LAPPAJÄRVI Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Timonniemen alue

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16X AK1 Kvalt LAPPAJÄRVI Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Timonniemen alue Korttelit

2 LAPPAJÄRVEN KUNTA 1 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, maatalous-, vesi- ja katualueet. Kuva 1. Alueen sijainti 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Lappajärven keskustaajaman koillispuolella Timonniemen alueella. Alueen länsipuolella on Korrintie, jonka kautta on yhteys Alarannantielle (st 711 Kuortane Lappajärvi). Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11,1 ha.

3 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Timonniemen alue. Tavoitteena on osoittaa osayleiskaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle alueelle asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa, jotka ovat esittäneet alueen asemakaavoittamista asuntoalueeksi. Maanomistajat osallistuvat asemakaavan laatimisen kustannuksiin asemakaavan laatimissopimuksen ja tulevan maankäyttösopimuksen mukaan.

4 LAPPAJÄRVEN KUNTA Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 25

5 LAPPAJÄRVEN KUNTA Liiteasiakirjat Liite 1. Linnustoselvitys 2014 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1992 Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo, Oulun yliopisto Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli, Lappajärven kunta Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa Kangas Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy Rantarakentamisen mitoitusselvitykset kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto Selvitys ja lausunto luonnonympäristöstä, Pöyry Environment Oy Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osaalueilla, Pöyry Finland Oy Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Etelä-Pohjanmaa - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa, inventointi 2013

6 LAPPAJÄRVEN KUNTA 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Lappajärven kunnanhallitus päätti lokakuussa 2012 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa marraskuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu 23 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Lisäksi kaavassa on huomioitu nykyiset kolme omakotitalon rakennuspaikkaa (AO). Korttelialueiden väliin sekä Korrintien varteen on osoitettu lähivirkistysalueita (VL) ja rantaan uimaranta-alue (VV). Napsunmatintien varteen on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Kaavassa on annettu määräyksiä mm. pintavesien huomioimisesta. Korrintieltä on osoitettu alueelle kolme uutta katua (Luhtitie, Ministerintie ja Napsunmatintie). Ministerintiehen liittyy yksi uusi tonttikatu (Riihikuja). Lisäksi kaavassa on osoitettu Korrintie katualueeksi kaava-alueen kohdalla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Uudis- ja täydennysrakentaminen tapahtuu alueella tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

7 LAPPAJÄRVEN KUNTA 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Lappajärven keskustaajaman koillispuolella Timonniemen alueella. Alue rajautuu idässä Lappajärveen. Alueen länsipuolella on Korrintie, jonka kautta on yhteys Alarannantielle (st 711 Kuortane Lappajärvi). Kuva 2. Ote alueen ilmakuvasta (ilmakuvan lähde: MML 2012) ja suunnittelualueen rajaus Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Marko Timon Luonnonympäristö-selvityksen (1992) mukaan suunnittelualue kuuluu Tarvolan Kirkonkylän Kärnän kankareiseen kulttuurimaisemaan.

8 LAPPAJÄRVEN KUNTA 7 Luonnonolot Alue on pääosin viljelyksessä tai laidunkäytössä olevaa peltoa. Rannan tuntumassa kasvaa yksittäisiä puita ja pieniä puuryhmiä. Maasto viettää loivasti itään järveä kohti ja maaston korkeus vaihtelee noin välillä +71,0 79,5 m. Tulvat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon ( ) mukaan Lappajärven tulvakorkeudeksi kerran sadassa vuodessa on arvioitu +70,95 m (N60). Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon aaltoilu, joka ulapan avoimuudesta sekä rannan jyrkkyydestä ja laadusta riippuen voi vaihdella hyvinkin paljon. Lausunnon perusteella kastuessaan vaurioituvat tavanomaiset rakennukset tulisi sijoittaa korkeuden +71,15 71,65 m (N60) yläpuolelle. Alin suositeltu korkeus koskee suojaisia rantoja, joilla rakennuksen painuma on vähäinen ja rakennukset perustetaan enintään 0,5 m täytemaakerroksen varaan ja etäälle rantaviivasta. Luontoselvitys 1998 Osayleiskaavan luontoselvityksen (1998) mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön kohteita. Linnustoselvitys 2014 Korrinrannan alueelta on laadittu linnustoselvitys keväällä Selvityksen mukaan Korrinrannan linnusto koostuu Lappajärven tavanomaisesta lajistosta eikä ole linnustollisesti arvokasta aluetta ja siten ei aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Alue on viljelykäytössä olevia peltoja ja niiden keskellä ja reunamilla sijaitsee omakotitalo- ja mökkitontteja sekä niille johtavaa tiestöä. Kasvillisuus alueella on yksipuolista ja vähäistä ja yhtenäisiä laajempia pensaikkoja tai metsäsaarekkeita ei ole. Pihapiireissä sekä rannan tuntumassa kasvaa yksittäin tai pieninä puuryhminä tervaja harmaaleppiä sekä koivuja ja pajuja. Rannan poukamissa on pienialaisesti järviruokokasvustoja ja rantaa reunustavat kivikot. Selvityksessä suositellaan rantakasvillisuuden säilyttämistä 15 metriä leveänä suojavyöhykkeenä, jolla estetään ravinteiden valuminen järveen sekä asutuksen piiristä että pelloilta. Kasvillisuuden elpymisen myötä myös alueen linnusto monipuolistuisi ajan mittaan. Liite 1. Linnustoselvitys 2014 Kuvassa suunnittelualueen pohjoisosaa ja oikealla Savelan pihapiiri

9 LAPPAJÄRVEN KUNTA 8 Kuvassa suunnittelualueen eteläosaa, vasemmalla Savelan pihapiiri Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Lappajärven keskustaajaman koillispuolelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee kaksi asuin-/lomarakennusten pihapiiriä sekä yksi vanha maatilan talouskeskus. Rannassa on uimaranta. Muutoin alue on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Suunnittelualue sijoittuu Timon rakennetun alueen itäpuolelle. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet Etelä-Pohjanmaan alueen inventoinnissa 2013 on ehdotettu, että Lappajärven maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaus säilytetään pääosin ennallaan. Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, Savelan asuinrakennus ja luhti (16). Rakennukset on siirretty luvulla nykyiselle paikalleen. Luhti on Järviseudulle tyypillinen aittarakennus. Tila on Veikko Savelan synnyinkoti. Maastokatselmus Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa järjestettiin maastokäynti Savelan tilalle Paikalla olivat myös kunnan edustaja ja maanomistajat sekä kaavan laatija. Katselmuksessa todettiin, että pihapiirin luhtiaitta on alkuperäisessä asussaan, mutta kaipaa joltain osin kunnostamista. Savelan päärakennukseen on tehty muutoksia etenkin julkisivun osalta, ks. kuvat sivuilla 9 ja 10.

10 LAPPAJÄRVEN KUNTA 9 Kuvassa Savelan päärakennus. Kuvassa Savelan pihapiirin luhtiaitta.

11 LAPPAJÄRVEN KUNTA 10 Kuvassa luhtiaitan pääty. Kuva 3. Ote valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuurialueista. Järviseutu, EP:n liitto, Motiivi Oy 2001.

12 LAPPAJÄRVEN KUNTA 11 Asuminen Lappajärven rannan läheisyydessä sijaitsee kaksi asuin-/lomarakennusten pihapiiriä. Lisäksi alueella sijaitsee yksi vanha maatilan talouskeskus. Suunnittelualue sijoittuu Timon asuinalueen läheisyyteen. Palvelut Julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1 1,5 km päässä Lappajärven keskustassa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Korrintien varressa. Korrintie liittyy lännessä Alarannantiehen (st 711 Kuortane Lappajärvi). Tekninen huolto Alue on vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Korrintien varressa kulkee 20 kv sähköjohtoja. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 4. Sähkönjakelusta vastaa Elenia Verkko Oy. Kuva 4. Tekniset verkostot ja suunnittelualueen rajaus Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen läheisyydessä Korrintien eteläpuolella sijaitsee karjatila noin 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta asutuksesta.

13 LAPPAJÄRVEN KUNTA Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistuksessa olevaa uimarantaa ja sinne johtavaa tietä lukuun ottamatta yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lappajärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Kuva 5. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Korrintien eteläosalla on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaava. Muualla suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (oikeusvaikutteinen), joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osa-alueille. Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt päätöksen osayleiskaavan tarkistamisesta asemakaavoitettavan alueen osalta, johon sisältyy Timonniemen alue. Osayleiskaavan tarkistus laaditaan alueen asemakaavoituksen ohjaamiseksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tarkistus Timonniemen alueella on vireillä samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa.

14 LAPPAJÄRVEN KUNTA 13 Kuva 6. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV (mustavalkoinen) ja osayleiskaavan tarkistus KV (väri).

15 LAPPAJÄRVEN KUNTA 14 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraava asemakaava: 25 Ollilanrinteen alueen rakennuskaava (Ala-Ollilantien pohjoisosa) LH vahv Kuva 7. Ote asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Lappajärven kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy. Pohjakartta on hyväksytty

16 LAPPAJÄRVEN KUNTA 15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta osoittaa Timonniemeen asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimisesta. Kaavoitustyö käynnistettiin kesällä 2013 Pöyry Finland Oy:ssä, jonka kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Liite 2. Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin kunnan asukkaat ja loma-asukkaat, vaikutusalueen maanomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, rakennuslautakunta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Lappajärven kalastuskunta, Lappajärven Isojakokunta/Järviseudun kalastusalue, muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maanomistajien kuulemistilaisuus on järjestetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaavaluonnoksesta saatiin kolme mielipidettä. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa järjestettiin maastokäynti Savelan tilalle Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä.

17 LAPPAJÄRVEN KUNTA Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on osoittaa Timonniemeen asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa, jotka ovat esittäneet alueen asemakaavoittamista asuntoalueeksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Lappajärven keskustaajaman taajamatoimintojen alueeseen. Suunnittelualue sisältyy kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Suunnittelualue kuuluu myös Alajärveltä Lappajärven ja Vimpelin kautta Evijärvelle ulottuvaan matkailun vetovoima-alueeseen, jonka erityispiirteinä mainitaan mm. vesistöjen virkistyskäyttö ja kulttuuri. Yleiskaava Vuonna 2000 hyväksytyssä osayleiskaavassa Korrintien eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Vuonna 2009 hyväksytyssä osayleiskaavassa Timonniemeen on osoitettu väljiä pientalovaltaisia asuntoalueita (AP-4/1, AP-7/1), uimaranta-aluetta (VV-1/50), loma-asuntoalueita (RA-5/1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY-4), jolla on ympäristöarvoja. Suunnittelualueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennuskulttuurikohde (sr-2), Savelan asuinrakennus ja luhti (kohde 16). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on yleiskaavassa määrätty ympäristökeskuksen lausuntoon (2004) perustuen +71,65 m (N60). Alinta rakentamiskorkeutta voidaan tarkentaa rakennusjärjestyksen määräyksellä, asema- tai ranta-asemakaavalla, kuitenkin niin, että rakentamiskorkeus on vähintään +71,15 m (N60). Asemakaava Asemakaavassa alueen länsiosaan on osoitettu katualuetta (Ala-Ollilantien pohjoisosa). Muutoin alueella ei ole asemakaavaa. Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), asuinkerrostalojen (AK), erillispientalojen (AO) ja maatilojen talouskeskusten (AM) korttelialueita sekä puistoa (VP) ja yleisen tien aluetta (LYT). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueella sijaitsee suurtulvatilanteessa tulville alttiita rannanosia. Tämän vuoksi rakentamisen tulisi sijoittua tulvakorkeuden yläpuolelle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustavat osayleiskaavan vaiheluonnokset Alueelta laadittiin samanaikaisesti vireillä olevaa osayleiskaavan tarkistusta varten alustavia luonnoksia, joissa on tarkasteltu osayleiskaavan vaiheittaista toteuttamista. Vaihekaavaluonnoksia käsiteltiin kaavatoimikunnassa Osayleiskaavan alustava kaavaluonnos 1. toteutumisvaihe: - Kaava mahdollistaa maatilojen säilymisen alueella. - Kaikki loma-asuntotontit muutettu pientaloalueeksi. - Uudet asuinalueet rannan puoleiselle alueelle - Liikenneyhteys Korrintieltä - Venevalkamia kolme.

18 LAPPAJÄRVEN KUNTA 17 - Virkistysalue mahdollistaa rantaan pääsyn puiston kautta. Kuva 8. Alustava osayleiskaavaluonnos, 1. toteutumisvaihe Osayleiskaavan alustava kaavaluonnos 2. toteutumisvaihe: - 2-vaiheessa kaava mahdollistaa maatilojen poistuttua koko alueella pientaloasumisen. - Virkistysalue mahdollistaa rantaan pääsyn puiston kautta Korrintieltä asti. Kuva 9. Alustava osayleiskaavaluonnos, 2. toteutumisvaihe Kaavatoimikunnassa keskusteltiin mm.: - Maanomistuskartta päivitettävä, kuvasta puuttuu kunnan omistama alue ja matonpesupaikka. - VL-kaistaletta siirretään etelään, kohtaan jossa kapea kaistale ja kunnan omistama alue (matonpesupaikka ja uimaranta). - Edellä mainitun tie merkitään kaavaan, myös Savelan tie kaavaan. Yleiskaavassa kaikkia teitä ei kuitenkaan ole tarve merkitä kaavaan. - Ei läpikulkua maatilojen kohdalle. Läpikulku lisäisi huomattavasti liikennettä, jopa kaavassa osoitetulle kerrostalojen alueelle asti. Alustavat asemakaavaluonnosvaihtoehdot Alueelta laadittiin lähtötietojen, esitettyjen tavoitteiden sekä käytyjen neuvottelujen perusteella kolme alustavaa asemakaavaluonnosvaihtoehtoa, joita käsiteltiin maanomistajien kuulemistilaisuudessa Tonttien koko krsm 2, rakennusoikeus 250 krsm 2. - Rantatonteilla 1-kerroksisia rakennuksia, Korrintien lähellä 2-kerroksisia ja niiden välisellä alueella 1½-kerroksisia.

19 LAPPAJÄRVEN KUNTA 18 - Alueen pohjoisosaan esitetty uusi venevalkama. Kuva 10. Alustavat asemakaavaluonnosvaihtoehdot Ve1, Ve2 ja Ve3 Alustava kaavaluonnos Alueelta laadittiin maanomistajilta saatujen kommenttien jälkeen alustava kaavaluonnosvaihtoehto 2B, jota käsiteltiin kaavatoimikunnassa Kaavaluonnos perustuu alustaviin kaavaluonnosvaihtoehtoihin Ve2 ja Ve3. Alueen eteläosan maanomistajat halusivat säilyttää maatalousalueena, joten ei ole perusteltua laatia asemakaavaa alueen eteläosaan. Asemakaavoitusta jatketaan alueen pohjoisosassa. Kuva 11. Alustava kaavaluonnosvaihtoehto Ve2B Kaavaluonnos Alueelta laadittiin kaavatoimikunnan käsittelyn jälkeen luonnosvaihtoehdon 2B perusteella kaavaluonnos (kuva 12). Luonnoksessa alueelle on esitetty 28 omakotitalotonttia (AO). Lisäksi alueelle on osoitettu virkistysalueita (VL) ja rantaan uimaranta-alue (VV) sekä venesatama/venevalkama (LV) ja vesialuetta (W). Korrintieltä on osoitettu alueelle kaksi uutta katuyhteyttä. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin lausunto Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jolla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin kolme mielipidettä. Mielipiteet Korttelin 160 tontin 11 omistaja toivoo toista rakennuslupaa. Mikäli ei saa toista tonttia, haluaa jäädä kaavoituksen ulkopuolelle eikä tarvitse lisää rakennusoikeutta.

20 LAPPAJÄRVEN KUNTA 19 Korttelin 160 tonttien 1 7 omistaja ei hyväksy kaavaluonnoksen mukaisia maankäyttöratkaisuja eikä myöskään Ministerintien jatkamista rannan suuntaisesti, joka katkaisee tonttien luonnollisen ja maisemallisen yhteyden rantaan. Kaavassa olisi pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia kulkuyhteyksiä. Korttelin 161 tonttien 1 ja 2, korttelin 162 tonttien 1 4 ja 7 9 sekä korttelin 163 omistajat ottavat kantaa mm. alueelle esitettyihin suojelumerkintöihin. Korttelin 163 omarantaisilta tonteilta tulisi poistaa suojelumerkintä (s-3) ja korttelin 161 tontilta 1 suojelumerkintä (sr). Korttelissa 163 sijaitseville omarantaisille tonteille tulisi lisätä oikeus rakentaa rantasauna (sa). Kortteliin 161 esitettyä lisärakennusoikeutta (250 + t100) tulisi voida käyttää tarvittaessa myös nykyisen rantasaunan laajentamiseen siten, että kokonaisrakennusoikeus 350 krsm² ei ylity. Korttelien 161 ja 162 välissä oleva ohjeellinen yleisen jalankulun reitti tulisi siirtää kauemmaksi Savelan vanhasta talosta. Vaihtoehtoisesti viheraluetta korttelin 161 tontin 1 ja korttelin 162 tontin 6 väliä voisi laajentaa siten, ettei jalankulku tapahtuisi vanhan talon pääikkunoiden alta. Lisäksi esittävät teiden nimien tarkistamista koko alueen nimistön yhtenäistämiseksi. Kuva 12. Ote kaavaluonnoksesta Kaavaehdotus Alueelta laadittiin luonnoksesta saatujen mielipiteiden sekä kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta uusi luonnos kaavaehdotukseksi Kaavaehdotuksessa on Ministerintien rannan

21 LAPPAJÄRVEN KUNTA 20 suuntainen jatke poistettu ja liikennejärjestelyt esitetty maanomistajien toivomusten mukaisesti siten, että Ministerintien suuntainen ja sen eteläpuolella sijaitseva olemassa oleva tieyhteys on merkitty kaduksi (Napsunmatintie). Kaava-aluetta on siltä osin laajennettu etelään ja alueelle muodostuneen uuden korttelin myötä korttelinumerointia muutettu. Ministerintien ja Napsunmatintien väliselle alueelle on lisätty maatalousalue (MA). Kaavaluonnoksessa esitetyt korttelin 160 tontit 6, 7 ja 14 on yhdistetty maanomistajan toivomuksen mukaisesti yhdeksi tontiksi ja samalla on tarkistettu tontin rakennusoikeutta. Kaavaehdotuksessa on korttelin 160 tonttien 5 ja 6 ja korttelin 161 tontin 6 väliin osoitettu katuyhteys korttelin 160 tontille 6 sekä lähivirkistysalueelle ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa helpottamaan uimarantaan pääsyä Napsunmatintien tonteilta. Lisäksi korttelin 160 tontin 4 rakennusoikeus on muutettu voimassa olevan Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti 120 krsm 2 :iin. Kaavaehdotuksessa on lisätty korttelissa 163 sijaitseville tonteille oikeus rakentaa rantasauna (sa-2). Omarantaisten tonttien suojelumerkintää s-3 ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi poistaa. Asiasta on neuvoteltu maakuntamuseon edustajan kanssa. Suojelumerkinnän tarkoituksena on pyrkimys säilyttää Lappajärvelle tunnusomainen rantamaisema siten, että alueelle ei rakennettaisi vieraanomaista, kaupunkimaista ympäristöä. Kasvillisuutta ei ole tarkoitus säilyttää kokonaan vaan vain pääosin. Kaavamääräykseen on lisätty maininta maisemanhoidollisten toimenpiteiden suositeltavuudesta. Kaavaehdotuksessa Savelan tilalta on poistettu sr-merkintä päärakennuksen osalta ja tilalle on osoitettu osa-alueen merkintä s-4. Osa-alueelle on osoitettu 400 krsm 2 rakennusoikeutta, mikä vastaa likimain nykyistä käytettyä rakennusoikeutta. Myös luhtiaitan sr-merkintää on täydennetty. Suojelumääräykset on neuvoteltu maakuntamuseon edustajan kanssa. Lisäksi on tarkistettu uuden rakennuspaikan rajausta siten, että Savelan pihapiirin ja rannan väliselle alueelle ei osoiteta uutta rakentamisaluetta. Rantasaunan rakennusoikeutta ei ole katsottu tarpeelliseksi korottaa mm. maisemallisin perustein ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella. Korttelien 164 ja 162 välissä sijaitsevaa virkistysaluetta on levennetty ja jalankululle varattu alueen osa siirretty etäämmälle Savelan päärakennuksesta. Lisäksi on tarkistettu katujen nimiä. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä..... Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöiltä. Lausunnot saatiin.

22 LAPPAJÄRVEN KUNTA 21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Liite 3. Kaava-alueelle muodostuu 26 erillispientalojen tonttia, joista kolme on ennestään rakennettuja. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan asukkaita noin 91, jos mitoitusperusteena käytetään 3,5 asukasta / asunto. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. Asemakaavan seurantalomake 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla pyritään mahdollistamaan alueen rakentaminen huomioimalla samalla maisema ja alin rakentamiskorkeus tulvien kannalta. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu erillispientalojen (AO) korttelialueita sekä lähivirkistysalueita (VL), uimaranta-alue (VV), venesatama/venevalkama (LV), maatalousaluetta (MA), vesialuetta (W) sekä katualueita Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Korttelit on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). - Korttelissa 163 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. - Korttelissa 160, korttelin 161 tonteilla 5 6, korttelissa 162 sekä korttelin 164 tonteilla 8 ja 9 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi ullakon tasolla saa rakentaa ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. - Korttelin 161 tonteilla 1 4 sekä korttelin 164 tonteilla 1 7 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Kortteleissa 163 ja 164 sekä korttelin 160 tonteilla 1 3 ja tonteilla 5 6, korttelin 161 tonteilla 1 5, korttelin 162 tontilla 2 on 250 krsm 2 rakennusoikeutta ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi on merkitty 100 krsm 2 rakennusoikeutta talousrakennukselle. - Korttelin 161 tontilla 6 on 300 krsm 2 rakennusoikeutta ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi on merkitty 100 krsm 2 rakennusoikeutta talousrakennukselle. - Korttelin 162 tontilla 1 on 250 krsm 2 uutta rakennusoikeutta ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi on merkitty 100 krsm 2 rakennusoikeutta talousrakennukselle. Tontilla sijaitseva Savelan pihapiiri on merkitty säilytettäväksi pihapiiriksi (s-4), johon tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Säilytettävän pihapiirin (s-4) alueella on 400 krsm 2 rakennusoikeutta. - Korttelin 160 tonteille 4 6, korttelin 162 tonteille 1 ja 2 sekä korttelin 163 tonteille 1 3 on rannan läheisyyteen merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden saunarakennuksen tonttia kohden (sa-2). Saunarakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 30 krsm 2 tontin rakennusoikeudesta. Saunarakennuksen rakennusalalla saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. - Korttelin 160 tonttien 5 6 länsireunaan sekä korttelin 161 tonttien 4 6 rajoille on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelialueiden reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten.

23 LAPPAJÄRVEN KUNTA 22 - Korttelin 161 tontin 1 ja korttelin 164 tonttien 1 ja 5 reunaan Ministerintietä vasten sekä korttelin 160 tontin 1 ja korttelin 164 tonttien 7 ja 8 kulmauksiin risteysaluetta vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Korttelin 160 tonttien 4 6, korttelin 162 tonttien 1 ja 2 sekä korttelin 163 tonttien 1 3 rannan puoleiselle sivulle on merkitty suojeltava alueen osa (s-3). Rantavyöhykkeen osa, jonka kasvillisuus on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja ja suositeltavia. - Korttelin 162 tontilla 1 sijaitseva Savelan luhti on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2). Kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus, jonka ulkoasu on säilytettävä. Rakennukseen tehtävissä korjauksissa on alkuperäinen ilme säilytettävä. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto Muut alueet Lähivirkistysalue VL Korrintien varteen sekä korttelialueiden välisille alueille on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Alueen keskellä sijaitsevalle lähivirkistysalueelle on merkitty ohjeellinen leikkipuisto (vk). Virkistysalueille on merkitty ohjeellisia kevyen liikenteen reittejä asuinalueiden välille sekä uimarantaalueelle. Lähivirkistysalueelle uimarannan eteläpuolelle on merkitty ajoyhteys (ajo) korttelin 160 tontille 6. Korrintien varren lähivirkistysalueille on merkitty johtoa varten varattu alueen osa sähköjohdolle (z). Uimaranta-alue VV Nykyisen uimarannan alue on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Alueelle on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen ja/tai huoltorakennuksen (sa/h). Rakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 80 krsm 2. Tien puoleiselle osalle on merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka (p). Uimaranta-alueen eteläosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). Venesatama/venevalkama LV Alueen pohjoisosaan on osoitettu venesatama/venevalkama (LV). Maisemallisesti arvokas peltoalue MA Napsunmatintien varteen on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Vesialue W Lappajärven rannan pohjakartalla esitetyn vesijättömaan alue on osoitettu vesialueeksi (W). Katualueet Korrintieltä on osoitettu alueelle kolme uutta katua (Luhtitie, Ministerintie ja Napsunmatintie). Ministerintiehen liittyy yksi uusi tonttikatu (Riihikuja). Lisäksi kaavassa on osoitettu Korrintie katualueeksi kaava-alueen kohdalla. Korrintien katualueen leveydessä on huomioitu mahdollisuus toteuttaa kevyen liikenteen väylä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää nykyistä ympäröivää rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Täydennysrakentaminen on maakuntakaavan ja samanaikaisesti valmisteilla olevan osayleiskaavaluonnoksen mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti.

24 LAPPAJÄRVEN KUNTA 23 Maisemakuva Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilainen ilme kuitenkin säilyy viheralueiden avulla, mitä lisäksi pyritään edistämään istutuksia, kasvillisuutta ja rakentamista koskevilla määräyksillä. Rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas Lappajärven kulttuurimaisema-alue (Maakuntakaava 2005) on huomioitu kaavoituksessa uudisrakentamista sekä puuston säilyttämistä koskevilla kaavamääräyksillä. Lisäksi alueelle on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Savelan pihapiirin osalta on annettu kaavamääräyksiä ja luhti on osoitettu suojeltavaksi. Asuminen Kaava lisää toteutuessaan asumisen mahdollisuuksia keskustan palvelujen läheisyydessä. Alueesta on mahdollista muodostua vetovoimainen, järven lähellä sijaitseva asuinalue. Palvelut Alue tukeutuu noin 1 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lappajärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, joihin on alueelta hyvät yhteydet. Virkistys Alueelle on osoitettu uimaranta ja venevalkama. Lappajärven virkistysmahdollisuuksien lisäksi ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää jonkin verran liikennettä Korrintien alueella. Alarannantien (seututie 711) ja Nissintien varsilla kulkevien kevyen liikenteen väylien kautta alueelta on turvallinen kevyen liikenteen yhteys keskustan suuntaan. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa on annettu tulvien kannalta alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus rakennuksille. Tulvat tulisi lisäksi huomioida kunnallistekniikan ja katujen rakentamisessa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta lukuun ottamatta alueen käyttö maatalouteen loppuu. Kaavassa on annettu rakennustapaa ja kasvillisuutta koskevia määräyksiä. Luonnonolot Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Viheralueiden avulla sekä tonteille varatuilla istutettavilla reunavyöhykkeillä pyritään turvaamaan asumiseen osoitettujen alueiden mahdollisuus viihtyisään ympäristöön. Perustamisolosuhteet ja alimmat tulvien kannalta hyväksyttävät rakentamiskorkeudet huomioidaan rakennuslupien yhteydessä. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä sekä pintavesien huomioimista, ks. kohta Korttelialueet.

25 LAPPAJÄRVEN KUNTA Nimistö Rakennustapa - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Pääasiallisena julkisivuvärinä ei saa käyttää kirkkaita värejä. - Kortteleissa rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5 1:2,5. Pintavedet - Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on +71,65 m (N60). Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle. Kasvillisuus - Rantavyöhykkeen kasvillisuus on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. - Olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. - Rakentamaton tontin osa, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai pysäköintialueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. Uusia katuja ovat Korrintie, Luhtitie, Ministerintie, Riihikuja ja Napsunmatintie. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.

26 LAPPAJÄRVEN KUNTA 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakennusten mahdollista sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin kuvassa 13 Havainnekuva. Kuva 13. Havainnekuva SEINÄJOELLA Liisa Märijärvi-Vanhanen Toimistopäällikkö Anne Koskela Projektipäällikkö RAMBOLL FINLAND OY Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C Seinäjoki 16X AK1 Pöyry Finland Oy:n kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille

27 Lappajärven kunta Maneesintie 5A Lappajärvi Puh: Fax: LINNUSTOSELVITYS KORRINRANNAN ALUEELLA LuK Elsi Övermark Taustaa Lappajärvi on pinta-alaltaan 145 km² eikä siis suotta Etelä-Pohjanmaan suurin järvi. Järviseudun luonto on valtaosin karua, ja siksi myös vesi- ja rantalinnuston yksilömäärät jäävät varsin vähäisiksi. Linnuston monimuotoisuutta vähentää myös se, että monin paikoin järven ympäristö on ihmistoiminnan muokkaamaa: rantamaisemia hallitsevat pellot ja maatilat sekä runsas kesämökkiasutus. Tämän vuoksi harvoja jäljellä olevia lähestulkoon ja täysin koskemattomia Lappajärven ranta-alueita tulisi vaalia. Ne ovat tärkeitä monimuotoisuus keskittymiä ja palvelevat etenkin ranta- ja vesilinnuston tarpeita. Lappajärven kunnan Korrinrannan alueella (kuva1: kartta) suunnitellaan asemakaavan laatimista asuinalueen rakentamiselle. Tällä hetkellä Korrinrannassa on voimassa keskustan osayleiskaava. Ennen kaavan laatimista tällä noin 12 ha:n kokoisella alueella tuli tehdä linnustoselvitys. Linnustoa kartoitettiin tulevan asemakaavan alueella erityisesti rannan tuntumassa liikkuen juuri jäiden lähdön jälkeen. Lisäksi selvityksen yhteydessä tarkasteltiin alueen muita luontoarvoja, joilla saattaisi olla vaikutusta kaavan laatimiseen. Lopullisessa kaavaratkaisussa tulisi ottaa huomioon linnuston elinmahdollisuuksien turvaaminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Selvitysmenetelmät Linnustoselvitys tehtiin kartoittamalla Korrinrannan tuleva asemakaava alue Huomio kiinnitettiin suunnitteluun vaikuttaviin luontoarvoihin, kuten: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) mukaiset lajit Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit Alueen kasvillisuutta tarkasteltiin luontotyyppitasolla. Päähuomio selvityksessä kiinnitettiin kuitenkin linnustoon, joita tunnistettiin näkö- ja kuulohavainnoin. Molempien selvityspäivien aamuna paistoi aurinko ja sää oli mitä mainioin lintujen havainnointiin. Selkä- ja saaristolintujen LIITE 1

28 selvittäminen ei menetelmien puitteissa ollut mahdollista, mutta ei toisaalta tarpeellistakaan, koska kiinnostuksen kohteena oli selvittää nimenomaan rannan tuntumassa esiintyviä lintuja. Lisäksi elinympäristöstä etsittiin linnuille mahdollisesti sopivia suoja-, ruokailu- ja pesintäpaikkoja. Tulokset Alueen pohjoispäädyssä jatkuvat laajat peltoviljelmät. Luode-, länsi- ja lounaisreunaa rajaa tiestö sekä asutus. Itäpuoli rajoittuu järveen. Tehdyn selvityksen perusteella Korrinranta ei ole linnustollisesti arvokas alue vaan linnusto koostuu Lappajärven tavanomaisesta lajistosta, eikä näin ollen aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Tämä perustuu havaittujen lintujen lisäksi siihen, että alueella jäljellä oleva kasvillisuus on yksipuolista ja vähäistä, jopa puuttuvaa. Mainittavia kasvillisuustyyppejä ei ollut havaittavissa, koska koko kartoitettava alue oli viljelykäytössä olevia peltoja ja niiden keskellä tai reunamilla sijaitsevia omakotitalo- ja mökkirantatontteja sekä näille johtavaa tiestöä. Yhtenäisiä laajempia pensaikkoja tai metsäsaarekkeita alueella ei ollut. Pihojen piirissä ja aivan rannan tuntumassa kasvoi yksittäin tai pieninä puuryhminä terva- ja harmaaleppiä sekä koivuja ja pajuja. Niitäkin vähiä terva- ja harmaaleppä kasvustoja mitä rannan tuntumassa kasvoi, oli monin paikoin kaadettu ilmeisesti Lappajärven maisemanhoitosuunnitelman puitteissa. Ruovikoita alueella ei ollut paikoittaisia rannan poukamissa kasvavia pienialaisia järviruokokasvustoja lukuunottamatta. Ruovikkoalueet on mitä todennäköisemmin kesämökkien rannoista revitty, niitetty ja ruopattu. Rantaa reunusti kivikot. Kaiken kaikkiaan kasvillisuus seuraili rantaviivaa pieninä sirpaleisina laikkuina. Johtopäätökset Ilman rantakasvillisuutta ranta- ja vesilinnuille ei ole riittävästi suojaa ja pesintäpaikkoja. Ruovikoituneet poukamat tarjoavat normaalisti lisääntymispaikan esim. monille puolisukeltajasorsille. Rantakasvillisuuden vähäisyys ei kuitenkaan ole harmillista vain linnuston kannalta vaan ongelma on monitahoisempi ja sen vaikutukset ovat kauaskantoisempia. Kasvillisuudella on kyky pidättää kiintoaineita ja lannoitettavilta pelloilta sadeveden mukana huuhtoutuvia ravinteita. Koska lähestulkoon koko alue on rantaa kohti viettävää peltoa, olisi tärkeää tehdä asialle jotain ongelman ratkaisemiseksi. Lappajärven kunnan kotisivuilla lukee näin: Lappajärveen tulevasta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta forsorikuormituksen osalta noin 60 % tulee peltoviljelystä. Tämän takia rantoihin tulisi jättää monivuotisen kasvillisuuden yhtenäisesti peittäviä alueita vähintään 15 metrin levyiseksi suojavyöhykkeeksi. Tällä hetkellä kaava-alueella jäljellä oleva kasvillisuus on liian kapea-alaista. Vyöhykkeiden ravinteiden huuhtoutumista pidättävä vaikutus tehostuu kun kasvillisuutta on sekä maalla rannan läheisyydessä että järvessä ruovikkona toisin sanoen useana vyöhykkeenä. Vaikka alue on tarkoitus kaavoittaa asuinaluekäyttöön sopivaksi, olisi rantakasvillisuuden nykyistä reilumpi säilyttäminen suotavaa. Järveen valuu ravinteita kuitenkin koko valuma-alueelta (myös asutuksen LIITE 1

29 piiristä) eikä vain ympäröiviltä pelloilta. Suojavyöhykkeitä sekä niiden rakennetta ja leveyttä voisi soveltaa Lappajärven maisemanhoitosuunnitelman kanssa sopivalla tavalla yhteen aluekohtaisesti tarkasteltuna. Kasvillisuuden elpymisen myötä alueen linnusto tulisi ajanmyötä monipuolistumaan. Erilaisten linnunpönttöjen asentaminen rantakasvillisuuden joukkoon olisi myös suotavaa. Lajilista havaituista linnuista: Sorsalinnut Tavi Sinisorsa Punasotka Kurmitsat ja hyypät Töyhtöhyyppä Sirrit, kurpat ja viklot Kuovi Lokit Naurulokki yhdyskunta Kirviset ja västäräkit Västäräkki Kertut Ruokokerttunen Varislinnut Harakka Naakka Peippolinnut Peippo Sirkut Keltasirkku Pajusirkku LIITE 1

30 Kuva 1. Korrinrannan tuleva asemakaava-alue asuinalueen rakentamiselle. LIITE 1

31 Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LAPPAJÄRVI KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, TIMON- NIEMEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Timonniemen alue. Suunnittelualue sijaitsee Lappajärven keskustaajaman koillispuolella Timonniemen alueella. Alue rajautuu idässä Lappajärveen. Alueen länsipuolella on Korrintie, jonka kautta on yhteys Alarannantielle (st 711 Kuortane Lappajärvi). Suunnittelualueen laajuus on noin 9,7 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

32 Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta. Tavoitteena on osoittaa osayleiskaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle alueelle asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa, jotka ovat esittäneet alueen asemakaavoittamista asuntoalueeksi. Maanomistajat osallistuvat asemakaavan laatimisen kustannuksiin asemakaavan laatimissopimuksen ja tulevan maankäyttösopimuksen mukaan. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Lappajärven rannan läheisyydessä sijaitsee kaksi asuin-/lomarakennusten pihapiiriä ja uimaranta. Lisäksi alueella sijaitsee yksi vanha maatilan talouskeskus. Muutoin alue on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Suunnittelualue sijoittuu Timon asuinalueen läheisyyteen. Korrintien varressa kulkee 20 kv sähkölinjoja. Suunnittelualue on vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Alue on pääosin yksityisten omistuksessa. Kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön erityiset kohteet Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, Savelan asuinrakennus ja luhti (16). Alueelta keväällä 2014 laaditun linnustoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön kohteita eikä alueelta tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Yleiskaava Korrintien eteläosalla on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaava. Korrintien eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Muualla suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (oikeusvaikutteinen), joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osa-alueille. Osayleiskaavassa Timonniemeen on osoitettu väljiä pientalovaltaisia asuntoalueita (AP-4/1, AP- 7/1), uimaranta-aluetta (VV-1/50), loma-asuntoalueita (RA-5/1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY-4), jolla on ympäristöarvoja. Suunnittelualueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennuskulttuurikohde (sr-2), Savelan asuinrakennus ja luhti (kohde 16). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on yleiskaavassa määrätty ympäristökeskuksen lausuntoon (2004) perustuen +71,65 m (N60). Alinta rakentamiskorkeutta voidaan tarkentaa rakennusjärjestyksen määräyksellä, asema- tai ranta-asemakaavalla, kuitenkin niin, että rakentamiskorkeus on vähintään +71,15 m (N60). Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt päätöksen osayleiskaavan tarkistamisesta asemakaavoitettavan alueen osalta, johon sisältyy myös Timonniemen alue. Osayleiskaavan tarkistus laaditaan alueen asemakaavoituksen ohjaamiseksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tarkistus Timonniemen alueella on vireillä samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

33 Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 2. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV (mustavalkoinen) ja osayleiskaavan tarkistus KV (väri). Asemakaava Alueella on voimassa seuraava asemakaava (ks. kuva 3): 25 Ollilanrinteen alueen rakennuskaava (Ala-Ollilantien pohjoisosa) LH vahv Asemakaavassa alueen länsiosaan on osoitettu katualuetta (Ala-Ollilantien pohjoisosa). Muutoin alueella ei ole asemakaavaa. Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), asuinkerrostalojen (AK) ja erillispientalojen (AO) sekä maatilojen talouskeskusten (AM) korttelialueita. Lisäksi lähiympäristöön on osoitettu puistoa (VP) ja yleisen tien aluetta (LYT). LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

34 Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 3. Ote asemakaavayhdistelmästä Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo 1992, Oulun yliopisto Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli 1998, Lappajärven kunta Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa Kangas 1998 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2005 Rantarakentamisen mitoitusselvitykset kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto 2005 ja 2006 Luontoselvityksen tarkistukset ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 2007 Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osa-alueilla, Pöyry Finland Oy 2009 Linnustoselvitys Korrinrannan alueella, Lappajärven kunta 2014 LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

35 Vaikutusalue Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Välitöntä vaikutusaluetta on suunnittelualue ja sen viereiset alueet. Vaikutusalueella on mm. maaja metsätalousaluetta. Osalliset 1. Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat 2. Vaikutusalueen maanomistajat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Lappajärven kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta 5. Rakennuslautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Etelä-Pohjanmaan liitto 3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Museovirasto 5. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Yritykset ja yhteisöt 1. Elenia Verkko Oy 2. Lappajärven kalastuskunta 3. Lappajärven Isojakokunta, Järviseudun kalastusalue 4. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja Järviseudun Sanomat lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa ja saatetaan tiedoksi lehti-ilmoituksella syksyllä Kaavojen nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa (käyntiosoite: Maneesintie 5A). Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ). LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

36 Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 ) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia ja mielipiteitä alueen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 ) Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksista. Muistutus on toimitettava Lappajärven kunnanvirastoon kaavatoimikunnalle osoitettuna (käyntiosoite ja postiosoite: Maneesintie 5A, Lappajärvi) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) järjestetään tarvittaessa. Asemakaavasta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisilta luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Viranomaistyöneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia luontoon ja kulttuuriympäristöön. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Lappajärven kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa. Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo Lappajärven kunnassa. syksyllä 2014 Asemakaavaehdotus on 30 päivää virallisesti nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta alkuvuodesta 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan keväällä 2015 Yhteystiedot Lappajärven kunta Tekninen toimisto Maneesintie 5A LAPPAJÄRVI Ramboll Finland Oy Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C Seinäjoki Kunnaninsinööri Anne Övermark Puhelin (06) , Sähköposti: anne.overmark@lappajarvi.fi Puh. (06) , Fax (06) Projektipäällikkö Anne Koskela Puh Sähköposti: anne.koskela@ramboll.fi LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA