1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10"

Transkriptio

1

2

3

4 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET AINEISTO JA MENETELMÄT 13 Tilastoaineisto Ylilääkärikysely ja koulutusvastuuhenkilöiden haastattelu Menetelmät Selvityksen toteutus 5. SELVITYKSEN MAHDOLLISIA VIRHELÄHTEITÄ LÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE JA LÄÄKÄRIMÄÄRÄN KEHITYS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA 20 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät- Hämeen sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri 9. ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIMÄÄRÄN KEHITYS VUOTEEN ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO 25 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna ENDOKRINOLOGIA 29 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna FONIATRIA FYSIATRIA 32 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna GASTROENTEROLOGIA 35 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA 37 2

5 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna GERIATRIA 39 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA 42 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna INFEKTIOSAIRAUDET 44 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KARDIOLOGIA 46 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA 48 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KIRURGISET ALAT 51 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO KLIININEN FYSIOLOGIA 55 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN HEMATOLOGIA 57 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN KEMIA 59 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN MIKROBIOLOGIA 61 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna

6 9.18. KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA 63 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 66 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KÄSIKIRURGIA 69 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENKIRURGIA 72 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENNEUROLOGIA 74 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENPSYKIATRIA 77 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENTAUDIT 81 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LIIKUNTALÄÄKETIEDE 84 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 86 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NEFROLOGIA 90 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NEUROKIRURGIA 92 Ylilääkärin näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna

7 9.29. NEUROLOGIA 94 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NUORISOPSYKIATRIA 98 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna OIKEUSLÄÄKETIEDE 101 Arvio erikoisalasta vuonna OIKEUSPSYKIATRIA ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA 103 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PATOLOGIA 106 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE 109 Koulutusvastaavan näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PLASTIIKKAKIRURGIA 111 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PSYKIATRIA 114 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna RADIOLOGIA 118 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna REUMATOLOGIA 120 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SILMÄTAUDIT 122 5

8 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SISÄTAUDIT JA SISÄTAUTILALAT 124 Koulutusvastaavahaastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SUU- JA LEUKAKIRURGIA 129 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA 131 Ylilääkärin näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SYÖPÄTAUDIT 133 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna TERVEYDENHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLTO 138 Koulutusvastuuhenkilön näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna UROLOGIA 140 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna VERISUONIKIRURGIA 142 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna YLEISKIRURGIA 144 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna YLEISLÄÄKETIEDE 146 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna TAUSTAKIRJALLISUUTTA 150 6

9 SELVITYKSEN TAUSTAA Suomalaisessa terveydenhuollossa työskentelee tänä päivänä lähes lääkäriä. Heistä 60 % on erikoislääkäreitä. Lääkäreitä on siis enemmän kuin koskaan, mutta siitä huolimatta julkisessa keskustelussa on viime vuosina toistuvasti tuotu esiin erityisesti terveyskeskusten lääkäripula. Alueelliset erot lääkärityövoiman määrässä ovat suuria ja ratkaisuna syrjäseutujen lääkäripulaan on ollut lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomäärien nosto luvulla yli 600 opiskelijaan vuosittain. Erikoislääkärien määrä ja työvoiman riittävyys tulevaisuudessa on saanut julkisuudessa vähemmän huomiota. Vuosina työikäisten lääkärien määrä kasvoi Suomessa yli 20 prosenttia ja erikoislääkärien 29 prosenttia. Lamavuosina vallinneen huonon työllisyystilanteen jälkeen Suomessa on useilla erikoisaloilla ilmennyt lääkärivajetta, joka ei lääkärimäärän kasvusta huolimatta ole poistunut. Vuonna 1999 toteutettiin laaja erikoisalauudistus, jonka seurauksena erikoisalat vähenivät 92:stä 49:ään ja mm. kirurgian ja sisätautien entiset suppeat erikoisalat muuttuivat itsenäisiksi erikoisaloiksi. Vuodesta 2003 alkaen vähintään puolet useimpien erikoisalojen koulutuksesta on pitänyt suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella (ns. 50/50 sääntö). Näin on haluttu laajentaa koulutusta terveydenhuollon eri toimintayksiköihin ja turvata keskussairaaloiden erikoislääkäritarve. Valtakunnallista erikoislääkäritilannetta ja koulutustarvetta on viime vuosikymmenien aikana selvitetty mm. Lääkintöhallituksen, Lääkäriliiton, Kuntaliiton, Opetusministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Vuonna 2007 Anja Tuulonen ja Hannu Puolijoki luovuttivat ministeriöille erikoislääkärikoulutuksen arviontiraporttinsa, jonka keskeisiä ehdotuksia olivat mm. päivystyslääketieteen ja vanhuspsykiatrian erikoisalojen perustaminen sekä sisätautien ja kirurgian yleisosaamisen vahvistaminen. Laajan Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutu samoille linjoille. Työryhmän ehdotuksen mukaan kaikkien sisätautialoille erikoistuvien tulisi suorittaa sisätautien erikoislääkärin tutkinto ja kirurgian erikoisaloilla runkokoulutusta pidennettäisiin. Työryhmä esitti kahden uuden erikoisalan perustamista; akuuttilääketieteen ja hammaslääketieteellisen diagnostiikan. Lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutusohjelmia esitetään yhdistettäväksi ja radiologian erikoislääkärikoulutusta pidennettäväksi 6 vuoteen. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen vahvempaa valtakunnallista koordinaatiota ovat raporteissaan esittäneet sekä selvitysmiehet että erikoislääkärikoulutustyöryhmä. Työryhmä ehdottaa terveydenhuoltolaissa säädettäväksi lääkärien ja hammaslääkärien valtakunnallisesta työryhmästä, jonka tehtävänä on ohjata erityisvaltionosuuksin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen suuntautumista palvelujärjestelmän tarpeiden mukaisesti. Suomen Lääkäriliitto on tukenut ehdotusta ja esittänyt spesialiteettineuvottelukunnan perustamista valtionhallintoon. Suomen julkinen terveydenhuolto on hallinnollisesti jaettu viiden yliopistollisen sairaalan muodostamiin erityisvastuualueisiin. Lääketieteen perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen koulutusvastuu on viidellä yliopistollisella lääketieteen yksiköllä, jotka toimivat yhteistyössä yliopistollisen sairaalan ja keskussairaaloiden kanssa. Erikoislääkärikoulutus on vuodesta 1986 alkaen ollut yliopistollinen jatkotutkinto. Erikoislääkärikoulutusta hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa. STM määrittelee koulutuksen tarpeita ja OPM neuvottelee yhdessä 7

10 yliopistojen kanssa koulutuksen järjestämisestä. Lääketieteellisten tiedekuntien yhteydessä toimivien viiden lääkärikoulutuksen alueellisen neuvottelukunnan tarkoituksena on ollut arvioida kunkin ns. miljoonapiirin erikoislääkärikoulutuksen mitoitusta. Näillä neuvottelukunnilla on käytännössä ollut kuitenkin melko vähän mahdollisuuksia vaikuttaa alueellisiin koulutusjärjestelyihin. Erikoislääkärikoulutusta ovat käytännössä säädelleet sairaanhoitopiirit erikoistuvien lääkärien virkapohjien määrällä. Valtakunnallisen spesialiteettineuvottelukunnan avulla myös alueellisten neuvottelukuntien roolin tulisi tulevaisuudessa olla aktiivinen ja päätösvaltainen alueellisissa koulutusratkaisuissa. Tämän päätöksenteon tueksi tarvitaan alueellista tietoa erikoisalojen erikoislääkärien ikärakanteesta ja erikoistumiskoulutuksessa olevien määrästä suhteessa tulevaisuuden lääkäritarpeeseen. Terveydenhuollon henkilöstötarpeen ennakoiminen on Suomessa erittäin ajankohtaista suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää (n. 600 lääkäriä/ikäluokka). Lääkäritarpeeseen vaikuttaa tulevaisuudessa sekä palvelujärjestelmän muutos että lääkärikunnan sisäinen muutos (mm. alan naisistuminen, osa- aikatyön lisääntyminen). Ensimmäinen alueellinen erikoisalakohtainen selvitys erikoislääkäritilanteesta on tehty Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella vuonna 2007 (Antti Puhakka) ja toinen Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella vuonna 2009 (Teppo Heikkilä). Nämä selvitykset osoittivat, että erikoislääkärien ikärakenne on erikoisaloilla hyvin erilainen ja alueellisesti vaihteleva. Osalla erikoisaloista tämän hetkinen erikoislääkärien koulutusmäärä ei riitä alan lääkärien eläkepoistuman korvaamiseen eikä koulutusvastaavien ja ylilääkärien arvioiman tulevaisuuden erikoislääkäritarpeen täyttämiseen. Osalla erikoisaloista on puolestaan nähtävissä vaara erikoislääkärien ylitarjonnasta palvelujärjestelmän kysyntään nähden. Näiden selvitysten pohjalta Tampereen yliopisto ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit päättivät lääkärikoulutuksen alueellisessa neuvottelukunnassa syksyllä 2010 vastaavan selvityksen tekemisestä omalla erityisvastuualueella vuoden 2011 aikana. 8

11 SELVITYKSEN TAVOITTEET 1. Tuottaa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien käyttöön tietoa yksittäisten erikoisalojen erikoislääkärimääristä ja erikoislääkärikunnan ikärakenteesta. 2. Kartoittaa erikoislääkärien ja erikoistuvien lääkärien virkamäärät ja niiden täyttöaste alueen yliopisto- ja keskussairaaloissa. 3. Arvioida erikoisalakohtaisesti eläkepoistuman ja Tampereen yliopiston erikoislääkärituotoksen suhdetta nykyisellä erikoislääkärien koulutusmäärällä ja toisaalta arvioida erikoislääkäritarvetta alojen ylilääkärien arvion perusteella vuoteen Tuottaa tietoa, jonka perusteella lääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta, sairaanhoitopiirit ja yliopisto voivat seurata ja ohjata erikoislääkärikoulutuksen mitoitusta ja sisältöä erityisvastuualueen sairaaloissa ottaen huomioon palvelujärjestelmän alueelliset tarpeet sekä yksityissektorin työllistämisen ja osa- aikaisten työsuhteiden vaikutukset. 9

12 SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoislääkäritilanteesta ja erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien määrän kehityksestä vuoteen Erikoislääkärityövoiman riittävyyttä on pyritty arvioimaan suhteessa erikoisalojen ylilääkärien arvioon tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta. Selvitys perustuu Lääkäriliiton tilastotietoihin, Tampereen yliopiston tutkintotietoihin sekä erityisvastuualueen ylilääkäreiltä kyselylomakkeella kerättyyn aineistoon. Lisäksi 11 erikoisalan koulutusvastuuhenkilöt on haastateltu. Keskeisimmät johtopäätökset: Nykyinen erikoislääkärien koulutusmäärä riittää kokonaisuutena korvaamaan erva- alueelta eläköityvät erikoislääkärit. Useille sairaalaerikoisaloille on kuitenkin kehittymässä merkittävä erikoislääkäripula. Vaikeimmassa tilanteessa erikoislääkärien riittävyyden osalta ovat fysiatria, keuhkosairaudet, naistentaudit ja synnytykset, psykiatria sekä reumatologia. Psykiatriaa uhkaa tulevaisuudessa jopa 50 erikoislääkärin vaje tarpeeseen nähden. Erva- alueen keskussairaaloissa on tällä hetkellä kirurgisia aloja lukuuntottamatta lähes kaikilla muilla aloilla merkittävä osa erikoislääkärivirkoja täyttämättä rekrytointivaikeuksien vuoksi. Tampereen yliopiston lääkäri- ja erikoislääkärikoulutus Tampereen yliopistossa on suoritettu vuosina keskimäärin 75 lääketieteen lisensiaatin tutkintoa vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden sisäänottoa tiedekuntaan vähennettiin voimakkaasti 90- luvun alussa luvulla uusien opiskelijoiden määrä on ollut vuosittain n ja lisensiaattitutkintojen lukumäärä n Erikoislääkäritutkintoja on suoritettu Tampereen yliopistossa v keskimäärin 118 vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden supistettu sisäänotto luvulla näkyy lääketieteen lisensiaattitutkintojen pienempänä määränä luvun alussa ja heijastuu erikoislääkärituotokseen viime vuosina. Perusopiskelijoiden valtakunnallisen sisäänottomäärien noston vuoksi erikoislääkäritutkintojen määrä tulee luvulla todennäköisesti nousemaan vähintään 130:een vuosittain. Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäritutkintoja on tästä määrästä yhteensä n. 40 vuosittain. Tampereen yliopistosta valmistuvista erikoislääkäreistä 70 % jää töihin omalle erva- alueelle. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoislääkäritilanne Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella asui vuoden 2011 alussa 22 % Suomen työikäisistä erikoislääkäreistä (2515 erikoislääkäriä). Heistä 50 % on naisia. Kaikista erikoislääkäreistä 50 % saavuttaa eläkeiän (65 vuotta) vuoteen 2025 mennessä ja tämä merkitsee erva- alueella n. 90 erikoislääkärin 10

13 eläkepoistumaa vuosittain. Etelä- Pohjanmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiireissä eläköityviä erikoislääkäreitä on % ja Pirkanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä n. 50 % koko erikoislääkärikunnasta. Sairaanhoitopiirien ja erityisesti erikoisalojen välillä on kuitenkin varsin suuria eroja nykyisen erikoislääkärikunnan ikä- ja sukupuolirakenteessa. Tulevaisuuden erikoislääkäritarpeen arvioiminen on haastavaa. Tiedetään, että Tampereen yliopistosta valmistuvista erikoislääkäreistä 30% siirtyy töihin oman erityisvastuualueen ulkopuolelle. Toisaalta erityisesti Pirkanmaa on Suomen muuttovoittoisimpia alueita ja tilastojen mukaan n. 10 % muista lääketieteen yksiköistä valmistuvista erikoislääkäreistä ja n. 30 % ulkomailta Suomeen tulevista erikoislääkäreistä tulee töihin tälle seudulle. Näin ollen Tampereen yliopiston erikoislääkärituotos verrattuna erva- alueen nykyiseen erikoislääkärimäärään kuvaa melko hyvin erityisesti suurimpien erikoisalojen tulevaisuuden näkymiä. Lähes kaikki koulutusvastuuhenkilöt ja erva- alueen ylilääkärit arvioivat erikoislääkäritarpeen kasvavan omalla alallaan tulevaisuudessa. Lääkäriliitto on tehnyt valtakunnallisia arvioita erikoislääkärien määrän kehityksestä tulevaisuudessa ja verrannut niitä ennusteisiin lääkärityövoiman kysynnästä palvelujärjestelmässä. Lääkärityövoiman valtakunnallisena tarvearviona on usein käytetty 1 %/vuosi kasvua, jolloin erikoislääkärien tarve v olisi n. 115 % nykyiseen lääkärimäärään suhteutettuna. Tässä selvityksessä erikoisalojen ylilääkärien arviot tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta ovat pääosin valtakunnallisia arvioita huomattavasti suurempia ja korkeita tarvearvioita pitää arvioida kriittisesti taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Arvioissa heijastuu toisaalta erityisesti ei- yliopistollisten sairaaloiden tämän hetkinen, monia erikoisaloja koetteleva erikoislääkärivaje. Jos Tampereen yliopiston vuosittainen erikoislääkärituotos säilyy arvioidussa erikoislääkärissä, riittää nykyinen koulutusmäärä kokonaisuutena alueen erikoislääkärien eläkepoistuman korvaamiseen ja vuonna 2025 erikoislääkäreitä olisi erityisvastuualueella n Tämä lääkärimäärä vastaisi myös lääkärityövoiman valtakunnallista +1 %/vuosi kysyntäarviota. Alueen keskussairaaloiden erikoislääkärivajeen korjaamiseen ja ylilääkärien arvioihin tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta tämä lääkärimäärä ei kuitenkaan monilla aloilla riitä, sillä 30 % erikoislääkäritutkinnoista on yleislääketieteen ja työterveyshuollon tutkintoja. Erikoisalakohtaiset arviot vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoislääkärivirat ovat pääsääntöisesti lähes 100 % täytetyt. Fysiatrialla, keuhkosairauksilla, nuorisopsykiatrialla, psykiatrialla ja silmätaudeilla on kuitenkin osa erikoislääkäriviroista täyttämättä. Erva- alueen keskussairaaloissa vain kirurgian erikoislääkäreitä on riittävästi ja lähes kaikilla muilla erikoisaloilla on tällä hetkellä erikoislääkärivajetta. Vaikein tilanne on Vaasan keskussairaalassa, jossa joillakin erikoisaloilla on yli 50 % erikoislääkäriviroista täyttämättä. Monilla erikoisaloilla erikoislääkärien rekrytointi keskussairaalatyöhön on haasteellista. Keskussairaalaylilääkärit uskovat, että henkilökohtaisilla koulutussopimuksilla keskussairaalapalvelun osuutta koulutuksessa voidaan lisätä. Yliopistosairaalan koulutusvastuuhenkilöt ovat puolestaan huolestuneita koulutuksen laadusta ja laaja- alaisuudesta. Koulutusmäärien nosto ei välttämättä ratkaise 11

14 keskussairaaloiden lääkäripulaa, vaan saattaa johtaa esim. yksityissektorin epätarkoituksenmukaiseen kasvamiseen. Lähivuosina valmistuvien lääketieteen lisensiaattien erikoisalavalinnat ratkaisevat sen, pystytäänkö tällä hetkellä erikoislääkäripulasta kärsivien erikoisalojen tilannetta parantamaan. Tämän selvityksen perusteella erikoislääkäripulasta kärsivät tulevaisuudessa erityisesti fysiatria, keuhkosairaudet, naistentaudit, psykiatria ja reumatologia, joiden erikoislääkärimäärä vähenee tulevaisuudessa merkittävästi ellei koulutusmäärää saada nostettua. Psykiatriaa uhkaa erva- alueella jopa 50 erikoislääkärin vaje ylilääkärien arvioimaan tarpeeseen nähden. Myöskään kliinisen fysiologian, kliinisen hematologian, kliinisen neurofysiologian, lastenneurologian, lastenpsykiatrian, neurologian, patologian, radiologian ja syöpätautien erikoislääkärimäärä ei tulevaisuudessa riitä nykyisen palvelujärjestelmän tarpeisiin. Joillakin erikoisaloilla, kuten gastroenterologisessa kirurgiassa, kardiologiassa, plastiikkakirurgiassa ja työterveyshuollossa saattaa kehittyä jopa erikoislääkärien lievää ylitarjontaa. Nuorten lääkärien erikoisalavalintoja voidaan ohjailla erikoistumisvirkojen määrällä, mutta se ei ongelma- alojen osalta yksin riitä. Näiden erikoisalojen koulutusvastaavien ja ylilääkärien sekä sairaanhoitopiirien on kehitettävä esim. aktiivista rekrytointia jo perusopintojen aikana, yksilöllisiä koulutusratkaisuja, joustavia työaikamalleja ja palkkauksen keinoja. Uuden erikoislääkärin kouluttaminen on lähes 10 vuoden projekti, joten lähivuosien riittävän erikoislääkärimäärän ratkaisee ikääntyvien erikoislääkärien pysyminen työelämässä ja julkisen sektorin palveuksessa. Erikoislääkärien riittävyys vaatii tulevaisuudessa uudenlaista yhteistyötä. Terveydenhuollon palvelujärjestelmä muuttuu ja lääkärikunnassa on nähtävissä yleinen arvomaailman muutos, jonka seurauksena työsidonnaisuutta halutaan vähentää ja yksityissektorilla toimiminen yleistyy. EU- lainsäädäntö tulee muuttamaan päivystysaikaisen työn järjestämistä ja lääkärikunnan naisvaltaistuminen vaikuttaa lääkärityövoiman määrään perhevapaiden lisääntyessä. Myös ikääntyvien erikoislääkärien halukkuuden osa- aikatyöhön arvioidaan lisääntyvän. Toisaalta lähihistoria on osoittanut, että yhteiskunnan taloudelliset vaikeudet voivat nopeasti muuttaa lääkärivajeen lääkärityöttömyydeksi. Erikoissairaanhoidon ja päivystyksen keskittyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi pienten sairaaloiden toimintaan ja siten myös erikoislääkäritarpeeseen. Erikoislääkäritilanteen kehitystä ja tulevaisuuden tarvetta tulisi alueellisten selvitysten lisäksi arvioida myös valtakunnallisesti yhteistyössä ministeriöiden kanssa tai niiden johdolla. Suomen Lääkäriliitto on ehdottanut spesialiteettineuvottelukunnan perustamista valtionhallintoon seuraamaan ja ohjaamaan erikoislääkärikoulutuksen mitoitusta ja sisältöä. Lääkärikoulutuksen alueellisilla neuvottelukunnilla tulisi olla aktiivinen ja päätösvaltainen rooli oman alueen koulutusratkaisuissa. 12

15 AINEISTO JA MENETELMÄT Tilastoaineisto Selvityksen tilastoaineistona on käytetty Suomen Lääkäriliiton (SLL) Lääkärilaskuri tietokantaa tilanteen mukaan. Lääkärilaskuri on kehitetty Lääkäriliiton organisaatioiden ja jäsenten sekä median, tutkijoiden ja julkishallinnon käyttöön. Tietokannasta voi hakea tietoa työikäisistä (30-64 vuotta) Suomessa asuvista lääkäreistä iän, sukupuolen, erikoisalan, sairaanhoitopiirin, erikoistumisvaiheen ja tieteellisen jatkotutkinnon mukaan. Selvitystä varten on Lääkärilaskurista kerätty tiedot Tampereen yliopistollisen sairaalan viiden sairaanhoitopiirin (Etelä- Pohjanmaan, Kanta- Hämeen, Pirkanmaan, Päijät- Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirin) alueella asuvista erikoislääkäreistä. Oletuksena siis on, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella asuvat lääkärit työskentelevät ko. sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ei luonnollisestikaan pidä täysin paikkaansa eli osa lääkäreistä työskentelee eri sairaanhoitopiirin alueella kuin asuu. Tämän virheen arvioidaan kuitenkin tasoittuvan sairaanhoitopiirien välillä, joskin yksittäisten erikoisalojen kohdalla virhe saattaa olla merkittävä. Asuinpaikka on valittu Lääkärilaskurin tilastopohjaksi, koska se on todettu ajantasaisimmaksi. Lääkärilaskurin tilastotietojen lisäksi selvityksessä on käytetty valtakunnallisten tietojen osalta Lääkäriliiton tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuoll julkaisua (8/2011). Tampereen yliopiston lääkärikoulutuksen sisäänottomäärät ja lisensiaattitutkintojen määrät on saatu valtakunnallisesta Kota- tietokannasta (www.kotayksi.csc.fi/online/haku.do) ja erikoislääkäritutkintojen määrät Helsingin yliopiston ylläpitämästä valtakunnallisesta erikoislääkäritutkintojen tilastosta (www.med.helsinki.fi/ammatillinen_jatkokoulutus/erikoistumiskoulutus/tilastot). Lisäksi Tampereen yliopistosta on saatu 5 viime vuoden tiedot erikoisalojen koulutusohjelmiin läsnäolevaksi ilmoittautuneiden lääkärien määristä. Ylilääkärikysely ja koulutusvastuuhenkilöiden haastattelu Selvityksen pohjaksi on tehty kysely Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kaikkien erikoisalojen koulutusvastuuhenkilöille ja sairaaloiden ylilääkäreille. Kyselyssä on käytetty selvityksen ohjausryhmän hyväksymää kyselykaavaketta (liitteenä), joka on muokattu aiemmissa vastaavissa alueellisissa selvityksissä käytetystä kaavakkeesta. Tays:ssa kysely on lähetetty erikoisalojen koulutusvastuuhenkilöille ja lisäksi kunkin erikoisalan ylilääkärille/vastaavalle lääkärille. Keskussairaaloissa johtavat ylilääkärit ovat jakaneet kyselyn omassa sairaalassa edustettuna olevien erikoisalojen ylilääkäreille/vastaaville lääkäreille. Yleislääketieteen erikoislääkäritilannetta koskeva kysely on lähetetty muokattuna erityisvastuualueen terveyskeskusten ylilääkäreille. Kyselyssä on tiedusteltu kullakin erikoisalalla työskentelevien lääkärien määrää, virkojen täyttöastetta, virkapohjan riittävyyttä suhteessa palvelukysyntään, tämän hetkistä erikoislääkärien lisätarvetta, yksityissektorin merkitystä sekä lääkärien osa- aikatyöhalukkuutta. Ylilääkäreiltä on pyydetty perusteltua arviota alansa erikoislääkäritarpeesta v. 2025, kun tämän hetkinen lääkärimäärä merkitään 100 %. Lisäksi 13

16 on pyydetty ehdotuksia erikoislääkärikoulutuksen määrän ja sisällön osalta sekä kysytty alan päivytyksen järjestämisestä ja akuuttilääketieteen mahdollisen uuden erikoisalan vaikutuksesta tilanteeseen. Kyselyn vastausprosentti oli yli 90 %. Koulutusvastuuhenkilöt ja ylilääkärit ovat siis erittäin kiinnostuneita erikoislääkäritilanteesta ja oman erikoisalansa tulevaisuuden näkymistä. Yhdelletoista erikoisalalle (anestesiologia ja tehohoito, kirurgia, lastenpsykiatria, naistentaudit ja synnytykset, neurologia, nuorisopsykiatria, patologia, psykiatria, sisätaudit, syöpätaudit ja yleislääketiede) on kyselytietoja syventäen toteutettu n. 1 h mittainen koulutuksen vastuuhenkilön haastattelu. Haastateltaviksi aloiksi on selvitystyön ohjausryhmä valinnut suurimmat erikoisalat ja ne alat, joilla alustavan arvion perusteella vaikuttaisi olevan ongelmia erikoislääkärityövoiman riittävyyden osalta. Menetelmät Selvityksessä ovat mukana kaikki tämän hetkiset itsenäiset lääketieteen erikoisalat (49 alaa). Lääkärilaskurin tietojen pohjalta on kunkin erikoisalan osalta esitetty erityisvastuualueella asuvien työikäisten erikoislääkärien ikärakenne ja Tampereen yliopiston erikoislääkäritutkintojen määrä v Kyselykaavakkeista on kerätty koulutusvastuuhenkilöiden ja ylilääkärien arvioima erikoislääkäritarve v (vastausten keskiarvo). Niistä erikoisaloista, joiden koulutusta ei ole Tampereen yliopistossa tai joista ei ole saatu koulutusvastuuhenkilön vastausta, on esitetty vain tilastotiedot. Ikärakenteen perusteella on laskettu v mennessä eläkeiän (65 vuotta) saavuttavien erikoislääkärien määrä ja taulukoitu se alalle valmistuvien erikoislääkärien määrän kanssa (keskiarvo luvulla valmistuneista/vuosi). Näin saadaan viivakaavioon erikoislääkärimäärän kehitys vuoteen 2025 (sininen viiva). Yleissisätautien, psykiatrian ja yleislääketieteen lääkärimäärän kehitystä arvioitaessa on lisäksi huomioitu, että näillä aloilla toisen erikoisalatutkinnon suorittaminen on yleistä ja se vähentää 1. alan todellista erikoislääkärimäärää. Ylilääkärien arvio erikoislääkäritarpeesta v on kuvattu kaavioon punaisella viivalla. Lisäksi suurimpien erikoisalojen osalta on kaavioon liitetty vertailuarviona valtakunnallinen lääkärityövoiman kysyntäarvio 1 %/vuosi eli n. 115 % vuoteen 2025 mennessä (vihreä viiva). Selvityksen toteutus Selvitys on tehty lääkärikoulutuksen alueellisen neuvottelukunnan aloitteesta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa vuoden 2011 aikana. Selvitystyön on tehnyt erikoislääkäri Johanna Rellman. Häntä ohjaamassa ja tukemassa on toiminut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet johtaja, professori Matti Lehto Tampereen yliopiston lääketieteen yksiköstä, professori Jukka Mustonen Tampereen yliopistosta ja johtajaylilääkäri Auvo Rauhala Vaasan sairaanhoitopiiristä. Ohjausryhmä on kokoontunut 5 kertaa ja selvitysluonnos on esitelty alueelliselle neuvottelukunnalle Neuvottelukunta päätti esittelyn jälkeen pyytää vielä kyselyyn vastanneilta ylilääkäreiltä kommentit luonnoksesta ja näiden pohjalta ohjausryhmä teki tarvittavat korjaukset. 14

17 SELVITYKSEN MAHDOLLISIA VIRHELÄHTEITÄ Tulevaisuuden lääkäritarpeen ennustaminen on vaikeaa. Historia osoittaa, että lääkärityövoiman tarpeen ja riittävyyden arviointiin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Erikoislääkärien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Lääketieteteen tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät edelleen voimakkaasti ja tietyillä erikosaloilla voidaan perustellusti nähdä merkittävä erikoislääkärimäärän lisäystarve tulevaisuudessa. Toisaalta yhteiskunnan taloudelliset vaikeudet voivat nopeasti kääntää lääkäripulan lääkärityöttömyydeksi ja koulutusvastuuhenkilöiden ja ylilääkärien korkeisiin arvioihin vuoden 2025 erikoislääkäritarpeesta tulee suhtautua kriittisesti. Toisaalta erikoislääkäritilanne yliopisto- ja keskussairaaloissa on hyvin erilainen. Monissa keskussairaaloissa on merkittävä erikoislääkärivaje ja pitkän yliopistosairaalakoulutuksen jälkeen erikoislääkärin rekrytointi keskussairaalatyöhön voi olla vaikeaa. Selvityksen tilastoaineisto perustuu erikoislääkärien asuinpaikkaan Lääkäriliiton lääkärilaskuri- tietokannassa Erikoislääkärimäärissä ovat siis mukana kaikki erityisvastuualueella asuvat, työikäiset (30-64 vuotta) erikoislääkärin oikeudet omaavat lääkärit riippumatta työpaikasta. Tilastoaineiston lääkärimäärät eivät siis kerro sairaaloissa työssä olevien erikoislääkärien määrää, vaan se on kysytty kunkin erikoisalan ylilääkäreiltä. Lääkärimäärän kehitystä kuvaavissa kaavoissa nähdään koko palvelujärjestelmästä eläköityvien lääkärien määrä, joka Tampereen yliopiston ja muiden yliopistojen erikoislääkärituotoksen tulisi kattaa. Mikäli erikoislääkäri työskentelee eri sairaanhoitopiirin alueella kuin asuu, syntyy systemaattista virhettä. Työvoimaa kuitenkin siirtyy sairaanhoitopiirien välillä, joten virheellä ei kokonaisuuden kannalta arvioida olevan vaikutusta, joskin pienten alojen kohdalla merkitys voi olla suuri. Suomalainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä on muutosten alla. Erikoissairaanhoitoa ja päivystystoimintaa keskitetään ja kansalaisten mahdollisuus valita hoitopaikkansa lisääntyy. Yksityissektori työllistää merkittävän osan lääkäreistä ja lääkärien halukkuus osa- aikatyöhön ja työpanoksensa jakamiseen julkisen ja yksityisen työnantajan välillä lisääntyy. Lääkärikunnan naisvaltaistuminen lisää perhevapaiden ja osa- aikatyön määrää ja myös osa- aikaeläkkeiden määrä on ollut kasvussa. Näiden muutosten merkitystä tulevaisuuden erikoislääkäritarpeeseen on pyritty kartoittamaan ylilääkäreille suunnatussa kyselyssä. Mikäli erikoislääkärillä on kaksi tai useampia erikoislääkäritutkintoja oletuksena on, että hän työskentelee viimeksi suoritetun tutkinnon mukaisella erikoisalalla. Työikäisistä erikoislääkäreistä 74 % on suorittanut yhden, 24 % kaksi ja 2 % kolme erikoislääkäritutkintoa. Kaksoistutkinnot tuovat harhaa erityisesti yleissisätautien ja yleiskirurgian uusien erikoislääkärien määrään. Virhe on huomioitu selvittämällä ko. erikoisalan erikoislääkärioikeuksien määrä ja vertaamalla sitä alalla työskentelevien määrään. Erikoislääkäritutkintojen määrän ennustamisessa on oletettu, että nuorten lääkärien alavalinnat säilyvät luvun erikoisalavalintojen suuntaisina. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. Lähivuosien tutkintomääriä on tästä johtuen pyritty arvioimaan myös Tampereen yliopiston erikoistumisohjelmiin viime vuosina läsnäolevaksi ilmoittautuneiden lääkärien määrillä. Lisäksi on huomioitava, että lääketieteen perusopiskeljoiden nostetut sisäänottomäärät tulevat nostamaan myös erikoislääkäritutkintojen määrää tulevaisuudessa %. 15

18 LÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Tampereen yliopistossa on suoritettu vuosina keskimäärin 75 lääketieteen lisensiaatin tutkintoa vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden sisäänottoa tiedekuntaan vähennettiin voimakkaasti 90- luvun alussa (noin 100 opiskelijasta n :een vuosina ) ja tämän näkyy lisensiaatin tutkintojen vähäisempänä määränä luvun alussa luvulla uusien opiskelijoiden määrä on ollut n vuosittain ja lisensiaattitutkintojen määrä Valtakunnallinen lääketieteen opiskelijoiden sisäänotto on luvun alusta lähtien ollut reilut 600 uutta opiskelijaa vuosittain. Perusopiskelijoiden sisäänottomäärien noston vuoksi erikoislääkäritutkintojen määrä tulee 2010 luvulla todennäköisesti nousemaan 10-20%. Joka sadas nuori ikäluokastaan koulutetaan tänä päivänä lääkäriksi ja Suomen lääkäritiheys on kansainvälisesti katsoen korkea: n. 300 asukasta työikäistä lääkäriä kohden vuonna Lääketieteellisten tiedekuntien opetushenkilöstön määrä on opiskelijoiden määrän kasvusta huolimatta laskenut. Julkisuudessa on jälleen esitetty sisäänottomäärien nostoa ratkaisuna paikalliseen lääkäripulaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärikoulutuksen määrän lisäämiseen tulee suhtautua kriittisesti. Lääkärikoulutusta lisäämällä ei pystytä ratkaisemaan syrjäseutujen muuttotappiokuntien työvoimavajetta eikä lääkärien työolosuhteista ja työn sisällöstä johtuvia rekrytointiongelmia. Erikoislääkärikoulutuksen osalta tulisi keskittyä koulutusmäärien valtakunnalliseen koordinaatioon ja ikääntyvien erikoislääkärien työvoiman turvaamiseen. 16

19 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön yleislääketieteen oppiala järjestää Valviran edellyttämät kuulustelut EU- /ETA- alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneille lääkäreille, jotka hakevat lääkärin- oikeuksia Suomesta. Lääkärit osallistuvat Tampereen yliopistossa kahteen kirjalliseen kokeeseen ja niiden hyväksytyn suorituksen jälkeen käytännön potilastenttiin. Yleislääketieteen oppialan järjestämät kolme tenttiä on vuosina suorittanut hyväksytysti yhteensä 422 lääkäriä. Lisäksi Valvira (ent. TEO) on tänä aikana laillistanut 197 lääkäriä, jotka ovat suorittaneet yhden tai kaksi tenttiä. Suomessa laillistettuja lääkäreitä on järjestelmän kautta tullut työmarkkinoille siis n. 36 vuosittain. Ulkomailta Suomeen tulevien lääkärien kokonaismäärä on Lääkäriliiton selvitysten perusteella yhteensä n. 100 vuosittain. Heistä 40 % tulee Suomen työmarkkinoille erikoislääkäreinä. Tämä työvoimalisäys on siis osalla erikoisaloista merkittävä. 17

20 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Tampereen yliopistossa on suoritettu vuosina keskimäärin 118 erikoislääkärin tutkintoa vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden supistettu sisäänotto luvulla näkyy lääketieteen lisensiaattitutkintojen pienempänä määränä luvun alussa ja heijastuu erikoislääkärituotokseen viime vuosina. Lisäksi uusien erikoislääkäritutkintojen määrään vaikuttaa erikoislääkärikoulutuksen asetusmuutos vuonna 1999, jonka siirtymäaika päättyi Asetusmuutoksen myötä entisille suppeille erikoisaloille esim. kirurgiassa ja sisätaudeissa on voinut erikoistua suoraan. On kuitenkin huomattava, että erityisesti yleissisätautien ja yleislääketieteen spesialiteetin jälkeen osa erikoislääkäreistä suorittaa edelleen toisen tutkinnon (esim. sisätautialan tai työterveyshuollon tutkinnon), jolloin tutkintomäärä on kaksi vaikka työmarkkinoille tulee vain yksi erikoislääkäri luvulla lääketieteen perusopiskelijoiden sisäänotto Tampereella on ollut opiskelijaa vuosittain. Tampereen yliopisto on perinteisesti ollut varsin suosittu erikoislääkärikoulutuksen antaja. Lääketieteen perusopiskelijoiden määrän kasvu tulee heijastumaan myös erikoislääkärituotokseen tulevina vuosina. Näin ollen voidaan olettaa, että erikoislääkäritutkintojen määrä Tampereen yliopistossa säilyy tulevaisuudessa vähintään 130 vuosittain. Helsingin yliopiston erikoislääkäritutkintojen määrä on luvulla ollut n. 200, Turun yliopiston n. 80, Kuopion yliopiston n. 70 ja Oulun yliopiston n. 80 vuosittain. 18

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS JUHO RUSKOAHO VTM, tutkija HANNU HALILA LKT, dosentti, koulutusjohtaja JUKKA VÄNSKÄ VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Erikoislääkärimäärien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA

ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Northern Savo No 71 / 2009 ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Hyks-erva-erikoislääkärit 2025

Hyks-erva-erikoislääkärit 2025 Hyks-erva-erikoislääkärit 25 Erikoisalakohtainen erikoislääkäritilanne ja koulutuksen tarve Hyks erityisvastuualueella vuoteen 25 Olli Meretoja JOHTOPÄÄTÖKSET Useimpien erikoisalojen koulutusmäärät vastaavat

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI Työryhmän vastattavaksi on toimeksiannossa on annettu seuraavat kysymykset: millainen oppiainevalikoima alalla tarvitaan

Lisätiedot

Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä

Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen 2025 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä Erikoisalakohtainen lääkäritilanne ja koulutuksen tarve vuoteen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä LOPPURAPORTTI 6.2.2012 Projektityöryhmä: Tiina Backman, Tuija Ikonen, Jussi

Lisätiedot

Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti

Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen nykytila Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 14.5.2013 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä nykyinen lainsäädäntö Erikoislääkärikoulutuksen

Lisätiedot

ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA

ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERVA-ALUEELLA JATKOSELVITYS EL Johanna Rellman Ohjausryhmä: johtaja Matti Lehto, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala)

ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO. Koulutuspaikka Hyväksyttävä koulutusaika Sopimuksen voimassaoloaika Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO Forssan seudun terveydenhuollon ky (Forssan sairaala) 1 v Hatanpään sairaala, anestesia Jokilaakson

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO

AKUUTTILÄÄKETIEDE ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Päivystyspoliklinikka Päivystysklinikka Pohjois-Karjalan keskussairaala,

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Diagnostiset alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Diagnostiset alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Diagnostiset erikoisalat Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Perusura: Muutos, lkm Perusura: Muutos,

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA. Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala

MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA. Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala Ari Harjula/kmp MUISTIO KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSYLILÄÄKÄREIDEN KOKOUKSESTA Aika: 25.3.2011 klo 11.00-14.00 Paikka: Helsingin Suomalainen Klubi Kansakoulukuja 3, 5. krs Läsnä: Aarnio Pertti Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

järjestäminen ja ohjaaminen

järjestäminen ja ohjaaminen Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen ja ohjaaminen Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Oulun yliopisto 4.6.2015 Esityksen sisältö Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi

Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lausunto 1 (4) HH/emt 18.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi Lääkäriliiton lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen siirtotyöryhmän raportista sekä luonnoksista

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011):

STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011): STRATEGIAMME LINJAUKSET (10/2011): ORGANISAATION MADALTAMINEN: HUS:n organisaatiotasoja tulee vähentää. Tällöin johtajilla ja esimiehillä olisi välittömiä alaisia nykyistä enemmän, mutta organisaatiotasoja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuja yhteensä 13 kpl Impact Factor yht. 22.903 IF-julk.

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Ammattipätevyys. 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset

Ammattipätevyys. 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset Ammattipätevyys 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset Ammattia koskevat kysymykset Ammatin määrittäminen 1. 1. 1 Onko seuraava ammatti: [${Profession}] säännelty maassanne? 1. 1. 2 Mikä on seuraavaan

Lisätiedot

1 (3) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.2014. Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 210

1 (3) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.2014. Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 210 WN Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.214 1 (3) Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 21 531 Helsinki Viite: Selvitys- ja selityspyyntö 6588/6../214 SELVITYS

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Talousalueparlamentti 18.8.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet talousalueella Asko Saari sairaanhoitoalueen johtaja, johtava lääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 OYS-ERVA-ALUEELLA

ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 OYS-ERVA-ALUEELLA ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 225 OYS-ERVA-ALUEELLA Selvityksen loppuraportti 3.12.212 Selvityshenkilö Annu Tertsunen SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

erikoistuvien Anestesiologia ja tehohoito Rauman aluesairaala v 9 kk Alho, Marja-Leena toistaiseksi

erikoistuvien Anestesiologia ja tehohoito Rauman aluesairaala v 9 kk Alho, Marja-Leena toistaiseksi KOULUTUSSOPIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN 8.7.2016 aluesairaala/ muu erikoistuvien sopimukset KOULUTUSAIKA keskussairaala voimassaoloaika virat Tyks/Ty kouluttaja kouluttajan sähköposti Akuuttilääketiede TYKS,

Lisätiedot

ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 OYS-ERVA-ALUEELLA

ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 2025 OYS-ERVA-ALUEELLA ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TARVE VUOTEEN 225 OYS-ERVA-ALUEELLA Selvityksen loppuraportti 3.12.212 Selvityshenkilö Annu Tertsunen SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN

Lisätiedot

KOULUTUSSOPIMUKSET päivitetty 11.8.2015

KOULUTUSSOPIMUKSET päivitetty 11.8.2015 KOULUTUSSOPIMUKSET päivitetty 11.8.2015 Aika Voimassa Kouluttajat Akuuttilääketiede Keski-Pohjanmaan keskussairaala 4 v toistaiseksi ylilääkäri Risto Hannula Lapin sairaanhoitopiiri 4 v 3 kk toistaiseksi

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Ammattipätevyys. 01 Yleiset kysymykset

Ammattipätevyys. 01 Yleiset kysymykset Ammattia koskevat kysymykset Ammatin määrittäminen 1. 1. 1 1. 1. 2 1. 1. 3 1. 1. 4 1. 1. 5 Ammattipätevyys 01 Yleiset kysymykset Onko seuraava ammatti: [${Profession}] säännelty maassanne? - Kyllä - Ei

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?

Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2013 2014 2014 2015 2 KOULUTUSOHJELMAT AKUUTTILÄÄKETIEDE Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Ari Palomäki

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot