1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 10"

Transkriptio

1

2

3

4 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. SELVITYKSEN TAUSTAA 7 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET 9 3. SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET AINEISTO JA MENETELMÄT 13 Tilastoaineisto Ylilääkärikysely ja koulutusvastuuhenkilöiden haastattelu Menetelmät Selvityksen toteutus 5. SELVITYKSEN MAHDOLLISIA VIRHELÄHTEITÄ LÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE JA LÄÄKÄRIMÄÄRÄN KEHITYS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA 20 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri Päijät- Hämeen sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri 9. ERIKOISALAKOHTAINEN LÄÄKÄRITILANNE JA ERIKOISLÄÄKÄRIMÄÄRÄN KEHITYS VUOTEEN ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO 25 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna ENDOKRINOLOGIA 29 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna FONIATRIA FYSIATRIA 32 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna GASTROENTEROLOGIA 35 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna GASTROENTEROLOGINEN KIRURGIA 37 2

5 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna GERIATRIA 39 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna IHOTAUDIT JA ALLERGOLOGIA 42 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna INFEKTIOSAIRAUDET 44 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KARDIOLOGIA 46 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA 48 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KIRURGISET ALAT 51 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO KLIININEN FYSIOLOGIA 55 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN HEMATOLOGIA 57 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN KEMIA 59 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KLIININEN MIKROBIOLOGIA 61 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna

6 9.18. KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA 63 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 66 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna KÄSIKIRURGIA 69 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENKIRURGIA 72 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENNEUROLOGIA 74 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENPSYKIATRIA 77 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LASTENTAUDIT 81 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna LIIKUNTALÄÄKETIEDE 84 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 86 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NEFROLOGIA 90 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NEUROKIRURGIA 92 Ylilääkärin näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna

7 9.29. NEUROLOGIA 94 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna NUORISOPSYKIATRIA 98 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna OIKEUSLÄÄKETIEDE 101 Arvio erikoisalasta vuonna OIKEUSPSYKIATRIA ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA 103 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PATOLOGIA 106 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PERINNÖLLISYYSLÄÄKETIEDE 109 Koulutusvastaavan näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PLASTIIKKAKIRURGIA 111 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna PSYKIATRIA 114 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna RADIOLOGIA 118 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna REUMATOLOGIA 120 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SILMÄTAUDIT 122 5

8 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SISÄTAUDIT JA SISÄTAUTILALAT 124 Koulutusvastaavahaastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SUU- JA LEUKAKIRURGIA 129 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA 131 Ylilääkärin näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna SYÖPÄTAUDIT 133 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna TERVEYDENHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLTO 138 Koulutusvastuuhenkilön näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna UROLOGIA 140 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna VERISUONIKIRURGIA 142 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna YLEISKIRURGIA 144 Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna YLEISLÄÄKETIEDE 146 Koulutusvastuuhenkilön haastattelu Ylilääkärien näkemyksiä Arvio erikoisalalasta vuonna TAUSTAKIRJALLISUUTTA 150 6

9 SELVITYKSEN TAUSTAA Suomalaisessa terveydenhuollossa työskentelee tänä päivänä lähes lääkäriä. Heistä 60 % on erikoislääkäreitä. Lääkäreitä on siis enemmän kuin koskaan, mutta siitä huolimatta julkisessa keskustelussa on viime vuosina toistuvasti tuotu esiin erityisesti terveyskeskusten lääkäripula. Alueelliset erot lääkärityövoiman määrässä ovat suuria ja ratkaisuna syrjäseutujen lääkäripulaan on ollut lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomäärien nosto luvulla yli 600 opiskelijaan vuosittain. Erikoislääkärien määrä ja työvoiman riittävyys tulevaisuudessa on saanut julkisuudessa vähemmän huomiota. Vuosina työikäisten lääkärien määrä kasvoi Suomessa yli 20 prosenttia ja erikoislääkärien 29 prosenttia. Lamavuosina vallinneen huonon työllisyystilanteen jälkeen Suomessa on useilla erikoisaloilla ilmennyt lääkärivajetta, joka ei lääkärimäärän kasvusta huolimatta ole poistunut. Vuonna 1999 toteutettiin laaja erikoisalauudistus, jonka seurauksena erikoisalat vähenivät 92:stä 49:ään ja mm. kirurgian ja sisätautien entiset suppeat erikoisalat muuttuivat itsenäisiksi erikoisaloiksi. Vuodesta 2003 alkaen vähintään puolet useimpien erikoisalojen koulutuksesta on pitänyt suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella (ns. 50/50 sääntö). Näin on haluttu laajentaa koulutusta terveydenhuollon eri toimintayksiköihin ja turvata keskussairaaloiden erikoislääkäritarve. Valtakunnallista erikoislääkäritilannetta ja koulutustarvetta on viime vuosikymmenien aikana selvitetty mm. Lääkintöhallituksen, Lääkäriliiton, Kuntaliiton, Opetusministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Vuonna 2007 Anja Tuulonen ja Hannu Puolijoki luovuttivat ministeriöille erikoislääkärikoulutuksen arviontiraporttinsa, jonka keskeisiä ehdotuksia olivat mm. päivystyslääketieteen ja vanhuspsykiatrian erikoisalojen perustaminen sekä sisätautien ja kirurgian yleisosaamisen vahvistaminen. Laajan Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutu samoille linjoille. Työryhmän ehdotuksen mukaan kaikkien sisätautialoille erikoistuvien tulisi suorittaa sisätautien erikoislääkärin tutkinto ja kirurgian erikoisaloilla runkokoulutusta pidennettäisiin. Työryhmä esitti kahden uuden erikoisalan perustamista; akuuttilääketieteen ja hammaslääketieteellisen diagnostiikan. Lisäksi lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutusohjelmia esitetään yhdistettäväksi ja radiologian erikoislääkärikoulutusta pidennettäväksi 6 vuoteen. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen vahvempaa valtakunnallista koordinaatiota ovat raporteissaan esittäneet sekä selvitysmiehet että erikoislääkärikoulutustyöryhmä. Työryhmä ehdottaa terveydenhuoltolaissa säädettäväksi lääkärien ja hammaslääkärien valtakunnallisesta työryhmästä, jonka tehtävänä on ohjata erityisvaltionosuuksin erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen suuntautumista palvelujärjestelmän tarpeiden mukaisesti. Suomen Lääkäriliitto on tukenut ehdotusta ja esittänyt spesialiteettineuvottelukunnan perustamista valtionhallintoon. Suomen julkinen terveydenhuolto on hallinnollisesti jaettu viiden yliopistollisen sairaalan muodostamiin erityisvastuualueisiin. Lääketieteen perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen koulutusvastuu on viidellä yliopistollisella lääketieteen yksiköllä, jotka toimivat yhteistyössä yliopistollisen sairaalan ja keskussairaaloiden kanssa. Erikoislääkärikoulutus on vuodesta 1986 alkaen ollut yliopistollinen jatkotutkinto. Erikoislääkärikoulutusta hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa. STM määrittelee koulutuksen tarpeita ja OPM neuvottelee yhdessä 7

10 yliopistojen kanssa koulutuksen järjestämisestä. Lääketieteellisten tiedekuntien yhteydessä toimivien viiden lääkärikoulutuksen alueellisen neuvottelukunnan tarkoituksena on ollut arvioida kunkin ns. miljoonapiirin erikoislääkärikoulutuksen mitoitusta. Näillä neuvottelukunnilla on käytännössä ollut kuitenkin melko vähän mahdollisuuksia vaikuttaa alueellisiin koulutusjärjestelyihin. Erikoislääkärikoulutusta ovat käytännössä säädelleet sairaanhoitopiirit erikoistuvien lääkärien virkapohjien määrällä. Valtakunnallisen spesialiteettineuvottelukunnan avulla myös alueellisten neuvottelukuntien roolin tulisi tulevaisuudessa olla aktiivinen ja päätösvaltainen alueellisissa koulutusratkaisuissa. Tämän päätöksenteon tueksi tarvitaan alueellista tietoa erikoisalojen erikoislääkärien ikärakanteesta ja erikoistumiskoulutuksessa olevien määrästä suhteessa tulevaisuuden lääkäritarpeeseen. Terveydenhuollon henkilöstötarpeen ennakoiminen on Suomessa erittäin ajankohtaista suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää (n. 600 lääkäriä/ikäluokka). Lääkäritarpeeseen vaikuttaa tulevaisuudessa sekä palvelujärjestelmän muutos että lääkärikunnan sisäinen muutos (mm. alan naisistuminen, osa- aikatyön lisääntyminen). Ensimmäinen alueellinen erikoisalakohtainen selvitys erikoislääkäritilanteesta on tehty Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella vuonna 2007 (Antti Puhakka) ja toinen Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella vuonna 2009 (Teppo Heikkilä). Nämä selvitykset osoittivat, että erikoislääkärien ikärakenne on erikoisaloilla hyvin erilainen ja alueellisesti vaihteleva. Osalla erikoisaloista tämän hetkinen erikoislääkärien koulutusmäärä ei riitä alan lääkärien eläkepoistuman korvaamiseen eikä koulutusvastaavien ja ylilääkärien arvioiman tulevaisuuden erikoislääkäritarpeen täyttämiseen. Osalla erikoisaloista on puolestaan nähtävissä vaara erikoislääkärien ylitarjonnasta palvelujärjestelmän kysyntään nähden. Näiden selvitysten pohjalta Tampereen yliopisto ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit päättivät lääkärikoulutuksen alueellisessa neuvottelukunnassa syksyllä 2010 vastaavan selvityksen tekemisestä omalla erityisvastuualueella vuoden 2011 aikana. 8

11 SELVITYKSEN TAVOITTEET 1. Tuottaa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien käyttöön tietoa yksittäisten erikoisalojen erikoislääkärimääristä ja erikoislääkärikunnan ikärakenteesta. 2. Kartoittaa erikoislääkärien ja erikoistuvien lääkärien virkamäärät ja niiden täyttöaste alueen yliopisto- ja keskussairaaloissa. 3. Arvioida erikoisalakohtaisesti eläkepoistuman ja Tampereen yliopiston erikoislääkärituotoksen suhdetta nykyisellä erikoislääkärien koulutusmäärällä ja toisaalta arvioida erikoislääkäritarvetta alojen ylilääkärien arvion perusteella vuoteen Tuottaa tietoa, jonka perusteella lääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta, sairaanhoitopiirit ja yliopisto voivat seurata ja ohjata erikoislääkärikoulutuksen mitoitusta ja sisältöä erityisvastuualueen sairaaloissa ottaen huomioon palvelujärjestelmän alueelliset tarpeet sekä yksityissektorin työllistämisen ja osa- aikaisten työsuhteiden vaikutukset. 9

12 SELVITYKSEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoislääkäritilanteesta ja erikoisalakohtaisesta erikoislääkärien määrän kehityksestä vuoteen Erikoislääkärityövoiman riittävyyttä on pyritty arvioimaan suhteessa erikoisalojen ylilääkärien arvioon tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta. Selvitys perustuu Lääkäriliiton tilastotietoihin, Tampereen yliopiston tutkintotietoihin sekä erityisvastuualueen ylilääkäreiltä kyselylomakkeella kerättyyn aineistoon. Lisäksi 11 erikoisalan koulutusvastuuhenkilöt on haastateltu. Keskeisimmät johtopäätökset: Nykyinen erikoislääkärien koulutusmäärä riittää kokonaisuutena korvaamaan erva- alueelta eläköityvät erikoislääkärit. Useille sairaalaerikoisaloille on kuitenkin kehittymässä merkittävä erikoislääkäripula. Vaikeimmassa tilanteessa erikoislääkärien riittävyyden osalta ovat fysiatria, keuhkosairaudet, naistentaudit ja synnytykset, psykiatria sekä reumatologia. Psykiatriaa uhkaa tulevaisuudessa jopa 50 erikoislääkärin vaje tarpeeseen nähden. Erva- alueen keskussairaaloissa on tällä hetkellä kirurgisia aloja lukuuntottamatta lähes kaikilla muilla aloilla merkittävä osa erikoislääkärivirkoja täyttämättä rekrytointivaikeuksien vuoksi. Tampereen yliopiston lääkäri- ja erikoislääkärikoulutus Tampereen yliopistossa on suoritettu vuosina keskimäärin 75 lääketieteen lisensiaatin tutkintoa vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden sisäänottoa tiedekuntaan vähennettiin voimakkaasti 90- luvun alussa luvulla uusien opiskelijoiden määrä on ollut vuosittain n ja lisensiaattitutkintojen lukumäärä n Erikoislääkäritutkintoja on suoritettu Tampereen yliopistossa v keskimäärin 118 vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden supistettu sisäänotto luvulla näkyy lääketieteen lisensiaattitutkintojen pienempänä määränä luvun alussa ja heijastuu erikoislääkärituotokseen viime vuosina. Perusopiskelijoiden valtakunnallisen sisäänottomäärien noston vuoksi erikoislääkäritutkintojen määrä tulee luvulla todennäköisesti nousemaan vähintään 130:een vuosittain. Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäritutkintoja on tästä määrästä yhteensä n. 40 vuosittain. Tampereen yliopistosta valmistuvista erikoislääkäreistä 70 % jää töihin omalle erva- alueelle. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen erikoislääkäritilanne Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella asui vuoden 2011 alussa 22 % Suomen työikäisistä erikoislääkäreistä (2515 erikoislääkäriä). Heistä 50 % on naisia. Kaikista erikoislääkäreistä 50 % saavuttaa eläkeiän (65 vuotta) vuoteen 2025 mennessä ja tämä merkitsee erva- alueella n. 90 erikoislääkärin 10

13 eläkepoistumaa vuosittain. Etelä- Pohjanmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät- Hämeen sairaanhoitopiireissä eläköityviä erikoislääkäreitä on % ja Pirkanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä n. 50 % koko erikoislääkärikunnasta. Sairaanhoitopiirien ja erityisesti erikoisalojen välillä on kuitenkin varsin suuria eroja nykyisen erikoislääkärikunnan ikä- ja sukupuolirakenteessa. Tulevaisuuden erikoislääkäritarpeen arvioiminen on haastavaa. Tiedetään, että Tampereen yliopistosta valmistuvista erikoislääkäreistä 30% siirtyy töihin oman erityisvastuualueen ulkopuolelle. Toisaalta erityisesti Pirkanmaa on Suomen muuttovoittoisimpia alueita ja tilastojen mukaan n. 10 % muista lääketieteen yksiköistä valmistuvista erikoislääkäreistä ja n. 30 % ulkomailta Suomeen tulevista erikoislääkäreistä tulee töihin tälle seudulle. Näin ollen Tampereen yliopiston erikoislääkärituotos verrattuna erva- alueen nykyiseen erikoislääkärimäärään kuvaa melko hyvin erityisesti suurimpien erikoisalojen tulevaisuuden näkymiä. Lähes kaikki koulutusvastuuhenkilöt ja erva- alueen ylilääkärit arvioivat erikoislääkäritarpeen kasvavan omalla alallaan tulevaisuudessa. Lääkäriliitto on tehnyt valtakunnallisia arvioita erikoislääkärien määrän kehityksestä tulevaisuudessa ja verrannut niitä ennusteisiin lääkärityövoiman kysynnästä palvelujärjestelmässä. Lääkärityövoiman valtakunnallisena tarvearviona on usein käytetty 1 %/vuosi kasvua, jolloin erikoislääkärien tarve v olisi n. 115 % nykyiseen lääkärimäärään suhteutettuna. Tässä selvityksessä erikoisalojen ylilääkärien arviot tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta ovat pääosin valtakunnallisia arvioita huomattavasti suurempia ja korkeita tarvearvioita pitää arvioida kriittisesti taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Arvioissa heijastuu toisaalta erityisesti ei- yliopistollisten sairaaloiden tämän hetkinen, monia erikoisaloja koetteleva erikoislääkärivaje. Jos Tampereen yliopiston vuosittainen erikoislääkärituotos säilyy arvioidussa erikoislääkärissä, riittää nykyinen koulutusmäärä kokonaisuutena alueen erikoislääkärien eläkepoistuman korvaamiseen ja vuonna 2025 erikoislääkäreitä olisi erityisvastuualueella n Tämä lääkärimäärä vastaisi myös lääkärityövoiman valtakunnallista +1 %/vuosi kysyntäarviota. Alueen keskussairaaloiden erikoislääkärivajeen korjaamiseen ja ylilääkärien arvioihin tulevaisuuden erikoislääkäritarpeesta tämä lääkärimäärä ei kuitenkaan monilla aloilla riitä, sillä 30 % erikoislääkäritutkinnoista on yleislääketieteen ja työterveyshuollon tutkintoja. Erikoisalakohtaiset arviot vuoteen 2025 Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoislääkärivirat ovat pääsääntöisesti lähes 100 % täytetyt. Fysiatrialla, keuhkosairauksilla, nuorisopsykiatrialla, psykiatrialla ja silmätaudeilla on kuitenkin osa erikoislääkäriviroista täyttämättä. Erva- alueen keskussairaaloissa vain kirurgian erikoislääkäreitä on riittävästi ja lähes kaikilla muilla erikoisaloilla on tällä hetkellä erikoislääkärivajetta. Vaikein tilanne on Vaasan keskussairaalassa, jossa joillakin erikoisaloilla on yli 50 % erikoislääkäriviroista täyttämättä. Monilla erikoisaloilla erikoislääkärien rekrytointi keskussairaalatyöhön on haasteellista. Keskussairaalaylilääkärit uskovat, että henkilökohtaisilla koulutussopimuksilla keskussairaalapalvelun osuutta koulutuksessa voidaan lisätä. Yliopistosairaalan koulutusvastuuhenkilöt ovat puolestaan huolestuneita koulutuksen laadusta ja laaja- alaisuudesta. Koulutusmäärien nosto ei välttämättä ratkaise 11

14 keskussairaaloiden lääkäripulaa, vaan saattaa johtaa esim. yksityissektorin epätarkoituksenmukaiseen kasvamiseen. Lähivuosina valmistuvien lääketieteen lisensiaattien erikoisalavalinnat ratkaisevat sen, pystytäänkö tällä hetkellä erikoislääkäripulasta kärsivien erikoisalojen tilannetta parantamaan. Tämän selvityksen perusteella erikoislääkäripulasta kärsivät tulevaisuudessa erityisesti fysiatria, keuhkosairaudet, naistentaudit, psykiatria ja reumatologia, joiden erikoislääkärimäärä vähenee tulevaisuudessa merkittävästi ellei koulutusmäärää saada nostettua. Psykiatriaa uhkaa erva- alueella jopa 50 erikoislääkärin vaje ylilääkärien arvioimaan tarpeeseen nähden. Myöskään kliinisen fysiologian, kliinisen hematologian, kliinisen neurofysiologian, lastenneurologian, lastenpsykiatrian, neurologian, patologian, radiologian ja syöpätautien erikoislääkärimäärä ei tulevaisuudessa riitä nykyisen palvelujärjestelmän tarpeisiin. Joillakin erikoisaloilla, kuten gastroenterologisessa kirurgiassa, kardiologiassa, plastiikkakirurgiassa ja työterveyshuollossa saattaa kehittyä jopa erikoislääkärien lievää ylitarjontaa. Nuorten lääkärien erikoisalavalintoja voidaan ohjailla erikoistumisvirkojen määrällä, mutta se ei ongelma- alojen osalta yksin riitä. Näiden erikoisalojen koulutusvastaavien ja ylilääkärien sekä sairaanhoitopiirien on kehitettävä esim. aktiivista rekrytointia jo perusopintojen aikana, yksilöllisiä koulutusratkaisuja, joustavia työaikamalleja ja palkkauksen keinoja. Uuden erikoislääkärin kouluttaminen on lähes 10 vuoden projekti, joten lähivuosien riittävän erikoislääkärimäärän ratkaisee ikääntyvien erikoislääkärien pysyminen työelämässä ja julkisen sektorin palveuksessa. Erikoislääkärien riittävyys vaatii tulevaisuudessa uudenlaista yhteistyötä. Terveydenhuollon palvelujärjestelmä muuttuu ja lääkärikunnassa on nähtävissä yleinen arvomaailman muutos, jonka seurauksena työsidonnaisuutta halutaan vähentää ja yksityissektorilla toimiminen yleistyy. EU- lainsäädäntö tulee muuttamaan päivystysaikaisen työn järjestämistä ja lääkärikunnan naisvaltaistuminen vaikuttaa lääkärityövoiman määrään perhevapaiden lisääntyessä. Myös ikääntyvien erikoislääkärien halukkuuden osa- aikatyöhön arvioidaan lisääntyvän. Toisaalta lähihistoria on osoittanut, että yhteiskunnan taloudelliset vaikeudet voivat nopeasti muuttaa lääkärivajeen lääkärityöttömyydeksi. Erikoissairaanhoidon ja päivystyksen keskittyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi pienten sairaaloiden toimintaan ja siten myös erikoislääkäritarpeeseen. Erikoislääkäritilanteen kehitystä ja tulevaisuuden tarvetta tulisi alueellisten selvitysten lisäksi arvioida myös valtakunnallisesti yhteistyössä ministeriöiden kanssa tai niiden johdolla. Suomen Lääkäriliitto on ehdottanut spesialiteettineuvottelukunnan perustamista valtionhallintoon seuraamaan ja ohjaamaan erikoislääkärikoulutuksen mitoitusta ja sisältöä. Lääkärikoulutuksen alueellisilla neuvottelukunnilla tulisi olla aktiivinen ja päätösvaltainen rooli oman alueen koulutusratkaisuissa. 12

15 AINEISTO JA MENETELMÄT Tilastoaineisto Selvityksen tilastoaineistona on käytetty Suomen Lääkäriliiton (SLL) Lääkärilaskuri tietokantaa tilanteen mukaan. Lääkärilaskuri on kehitetty Lääkäriliiton organisaatioiden ja jäsenten sekä median, tutkijoiden ja julkishallinnon käyttöön. Tietokannasta voi hakea tietoa työikäisistä (30-64 vuotta) Suomessa asuvista lääkäreistä iän, sukupuolen, erikoisalan, sairaanhoitopiirin, erikoistumisvaiheen ja tieteellisen jatkotutkinnon mukaan. Selvitystä varten on Lääkärilaskurista kerätty tiedot Tampereen yliopistollisen sairaalan viiden sairaanhoitopiirin (Etelä- Pohjanmaan, Kanta- Hämeen, Pirkanmaan, Päijät- Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirin) alueella asuvista erikoislääkäreistä. Oletuksena siis on, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella asuvat lääkärit työskentelevät ko. sairaanhoitopiirin alueella. Tämä ei luonnollisestikaan pidä täysin paikkaansa eli osa lääkäreistä työskentelee eri sairaanhoitopiirin alueella kuin asuu. Tämän virheen arvioidaan kuitenkin tasoittuvan sairaanhoitopiirien välillä, joskin yksittäisten erikoisalojen kohdalla virhe saattaa olla merkittävä. Asuinpaikka on valittu Lääkärilaskurin tilastopohjaksi, koska se on todettu ajantasaisimmaksi. Lääkärilaskurin tilastotietojen lisäksi selvityksessä on käytetty valtakunnallisten tietojen osalta Lääkäriliiton tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuoll julkaisua (8/2011). Tampereen yliopiston lääkärikoulutuksen sisäänottomäärät ja lisensiaattitutkintojen määrät on saatu valtakunnallisesta Kota- tietokannasta (www.kotayksi.csc.fi/online/haku.do) ja erikoislääkäritutkintojen määrät Helsingin yliopiston ylläpitämästä valtakunnallisesta erikoislääkäritutkintojen tilastosta (www.med.helsinki.fi/ammatillinen_jatkokoulutus/erikoistumiskoulutus/tilastot). Lisäksi Tampereen yliopistosta on saatu 5 viime vuoden tiedot erikoisalojen koulutusohjelmiin läsnäolevaksi ilmoittautuneiden lääkärien määristä. Ylilääkärikysely ja koulutusvastuuhenkilöiden haastattelu Selvityksen pohjaksi on tehty kysely Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kaikkien erikoisalojen koulutusvastuuhenkilöille ja sairaaloiden ylilääkäreille. Kyselyssä on käytetty selvityksen ohjausryhmän hyväksymää kyselykaavaketta (liitteenä), joka on muokattu aiemmissa vastaavissa alueellisissa selvityksissä käytetystä kaavakkeesta. Tays:ssa kysely on lähetetty erikoisalojen koulutusvastuuhenkilöille ja lisäksi kunkin erikoisalan ylilääkärille/vastaavalle lääkärille. Keskussairaaloissa johtavat ylilääkärit ovat jakaneet kyselyn omassa sairaalassa edustettuna olevien erikoisalojen ylilääkäreille/vastaaville lääkäreille. Yleislääketieteen erikoislääkäritilannetta koskeva kysely on lähetetty muokattuna erityisvastuualueen terveyskeskusten ylilääkäreille. Kyselyssä on tiedusteltu kullakin erikoisalalla työskentelevien lääkärien määrää, virkojen täyttöastetta, virkapohjan riittävyyttä suhteessa palvelukysyntään, tämän hetkistä erikoislääkärien lisätarvetta, yksityissektorin merkitystä sekä lääkärien osa- aikatyöhalukkuutta. Ylilääkäreiltä on pyydetty perusteltua arviota alansa erikoislääkäritarpeesta v. 2025, kun tämän hetkinen lääkärimäärä merkitään 100 %. Lisäksi 13

16 on pyydetty ehdotuksia erikoislääkärikoulutuksen määrän ja sisällön osalta sekä kysytty alan päivytyksen järjestämisestä ja akuuttilääketieteen mahdollisen uuden erikoisalan vaikutuksesta tilanteeseen. Kyselyn vastausprosentti oli yli 90 %. Koulutusvastuuhenkilöt ja ylilääkärit ovat siis erittäin kiinnostuneita erikoislääkäritilanteesta ja oman erikoisalansa tulevaisuuden näkymistä. Yhdelletoista erikoisalalle (anestesiologia ja tehohoito, kirurgia, lastenpsykiatria, naistentaudit ja synnytykset, neurologia, nuorisopsykiatria, patologia, psykiatria, sisätaudit, syöpätaudit ja yleislääketiede) on kyselytietoja syventäen toteutettu n. 1 h mittainen koulutuksen vastuuhenkilön haastattelu. Haastateltaviksi aloiksi on selvitystyön ohjausryhmä valinnut suurimmat erikoisalat ja ne alat, joilla alustavan arvion perusteella vaikuttaisi olevan ongelmia erikoislääkärityövoiman riittävyyden osalta. Menetelmät Selvityksessä ovat mukana kaikki tämän hetkiset itsenäiset lääketieteen erikoisalat (49 alaa). Lääkärilaskurin tietojen pohjalta on kunkin erikoisalan osalta esitetty erityisvastuualueella asuvien työikäisten erikoislääkärien ikärakenne ja Tampereen yliopiston erikoislääkäritutkintojen määrä v Kyselykaavakkeista on kerätty koulutusvastuuhenkilöiden ja ylilääkärien arvioima erikoislääkäritarve v (vastausten keskiarvo). Niistä erikoisaloista, joiden koulutusta ei ole Tampereen yliopistossa tai joista ei ole saatu koulutusvastuuhenkilön vastausta, on esitetty vain tilastotiedot. Ikärakenteen perusteella on laskettu v mennessä eläkeiän (65 vuotta) saavuttavien erikoislääkärien määrä ja taulukoitu se alalle valmistuvien erikoislääkärien määrän kanssa (keskiarvo luvulla valmistuneista/vuosi). Näin saadaan viivakaavioon erikoislääkärimäärän kehitys vuoteen 2025 (sininen viiva). Yleissisätautien, psykiatrian ja yleislääketieteen lääkärimäärän kehitystä arvioitaessa on lisäksi huomioitu, että näillä aloilla toisen erikoisalatutkinnon suorittaminen on yleistä ja se vähentää 1. alan todellista erikoislääkärimäärää. Ylilääkärien arvio erikoislääkäritarpeesta v on kuvattu kaavioon punaisella viivalla. Lisäksi suurimpien erikoisalojen osalta on kaavioon liitetty vertailuarviona valtakunnallinen lääkärityövoiman kysyntäarvio 1 %/vuosi eli n. 115 % vuoteen 2025 mennessä (vihreä viiva). Selvityksen toteutus Selvitys on tehty lääkärikoulutuksen alueellisen neuvottelukunnan aloitteesta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa vuoden 2011 aikana. Selvitystyön on tehnyt erikoislääkäri Johanna Rellman. Häntä ohjaamassa ja tukemassa on toiminut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet johtaja, professori Matti Lehto Tampereen yliopiston lääketieteen yksiköstä, professori Jukka Mustonen Tampereen yliopistosta ja johtajaylilääkäri Auvo Rauhala Vaasan sairaanhoitopiiristä. Ohjausryhmä on kokoontunut 5 kertaa ja selvitysluonnos on esitelty alueelliselle neuvottelukunnalle Neuvottelukunta päätti esittelyn jälkeen pyytää vielä kyselyyn vastanneilta ylilääkäreiltä kommentit luonnoksesta ja näiden pohjalta ohjausryhmä teki tarvittavat korjaukset. 14

17 SELVITYKSEN MAHDOLLISIA VIRHELÄHTEITÄ Tulevaisuuden lääkäritarpeen ennustaminen on vaikeaa. Historia osoittaa, että lääkärityövoiman tarpeen ja riittävyyden arviointiin liittyy suuria epävarmuustekijöitä. Erikoislääkärien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Lääketieteteen tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät edelleen voimakkaasti ja tietyillä erikosaloilla voidaan perustellusti nähdä merkittävä erikoislääkärimäärän lisäystarve tulevaisuudessa. Toisaalta yhteiskunnan taloudelliset vaikeudet voivat nopeasti kääntää lääkäripulan lääkärityöttömyydeksi ja koulutusvastuuhenkilöiden ja ylilääkärien korkeisiin arvioihin vuoden 2025 erikoislääkäritarpeesta tulee suhtautua kriittisesti. Toisaalta erikoislääkäritilanne yliopisto- ja keskussairaaloissa on hyvin erilainen. Monissa keskussairaaloissa on merkittävä erikoislääkärivaje ja pitkän yliopistosairaalakoulutuksen jälkeen erikoislääkärin rekrytointi keskussairaalatyöhön voi olla vaikeaa. Selvityksen tilastoaineisto perustuu erikoislääkärien asuinpaikkaan Lääkäriliiton lääkärilaskuri- tietokannassa Erikoislääkärimäärissä ovat siis mukana kaikki erityisvastuualueella asuvat, työikäiset (30-64 vuotta) erikoislääkärin oikeudet omaavat lääkärit riippumatta työpaikasta. Tilastoaineiston lääkärimäärät eivät siis kerro sairaaloissa työssä olevien erikoislääkärien määrää, vaan se on kysytty kunkin erikoisalan ylilääkäreiltä. Lääkärimäärän kehitystä kuvaavissa kaavoissa nähdään koko palvelujärjestelmästä eläköityvien lääkärien määrä, joka Tampereen yliopiston ja muiden yliopistojen erikoislääkärituotoksen tulisi kattaa. Mikäli erikoislääkäri työskentelee eri sairaanhoitopiirin alueella kuin asuu, syntyy systemaattista virhettä. Työvoimaa kuitenkin siirtyy sairaanhoitopiirien välillä, joten virheellä ei kokonaisuuden kannalta arvioida olevan vaikutusta, joskin pienten alojen kohdalla merkitys voi olla suuri. Suomalainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä on muutosten alla. Erikoissairaanhoitoa ja päivystystoimintaa keskitetään ja kansalaisten mahdollisuus valita hoitopaikkansa lisääntyy. Yksityissektori työllistää merkittävän osan lääkäreistä ja lääkärien halukkuus osa- aikatyöhön ja työpanoksensa jakamiseen julkisen ja yksityisen työnantajan välillä lisääntyy. Lääkärikunnan naisvaltaistuminen lisää perhevapaiden ja osa- aikatyön määrää ja myös osa- aikaeläkkeiden määrä on ollut kasvussa. Näiden muutosten merkitystä tulevaisuuden erikoislääkäritarpeeseen on pyritty kartoittamaan ylilääkäreille suunnatussa kyselyssä. Mikäli erikoislääkärillä on kaksi tai useampia erikoislääkäritutkintoja oletuksena on, että hän työskentelee viimeksi suoritetun tutkinnon mukaisella erikoisalalla. Työikäisistä erikoislääkäreistä 74 % on suorittanut yhden, 24 % kaksi ja 2 % kolme erikoislääkäritutkintoa. Kaksoistutkinnot tuovat harhaa erityisesti yleissisätautien ja yleiskirurgian uusien erikoislääkärien määrään. Virhe on huomioitu selvittämällä ko. erikoisalan erikoislääkärioikeuksien määrä ja vertaamalla sitä alalla työskentelevien määrään. Erikoislääkäritutkintojen määrän ennustamisessa on oletettu, että nuorten lääkärien alavalinnat säilyvät luvun erikoisalavalintojen suuntaisina. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu. Lähivuosien tutkintomääriä on tästä johtuen pyritty arvioimaan myös Tampereen yliopiston erikoistumisohjelmiin viime vuosina läsnäolevaksi ilmoittautuneiden lääkärien määrillä. Lisäksi on huomioitava, että lääketieteen perusopiskeljoiden nostetut sisäänottomäärät tulevat nostamaan myös erikoislääkäritutkintojen määrää tulevaisuudessa %. 15

18 LÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Tampereen yliopistossa on suoritettu vuosina keskimäärin 75 lääketieteen lisensiaatin tutkintoa vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden sisäänottoa tiedekuntaan vähennettiin voimakkaasti 90- luvun alussa (noin 100 opiskelijasta n :een vuosina ) ja tämän näkyy lisensiaatin tutkintojen vähäisempänä määränä luvun alussa luvulla uusien opiskelijoiden määrä on ollut n vuosittain ja lisensiaattitutkintojen määrä Valtakunnallinen lääketieteen opiskelijoiden sisäänotto on luvun alusta lähtien ollut reilut 600 uutta opiskelijaa vuosittain. Perusopiskelijoiden sisäänottomäärien noston vuoksi erikoislääkäritutkintojen määrä tulee 2010 luvulla todennäköisesti nousemaan 10-20%. Joka sadas nuori ikäluokastaan koulutetaan tänä päivänä lääkäriksi ja Suomen lääkäritiheys on kansainvälisesti katsoen korkea: n. 300 asukasta työikäistä lääkäriä kohden vuonna Lääketieteellisten tiedekuntien opetushenkilöstön määrä on opiskelijoiden määrän kasvusta huolimatta laskenut. Julkisuudessa on jälleen esitetty sisäänottomäärien nostoa ratkaisuna paikalliseen lääkäripulaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärikoulutuksen määrän lisäämiseen tulee suhtautua kriittisesti. Lääkärikoulutusta lisäämällä ei pystytä ratkaisemaan syrjäseutujen muuttotappiokuntien työvoimavajetta eikä lääkärien työolosuhteista ja työn sisällöstä johtuvia rekrytointiongelmia. Erikoislääkärikoulutuksen osalta tulisi keskittyä koulutusmäärien valtakunnalliseen koordinaatioon ja ikääntyvien erikoislääkärien työvoiman turvaamiseen. 16

19 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön yleislääketieteen oppiala järjestää Valviran edellyttämät kuulustelut EU- /ETA- alueen ulkopuolella koulutuksensa saaneille lääkäreille, jotka hakevat lääkärin- oikeuksia Suomesta. Lääkärit osallistuvat Tampereen yliopistossa kahteen kirjalliseen kokeeseen ja niiden hyväksytyn suorituksen jälkeen käytännön potilastenttiin. Yleislääketieteen oppialan järjestämät kolme tenttiä on vuosina suorittanut hyväksytysti yhteensä 422 lääkäriä. Lisäksi Valvira (ent. TEO) on tänä aikana laillistanut 197 lääkäriä, jotka ovat suorittaneet yhden tai kaksi tenttiä. Suomessa laillistettuja lääkäreitä on järjestelmän kautta tullut työmarkkinoille siis n. 36 vuosittain. Ulkomailta Suomeen tulevien lääkärien kokonaismäärä on Lääkäriliiton selvitysten perusteella yhteensä n. 100 vuosittain. Heistä 40 % tulee Suomen työmarkkinoille erikoislääkäreinä. Tämä työvoimalisäys on siis osalla erikoisaloista merkittävä. 17

20 ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Tampereen yliopistossa on suoritettu vuosina keskimäärin 118 erikoislääkärin tutkintoa vuosittain. Lääketieteen opiskelijoiden supistettu sisäänotto luvulla näkyy lääketieteen lisensiaattitutkintojen pienempänä määränä luvun alussa ja heijastuu erikoislääkärituotokseen viime vuosina. Lisäksi uusien erikoislääkäritutkintojen määrään vaikuttaa erikoislääkärikoulutuksen asetusmuutos vuonna 1999, jonka siirtymäaika päättyi Asetusmuutoksen myötä entisille suppeille erikoisaloille esim. kirurgiassa ja sisätaudeissa on voinut erikoistua suoraan. On kuitenkin huomattava, että erityisesti yleissisätautien ja yleislääketieteen spesialiteetin jälkeen osa erikoislääkäreistä suorittaa edelleen toisen tutkinnon (esim. sisätautialan tai työterveyshuollon tutkinnon), jolloin tutkintomäärä on kaksi vaikka työmarkkinoille tulee vain yksi erikoislääkäri luvulla lääketieteen perusopiskelijoiden sisäänotto Tampereella on ollut opiskelijaa vuosittain. Tampereen yliopisto on perinteisesti ollut varsin suosittu erikoislääkärikoulutuksen antaja. Lääketieteen perusopiskelijoiden määrän kasvu tulee heijastumaan myös erikoislääkärituotokseen tulevina vuosina. Näin ollen voidaan olettaa, että erikoislääkäritutkintojen määrä Tampereen yliopistossa säilyy tulevaisuudessa vähintään 130 vuosittain. Helsingin yliopiston erikoislääkäritutkintojen määrä on luvulla ollut n. 200, Turun yliopiston n. 80, Kuopion yliopiston n. 70 ja Oulun yliopiston n. 80 vuosittain. 18

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM 13.4.2015 Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi Webropol -kysely Hyvät koulutusohjelmien vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 14.5.2013 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA

ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUEELLA Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Hospital District of Northern Savo No 71 / 2009 ERIKOISALAKOHTAINEN ERIKOISLÄÄKÄRITILANNE VUOTEEN 2020 KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Olen ollut aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjoilla, vaikka lisensiaatin tutkinto on suoritettu muualla

Olen ollut aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjoilla, vaikka lisensiaatin tutkinto on suoritettu muualla Tiedekunta täyttää Saapunut Opinto-oikeus Todistus HAKEMUS OPINTO-OIKEUDEN SAAMISEKSI ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEEN (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE

ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KOULUTUSSOPIMUKSET AKUUTTILÄÄKETIEDE Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Päivystyspoliklinikka Päivystysklinikka Pohjois-Karjalan keskussairaala,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy

Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuluettelo 2013-2013 11.2.2016 Tampereen yliopistollinen sairaala + Fimlab Laboratoriot, TAYS Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa Oy Julkaisuja yhteensä 13 kpl Impact Factor yht. 22.903 IF-julk.

Lisätiedot

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus Erikoislääkärikoulutuksen uudistus Suomen Gynekologiyhdistyksen koulutuspäivät 24.11.2016 Hannu Halila Varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä

Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuluettelo 2014-2014 11.2.2016 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tulosyksiköittäin yo-sairaalan/shp:n vsk-järjestys Vain summat yhteensä Julkaisuja yhteensä 4 kpl Impact Factor yht. 8.460 IF-julk. yht.

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen. arviointi vuoteen Johanna Rellman. sosiaali- ja terveysministeriö

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen. arviointi vuoteen Johanna Rellman. sosiaali- ja terveysministeriö Johanna Rellman Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030 sosiaali- ja terveysministeriö Raportteja ja muistioita 2016:57 ISSN 2242-0037 ISBN 978-952-00-3839-7 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous

Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous Keuhkosairauksien erikoisalan erikoislääkärikoulutuksen arviointi keväällä 2016 Joni Niskanen Keuhkoylilääkärikokous 26.8.2016 Miksi arviointia? SLL suositus erikoislääkärikoulutuksen arvioinnista 20.4.2011

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi

Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Lausunto 1 (5) HH 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Suomen Lääkäriliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 227/2014vp eduskunnalle

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

erikoistuvien Anestesiologia ja tehohoito Rauman aluesairaala v 9 kk Alho, Marja-Leena toistaiseksi

erikoistuvien Anestesiologia ja tehohoito Rauman aluesairaala v 9 kk Alho, Marja-Leena toistaiseksi KOULUTUSSOPIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN 8.7.2016 aluesairaala/ muu erikoistuvien sopimukset KOULUTUSAIKA keskussairaala voimassaoloaika virat Tyks/Ty kouluttaja kouluttajan sähköposti Akuuttilääketiede TYKS,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2016 Kysely kohdistettiin terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, joilta tiedusteltiin terveyskeskusten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Oy Apotti Ab Asiakas- ja potilastietojärjestelmän ulkoinen päätöksenteon tuki. Markkinakartoitus ja tietopyyntö

Oy Apotti Ab Asiakas- ja potilastietojärjestelmän ulkoinen päätöksenteon tuki. Markkinakartoitus ja tietopyyntö Oy Apotti Ab Asiakas- ja potilastietojärjestelmän ulkoinen päätöksenteon tuki Markkinakartoitus ja tietopyyntö 1.2.2017 1(9) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleistä Apotti-hankkeesta... 2 3 Tietopyynnön

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

SUOMEN LÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRITARPEEN ARVIOINNISTA VUOTEEN 2030

SUOMEN LÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRITARPEEN ARVIOINNISTA VUOTEEN 2030 LAUSUNTO SH 29.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriö / Kirjaamo kirjaamo@stm.fi SUOMEN LÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO ERIKOISLÄÄKÄRI- JA ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRITARPEEN ARVIOINNISTA VUOTEEN 2030 Lääkäriliitto kiittää

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten

Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten Lääketieteen kandidaatti nimi ( ) sotu on saanut opinto-oikeuden lääketieteeseen Kuopion yliopistossa vuonna, on aloittanut opintonsa vuonna ja on tällä hetkellä

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue 2013. 11.06.2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue 2013. 11.06.2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 2013 11.06.2013 Valtuustoseminaari Aiheista Yleistä tulosalueesta Erikoisalakohtainen esittely Sisätaudit Keuhkosairaudet Neurologia Neurofysiologia Fysiatria Ihotaudit Kuntoutustutkimus

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

KOULUTUSSOPIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN KOULUTUSAIKA aluesairaala / erikoistuvien. keskussairaala virat

KOULUTUSSOPIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN KOULUTUSAIKA aluesairaala / erikoistuvien. keskussairaala virat KOULUTUSSOPIMUKSET KOULUTUSALOITTAIN 9.1.2017 KOULUTUSAIKA aluesairaala / muu erikoistuvien sopimukset keskussairaala voimassaoloaika virat Tyks/Ty kouluttaja kouluttajan sähköposti Akuuttilääketiede TYKS,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden muutosesitystä 2017 15.12.2016 1 (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Viite: OKM/42/010/2016, asiakirja nro 304490 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n lausunto koskien yliopistojen koulutusvastuiden

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja

Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät:

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2 asettaa sairaanhoitopiirille seuraavat tehtävät: Liite 7 - Ensihoito ja päivystys ESITYS 19.9.2013 ERVA-JÄRJESTÄMISSOPIMUKSEN LUKU 8 ENSIHOITOPALVELU, ENSIHOITOKESKUS JA PÄIVYSTYS Sopimuksen tavoitteena on, että ensihoitopalvelu, palvelutasopäätökset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 133 131 2 - - 19 10 Sisätaudit 95 94 1 0-19 10K Kardiologia 37

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI

POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI POHJOISEN ERVAN TOIMINTAMALLI Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 10.9.2016 mennessä lausuntoja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisluonnoksesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seuranta. Ohjeet 30.04.2010 tiedonkeruuseen 14.04.2010

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seuranta. Ohjeet 30.04.2010 tiedonkeruuseen 14.04.2010 Sairaanhoitopiirit Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt Arvoisa vastaanottaja, Hoitoonpääsyn toteutumisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) 6 :n

Lisätiedot

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan nimeäminen ajalle

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan nimeäminen ajalle Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 10/2016 1 (1) 148 428/13.02.00/2016 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan nimeäminen ajalle 1.1.2017-31.12.2020 Kuntayhtymän hallitus

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot