Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella"

Transkriptio

1 Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1

2 1. Johdanto 3 2. Taustaa 3 3. Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen lastensuojelupalvelut Lasten suojelun kokonaisuus Ehkäisevä lasten suojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Erityispalvelujen yhteystiedot Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tavoitteet ja asiakkuusprosessi Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve yhteistoiminta-alueella Lastensuojelutyön kehittämisen painopistealueet Suunnitelman arviointi ja seuranta 19 2

3 1. Johdanto Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä perustuu lastensuojelulakiin (12 ): Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelman tarkoituksena on antaa käsitys yhteistoiminta-alueen lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta sekä käytössä olevasta palvelujärjestelmästä antaa käsitys käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista edistää eri hallintokuntien, ammattikuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa välittää lapsiperheille tietoa palvelujärjestelmästä Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä laaditaan Keski-Karjalan yhteistoimintaalueelle meneillään olevan valtuustokauden ajalle, vuosille sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli- liikelaitoksen tuottamien palvelujen näkökulmasta. 2. Taustaa Suomi on sitoutunut kansallisessa lainsäädännössään että kansainvälisissä sopimuksissa ryhtyvänsä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin lasten hyvinvoinnin takaamiseksi (mm. Yleissopimus lapsen oikeuksista). Suomen perustuslaissa on kiinnitetty erityistä huomiota lasten perusoikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen (6, 16, 19 ). Suurin osa suomalaisista lapsista voi paremmin kuin koskaan, mutta toisaalta erityispalvelujen kuormitus on kasvanut nopeasti. Lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkuudet, lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ja erityisopetuksen tarve on 2-4 kertaa yleisempää kuin 1990-luvun alussa (Rimpelä 2008). 3

4 Vuonna 2008 lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli Suomessa yhteensä lasta ja nuorta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli Kasvuvauhdin arvioidaan olevan vuositasolla noin 2-5 %. Karua kieltä kertoo se, että vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista oli huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja. Stakesin tilaston mukaan 16- vuotiaiden osuus on kasvanut muita ikäryhmiä enemmän. Vuonna 2008 kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ei oltu tarvittu ryhtyä 32 kunnassa. (Stakes 2008) Lastensuojelulain mukaan kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 ). Opetuslainsäädäntö, mukaan lukien opetussuunnitelmat, edellyttää, että opetuksen on edistettävä oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Sekä lastensuojelulaissa että kansanterveyslaissa nousee monessa kohdin esiin lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Nuorisolaki velvoittaa kunnan nuorten kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. Nuorisolaissa on säädetty myös valtakunnallisesta lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. Lastensuojelulaki edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (12 ). Kunnanvaltuuston on hyväksyttävä suunnitelma valtuustokausittain ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon laadittaessa kunnan talousarviota ja suunnitelmaa. Ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta on vanhemmilla. Peruspalvelujärjestelmän tehtävä on toiminnallaan turvata ja varmistaa hyvinvoinnin edellytykset. Lasten ja nuorten peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito ja koulu, tukevat vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lisäksi kunnassa tarjotaan monenlaisia tukitoimia ongelmiin joutuneille lapsille ja perheille. Toimijoiden sujuvalla yhteistyöllä tuetaan lapsia ja nuoria näiden tarpeista lähtevillä tavoilla. Vanhempien ja muun lähiyhteisön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän lisäksi lasten ja nuorten kasvun edellytyksiä tukevat myös erilaiset järjestöt ja vapaa-ajan toimijat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa kaikkien toimialojen työ ja toisaalta heidän pahoinvointinsa heijastuu kaikkien kuntatoimijoiden arkeen. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva joustava ja tehokas toiminta edellyttää kuntaorganisaatiolta aktiivista ja yhteistyöorientoitunutta otetta, jota yhdessä valitut painopistealueet ja prioriteetit tukevat. Lasten ja nuorten arki on täynnä yhä erilaistuvampia ja monitahoisempia haasteita, mahdollisuuksia ja uhkia. Kiteellä ja Rääkkylässä on hallintokuntien poikkihallinnollisena yhteistyönä laadittu Lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku vuosien aikana. Työn taustalla ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen hankkeet Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä ( ) ja Terveyden edistämisen tehostaminen Keski-Karjalassa ( ). Kiteellä työssä on ollut mukana sosiaalitoimen, päivähoidon, vapaa-aikatoimen, sivistystoimen ja kouluterveydenhuollon edustajat sekä seurakunnan, poliisin, Honkalampi-säätiön, P-K:n koulutuskuntayhtymän, Keski-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Kiteen kansanopiston sekä MLL:n edustajat. Rääkkylässä työssä on ollut mukana sosiaalitoimen, vapaa-aikatoimen, päivähoidon, terveysneuvonnan ja sivistystoimen edustajat sekä seurakunnan, poliisin ja 4H-järjestön edustajat. Kesälahti ja Tohmajärvi eivät olleet mukana em. hankkeissa. 4

5 3. Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueen lastensuojelupalvelut Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain, ns. Paras-lain velvoittamina Keski-Karjalan kunnat; Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ovat sopineet vuonna 2008 Paras-lain ja Kuntalain mukaisesta sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan tarkoitus on järjestää kuntalaisille riittävät ja asiakaslähtöiset sekä taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä tuotetut sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yli kuntarajojen. Kuntien sopimuksen mukaisesti Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tilaajatuottajamallin mukaisesti. Mallissa Tohmajärven kunta toimii isäntäkuntana ja vastaa yhteistoiminnan hallinnosta. Kuntien yhteinen toimielin Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta kuuluu Tohmajärven kunnan organisaatioon. Tohmajärven kunta on antanut Kiteen kaupungin vastattavaksi palvelujen tuottamisen. Kiteen kaupunki on perustanut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista varten sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) tuottavat palvelut yhteistoiminta-alueelle. Muita palveluntuottajia ovat mm. yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Helli-liikelaitoksen palvelut jakautuvat lasten ja nuorten, aikuisten ja ikäihmisten palvelualueisiin. Lasten ja nuorten palvelualueelle sijoittuvat päivähoito: päiväkotihoito, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, kotihoidon tuki, esiopetus Kiteellä ja Tohmajärvellä terveysneuvonta: äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto erityispalvelut: lastensuojelu, perhetyö, koulukuraattorityö, tutkimus-, kuntoutus- ja terapia (Hytkes), kuntoutusohjaus, kiertävien erityislastentarhanopettajien työ 3.1. Lasten suojelun kokonaisuus Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, joita ovat oikeus suojeluun ja huolenpitoon, oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista sekä oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen kehityksen edistämiseksi eivät pelkät lastensuojelutoimenpiteet riitä vaan tarvitaan laajoja yhteiskunnallisia toimia. Lastensuojelulaki painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuudella varhaisella tuella ja puuttumisella havaittuihin ongelmakohtiin jo peruspalveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Samalla tuetaan ja turvataan lasten ja nuorten hyvää ja onnellista lapsuutta. Lasten suojelun kokonaisuus esitetään seuraavassa kuvassa (mukaellen Taskinen 2007). 5

6 Lasten suojelun kokonaisuus Riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioonottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö. Peruspalvelut Neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym. Ehkäisevä lasten suojelu 1. Peruspalvelut 2. Lastensuojelun sosiaalityö Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto Kuvio 1. Lasten suojelun kokonaisuus 3.2. Ehkäisevä lasten suojelu Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta (LSL 3 ). Ehkäisevää lasten suojelua toteutetaan paitsi varsinaisessa lastensuojelun sosiaalityössä, myös kunnan peruspalvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä erityisen tuen keinoin silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevä lasten suojelu on lasten hyvinvoinnin turvaamista koko palveluorganisaation toteuttamana, jolloin työnäkynä korostuu lasten hyvinvointi. Ehkäisevän lasten suojelun korostamisen taustalla on huoli kasvavista lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakasmääristä: lastensuojelun avohuollon asiakasmäärissä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8 % vuonna 2008, minkä lisäksi myös huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut koko 2000-luvun (Stakes 2008). Ehkäisevä työ ei ole yksinomaan lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien viranomaisten työsarkaa; lastensuojelun avohuollon asiakasperheistä enemmän kuin puolet on ollut myös toimeentulotuen asiakkaina. Päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja muihin elintapoihin liittyvät ongelmat ovat muuta väestöä yleisempiä pienituloisten keskuudessa. 6

7 Ehkäisevän lasten suojelun käsite tuo aiempaa selkeämmin esiin sen, että lasten suojeleminen ja lapsen edun huomioon ottaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen asia. Tilanteessa, jossa asiakasmäärät ovat kasvaneet sekä peruspalveluissa että lastensuojelussa ja jo yksin oman tehtäväalueen hoitaminen on haasteellista, on nähtävä yhteistyön tarve ja synenergia-edut, jotka yhdessä työskentelyllä saavutetaan. Pienten kuntien toimialueilla yhteistyön vahvuutena on kanssatoimijoiden henkilökohtainen keskinäinen tuntemus, jolloin tieto yhteistyötahon työstä ja sen sisällöstä vahvistaa luottamusta kunkin tahon asiantuntemukseen ja asioiden hoitamiseen. Yhteistyön toteutumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kunnissa luodaan toimivat yhteistyörakenteet peruspalvelujen ja lastensuojelun välille. Paitsi säännöllistä yhteistyötä moniammatillisine verkostopalavereineen ja asiantuntijaryhmineen, tarvitaan myös matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia salassapitosäännösten ja turhan ammattiylpeyden estämättä viranomaisten kesken silloin, kun lapsen tilanne näyttäytyy huolestuttavana. Oikea-aikaisen yhteistyön kehittäminen onkin erityisen merkityksellistä; ei ole tarkoituksenmukaista, että vuosi vuodelta yhä suurempi osa lapsista ja nuorista on lastensuojelun viimesijaisen auttamisen asiakkaana. Lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavien peruspalvelujen työntekijöiden toiminta varhaisen havaitsemisen, tunnistamisen, tuen ja auttamisen osalta korostuu. Vaikka ehkäisevän työn mahdollistaminen vaatii panostusta myös talousarviotasolla, varhainen tuki on aina kustannustehokkaampaa kuin viimesijainen auttaminen. Kustannustehokkuus on kuitenkin yksittäisen lapsen näkökulmasta katsoen aina toissijaista. Lasta on autettava mahdollisimman varhain, jotta vältetään ongelmien kärjistyminen, kasaantuminen ja pitkittyminen. Seuraavassa esitellään tarkemmin Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen lapsille ja lapsiperheille suunnattuja erityispalveluja. Varsinaisten peruspalvelujen tarkastelua ei tässä yhteydessä tehdä. Tutkimus, kuntoutus ja terapia Keski-Karjalan seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointikeskus, Hytkes, tarjoaa yhteistoiminta-alueen lapsille, nuorille ja perheille tutkimuspalveluja sekä kuntoutus- ja terapiapalveluina puheterapiaa, psykoterapiaa, toimintaterapiaa sekä ryhmätoimintaa. Hytkesistä on mahdollisuus saada psykologin palveluita myös venäjänkielisille. Hytkesiin ei tarvita lähetettä ja palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Lapsi tai nuori voi itse ottaa yhteyttä Hytkesiin tai tehdä sen yhdessä jonkun kanssa. Vanhemmat voivat varata ajan työntekijälle tai tiedustella neuvoja puhelimitse. Yhteyden ottamista Hytkesiin voi suositella esimerkiksi neuvola, lääkäri, päivähoito, sosiaalitoimi tai koulu. Hytkesin toiminnan tarkoituksena on yhdessä asiakkaan kanssa raivata esteitä lapsen tai nuoren terveen kehityksen tieltä sekä auttaa avaamaan perhe-elämän solmuja. Hytkesistä saa apua periaatteessa mihin tahansa lasta, nuorta tai hänen perhettään huolettavaan seikkaan. Alussa pyritään kartoittamaan mahdollisimman laajasti esim. koulua, työtä, leikkiä, vapaa-aikaa tai itsestä huolehtimista koskeva 7

8 tilanne. Hytkes pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa löytämään keinoja ja voimavaroja ongelman ratkaisemiseksi ja hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoito päättyy, kun yhdessä sovitut tavoitteet on saavutettu. Jatkotutkimukset ja -hoidot sovitaan tarpeen mukaan. Hytkesin toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön eri alojen asiantuntijoiden kanssa siten, että eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa ja pyrkivät yhdessä asiakkaan kanssa löytämään ratkaisuja vaikeuksien voittamiseksi. Moniammatillisen työskentelyn perustana on asiakkaan tarve. Hytkesin moniammatillinen tiimi kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen. Asiakkaan kanssa voidaan sopia, että työskentelyyn otetaan tarvittaessa mukaan laajempi asiantuntijaverkosto. Hytkesin kumppaneina toimivat esimerkiksi koulut ja niiden oppilashuolto, päivähoito, terveydenhuolto ja lastensuojelu. Myös yksityinen palveluntuottaja voi olla Hytkesin kumppanina esimerkiksi eroseminaarin tai tukihenkilötoiminnan järjestämisessä. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjausta tarjotaan vammaisille lapsille ja nuorille, joilla on eriasteista kehitysviivästymää tai oppimisvaikeuksia. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä perheen ja muiden lapsen kuntoutuksessa mukana olevien tahojen, kuten päiväkodin ja koulun välillä. Kuntoutusohjaaja osallistuu lapsen kuntoutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet. Kuntoutusohjaaja toimii Pikkuhyrrät -vanhempainryhmän yhdyshenkilönä. Kiertävien erityislastentarhanopettajien työ Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on kartoittaa erityisen tuen tarve päivähoidossa ja esiopetuksessa olevien lasten osalta, tukea päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstöä erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjauksessa, olla mukana lapsikohtaisten suunnitelmien laadinnassa huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa sekä olla yhteyshenkilönä eri tahojen välillä. Keskeisenä lähtökohtana on oppimisen riskitekijöiden minimointi, oppimisvaikeuksien ja niistä johtuvien kerrannaisvaikutusten ennalta ehkäisy sekä yksilöllinen kuntoutus Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (LSL 3 ). Lastensuojelutyötä ohjaava periaate on lapsen edun ensisijaisuus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapselle tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lastensuojelutoimin autetaan lasta silloin, kun puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet eivät turvaa tai vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Lastensuojelun tarve voi syntyä vanhempien tilapäisten ongelmien, päihteidenkäytön, mielenterveydellisten ongelmien tai perheen ristiriitojen vuoksi. 8

9 Joskus lapsi voi itse vaarantaa terveytensä ja kehityksensä esimerkiksi päihteidenkäytön tai rikoksiin syyllistymisen seurauksena. Lastensuojelua toteutetaan ensisijaisesti erilaisin avohuollon tukitoimin, mutta myös kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton keinoin. Avohuollon tukitoimina voidaan järjestää esimerkiksi päivähoitoa, perhetyötä, tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa sekä tukea lapsen harrastuksia ja perhettä taloudellisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen lastensuojeluyksikkö sijaitsee Tohmajärvellä. Yksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja sekä sosiaalisihteeri, erityispalvelujen päällikön virka on toistaiseksi täyttämättä. Yksikön työntekijät vastaavat lastensuojelutyöstä Keski- Karjalan alueella ja tekevät kuntakäyntejä koko toimialueella. Valtaosa lastenvalvojan tehtävistä sisältyy sosiaalityöntekijän tehtäviin. Isyyden selvittämiseen liittyviä tehtäviä hoitaa Hytkesissä työskentelevä sosiaalityöntekijä. Perhetyön ohjaus ja koordinointi kuuluvat sosiaaliohjaajan ja sosiaalisihteerin tehtäviin. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisestä lastensuojelutyöstä koko maakunnan alueella vastaa Joensuun kaupungin organisaatioon kuuluva sosiaalipäivystys. Perhetyö Perhetyö on yksi käytetyimmistä lastensuojelun avohuollon tukitoimista yhteistoiminta-alueella. Perhetyö on perheessä tehtävää tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista työtä. Perhetyöllä pyritään vahvistamaan perheen omia voimavaroja sekä tukemaan ja auttamaan perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Perhetyö aloitetaan, kun ilmenee huoli lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen toteutumisesta tai vanhempien jaksamisesta. Työskentely alkaa yhteisneuvottelulla perheen, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kesken. Tapaamisessa määritellään ja kirjataan asiakassuunnitelmaan työn tavoitteet, sisältö ja kesto perheen tarpeet huomioiden. Työskentelytapoja ovat keskustelut, arjessa ohjaaminen, neuvonta ja yhdessä tekeminen sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksessa työskentelee nykyisellään neljä perhetyöntekijää, jotka toimivat tarvittaessa kaikkien Keski-Karjalan kuntien alueella. Yksi perhetyöntekijän toimi on määräaikaisesti täyttämättä. Koulukuraattorityö Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorin tehtäviin kuuluu oppilaskohtainen työskentely, vanhemmuuden tukeminen, yhteisötason työ, opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön konsultointi sekä koulun oppilashuollolliseen työhön osallistuminen. Koulukuraattori tekee moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa, mutta erityisen tiivistä yhteistyö on lastensuojelun suuntaan. Helli-liikelaitoksessa työskentelee yksi päätoiminen koulukuraattori Kiteellä. Muiden yhteistoimintaalueen kuntien osalta koulukuraattorin tehtävät sisältyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön. 9

10 3.4. Erityispalvelujen yhteystiedot Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen erityispalvelujen yhteystiedot: Lasten ja nuorten palvelujohtaja Kiteentie 25, Kitee Lastensuojelun sosiaalityön yksikkö Kirkkotie 6, Tohmajärvi Lastensuojeluyksikön toimipiste Koulutie 1 C 11, Kitee Koulukuraattori Arppen koulu, Koulutie 3 D, Kitee Lasten ja nuorten hyvinvointikeskus Hytkes Kiteentie 27, Kitee: -Psykologit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijä, toimistosihteeri Kuntoutusohjaajat Koulutie 1 C 11, Kitee Asemantie 11, Tohmajärvi Kiertävät erityislastentarhanopettajat Päiväkoti Kieppi Opintie 3, Kitee Päiväkoti Käenpesä Takkunurmentie 7, Tohmajärvi Tarkempia yhteystietoja voi katsoa osoitteesta ja terveyspalvelukeskus Helliliikelaitos. 10

11 4. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tavoitteet ja asiakkuusprosessi Lastensuojelutyön tavoitteena on: lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ perhekeskeisen työtavan lisääminen lapsen ja perheen tarpeita vastaavien, oikea-aikaisten palvelujen saavutettavuus lasten, nuorten ja perheiden aktivointi ja osallisuuden vahvistaminen moniammatillinen työskentely asiakasperheiden kanssa Nykyinen lastensuojelulaki määrittää lastensuojelun asiakkuusprosessin aiempaa tarkemmin; asiakkuuden alkaminen ja päättyminen on säädetty selkeämmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Lapsen mahdollinen tarve erityiseen suojeluun tulee usein esille lastensuojeluilmoituksena, jonka voi tehdä myös muu henkilö kuin lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevä viranomainen. Ilmoitusvelvollisuus perustuu lastensuojelulain 25 :ään. Lastensuojeluilmoituksen saapumisen jälkeen tehdään välittömästi tilannearvio siitä, onko lapsi kiireellisen lastensuojelun tarpeessa. Tällöin lapsen tilanne on turvattava ja tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoitus. Jos lapsen tilanne ei vaadi välittömiä toimenpiteitä, ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen on seitsemän päivän aikana päätettävä, aloitetaanko ko. lapsen osalta lastensuojelutarpeen selvitys. Jos selvittäminen aloitetaan, alkaa myös lastensuojelun asiakkuus. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta ja arvioitava lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi lasta on tavattava henkilökohtaisesti. Sosiaalityöntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, mikäli tällaisen menettelyn arvioidaan lapsen ikä ja olosuhteet huomioon ottaen olevan lapsen edun mukaista. Lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi sosiaalityöntekijän tulee tarkoituksenmukaisessa laajuudessa järjestää neuvotteluja lapsen ja hänen perheensä kanssa. Sosiaalityöntekijä voi harkintansa mukaan olla tarvittaessa yhteydessä myös muihin lapselle läheisiin henkilöihin sekä eri viranomaistahoihin. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa ja siitä on laadittava kirjallinen yhteenveto. Lastensuojelun asiakkuuden vireille tulo ja alkaminen sekä lastensuojelutarpeen selvityksen eteneminen on kuvattu kaavioina liitteissä 1 ja 2. Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuttua lapselle ja hänen huoltajalleen on ilmoitettava lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Tavallisimmin asiakkuus jatkuu avohuollon asiakkuutena. 11

12 Lastensuojelulain 34 mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja hänen läheistensä kanssa. Lastensuojelun avohuollon tukitoimia kuvataan liitteessä 3. Asiakassuunnitelmaan perustuvien päätösten mukaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimina voidaan järjestää erilaisia palveluja lapsen ja hänen perheensä tukemiseksi. Nykyisessä lastensuojelulaissa avohuollon tukitoimet on määritelty aiempaa tarkemmin. Avohuollon tukitoimia voivat olla tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä tukihenkilö tai tukiperhe lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut perhetyö koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistystoiminta muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä aika, jolloin suunnitelmaa tarkistetaan. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, mutta vähintäänkin kerran vuodessa. Asiakassuunnitelman sisältöä kuvataan liitteessä 4. Lastensuojelulaissa lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää sijaisperhehoitona, perhekotihoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen ja hänen läheistensä kanssa työskennellään asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Huostassapito lakkaa lapsen täysi-ikäistyessä tai kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole. Jälkihuollolla tarkoitetaan nuoren tukemista esim. itsenäiseen asumiseen, työllistymiseen ja yleensäkin elämänhallintaan liittyvissä asioissa sijaishuollon päätyttyä siihen saakka, kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuolto perustuu asiakassuunnitelmaan. Kiireellistä sijoitusta, huostaanottoa ja sijaishuoltoa kuvataan kaaviona liitteessä 4. Lastensuojelun asiakkuusprosessi esitetään kootusti kuviossa 2. 12

13 LASTENSUOJELUN ASIAKKUUSPROSESSI Peruspalvelut ja läheisverkosto Tavoitteet: - Varhainen puuttuminen - Ennalta ehkäisy 1. Tilanteen arviointi 1. Yksilöllisen asiakassuunnitelman mukainen työskentely Huolen esiintulo 2. Lastensuojelutarpeen selvitys 2. Arviointi ja muutostarpeiden huomiointi 3. Lastensuojelu asiakkuuden alkaminen 3. Lastensuojeluasiakkuuden päättyminen Lastensuojelupalvelut Moniammatillinen asiantuntijaverkosto Kuvio 2. Lastensuojelun asiakasprosessi 13

14 5. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve yhteistoiminta-alueella Seuraavassa esitellään keskeiset lastensuojelun tarvetta ilmentävät luvut Keski-Karjalan yhteistoimintaalueella vuodelta Lastensuojeluilmoitukset: 0-17-vuotiaat Kitee 89 Kesälahti 19 Rääkkylä 32 Tohmajärvi 78 yht. 218 Lastensuojelun perhetyön asiakkaina olleet lapset: Kitee 34 Kesälahti 26 Rääkkylä 15 Tohmajärvi 36 yht. 111 Koulukuraattorityö: 0-17-vuotiaat Kitee 159 Huostaanotetut 0-17-vuotiaat: yhteensä 25 Avohuollon asiakkuudet (0-17 vuotiaat) vuoden aikana: Kitee 44 Kesälahti 54 Rääkkylä 21 Tohmajärvi 51 yht. 170 Asiakkuuksiin sisältyvät myös perhetyön asiakkuudet. Lastenvalvonta: 0-17-vuotiaat Kitee 163 Kesälahti 57 Rääkkylä 76 Tohmajärvi

15 yht. 436 Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet nykyisen lastensuojelulain voimaan tulon myötä. Lastensuojelulaissa on säädetty varsin laajasta ilmoittamisvelvollisuudesta eri ammattiryhmien edustajille, mikäli nämä tehtävässään saavat tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (LSL 25 ). Yhteistyötahoille on korostettu ilmoittamisvelvollisuuden ensiarvoista merkitystä, jotta lastensuojelun apua tarvitsevan lapsen tilanne tulee lastensuojelun tietoon. Entisen Pohjois-Karjalan läänin alueella oli lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa vuonna 2008 yhteensä 7654 lasta ja nuorta, 5,2 % alaikäisistä. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettu 1951 lasta ja nuorta, joista 1245 huostaan otettuina tai kiireellisesti sijoitettuina. (Aluehallintovirasto 2009, s. 30). Vuoden 2009 aikana Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven alueella oli lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa 170 lasta ja nuorta, 5,09 % alaikäisistä. Huostaan otettuja tai kiireellisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria oli alueella vuoden lopussa yhteensä 25. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksessa työskentelee päätoiminen koulukuraattori vain Kiteellä. Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa koulukuraattorille kuuluvia tehtäviä hoitavat lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Lastenvalvojan puoleen käännytään lapsen syntymän jälkeen isyyden vahvistamiseksi, mikäli lapsen vanhemmat eivät elä avioliitossa. Huolto-, tapaamis- ja elatussopimusten laadinta tulee ajankohtaiseksi vanhempien avo- tai avioeron seurauksena, jolloin lastenvalvoja vahvistaa em. lasta koskevat sopimukset. Lastenvalvojan työ ei suoranaisesti indikoi lastensuojelun tarvetta, mutta aika ajoin erotilanteisiin liittyvä problematiikka näyttäytyy myös lastensuojelullisena huolena. 15

16 6. Lastensuojelutyön kehittämisen painopistealueet Lastensuojelutyön kehittämisen painopistealueina Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella ovat: 1. Varhainen puuttuminen 2. Työskentelyn painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön ja intervention oikea-aikaisuus 3. Viranomaisyhteistyön säännönmukaistaminen 4. Lastensuojelutarpeen selvitysten laatiminen määräajassa 5. Ammatillisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat 1.Varhainen puuttuminen Lapsen olosuhteisiin liittyvien ongelmien havaitseminen ja tunnistaminen sosiaalija terveydenhuollon peruspalveluissa sekä koulussa, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimessa, seurakunta- ja järjestötoiminnassa ym. Asiakkuuteen ohjaaminen sekä tarvittaessa tiedon siirtäminen lastensuojeluun. Varhaisen havaitsemisen ja tunnistamisen teemojen huomioiminen koulutussuunnitelmassa Päivähoidon terveysneuvonnan ja erityispalvelujen päälliköt Viranhaltijat, työntekijät Vastuutaho Hallintokuntien johtajat Aikataulu Mittari Koulutuksiin osallistuminen. Yhteydenotot, lastensuojeluilmoitukset. Valtakunnalliset kyselyt ja tilastot. 16

17 Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat Vastuutaho Aikataulu Mittari 2. Työskentelyn painopisteen siirtäminen korjaavasta ehkäisevään työhön Neuvolan perhetyön käynnistäminen. Lastensuojelun perhetyön vakanssien säilyttäminen ja täyttäminen Sosiaalityön virkojen tarkoituksenmukainen täyttäminen. Koulukuraattorityön laajentaminen koko yhteistoiminta-alueelle. Nykyisillä työntekijäresursseilla neuvolan perhetyön aloittaminen tai koulukuraattoritoiminnan laajentaminen ei ole mahdollista vaan tarvitaan lisäresursseja. - Perhetyössä on täyttämättä yksi perhetyöntekijän toimi. - Erityispalvelujen päällikön virka on niinikään täyttämättä. - Lastensuojeluyksikköä perustettaessa tarkoitus oli kokemusten perusteella arvioida, riittääkö yhteensä 4 virkaa sekä lastensuojelun että lastenvalvonnan hoitamiseen vai ryhdytäänkö neuvottelemaan esim. lastenvalvojan työpanoksen ostamisesta. Liikelaitoksen johtaja Lasten ja nuorten palvelujohtaja Erityispalvelujen päällikkö Virkojen ja toimien määrä, täyttöaste ja kohdentaminen. 17

18 Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat Vastuutaho Aikataulu Mittari 3. Viranomaisyhteistyö Konsultaatiomahdollisuuksien luominen ja yhteydenottokynnyksen madaltaminen. Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijaryhmän perustaminen. Neuvolan, päivähoidon ja erityispalvelujen asiakasyhteistyöryhmä n perustaminen. Koulun, nuorisotoimen, srk:n ym. tarpeellisten tahojen kutsuminen yhteistyöryhmään tarpeen mukaan. Tavoitettavuuden varmistaminen Yhteistyöryhmien toiminnan merkityksen tunnistaminen ja työskentelyyn osallistumisen mahdollistaminen Hallintokuntien johtajat Lasten ja nuorten palvelujohtaja Erityispalvelujen, päivähoidon ja terveysneuvonnan päälliköt Yhteydenotot. Ryhmien säännölliset kokoontumiset. 4. Lastensuojelutarpeen selvitysten laadinta Selvitysten laatiminen lakisääteisessä määräajassa (3 kk). KS. kohta 2 Liikelaitoksen johtaja Lasten ja nuorten palvelujohtaja Laaditut selvitykset, tilastot. Erityispalvelujen päällikkö 18

19 Teema Toimenpide Tarvittavat voimavarat Vastuutaho Aikataulu Mittari 5.Henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Rekrytointiin panostaminen. Työskentelyolosuhteiden ja työhyvinvoinnin varmistaminen esim. työjärjestelyjen avulla. Työn kuormittavuuden tasaaminen. Tarkoituksenmukainen ja riittävä virkarakenne. KS. kohta 2 Esimiestyön varmistaminen. Työterveyshuollon palvelujen saatavuus. Liikelaitoksen johtaja Lasten ja nuorten palvelujohtaja Erityispalvelujen päällikkö Sairauspoissaolot, vaihtuvuus, työhyvinvointikyselyt, kehityskeskustelut, henkilöstön kuuleminen. 7. Suunnitelman arviointi ja seuranta Lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskevan suunnitelman arviointia varten nimetään arviointiryhmä, joka raportoi suunnitelman toteutumisesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä Keski- Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Arviointiryhmään kuuluvat Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen edustajina liikelaitoksen johtaja, lasten ja nuorten palvelujohtaja ja erityispalvelujen päällikkö sekä tilaajakeskuksen edustajana hallinto- ja kehittämispäällikkö. Seuraavaa valtuustokautta koskeva suunnitelma laaditaan vuoden 2013 aikana. Liitteet: Liite 1: Lastensuojelun asiakkuuden vireilletulo ja alkaminen Liite 2: Lastensuojelutarpeen selvitys Liite 3: Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Liite 4: Kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja sijaishuolto Lähteet Aluehallintovirasto: Peruspalvelujen tila Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen peruspalvelujen arviointi. Rimpelä, Matti 2008: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa P. Moisio, S. Karvonen, J. Simpura, M. Heikkilä (toim.). Suomalaisten hyvinvointi Stakes. Stakesin tilastot Stakes. Taskinen, Sirpa 2007: Lastensuojelulaki. Soveltamisopas. Oppaita 65. Stakes. 19

20 Lastensuojelun asiakkuuden vireille tulo ja alkaminen Vireille tulo 26 1 momentti 12 vuotta täyttänyt lapsi tai huoltaja ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun hakeakseen lastensuojelun palveluja Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä saa muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta esimerkiksi jonkin sosiaalipalvelun tai etuuden hakemisen yhteydessä Lastensuojeluilmoituksen perusteella 26 2 ja 3 momentti Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä selvittää välittömästi kiireellisen lastensuojelun tarpeen ja tarvittaessa toteuttaa kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet. Lastensuojelun asiakkuus alkaa. 26 2ja 3 momentti Sosiaalityöntekijä ratkaisee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä vireille tulosta, onko ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvitykseen. Kun selvitys päätetään tehdä, lastensuojelun asiakkuus alkaa. Vain hyvin poikkeuksellisesti lastensuojeluilmoitus voidaan katsoa aiheettomaksi. Tällöin asiakkuus ei ala. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista (25 4 momentti) ja niiden sisällöstä. Rekisteriin kirjataan kaikki vireille tulon aikaiset toimet. Lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Velvoite ylläpitää ja laatia 33 :n mukaisia asiakirjoja alkaa asiakkuuden alkaessa. 33 :n mukaan kirjaamisvelvoite asian vireille tulosta lähtien. Merkintä asiakkuuden alkamisesta tehdään lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin. Tieto lastensuojeluilmoituksesta tai muusta vireille tulotavasta merkitään lapsen asiakirjoihin. Kaikki vireille tulon aikaiset merkinnät siirretään asiakirjoihin. Ilmoitus asiakkuuden alkamisesta annetaan huoltajalle ja lapselle. Merkitään, milloin, kenen toimesta ja kenelle tieto on annettu Vastaavasti kirjataan syyt tietojen antamatta jättämisestä (asiakaslaki 11 ). Lastensuojelutarpeen selvitys (27 ) tehdään ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Lastensuojelutarpeen selvityksessä arvioidaan lapsen tilannetta ja tarpeita suhteessa huoltajien ja muiden kasvatuksesta vastaavien henkilöiden ja kasvuympäristön mahdollisuuksiin vastata niihin. Erityisesti arvioidaan heidän kykynsä huolehtia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista ja kehitystason mukaisesta huolenpidosta ja kasvatuksesta. Painopisteen tulisi olla arkielämän olosuhteisen, riskien ja selviytymistä tulevien tekijöiden tarkastelussa. Sosiaalityöntekijä voi olla tarvittaessa yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin ja lapsen kanssa työskenteleviin viranomaisiin ja tarvittaessa konsultoida asiantuntijoita. Lastensuojelutarpeen selvityksestä laaditaan yhteenveto, josta ilmenevät selvityksen lähtökohdat, selvityksen tekeminen: tapaamisten ajankohdat, ketä osallistunut, käytetyt menetelmät, tehdyt havainnot, muilta tahoilta pyydetyt lausunnot tai muut selvitykset, sekä lapsen, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden näkemykset tilanteesta. Selvityksen tekemisestä vastaavan sosiaalityöntekijän on otettava kantaa siihen, onko lastensuojelun tarvetta vai ei. Jos lastensuojelun tarvetta, annetaan huoltajalle ja lapselle ilmoitus asiakkuuden jatkumisesta, kuitenkin ottaen huomioon, mitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Lupa lääkärin tai muu asiantuntijan suorittamaan tutkimukseen haetaan hakemuksella hallintooikeudelta (28 ), mikäli vanhemmat eivät anna lupaa lapsen tutkimiseen. Lupa annetaan määräajaksi. Lastensuojelun tarvetta ei ole. Asiakkuus päättyy. Annetaan ilmoitus huoltajalle ja lapselle. kuitenkin ottaen huomioon, mitä asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 :ssä säädetään. Laaditaan asiakassuunnitelma yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Toteutetaan avohuollon tukitoimia ja annetaan tai järjestetään muuta tukea tai palvelua. Lastensuojelun tarvetta ei enää ole. Asiakkuus päättyy.

21 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS LIITE 2 HUOLEN ESIINTULO: Lapsi Perhe Perheen ulkopuolinen taho Sosiaalityöntekijän päätös lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS: Alkutapaaminen Lapsen tapaamiset Vanhempien tapaamiset Verkostot/Läheisneuvonpito Kirjallinen yhteenveto Yhteenveto tapaaminen Lastensuojeluasiakkuus jatkuu MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Lastensuojeluasiakkuus päättyy

22 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET LIITE 3 AVOHUOLLON TUKITOIMET LSL Päätös lastensuojelun asiakkuudesta 2. Tarve lastensuojelun tukitoimiin Tavoite: Lapsen kuuleminen Lapsen terveyden ja kehityksen sekä hoidon ja huolenpidon edistäminen ja turvaaminen Vanhemmuuden tukeminen Sisältö: Ohjaus, neuvonta ja tukeminen Tukihenkilö/ tukiperhe Taloudellinen tuki Hoito- ja terapiapalvelut Perhetyö Perheen sijoittaminen perhe- tai laitoshoitoon Muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet Asiakassuunnitelma ja päätös tukitoimista Avohuollon tukitoimien vaikuttavuuden arviointi Päätös lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta (Huostaanotosta ja sijaishuollosta) Päätös lastensuojeluasiakkuuden päättymisestä

23 KIIREELLINEN SIJOITUS, HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO LIITE 4 KIIREELLINEN SIJOITUS LSL 38 SIJAISHUOLTO Välitön uhka lapsen terveydelle ja kehitykselle HUOSTAANOTTO LSL 40 Vakava uhka lapsen terveydelle ja kehitykselle Puutteet lapsen hoidossa ja huolenpidossa Avohuollon tukitoimien riittämättömyys Huostaanotto ja sijaishuolto lapsen edun mukaista Asianosaisten kuuleminen Voimassa toistaiseksi Vaihtoehdot: Sijaisperhe Ammatillinen perhekoti Lastensuojelu laitos Asiakassuunnitelma: 1. Yhteistyö lapsen ja hänen läheistensä kanssa 2. Tavoitteiden määrittely 3. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi 4. Tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta 5. Muutostarpeiden huomiointi 6. Yhteydenpidon turvaaminen lapsen läheisiin HUOSTAANOTON PÄÄTTYMINEN LSL 47 Huostaanoton ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole Lapsi täysi-ikäinen Jälkihuoltovelvoite 21-ikävuoteen saakka (LSL 75 )

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelu tutuksi

Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ. Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste

HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ. Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste Herttoniemi Itäkeskus toimipiste alueena Alueellamme asuu n. 80.000

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström VIP Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä Ylöjärvi lukuina 2017 Asukkaita 33 000, alle 15-v. 21,8 % (koko väestö 16,2%) Lasten- ja nuorisopsykiatrian (PSHP) kysyntä ja hyväksytyt

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 ja 11.3.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén Perheiden palvelujen asiakasprosessi 27.5.2016 Ritva Olsén PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen integraatio Yhteinen neuvonnan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 12.2.2013

Helsingin kaupunki 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 12.2.2013 Helsingin kaupunki 1 (8) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikemuutoksista sosiaali- ja terveysvirastoon HEL 2013-000126 T 01 00 02

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot