r Aluehallintovirasto

Transkriptio

1 r Aluehallintovirasto Ni78/201 7/1 Etelä-Suomi Onro ESAVY386O/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Turun palvelupisteen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Turku HAlUJA Kuusakoski Oy PL Espoo Y-tunnus: Toimialatunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee metalli- ja muun jätteen kierrätystoimintaa Kuusakoski Oy:n Turun palvelupisteessä, joka sijaitsee Turun kaupungissa tontilla Laitoksen osoite on Ravurinkatu 32, Turku. Kiinteistän omis taa Turun kaupunki. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Luvan tarkistamishakemuksen jättämisen ajankohdasta ( ) on mää rätty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Kuusakoski Oy:lle an tamassa ympäristöluvassa nro 37 YLO, dnro LOS-2007-Y Lupamääräysten tarkistamista on haettu hakemuksen vireille tullessa voi massa olleen ympäristönsuojelulain 71 :n nojalla. Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 tin ja lhtteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella. momen TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINT0vIRAST0, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE 1 ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kiiaamoetela@avi.fl PL 150,13101 Hämeenlinna PL 110, Helsinki avi ri/etela

2 2 (44) Ympäristönsuojelulain 34 ja valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin kohta 13 g)ja 13 h). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (nro 37 YLO, dnro LOS-2007-Y ). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vastaus (Dnro LOS 2007-Y ), jolla on hyväksytty palvelupisteen aitauksen (lupamääräys 6.) osittainen toteutus verkkoaitauksella. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös (nro 09/0036/1, dnro 00870/08/5107), jolla hallinto-oikeus on muuttanut lupamääräyksiä 7. ja 27. Lainvoimaisen ympäristöluvan mukaan laitoksella saa vastaanottaa ja käsi tellä jätemateriaalia enintään Ua ja varastoida yhteensä enintään t kerralla siten, että suurimmat sallitut kertavarastot ovat seuraavat: metalliromu t, rakennusjäte 700 t, romurenkaat 300 t, romuajoneuvot 200 t, SE-romu 150 t, muovijäte 100 t ja vaaralliset jätteet (ml. akut ja paris tot) 50 t. Jätemateriaalien esikäsittelyä saa tehdä enintään 80 tonnia vuorokaudessa, josta leikattavan materiaalin määrä on enintään 50 tonnia vuorokaudessa ja paalattavan materiaalin määrä on enintään 30 tonnia vuorokaudessa. Lisäksi lupaviranomaisen tulee tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa hyväksytyn tarkkailuohjelman ja sen mukaisten selvitysten perusteella. Kuusakoski Oy on toimittanut Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laaditun, ympäristölupapäätöksen määräyksissä 26. ja 27. edel lytetyn (lupamääräystä 27 on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä ) tarkkailusuunnitelman valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt tarkkailusuunnitelmasta Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon Lausunto on saapunut Tarkkailusuunnitelmasta ei ole tehty päätöstä. Tark kailuohjelmaesitys on päivitetty tähän hakemukseen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen an tama lausunto (VARELY/288/0700/2010), jossa on hyväksytty akkujen ja pa ristojen vastaanottomäärän lisääminen 700 tonnista 2000 tonniin ja suurim man sallitun kertavarastointimäärän kasvattaminen 50 tonnista 100 tonniin ilman luvan muuttamista. Kannanotossa on todettu, että lupamääräysten tar kistamiseksi tehtävässä ympäristölupahakemuksessa tulee akkujen varas tointimäärät tarkistaa.

3 Muut toimintaa koskevat päätökset 3 (44) Varsinais-Suomen Pelastuslaitos on antanut Kuusakoski Oy:n Tu run palvelupistettä koskevan päätöksen ( ) vaarallisten kemikaa lien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Vakuutukset Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus (lf Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja Vahinkovakuutusyhtiö ACE). Hallintajärjestelmät Alueen kaavoitustilanne Yhtiöllä on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjohtamis järjestelmä. Turun alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Tu run kaupunkiseudun maakuntakaava. Palvelupisteen alue lähiympäristöi neen on merkitty maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi (TP). Alueella on voimassa edelleen Turun yleiskaava 2020 (Turun kaupunginval tuuston hyväksymä ). Yleiskaavassa palvelupiste sijoittuu teolli suusalueelle (T). Palvelupisteen alueelle on voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen laadittu uusi Topinojan jätekeskuksen asemakaava. Ympäristö-ja ra kennuslautakunta on hyväksynyt päivätyn asemakaavan ja ase makaavaluonnoksen Palvelupiste sijoittuu asemakaavassa teolli suus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-1), jolle kaavamääräysten mukaan voi sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsittelyä palvele via toimintoja ja niihin liittyviä rakennuksia, laitoksia ja toimistotiloja. Palvelupisteen viereiset tontit ovat myös tällä samalla kaavamerkinnällä. Palvelupis teen ja Topinojan jätekeskuksen (kaavamerkintä EJ-1 ja ET-1) välissä on suojaviheralue (EV-1). Palvelupisteen lähialueella on vireillä kaksi asemakaavahanketta: Metsämäen ravirata (27/2010) ja Rautia Oriketo (24/2014). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Kuusakoski Oy:n Turun palvelupiste sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa Topinojan kaatopaikka-alueen vieressä sen pohjoispuolella. Palvelupistettä ympäröi teollisuusalue.

4 Lähimmät häiriölle alttiit kohteet 4 (44) Lähimmät suojelualueet Maaperä ja pohjavesi Purkuvesistö ja pintavedet Muu kuormitus alueella Lähimmät yksittäiset teollisuusalueen keskellä olevat asuinkhnteistöt sijait sevat noin metrin päässä palvelupisteestä pohjoiseen ja luotee seen. Lähin asuinalueeksi kaavoitettu alue sijaitsee noin 500 metriä palvelu pisteestä luoteeseen. Halisten asuinalue sijaitsee noin metrin etäisyy dellä palvelupisteestä lounaaseen. Paimalan koulu sijaitsee noin 500 metriä palvelupisteestä koilliseen. Palvelupisteen lähistöllä ei sijaitse Natura verkostoon tai valtakunnal lisnn suojeluohjelmnn kuuluvia alueita. Lähimpänä, yli 3,5 km:n etäisyydellä palvelupisteestä, sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan kuu luva Pomponrahkan Natura-alue. Palvelupiste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muo dostumisalueella. Välittömässä läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kan nalta tärkeitä pohjavesialueita. Huhtamäen 1 luokan pohjavesialue sijaitsee noin 2,5 km:n etäisyydellä palvelupisteestä, eikä toiminnalla arvioida olevan vaikutusta siihen. Piha-alueen valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta avo ojaan, josta vedet laskevat sekä avo-ojien että sadevesiviemäreiden kautta Vähäjokeen. Lähialueelle on sijoittunut useita jätteenkäsittelytoimintoja ja alueelle on tullut lupakautena uusia ympäristöluvanvaraisia laitoksia kuten naapuritontilla si jaitseva rakennusjätteen kierrätys- ja lajittelukeskus ja Topinojan kaato paikka-alueella sijaitseva biokaasulaitos. Noin 500 metrin päässä sijaitsee myös Aurajoki Oy:n pintakäsittelylaitos, joka on Seveso III -direktbvin mukainen turvallisuusselvityslaitos. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuusakoski Oy hakee ympäristölupaa Turun palvelupisteen lupamääräysten tarkistamiseksi. Palvelupisteen toimintoja ovat: kierrätysmetallin ja muun metallipitoisen materiaalin vastaanotto, välivaras tointi ja käsittely

5 O 5 (44) käytöstä poistettujen ajoneuvojen vastaanotto, välivarastointi ja esikäsittely O käytöstä poistettujen sähkö- ja elektronhkkalaitteiden vastaanotto, väliva rastointi ja esikäsittely O renkaiden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsiteltä väksi O paperin, pahvin ja muovin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu, paalaus tar vittaessa ja toimittaminen edelleen käsiteltäväksi O rakennusjätteen ja puun vastaanotto, välivarastointi, esilajittelu paalaami nen ja toimittaminen edelleen käsiteltäväksi O akkujen ja paristojen vastaanotto, lajittelu, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsiteltäväksi vaarallisten jätteiden pienerien vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsiteltäväksi. Esikäsitelty materiaali toimitetaan teollisuuden raaka-aineiksi, jatkokäsitte lyyn yhtiön muille laitoksille tai muuhun hyötykäyttöön. Palvelupisteellä vas taanotettava ja käsiteltävä materiaalimäärä tulee olemaan yhteensä noin tonnia vuodessa. Toiminnassa tapahtuneet ja toimintaan esitetyt muutokset Toiminta ja prosessit ovat aikaisemman ympäristöluvan mukaiset. Käsittely prosessit on kuvattu liitteenä 3 olevassa jätteen käsittelyn seuranta- ja tark kailusuunnitelmassa. Sähkö- ja elektronnkkalaiteromun ja romuajoneuvojen käsittelytoimintaa ei ole vielä käynnistetty palvelupisteellä. Käsiteltävät ma teriaalimäärät ovat olleet selvästi voimassa olevassa ympäristöluvassa ja ha kemuksessa esitettyjä pienemmät. Toiminta-alueen viereen on toteutettu kasetointialue ja suunnitelmana on si joittaa toiminta-alueen yhteyteen myös vaihtolavojen varastoalue. Nykyinen sallittu yhteismäärä vastaanotettaville jakeille on noin ton nia vuodessa. Vuotuista vastaanottomäärää esitetään laskettavaksi tonnhn. Leikattavan ja paalattavan materiaalin määräksi esitetään enintään 75 tonnia vuorokaudessa. Maksimivarastointimäärhn on esitetty pieniä muu toksia ja vakuuden määrää on esitetty vähennettäväksi esitettyjen maksimi varastointimäärien mukaisesti. Hakemuksessa on esitetty eräitä muutoksia aikaisemman luvan lupamäärä ykshn 6 9, 13, ja 29.

6 TOIMI NTA 6 (44) Toiminta tapahtuu pääosin maanantaista perjantaihin klo 7 22 ja tarvittaessa lauantaisin klo 8 16 välisenä aikana. Ruuhka-aikoina voidaan toimia myös muulloin, jolloin toiminnasta ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle. Käsiteltävät jätteet Laitoksella vastaanotetaan ja käsitellään lähinnä yrityksien toiminnasta pe räsin olevia jätteitä. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet sekä laitoksella kerrallaan varastoitavien jätteiden enimmäismäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty palvelupisteelle vastaanotettavien ja kerralla väliva rastoitavien materiaalien maksimimäärät jakeittain. Vuotuinen jätteiden ko konaisvastaanottomäärä esitetään laskettavaksi noin tonniin. Kai kista materiaalijakeista ei samanaikaisesti vastaanoteta maksimimääriä. Vastaanotettavat materiaalimäärät voivat kuitenkin vaihdella voimakkaasti, koska hankinta on osittain sopimusperusteista. Jätejaekohtaisia vastaanottoja maksimivarastomääriä on muutettu hakemuksen täydennyksen yhtey dessä Palvelupisteellä kerralla varastoitavien jätteiden määrä on yhteensä maksi missaan tonnia. Kaikista jakeista ei ole kerralla varastossa maksimi määriä. Taulukon 1 jakeet voivat pitää sisällään useita eri jätenumeroita, johtuen siitä, että VNA 179/2012 liitteen 4 mukainen luokittelu on syntypaikkakohtai nen. Tähän viitaten hakemuksessa ei ole annettu yksiselitteisiä numeroita taulukon mukaisille jakeille. Taulukko 1. Laitoksella vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet Jäte Vastaanotto- Maksimi varastomäärä (Va) määrä (t) Kierrätysmetallit Käytöstä poistetut ajoneuvot Käytöstä poistetut sähkö- ja elektro niikkalaitteet Renkaat Akutja paristot Rakennusjäte

7 7 (44) Puu 50 Paperi ja pahvi 50 Muovi Vaarallisten jättei den pienerät Yhteensä Palvelupisteellä vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat mm. (nu merointi valtioneuvoston asetuksen 179/2012 INtteen 4 mukainen): - Maa-ja metsätaloudessa syntyvät metalli-ja muovipitoiset jätteet ( ja ) - Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja karton gin valmistuksessa syntyvät kuori- ja puujätteet ( ja ) - Nahka-, turkis-ja tekstiiliteollisuuden metallipitoiset jätteet ( , ja ) - Epäorgaanisten kemianprosessien jätteiden pienerät (06 01, ja 06 04) - Muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa syntyvät muovijät teet ( ) - Liuotinjätteiden pienerät ( *) - Maali-ja lakkajätteiden pienerät(08 01) - Painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä synty vien jätteiden pienerät (08 03) - Liima-ja tnvistysmassajätteiden pienerät(08 04) - Valo-, rtg-kuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09 01) - Termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) - Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, - sakat, -pölyt ja metallijätteet ja liuokset (11) - Mekaanisen metallien ja muovien käsittelyn metalli- ja muovipitoiset mate riaalit sekä kierrätysmetallit ja -muovit (12 01) - Öljy-ja polttonestejätteiden pienerät(13) - Orgaanisten liuottimien, jäähdytysaineiden sekä aerosolien ja vaahto muovien ponnekaasujätteiden pienerät (14 06) - Metalli-, paperi-tai kartonki-, puu-ja muovipakkaukset(15 01) - Öljyisten absorboimisaineiden, suodatinmateriaalien, pudistuslunojen ja suojavaatteiden pienerät(15 02) - Käytöstä poistetutajoneuvotja niiden osat (16 01) - Sähkö-ja elektronhkkalaitteistot (ml. loisteputket) (16 02) - Epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) - Paristot ja akut (16 06) - Käytetyt katalyytit (16 08) - Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät jätteet (17) - Ihmisten ja eläinten terveydenhoidossa syntyvät metallijätteet ( ja ) sekä hammashoidon amalgaamijätteet( *)

8 Käsittelyprosessit ja tuotantokapasiteetti Tilat ja rakenteet Kemikaalit ja polttoaineet 8 (44) - Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet (19) - Yhdyskuntajätteen erilliskerätytjakeet (20 01 ja 2002) - Lisäksi myös muita kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden vaarallisten jätteiden pienenä (useita jätenumeroita) Toiminta ja prosessit ovat voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset. Kaik kia luvan mukaisia toimintoja ei ole vielä käynnistetty palvelupisteellä ja kä siteltävät materiaalimäärät ovat myös olleet selvästi ympäristöluvassa esitet tyjä pienemmät. Palvelupisteellä leikattavan ja/tai paalattavan materiaalin (metallien ja ren kaiden leikkaus, puun haketus) määrä on enintään 75 tonnia vuorokaudessa. Metallien leikkaaminen ja paalaaminen palvelupisteellä tapahtuu liikutelta valla leikkuni-paalaimella, jolloin materiaali on mahdollista sekä leikata että paalata samalla kertaa. Toiminta-alue on pinnoitettu nestetnvhllä asfaltilla ja aidattu verkkoaidalla. Sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta tontin vieressä kulkevaan ojaan. Öljynerotusjärjestelmä koostuu vintauksen säätökaivosta, hiekanerottimesta, öljynerottimesta sekä näytteenotto-ja sul kuventtiilikaivosta. Sekä hiekan- että öljynerottimessa on hälyttimet ilmaise massa mahdollista täyttymistä. Sade- ja hulevesien pääsy lastujen varasto katokseen on estetty reunakorokkeella. Mahdolliset lastuista valuvat emul siot ohjataan 2,5 m3:n umpikaivoon. Palvelupisteen alueelle on rakennettu tarvittavat toimisto- ja sosiaalitilat sekä halli- ja katettuja tiloja. Materiaalien varastopaikat voivat jonkin verran muuttua palvelupisteen alu eella toimintoja järjesteltäessä. Palvelupisteellä varastoitavat kemikaalit ja niiden keskimääräiset varastomäärät on esitetty seuraavassa taulukossa 2. Taulukko 2. Kemikaalien keskimääräiset varastointimäärät Kemikaali Varastomäärä Nestehappi 6,1 m3 säiliö, 2 kpl kg patteri Nestekaasu n. 800 kg Hydrauliikkaöljyt Polttoaineet Moottoriöljyt Pakkasneste 200 1

9 Veden hankinta ja viemäröinti 9 (44) Palvelupisteellä käytetään vettä pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa. Sa niteettivedet johdetaan kaupungin jätevesiviemärhn. Sade-, sulamis- ja valu mavedet kerätään ja johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta tontin vieressä kulkevaan ojaan. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Liikenne Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Konttori- ja sosiaalitilojen lämmitykseen ja valaistukseen käytetään sähköä. Käsittelyyn käytettävät koneet ja laitteet toimivat polttoöljyllä, dieselöljyllä tai sähkällä. Suurikokoisen kierrätysmetallin polttoleikkaukseen käytettään nes tekaasua, happea, tms. Palvelupisteen sähkönkulutus on vaihdellut vuosina välillä 0,10 0,22 GWh. Liikennöinti tapahtuu pääosin yhdistelmäajoneuvoilla, jolloin sisään tulevien kuormien koko on keskimäärin tonnia ja ulos lähtevien keskimäärin tonnia. Lisäksi autoille pyritään järjestämään paluukuormia mahdolli suuksien mukaan. Jätteiden käsittelylle on laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelemä vertailuasiakia: (Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatments lndustries, August 2005). BREF asiakirjaa on käytetty soveltuvin osin pohjana arvioitaessa Turun palvelupis teen toimintoja. Hakijan näkemyksen mukaan toiminnassa noudatetaan seu raavilla osa-alueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa seuraavasti: Vastaanotto ia lähetys Turun palvelupisteelle vastaanotettavasta ja sieltä lähetettävästä jätteestä kiataan vaakajäestelmään tiedot jätteen määrästä, laadusta, toimittajasta tai toimitus-osoitteesta sekä kuljettajasta. Kaikille kuormille tehdään visuaa linen laaduntarkastus. Tarvittaessa jätteen tarkempi koostumus voidaan var mistaa analysoimalla. Palvelupisteelle vastaanotetaan ainoastaan sellaisia jätejakeita, joiden vastaanotto on hyväksytty ympäristöluvassa ja joka täyttää yhtiön asettamat laatuvaatimukset. Jätteet toimitetaan ainoastaan luvan omaaville käsittelijöille tai hyödyntäjille. Varastointi ia shrtely Palvelupisteellä varastoitavista jätteistä pidetään kirjaa ja toiminnanharjoitta jalla on tieto palvelupisteellä varastossa olevan jätteen laadusta, määrästä ja varastopaikoista. Eri laatuiset jätteet varastoidaan toisistaan erillään. Varastot on järjestetty siten, että uudelleen siirrot on minimoitu. Kaikkiin ma teriaalilaatuihin ja varastopaikkoihin on esteetön pääsy. Valmiiden tuotteiden varastolaarit on merkitty. Raaka-aineille on määritelty omat varastoalueensa.

10 Haiapäästöt 10(44) Palvelupisteen piha-alue on pinnoitettu ja sitä harjataan kuivana aikana. Tar vittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen ehkäise miseksi. Jätevesien käsittely Palvelupisteellä ei muodostu prosessuätevesiä. Saniteettijätevedet johde taan kaupungin jätevesiviemäriin. Laitoksen koko varastointi- ja käsittelyalue on pinnoitettu. Hulevedet johde taan hiekan-ja öljynerotusjärjestelmän kautta avo-ojaan. Hulevesien käsitte lyyn BAT-vertailuasiakirja määrittelee kaksi mahdollisuutta: johtaa hulevedet ulkopuoliseen käsittelyyn Gätevedenpuhdistamo) tasausaltaan kautta tai kä sittelyn jälkeen sadevesiviemärfln. Hakijan arvion mukaan palvelupisteen ve sienkäsittely täyttää BAT-vaatimukset. BAT-vertailuasiakirjassa (BREF 4.7.7) on annettu BAT:n mukaisilla jäteve sien käsittelyteknnkoilla saavutettuja päästötasoja. Nykyisellä hulevesien kä sittelyllä saavutetaan BAT-teknNkoiden mukaiset päästötasot. Jätevesien syntymistä pyritään lisäksi ehkäisemään. Maaperän pilaantumisen ehkäisy Materiaalin varastointi-ja käsittelyalue on pinnoitettu kauttaaltaan. Pinnoitta mattomalla alueella ei varastoida jätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Toi minta-alueen vedet keräillään hallitusti ja johdetaan käsittelyyn. Pinnoitteiden ja viemäreiden kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot korjataan säännöl lisesti. Nestesäiliöiden vuotoriskien minimoimiseksi tarvittavat putkitus ja säi liöratkaisut on toteutettu maanpäällisin järjestelmin. Nestevuotoja pyritään ehkäisemään koneiden ja laitteiden ennakoivilla huoltotoimenpiteillä ja mah dollisen vuodon sattuessa käytetään imeytysmateriaalia vuodon talteen saa miseksi. Ympäristäasioiden hallinta Kuusakoski Oy:n Suomen hankintaorganisaatioon on laadittu SFS-EN ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jolle on myönnetty sertifikaatti akkreditoidun sertifioijan toimesta. Turun palvelupiste on liitetty järjestelmään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt vesiin ja viemäriin Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan kaupungin jäteve siviemärnn. Varastointi- ja käsittelyalueiden vedet johdetaan hiekan- ja öl jynerotusjärjestelmän kautta tontin vieressä kulkevaan ojaan.

11 11(44) Piha-alueen käsitellyistä hulevesistä otetaan kaksi kertaa vuodessa näytteet, joista määritetään ph, khntoaine, sähkänjohtavuus, mineraaliöljyt sekä me talleista arseenin, bariumin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, antimonin, vanadiinin ja sinkin pitoisuudet. Vesistävaikutuksia tarkkail laan purkuojasta purkupaikan ylä-ja alapuolelta otettavin näyttein. Ojaveden näytteenottoajankohdat ja määritettävä parametrit ovat samat kuin huleve dellä. Huleveden laatu on vaihdellut tarkkailukerroittain haitta-aineiden pitoisuuk sien ollessa kuitenkin pääosin pieniä. Laadun vaihteluun vaikuttavat mm. sa demäärät. Huleveden ph on ollut vuosina melko neutraali, vaih dellen välillä 6,4 7,4. Sähkänjohtavuus osoittaa vedessä olevan jonkin ver ran liuenneita suoloja (sähkönjohtavuus ms/m). Tutkillujen metallien pitoisuudet ovat olleet pieniä. Sinkkiä, nikkeliä ja bariumia on hulevesistä löy tynyt tutkituista metalleista eniten. Mineraaliöljyjen pitoisuus hulevedessä on ollut pääosin pieni, muutamia poikkeuksellisia piikkejä lukuun ottamatta. Ko kooma hulevesien tarkkailutuloksista vuosilta on esitetty taulu kossa 3. Taulukko 3. Hulevesien tarkkailutulokset vuosina Parametri Keskiarvo Vaihteluväli ph 7,1 6,4 7,4 Sähkönjohtavuus 89, (msim) KHntoaine (mgil) 29, Arseeni (pg/l) 2,5 0,4 6,6 Barium (pgil) 44, Kadmium (pg/l) 0,1 <0,01 0,6 Koboltti (pg/l) 3, ,1 Kromi (pg/l) 2,7 0,5 1 0,2 Kupari (pg/l) 6,1 <3 12 Nikkeli (jig/l) 28, Lyijy (pg/l) 2,8 <0,05 18 Antimoni (pgll) 1,5 0,3 2,8 Vanadiini (pg/l) 2,5 0,1 10,7 Sinkki (pgil) 149, Öljy (mgfl) 5,0 0,3 26 Kevään 2015 näytteenoton yhteydessä näytteenottaja huomasi tarkkailuoh jelmassa olevien tarkkailupisteiden olevan väärin päin. Alapuolinen ojapiste on ollut merkillynä yläpuoliseksi tarkkailuohjelman karttaan ja päinvastoin. Tähän ympähstölupahakemukseen ojaveden laadun tarkastelussa myös aiempien vuosien tulokset on tältä osin korjattu. Ojaveden laatu on hulevesien tapaan vaihdellut tarkkailukerroittain, haittaaineiden pitoisuuksien ollessa kuitenkin pääosin pieniä. Ylä- ja alapuolisen ojapisteen veden laatutulokset eivät ole merkittävästi eronneet toisistaan. Veden laadun vaihteluun vaikuttaa merkittävästi ojan virtaamatilanne. Ajoit

12 12(44) tain oja padottaa, jolloin vesipinta nousee hulevesien purkuputken yläpuo lelle. Tällöin vedet virtaavat takaisin öljynerotusjärjestelmään, mikä voi nos taa pitoisuuksia. Ojaveden ph on ollut vuosina hulevesien tapaan melko neutraali, vaihdellen yläpuolisessa pisteessä välillä 6,8 8,1 ja alapuolisessa pisteessä välillä 6,6 7,5. Sähkönjohtavuus ojavedessä on ollut jonkin verran pienempi kuin hulevesissä (yläpuolisessa pisteessä ms/m ja alapuolisessa pis teessä ms/m). Tutkittujen metallien pitoisuudet ovat molemmissa oja pisteissä olleet erittäin pieniä. Mineraaliöljyjen pitoisuus yläpuolisessa oja pisteessä on ollut erittäin pieni. Myös alapuolisessa ojapisteessä mineraa liöljyjen pitoisuudet ovat pääosin olleet erittäin pieniä, muutamaa korkeam paa pitoisuutta lukuun ottamatta. Kokooma ojavesien tarkkailutuloksista vuo silta on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ojaveden tarkkailutulokset vuosina Parametri Näytepiste Keskiarvo Vaihteluväli ph Oja alapuoli 7,3 6,6 7,5 Oja yläpuoli 7,4 6,8 8,1 Sähkönjohta- Oja alapuoli 55, vuus (ms/m) Oja yläpuoli 54, KHntoaine (mg/l) Oja alapuoli 25,0 5,2 63 Oja yläpuoli 33,0 6,9 110 Arseeni (pg/l) Oja alapuoli 0,8 0,3 1,3 Oja yläpuoli 0,8 0,3 1,5 Barium (pg/l) Oja alapuoli 26,0 <1 38 Oja yläpuoli 29, Kadmium (pgil) Oja alapuoli 0,04 0,01 0,08 Oja yläpuoli 0,03 <0,01 0,07 Koboltti (pgil) Oja alapuoli 1,5 0,3 6,0 Oja yläpuoli 1,3 0,2 4,0 Kromi (pg/l) Oja alapuoli 2,0 0,7 6,6 Ojayläpuoli 1,7 0,8 4,0 Kupari (pg/l) Oja alapuoli 5,2 <3 7,7 Oja yläpuoli 5,7 2,8 19 Nikkeli (pg/l) Oja alapuoli 20, Oja yläpuoli 17, Lyijy (pgfl) Oja alapuoli 0,7 0,1 2,7 Oja yläpuoli 0,5 0,1 2,1 Antimoni (pgil) Oja alapuoli 0,5 0,3 1,0 Oja yläpuoli 0,5 0,3 1,0 VanadUni (pg/l) Oja alapuoli 0,8 0,4-1,3 Oja yläpuoli 0,8 0,4-1,3 Sinkki (pg/i) Oja alapuoli 41, Oja yläpuoli 27, Öljy (mg/l) Oja alapuoli 2,3 <0,03 10 Oja yläpuoli 0,2 <0,1 0,4

13 13(44) Palvelupisteen melko pienen koon takia muodostuvien hulevesien määrä ei ole suuri. Pitoisuuserot eri pisteiden välillä eivät ole kovin suuria, muutamia yksittäisiä korkeita pitoisuuksia lukuun ottamatta. Hakemuksessa on esitetty kuvaajien avulla huleveden sekä ojavesien tarkkailutuloksia muutamien pa rametrien osalta (ph, sähkönjohtavuus, sinkki, nikkeli, lyijyja mineraaliöljyt). Kuvaajien perusteella sähkönjohtokyky on ollut hulevesissä koholla vuosina Sinkin pitoisuus on ollut hulevesissä koholla tarkkailukerroilla 11/2009, 5/2013 ja 5/ Nikkelin pitoisuus on ollut hulevesissä koholla erityisesti tarkkailukerralla 9/ Lyijyn pitoisuus on ollut hulevesissä ko holla tarkkailukerralla 5/2013. Mineraaliöljyjen pitoisuus on ollut hulevesissä koholla tarkkailukerroilla 9/2010, 9/2012 ja 9/2014. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan hulevesikuormitus purkuvesistöön ei ole merkittävä. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu kierrätysmatedaalien esikäsittelystä ja metallikap paleiden polttoleikkauksesta sekä alueella Ihkennöivien ajoneuvojen pako kaasuista. Kierrätvsmateriaalien esikäsittelyn päästöt Piha-alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien esikäsittely, varastokasojen siirtely sekä liikenne aiheuttavat piha-alueen pölyämistä. Pölyämistä vähen netään piha-alueen pinnoituksella, sekä puhdistamalla piha-aluetta säännöl lisesti. Tarvittaessa pölyävää materiaalia voidaan kostuttaa pölyämisen eh käisemiseksi. Pölyäminen on paikallista rajoittuen pääosin palvelupisteen alueelle. Pölyvaikutus palvelupisteen ulkopuolella on ympäristön kannalta vähäinen. Liikenteen pakokaasupäästöt Toiminnan IHkenneperäiset päästöt muodostuvat dieselkäyttöisten työkonei den ja kuorma-autojen päästöistä. Työkoneiden päästöt ilmaan laimentuvat nopeasti. Polttoleikkauksen päästöt Polttoleikkauksen päästöt ilmaan ovat pääasiassa rautaoksideja. Kuusa koski Oy:n Kotkan palvelupisteellä on mitattu vuonna 2006 polttoleikkauksen aiheuttamia päästöjä ympäristöön. Mittausten perusteella hiukkaspäästö lai menee avoimella kentällä nopeasti polttoleikkauspaikalta poispäin mentä essä. Noin 25 metrin päässä polttoleikkauspaikasta hiukkaspitoisuus on lai mentunut alle vuorokausipitoisuuden ohjearvon 120 pm/m3. Koska pitoisuu det laimenevat ilmassa nopeasti, päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Päästöien vähentäminen Hajapäästöjen, lähinnä pölyn, määrään vaikuttavat mm. kierrätysmateriaa lien kosteus, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä

14 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä 14(44) varastoitavien ja käsiteltävien kierrätysmateriaalien laatu. Toiminnan ulkoil maan aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin ympäristön kannalta vähäisiä. Pö lyämistä vähennetään piha-alueen pinnoituksellaja harjaamalla piha-aluetta. Päästöjä pyritään vähentämään työskentelymenetelmien jatkuvalla kehittä misellä. Materiaalit pyritään leikkaamaan mekaanisesti aina kun mahdollista ja polttoleikkauksen määrä pyritään minimoimaan. Toiminta-alueen sade- ja hulevedet kerätään ja johdetaan hiekan- ja öl jynerotusjärjestelmän kautta tontin vieressä kulkevaan ojaan. Jätteiksi luoki teltavien materiaalien välivarastointi ja muu toiminta tapahtuvat nestetiiviillä asfaltilla pinnoitetulla alueella. Pinnoitteen kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset vauriot korjataan mahdollisimman pian. Palvelupiste ei sijaitse pohjavesialu eella. Ympäristöluvan mukainen toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Palvelupisteen alueella melua aiheutuu kierrätysmateriaalien käsittelystä sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Palvelupistettä ympäröi teollisuusalue. Lähimmät yksittäiset teollisuusalueen keskellä olevat asuinkiinteistöt sijaitsevat noin metrin päässä pal velupisteestä pohjoiseen ja luoteeseen. Palvelupisteen toiminnan meluvaikutukset on selvitetty mallinnuksella ennen toiminnan aloittamista vuosina 2007 ja Palvelupisteen toiminnasta ai heutuvat melutasot on arvioitu liikuteltavan leikkuripaalaimen ollessa toimin nassa. Palvelupisteen toiminnasta melumallinnuksen perusteella aiheutuva 55 db(a):n melualue ulottuu kauimmillaan noin 300 metrin päähän palvelu pisteestä. Tälle etäisyydelle ei jää häidintyviä kohteita, joten palvelupisteen toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta päiväaikaisen melun ekvivalenttitason ohjearvon 55 db(a)) ylittymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää tai hajua. Toiminnassa syntyvät jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely Toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat vastaanotettavan materiaalin mukana tuleva ei-kierrätettävä aines, keruu- ja erotinlaitteiden jätteet sekä konttori että sosiaalitilojen jätteet. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kuusakoski Oy on laatinut ISO standardin mukaiseen toimintajärjes telmäänsä paikkakuntakohtaiset pelastussuunnitelmat. Lisäksi palvelupis teelle on laadittu räjähdyssuojausasiakirja.

15 Liikenne 15(44) Piha-alueen liikenteeseen liittyy henkilövahinkoriski. Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinkoriskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja liikennemerkit työskentelyalueesta). Työntekijöillä on tarkoituksenmukainen huomio-ja suojavaatetus. Materiaalin nostot Materiaalin nostoihin Goko trukilla tai kahmarilla) liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään. Työkoneetja -laifteet Työkoneille ja -laitteille voi sattua hydraulnkkaöljyvuotoja. HydraulHkka öljyvahinkoja pyritään ehkäisemään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. Sade-ja hulevedet Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häiriötilanteissa päästä puhdistamattomina purkuojaan. Riskejä vähennetään kaivojen ja hulevesijärjestelmän säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla, materiaalin oikeanlaisella varastoinnilla sekä piha-alueen puhtaana pidolla. Hulevesijärjestelmässä on sulkuventtiili, jolloin hulevesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. Polftoleikkaus Polttoleikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jolloin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. Tulpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole paineistettuja tai sisällä kemikaalijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä löytyy ensisammutusvälineistöä. Paalaaminen Paalaamiseen liittyviä poikkeus- ja vaaratilanteita ovat koneiden ja laitteiden öljyvuodot sekä tulipalot. Molempia ehkäistään ennakoivilla huolloilla sekä

16 Romuajoneuvojen varastointi ja esikäsittely Akkujen varastointi Renkaat ja rakennusjäte Riskien tunnistaminen ja hallinta 16(44) tarkastamalla paalattava materiaali siten, ettei joukossa ole vaarallisia jät teitä sisältävää materiaalia. Palvelupisteellä on varattuna imeytysmateriaalia ja alkusammutusvälineistöä mahdollisten poikkeustilanteiden varalle. Nesteiden poistamiseen ja varastointnn liittyy vuotoriski, jota minimoidaan varastoimalla nesteet oikein katetussa ja valuma-altaallisessa tilassa sekä tekemällä myös nesteiden poisto valuma-altaallisessa ja katetussa tilassa. Mahdollisten vuotojen varalta palvelupisteellä on imeytysmateriaalia saata villa. Vuodon sattuessa neste imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaa liin (turve tms.) ja korjataan pois. Akkuihin liittyy akkuhapon vuotoriski (nesteakut) sekä oikosulusta aiheutuva tulipaloriski. Riskejä ehkäistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Nestettä sisältävät akut säilytetään akkulaatikoissa, jotka toimivat samalla valuma-al taina. Mahdollisen vuodon sattuessa akkuhappo sidotaan torjunta-aineella ja käytetty imeytysmateriaali toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavalle käsit telijälle. Akut varastoidaan akkulaatikoissa siten, ettei oikosulkuja pääse syn tymään. Tulipalotilanteiden varalta palvelupisteellä on käsisammuttimia al kusammutuksen suorittamiseen. Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointhn liittyy tulipaloriski, jota ehkäis tään pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdol linen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennusjätettä huo mioidaan läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmateriaali si ten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan eikä paloturvallisuus vaaran tumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla sei näkkeillä. Lisäksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammu tuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupistee seen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Palvelupiste on myös aidattu ja jatkuvassa vartioinnissa. Kuusakoski Oy:ssä riskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödynnetään sertifioitua ISO ympäristöjärjestelmää. Toimintakäsikirjassa on mm. ohjeistusta toiminnasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvallisuusohjeita. Paikkakunta kohtaiseen turvallisuussuunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vai kutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien arvottamismenet tetyillä. Menettelyssä kadoitetaan toimintakokonaisuuksittain normaalitoimin taan sekä onnettomuus-ja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapah tumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittä

17 Turvallisuussuunnitelma 17(44) vyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtu man tärkeysjärjestyksen. Merkittävyydet ja tapahtumat päivitetään tarvitta essa, kuitenkin vähintään muutaman vuoden välein. Turun palvelupisteen ympäristönäkökohtien arvottamistaulukko on esitetty hakemuksessa. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan kehitysohjelmat, joilla on nettomuusriskiä tai tapahtuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjel mille luodaan aikataulu sekä määritetään vastuuhenkilöt. Uusia ohjelmia luo daan ja vanhojen tilanteita päivitetään ympäristönäkökohtien arvottamisme nettelyn yhteydessä. Ohjelmien toteutusta seurataan mm. yhtiön Suomen ympäristöjärjestelmän johdon katselmuksissa. Turun palvelupisteen sekä yhtiön kaikille Suomen laitoksille yhteiset ympäristö- ja työturvallisuusohjel mat on esitetty hakemuksessa. Kuusakoski Oy on laatinut ISO standardin mukaiseen toimintajärjes telmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi vnteai neistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailusuunnitelmat Esitys päästötarkkailusuunnitelmaksi Toiminnan tarkkailu koostuu käyttötarkkailusta sekä vesitarkkailusta. Tark kailu toteutetaan jätteen käsittelyn ja seurannan suunnitelman (päivätty ) sekä palvelupisteen tarkkailuohjelmaesityksen (päivätty ) mukaisesti. Hakemukseen on liitetty esitys Kuusakoski Oy:n Turun palvelupisteen pääs tötarkkailusuunnitelmaksi (Ihte 2) sekä jätelain 120 :n mukaiseksi jätteen käsittelyn seuranta-ja tarkkailusuunnitelmaksi (Ihte 3). Päästötarkkailu Hulevesiä tarkkaillaan öljynerotusjärjestelmän tarkkailukaivosta (piste HV-1). Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteistä analysoidaan ph, khntoaine, sähkönjohtavuus, mineraaliöljypitoisuus sekä metalleista As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, Vja Zn. Mikäli toiminnan melusta aiheutuu häiriötä naapurustolle tai toiminnassa ta pahtuu oleellisia melutasoihin vaikuttavia muutoksia, tehdään melumittauk set erikseen viranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Mikäli alueen toimijat tekevät yhteisselvitystä toimintojen aiheuttamasta me lusta, on Kuusakoski Oy valmis osallistumaan selvitykseen erikseen sovitta valla tavalla.

18 18(44) Mikäli toiminnan pölystä aiheutuu häiriötä naapurustolle tai toiminnassa ta pahtuu oleellisia pölytasoihin vaikuttavia muutoksia, tehdään leijumamittauk set erikseen viranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Mikäli alueen toimijat tekevät yhteisselvitystä toimintojen aiheuttamasta pö lypäästöstä, on Kuusakoski Oy valmis osallistumaan selvitykseen erikseen sovittavalla tavalla. Vaikutustarkkailu Pintavesiä tarkkaillaan kahdesta pisteestä ojasta, johon käsitellyt hulevedet johdetaan. Pintavesien tarkkailupisteet ovat Oja yläpuoli ja Oja alapuoli. Tarkkailupisteet sijaitsevat toiminta-alueen tontin kaakkoisreunan ojassa tontin itä- (Oja yläpuoli) ja eteläkulman (Oja alapuoli) kohdalla. Näytteet otetaan molemmista tarkkailupisteistä kaksi kertaa vuodessa (ke väälläja syksyllä). Näytteistä analysoidaan ph, kuntoaine, sähkänjohtavuus, mineraaliäljypitoisuus sekä metalleista As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, V ja Zn. Raportointi Huleveden tarkkailutulokset toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kaksi kertaa vuodessa tulosten valmistuttua. Esitys tarkkailusuunnitelman muuttamisesta Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupahakemuksessa, että vesinäytteistä ei tutkita enää jatkossa seuraavia metalleja: As, Ba, Co, Sb ja V. Toiminnan tarkkailussa noudatetaan voimassa olevaa tarkkailusuunnitel maa. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa valvovan viranomaisen hyväk symällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että perusteena arseenin, bahumin, kobol tin, antimonin ja vanadnnin pois jättämiselle on se, etteivät ne kuulu toimin nan varsinaisiin merkkiaineishn ja niiden pitoisuudet ovat olleet koko tarkkai lun ajan pieniä. Jälleen käsittelyn seuranta ja tarkkailusuunnitelma sekä käyttötarkkailu Jätteen käsittelyn seuranta-ja tarkkailusuunnitelma on tämän päätöksen liit teenä 3. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI JA VAKUUDEKSI Hakija esittää lupamääräykshn tarkistamisen yhteydessä tehtäväksi eräitä muutoksia seuraavasti: Lupamääräys 6 (lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi)

19 19(44) Asiaton pääsy ja luvaton jätteen tuominen alueelle on estettävä. Koko toi minta-alue on ympäröitävä aidalla, joka voi olla osittain myös verkkoaita. Alu een portit on pidettävä suljettuina ja lukittuina muulloin kuin aukioloaikoina. Perusteluna lupamääräyksen muutoksena on se, että poikkeamiseen tontin aitausta koskevasta lupamääräyksestä on saatu Lounais-Suomen ympäris tökeskuksen lupa. Ympäristöluvan aitausta koskeva määräys on syytä päi vittää nykytilannetta vastaavaksi. Lupamääräys 7 (varastointi; päästöt maaperään, vesiin ia viemäriin) Palvelupisteellä voidaan ottaa vastaan ja käsitellä lupahakemuksen mukai sesti vuosittain yhteensä enintään tonnia jätteeksi luokiteltavia ma teriaaleja. Jätteeksi luokiteltavien materiaalien kertavarastointimäärä saa olla lupaha kemuksen mukaisesti enintään tonnia. Renkaiden yksilläinen varasto kasa ei saa olla suurempi kuin 200 tonnia. Perusteena lupamääräyksen muutokseen on se, että hakemuksessa on pie nennetty kokonaisvastaanottomäärää nykyisen ympäristöluvan mukaisesta. Kokonaisvarastomäärän osalta määräykseen on tuotu Vaasan hallinto-oi keuden lupamääräyksen muutos. Hakija ei näe tarpeellisena tuoda lupamää räyksnn eri jakeiden maksimivarastomääriä tai leikattavan ja paalattavan ma teriaalin määriä. Leikattavan materiaalin maksimimäärä sekä jakeittaiset maksimivarastomäärät on esitetty lupahakemuksessa. Lupamääräys 8 (varastointi; päästöt maaperään, vesiin ia viemäriin) Jätteitä saa varastoida vain pinnoitetulla alueella. Toiminta-alueen huleve det on ohjattava öljynerotusjärjestelmän kautta avo-ojaan nnn, että niitä voi daan tarkkailla. Alueella ei ole sadevesiviemäriä ja käsitellyt hulevedet johdetaan tontin vie ressä kulkevaan avo-ojaan. Lupamääräys tuleekin muuttaa vesien johtami sen osalta nykytilannetta vastaavaksi. Lupamääräys 9 (varastoinu; päästöt maaperään, vesiin ia viemärnn) Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden varastointi ja esikäsit tely on toteutettava valtioneuvoston asetuksen (519/2014) mukaisesti. Perusteena lupamääräyksen muuttamiselle on se, ettei lupamääräysten pe rusteluissa ole esitetty minkäänlaisia perusteita sille, miksi sähkö-ja elektro niikkalaitteiden varastointialueiden rakenteista tulisi antaa valtioneuvoston asetusta tiukempia määräyksiä. Etenkin nestevuotojen erilliskeräilyvaatimus on kohtuuton, ottaen huomioon, että koko palvelupisteen hulevesien käsittely täyttää asetuksen vaatimukset valumavesien käsittelystä sekä varastointi että esikäsittelypaikkojen osalta. Hakija haluaa korostaa, ettei jätevesiviemä riin ohjata palvelupisteen alueelta mitään muita, kuin saniteettijätevesiä. Lupamääräys 13 (varastointi; päästöt maaperään, vesiin ia viemäriin)

20 20 (44) Polttoneste tulee varastoida joko kaksoisvaippasäiliössä tai valuma-altaalli sessa katetussa tilassa. Koneiden tankkaus- ja huoltoalueet on pinnoitettava nestetiivflllä asfaltilla ja valumat on johdettava öljynerotusjärjestelmän kautta. Alueella ei ole sadevesiviemäriä ja käsitellyt hulevedet johdetaan tontin vie ressä kulkevaan avo-ojaan. Lupamääräys tuleekin muuttaa vesien johtami sen osalta nykytilannetta vastaavaksi. Lupamääräys 26 (tarkkailu- ia raportointimääräykset) Hulevesien laatua on seurattava vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevään ja syksyn ylivirtaamakausina. Tarkkailukaivosta otellavista näytteistä on tut kittava ainakin ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, mineraaliöljypitoisuus sekä seuraavat metallit: Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn. Purkuojan veden laatua tarkkaillaan purkupaikan ylä-ja alapuolelta otettavin näyttein kahdesti vuodessa. Näytteenottoajankohdat sekä tutkittavat aineet ovat samat kuin hulevedestä. Toiminnan tarkkailussa noudatetaan voimassa olevaa tarkkailusuunnitel maa. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa valvovan viranomaisen hyväk symällä tavalla. Lupamääräys 27 (tarkkailu- ia raportointimääräykset) Lupamääräys esitetään poistettavaksi. Perusteena lupamääräysten 26 ja 27 muuttamiselle on se, että toiminnalle on tehty tarkkailusuunnitelma, jonka perusteella tarkkailua on toteutettu pal velupisteen toiminnan ajan. Erillisiä määräyksiä tarkkailusuunnitelman laati misesta ei siten tarvita. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on esitetty päi vitetty tarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty muutamien metallien jättämistä pois vesitarkkailusta. Perusteena arseenin, bariumin, koboltin, antimonin ja vanadiinin pois jättämiselle on se, elleivät ne kuulu toiminnan varsinaisiin merkkiaineisnn ja niiden pitoisuudet ovat olleet koko tarkkailun ajan pieniä. Näin ollen näiden metallien tarkkailun jatkamiselle ei ole perusteita. Lupamääräys 29 (vakuus) Toiminnanharjoittajan on asetettava toimintaa varten vakuus, jonka suuruus on Vakuustodistus on toimitettava valvovalle viranomaiselle kah den kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Perusteluina lupamääräyksen muuttamiselle on se, että toiminnalle asetettu vakuus (60000 ) on poikkeuksellisen suuri, ottaen huomioon palvelupisteen luvassa mainitut maksimikertavarastointimäärät. Suurimmalla osalla varas toitavista materiaaleista (mm. metallit, romuajoneuvot) on positiivinen arvo, eikä niiden käsittelyyn tarvitse vakuutta määrätä. Vaarallisten jätteiden osuus on pieni. Kuusakoski Oy on lisäksi vakavarainen yhtiö.

21 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 21(44) Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty , , ja Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 96:n mukaisesti tiedotettu kuulutta maila siitä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Turun kaupungissa. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoit teessa Hakemuksesta on lisäksi erikseen an nettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on ympäristänsuojelulain 96 :n mukaisesti pyytänyt ha kemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Turun kaupungilta, Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Li säksi lausunto on pyydetty Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) on antanut seuraavan lausunnon: ELY-keskus katsoo, että ympäristölupaharkinnassa tulee ottaa seuraavat seikat huomioon: Lupamääräysten muuttaminen Hakijan esitykset lupamääräysten muuttamiseksi ovat hyväksyttävissä seu raavin poikkeuksin: Nykyinen lupamääräys 7: Jätejaekohtaiset kertavarastojen enimmäiskoot ovat ympäristöluvassa edelleen tarpeen sekä vakuuden riittävyyden, että toi minnan ympäristövaikutusten hallinnan kannalta. Myös leikattavan ja paalat tavan materiaalin enimmäismääden tulee olla tiedossa. Nykyinen lupamääräys 9: Määräys ei ole suoranaisesti valtioneuvoston ase lusta 519/2014 tiukempi, koska ko. asetuksen liitteessä 4 edellytetään nes tevuotojen keräysjärjestelmää sekä säänkestävää katetta tarkoituksenmu kaisella alueella. Määräystä voidaan lieventää siltä osin, kuin siinä edellyte tään nestevuotojen täydellistä talteenottoa. Säänkestävää katetta tulee kui tenkin jatkossakin edellyttää. Nykyinen lupamääräys 13: Tankkaus-ja huoltoalueiden öljynerottimien tulee olla hälyttimin varustettuja ja muun piha-alueen hulevesien pääsy tankkaus ja huoltoalueille tulee estää esim. kallistuksin.

22 22 (44) Nykyinen lupamääräys 29: Vakuuden suuruus tulee tarkistaa uusien jaekoh taisten jätemäärien perusteella. Hakija on esittänyt vakuuden huomattavaa pienentämistä sillä perusteella, että suurella osalla jätteistä ajatellaan olevan positiivinen arvo. Kuitenkin jo vakuusesitykseen sisältyvien, kustannuksia ai heuttaviksi luettujen jätteiden osalta hakijan ilmoittamien yksikkökustannus ten perusteella vakuuden suuruus olisi euroa (hakijan esitys euroa). Lisäksi tulee ottaa huomioon, ettei eri jätejakeiden mahdollinen posi tiivinen arvo ole ajankohdan suhteen muuttumaton, vaan esim. romumetal Ben arvo vaihtelee huomattavasti. Jätejakeen posithvisen arvon ei myöskään tule ajatella kumoavan toisen jätejakeen negatiivista arvoa. Konkurssitilan teessa laitoksella ei välttämättä ole jäljellä jätteitä, joilla olisi rahallista arvoa. Kasetointialueen ia vaihtolavojen varastoalueen perustaminen Lupahakemuksen täydennyksenä (INte 7.1.) on esitetty myös lavojen vaih toon tarkoitetun kasetointialueen (870 m2) perustamista laitoksen luoteissi vustan ja Ravurinkadun väliin sekä vaihtolavojen varastoalueen (1000 m2) perustamista laitosalueen itäpuolelle. Kyseiset alueet ovat vuokramaata. ELY-keskus katsoo, että em. alueiden perustaminen edellyttää meluselvityk sen täydentämistä siten, että lavojen vaihtoon ja varastointiin liittyvä toiminta siihen INttyvine melulähteineen (ajoneuvojen käyntiäänet, varoitusäänet, la vojen nostoon ja laskuun liittyvät äänet, kolahtelut jne.) otetaan selvityksessä huomioon. Mikäli meluselvityksen perusteella osoittautuu aiheelliseksi, toi minnanharjoittajan tulee esittää toimenpiteet melun rajoittamiseksi ennen em. alueiden käyttöönottoa. Myös melun tarkkailusuunnitelmaa tulee täyden tää siten, että se käsittää melun immissiomittauksia melulle altistuvissa koh teissa. Mittaukset ovat välttämättömiä, koska melun mahdollista impulssi maisuutta tai kapeakaistaisuutta ei voida laskennallisesti arvioida. 2) Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ( , saapunut ) toteaa lausunnossaan seuraavaa: Asemakaavan mukaan toiminta sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle, jolle voi sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteen käsit telyä palvelevia toimintoja. Ympäristönsuojelun tietoon ei ole tullut valituksia laitoksen toiminnasta. Turun kaupungin ympäristönsuojelu ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa lupamääräysten tarkistamishakemuksesta. 3) Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallinta ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Varsinais- Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusviranomainen toteaa lau sunnossaan:

23 Muistutukset ja mielipiteet Neuvottelut ja laitoskäynnit Hakijan kuuleminen ja vastine 23 (44) Paloturvallisuuslainsäädännön tarkoituksena on parantaa henkilö-, omai suus- ja ympäristöturvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Varsinais-Suo men pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman mukaan kohteessa (A620) teh dään palotarkastuksia 36 kuukauden välein. Kohteessa on tehty ennen lausunnon antamista yleinen palotarkastus ja jälkitarkastus Vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista on tehty päätös Toiminta edellyttää pelastuslain 379/ :n mukaisen pelastussuunni telman laadintaa. Aineistossa ei ole esitetty pelastussuunnitelmaa. Palavien kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin (esim. akkujäte, liuottimet, polttoaineet ja maalit sekä nestekaasu) osalta on tehtävä räjähdysvaaran arviointi. Ai neistossa ei ole räjähdysvaaran arviointia tai räjähdyssuojausasiakirjaa. Pe lastuslaitos esittää pelastussuunnitelman ja räjähdysvaaran arvioinnin lisää mistä aineistoon. Kemikaali-ilmoituksessa ei ole huomioitu kaikkia liitteen 8 mukaisia kemikaa leja. Vaarallisten kemikaahen määrät tarkennetaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin käyttöönollotarkastuksessa ja asetetaan tarvittaessa ehtoja ja vaatimuksia kemikaaliturvallisuudelle. Päästöissä ei ole huomioitu häiriötekijöitä esim. paloa. Varastoitavien pala vien kierrätysmateriaalien kasojen/laarien koot on esitettävä aineistossa, Suunnitelmassa tulee arvioida mahdollisen palon sammutusvesien määrä ja hallitsemista. Pelastustöiden helpottamiseksi ja kohteiden tavoittamisen helpottamiseksi pelastuslaitos esittää alueopasteen toteuttamista. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Jätteenkäsittelylaitokselle tehdyn laitoskäynnin muistio on liitetty asiakirjoihin. Hakija toteaa annettujen lausuntojen johdosta seuraavaa: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto Lupamääräys 7: Hakija on esittänyt ympäristölupahakemuksen kohdassa 7 leikattavan materiaalin maksimimäärän sekä kohdassa 8 jätelajikohtaiset maksimikertavarastointimäärät. Nämä tiedot voidaan laittaa lupapäätök seen, mutta hakija on esittänyt, ettei niitä tuotaisi lupamääräykshn.

24 24 (44) Lupamääräys 9: Mikäli määräyksen ei ole tarkoitus olla VNA 519/2014 tiu kempi, voidaan hakijan mielestä viitata suoraan asetuksen vaatimukshn, eikä kirjoittaa vaatimuksia uudestaan eri sanoin. Tällöin mahdolliset tulkintavai keudet poistuvat. Nestevuotojen täydellisen talteenoton osalta määräys on selvästi tiukempi kuin VNA 519/2014, joten määräys tulee vähintäänkin tältä osin muuttaa. Turun palvelupisteen hulevesien käsittely vastaa VNA 519/2014 valumien käsittelyn vaatimuksia. Säänkestävä kate ei ole ehdoton vaatimus VNA 519/2014:ssa, vaan kuten lausunnossakin todetaan, sitä edellytetään tarkoituksenmukaisilla alueilla. Mikäli vesienkäsittely vastaa VNA 519/2014 vaatimuksia, se voidaan siis jät tää asetuksen mukaan vaatimatta, ellei erityistä perustetta katteelle ole. Vakuutusyhtiö on antanut sattuneiden tulipalojen johdosta Kuusakoskelle ohjeistusta paloturvallisesta sähkö-ja elektronukkaromun varastoinnista. Oh jeistuksen mukaan sähkö- ja elektroniikkaromu on varastoitava vähintään 8 metrin päässä rakennuksista. Varastokatos on hallin seinustalla, joten se ei täytä vakuutusyhtiön ohjeistuksen mukaisia paloturvallisuusmääräyksiä. Paloturvallisuussyistä hakija esittääkin, että myös vaaralliseksi jätteeksi luo kiteltavan sähkö- ja elektronhkkaromun varastointi sallittaisnn piha-alueella taivasalla nestethvhksi pinnoitetulla alueella, josta valumat johdetaan 1 lk:n öljynerotusjärjestelmän kautta. Lupamääräys 13: Koko piha-alueen sade-, hule- ja valumavedet johdetaan yhden öljynerotusjärjestelmän kautta tontin rajaojaan. Myös tankkaus- ja huoltoalueen valumat menevät tähän samaan järjestelmään, joten hakuan näkemyksen mukaan niiden erottaminen muista piha-alueen vesistä kallis tuksin tai muuten ei ole tarpeellista, eikä vesien johtamisen kannalta edes järkevää. Öljynerotusjärjestelmässä on hälytin. Lupamääräys 29: Kun otetaan huomioon, että ympäristönsuojelulain 59 :n perustelut vakuuden vaatimatta jättämisestä sekä se, mitä esitetyn vakuuden perusteista on esitetty ympäristölupahakemuksessa, pitää hakua esitettyä :n vakuutta rhttävänä. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa valvovan viranomaisen hyväksynnällä, mikäli jätteiden käsittelyn yksikköhinnoissa ta pahtuu merkittäviä muutoksia. Kasetointialue ja vaihtolavojen varastoalue ELY-keskus katsoo, että kasetointi- ja varastoalueiden perustaminen edel lyttää meluselvityksen täydentämistä siten, että lavojen vaihtoon ja varas tointnn liittyvä toiminta siihen INttyvine melulähteineen otetaan selvityksessä huomioon. Mikäli meluselvityksen perusteella osoittautuu aiheelliseksi, toi minnanharjoittajan tulee esittää toimenpiteet melun rajoittamiseksi ennen em. alueiden käyttöönottoa ELY-keskuksen tarkastuksella Turun palvelupisteellä keskusteltiin kasetointialueen mahdollisesta rakentamisesta Ravurinkadun varteen. Tar

25 25 (44) kastusmuistiossa todetaan mm., että ELY-keskus katsoo, että kasetointialu een rakentaminen laitosalueen ulkopuolelle ei edellytä tarkastelua ympäris tölupamenettelyssä. Kuusakoski Oy on tämän perusteella alkanut rakentaa kasetointialuetta toukokuussa 2016 ja se on arviolta valmis kesäkuussa Vaihtolavojen kasetointi ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa eikä siitä ai heudu merkittävää melua. Kasetointialueen siirto ei juurikaan vaikuta toimin nan nykyisiin melutasoihin, koska kasetointia tehdään koko ajan palvelupis teellä. Hakija ei siten pidä perusteltuna meluselvityksen tekemistä toimin nasta. Alueen muut toiminnanharjoittajat voivat tehdä samaa toimintaa, eikä heiltäkään ole edellytetty meluvaikutusten selvittämistä. Käytännössä melu suojausten rakentaminen kasetointialueelle on tilan puutteen takia mahdo tonta, eikä siihen ole varauduttu alueen rakentamisessa edellä kuvatun ELY-keskuksen muistion perusteella. Lavojen varastointi ei aiheuta meluhaittaa, eikä tyhjien lavojen nostaminen tai laskeminen myöskään merkittävästi melua. Melutasot eivät varastointialu een mahdollisen surtämisen johdosta tule nousemaan lähimmissä häirnnty vissä kohteissa nykyisestä, koska uusi suunniteltu varastoalue sijaitsee kau empana asutuksesta kuin nykyinen. Meluselvityksen tekeminen lavojen va rastoinnista ei siten myöskään ole perusteltu. Melutarkkailusuunnitelmaa tulee täydentää siten, että se käsittää melun im missiomittauksia melulle altistuvissa kohteissa. Melutarkkailuohjelmassa on todettu, että mikäli toiminnan melusta aiheutuu häiriötä naapurustolle tai toiminnassa tapahtuu oleellisia melutasoihin vaikut tavia muutoksia, tehdään melumittaukset erikseen viranomaisen kanssa so vitulla tavalla. Toiminnasta ei ole aiheutunut häiriötä naapurustolle, eivätkä suunnitellut muutokset vaikuta palvelupisteen toiminnan melutasoja nosta vasti, joten melumittaukset eivät ole perusteltuja. Turun kaupungin ympäristönsuoielun lausunto Turun kaupungin ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa lupamääräys ten tarkistamishakemuksesta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lausunto Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota tu lipalo- ja kemikaaliasioihin. Pala stussuunnitelma ja räjähdysvaaran arviointi Turun palvelupisteelle on laadittu pelastuslain 379/ :n mukainen pe lastussuunnitelma, joka on toimitettu myös pelastuslaitokselle. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Hakija ei ole nähnyt tarpeelliseksi liittää pelastussuunnitelmaa ympäristölupahakemuksen tietoihin.

26 26 (44) Varsinais-Suomen pelastuslaitos on antanut päätöksen ( ) vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varas toinnista Turun palvelupisteellä koskien happea ja nestekaasua. Päätöksen määräyksen 8 mukaan toiminnanharjoittajan tulee tunnistaa räjähdyskelpois ten ilmaseosten aiheuttamat vaarat ja laatia räjähdysvaaran arvioinnin avulla räjähdyssuojausasiakirja tiloihin, joissa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisia il maseoksia. Arviointi on tarkoitus tehdä luvan mukaisesti nestekaasulle ja ha pelle, joita ilmoituskin koskee. Tarvittaessa laaditaan myös räjähdyssuojaus asiakirjat. Koska asiasta on jo määrätty em. päätöksessä, ei hakijan näke myksen mukaan räjähdyssuoausasioita tarvitse käsitellä ympäristöluvassa. Kemikaalit Vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin päätök sessä on määrätty, että toiminnanharjoittajan on tilattava käyttöönottotarkas tus pelastusviranomaiselta kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antami sesta. Päätöksen mukaisesti tarkastus on pidetty toukokuussa Listausta täydennetään tai tarkennetaan tarvittaessa pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan. Tulipalo Ympäristölupahakemuksen kohdassa 13 on käsitelty toimintaan liittyviä ris kejä, mm. tulipaloriskejä. Varastoitavien materiaalien maksimimäärät on esi tetty lupahakemuksen kohdassa 8. Palon sammutusvesien määrää on melko mahdotonta arvioida, koska se on aina tapauskohtainen. Yleisesti ottaen kierrätysmateriaalipaloja pyritään sammuttamaan ensisijaisesti tukahduttamalla, jolloin käytettävän sammu tusveden määrä on vähäinen. Suuri osa käytetystä sammutusvedestä myös haihtuu tai sitoutuu sammutettavaan kierrätysmateriaaliin. Piha-alueen sam mutusvedet ohjautuvat öljynerotusjärjestelmään, jolloin vesienkeräysjärjes telmään saadaan varastoitua jonkin verran sammutusvesiä. Vesiä enemmän muodostuessa myös oja on mahdollista padota ja sammutusvesiä saada tal teen sieltä. Aluekartta piha-alueen toiminnoista, lkennöintireiteistä, sammuttimista ja kemikaaleista on pelastussuunnitelman liitteenä ja siten toimitettu myös pe lastuslaitokselle. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Kuusakoski Oy:n Turun pal velupisteen jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Lounais-Suomen ympäristökeskuk sen ympäristöluvassa (nro 37 YLO, dnro LOS-2007-Y ) annetut sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä (nro 09/0036/1, dnro 00870/05/5107) muutetut lupamääräykset, ja ne kuuluvat koko naisuudessa seuraavasti:

27 Lupamääräykset 27 (44) Toiminta 1. Jätteenkäsittelytoimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin sekä arkipyhien aattoina klo Poikkeustapauksissa, kuten ruuhka-aikoina, toimintaa voi harjoittaa myös enintään kymmenenä sunnuntaina kalenterivuoden aikana klo , ei kuitenkaan juhlapyhinä. Poikkeustapauksista on ilmoitettava viimeistään viisi vuorokautta aiemmin toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintaa ei tällöin saa aloittaa ilman toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksyntää. 2. Laitoksen hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten nimetyn vastuuhenkilön vaihtuessa tai yhteystietojen muuttuessa on muutoksista tiedotettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viipymättä. 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä myös romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnan aloittamisesta laitoksella tulee ilmoittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen esikäsittelytoiminnan aloittamista. Ilmoitukseen tulee liittää tiedot ympäristönsuojelulain 159 :n mukaisten pätevyysvaatimusten täyttymisestä. 4. Laitoksella on sen aukioloaikoina oltava valvoja, joka tarkastaa jätekuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle vastaanotto- tai välivarastointipaikan. 5. Mikäli laitokselle tuodaan jäteifä, jonka vastaanotto tai käsittely laitoksessa on kielletty, on jäte viipymättä palautettava jätteen luovuttajalle tai toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jälleen vastaanotto on hyväksytty. 6. Asiaton pääsy ja luvaton jälleen tuominen alueelle on estettävä. Alueen aidat on pidettävä kunnossa ja portit on pidettävä suljelluina ja lukilluina muulloin kuin aukioloaikoina. Koko toiminta-alue on oltava ympäröitynä aidalla. 7. Laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksen mukaisia, taulukossa 1 ja siihen liittyvässä selostuksessa yksilöityjä jätejakeita vuosittain yhteensä enintään tonnia. Laitoksella saa olla välivarastoituna käsittelemättömiä ja käsiteltyjä jätema teriaaleja kerrallaan yhteensä enintään tonnia. Jätejakeittain suurimmat sallitut kertavarastot ovat: Jätelaji tn Kierrätysmetallit Käytöstä poistetut ajoneuvot 200 Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet 150

28 Renkaat 300 Akutja paristot 80 Rakennusjäte 200 Puu 50 Paperi ja pahvi 50 Muovi 100 Vaarallisten jätteiden pienerät (44) Renkaiden yksittäinen varastokasa ei saa olla suurempi kuin 200 tonnia. Tätä suurempi varasto on jaettava vähintään kahteen osaan, jotka on erotettu toisistaan palamattomasta materiaalista tehdyin väliseinin. Hyödynnettäviä jätemateriaaleja saa välivarastoida laitoksella enintään vuo den ajan. Leikattavan ja paalattavan metallijätteen määrä, mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä romuajoneuvot ja niiden osat, saa olla enintään 75 tonnia vuorokaudessa. Jäifeiden vastaanotto ja varastointi sekä päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin 8. Jätteitä saa varastoida ja käsitellä vain nestetiivnksi pinnoitetulla alueella. Kaikki piha-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet on käsiteltävä standardin SFS-EN mukaisessa 1 luokan öljynerottimessa, josta poistuvan veden hhlivetypitoisuus on alle 5 mgil. Tämän jälkeen valumavedet voidaan johtaa ojaan tai sadevesiviemäriin. Öljynerottimen jälkeen on oltava näytteenotto-ja sulkuventtiilikaivo, josta va lumavesien pääsy jätevesien purkupaikkaan voidaan tarvittaessa estää. 9. Sähkö- ja elektronnkkalaiteromu on kerällävä ja välivarastoitava siten, että laitteet ja osat voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää. Sähkö-ja elektronnkkalaiteromun varastointi on toteutettava valtioneuvoston asetuksen (519/2014) 7 :n sekä lhtteen 4 kohtien 1 ja 2 mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Vastaanotettu sähkö-ja elektroniikkalaiteromu, josta saattaa valua tai sateen mukana irrota vaarallisia aineita, on varastoitava katetussa tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan ke rättyä talteen. Vaarallisia aineita sisältäviä nestevuotoja ei saa päästää huuhtoutumaan hulevesien mukana. 10. Vastaanotetutesikäsittelemättömätromuajoneuvoton välittömästi shrrettävä joko vastaanottohalliin nestethviiksi pinnoitetulle alustalle, josta nestevuodot saadaan kerättyä talteen, tai vastaanottoa varten rakennetulle nestethvnlle, öljynerotusjärjestelmällä varustetulle alustalle. Romuajoneuvojen varastoinnin on täytettävä romuajoneuvoista annetun asetuksen (VNA 123/2015)7 :nja INtteen 2 mukaiset vaatimukset.

29 Päästöt ilmaan Roskaantuminen Melu 29 (44) 11. Muut kuin määräyksissä 9 a 10 tarkoitetut vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin jätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava katetussa ja lukittavassa tilassa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava suoja-altain varustetuissa astioissa tai tnvwlä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa valumat saadaan kerätyksi talteen. Suojaaltaan tilavuuden on oltava vähintään saman suuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. 12. Vaarallisten jätteiden ja kemikaalien varastotilojen on oltava varustettu vaarallisten jätteiden ja palavien nesteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisnn. Saman sisältöisiä vaarallisia jätteitä on lupa yhdistää, mutta ei laimentaa. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteiden laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. 13. Työkoneiden tai laitteiden tankkauksun käytettävä polttoneste tulee varastoida joko kaksoisvaippasäiliössä tai yksivaippaisessa säiliössä, joka on varustettu tilavuuttaan vastaavalla, sateelta suojatulla suoja-altaalla. Ulkona sijaitsevat koneiden tankkaus- ja huoltoalueiden tulee sijaita pinnoi tetulla nestetnvnllä asfaltilla, jolta valumavedet johdetaan ojaan tai sadeve siviemäriin öljynerotinjärjestelmän kautta. 14. Varasto-ja käsittelyhallien sekä INkennealueiden rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Havaitut viat on korjattava vnpymättä. 15. Laitoksen varasto-, liikenne- ja käsittelyalueita on hoidettava siten, että niiden käytöstä ei aiheudu pölyhaittoja. Tarvittaessa pölylähteet on suojattava peittein, koteloinnein, kastelemalla tai muulla asianmukaisella menetelmällä. 16. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueen ympäristöön. Mikäli sellaista satunnaisesti tapahtuu, on roskaantunut alue vhpymättä siivottava. 17. Toiminnasta, mukaan lukien kasetointialue ja vaihtolavojen varastointialue, aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäristön asuinkiinteistöillä tai muiden melulle herkkien toimintojen, kuten koulujen, piha-alueilla melun A painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisesti huomioon verrattaessa mittaus- tai laskentatulosta annettuun raja-arvoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoillajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä muiden alueella

30 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 30 (44) melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin melupäästöjen selvittämiseksi ja meluhaitan vähentämiseksi. 18. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet ja hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa tai muu hyväksyntä. Jätteiden toimittaminen pois tulee tehdä varastotilojen kokoon nähden riittävän usein. Piha-alueelta harjattu hiekka ja pöly tulee koota talteen ja toimittaa sen laadun mukaisesti käsiteltäväksi. 19. Esikäsittelyssä sähkö- ja elektronnkkalaiteromusta on poistettava kaikki nesteet muusta kuin uudelleenkäytön valmisteluun toimitettavasta romusta. Romu on esikäsiteltävä sähkö- ja elektronnkkalaiteromusta annetun asetuksen (VNA 519/2014)7 :nja lbtteen 3 mukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on esikäsiteltävä hallissa paikassa, jossa lattia on pinnoitettu läpäisemällömäksi ja varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä. Nestevuotoja ei saa ohjata jätevesiviemärfln, vaan ne on kerättävä talteen ja käsiteltävä vaarallisena jätteenä. 20. Romuautojen purkutoiminnan tulee tapahtua nestethvhksi pinnoitetussa purkuhallissa. Mahdollisten nestevuotojen varalta on hallissa oltava tarpeeksi imeytysaineita. Hallin lattia ja purkualusta on rakennettava siten, että nestevuotojen pääsy käsittelytilan ulkopuolelle estyy. Mikäli käsittelytila on viemäröity, on viemärin oltava suljettavissa ja se on varustettava öljyn- ja rasvanerottimilla. 21. Romuajoneuvojen esikäsittely on toteutettava romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun asetuksen (VNA 123/2015)7 :ssä määrätyllä tavalla. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu 22. Sellaisen häiriän, onnettomuuden tai muun tavanomaisesta poikkeavan tilanteen sattuessa, jonka yhteydessä aiheutuu normaalia enemmän tai haitallisempia päästöjä ympäristöön, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Laitos tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. 23. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava vnpymättä toimivaltaiselle valvontaviran omaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 24. Hulevesien ja pintavesien laatua on seurattava vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevään ja syksyn ylivirtaamakausina. Tarkkailukaivosta ja

31 31(44) ojavesistä otettavista näytteistä on tutkittava ainakin p1-!, knntoaine, sähkönjohtavuus, mineraaliöljypitoisuus sekä seuraavat metallit: As, Ba, Cd, Cc, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn. Näytteenottajana tulee käyttää ulkopuolista asiantuntuaa ja näytteet on toimitettava analysoitaviksi julkisen valvonnan alaiseen laitokseen. Tulokset on toimitettava vhpymättä niiden valmistuttua tiedoksi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöluvan valvontaviran omainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuvelvoitetta. Toiminnasta aiheutuva melupäästö tulee mennessä mitata ker taluonteisesti ja mallintaa sen leviäminen ja vaikutus lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella. Mittaus tulee toistaa, kun toiminnassa tapahtuu me lupäästäjä mahdollisesti lisääviä muutoksia. Mallinnukseen ja mittaukseen tulee sisällyttää vaihtolavojen varastoinnista ja kasetointialueen toiminnasta aiheutuva melu. Melun mittaussuunnitelma tulee toimittaa valvontaviran omaiselle hyvissä ajoin ennen mittauksen tekemistä. Mittaus tulee tehdä sel laisena aikana, että toiminta vastaa mahdollisimman paljon laitoksen nor maalitoimintaa. Melun seurantaa häirnntyvissä kohteissa tulee tehdä myös sellaisten laitoksella tehtyjen muutosten jälkeen, jotka saattavat aiheuttaa melutason nousua lähimmissä häirhntyvissä kohteissa. Mittaukset, näytteenollo ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käy tössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Jätteiden kaato paikkakelpoisuuden arvioinnit ja testaukset on tehtävä valtioneuvoston ase tuksen (331/2013) :n mukaisesti INtteen 2 mukaisilla menetelmillä. Mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä tulee pitää yksi tyiskohtaista kianpitoa. Kirjanpitoon Ihtetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Päästötarkkailu on annettava puolueellomien, akkreditoitujen tutkimuslaitos ten tehtäväksi. Miftausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät, niiden mittausepävarmuudet, mittausten Iaadunvarmistus sekä arvio tulosten edustavuudesta. 25. Laitoksen ympäristävaikutusten tarkkailusuunnitelma tulee päivittää hulevesien ja pintavesien tarkkailuparametrien osalta lupamääräyksessä 24 esitetyllä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä vesientarkkailuun liittyvät tiedot ojasta, ja vesistöstä, johon laitoksen piha-alueen valumavedet johdetaan. Laitoksen tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä myös suunnitelma mahdollisissa tulipalotilanteissa syntyvien sammutusvesien laadusta, hallinnasta ja talteenottomahdollisuuksista sekä vesien jälkitarkkailusta onnettomuustilanteessa. Laitoksen ympäristävaikutusten tarkkailusuunnitelma tulee lisäksi päivittää siten, että siihen lisätään lupamääräyksen 24 tarkoittama suunnitelma melun seurannasta.

32 Kirjanpito ja raportointi 32 (44) Tämän päätöksen mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle mennessä. Jätteen käsittelyn seuranta-ja tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Mikäli käsiteltävän jätteen laatu, määrä taikka varastointi- tai käsittelyjärjes telmät muuttuvat, on toiminnanharjoittajan tarkistettava suunnitelmaa. Tar kistettu suunnitelma tulee toimittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Luvan saaja voi tarvittaessa jättää tarkkailua koskevien suunnitelmien muut tamista koskevan hakemuksen valvontaviranomaiselle, joka voi päätöksel lään niitä tässä päätöksessä määrättyä tarkkailun tasoa heikentämättä muut taa. 26. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: - kalenterivuoden aikana vastaanotettujen jätteiden kokonaismäärät (Ua) valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) mukaisesti jätejakeittain luokiteltuna - laitoksella vuoden lopussa välivarastossa olevien jätteiden määrät (t) val tioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) mukaisesti jätejakeittain luo kiteltuna - tiedot laitoksella leikatun ja paalatun metallijätteen määristä mukaan lu kien sähkö- ja elektroniikkaromun sekä romuautojen ja niiden osien leik kaus - tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, lajista, laadusta ja al kuperästä sekä toimituspaikoista - tiedot uudelleenkäyttöön valmisteltavaksi, kierrätettäväksi tai muulla ta voin käsiteltäväksi tuodun ja käsittelyn jälkeen muualle toimitetun SE romun ja sen komponenttien, materiaalien ja aineiden määrästä - ympäristötarkkailun tulokset sekä asiantuntijan laatima yhteenveto ja ar vio laitoksen ympäristövaikutuksista - muut laitoksen toiminnan tarkkailua koskevat raportit - selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista - tiedot laitoksella tehdyistä ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huolto- ja korjaustoimenpiteistä - laitoksen toiminnasta tehdyt häiriöilmoitukset - suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa - laitoksella toimintavuoden aikana toteutetut ympäristönsuojelua edistä vät toimenpiteet. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Tarvittaessa kirjanpitotietoja on annettava ympäristönsuojeluviran omaisille muulloinkin kuin vuosiraportoinnin yhteydessä.

33 Vakuus 33 (44) 27. Toiminnanharjoillajalla tulee olla asetettuna Varsinais-Suomen elinkeino-, INkenne- ja ympäristökeskuksen eduksi euron jätteen käsittelytoimintaa koskeva vakuus ympäristönsuojelulain 61 :n edellyttämällä tavalla. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää valvontaviranomaiselle selvitys vakuudella katettavien jätteiden käsittelyn yksikköhinnoista ja kuljetuskustannuksista sekä vakuuden vastaavuudesta. Mikäli vakuutta on tarpeen muuttaa, toiminnanharjoittajan on tehtävä lupaviranomaiselle sitä koskeva esitys. 28. Luvansaajan on vnpymättä ilmoitettava kirjallisesti toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan valvonnan kannalta merkittävistä muutoksista tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan kirjallisesti ilmoitettava vaihdoksesta toimivaltaiselle valvonta viranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 29. Toiminnan loputtua alue on saatettava viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja toiminnan lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi myös Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus. Tällä päätöksellä Etelä- Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Lounais-Suomen ympäristökes kuksen antaman ympäristölupapäätöksen (37 YLO, LOS-2007-Y ) lupamääräykset vastaamaan ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimuksia. Tarkistamisen yhteydessä on otettu huomioon hakijan esitys eräiden lupamääräysten ei-olennaiseksi katsottavasta muutos- ja tarkennustarpeesta. Samalla aluehallintovirasto on hyväksynyt esitetyn pinta-ja pohjavesien tark kailusuunnitelman sekä jätteen käsittelyn seuranta-ja tarkkailusuunnitelman. Koska kyseessä on lupamääräysten tarkistamishakemus, lupaharkinta koh distuu lupamääräyksnn. Luvan myöntämisen ja toiminnan sijoittamisen edel

34 34 (44) lytykset on ratkaistu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myön tämässä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisessa ympäristölupapäätök sessä. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jätteenkäsittelylaitos täyttää uudessa ympäristönsuojelu- ja jätelaissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaati mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain (86/2000) 56, joka edellyttää, että jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jäte lain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä, on ase tusta luvan estämättä noudatettava. Kokonaan uudistettu jätelaki (646/2011) ja valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) ovat tulleet pääosin voimaan Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut pääosin voimaan Ympäristönsuojelulain 71 on kumottu hakemuksen jättämisen jälkeen voimaan tulleella lain muutoksella ( ). Lain shrtymäsään nösten mukaan ennen lain voimaan tuloa vireille tullut lupa-asia käsitellään noudattaen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta on tullut voimaan ja se on tällöin kumonnut ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000). Asetuksella otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä Duorattuja kasvihuonekaasuja si sältävien laitteiden huollosta (452/2009) on kumottu otsonikerrosta heiken täviä aineita ja eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huol totoiminnasta ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista annettu val tioneuvoston asetus (1187/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Valtioneuvoston asetus (766/2016) fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otso nikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaa timuksista on kumonnut valtioneuvoston asetuksen (452/2009) sekä otso nikerrosta heikentävistä aineista annetun valtioneuvoston päätöksen (262/1998). Valtioneuvoston asetus (766/2016) on tullut voimaan Lupamääräystä ankarampi asetus korvaa suoraan lupamääräyksen ja sitä tulee noudattaa sellaisenaan. Uuden ympäristönsuojelulain 17 luvussa on säädetty mm. otsonikerrosta heikentävien aineita ja fluorattuja kasvihuone kaasuja käsitteleviltä vaadittavasta pätevyydestä ja sen osoittamisesta. Ympäristönsuojelulain 49 :ssä säädetään ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä vastaavasti kuin aikaisemman ympäristönsuojelulain 42 :ssä (HE 214/2013). Ympäristänsuojelulain perustelujen (HE 84/1999) mukaan toiminta tulee järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, ja että luvan myöntämisen edellytysten täyttäminen varmistetaan lupamää räyksillä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa päätöksessä lupamääräykset on asetettava siten, että luvan myöntämisen edellytykset edelleen täyttyvät, vaikka luvan myöntämisen edellytyksiä ei muutoin arvioida siten kuin haetta essa lupaa uudelle toiminnalle.

35 Lupamääräysten yleiset perustelut 35 (44) Toiminta ei heikennä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoi toalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille asetettuja tavoit teita. Purkupaikan ojavedet laskevat karttatarkastelun perusteella ojien ja sa devesiviemärien kautta noin kahden kilometrin päässä Vähäjokeen. Hakemuksen mukainen toiminta edistää materiaalien kierrätystä ja edesaut taa valtakunnallisen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuo teen 2020 esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölu van Nro 37 YLO lupamääräykset niihin Vaasan hallinto-oikeudessa tehdyin muutoksin on tarkistettu tarpeellisin osin. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnan tarkkailun perusteella raportoidut ympäristövaiku tukset lupakautena, lausunnoissa esiin tulleet asiat, lupakautena toimin nassa ja lupa-alueen ympäristössä tapahtuneet muutokset, jo toteutetut toi menpiteet sekä muutokset lainsäädännössä. Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti otettu huomi oon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilme nee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäi semiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kan nalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, pääs töraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä ja niiden haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö-ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Luvassa on annettu ympäristön suojelulain 58 :n mukaiset määräykset jätelain ja sen nojalla annettujen säädösten noudattamiseksi, ympäristönsuojelulain :n mukaiset säännökset jätteen käsittelyn vakuudesta sekä ympäristönsuojelulain 62 :n mukaiset seuranta- ja tarkkailumääräykset. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen voimassa olevan asemakaavan eikä alu een suunnitellun käytön kanssa. Alueen ympäristössä ja kaavoituksessa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla voisi olla vaikutuksia luvan myöntä misen edellytyksiin ja lupamääräysten muuttamisen tarpeeseen. Toiminta sijaitsee myös Seveso III -direktnvin mukaisen turvallisuusselvitys laitoksen konsultointivyöhykkeellä. Ympäristönsuojelulain 53 :ssä on esitetty parhaan käyttökelpoisen teknii kan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot par haasta käyttökelpoisesta teknnkasta. Vuonna 2005 laaditussa vertailuasia kirjassa (Reference Document on Best Available Techniques for the Waste Treatments lndustries, WT) on esitetty jätteenkäsittelylaitosten parhaita käyt tökelpoisia tekniikoita. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttö-

36 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 36 (44) kelpoista teknhkkaa, kun laitos toimii tämän ympäristölupapäätöksen mukai sesti. Vertailuasiakirjan tarkistustyö on parhaillaan meneillään ja siihen sisäl tyvät sitovat BAT-päätelmät tulevat koskemaan ainoastaan teollisuuspääs tödirektnvin (IED) piiriin kuuluvia jätteenkäsittelylaitoksia. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :n 3 momen tin mukaisesti lupamääräyksissä ei ole toistettu jätelain vaatimuksia synty paikkalajittelusta, velvollisuudesta pitää jätteet eriflään (15 ), pakkaami sesta (16 ), vaarallisten jätteiden sekoillamiskiellosta (17 )ja shrtoasiakir joista (121 ), joita toiminnanharjoillajan tulee noudattaa luvasta riippumatta. Aikaisemman ympäristöluvan lupamääräys 22 on poistettu samalla periaat teella. Myös lupamääräys 19 on poistettu. Jätteen kansainvälisiä snrtoja kos kevien säännösten noudattamista valvoo jätelain 25 :n mukaisesti Suomen ympäristäkeskus. Jätteen kuljetuksista ja kansainvälisistä snrroista määrä tään jätelain 12 luvussa, ja jätteen sflrrossa ja sen hyväksymisessä on joka tapauksessa noudatettava, mitä kyseisessä laissa ja sen nojalla mm. jätteen shrtoasetuksessa säädetään. Aikaisemman luvan lupamääräys 32 on pois tettu tarpeettomana. Lupamääräys 1. Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta-aika on sama kuin aikai semmassa ympäristöluvassa, jossa toiminta-aikaa on rajoitettu erityisesti ympäristölle aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi. Tämän ympäristölu van mukainen jätteiden maksimivastaanottomäärä on pienempi kuin aikai semmassa ympäristöluvassa. Lupamääräys 2. Jätelain 141 :ssä on säädetty jätteenkäsittelylaitoksen vas tuuhenkilöstä toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Ilmoittaminen on tarpeen toiminnan ympähstönsuojelu- ja jätelain mukaisen harjoillamisen ja luvanmukaisuuden varmistamiseksi sekä laitoksen valvonnan kannalta. Lu pamääräys on päivitettyjätelain (642/2011) mukaiseksi. Lupamääräys 3. Valtioneuvoston asetus (766/2016) fluorattuja kasvihuone kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsitteli jän pätevyysvaatimuksista on kumonnut otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta annettu valtio neuvoston asetuksen (452/2009) sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annettu valtioneuvoston päätöksen (262/1998). Ko. toiminnan edellyttämistä vaatimuksista on säädetty myös ympäristönsuojelulain 17 luvussa. Lailla ja valtioneuvoston asetuksella säädettyjä ympäristönsuojeluvaatimuksia ei ym päristönsuojelulain 15 :n 3 momentin mukaisesti ole tarpeen toistaa lupa määräyksissä, vaan ne sitovat toiminnanhajoittajaa sellaisenaan. Laitok sella ei harjoiteta nykytilanteessa SE-romun eikä romuajoneuvojen esikäsit telyä, joten ko. toiminnan aloittamisesta on tarpeen ilmoittaa valvontaviran omaiselle etukäteen, jotta valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkastaa, että esikäsittelypaikat ovat valtioneuvoston asetusten (519/2014) ja (123/201 5) sekä tämän päätöksen mukaiset.

37 37 (44) Lupamääräykset 4 ia 5. Jätteenkäsittelylaitokselle tulevien jätteiden vastaanotan on oltava valvottua toiminnan luvanmukaisuuden sekä asianmukaisen kirjanpidon ja raportoinnin varmistamiseksi. Jätelain mukaan jätettä saa luo vuttaa vain jätehuoltorekisterhn hyväksytylle tai merkitylle vastaanottajalle tai sille, jolla on voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tai ympäristönsuoje lun tietojärjestelmään rekisteröinnin perusteella oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Määräykset perustuvat jätelain 29 ja 31 : Nn. Lupamääräys 6. Toiminnanharjoittaja on esittänyt muutosta lupamääräyk seen 6 siten, että ympäristöluvan aitausta koskeva määräys päivitetään ny kytilannetta vastaavaksi. Perusteluna lupamääräyksen muutokseen on se, että poikkeamiseen tontin aitausta koskevasta lupamääräyksestä on saatu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lupa. Lounais-Suomen ympäristökes kus on todennut lausunnossaan , että aitaus voidaan toteuttaa seuraavasti: Tontin Ravurinkadun puoleinen julkisivu aidataan umpiaidalla, jota jatketaan tontin molemmille sivustoille noin metriä. Loppu osalla tonttia aitausta jatketaan verkkoaidalla. Aitaustavan aiheuttamat muutokset oli selvitetty saapuneella melumallitarkastuksella. Laitoksen toiminta-alue on aidattu metalliaidalla Ravurinkadun varrella ja verkkoajdalla tontin muilla sivuilla. Tontin koillisreunalla verkkoaidan edessä on pääosin betoniseinämät sekä mm. katoksellinen varasto. Asiaton pääsy alueelle on estetty. Aluehallintovirasto katsoo järjestelyn rnttäväksi. Lupa määräys ei koske vaihtolavojen kasetointialuetta Ravurinkadun varrella. Lupamääräys 7. Hakija on esittänyt, että lupamääräystä 7. muutetaan siten, että se kuuluisi seuraavasti: Palvelupisteellä voidaan ottaa vastaan ja käsi tellä lupahakemuksen mukaisesti vuosittain yhteensä enintään ton nia jätteeksi luokiteltavia materiaaleja. Jätteeksi luokiteltavien materiaalien kertavarastointimäärä saa olla lupaha kemuksen mukaisesti enintään tonnia. Renkaiden yksittäinen varasto kasa ei saa olla suurempi kuin 200 tonnia. Perusteena hakija on esittänyt, että hakemuksessa on pienennetty kokonais vastaanottomäärää nykyisen ympäristöluvan mukaisesta. Kokonaisvarasto määrän osalta määräykseen on tuotu Vaasan hallinto-oikeuden lupamää räyksen muutos. Hakija ei näe tarpeellisena tuoda lupamääräyksnn eri jakei den maksimivarastomääriä tai leikattavan ja paalattavan materiaalin määriä. Leikattavan materiaalin maksimimäärä sekä jaekohtaiset maksimivarasto määrät on esitetty lupahakemuksessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että jätejaekoh taiset kertavarastojen enimmäiskoot ovat ympäristöluvassa edelleen tarpeen sekä vakuuden rnttävyyden, että toiminnan ympäristövaikutusten hallinnan kannalta. Myös leikattavan ja paalattavan materiaalin enimmäismäärien tu lee olla tiedossa. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään muuttanut lupamääräystä 7 mm. lisäämällä siihen seuraavan kappaleen: Jätemateriaalien esikäsittelyä saa tehdä enintään 80 tonnia vuorokaudessa, josta leikattavan materiaalin

38 38 (44) määrä on enintään 50 tonnia vuorokaudessa ja paalattavan materiaalin määrä on enintään 30 tonnia vuorokaudessa. Hallinto-oikeus on katsonut, että Kuusakoski Oy on hakenut lupaa nimenomaan edellä mainitun suurui selle toiminnalle ja näin kyseiset täsmennykset on syytä lisätä iupamääräyk sun eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Lupamääräys 7 on annettu hakemuksen mukaisesti. Luvassa on hyväksytty laitokselle vastaanotellavaksi hakemuksessa esitetyt jätteet (jätenimikkeetja -numerot). Muutostilanteissa valvontaviranomainen voi arvioida mahdollisen luvan tarkistamistarpeen. Hakemuksen mukaan palvelupisteellä leikattavan ja/tai paalattavan materiaalin määrä on yhteensä maksimissaan 75 tonnia vuorokaudessa. Mikäli leikattavan metallijätteen määrä, mukaan lukien sähkö- ja elektronhkkalaiteromu sekä romuajoneuvot ja niiden osat, ylittää 75 tonnia vuorokaudessa, laitos on katsottava teollisuuspäästödirektuvin (IED, 2010/75/EU) liitteen 1 kohdan 5.3 a) v) tarkoittamaksi laitokseksi. Ym päristönsuojelulain 29 :n 1 momentin mukaan toiminnan muutos on tällöin olennainen, ja sille on haellava lupa, jonka hakemuksessa on esitettävä di rektiivilaitoksilta vaadittavat tiedot. Jätejaekohtaiset kertavarastojen enimmäiskoot ovat tarpeen sekä vakuuden rhttävyyden, että toiminnan ympäristövaikutusten hallinnan kannalta. Lupamääräykset Maaperän ja vesien pilaantumisvaaran ehkäise miseksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätteiden käsittelyssä ja varas toinnissa rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoimenpiteistä sekä öl jynerottimen huollosta. Toiminnasta, varastointi mukaan lukien, ei saa aiheu tua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa. Vaarallisten jätteiden jätehuollolta edellytetään terveyden- ja ympäristönsuojelusyistä eri tyisiä toimia. Määräyksissä on otettu huomioon jätevesien johtaminen ojaan. Lupamäärävkset 9 ia 10 on tarkistettu vastaamaan muuttunutta lainsäädän töä. Mainitut sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta sekä romuajoneuvoista an netut valtioneuvoston asetukset koskevat toimintaa sellaisenaan, eikä niitä ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :n 3 momentin mukaisesti ole ollut tarpeen lupamääräyksissä toistaa. Määräystä 9 on hakijan aloitteesta selvyyden vuoksi täsmennetty ottaen huomioon valtioneuvos ton asetuksen (519/2014) liitteessä 4 annettu vaatimus säänkestävästä kat teesta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympädstökeskuksen lausunnossa esitetty. Lupamääräys 13 on täsmennetty nykytilannetta vastaavaksi. Lupamäärävs 15. Varastoinnin, jätteen käsittelyn ja kuljetuksen yhteydessä on tarpeen minimoida pölyhaitat terveys- ja viihtyvyyshaittojen estämiseksi. Lupamääräys 16. Roskaamista koskeva määräys perustuu jätelain 13 :ään. Lupamääräykset 1 ia 17. Laitoksen meluntorjuntaa ja toiminta-aikoja koske vat määräykset ovat tarpeen, koska toiminnasta aiheutuu melua ja lähin asunto sijaitsee 350 metrin etäisyydellä ja koulu 700 metrin etäisyydellä lai toksesta. Melun raja-arvoksi on asetettu valtioneuvoston päätöksessä

39 39 (44) (993/1992) annettu päiväajan ohjearvo (LAeq < 55 db). Kasetointialue ja suun niteltu vaihtolavojen varastoalue on katsottava osaksi hakemuksen mukaista toimintaa, ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia on arvioitava ja seurat tava osana toiminnan kokonaisvaikutuksia. Laskennallisen arvion mukaan 55 db(a):n impulssipainotetun LAeq-vyöhyk keen sisäpuolelle ei jää asuinkhnteistöjä meluisimmankaan toimintapäivän aikana. Meluselvityksen mukaan ympäristömelulle annettu päiväajan oh jearvo ei laskentamallilla tarkasteltuna ylity melun leviämiselle suotuisissa olosuhteissa. Lupamääräys 18. Jätettä saa toimittaa vain paikkoihin, joissa siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteenkäsittelyn luvanvarai suudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 27 :ssä ja liitteessä 1. Jätelain 13 :n mukaan jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. Vaarallisia jätteitä ovat myös öljynerottimen koalisaattorin pesuvedet sekä leikkuunestejätteet. Lupamääräys 19. Valtioneuvoston sähkö-ja elektronhkkalaiteromusta anta massa asetuksessa (519/2014) on esitetty sähkö-ja elektronhkkalaiteromun esikäsittelyä ja esikäsittelypaikan teknistä varustusta koskevat yleiset vaati mukset. Ne on annettu esikäsittelytoiminnasta aiheutuvien haitallisten ympä ristövaikutusten ehkäisemiseksi ja toisaalta uudelleenkäytön sekä kierrätyk sen edistämiseksi. Lupamääräys 20. Valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista sekä vaaral listen aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015) 7 :n ja lht teen 2 perusteella romuajoneuvojen esikäsittelyä edeltävässä varastointipai kassa, väliaikainen varastointi mukaan lukien, sekä romuajoneuvojen esikä sittelypaikassa on oltava vähintään asianmukainen nestethviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyjen ja rasvojen erottimilla. Lisäksi paikassa on oltava asianmukainen jäte- ja valu mavesien käsittelylaitteisto. Mikäli hallissa ei ole viemäröintiä, nestevuotojen pääsy hallin ulkopuolelle tulee estää; vuodot imeytetään tällöin imeytysainei shn. Mahdollisen viemärin tulee olla suljettavissa vahinkotilanteissa, jotta vuodot saadaan kerätyksi talteen. Hallin lattian valumavedet on myös mah dollista johtaa erilliseen umpisäiliöön. Lupamääräykset 21 ia 10. Valtioneuvoston asetuksessa romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015) edellytetään, että romuajoneuvojen varastointia ja esikäsittelyä koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset asetuksen 7 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi. Määräykset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja mahdollisia vahinkoti lanteita varten. Lupamääräykset Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 52 :n nojalla, ja ne ovat tar peen päästöjen minimoimiseksi normaalista poikkeavissa tilanteissa sekä valvonnan ja mahdollisten jälkitoimenpiteiden toteuttamiseksi. Ympäristöön

40 40 (44) vaikuttavista vahinko-ja häiriötilanteista tulee ilmoittaa hätäkeskukseen teh tävän ilmoituksen lisäksi aina myös valvontaviranomaisille. Lupamääräykset Määräysten perusteena on ympäristönsuojelulain 62, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjenjatoiminnantarkkailusta,jätelain 120 :ssä säädetystäjätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman noudattamisesta, jonka yksityiskohtaisesta sisällöstä on tar kemmin määrätty valtioneuvoston jätteistä annetun asetuksen 25 :ssä. Ym päristönsuojelulain 6 :njajätelain 12 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminta-alueen hulevesien tarkkaileminen on tarpeen laitoksen aiheutta man kuormituksen valvomiseksi. Vesientarkkailuun on lisätty elohopea tark kailtavaksi parametriksi, koska laitoksella vastaanotetaan ja varastoidaan elohopeaa sisältäviä vaarallisia jätteitä. Esitettyjä As-, Ba-, Co-, Sb ja V-mää rityksiä ei ole poistettu tarkkailuvelvoitteesta, koska hakija ei ole esittänyt poistamiselle sellaisia perusteita, joiden nojalla velvoite voitaisiin poistaa. Ojavedessä on havaittu näiden aineiden pitoisuuksia, joskin pitoisuudet ovat olleet pieniä. Tarkkailusuunnitelmasta puuttuvat tiedot ojasta ja vesistöstä, johon laitoksen piha-alueen hulevedet johdetaan, joten suunnitelmaa tulee täydentää ko. tie doilla. Melun tarkkaileminen on tarpeen, jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli meluhaitat osoittautuvat suuremmiksi kuin leviämismallitarkastelun perus teella on arvioitu. Määräys 24 on annettu myös ympäristönsuojelulain 209 :n perusteella ja sillä varmistetaan mittausten luoteifavuus. Lupamääräys 26. Laitoksen toiminnasta ja sen päästöistä raportointi on tar peen laitoksen luvanmukaisuuden valvontaa varten ja ympäristönsuojelulain 223 :n edellyttämien tietojen saamiseksi. Lupamääräys 27. Ympäristönsuojelulain 59 :n mukaan jätteen käsittelytoi minnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seu rannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen jälkeen tarvittavien toimien var mistamiseksi. Vakuuden määrittelyn lähtökohtana on laitoksella toiminnan äkillisesti loppuessa oleva jätteiden enimmäismäärä. Vakuussumma perus tuu hakemuksessa esitettyyn laskelmaan jätteiden määristä sekä hakijan esittämään kuljetusten ja käsittelyn yksikkökustannuksiin. Vakuutta määrät täessä on otettu huomioon ympäristöluvassa sallittu rakennusjätteen ja vaa rallisten jätteiden maksimivarastointimäärä. Jätteenkäsittelyn kustannukset muuttuvat markkinoiden ja yleisen hintakehityksen mukaisesti. Vakuuden kattavuuden tarkistamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 60 :n vaatimukseen sutä, että vakuus koko ajan mahdollisimman hyvin vas taa niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen ja jälkihoito arviointihet kellä aiheuttaisi.

41 41(44) Mahdollisuutta poiketa vakuusvaatimuksesta toiminnanharjoittajan vakava raisuuden perusteella ei nykylainsäädännön mukaan ole. Lupamääräys 28. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 170 :ään ja on tarpeen valvonnallisista syistä. Lupamääräys 29. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 52 :n mu kaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Koska tässä päätöksessä ei ole mahdollista antaa riittävän yksityiskohtaisia toimin nan lopettamista koskevia määräyksiä, sitä koskeva suunnitelma on ympä ristönsuojelulain 94 :n mukaan esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomai selle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon pää töksen lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentami seen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimas saolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 14 17,20,48 49,51 53,58 62,64 66, 70, 83, 87, 123, , 159, 161, , 209, liite 1 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)1, 14 15, 21 Jätelaki (646/2011)8, 12 13, 15 17, 20, 29, 72, , 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)4,7 13, 20 22, 24 25, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1 920) 17 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektronnkkalaiteromusta (519/2014) Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa (123/2015) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

42 42 (44) Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta hei kentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista (766/2016) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lä hetetään erikseen myöhemmin Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon palve lukeskuksesta. Valtioneuvoston asetuksen (1353/2016)8 :n mukaan käsittelymaksu mää räytyy aluehallintoviraston maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtio neuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vaarallisen jätteen käsittelylaitosta sekä muun jät teen käsittelylaitosta koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä peri tään maksut, joiden suuruus on euroa. Korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnon lupakäsittelymaksuun lisätään 50 % muiden toimintojen osuudesta. Lupamääräyksen tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsit telystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdis tetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan kä sittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista.

43 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 43 (44) Päätös Kuusakoski Oy PL Espoo Jäljennös päätöksestä Turun kaupungin kaupunginhallitus (sähköisesti) Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Turun kaupungin terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti) Varsinais-Suomen pelastuslaitos (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Tu run kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintovi raston internetsivuilla osoitteessa

44 Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Marja-Terttu Parsama. Asian on esi tellyt ympäristöylitarkastaja Virpi Vuojärvi-Torhamo. 44 (44) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudeita valittamalla. LIIHEET LNte 1. Valitusosoitus Liite 2. Tarkkailusuunnitelma LHte 3. Jätteen käsittelyn seuranta-ja tarkkailusuunnitelma Marja-Terttu Parsama Virpi Vuojärvi-Torhamo

45 VALI TU SOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus LIITE 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy päätök Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön vhhtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristön suojeluviranomaisetja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fl) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Vali tuskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskir jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@aikeus.fl aukioloalka: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutok senhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa pautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä kohtainen. va

46

47 O KUUSAKOSKI RECYCLING Liite 2 ESITYS KUUSAKOSKI OY:N TURUN PALVELUPISTEEN TARKKAILUOHJELMAKSI /MOr Restoring Value

48 Q KUUSAKOSKI RCCYCLtNG Tarkkailuohjelma Turku 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Hutevesien tarkkailu 2 3. Metun tarkkailu 2 4. Pötyn tarkkatlu 3 5. Raportointi 3 LI ITTEET 1. Kartta vesinäytteenottopaikoista Restoring Value

49 Q KUUSAKOSKI RECYCLING Tarkkalluohjelma Turku 2(4) JOHDANTO Kuusakoski Oy:n Turun palvelupiste sijaitsee osoitteessa Ravurinkatu 32 Metsämäen teollisuusalueella tontilla Tontti on vuokrattu Turun kaupungilta. Palvelupisteellä vastaanotetaan, väuvarastoidaan ja käsitellään erilaisia ympäristölupapäätöksen mukaisia kierrätysma teriaaleja. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Kuusakoski Oy:n Turun palvelupisteelle ympädstölupapäätöksen (Dnro LOS Y ). Ympähstölupapäätöksen määräyksissä 26 ja 27 on edelly tetty tarkkailusuunnitelman laatimista, joka on Laadittu ja toimitettu valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi. Tämä tarkkailuohjelmaesitys on pämtetty aiemman tarkkailuohjelman pohjalta huhtikuussa 2015 jätettävää ympädstölupahakemusta varten. 2. HULEVESIEN TARKKAILU Toiminta-alue on kokonaisuudessaan pinnoitettu nestetiiviillä asfaltilla ja valumavedet johdetaan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta tontin rajaojaan. Ojassa on pääosin vähäisesti vettä ja virtaama on melko heikko. Ajoittain veden pinta ojassa nousee heikosta virtaamas ta johtuen siten, että purkuputki jää vesipinnan alapuolelle. Aiemmassa tarkkailuohjelmassa on virheellisesti esitetty ojapisteiden paikat. Todellisuudessa ylä- ja alapuolinen piste sijaitsevat toisin päin. Pisteet on päivitetty oikein päin tämän tarkkailuohjelman liitteenä 1 olevaan asemapiirrokseen. Hulevesiä tarkkaillaan öljynerotusjärjestelmän tarkkailukaivosta (piste HV-1). Pintavesiä tarkkaillaan kahdesta pisteestä ojasta, johon käsitel lyt hulevedet johdetaan. Pintavesien tarkkailupisteet ovat Oja yläpuoli ja Oja alapuoli. Näiden pisteiden tarkat paikat määräytyvät ensimmäi sen näytteenoton yhteydessä. Kaikki tarkkailupisteet on merkitty liit teen 1 asemapiirrokseen. Näytteet otetaan kaikista tarkkailupisteistä kaksi kertaa vuodessa (ke väällä ja syksyllä). Näytteistä esitetään analysoitavaksi ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, mineraaliöljypitoisuus sekä metalleista Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, ja Zn. As-, Ba-, Co-, Sb- ja V-määritykset esitetään jätettäväksi pois tarkkailusta, koska tarkkailujakson aikana näiden aineiden pitoi suudet ovat jääneet hyvin pieniksi. Aineet eivät siten kuulu toiminnan merkkiaineisiin, eikä niiden tarkkailu ole perusteltua. 3. MELUN TARKKAILU Ympäristölupahakemuksen yhteydessä palvelupisteen toiminnan aihe uttamasta melusta tehtiin mallinnus melun leviämisestä erilaisissa olo suhteissa. Mallinnusta on myöhemmin täydennetty mallinnuksella, jos sa ympädstölupapäätöksen mukainen umpiaita on kolmelta sivulta korvattu verkkoaidalla. Tehtyjen melumallinnusten mukaan palvelu Restoring Value

50 pisteen toiminnasta aiheutuva melu ei yhtä melutason ohjearvoja ym Mikäli toiminnan melu5ta aiheutuu häiriötä naapurustohle tai toimin Mikäli alueen toimijat tekevät yhteissemtystä toimintojen aiheutta Huleveden tarkkailutulokset toimitetaan valvovalle viranomaiselle Heinolassa KUUSAKOSKI OY Maija OravaLa Ympäristöpäällikkö Restoring Value Toiminnan pölyvaikutukset rajoittuvat palvelupisteen alueelle tai sen Iähiympädstöön jossa ei ole häidintyviä kohteita. Muilla palvelupis teillä tehtyjen pölysemtysten perusteella toiminnasta aiheutuvat pö lypäästöt eivät yhtä edes palvelupisteen alueella ilmanlaadulle annet Mikäli toiminnan pölystä aiheutuu häidötä naapurustolle tai toiminna5- Mikäli alueen toimijat tekevät yhteisselvitystä toimintojen aiheutta Ø KUUSAKOSKI Tarkkalluohjelma Turku 3 (4) RECYCLING päristön asuinkiinteistöjen tai muiden meluhle herkkien kiinteistöjen piha-alueilla. Koska melumawnnuksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ei yhtä ympädstöluvan mukaisia melutasoja palvelupisteen ympäristössä, ei toiminnan melutarkkailua katsota tältä hetkellä aiheelliseksi. nassa tapahtuu oheellisia melutasoihin vaikuttavia muutoksia, tehdään melumittaukset erikseen viranomaisen kanssa sovitutla tavalla. masta melusta, on Kuusakoski Oy valmis osallistumaan semtykseen erikseen sovittavalla tavalla. 4. PÖLYN TARKKAILU tuja ohje- tai raja-arvoja. Näin ollen toiminnan pölytarkkailua ei kat sota tällä hetkellä tarpeelliseksi. sa tapahtuu oleellisia pölytasoihin vaikuttavia muutoksia, tehdään lei jumamittaukset erikseen viranomaisen kanssa sovitulla tavalla. masta pölypäästöstä, on Kuusakoski Oy valmis osallistumaan semtyk seen erikseen sovittavalla tavalla. 5. RAPORTOINTI (Varsinais-Suomen ELY-keskus) ja Turun kaupungin ympädstönsuojelu viranomaiselle kaksi kertaa vuodessa tulosten valmistuttua.

51

52 (

53 Ø KUUSAKOSKI PECVCLINQ Liite 3 JÄTTEEN KÄSITTELYN SEURANTA- TARKKAILUSUUNNITELMA JA Turun palvelupiste /MOr 0 Restoring Value

54 0 KUUSAKOSKI RECYCLING Jätteen käsittelyn ja seuranta-ja tarkkallusuunnftelma 1 (10) Johdanto 2 1 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet 2 2 Toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi 3 3 Käsittelyprosessin kuvaus 3 4 Toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi 4 5 Toiminta häidö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa 5 6 Toimet käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi 7 7 Käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat 7 8 Käsittelystä vastaavat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen 8 9 Muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat 9 ( LI ITEET 1. Turun palvelupisteen turvallisuussuunnitelma 2. Kuusakoski Oy:n perehdytysohje 3. Kuusakoski Oy:n koulutusohje Restoring Value

55 O KUUSAKOSKI RECYCtING Jätteen käsittelyn ja seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 2 (10) Johdanto Jätelain 118 :ssa on määrätty toiminnanharjoittajan jätekirjanpidosta. Kuusakoski Oy:n Turun palve lupiste on kirjanpitovelvollinen jätelain 118 5:n ensimmäisen momentin kohtien 1-3 mukaisesti, koska: O toiminnassa syntyy yli 100 tonnia jätettä vuodessa, O toiminnassa syntyy vaarallista jätettä ja O toiminta on ympäristöluvan varaista jätteen ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä. Jätelain 120 5:ssä on määrätty edelleen, että em. toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti sen varmistamiseksi, että toiminta täyttää jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetyt ja määrätyt vaatimukset. Ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja toimitettava päivitetty suunnitelma valvontaviranomaiselle. C Vna jätteistä (179/201 2) 25 5 määrää jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman sisällöstä. Tässä suunnitelmassa on esitetty Vna 179/ :n mukaiset tiedot Kuusakosld Oy:n Turun palvelupisteen (Ravudnkatu 32, Turku) osalta. 1 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet Palvelupisteellä vastaanotettavia ja käsiteltäviä materiaaleja ovat mm. (numerointi Valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukainen): O Maa- ja metsätaloudessa syntyvät metalli-ja muovipitoiset jätteet (0201 O4ja ) O Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvät kuori- ja puujätteet ( ja ) O Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden metallipitoiset jätteet ( , ja ) O Epäorgaanisten kemianprosessien jätteet (06 01, ja 0604) O Muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa syntyvät muovijätteet ( ) O Liuotinjätteiden pienerät ( ) O Maali- ja lakkajätteiden pienerät (08 01) O Painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvien jätteiden pienerät (08 03) O Liima- ja tiivistysmassajätteiden pienerät (08 04) O Valo-, rtg-kuva-, graafisen tms. teollisuuden jätteet (09 01) O Termisissä prosesseissa ja metallien sulatuksessa syntyvät metallipitoiset jätteet (10) O Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset liuokset, - sakat, -pölyt ja metallijätteet ja liuokset (11) O Mekaanisen metallien ja muovien käsittelyn metalli- ja muovipitoiset materiaalit sekä kierrä tysmetallit ja -muovit (12 01) O öljy- ja polttonestejätteiden pienerät (13) O Orgaanisten liuottimien, jäähdytysaineiden sekä aerosolien ja vaahtomuovien ponnekaasujät teiden pienerät (14 06) O Metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15 01) O Öljyisten absorboimisaineiden, suodatinmateriaalien, pudistusliinojen ja suojavaatteiden pie nerät (15 02) O Käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01) O Sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (ml, loisteputket) (16 02) O Epäkurantit tuotteet tai käyttämättömät tuotteet (16 03) O Pahstot ja akut (16 06) Restoring Value

56 Q KUUSAKOSKI RECYCLING Jätteen käsittelyn ja seuranta-ja tarkkailusuunnitelma 3 (10) O Käytetyt katalyytit (16 08) O Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät jätteet (17) O Ihmisten ja eläinten terveydenhoidossa syntyvät metallijätteet (18 01 Olja ) sekä hammashoidon amalgaamijätteet ( ) O Jätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet (19) O Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt jakeet (20 Olja 20 02) O Lisäksi myös muita kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden vaarallisten jätteiden pienenä (useita jätenumeroita) 2 Toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi Vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitustapahtumat. Vas taanotettavat materiaalit luokitellaan vastaanottotapahtumassa, jossa jokaiselle vastaanotettavalle kuormalle tehdään vastaanottotarkastus. Mikäli kuormassa huomataan sinne kuulumatonta jätettä, ohjataan se oikeaan varastopaikkaan. Mikäli jätettä ei voida käsitellä palvelupisteellä, palautetaan se ( toimittajalle tai toimitetaan luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Palvelupisteellä on käytössä säteilyn tunnistamista varten käsimittari, jolla kuormat voidaan tamtta essa tarkistaa. Metalliromun laadun varmistamiseksi palvelupisteellä on käytössä tarvittaessa röntgen (luoresenssiin perustuva käsimittah. Tarvittaessa jäte-eristä voidaan myös ottaa näytteitä, jotka lähe tetään Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaille, Kuusakosken tutkimuskeskukseen Lahteen tai ulkopuoliseen laboratohoon tutkittavaksi. 3 Käsittelyprosessin kuvaus Kuusakoski Oy:n Turun palvelupisteen toimintoja ovat: O kierrätysmetallin ja muun metallipitoisen materiaalin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen O käytöstä poistettujen ajoneuvojen vastaanotto, välivarastointi ja esikäsittely O käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto, välivarastointi ja esikäsit tely O renkaiden vastaanotto ja välivarastointi O paperin, pahvin ja muovin vastaanotto, välivarastointi, lajittelu, paalaus tarvittaessa ja toimit taminen edelleen käsiteltäväksi O rakennusjätteen ja puun vastaanotto, välivarastointi, esilajittelu, paalaaminen ja toimittami nen edelleen käsiteltäväksi O akkujen ja paristojen vastaanotto, lajittelu, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsitel täväksi O vaarallisten jätteiden pieneden vastaanotto, välivarastointi ja toimittaminen edelleen käsitel täväksi LAJITrELU Vastaanotettu materiaali lajitellaan palvelupisteellä. Lajittelu tapahtuu pinnoitetulla alueella pääosin koneellisesti (kouralla tai magneedlla varustettu kahmari) mutta myös käsin. LEIKKAAMINEN Suurempia vastaanotettuja metallikappaleita joudutaan leikkaamaan pienemmiksi laatuluokkien edel lyttämiin mittoihin, joko mekaanisesti kahmariin kiinnitettävällä leikkurilla tai polttoleikkaamalla. Restoring Value

57 Q KUUSAKOSKI RECYCLING S&teen käsittelyn ja seuranta- ja tarkkailusuunnltelma 4 (10) PMLAAMINEN Metallia, paperia, pahvia, muovia ja rakennusjätettä voidaan pakata paalaamalla kuljetustilavuuden pienentämiseksi. Paalaus tapahtuu liikuteltavalla laitteella, eikä siten ote jatkuvaa. ROMUAJONEUVOJEN ESIKÄSTTTELY Esikäsittelemättömät romuajoneuvot varastoidaan nestetiiviillä asfaltilla, josta valumavedet johde taan öljynerotuskaivon kautta sadevesmemähin. Romuajoneuvojen esikäsittely tapahtuu hallissa. Käy töstä poistettujen romuajoneuvojen esikäsittelyssä ajoneuvoista poistetaan valtioneuvoston romuajo neuvoasetuksen mukaisesti renkaiden lisäksi vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öl jyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvan omaavalle käsittelijälle. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Hyötykäyttöön ohjattavat auton lasi-, muovi- ja kumiosat poistetaan ennen autonwngon toimittamista murskattavaksi Kuusakoski Oy:n murskauslaitoksille (Heinola, Vantaa, Lapua, Kuopio). Esikäsittelyä ei tällä hetkellä tehdä Turun palve lupisteellä, vaan romuajoneuvot toimitetaan esikäsiteltäviksi Kuusakosken muille palvelupisteille. KÄYTÖSTÄ poistrrrujrn SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAUITTEIDEN ESIKÄSIUELY Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä poistetaan vaaralliset jätteet ja hyödynnettävät materiaalit ennen materiaalin toimittamista jatkokäsittelyyn murskauslai tokselle. Poistetut vaaralliset jätteet toimitetaan tuvan amaaville käsittelijöille. Tietosuojamatedaali käsitel lään niin, ettei tietosisältö joudu ulkopuolisen haltuun. Esikäsittely tapahtuu käsityönä sisätiloissa. Kylmälaitteiden esikäsittelyssä laitteet lajitellaan ensin CFC-yhdisteitä sisältäviin ja CFC-vapaisiin lait teisiin. Kaikille laitteille tehdään lajittelun jälkeen kylmäaineiden ja kompressoriöljyjen poisto eri koisimulaitteilla. Nesteiden poiston jälkeen laitteista poistetaan kaikki irto-osat (esim. hyllyt) sekä kylmäaineputkisto ja kompressoht. CFC-vapaat kylmälaitteet toimitetaan murskattavaksi muun metal liromun joukossa. Esikäsitellyt CFC-pitoiset kylmälaitteet toimitetaan jatkokäsittelyyn käsittelyluvan omaavalle yritykselle. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voidaan toimittaa myös suoraan muualle esikäsiteltäväksi (esim. Kuusa koski Oy:n Heinolan tehtaille). 4 Toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi Toiminnan tarkkailu koostuu käyttötarkkailusta sekä päästötarkkailusta. Toiminnan meluvaikutuksia on arvioitu melumallinnoksen avulla. KÄYrTÖTARKKAILU Turun palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä matehaaleista sekä niiden laa duista, toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön asetta mat laatuvaatimukset. Yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympädstöviranomaisille. Öljynerotuskaivon toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja sen kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennyk set kirjataan. Vaakojen vakaus suoritetaan vakauslain mukaisesti kolmen vuoden välein. PÄÄSTä- JA KU0RMITUSTÄRKKAILu Palvelupisteen vesitarkkailua tehdään päivätyn tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti. Pihaalueen hulevesistä sekä hulevesien purkuojasta, purkukohdan ylä- ja alapuolelta, otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) näytteet. Näytteistä määhtetään ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, mi neraaliöljypitoisuus sekä metalleista arseenin, badumin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikke lin, lyijyn, antimonin, vanadiinin ja sinkin pitoisuudet. Restoring Value

58 Ø KUUSAKOSKI RECYCLING Jätteen käsittelyn ja seuranta-ja tarkkallusuunnitelma 5 (10) Toiminnan ympäristöön aiheuttamat meluvaikutukset on semtetty melumallinnoksella ennen toimin nan aloittamista. JÄTErARKKMLu Turun palvelupisteen toiminnassa ei synny yhdyskuntajätteen Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavia jättei tä, vaan kaikki materiaali toimitetaan joko hyödynnettäväksi tai jatkokäsittetyyn. Erillistä jätetarkkai Lua ei siten tarvita. 5 Toiminta häihö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa LIIKENNE Piha-alueen sisäiseen Liikenteeseen Liittyy henkilövahinkoriski, Liikenteen aiheuttamaa henkilövahinko riskiä pienennetään riittävällä valaistuksella sekä asiattomien henkilöiden pääsyn estämisellä palvelupisteen alueelle (aitaus ja kyltit työskentelyalueesta). TyöntekijöiLlä on tarkoituksenmukainen huo mio- ja suojavaatetus. MÅTERIMLIN NOSTOT Materiaalin nostoihin (joko trukilla tai kahmarilla) Liittyy henkilövahinkoriski. Riskiä pienennetään noudattamalla oikeita työskentelytapoja. Työskentelyä ohjataan ns. yleisturvallisuusohjeella sekä työntekijöiden koulutuksella. Asiattomien henkilöiden pääsy työskentelyalueelle estetään. TYÖK0NEET JA -LAITTEET TyökoneiLle ja -laitteille voi sattua hydrauliikkaöljyvuotoja. HydrauliikkaöLjyvahinkoja pyritään ehkäi semään ennakoivalla huollolla. Onnettomuuden sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysma tedaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. SADE- JA HULEVEDET Sade- ja hulevesiä voi onnettomuus- tai häidötilanteissa päästä puhdistamattomina purkuojaan. Riske jä vähennetään kaivojen ja hulevesijärjestelmän säännöllisillä tarkistuksilla ja huolloilla, materiaalin oikeanlaisella varastoinnilla sekä piha-alueen puhtaana pidolla. HulevesijärjesteLmässä on sulkuvent tuli, jolloin hulevesien pääsy maastoon voidaan tarvittaessa estää. POL.UOLEIKKAus PolttoLeikkauksessa voi syttyä tulipaloja (kierrätysmetallin sisältämä syttyvä, palava materiaali), jol Loin savu aiheuttaa ylimääräistä ympäristökuormitusta. TuLpatut, umpinaiset höyrystyvää ainetta sisäl tävät putket voivat aiheuttaa räjähdys- ja siten henkilövahinkoriskin. PoLttoLeikkaukseen Liittyviä ris kejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. TyöskenteLyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalta. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista palava materiaali poistetaan työskentelyalueelta mahdollisimman tarkoin ja tarkistetaan, etteivät Leikattavat kappaleet ole pai neistettuja tai sisällä kemikaatijäämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydestä Löytyy ensisammutusvälineistöä. RENKAAT JA RAKENNUSJÄTE Renkaiden ja rakennusjätteen välivarastointiin liittyy tulipaloriski, jota ehkäistään asianmukaisella varastoinnilla ja pitämällä varastomäärät mahdollisimman pieninä, jolloin myös mahdollinen palokuorma on pieni. Varastoitaessa renkaita ja rakennu5jätettä huomioidaan Läheisyydessä mahdollisesti sijaitseva muu kierrätysmatedaali siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan eikä paloturvalli Restoring Value

59 Ø KUUSAKOSKI RCCYCLING Jätteen käsittelyn ja seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 6 (10) suus vaarantumaan. Eri materiaalit erotetaan tarvittaessa toisistaan palamattomilla seinäkkeillä. Li säksi renkaat ja rakennusjäte varastoidaan siten, että sammutuskalusto pääsee tarvittaessa hoitamaan sammuttamisen ja palvelupisteeseen varataan riittävä määrä tarkoitukseen sopivia sammuttimia. Piste on myös aidattu ja jatkuvassa valvonnassa. PAALAAMINEN Paalaamiseen Liittyviä poikkeus- ja vaaratilanteita ovat koneiden ja Laitteiden öljyvuodot sekä tulipa lot. Molempia ehkäistään ennakoivilla huolloilla sekä tarkastamalla paalattava materiaali siten, ettei joukossa ole vaarallisia jätteitä sisältävää materiaalia. Palvelupisteellä on varattuna imeytysmateriaa Ii a ja alkusammutusvälineistöä mahdollisten poikkeustilanteiden varalle. ROMUAJ0NEUVOJEN VARAST0INTI JA 6IKÄSIUELY Nesteiden poistamiseen ja varastointiin liittyy vuotoriski, jota minimoidaan varastoimalla nesteet oi kein katetussa ja valuma-altaallisessa tilassa sekä tekemällä myös nesteiden poisto valuma altaallisessa ja katetwsa tilassa. Mahdollisten vuotojen varalta palvelupisteellä on imeytysmatedaalia saatavilla. Vuodon sattuessa neste imeytetään asianmukaiseen imeytysmatedaaliin (turve tms.) ja korjataan pois. AKKUJEN varastoiwri Akkuihin Liittyy akkuhapon vuotoriski (nesteakut) sekä oikosulusta aiheutuva tulipalodski. Riskejä eh käistään varastoimalla akut asianmukaisesti. Nestettä sisältävät akut säilytetään akkulaatikoissa, jotka toimivat samalla valuma-altaina. Mahdollisen vuodon sattuessa akkuhappo sidotaan torjunta-aineella ja käytetty imeytysmateilaali toimitetaan käsiteltäväksi Luvan omaavalle käsittelijälle. Akut varastoi daan akkulaatikoissa siten, ettei oikosulkuja pääse syntymään. Tulipalotilanteiden varalta palvelupis teellä on käsisammuttimia alkusammutuksen suorittamiseen. RI5KIEN TUNNISTAMINEN JA HALLINTA Xuusakoski Oy:ssä dskien sekä mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallinnassa hyödyn netään sertifioitua ISO ympähstöjärjestelmää. Toimintakäsikirjassa on mm. ohjeistusta toimin nasta erilaisissa onnettomuustilanteissa sekä turvalusuusohjeita. Paikkakuntakohtaiseen turvallisuus suunnitelmaan on kerätty listausta näistä ohjeista. Riskit sekä mahdolliset onnettomuus- ja poikkeustilanteet, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön, tunnistetaan ympäristönäkökohtien arvottamismenettelyllä. Menettelyssä kartoitetaan toimintakoko naisuuksittain normaatitoimintaan sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin liittyvät mahdolliset riskitapahtumat, niiden seuraukset sekä nykyinen varautuminen. Seurausten merkittävyydet pisteytetään ja merkittävyyksien neliportainen tulo ilmaisee tapahtuman tärkeysjärjestyksen. Merkittävyydet ja tapahtumat päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään muutaman vuoden välein. Merkittävimmille ympäristönäkökohdille luodaan kehitysohjelmat, joilla onnettomuusdskiä tai tapah tuman vaikutuksia saadaan pienennettyä. Ohjelmille Luodaan aikataulu sekä määritetään vastuuhenki löt. Ohjelmien toteuttaminen vähentää tapahtuman merkittävyyttä. Uusia ohjelmia luodaan ja vanho jen tilanteita päivitetään ympäristönäkökohtien arvottamismenettelyn yhteydessä. Ohjelmien toteu tusta seurataan mm. Suomen ympäristöjärjestelmän johdon katselmuksissa. TURvALLISUU5SUUNNITELMA Kuusakoski Oy on laatinut ISO standardin mukaiseen ympädstöjärjestelmäänsä paikkakuntakoh taiset turvallisuussuunnitelmat (Liite 1). Lisäksi viiteaineistona ovat mm. käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Restoring Value

60 Q KUUSAKOSKI Jätteen käsittelyn Ja seuranta-ja tarkkallusuunnltelma 7 (10) RECYCLING 24.4, Toimet käsittelyssä syntyvien jäfteiden laadun selvittämiseksi Suurin osa vastaanotetusta jätteestä toimitetaan edelleen käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Kuusakoski Oy:n Turun palvelupisteen toiminnassa syntyy mm. seuraavia jätejakeita (Vna jätteistä 179/2012 liitteen 4 mukainen numerointi): O sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta ( ) O pihan siivousjäte ( ) O jäteöljy, toimitettavan materiaalin mukana ( ) O öljynerottimen liete, omasta toiminnasta ( *) O äljynerottimen pintaöljy eli öljy-vesiseos, omasta toiminnasta ( ) O kiinteä öljypitoinen jäte, omasta toiminnasta ( ) O sekalainen ei-kierrätettävä jäte, toimitettavan materiaalin mukana O rakennusjätteen lajittelussa syntyvä sekajäte (sisältää mm. kipsipohjaisia rakennusaineita, PVC-muovia, eristysaineita ja tekstiilejä) ( ) O metallilastujen varastoinnissa syntyvät leikkuuemulsiot ( *) O käytöstä poistettujen ajoneuvojen esikäsittelytoiminnoista muodostuvat jätteet: akut ( ), jäteöljyt (13 OV), polttoaineet (13 OV), öljynsuodattimet ( ), jarru- (1601 1Y), jäähdytin- ( ) ja tuulilasinpesunesteet ( ) sekä renkaat ( ) O käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelyssä muodostuvat jätteet: PCB:tä sisältävät muuntajat ja kondensaattodt ( ), käytöstä poistetuista laitteistoista poistetut vaaralliset osat ( ) ja muovijae ( ) Jätemäärät ja -laatu vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei kierrätettävien materiaalien määrän ja alueen keftymän mukaisesti. Jätteet toimitetaan sopimuspe rusteisesti asianmukaisen luvan omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. Mahdollisten loppusijoitettavien jätteiden (p1. yhdyskuntajäte) kaatopaikkakelpoisuus selvitetään en nen niiden toimittamista loppusijoitettavaksi. 7 Käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat Vastaanotettu materiaali on pääosin kierrätysmetalleja tai muuta materiaalia, joka toimitetaan teolli- ( suuden raaka-aineiksi tai jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai ulkopuolisille yrityksille seuraa vasti: O Kierrätysmetallit ja muut metallipitoiset jätteet toimitetaan pääasiallisesti yrityksen muille toimipisteille esimerkiksi murskattavaksi tai vaihtoehtoisesti suoraan teollisuuden raaka O O O O O O aineiksi - Käytöstä poistetut ja esikäsitellyt romuajoneuvot toimitetaan murskattavaksi yhtiön murskaus laitoksille (Lapua, Kuopio, Heinola, Vantaa). Kaapelit toimitetaan yhtiön muille palvelupisteille (esim. Mäntytuoto tai Vantaa) tai muille kaapelien hyödyntäjille. Esilajiteltu rakennusjäte toimitetaan jatkokäsiteltäväksi yhtiön muille toimipisteille tai muille luvan omaaville käsittelijöille. Betoni toimitetaan Kuusakosken omiin tai muihin hyötykäyttökohteisiin, joissa se tarvittaessa murskataan ennen hyötykäyttöä. Puu, paperi, pahvi sekä muovi toimitetaan materiaalihyötykäyttöön tai korvaavan polttoaineen valmistukseen. Renkaat toimitetaan Kuusakosken omiin tai muihin hyötykäyttökohteisiin, joissa ne tarvittaessa murskataan ennen hyötykäyttöä. Restoring Value

61 Ø KUUSAKOSKI RECYCLING Jätteen käsittelyn ja seuranta- ja tarkkallusuunnftelma 8 (10) O O O Esikäsitellyt sähkö- ja elektroniikkalaitteet toimitetaan murskattavaksi Kuusakoski Oy:n Heino lan tehtaille. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet voidaan myös toimittaa suoraan käsiteltäväksi yh tiön muille toimipisteille tai muille luvan omaaville käsittelijöille. Akut toimitetaan yhtiön muille toimipisteille, josta ne voidaan esim. laivata eteenpäin hyötykäyttöön. Vaarallisten jätteiden pienerät ja toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan tuvan omaavalle käsittelijälle. 8 Käsittelystä vastaavat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen Jätelain (646/2011) 141 :n mukaisena vastuuhenkilönä toimii Turun palvelupisteen päällikkö Esa Nik kanen. Palvelupisteen päällikkö toimii myös työsuojelupäällikkönä, säteilyvastaavana sekä säteilytur vayhteyshenkilönä ja analysaattohvastaavana. Palvelupisteellä työskentelevät myös palvelupisteassis tentti, kolme asiakaspäällikköä sekä kuusi matedaalinkäsittelijää. Lisäksi urakoitsijoita käytetään tar peen mukaan. Jokaisella työntekijällä on omat tehtävänsä ja vastuualueensa, jotka on määritelty tar kemmin toimenkuvalomakkeessa. Toimenkuvalomake käydään läpi vuosittain tavoitekeskusteluissa ja päivitetään tarvittaessa. Uudet työntekijät perehdytetään konsernin perehdytysohjeen mukaisesti. Perehdytysohje on esitetty liitteenä 2. Henkilöstön koulutuksiin sovelletaan Kuusakoski Oy:n koulutusohjetta, joka on esitetty liitteenä 3. Koulutus voi olla luonteeltaan ammatillista täydennyskoulutusta, jatkokoulutusta tai lisäkoulutusta. Koulutusaloite voi tulla alaiselta, esimieheltä, päälliköltä tai yrityksen johdolta riippuen koulutuksen laajuudesta (henkilö, ryhmä, osasto, toimihenkilöt, työntekijät, koko henkilöstö). Koulutusta ja pe rehdyttämistä annetaan uusien prosessilaitteiden, työkalujen, ohjelmistojen käyttöönoton ja proses sissa tehtyjen mekaanisten muutosten, ohjemuutosten tai työtapamuutosten yhteydessä. Koulutuksen laajuuden ja sisällön sopivat prosessista vastaava päällikkö ja muutoksesta vastaava projektin vetäjä. Muita koulutustarpeita kartoitetaan mm. sisäisissä auditoinneissa ja tavoitekeskusteluissa. Poikkeama raporttien vastuuhenkilöt amoivat poikkeamaraporttien pohjalta koulutuksen puuttumisesta mahdolli sesti aiheutuneet poikkeamat, sekä päättävät järjestettävän koulutuksen laajuudesta. Työhön perehdytyksen sekä koulutuksien lisäksi perehtyneisyyttä edistävät mm. sisäiset auditoinnit sekä pitkään jatkuneet työurat yrityksen palveluk5essa. Toimintakäsikirjasta löytyy erilaisia työ-, toi minta- ja turvaohjeita, jotka ovat koko henkilöstön käytettävissä. Sisäiset auditoinnit toteutetaan ns. ristiin auditoimalla, jolloin palvelupisteiden henkilöstö auditoi toisiaan. Tämä edistää toimintatapojen kehittymistä yrityksen sisällä ja hyvien käytäntöjen siirtymistä paikasta toiseen. Palvelupisteellä olevan ulkopuolisen työvoiman alkukoulutuksesta vastaa aina työn tilaaja. Lisäksi työn tilaaja on velvoitettu luovuttamaan ja perehdyttämään urakoitsijalle ympäristölupapäätöksen, paikka kuntakohtaisen turvallisuussuunnitelman sekä muut tarvittavat työ- ja turvallisuusohjeet. Urakoitsijan oman työvoiman koulutuksesta vastaa urakoitsija. Pyydettäessä, tai kun on ilmeistä, että työn täysi painoinen suodttaminen edellyttää ehtyiskoulutusta, on työn tilaaja on velvollinen järjestämään ky seisen koulutuksen toteutuksen. Turun palvelupisteen henkilökuntaa on koulutettu mm. seuraavin koulutuksin: O Ympäristö-, työturvallisuus- ja säteilykoulutus O Matedaaleihin liittyviä koulutuksia O Tulityökurssi O Työturvallisuus- ja tulityökortti -koulutukset Restoring Value

62 Ø KUUSAKOSKI RECYCLING Jätteen käsittelyn ja seuranta-ja tarkkailusuunnitelma 9 (10) Ensiapukurssi 9 Muut vastaavat seurannan ja tarkkaitun järjestämiseksi tarpeefliset seikat Ympäristöluvan tai viranomaisten määräämät käyttö-, päästä- ja vaikutustarkkaitut toteutetaan joko yrityksen oman henkilökunnan tai ulkopuolisten tahojen toimesta. Päästä- ja vaikutustarkkailuiden hoitamisesta ja tilaamisesta vastaa yrityksen ympäristöpäältikkö. Yhteenveto suohtetuista käyttö-, päästä- ja vaikutustarkkailuista raportoidaan vuosittain viranomaisil le flvi-våhti-palvelun kautta sekä tarvittaessa ehltisin tarkkailuraportein. ( Restoring Value