ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA

Transkriptio

1 ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA JATKOSELVITYS EL Johanna Rellman Ohjausryhmä: johtaja Matti Lehto, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Selvitysraportti 2012: 1

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. Jatkoselvityksen taustaa ja tavoitteet 3 2. Jatkoselvitykseen valitut erikoisalat ja työsuunnitelma 4 3. Selvityksen tausta-aineisto 5 4. Tampereen yliopiston erikoistuvat lääkärit koulutusaloittain 8 5. Erikoisalakohtaiset arviot a. fysiatria 10 b. keuhkosairaudet ja allergologia 12 c. lastenpsykiatria 14 d. naistentaudit ja synnytykset 16 e. neurologia 18 f. nuorisopsykiatria 20 g. patologia 22 h. psykiatria 24 i. radiologia 26 j. reumatologia 28 k. syöpätaudit 30 l. lastentaudit (suppea selvitys) Selvityksen yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset 33 2

3 JATKOSELVITYKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Taustaa Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja erikoislääkärikoulutuksen tarve vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erva-alueella selvitys valmistui v Selvityksen tekemisestä päätti lääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta Tampereen yliopiston ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien aloitteesta ja selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoislääkäritilanteesta ja erikoisalakohtaisesta lääkärien määrän kehityksestä vuoteen Erikoislääkärityövoiman riittävyyttä selvitettiin suhteessa erikoisalojen ylilääkärien arvioon tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta ja tilastotietoina käytettiin Lääkäriliiton tietokantoja, Tampereen yliopiston tutkintotietoja sekä erityisvastuualueen ylilääkäreiltä kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Lisäksi 11 erikoisalan koulutusvastuuhenkilöt (professorit) haastateltiin. Selvitysraportti 2012 keskeisimmät johtopäätökset: - Nykyinen erikoislääkärien koulutusmäärä riittää kokonaisuutena korvaamaan Tays:n erva-alueelta eläköityvät erikoislääkärit. Useille sairaalaerikoisaloille on kuitenkin kehittymässä merkittävä erikoislääkäripula, sillä 30 % Tampereen yliopiston erikoislääkäritutkinnoista on yleislääketieteen ja työterveyshuollon tutkintoja. - Vaikeimmassa tilanteessa erikoislääkärien riittävyyden osalta ovat fysiatria, keuhkosairaudet, naistentaudit ja synnytykset, psykiatria sekä reumatologia. Psykiatriaa uhkaa Tays:n erva-alueella tulevaisuudessa jopa 50 erikoislääkärin vaje. - Erva-alueen keskussairaaloissa on tällä hetkellä kirurgisia aloja lukuun ottamatta lähes kaikilla muilla aloilla merkittävä osa erikoislääkärivirkoja täyttämättä rekrytointivaikeuksien vuoksi. Jatkoselvityksen tavoitteet Erva-alueen johtoryhmän kokouksessa 5/2013 tehtiin päätös erikoislääkärikoulutuksen jatkoselvityksestä, jonka tekijäksi pyydettiin erikoislääkäri Johanna Rellman. Jatkoselvityksen tavoitteeksi asetettiin löytää konkreettisia keinoja ja toimenpiteitä, joilla erikoislääkärikoulutuksen määrää voitaisiin lisätä niillä erikoisaloilla, joissa em. raportin perusteella on odotettavissa merkittävin erikoislääkäripula. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin tarkastella kunkin erva-alueen keskussairaalan (Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki) erikoislääkäritilannetta ja paikallisia ongelma-aloja lääkärien riittävyyden osalta ja löytää näihin ratkaisukeinoja. 3

4 JATKOSELVITYKSEEN VALITUT ERIKOISALAT JA TYÖSUUNNITELMA Jatkoselvityksen ohjausryhmäksi sovittiin johtaja Matti Lehto ja johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki. Selvitysraportin tilastot lääkärimäärän ja tutkintotietojen osalta päivitettiin vastaamaan tilannetta lääkärien asuinpaikan mukaan siten, että Tyksin erva-alueeseen liittynyt Vaasan shp jätettiin tilastoista pois. Lisäksi huomioitiin valtakunnalliset ennusteet erikoisalojen lääkäritilanteesta ja sen kehityksestä muiden alueellisten selvitysraporttien perustella ja mm. TAY:n erikoistumisohjelmiin ilmoittautuneiden määrät 9/2013 sekä KT:n tiedot lääkärivajeesta erikoisaloittain. Tämän päivityksen perusteella jatkoselvityksen kohteeksi valikoituivat seuraavat erikoisalat: Fysiatria, keuhkosairaudet, lasten- ja nuorisopsykiatria, naistentaudit, neurologia, patologia, psykiatria, radiologia, reumatologia ja syöpätaudit. Lisäksi selvitystyön tekijä keskusteli lastentautien koulutusvastaavan ja yliopistosairaalan lastentautien ja lastenneurologian ylilääkärin kanssa lastentautien tilanteesta, koska jatkoselvitystyön edetessä tuli esiin lastentautien erikoislääkäritutkintojen määrän väheneminen Tampereen yliopistossa viime vuosina sekä erityisesti avohoitopediatrien kasvava tarve. Lastentautien tilanne on esitelty jatkoselvityksen s. 32. Työsuunnitelma laadittiin ohjausryhmän kanssa: 1. Jatkoselvitykseen valikoituneiden erikoisalojen koulutuksen kehittämiskohteita pyritään tunnistamaan haastattelemalla kultakin erikoisalalta vähintään kahta ylilääkäriä sekä yliopisto- että keskussairaaloista (syys-lokakuu 2013). 2. Ylilääkäreiltä kerätään toimenpide-ehdotuksia ja ideoita lääketieteen LL-koulutuksen ja erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseksi. 3. Ideoita erikoisalan hokuttelevuuden lisäämiseksi kysytään myös ko. alan erikoistuvilta lääkäreiltä ja lääketieteen opiskelijoilta sekä erikoisalayhdistyksiltä (syyskuu). 4. Jatkoselvityksessä mukana olevien erikoisalojen professoreilta pyydetään tarvittaessa tarkennettuja ehdotuksia toimenpiteistä koulutuksen lisäämiseksi. 5. Kunkin keskussairaalan paikallista tilannetta kokonaisuutena tarkastellaan työkokouksessa johtajaylilääkärien kanssa. Työsuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Jatkoselvityksen ohjausryhmä kokoontui selvitystyön aikana kolme kertaa ja selvitys päätettiin esitellä Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen alueelliselle neuvottelukunnalle

5 JATKOSELVITYKSEN TAUSTA-AINEISTO Tays erva-alueen sairaanhoitopiirien erikoislääkärimäärät Sairaalakohtaisissa tilastoissa ovat mukana kaikki sekä täysiaikaiset että osa-aikaiset erikoislääkärit (yl, ayl, oyl, ol, el). Sukupuoli Sairaanhoitopiiri Miehet Naiset Yhteensä Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Jatkoselvitykseen valikoituneet erikoisalat eroavat toisistaan erikoislääkärien työskentelypaikan osalta. Patologian ja syöpätautien erikoislääkärit työskentelevät lähes yksinomaan erva-alueen sairaaloissa (patologit pääosin liikelaitoksissa). Naistentautien erikoisalalla yksityissektori on merkittävä työllistäjä, samoin neurologiassa, reumatologiassa ja radiologiassa. Psykiatristen erikoisalojen lääkäreistä merkittävä osa työskentelee avohoidossa (mielenterveystoimistot ja yksityissektori) ja fysiatrien työllistäjiä ovat mm. kuntoutuslaitokset ja työterveyshuolto. 5

6 6

7 Erikoisalojen työllisyystilanne Merkittävin erikoislääkärivaje julkisissa sairaaloissa on psykiatristen alojen lisäksi keuhkosairauksissa ja neurologiassa. Hyksin erva-alueella sairaaloiden lääkärivaje on huomattavasti muuta maata pienempi, mutta sielläkin merkittävä keskussairaaloiden osalta. 7

8 TAMPEREEN YLIOPISTO ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT KOULUTUSALOITTAIN TUTKINTO Erikoislääkärin tutkinto 5 v. Erikoislääkärin tutkinto 6 v. opintooikeus KOULUTUSOHJELMA opiskelijat ilmoittautuneet opiskelijat Fysiatria Geriatria Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Kliininen neurofysiologia Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Liikuntalääketiede Oikeuslääketiede Patologia Perinnöllisyyslääketiede Silmätaudit Syöpätaudit Terveydenhuolto v. TUTKINTO-OPISKELIJAT YHT Anestesiologia ja tehohoito Endokrinologia Gastroenterologia Gastroenterologinen kirurgia Ihotaudit ja allergologia Infektiosairaudet Kardiologia Keuhkosairaudet ja allergologia Kliininen farmakologia ja lääkehoito Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen hematologia Käsikirurgia Lastenkirurgia Lastenneurologia Lastenpsykiatria Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Nefrologia Neurokirurgia Neurologia Nuorisopsykiatria Oikeuspsykiatria 0 0 Ortopedia ja traumatologia Plastiikkakirurgia Psykiatria Radiologia Reumatologia Sisätaudit

9 Suu- ja leukakirurgia 1-1 Sydän- ja rintaelinkirurgia Työterveyshuolto Urologia Verisuonikirurgia Yleiskirurgia Yleislääketiede v. TUTKINTO-OPISKELIJAT YHT KAIKKI ERIKOISTUVAT YHTEENSÄ Joillakin erikoisaloilla opinto-oikeuden saaneita on merkittävästi läsnä olevaksi ilmoittautuneita enemmän ja tämä tulee huomioida taulukkoa tarkasteltaessa. Opinto-oikeus ei poistu, vaikka erikoistuva esim. vaihtaisi alaa. Koulutusohjelmaan läsnäolevaksi ilmoittautuneiden lääkärien määrä ennustaa varsin hyvin vuosittaista tutkintojen määrää, joka on n % ilmoittautuneiden määrästä. Esim. keuhkosairauksien erikoistumisohjelmasta valmistunee siis 1-2 erikoislääkäriä vuosittain (10 ilmoittautunutta). 1/3 Tampereen yliopistossa erikoislääkäritutkinnon suorittavista sijoittuu töihin oman erva-alueen ulkopuolelle, pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Tampereen seutu houkuttelee kuitenkin yli 10 % muista yliopistoista valmistuvista erikoislääkäreistä. Helsingin yliopistossa tutkintonsa suorittavat erikoislääkärit sijoittuvat lähes täysin omalle ervaalueelleen. 9

10 FYSIATRIA Suomessa oli v alussa yhteensä 171 työikäistä fysiatrian erikoislääkäriä. Heistä 25 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Fysiatrian erikoislääkärien eläkepoistuma on tulevaisuudessa erikoisaloista suurimpia: valtakunnallisesti jopa 70 % nykyisistä erikoislääkäreistä saavuttaa eläkeiän (65 vuotta) v mennessä. Tays-ervaalueella eläkepoistuma on 1-2 erikoislääkäriä/vuosi ja valtakunnallinen poistuma n. 9/vuosi. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Kaikista Suomen lääketieteen koulutusyksiköistä on v valmistunut yhteensä 69 fysiatrian erikoislääkäriä eli keskimäärin 6 erikoislääkäriä/vuosi. Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: FYSIATRIA Helsinki 23 Kuopio 14 Oulu 3 Tampere 5 Turku 6 51 TAY:n, OY:n ja TY:n erikoistumisohjelmiin ilmoittautuneiden määrä on huomattavan pieni eikä tutkintojen määrällä pystytä korvaamaan alalta eläköityviä, vaikka monet fysiatrit jatkavatkin työuraansa 65 ikävuoden jälkeen. 10

11 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Nykyisen erikoislääkärikunnan ikärakenne on seurausta mm. siitä, että fysiatriaan erikoistutaan usein vasta vanhemmalla iällä esim. pitkän terveyskeskus- tai kuntoutuslääkärityön jälkeen ja erikoistumispaikkoja on vähän. 2. Erikoisala kärsii negatiivisesta mielikuvasta vain kroonisia selkäpotilaita hoitavana ja lausuntoja tekevänä alana. Käytännön lääkärintyössä opiskelijat törmäävät tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen vuoreen. 3. Kouluttajaresurssit ovat vähäiset sekä yliopisto- että keskussairaaloissa ja alan professuuri puuttuu. 4. TAY:ssa tules-kuntoutuksen opetus Päijät-Hämeen KS:ssa on saanut hyvää palautetta, mutta muutoin opiskelijoiden käsitys fysiatrin työstä jää kapeaksi. Lääkärimäärät ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 3 (3 virkaa) 2 (2 virkaa) 3 (4 virkaa) 3 (5 virkaa) Erikoistuvat - 2 (3 virkaa) 2 (1 virka) 3 (ei virkoja) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Erikoisalan tunnettavuuden lisääminen: Mitä on fysiatria? - tietoiskut. Erikoisala ilman päivystysvelvollisuutta, mahdollisuus "toimenpidefysiatriaan" ja toisaalta laajaan kuntoutuskentällä toimimiseen. - Tule-ongelmien käsittely perusopinnoissa kokonaisuutena ortopedian-fysiatrian-reumatologian yhteismeetinkeinä, vrt. Selkäkeskusten toiminta. - Fysiatrian opintokokonaisuuden laajentaminen PHSOTEY:n kouluttajaresurssien (mm. tules-kuntoutuksen professuuri) avulla. Suoraa ohjautumista perusopintojen jälkeen erikoisalalle tuettava: 1. Koulutusputkien rakentaminen yksilöllisesti sekä Taysissa että keskussairaaloiden oppimiskeskuksissa, joissa riittävä kouluttajaresurssi (väh. 4 erikoislääkäriä) vuoden koulutusoikeus oppimiskeskuksiin sisältäen esim. fysiatrian pkl:lla, kuntoutustutkimuspoliklinikalla, kuntoutusosastolla ja kipupoliklinikalla toimimisen ja osallistumisen TAY:n tai muiden yliopistosairaaloiden videokoulutuksiin. 3. Erikoistuvien lääkärien virkojen perustaminen jatkossa em. keskuksiin ja fysiatrian professuurin perustaminen tukemaan erikoistumiskoulutuksen organisointia ja ohjausta. 4. Erikoistumiskoulutukseen soveltuvien kuntoutuslaitosten arviointi; opinto-oppaan tiedot vanhentuneet. Kuntoutuksellisen näkemyksen lisääminen koulutuksessa. 5. Aktiivinen rekrytointi alalle työterveyshuollon ja yleislääketieteen reunapalvelujen kautta. 6. Ylilääkärien ja koulutusvastaavan suorat yhteydenotot erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneisiin. 7. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: vähintään 2/vuosi. 11

12 KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA Suomessa oli v alussa yhteensä 204 keuhkosairauksien erikoislääkäriä. Heistä 40 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläkepoistuma on tulevina vuosina Tays-ervassa n. 2 erikoislääkäriä/vuosi ja koko Suomessa n. 8/vuosi. Lähes 14 % alan erikoislääkäriviroista on julkisessa terveydenhuollossa täyttämättä. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Helsingin yliopiston vuosituotos on 2000-luvulla ollut keskimäärin 3 keuhkolääkäriä ja muiden yliopistojen 1 keuhkolääkäri vuosittain. Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA Helsinki 18 Kuopio 5 Oulu 11 Tampere 8 Turku Keuhkosairauksien erikoistumisohjelmissa on huomattavan vähän ilmoittautuneita koko Suomessa. 12

13 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Keuhkosairauksien erikoislääkäritutkintomäärä on ollut valtakunnallisesti selvässä laskussa 2000-luvulla. TAY:ssa voidaan tutkintomäärien kuitenkin sanoa romahtaneen v.2006 jälkeen. 2. Keskeinen useiden tahojen esiin tuoma ongelma on ollut TAY:n koulutusvastaavan passiivisuus koulutusohjelman kehittämisessä. Mm. erikoistuvien meeting-ohjelmasta vastaaminen, välipäätösten antaminen ja koulutussopimusten kehittäminen ovat olleet puutteellisia. 3. Työterveyshuollon vetovoima heijastuu keuhkosairauksiin erikoistuvien vähenemisenä. Suurin osa sairaaloiden erikoislääkäreistä on osa-aikaisia. 4. LL-perusopetus keskittyy liikaa astma/copd/pneumoniaan, jolloin kuva keuhkolääkärin työstä jää kapeaksi. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 5 (5 virkaa) 16 (18 virkaa) 4 (6 virkaa) 4 (8 virkaa) Erikoistuvat 2 (1 virka) 5 (4 virkaa) 1 (1 virka) 1 (ei virkoja) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Keuhkosairauksien kliininen jakso sijoittuu 5. opintovuoden keväälle ja 6. vuoden syksyyn, jolloin opiskelijat ovat jo pitkällä kliinisessä opiskelussa ja aktiivinen rekrytointi erikoisalalle on mahdollista. - Toimenpideopetuksen lisääminen ja akuuttilääketieteen hyödyntäminen opetuksessa. 1. Velvoite koulutusvastaavalle TAY:n erikoistumiskoulutusohjelman uudistamisesta valmistumassa olevien auditointisuositusten mukaiseksi ja koulutusyhteistyösopimusten laatimisesta keskussairaaloiden kanssa. 2. Erikoistuvien erva-virat, joiden rahoitus EVO-rahoista ja kohdentaminen sinne, missä kouluttajaresurssia: Kanta-Hämeen koulutus- ja rekrytointimalli myös muihin keskussairaaloihin. 3. Yliopistoklinikan ja keskussairaalan yhteiset kouluttajalääkärit motivoivalla palkkauksella vahvistamaan keskussairaalan erikoistuvien ohjausta ja tutkimustyötä. 4. 2,5-3 v keskussairaalapalvelun hyväksyminen eriytyvään koulutukseen mikäli koulutussisältö yliopistosairaalaa vastaava (Seinäjoella osa-aikainen professuuri). 5. Erikoislääkärikoulutuksesta vastaavan koulutuskoordinaattorin nimeäminen YO-klinikan erikoislääkärikunnasta. 6. Sisätautialan palvelun suunnitteleminen motivoivaksi; sisällön suunnittelu keuhko- ja sisätautikouluttajien sekä erikoislääkärikoulutuskoordinaattorin yhteistyönä. 7. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 3-4/vuosi. 13

14 LASTENPSYKIATRIA Suomessa oli v alussa yhteensä 225 lastenpsykiatrian erikoislääkäriä. Heistä 55 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Alan eläkepoistuma on tulevina vuosina Tays-ervassa n. 2 erikoislääkäriä/vuosi ja koko Suomessa 9-10/vuosi. Valtakunnallisesti n. 60 % alan erikoislääkäreistä eläköityy v mennessä ja 14 % erikoislääkärinviroista on julkisessa terveydenhuollossa täyttämättä. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Kaikista Suomen lääketieteen koulutusyksiköistä on v valmistunut yhteensä 112 lastenpsykiatrian erikoislääkäriä eli n. 10 erikoislääkäriä/vuosi. Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: LASTENPSYKIATRIA Helsinki 40 Kuopio 13 Oulu 18 Tampere 8 Turku Tampereen yliopiston erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneiden määrä on vähäinen verrattuna muiden yliopistojen opiskelijamääriin. 14

15 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Lastenpsykiatrian nykyinen erikoislääkärikunta on keskittynyt yliopistosairaalapaikkakunnille. Osa-aikaiset työsuhteet ovat sairaaloissa yleisiä ja ostopalveluja käytetään paljon. 2. Sekä yliopistopaikkakunnalle asettuneet että keskussairaaloissa työskentelevät haluaisivat suorittaa koko erikoistumisen paikkakuntaa vaihtamatta. Kouluttajaresurssien puute keskussairaaloissa on estänyt aiemmin käytössä olleen satelliittikoulutuksen. 3. Alalla on pitkät erikoistumisajat mm. vahvasta naisvaltaisuudesta johtuen. Ala vaatii elämänkokemusta ja kiinnostaa lähinnä vanhempia opiskelijoita, joita nykyisillä opiskelijakursseilla on vähän. 4. Lastenpsykiatrian osuus psykiatrian perusopetuksessa on niukka (2 op) ja keskittyy liikaa raskaaseen lastenpsykiatriaan. Lastenpsykiatrisen hoidontarpeen määrittely ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen on vaikeaa ja lääkärin asema hoidon kokonaisuudessa tulisi arvioida. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 4 (4 virkaa) 20 (19 virkaa) 3 (5 virkaa) 2 (5 virkaa) Erikoistuvat 1 (1 virka) 8 (8 virkaa) - 2 (ei virkoja) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Lastenpsykiatrisen perusterveydenhuollon osuuden lisääminen perusopetuksessa; mikä on normaalia? - Kriittisyys: tarvitaanko lasten ongelmien ratkaisemisessa erikoissairaanhoitoa vai riittävätkö vahvistetut perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut? 1. Pakollisen yliopistopalvelujakson lyhentäminen 6-12 kk (vrt. psykiatria) ja toisaalta yliopistosairaalalle mahdollisuus toteuttaa koulutus yliopistosairaalassa 6 kk keskussairaalajaksolla. Edellyttää vähint. 4 erikoislääkärikouluttajaa/yksikkö ja yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa rakennetun koulutussuunnitelman. 2. Erikoislääkärikoulutukseen kouluttajalääkäri, jolla jaettu toimenkuva keskussairaala-yliopistosairaala ja rahoitus koulutus-evo:sta motivoivalla palkkauksella -> vapauttaa keskussairaalan erikoislääkäreitä potilastyöhön. Kouluttajalääkärillä ja professorilla jaettu vastuu erikoislääkärikoulutuksen sisällöstä. 3. Erikoislääkärien virkapohjien käyttö erikoistuville (palkkausetu, el -5 %). 4. Yhteistyö yleislääketieteen yksikön kanssa, lineaarinen työ: lasten somatiikka-psykiatria. 5. Ylilääkärien suoraan yhteydenotot ja rekrytointi (tietojen luovuttaminen TAY:n opiskelijarekisteristä). 6. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 3/vuosi. 15

16 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Suomessa oli v alussa 660 naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriä. Heistä 126 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Alan eläkepoistuma on lähivuosina Tays-ervassa n. 5 erikoislääkäriä ja koko Suomessa n. 23 erikoislääkäriä/vuosi. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Helsinki 135 Kuopio 41 Oulu 54 Tampere 51 Turku

17 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Nykyinen erikoislääkärikunta on iäkästä erityisesti yksityissektorilla. 2. Alan naisvaltaistuessa voimakkaasti haluttomuus päivystämiseen kasvaa ja osa-aikatyö yleistyy, jonka vuoksi sairaalat tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa nykyistä suuremman määrän erikoislääkäreitä. 3. Lääkärimäärän arviointia vaikeuttaa synnytysyksiköiden vähentäminen päivystysasetuksen myötä ja toisaalta työaikadirektiivien vaikutukset sairaaloiden työn järjestämiseen. 4. Naistentaudit on perinteisesti yksi suosituimmista aloista nuorten lääkärien uravalinnoissa. Osassa ervaalueen keskussairaaloita on evl-virkamäärän vähäisyyden vuoksi jonoa erikoistumispaikkoihin. 5. Erikoslääkäritutkintomäärä on viime vuosina jäänyt tavoitteisiin nähden liian pieneksi. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 9 (8 virkaa) (virat täynnä) 7 (8 virkaa) 11 (8 virkaa) Erikoistuvat 6 (2 virkaa) 15 (12 virkaa) 5 (2 virkaa) 5 (2 virkaa) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Naistentautien peruskoulutuksessa ei tullut esiin suuria muutostarpeita. 8 op kokonaisuus antaa opiskelijoille varsin hyvän kuvan alan erikoislääkärin työstä ja opetusjakso saa hyvää palautetta. - Perusopetuksen hajauttamista keskussairaaloihin voidaan lisätä, samoin amanuenssipaikkoja. Erikoisalan koulutus on varsin yhtenäistä ja suunnitelmallista mm. aktiivisen auditoinnin tuloksena. Opinto-oppaan tiedot ovat täsmälliset ja ajantasaiset. 1. Erikoistumiskoulutuksessa olevien määrää voidaan nostaa perustamalla esim. EVO-rahoituksella keskussairaaloihin lisää erikoistuvien virkoja sekä keskussairaalan-yliopiston yhteisiä kouluttajalääkärin toimia. 2. Yliopistosairaalassa vaadittava koulutus tulee säilyttää 2 v mittaisena keskittyen nykyistä paremmin täydentämään keskussairaalassa opittua. Yo-vaiheen jaksottaminen parantaisi erikoislääkärien pysymistä keskussairaalapaikkakunnilla. 3. Sairaaloiden työolosuhteisiin ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomioita. Yksityissektori imee eläköitymisen myötä lisää lääkäreitä sairaalatyöstä. 4. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 7-8/vuosi. 17

18 NEUROLOGIA Suomessa oli v alussa 316 neurologian erikoislääkäriä. Heistä 70 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläkepoistuma on tulevaisuudessa Tays-ervassa n. 2 erikoislääkäriä/vuosi ja koko Suomessa n. 10/vuosi. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: NEUROLOGIA Helsinki 75 Kuopio 26 Oulu 20 Tampere 19 Turku

19 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Neurologian erikoisalalla uhka erikoislääkärien riittämättömyydestä tulevaisuudessa on syntynyt erityisesti alan sisäisen muutoksen myötä: akuuttihoidon ja etenevien neurologisten sairauksien hoitomahdollisuudet ovat lisänneet voimakkaasti neurologien tarvetta. 2. Neurologia kärsii vaikean ja raskaan erikoisalan maineesta. 3. TAY:n erikoistumisohjelmaan ilmoittautuneiden määrät ovat laskeneet muuta Suomea voimakkaammin ja tällä hetkellä alueen keskussairaaloissa on vain yksittäisiä neurologiaan erikoistuvia. HY ja OY ovat saaneet Tays:n erva-alueelta erikoistuvia. 4. Tays-ervan alueella ja myös muualla Suomessa keskussairaalat kärsivät neurologipulasta jo nyt yliopistosairaaloiden tilanteen ollessa toistaiseksi hyvän. Erikoislääkäripulan seurauksena voi olla neurologisen ympärivuorokautisen päivystyksen keskittyminen yliopistosairaaloihin, mikä toisaalta voi parantaa keskussairaaloiden huokuttelevuutta. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 7 (7 virkaa) 23 (22+3 virkaa) 5 (8 virkaa) 6 (8 virkaa) Erikoistuvat 2 (2 virkaa) 4 (7 virkaa) 1 (2 virkaa) 1 (1 virka) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Erikoisalan maine kliinisesti vaikeana pitää korjata myönteisellä ja keskeisiin asioihin painottuvalla opetuksella, jota opiskelijat eivät koe nöyryyttäväksi ja korostamalla alan monipuolisia työmahdollisuuksia. - Perusopetuksen hajauttaminen keskussairaaloihin käyttäen hyväksi tunnettuja kouluttajia. Amanuenssipalvelun hyödyntäminen alan kiinnostuksen herättäjänä. 1. auditointisuositusten mukaiseksi: perehdytys, suunnitelmalliset osasto- ja poliklinikkasijoitukset ja palvelu erikoispoliklinkoilla näkyväksi ja kouluttajia sitovaksi sekä yliopisto- että keskussairaaloisssa. Kouluttaja-palkkauksen keinojen käyttö. 2. Erikoislääkärikoulutuksen vahvistaminen koulutuskoordinaattorilla, jonka tehtävänä yhteistyössä professorin kanssa mm. koulutuksen sisällön suunnittelu, erikoistuvien perehdytys ja aktiivinen rekrytointi. Erikoistuvalle 6kk hallinnon jakso (vrt. KYS). 3. Koulutus- ja tutkimusresurssien lisääminen; lahjoitusprofessuurit. 4. Valtakunnallisesti tunnetusta aivoverenkiertohäiriöyksiköstä markkinoitava neurologisen akuuttilääketieteen oppimiskeskus, johon rekrytoidaan erikoistuvia ja tehdään koulutusyhteistyötä mm. akuuttilääketieteen kanssa ja valtakunnallisesti. 5. Tieteellisen tutkimustyön ja erityisosaamisen näkyvyyden lisääminen. 6. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 4/vuosi. 19

20 NUORISOPSYKIATRIA Suomessa oli v alussa 160 nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä. Heistä 35 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläköityviä erikoislääkäreitä tulevina vuosina koko Suomessa n. 7-8/vuosi. Yli 16 % alan erikoislääkäriviroista on julkisessa terveydenhuollossa täyttämättä. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Yliopistojen erikoistumiskoulutusohjelmiin läsnä olevaksi ilmoittautuneet 2/2014: NUORISOPSYKIATRIA Helsinki 55 Kuopio 16 Oulu 13 Tampere 9 Turku Tampereen yliopiston koulutusohjelmaan ilmoittautuneiden määrä on pieni muuhun Suomeen verrattuna. 20

21 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Erikoislääkäritarpeeseen vaikuttaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tukitoimien ja ongelmien ennaltaehkäisyn onnistuminen ja toimiva hoidon porrastus. Alalla toimivat näkevät vaaran palvelujen pirstoutumisesta, kun kolme toisistaan erillistä organisaatiota (koulut, terveyskeskukset, sairaanhoitopiirit) suorittavat samoja tehtäviä. 2. Nuorisopsykiatriaan erikoistutaan usein vasta vanhemmalla iällä; elämänkokemus on alalla toisaalta välttämätöntä. 3. Tutkintomäärät ovat olleet 2000-luvulla Helsinkiä lukuunottamatta lievässä laskussa ja erityisesti keskussairaaloissa ja avohoidossa on erikoislääkärien virkoja merkittävä määrä täyttämättä. 4. Kouluttajalääkäreistä on pulaa keskussairaalatasolla, jolloin erikoistuvien lääkärien ohjaus ei ole mahdollista (mm. P-HKS:n ylilääkäri/kouluttajan tehtävä täyttämättä). 5. Erikoisalan sisällä on jännitteitä biologisen psykiatrian ja terapiakoulutuksen aseman osalta. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus): Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 5 (6 virkaa) 7 (9 virkaa) 5 (7 virkaa) 2 (5 virkaa) Erikoistuvat - 3 (3 virkaa) 2 (ei virkoja) - Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Nuorisopsykiatrian osuuden lisääminen psykiatrian opetuskokonaisuudessa ja koulutuksen hajauttaminen perusterveydenhuollon tasolle. - Avohoidon toiminnan korostaminen yhteistyössä koulun ja sosiaalitoimen kanssa. 1. Nuorisopsykiatriaan hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa esim. yleislääketiedettä harkitsevien aktiivisella rekrytoinnilla. 2. Yhteistyön hyödyntäminen lastenpsykiatrian kanssa (esim. Seinäjoen yksikön malli). 3. Kouluttajaresurssin lisääminen erva-alueen kouluttajalääkärillä sekä koulutustarpeen mukaan kohdennetuilla erva-viroilla, joiden rahoitus esim. EVO-rahoista. 4. Videokoulutusyhteyksien parantaminen ja hyödyntäminen. 5. Psykiatristen alojen yhteistyö tunnettavuuden ja rekrytoinnin tehostamiseksi; innostavien kouluttajien käyttö opetuksessa, aikuispykiatrian kesälääkäri-koulut ja palkkauksen kehittäminen. 6. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: vähintään 2/vuosi. 21

22 PATOLOGIA Suomessa oli v alussa 159 patologian erikoislääkäriä. Heistä 26 asui Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Eläkepoistuma on Tays-ervassa n. 1 lääkäri/vuosi ja koko Suomessa n. 6 erikoislääkäriä vuosittain. Miehet Naiset Yhteensä HYKS erva-alue TYKS erva-alue TAYS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue Ahvenanmaa Yhteensä Kuopion ja Turun yliopistojen tutkintomäärät ovat olleet huomattavan pienet koko 2000-luvun ajan. Yliopistojen erikoistumisohjelmiin läsnäolevaksi ilmoittautuneet 2/2014: PATOLOGIA Helsinki 11 Kuopio 1 Oulu 5 Tampere 4 Turku 9 30 Erikoistumisohjelmiin ilmoittautuneiden määrä on vähäinen koko Suomessa. 22

23 Tunnistetut kehittämiskohteet: 1. Nykyinen patologian erikoislääkärikunta on iäkästä ja yli puolet heistä eläköityy v mennessä. Alan erikoislääkäritutkintomäärät ovat laskeneet 2000-luvun lopulta alkaen koko Suomessa ja yliopistojen erikoistumisohjelmissa on tällä hetkellä huomattavan vähän ilmoittautuneita. 2. Patologian ja myös muiden laboratorioalojen toiminta on siirtymässä osakeyhtiöihin ja liikelaitoksiin. Kehityksen nähdään uhkaavan patologien koulutuksen riittävyyttä valtakunnan tasolla, jos koulutusvastuuta ei ole selkeästi määritelty. 3. Keskussairaaloissa ei ole erikoistuvia lääkäreitä ja pitkän yliopistovaiheen jälkeen erikoislääkärit jäävät yliopistopaikkakunnille. Kliinisen patologian palvelut ovat kuitenkin edellytys leikkaustoiminnalle keskussairaaloissa (esim. jääleikkeet). 4. Mielikuvat erikoisalasta ovat opiskelijoiden keskuudessa negatiiviset. Lääkärimäärä ja virat Tays-ervan sairaaloissa (ylilääkärien ilmoitus) Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Erikoislääkärit 5 (5 virkaa) 18 (18 virkaa) 3 (5 virkaa) 3 (5 virkaa) Erikoistuvat - 4 (4 virkaa) - 1 (1 virka) Toimenpide-ehdotukset: LL-tutkinnon perusopetus - Opiskelijoiden mielikuvaa patologin työstä tulisi kohentaa korostamalla obduktioiden sijaan esim. patologin päivystyksellistä työtä leikkausnäytteiden parissa, laboratoriotyön monipuolisuutta sekä yhteistyötä hoitavan kliinikon kanssa. - Akateemisten uramahdollisuusien korostaminen kaikilla laboratorioaloilla. 1. Erikoislääkärikoulutuksen voi suorittaa yliopiston lääketieteen laitoksen patologian yksikön assistentin/apulaisopettajan toimessa ja samanaikaisesti yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskuksen patologian vastuualueen sivuvirassa tai yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskuksen patologian vastuualueen virassa tai toimessa. Järjestelmä on mutkikas. 2. Yliopiston roolin vahvistaminen erikoislääkärikoulutuksessa sekä valtakunnallinen ohjaus ja sitovat määräykset erikoislääkärikoulutuksen sisällöstä ja toteuttamisesta ovat välttämättömiä. Erikoistuvien koulutus on kädestä pitäen -oppimista ja vaatii erikoislääkäriresursseja. 3. Laboratorioaloista merkittävin erikoislääkäritarve on tulevaisuudessa patologialla ja hematologialla. Myös kliinisen neurofysiologian erikoislääkärikoulutusta tulisi lisätä. 4. Laboratorioalojen erikoislääkärikoulutuksessa tulisi lisätä johtamisopintoja. Erikoislääkärin tehtävänä on kliinikon työn tukemisen lisäksi lisääntyvässä määrin myös yksikön toiminnan johtaminen. Kliinisiä työtehtäviä siirtyy lääkäreiltä muille ammattiryhmille ja automaatio lisääntyy. 5. Erikoislääkäritutkintotavoite TAY: 1-2/vuosi 23