ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA"

Transkriptio

1 ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA JATKOSELVITYS EL Johanna Rellman Ohjausryhmä: johtaja Matti Lehto, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Selvitysraportti 2012: 1

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. Jatkoselvityksen taustaa ja tavoitteet 3 2. Jatkoselvitykseen valitut erikoisalat ja työsuunnitelma 4 3. Selvityksen tausta-aineisto 5 4. Tampereen yliopiston erikoistuvat lääkärit koulutusaloittain 8 5. Erikoisalakohtaiset arviot a. fysiatria 10 b. keuhkosairaudet ja allergologia 12 c. lastenpsykiatria 14 d. naistentaudit ja synnytykset 16 e. neurologia 18 f. nuorisopsykiatria 20 g. patologia 22 h. psykiatria 24 i. radiologia 26 j. reumatologia 28 k. syöpätaudit 30 l. lastentaudit (suppea selvitys) Selvityksen yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset 33 2

3 JATKOSELVITYKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Taustaa Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erva-alueella selvitys valmistui v Selvityksen tekemisestä päätti lääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta Tampereen yliopiston ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien aloitteesta ja selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoislääkäritilanteesta ja erikoisalakohtaisesta lääkärien määrän kehityksestä vuoteen Erikoislääkärityövoiman riittävyyttä selvitettiin suhteessa erikoisalojen ylilääkärien arvioon tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta ja tilastotietoina käytettiin Lääkäriliiton tietokantoja, Tampereen yliopiston tutkintotietoja sekä erityisvastuualueen ylilääkäreiltä kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Lisäksi 11 erikoisalan koulutusvastuuhenkilöt (professorit) haastateltiin. Selvitysraportti 2012 keskeisimmät johtopäätökset: - Nykyinen erikoislääkärien koulutusmäärä riittää kokonaisuutena korvaamaan Tays:n erva-alueelta eläköityvät erikoislääkärit. Useille sairaalaerikoisaloille on kuitenkin kehittymässä merkittävä erikoislääkäripula, sillä 30 % Tampereen yliopiston erikoislääkäritutkinnoista on yleislääketieteen ja työterveyshuollon tutkintoja. - Vaikeimmassa tilanteessa erikoislääkärien riittävyyden osalta ovat fysiatria, keuhkosairaudet, naistentaudit ja synnytykset, psykiatria sekä reumatologia. Psykiatriaa uhkaa Tays:n erva-alueella tulevaisuudessa jopa 50 erikoislääkärin vaje. - Erva-alueen keskussairaaloissa on tällä hetkellä kirurgisia aloja lukuun ottamatta lähes kaikilla muilla aloilla merkittävä osa erikoislääkärivirkoja täyttämättä rekrytointivaikeuksien vuoksi. Jatkoselvityksen tavoitteet Erva-alueen johtoryhmän kokouksessa 5/2013 tehtiin päätös erikoislääkärikoulutuksen jatkoselvityksestä, jonka tekijäksi pyydettiin erikoislääkäri Johanna Rellman. Jatkoselvityksen tavoitteeksi asetettiin löytää konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joilla erikoislääkärikoulutuksen määrää voitaisiin lisätä niillä erikoisaloilla, joissa em. raportin perusteella on odotettavissa merkittävin erikoislääkäripula. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin tarkastella kunkin erva-alueen keskussairaalan (Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki) erikoislääkäritilannetta ja paikallisia ongelma-aloja lääkärien riittävyyden osalta ja löytää näihin ratkaisukeinoja. 3

4 JATKOSELVITYKSEEN VALITUT ERIKOISALAT JA TYÖSUUNNITELMA Jatkoselvityksen ohjausryhmäksi sovittiin johtaja Matti Lehto ja johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki. Selvitysraportin tilastot lääkärimäärän ja tutkintotietojen osalta päivitettiin vastaamaan tilannetta lääkärien asuinpaikan mukaan siten, että Tyksin erva-alueeseen liittynyt Vaasan shp jätettiin tilastoista pois. Lisäksi huomioitiin valtakunnalliset ennusteet erikoisalojen lääkäritilanteesta ja sen kehityksestä muiden alueellisten selvitysraporttien perustella ja mm. TAY:n erikoistumisohjelmiin ilmoittautuneiden määrät 9/2013 sekä KT:n tiedot lääkärivajeesta erikoisaloittain. Tämän päivityksen perusteella jatkoselvityksen kohteeksi valikoituivat seuraavat erikoisalat: Fysiatria, keuhkosairaudet, lasten- ja nuorisopsykiatria, naistentaudit, neurologia, patologia, psykiatria, radiologia, reumatologia ja syöpätaudit. Lisäksi selvitystyön tekijä keskusteli lastentautien koulutusvastaavan ja yliopistosairaalan lastentautien ja lastenneurologian ylilääkärin kanssa lastentautien tilanteesta, koska jatkoselvitystyön edetessä tuli esiin lastentautien erikoislääkäritutkintojen määrän väheneminen Tampereen yliopistossa viime vuosina sekä erityisesti avohoitopediatrien kasvava tarve. Lastentautien tilanne on esitelty jatkoselvityksen s. 32. Työsuunnitelma laadittiin ohjausryhmän kanssa: 1. Jatkoselvitykseen valikoituneiden erikoisalojen koulutuksen kehittämiskohteita pyritään tunnistamaan haastattelemalla kultakin erikoisalalta vähintään kahta ylilääkäriä sekä yliopisto- että keskussairaaloista (syys-lokakuu 2013). 2. Ylilääkäreiltä kerätään toimenpide-ehdotuksia ja ideoita lääketieteen LL-koulutuksen ja erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseksi. 3. Ideoita erikoisalan hokuttelevuuden lisäämiseksi kysytään myös ko. alan erikoistuvilta lääkäreiltä ja lääketieteen opiskelijoilta sekä erikoisalayhdistyksiltä (syyskuu). 4. Jatkoselvityksessä mukana olevien erikoisalojen professoreilta pyydetään tarvittaessa tarkennettuja ehdotuksia toimenpiteistä koulutuksen lisäämiseksi. 5. Kunkin keskussairaalan paikallista tilannetta kokonaisuutena tarkastellaan työkokouksessa johtajaylilääkärien kanssa. Työsuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Jatkoselvityksen ohjausryhmä kokoontui selvitystyön aikana kolme kertaa ja selvitys päätettiin esitellä Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen alueelliselle neuvottelukunnalle

5 JATKOSELVITYKSEN TAUSTA-AINEISTO Tays erva-alueen sairaanhoitopiirien erikoislääkärimäärät Sairaalakohtaisissa tilastoissa ovat mukana kaikki sekä täysiaikaiset että osa-aikaiset erikoislääkärit (yl, ayl, oyl, ol, el). Sukupuoli Sairaanhoitopiiri Miehet Naiset Yhteensä Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Jatkoselvitykseen valikoituneet erikoisalat eroavat toisistaan erikoislääkärien työskentelypaikan osalta. Patologian ja syöpätautien erikoislääkärit työskentelevät lähes yksinomaan erva-alueen sairaaloissa (patologit pääosin liikelaitoksissa). Naistentautien erikoisalalla yksityissektori on merkittävä työllistäjä, samoin neurologiassa, reumatologiassa ja radiologiassa. Psykiatristen erikoisalojen lääkäreistä merkittävä osa työskentelee avohoidossa (mielenterveystoimistot ja yksityissektori) ja fysiatrien työllistäjiä ovat mm. kuntoutuslaitokset ja työterveyshuolto. 5

6 6

7 Erikoisalojen työllisyystilanne Merkittävin erikoislääkärivaje julkisissa sairaaloissa on psykiatristen alojen lisäksi keuhkosairauksissa ja neurologiassa. Hyksin erva-alueella sairaaloiden lääkärivaje on huomattavasti muuta maata pienempi, mutta sielläkin merkittävä keskussairaaloiden osalta. 7

8 TAMPEREEN YLIOPISTO ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT KOULUTUSALOITTAIN TUTKINTO Erikoislääkärin tutkinto 5 v. Erikoislääkärin tutkinto 6 v. opintooikeus KOULUTUSOHJELMA opiskelijat ilmoittautuneet opiskelijat Fysiatria Geriatria Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Liikuntalääketiede Oikeuslääketiede Patologia Perinnöllisyyslääketiede Silmätaudit Syöpätaudit Terveydenhuolto v. TUTKINTO-OPISKELIJAT YHT Anestesiologia ja tehohoito Endokrinologia Gastroenterologia Gastroenterologinen kirurgia Ihotaudit ja allergologia Infektiosairaudet Kardiologia Keuhkosairaudet ja allergologia Kliininen farmakologia ja lääkehoito Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen hematologia Käsikirurgia Lastenkirurgia Lastenneurologia Lastenpsykiatria Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Nefrologia Neurokirurgia Neurologia Nuorisopsykiatria Oikeuspsykiatria 0 0 Ortopedia ja traumatologia Plastiikkakirurgia Psykiatria Radiologia Reumatologia Sisätaudit

9 Suu- ja leukakirurgia 1-1 Sydän- ja rintaelinkirurgia Työterveyshuolto Urologia Verisuonikirurgia Yleiskirurgia Yleislääketiede v. TUTKINTO-OPISKELIJAT YHT KAIKKI ERIKOISTUVAT YHTEENSÄ Joillakin erikoisaloilla opinto-oikeuden saaneita on merkittävästi läsnä olevaksi ilmoittautuneita enemmän ja tämä tulee huomioida taulukkoa tarkasteltaessa. Opinto-oikeus ei poistu, vaikka erikoistuva esim. vaihtaisi alaa. Koulutusohjelmaan läsnäolevaksi ilmoittautuneiden lääkärien määrä ennustaa varsin hyvin vuosittaista tutkintojen määrää, joka on n % ilmoittautuneiden määrästä. Esim. keuhkosairauksien erikoistumisohjelmasta valmistunee siis 1-2 erikoislääkäriä vuosittain (10 ilmoittautunutta). 1/3 Tampereen yliopistossa erikoislääkäritutkinnon suorittavista sijoittuu töihin oman erva-alueen ulkopuolelle, pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Tampereen seutu houkuttelee kuitenkin yli 10 % muista yliopistoista valmistuvista erikoislääkäreistä. Helsingin yliopistossa tutkintonsa suorittavat erikoislääkärit sijoittuvat lähes täysin omalle ervaalueelleen. 9

10 FYSIATRIA Suomessa oli v alussa yhteensä 171 työikäistä fysiatrian erikoislääkäriä. Heistä 25 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Fysiatrian erikoislääkärien eläkepoistuma on tulevaisuudessa erikoisaloista suurimpia: valtakunnallisesti jopa 70 % nykyisistä erikoislääkäreistä saavuttaa eläkeiän (65 vuotta) v mennessä. Tays-ervaalueella eläkepoistuma on 1-2 erikoislääkäriä/vuosi ja valtakunnallinen poistuma n. 9/vuosi. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Kaikista Suomen lääketieteen koulutusyksiköistä on v valmistunut yhteensä 69 fysiatrian erikoislääkäriä eli keskimäärin 6 erikoislääkäriä/vuosi. Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: FYSIATRIA Helsinki 23 Kuopio 14 Oulu 3 Tampere 5 Turku 6 51 TAY:n, OY:n ja TY:n erikoistumisohjelmiin ilmoittautuneiden määrä on huomattavan pieni eikä tutkintojen määrällä pystytä korvaamaan alalta eläköityviä, vaikka monet fysiatrit jatkavatkin työuraansa 65 ikävuoden jälkeen. 10

11 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Nykyisen erikoislääkärikunnan ikärakenne on seurausta mm. siitä, että fysiatriaan erikoistutaan usein vasta vanhemmalla iällä esim. pitkän terveyskeskus- tai kuntoutuslääkärityön jälkeen ja erikoistumispaikkoja on vähän. 2. Erikoisala kärsii negatiivisesta mielikuvasta vain kroonisia selkäpotilaita hoitavana ja lausuntoja tekevänä alana. Käytännön lääkärintyössä opiskelijat törmäävät tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen vuoreen. 3. Kouluttajaresurssit ovat vähäiset sekä yliopisto- että keskussairaaloissa ja alan professuuri puuttuu. 4. TAY:ssa tules-kuntoutuksen opetus Päijät-Hämeen KS:ssa on saanut hyvää palautetta, mutta muutoin opiskelijoiden käsitys fysiatrin työstä jää kapeaksi. Lääkärimäärät ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 3 (3 virkaa) 2 (2 virkaa) 3 (4 virkaa) 3 (5 virkaa) Erikoistuvat - 2 (3 virkaa) 2 (1 virka) 3 (ei virkoja) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Erikoisalan tunnettavuuden lisääminen: Mitä on fysiatria? - tietoiskut. Erikoisala ilman päivystysvelvollisuutta, mahdollisuus "toimenpidefysiatriaan" ja toisaalta laajaan kuntoutuskentällä toimimiseen. - Tule-ongelmien käsittely perusopinnoissa kokonaisuutena ortopedian-fysiatrian-reumatologian yhteismeetinkeinä, vrt. Selkäkeskusten toiminta. - Fysiatrian opintokokonaisuuden laajentaminen PHSOTEY:n kouluttajaresurssien (mm. tules-kuntoutuksen professuuri) avulla. Suoraa ohjautumista perusopintojen jälkeen erikoisalalle tuettava: 1. Koulutusputkien rakentaminen yksilöllisesti sekä Taysissa että keskussairaaloiden oppimiskeskuksissa, joissa riittävä kouluttajaresurssi (väh. 4 erikoislääkäriä) vuoden koulutusoikeus oppimiskeskuksiin sisältäen esim. fysiatrian pkl:lla, kuntoutustutkimuspoliklinikalla, kuntoutusosastolla ja kipupoliklinikalla toimimisen ja osallistumisen TAY:n tai muiden yliopistosairaaloiden videokoulutuksiin. 3. Erikoistuvien lääkärien virkojen perustaminen jatkossa em. keskuksiin ja fysiatrian professuurin perustaminen tukemaan erikoistumiskoulutuksen organisointia ja ohjausta. 4. Erikoistumiskoulutukseen soveltuvien kuntoutuslaitosten arviointi; opinto-oppaan tiedot vanhentuneet. Kuntoutuksellisen näkemyksen lisääminen koulutuksessa. 5. Aktiivinen rekrytointi alalle työterveyshuollon ja yleislääketieteen reunapalvelujen kautta. 6. Ylilääkärien ja koulutusvastaavan suorat yhteydenotot erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneisiin. 7. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: vähintään 2/vuosi. 11

12 KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA Suomessa oli v alussa yhteensä 204 keuhkosairauksien erikoislääkäriä. Heistä 40 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläkepoistuma on tulevina vuosina Tays-ervassa n. 2 erikoislääkäriä/vuosi ja koko Suomessa n. 8/vuosi. Lähes 14 % alan erikoislääkäriviroista on julkisessa terveydenhuollossa täyttämättä. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Helsingin yliopiston vuosituotos on 2000-luvulla ollut keskimäärin 3 keuhkolääkäriä ja muiden yliopistojen 1 keuhkolääkäri vuosittain. Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA Helsinki 18 Kuopio 5 Oulu 11 Tampere 8 Turku Keuhkosairauksien erikoistumisohjelmissa on huomattavan vähän ilmoittautuneita koko Suomessa. 12

13 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Keuhkosairauksien erikoislääkäritutkintomäärä on ollut valtakunnallisesti selvässä laskussa 2000-luvulla. TAY:ssa voidaan tutkintomäärien kuitenkin sanoa romahtaneen v.2006 jälkeen. 2. Keskeinen useiden tahojen esiin tuoma ongelma on ollut TAY:n koulutusvastaavan passiivisuus koulutusohjelman kehittämisessä. Mm. erikoistuvien meeting-ohjelmasta vastaaminen, välipäätösten antaminen ja koulutussopimusten kehittäminen ovat olleet puutteellisia. 3. Työterveyshuollon vetovoima heijastuu keuhkosairauksiin erikoistuvien vähenemisenä. Suurin osa sairaaloiden erikoislääkäreistä on osa-aikaisia. 4. LL-perusopetus keskittyy liikaa astma/copd/pneumoniaan, jolloin kuva keuhkolääkärin työstä jää kapeaksi. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 5 (5 virkaa) 16 (18 virkaa) 4 (6 virkaa) 4 (8 virkaa) Erikoistuvat 2 (1 virka) 5 (4 virkaa) 1 (1 virka) 1 (ei virkoja) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Keuhkosairauksien kliininen jakso sijoittuu 5. opintovuoden keväälle ja 6. vuoden syksyyn, jolloin opiskelijat ovat jo pitkällä kliinisessä opiskelussa ja aktiivinen rekrytointi erikoisalalle on mahdollista. - Toimenpideopetuksen lisääminen ja akuuttilääketieteen hyödyntäminen opetuksessa. 1. Velvoite koulutusvastaavalle TAY:n erikoistumiskoulutusohjelman uudistamisesta valmistumassa olevien auditointisuositusten mukaiseksi ja koulutusyhteistyösopimusten laatimisesta keskussairaaloiden kanssa. 2. Erikoistuvien erva-virat, joiden rahoitus EVO-rahoista ja kohdentaminen sinne, missä kouluttajaresurssia: Kanta-Hämeen koulutus- ja rekrytointimalli myös muihin keskussairaaloihin. 3. Yliopistoklinikan ja keskussairaalan yhteiset kouluttajalääkärit motivoivalla palkkauksella vahvistamaan keskussairaalan erikoistuvien ohjausta ja tutkimustyötä. 4. 2,5-3 v keskussairaalapalvelun hyväksyminen eriytyvään koulutukseen mikäli koulutussisältö yliopistosairaalaa vastaava (Seinäjoella osa-aikainen professuuri). 5. Erikoislääkärikoulutuksesta vastaavan koulutuskoordinaattorin nimeäminen YO-klinikan erikoislääkärikunnasta. 6. Sisätautialan palvelun suunnitteleminen motivoivaksi; sisällön suunnittelu keuhko- ja sisätautikouluttajien sekä erikoislääkärikoulutuskoordinaattorin yhteistyönä. 7. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 3-4/vuosi. 13

14 LASTENPSYKIATRIA Suomessa oli v alussa yhteensä 225 lastenpsykiatrian erikoislääkäriä. Heistä 55 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Alan eläkepoistuma on tulevina vuosina Tays-ervassa n. 2 erikoislääkäriä/vuosi ja koko Suomessa 9-10/vuosi. Valtakunnallisesti n. 60 % alan erikoislääkäreistä eläköityy v mennessä ja 14 % erikoislääkärinviroista on julkisessa terveydenhuollossa täyttämättä. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Kaikista Suomen lääketieteen koulutusyksiköistä on v valmistunut yhteensä 112 lastenpsykiatrian erikoislääkäriä eli n. 10 erikoislääkäriä/vuosi. Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: LASTENPSYKIATRIA Helsinki 40 Kuopio 13 Oulu 18 Tampere 8 Turku Tampereen yliopiston erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneiden määrä on vähäinen verrattuna muiden yliopistojen opiskelijamääriin. 14

15 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Lastenpsykiatrian nykyinen erikoislääkärikunta on keskittynyt yliopistosairaalapaikkakunnille. Osa-aikaiset työsuhteet ovat sairaaloissa yleisiä ja ostopalveluja käytetään paljon. 2. Sekä yliopistopaikkakunnalle asettuneet että keskussairaaloissa työskentelevät haluaisivat suorittaa koko erikoistumisen paikkakuntaa vaihtamatta. Kouluttajaresurssien puute keskussairaaloissa on estänyt aiemmin käytössä olleen satelliittikoulutuksen. 3. Alalla on pitkät erikoistumisajat mm. vahvasta naisvaltaisuudesta johtuen. Ala vaatii elämänkokemusta ja kiinnostaa lähinnä vanhempia opiskelijoita, joita nykyisillä opiskelijakursseilla on vähän. 4. Lastenpsykiatrian osuus psykiatrian perusopetuksessa on niukka (2 op) ja keskittyy liikaa raskaaseen lastenpsykiatriaan. Lastenpsykiatrisen hoidontarpeen määrittely ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen on vaikeaa ja lääkärin asema hoidon kokonaisuudessa tulisi arvioida. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 4 (4 virkaa) 20 (19 virkaa) 3 (5 virkaa) 2 (5 virkaa) Erikoistuvat 1 (1 virka) 8 (8 virkaa) - 2 (ei virkoja) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Lastenpsykiatrisen perusterveydenhuollon osuuden lisääminen perusopetuksessa; mikä on normaalia? - Kriittisyys: tarvitaanko lasten ongelmien ratkaisemisessa erikoissairaanhoitoa vai riittävätkö vahvistetut perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut? 1. Pakollisen yliopistopalvelujakson lyhentäminen 6-12 kk (vrt. psykiatria) ja toisaalta yliopistosairaalalle mahdollisuus toteuttaa koulutus yliopistosairaalassa 6 kk keskussairaalajaksolla. Edellyttää vähint. 4 erikoislääkärikouluttajaa/yksikkö ja yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa rakennetun koulutussuunnitelman. 2. Erikoislääkärikoulutukseen kouluttajalääkäri, jolla jaettu toimenkuva keskussairaala-yliopistosairaala ja rahoitus koulutus-evo:sta motivoivalla palkkauksella -> vapauttaa keskussairaalan erikoislääkäreitä potilastyöhön. Kouluttajalääkärillä ja professorilla jaettu vastuu erikoislääkärikoulutuksen sisällöstä. 3. Erikoislääkärien virkapohjien käyttö erikoistuville (palkkausetu, el -5 %). 4. Yhteistyö yleislääketieteen yksikön kanssa, lineaarinen työ: lasten somatiikka-psykiatria. 5. Ylilääkärien suoraan yhteydenotot ja rekrytointi (tietojen luovuttaminen TAY:n opiskelijarekisteristä). 6. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 3/vuosi. 15

16 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Suomessa oli v alussa 660 naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriä. Heistä 126 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Alan eläkepoistuma on lähivuosina Tays-ervassa n. 5 erikoislääkäriä ja koko Suomessa n. 23 erikoislääkäriä/vuosi. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Helsinki 135 Kuopio 41 Oulu 54 Tampere 51 Turku

17 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Nykyinen erikoislääkärikunta on iäkästä erityisesti yksityissektorilla. 2. Alan naisvaltaistuessa voimakkaasti haluttomuus päivystämiseen kasvaa ja osa-aikatyö yleistyy, jonka vuoksi sairaalat tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa nykyistä suuremman määrän erikoislääkäreitä. 3. Lääkärimäärän arviointia vaikeuttaa synnytysyksiköiden vähentäminen päivystysasetuksen myötä ja toisaalta työaikadirektiivien vaikutukset sairaaloiden työn järjestämiseen. 4. Naistentaudit on perinteisesti yksi suosituimmista aloista nuorten lääkärien uravalinnoissa. Osassa ervaalueen keskussairaaloita on evl-virkamäärän vähäisyyden vuoksi jonoa erikoistumispaikkoihin. 5. Erikoslääkäritutkintomäärä on viime vuosina jäänyt tavoitteisiin nähden liian pieneksi. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 9 (8 virkaa) (virat täynnä) 7 (8 virkaa) 11 (8 virkaa) Erikoistuvat 6 (2 virkaa) 15 (12 virkaa) 5 (2 virkaa) 5 (2 virkaa) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Naistentautien peruskoulutuksessa ei tullut esiin suuria muutostarpeita. 8 op kokonaisuus antaa opiskelijoille varsin hyvän kuvan alan erikoislääkärin työstä ja opetusjakso saa hyvää palautetta. - Perusopetuksen hajauttamista keskussairaaloihin voidaan lisätä, samoin amanuenssipaikkoja. Erikoisalan koulutus on varsin yhtenäistä ja suunnitelmallista mm. aktiivisen auditoinnin tuloksena. Opinto-oppaan tiedot ovat täsmälliset ja ajantasaiset. 1. Erikoistumiskoulutuksessa olevien määrää voidaan nostaa perustamalla esim. EVO-rahoituksella keskussairaaloihin lisää erikoistuvien virkoja sekä keskussairaalan-yliopiston yhteisiä kouluttajalääkärin toimia. 2. Yliopistosairaalassa vaadittava koulutus tulee säilyttää 2 v mittaisena keskittyen nykyistä paremmin täydentämään keskussairaalassa opittua. Yo-vaiheen jaksottaminen parantaisi erikoislääkärien pysymistä keskussairaalapaikkakunnilla. 3. Sairaaloiden työolosuhteisiin ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomioita. Yksityissektori imee eläköitymisen myötä lisää lääkäreitä sairaalatyöstä. 4. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 7-8/vuosi. 17

18 NEUROLOGIA Suomessa oli v alussa 316 neurologian erikoislääkäriä. Heistä 70 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläkepoistuma on tulevaisuudessa Tays-ervassa n. 2 erikoislääkäriä/vuosi ja koko Suomessa n. 10/vuosi. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: NEUROLOGIA Helsinki 75 Kuopio 26 Oulu 20 Tampere 19 Turku

19 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Neurologian erikoisalalla uhka erikoislääkärien riittämättömyydestä tulevaisuudessa on syntynyt erityisesti alan sisäisen muutoksen myötä: akuuttihoidon ja etenevien neurologisten sairauksien hoitomahdollisuudet ovat lisänneet voimakkaasti neurologien tarvetta. 2. Neurologia kärsii vaikean ja raskaan erikoisalan maineesta. 3. TAY:n erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneiden määrät ovat laskeneet muuta Suomea voimakkaammin ja tällä hetkellä alueen keskussairaaloissa on vain yksittäisiä neurologiaan erikoistuvia. HY ja OY ovat saaneet Tays:n erva-alueelta erikoistuvia. 4. Tays-ervan alueella ja myös muualla Suomessa keskussairaalat kärsivät neurologipulasta jo nyt yliopistosairaaloiden tilanteen ollessa toistaiseksi hyvän. Erikoislääkäripulan seurauksena voi olla neurologisen ympärivuorokautisen päivystyksen keskittyminen yliopistosairaaloihin, mikä toisaalta voi parantaa keskussairaaloiden huokuttelevuutta. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 7 (7 virkaa) 23 (22+3 virkaa) 5 (8 virkaa) 6 (8 virkaa) Erikoistuvat 2 (2 virkaa) 4 (7 virkaa) 1 (2 virkaa) 1 (1 virka) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Erikoisalan maine kliinisesti vaikeana pitää korjata myönteisellä ja keskeisiin asioihin painottuvalla opetuksella, jota opiskelijat eivät koe nöyryyttäväksi ja korostamalla alan monipuolisia työmahdollisuuksia. - Perusopetuksen hajauttaminen keskussairaaloihin käyttäen hyväksi tunnettuja kouluttajia. Amanuenssipalvelun hyödyntäminen alan kiinnostuksen herättäjänä. 1. auditointisuositusten mukaiseksi: perehdytys, suunnitelmalliset osasto- ja poliklinikkasijoitukset ja palvelu erikoispoliklinkoilla näkyväksi ja kouluttajia sitovaksi sekä yliopisto- että keskussairaaloisssa. Kouluttaja-palkkauksen keinojen käyttö. 2. Erikoislääkärikoulutuksen vahvistaminen koulutuskoordinaattorilla, jonka tehtävänä yhteistyössä professorin kanssa mm. koulutuksen sisällön suunnittelu, erikoistuvien perehdytys ja aktiivinen rekrytointi. Erikoistuvalle 6kk hallinnon jakso (vrt. KYS). 3. Koulutus- ja tutkimusresurssien lisääminen; lahjoitusprofessuurit. 4. Valtakunnallisesti tunnetusta aivoverenkiertohäiriöyksiköstä markkinoitava neurologisen akuuttilääketieteen oppimiskeskus, johon rekrytoidaan erikoistuvia ja tehdään koulutusyhteistyötä mm. akuuttilääketieteen kanssa ja valtakunnallisesti. 5. Tieteellisen tutkimustyön ja erityisosaamisen näkyvyyden lisääminen. 6. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 4/vuosi. 19

20 NUORISOPSYKIATRIA Suomessa oli v alussa 160 nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä. Heistä 35 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläköityviä erikoislääkäreitä tulevina vuosina koko Suomessa n. 7-8/vuosi. Yli 16 % alan erikoislääkäriviroista on julkisessa terveydenhuollossa täyttämättä. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: NUORISOPSYKIATRIA Helsinki 55 Kuopio 16 Oulu 13 Tampere 9 Turku Tampereen yliopiston koulutusohjelmaan ilmoittautuneiden määrä on pieni muuhun Suomeen verrattuna. 20

21 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Erikoislääkäritarpeeseen vaikuttaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tukitoimien ja ongelmien ennaltaehkäisyn onnistuminen ja toimiva hoidon porrastus. Alalla toimivat näkevät vaaran palvelujen pirstoutumisesta, kun kolme toisistaan erillistä organisaatiota (koulut, terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit) suorittavat samoja tehtäviä. 2. Nuorisopsykiatriaan erikoistutaan usein vasta vanhemmalla iällä; elämänkokemus on alalla toisaalta välttämätöntä. 3. Tutkintomäärät ovat olleet 2000-luvulla Helsinkiä lukuunottamatta lievässä laskussa ja erityisesti keskussairaaloissa ja avohoidossa on erikoislääkärien virkoja merkittävä määrä täyttämättä. 4. Kouluttajalääkäreistä on pulaa keskussairaalatasolla, jolloin erikoistuvien lääkärien ohjaus ei ole mahdollista (mm. P-HKS:n ylilääkäri/kouluttajan tehtävä täyttämättä). 5. Erikoisalan sisällä on jännitteitä biologisen psykiatrian ja terapiakoulutuksen aseman osalta. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 5 (6 virkaa) 7 (9 virkaa) 5 (7 virkaa) 2 (5 virkaa) Erikoistuvat - 3 (3 virkaa) 2 (ei virkoja) - Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Nuorisopsykiatrian osuuden lisääminen psykiatrian opetuskokonaisuudessa ja koulutuksen hajauttaminen perusterveydenhuollon tasolle. - Avohoidon toiminnan korostaminen yhteistyössä koulun ja sosiaalitoimen kanssa. 1. Nuorisopsykiatriaan hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa esim. yleislääketiedettä harkitsevien aktiivisella rekrytoinnilla. 2. Yhteistyön hyödyntäminen lastenpsykiatrian kanssa (esim. Seinäjoen yksikön malli). 3. Kouluttajaresurssin lisääminen erva-alueen kouluttajalääkärillä sekä koulutustarpeen mukaan kohdennetuilla erva-viroilla, joiden rahoitus esim. EVO-rahoista. 4. Videokoulutusyhteyksien parantaminen ja hyödyntäminen. 5. Psykiatristen alojen yhteistyö tunnettavuuden ja rekrytoinnin tehostamiseksi; innostavien kouluttajien käyttö opetuksessa, aikuispykiatrian kesälääkäri-koulut ja palkkauksen kehittäminen. 6. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: vähintään 2/vuosi. 21

22 PATOLOGIA Suomessa oli v alussa 159 patologian erikoislääkäriä. Heistä 26 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläkepoistuma on Tays-ervassa n. 1 lääkäri/vuosi ja koko Suomessa n. 6 erikoislääkäriä vuosittain. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Kuopion ja Turun yliopistojen tutkintomäärät ovat olleet huomattavan pienet koko 2000-luvun ajan. Yliopistojen erikoistumisohjelmiin läsnäolevaksi ilmoittautuneet 2/2014: PATOLOGIA Helsinki 11 Kuopio 1 Oulu 5 Tampere 4 Turku 9 30 Erikoistumisohjelmiin ilmoittautuneiden määrä on vähäinen koko Suomessa. 22

23 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Nykyinen patologian erikoislääkärikunta on iäkästä ja yli puolet heistä eläköityy v mennessä. Alan erikoislääkäritutkintomäärät ovat laskeneet 2000-luvun lopulta alkaen koko Suomessa ja yliopistojen erikoistumisohjelmissa on tällä hetkellä huomattavan vähän ilmoittautuneita. 2. Patologian ja myös muiden laboratorioalojen toiminta on siirtymässä osakeyhtiöihin ja liikelaitoksiin. Kehityksen nähdään uhkaavan patologien koulutuksen riittävyyttä valtakunnan tasolla, jos koulutusvastuuta ei ole selkeästi määritelty. 3. Keskussairaaloissa ei ole erikoistuvia lääkäreitä ja pitkän yliopistovaiheen jälkeen erikoislääkärit jäävät yliopistopaikkakunnille. Kliinisen patologian palvelut ovat kuitenkin edellytys leikkaustoiminnalle keskussairaaloissa (esim. jääleikkeet). 4. Mielikuvat erikoisalasta ovat opiskelijoiden keskuudessa negatiiviset. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus) Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 5 (5 virkaa) 18 (18 virkaa) 3 (5 virkaa) 3 (5 virkaa) Erikoistuvat - 4 (4 virkaa) - 1 (1 virka) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Opiskelijoiden mielikuvaa patologin työstä tulisi kohentaa korostamalla obduktioiden sijaan esim. patologin päivystyksellistä työtä leikkausnäytteiden parissa, laboratoriotyön monipuolisuutta sekä yhteistyötä hoitavan kliinikon kanssa. - Akateemisten uramahdollisuusien korostaminen kaikilla laboratorioaloilla. 1. Erikoislääkärikoulutuksen voi suorittaa yliopiston lääketieteen laitoksen patologian yksikön assistentin/apulaisopettajan toimessa ja samanaikaisesti yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskuksen patologian vastuualueen sivuvirassa tai yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskuksen patologian vastuualueen virassa tai toimessa. Järjestelmä on mutkikas. 2. Yliopiston roolin vahvistaminen erikoislääkärikoulutuksessa sekä valtakunnallinen ohjaus ja sitovat määräykset erikoislääkärikoulutuksen sisällöstä ja toteuttamisesta ovat välttämättömiä. Erikoistuvien koulutus on kädestä pitäen -oppimista ja vaatii erikoislääkäriresursseja. 3. Laboratorioaloista merkittävin erikoislääkäritarve on tulevaisuudessa patologialla ja hematologialla. Myös kliinisen neurofysiologian erikoislääkärikoulutusta tulisi lisätä. 4. Laboratorioalojen erikoislääkärikoulutuksessa tulisi lisätä johtamisopintoja. Erikoislääkärin tehtävänä on kliinikon työn tukemisen lisäksi lisääntyvässä määrin myös yksikön toiminnan johtaminen. Kliinisiä työtehtäviä siirtyy lääkäreiltä muille ammattiryhmille ja automaatio lisääntyy. 5. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 1-2/vuosi 23

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS JUHO RUSKOAHO VTM, tutkija HANNU HALILA LKT, dosentti, koulutusjohtaja JUKKA VÄNSKÄ VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala)

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) 1 v Hatanpään sairaala, anestesia Jokilaakson

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Päivystyspoliklinikka Päivystysklinikka Pohjois-Karjalan keskussairaala,

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI Työryhmän vastattavaksi on toimeksiannossa on annettu seuraavat kysymykset: millainen oppiainevalikoima alalla tarvitaan

Lisätiedot

1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10

1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10 4. AINEISTO JA MENETELMÄT 13 Tilastoaineisto Ylilääkärikysely ja koulutusvastuuhenkilöiden

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 14.5.2013 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

Hyks-erva-erikoislääkärit 2025

Hyks-erva-erikoislääkärit 2025 Hyks-erva-erikoislääkärit 25 Erikoisalakohtainen erikoislääkäritilanne ja koulutuksen tarve Hyks erityisvastuualueella vuoteen 25 Olli Meretoja JOHTOPÄÄTÖKSET Useimpien erikoisalojen koulutusmäärät vastaavat

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä

Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä LOPPURAPORTTI 6.2.2012 Projektityöryhmä: Tiina Backman, Tuija Ikonen, Jussi

Lisätiedot

ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA

ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Northern Savo No 71 / 2009 ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti

Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen nykytila Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011):

STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011): STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011): ORGANISAATION MADALTAMINEN: HUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja

Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa. Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Lisääntynyt sisäänotto Kuopion lääkärikoulutuksessa Jukka Pelkonen Lääketieteen laitoksen johtaja Sisäänotto lääketieteenkoulutusyksiköissä nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 120 > +30 = 150 (155) Kuopio

Lisätiedot

erikoistuvien Anestesiologia ja tehohoito Rauman aluesairaala v 9 kk Alho, Marja-Leena toistaiseksi

erikoistuvien Anestesiologia ja tehohoito Rauman aluesairaala v 9 kk Alho, Marja-Leena toistaiseksi KOULUTUSSOPIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN 8.7.2016 aluesairaala/ muu erikoistuvien sopimukset KOULUTUSAIKA keskussairaala voimassaoloaika virat Tyks/Ty kouluttaja kouluttajan sähköposti Akuuttilääketiede TYKS,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Talousalueparlamentti 18.8.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Asko Saari sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS

Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS SKLY 18.11.2011 Sidonnaisuudet: Luennoitsija/asiantuntija: Amgen AstraZeneca

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo

Lisätiedot

MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA. Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala

MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA. Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala Ari Harjula/kmp MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA Aika: 25.3.2011 klo 11.00-14.00 Paikka: Helsingin Suomalainen Klubi Kansakoulukuja 3, 5. krs Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

1 (3) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.2014. Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 210

1 (3) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.2014. Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 210 WN Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.214 1 (3) Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 21 531 Helsinki Viite: Selvitys- ja selityspyyntö 6588/6../214 SELVITYS

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä nykyinen lainsäädäntö Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

KOULUTUSSOPIMUKSET päivitetty 11.8.2015

KOULUTUSSOPIMUKSET päivitetty 11.8.2015 KOULUTUSSOPIMUKSET päivitetty 11.8.2015 Aika Voimassa Kouluttajat Akuuttilääketiede Keski-Pohjanmaan keskussairaala 4 v toistaiseksi ylilääkäri Risto Hannula Lapin sairaanhoitopiiri 4 v 3 kk toistaiseksi

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue 2013. 11.06.2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue 2013. 11.06.2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 2013 11.06.2013 Valtuustoseminaari Aiheista Yleistä tulosalueesta Erikoisalakohtainen esittely Sisätaudit Keuhkosairaudet Neurologia Neurofysiologia Fysiatria Ihotaudit Kuntoutustutkimus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Ammattipätevyys. 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset

Ammattipätevyys. 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset Ammattipätevyys 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset Ammattia koskevat kysymykset Ammatin määrittäminen 1. 1. 1 Onko seuraava ammatti: [${Profession}] säännelty maassanne? 1. 1. 2 Mikä on seuraavaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot