesta luottamuksesta ihmisten välillä tuovat iloa. Omista ja toisten hyvistä kokemuksista voi iloita. Hyvän tekeminen itselle ja toisille sekä itsensä ja toisten arvostaminen ja kunnioittaminen nostattavat, tuovat mukanaan voimaa. Hyvät kokemukset, kuten hyvä mieli, aivan kuin tarttuvat ja leviävät. Aika ajoin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota myös mielen voimavarojen kartuttamiseen ja mielen huoltoon. Keinot voivat vaihdella ja luonnollisesti vaihtelevatkin eri henkilöiden kohdalla, eri elämäntilanteen, terveydentilan, vuodenajan, perhetilanteen ym. mukaan. Kuntoutusryhmä voi olla monin tavoin inspiroiva. Se rohkaisee kokeilemaan erilaisia keinoja voimien tasapainottamiseen, kuten taideharrastuksia, kirjallisuutta, näyttelyjä, konsertteja, kirjoittamista, luontoa kaikkinensa, ystävien tapaamista, hengellisyyttä, filosofiaa, nautiskelua, käsitöitä, muotia, sisustamista ne kaikki voivat muodostua voimia palauttavaksi ja mielialaa hoitavaksi. Ohjausaineistoa: Pohdintaan kurssilaisten kanssa: Mitkä ovat sinulle elämässäsi niitä tärkeitä asioita, joihin annat aikaasi ja rahaa? Arvostatko omia tarpeitasi ja pyrkimyksiäsi? Oletko uskollinen itsellesi ja kuuntelet, mitä todella haluat vai jäävätkö omat tarpeesi aina viimeiseksi? Minkä tekemisessä koet iloa ja onnistumista? Millä tavalla haluat kehittyä ihmisenä? Millaisia asioita haluaisit oppia? Milloin viimeksi olet nauranut sydämesi pohjasta kyyneleet silmissä? Mitä ihmissuhteitasi haluaisit parantaa? Miten koet ystävien tapaamisen voimauttavan? Miten nämä asiat vaikuttavat jaksamiseesi, mielialaasi ja toimintakykyysi? 21

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari

26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari Oman hyvinvoinnin lähteilll hteillä varhaiskuntoutus 26.11.2010 Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari FL Pirkko Mäkelä-Pusa, johtava projektipäällikkö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hanke Kuntoutusalan

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kuinka jaksan työssäni?

Kuinka jaksan työssäni? Kuinka jaksan työssäni? Näkökulmia saattohoitotyötä tekevien työssä jaksamiseen Riikka Koivisto Kuinka jaksaa saattohoitotyössä? Auttamistyön moodeja Kartoittaja, äitimoodi Mitä on tapahtunut, mikä on

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot