Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana"

Transkriptio

1 Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana Esiselvitys Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen Digital Media Finland Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere - ohjelman ( ), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki.

2 Tiivistelmä Tämä selvitys tehtiin Avoin Tampere ohjelman toimeksiannosta. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on auttaa uusien kasvuyritysten syntyä, luoda kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistää perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta. Tämän selvityksen päätavoite on tukea Avoin Tampere- ohjelman liiketoiminnan kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä päämääriä. Haastattelemalla Tampereen talousalueen yrityksiä kartoitettiin yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan liittyviä tarpeita koskien resurssien ja osaamisen riittävyyttä, liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. Haastattelujen tulosten perusteella selvityksessä todetaan seuraavat johtopäätökset visuaalisen tietotekniikan osalta: 1. Visuaalisuus on nousemassa erittäin tärkeäksi yritysten kilpailutekijäksi 2. Visuaalisuus ja pelillisyys ovat potentiaalisia yhdistäviä tekijöitä perinteisesti erillisten toimialasektoreiden välillä 3. Yrityksillä on runsaasti tiedostettuja ja osin vielä tiedostamattomia tai jäsentymättömiä tarpeita visuaalisen tietotekniikan osalta 4. Pirkanmaan yrityspohja, elinkeinorakenne sekä tutkimus- ja opetustoiminta luovat vahvan pohjan visuaalisen tietotekniikan osaamisen kehittämiselle ja hyödyntämiselle Selvityksen mukaan visuaalisen tietotekniikan tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää Tampereen alueella toimenpiteitä ennen kaikkea kolmen asiakokonaisuuden osalta: resurssit ja osaaminen, liiketoiminnan kehittäminen sekä verkostot ja yhteistyö. Selvityksessä ehdotetaan, että visuaalisen tietotekniikan ympärille rakennetaan kokonaisvaltainen kehitysohjelma, joka tähtäisi Tampereen seudun yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan ja animaatioon liittyvän kilpailukyvyn kohottamiseen, yritysten liiketoimintaedellytyksien parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Taustaa Selvityksen tavoitteet Selvityksen toteutus Selvityksen rakenne ja rajaukset 6 3. Toimintaympäristön kuvaus Tampereen seutu Tampereen seudun kärkitoimialat Yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Tampereen talousalueella Avoin Tampere teemat Visuaalinen tietotekniikka Mitä visuaalinen tietotekniikka on? Visuaalisen tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla Lähitulevaisuuden trendit Yritysten tarpeet ja halukkuus yhteistyöhön Yritysten keskeiset tarpeet 19 Media ja luova ala 19 Metalli- ja konepajateollisuus Toimialojen välinen synergia ja yhteistyömahdollisuudet Johtopäätökset ja toimenpide- ehdotukset Johtopäätökset Toimenpide- ehdotukset 26 LIITTEET

4 1. Johdanto Suomessa on käynnissä merkittävä rakennemuutos, kun talouden painopiste siirtyy valmistavasta teollisuudesta kohti sisältöjä ja palveluita. Erityisen raju muutos on informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kohdalla, kun sen tarjoamat palvelut tulevat osaksi lähes kaikkea taloudellista toimintaa. Rakennemuutos on kohdannut Tampereenkin talousalueen. Erityisesti Nokian irtisanomisissa on vapautunut paljon osaamista, minkä voi nähdä mahdollisuutena uusien yrityksien perustamiseen. Rakennemuutoksen viimeisin merkki on Metson ilmoitus satojen työntekijöiden irtisanomisista marraskuussa Visuaalinen tietotekniikka on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta. Visuaalisen tietotekniikan keskeinen toiminto on nimensä mukaisesti kaikenlaisen datan, myös teksti- ja numeromuotoisen, visualisointi ja visuaalisen informaation käsittely tietokoneella. Visuaalista tietotekniikkaa käytetään eri tavoin hyvin monilla eri toimialoilla. Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja helpottaa visuaalisen tietotekniikan käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Datan visualisointi on tärkeää ja jopa keskeistä monella toimialalla. Esimerkiksi teollisuusprosesseja koskevan datan visualisointia käytetään enenevässä määrin päätöksenteon tukena ja yrityksen toiminnan kehittämisessä. Visuaalisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti kaikilla elämän osa- alueilla. Liiketoiminnassa tämä merkitsee uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia tuotekehityksessä, markkinoinnissa, jakelussa ja kuluttamisessa. Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaatimustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumusten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset. Tässä selvityksessä tarkastellaan visuaalisen tietotekniikan tilannetta Tampereen talousalueen yrityksissä. Selvityksessä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mikä rooli visuaalisella tietotekniikalla on yrityksissä, mitä siltä odotetaan, mikä on sen rooli liiketoiminnan kehittämisessä, mitkä ovat synergiat eri toimialojen välillä ja mitä asialle voitaisiin tehdä alueen yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä selvitys tehtiin Tampereen kaupungin Avoin Tampere ohjelman toimeksiannosta. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka kautta toteutetaan vuosina seuraavia toimenpiteitä: Avustetaan uusien kasvuyritysten syntyä. Luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa. Edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki. Ohjelman perustana ovat Tampereen alueella jo olemassa oleva laaja osaaminen, avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen, yhteistä menestystä luovat verkostot sekä tiivis yhteistyö yritysten kanssa. Avoin Tampere - ohjelma on jatkoa vuonna 2010 pienimuotoisesti käynnistetylle avoimiin innovaatio- ja liiketoimintaympäristöihin kohdentuneelle ohjelmalle. 4

5 Avoin Tampere- ohjelman tavoitteet ovat: Luoda uutta osaamisintensiivistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja erityisesti kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Tukea hallittua ICT- alan ja perinteisen teollisuuden rakennemuutosta sekä edistää erityisesti palveluliiketoimintaa. Houkutella pääomasijoituksia ja edistää uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Synnyttää avoimen innovaatiotoiminnan ympäristöjä ja hyödyntää tässä työssä jo olemassa olevia innovaatioalustoja. Edistää seudun vetovoimaisuutta ja tunnettuutta eli parantaa Tampereen seudun brändiä. Ohjelman pääkohderyhmiä ovat uudet yritykset ja kasvuyritykset. Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat perinteiset innovaatiotoimijat eli yliopistot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja rahoittajat sekä uudemmat innovaatiotoimijat eli asukkaat, yhteisöt ja opiskelijat. Ohjelman vipuvoimana toimivat jo olemassa olevat ja perustettavat innovaatiotehtaat. Ne ovat tiloja, toimintamalleja ja yhteisöjä, jotka mahdollistavat eri toimijoiden välisen nopean innovoinnin ja sitä kautta uuden liiketoiminnan synnyttämisen. Tämän selvityksen ovat laatineet Digital Media Finlandin konsultit Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen. Digital Media Finland on digitaalisen median liiketoimintaan erikoistunut konsultointiyhtiö, joka ratkaisee digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä liiketoiminnan haasteita ja erikoiskysymyksiä. Digital Media Finland tekee yrityksille ja julkisille organisaatioille strategioita, liiketoimintasuunnitelmia sekä markkina- ja asiantuntijaselvityksiä. Hankkeen ohjauksesta vastasi tilaajan, Avoin Tampere- ohjelman puolesta ohjelmapäällikkö Seppo Haataja. 5

6 2. Taustaa 2.1. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen päätavoite on tukea Avoin Tampere- ohjelman liiketoiminnan kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä päämääriä. Alatavoitteita ovat: Selvittää yritysten tilanne ja tarpeet visuaalisen tietotekniikan ja animaation osaamisen ja resurssien suhteen. Selvittää, ovatko yritykset halukkaita tekemään yhteistyötä visualisoinnin suhteen. Tunnistaa visuaaliseen tietotekniikkaan liittyvät synergiat Tampereen seudun yritysten ja eri toimialojen välillä. Määritellä visuaalisen tietotekniikan rooli Tampereen seudun yritysten kilpailukyvyn. kasvattamisessa ja uusien työpaikkojen lisäämisessä. Päätellä, mitkä toimet ovat tärkeitä yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja alueen vetovoiman kohottamiseksi Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin syys- marraskuussa Selvityksen tärkeimpänä lähdemateriaalina käytettiin Tampereen seudun yritysten, elinkeinoelämän eri järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa tehtyjä haastatteluja. Haastateltujen henkilöiden lista on esitetty liitteessä 1. Näiden lisäksi taustamateriaalina käytettiin Tampereen seudun elinkeinoelämää koskevia tilastoja ja muuta asiakokonaisuuteen liittyvää julkista aineistoa. Aineistosta tunnistettiin selvityksen tavoitteiden kannalta keskeisiä teemoja. Näitä olivat yritysten visualisointia koskevat tarpeet, yhteistyömahdollisuudet ja potentiaaliset synergiaedut. Lisäksi eriteltiin edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista hidastavia tai estäviä seikkoja sekä esitettiin niille ratkaisumalleja. Kirjallisen raportin sisältöä käsiteltiin em. ryhmien edustajien kanssa toteutetussa työpajassa Työpajaan osallistuneiden henkilöiden lista on esitetty liitteessä 2. Työpajan jälkeen kirjallista raporttia täydennettiin keskusteluissa esiin nousseiden seikkojen osalta Selvityksen rakenne ja rajaukset Selvityksen aluksi luvussa 3 on kuvattu pääpiirteittäin ja selvityksen kysymyksenasettelun kannalta relevantti Tampereen alueen liiketoimintaympäristö eli kärkitoimialat, innovaatioalustat, tutkimus- ja 6

7 koulutustoiminta, tukijärjestelmät sekä liittymäkohdat kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Luvussa 4 tarkastellaan visuaalista tietotekniikkaa, sen luonnetta, hyödyntämismahdollisuuksia eri toimialoilla sekä tulevaisuuden kehitystrendejä. Selvitys kattaa visuaalisen tietotekniikan kokonaisuudessaan teknisestä visualisoinnista aina elämykselliseen sisältötuotteeseen asti. Tämän jälkeen luvussa 5 on käsitelty yritysten keskeisiä tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia. Luvussa 6 on lopuksi esitetty tärkeimmät johtopäätökset ja toimenpide- ehdotukset. Selvityksen tilaajan kanssa sovittiin selvityksen keskittyvän koskemaan ensisijaisesti alueen ICT- ja mobiilialaa, media ja luovaa alaa sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Saatujen tulosten perusteella tehdään päätös selvitystyön ja toimenpiteiden laajentamisesta muilla aloille. 7

8 3. Toimintaympäristön kuvaus 3.1. Tampereen seutu Tampereen seutu on yksi Suomen nopean kasvun keskuksia, jossa asukkaita on yli Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jolla on vankka teollisuusperintö. Finlaysonin puuvillatehdas oli maan ensimmäinen suurteollisuusyritys ja sittemmin Tampereesta on synnytetty huipputeknologian, tutkimuksen ja koulutuksen sekä yritystoiminnan vetovoimainen keskus. Tampereen elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitu hyvin uudet innovatiiviset yritykset, erityisesti start- up- yrityskehitykseen panostetaan paljon. Tampere on tunnettu korkeatasoisesta opetus- ja tutkimustoiminnastaan. Visuaaliseen tietotekniikkaan ja animaatioon liittyvää opetus- ja tutkimustyötä tehdään Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksella ja opetuksella on keskeinen rooli luotaessa paikalliselle teollisuudelle toimintaympäristö ja puitteet, jossa uusia innovaatioita voidaan testata ja ottaa käyttöön Tampereen seudun kärkitoimialat Tampereen seudun teollisuudesta voidaan nostaa esille neljä merkittävintä eli kärkitoimialaa: ICT ja mobiili, media ja luova ala, metalli- ja konepaja- ala sekä terveys- ja hyvinvointiala. ICT ja mobiili Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on tullut tärkeäksi osaksi lähes kaikkea taloudellista toimintaa. Tulevaisuudessa sitä tullaan hyödyntämään entistä tehokkaammin sekä perinteisillä että uusilla toimialoilla. Mobiiliuden merkitys sisältöjen kulutuksessa ja palveluiden käytössä kasvaa kulutustottumusten muutosten ja teknologian kehittymisen myötä. ICT- ja mobiiliala kansainvälistyy ja kilpailu kiristyy. Tampereen vahvuudet ICT- ja mobiilialalla perustuvat yhteistyöhön, jossa oikeanlaiset toimijat yhdistävät voimavaransa uudella tavalla. Esimerkiksi uudenlaisia käyttöliittymäinnovaatioita voidaan kehittää ja tuotteistaa. Samaten voidaan tunnistaa perinteisen valmistavan teollisuuden piiristä uusia visualisoinnin tarpeita sekä niiden vaatimia palvelun tarjoajia ja heidän alihankkijoitaan. Verkostoitumalla toimijat voivat synnyttää yhteisvoimin innovaatioita sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin. 8

9 Media ja luova ala Luovaan alaan lasketaan kuuluvaksi ns. luovan teollisuuden ja kulttuurin alat. Näistä useimpiin liittyy oleellisella tavalla visuaalinen tietotekniikka. Keskeisiä osa- alueita ovat muun muassa seuraavat: animaatio arkkitehtuuri av- tuotanto, erityisesti elokuva ja tv design ja muotoilu kuvataide ja galleriat liikunta- ja elämyspalvelut mainonta ja markkinointiviestintä musiikki pelit tanssi ja teatteri viestintä Yllämainituista visualisoinnin osuus on erityisen suuri av- tuotannossa, muotoilussa ja peliteollisuudessa, mutta uudenlainen visualisoinnin käyttö kasvaa tulevaisuudessa esimerkiksi teatterialalla ja elämysmatkailussa. ICT:n ja media- alan yhteisen kehittämisen tarve on voimistunut erityisesti median rakennemurroksen takia ja kasvua haetaan uusista tavoista, joilla mediasisältöjä ja tietotekniikkaa yhdistetään. Media- alan asema on viime vuosina kohentunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, kun ala on saanut yleistä näkyvyyttä ja kansainvälisiä menestyksiä. Tamperelaisia esimerkkejä ovat Iron Sky- elokuva ja monet menestyneet pelituotteet. Media- alalla on halu ja tarve kehittyä tulevaisuudessakin ja esimerkiksi saada kansainvälisiä elokuvatuotantoja Suomeen. Luovien alojen yrityksille on tyypillistä se, että markkinat ovat polarisoituneet eli niiden joukossa on toisaalta paljon mikroyrityksiä ja toisaalta muutamia suuria yrityksiä. Keskisuuret yritykset puuttuvat markkinoilta, ja pienissä yrityksissä työskenteleville ihmisille sisältö on usein kaupallista menestystä olennaisempaa. Motivaatio yritystoimintaan vaihtelee suuresti, ja rahoittajat kaihtavat riskinottoa taantuman aikana. Luovalla alalla on usein kapea näkökulma tekemiseen, eikä oman toimialan ylittäviä kasvun mahdollisuuksia aina tunnisteta. Esimerkiksi pelintekijät keskittyvät menestyvien kuluttajatuotteiden luomiseen, eikä heillä ole juurikaan tarvetta laajentaa osaamistaan esimerkiksi teollisuuden käyttöliittymien tekemiseen tai verkkopalvelujen pelillisyyden kehittämiseen. Suurin syy lokeroitumiseen on se, että visuaalisen tietotekniikan ja animoinnin osaaminen on keskittynyt hyvin suppealle sektorille, eikä alalla ole nähty tarpeelliseksi laajentaa osaamista oman toimintasektorin ulkopuolelle. Erikoistuminen näkyy mm. siten, että pelikehityskin on erikoistunut toisaalta pc- ja konsolipeleihin, ja toisaalta mobiilipeleihin. 9

10 Metalli- ja konepaja- ala Tampereen alueella on noin 15 metalli- ja konepaja- alan yritystä, joilla on merkittävää vientitoimintaa. Lisäksi alueella toimii satoja pienempiä konepajoja. Konepajateollisuus hyödyntää toiminnassaan yhä enemmän ICT:tä, erityisesti erilaiset visualisoinnin käyttökohteet yleistyvät nopeasti ja visualisointia käytetään moneen eri tarkoitukseen. Nämä kattavat tietokoneavusteisesta suunnittelusta (CAD) ja tuotannosta lähtien loppukäyttäjille tarkoitettuihin monimuotoisiin käyttöliittymiin. Metalli- ja konepaja- alalla visualisointi liittyy keskeisesti markkinointiviestintään, liiketoimintojen ja prosessitietojen visualisointiin sekä 3D- mallinnuksen hyväksikäyttöön, kuten suunnitelmien havainnollistamiseen. Simulointi on tärkeässä roolissa paitsi käyttöliittymien suunnittelussa niin myös koneiden ja järjestelmien suunnittelussa. Simuloinnissa 3D- mallien avulla jäljitellään fyysistä todellisuutta. 3D- mallien visualisoinnilla on keskeinen rooli simuloinnissa. Tähän tulevaisuudessa yhä kiinteämmin liittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja visuaalisen tietotekniikan avulla valmistetut virtuaaliset objektit. Se toimii interaktiivisesti ja reaaliaikaisesti. Käyttäjän näkymään todellisuudesta yhdistetään digitaalista aineistoa oikeaan paikkaan kohdennettuna. Palveluliiketoiminnan lisääntyminen sekä laitteiden ja järjestelmien kehittäminen koko niiden elinkaaren ajan on lisännyt huomattavasti ICT:n käyttötarpeita ja mahdollisuuksia metalli- ja konepajateollisuudessa. Datan määrän kasvaminen on tuonut esiin tarpeen niiden havainnollistamiseksi esimerkiksi visualisoinnin keinoin. Terveys- ja hyvinvointiala Tampereella on neljä osaamiskeskittymää, joista Finn- Medin kampus on bioalan, terveysteknologian ja lääketieteen osaamiskeskittymä. Kampuksen taustalla on FinnMedi Oy, joka on life science - toimialaan keskittynyt yritys. Sen tärkeimpiä palveluita ovat kliiniset lääketutkimukset ja liiketoiminnan kehittämispalvelut. Tampereella toimii lisäksi BioMediTech eli Institute of Biosciences and Medical Technology, joka on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen bioteknologian tutkimusyksikkö ja biolääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä innovaatioalusta. FinnMedin rooli visuaalisen tietotekniikan ja animaation hyödyntäjänä on merkittävä. Tässä selvityksessä terveys- ja hyvinvointisektori on pääsääntöisesti rajattu pois. Koska terveys- ja hyvinvointialan asema on kuitenkin keskeinen visuaalisen tietotekniikan hyödyntäjänä, sen rooli tulisi selvittää tarkemmin mahdollisessa jatkohankkeessa. 10

11 3.3. Yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Tampereen talousalueella luvun alussa Tampereella käynnistettiin etampere- ohjelma, jonka tavoitteena oli nostaa Tampere tietoyhteiskuntakehityksen kärkikaupungiksi. Ohjelman avulla vahvistettiin osaamisperustaa, synnytettiin uutta liiketoimintaa ja luotiin kaupunkilaisille uusia palveluita. etampereen jälkeen käynnistettiin Luova Tampere - ohjelma vuonna Toiminnan painopisteeksi määriteltiin luovien alojen yritysneuvonta, koulutus ja toimialakohtaiset hankkeet. Vuonna 2012 aloitettiin Avoin Tampere - ohjelma, jonka avulla pyritään hyötymään rakennemuutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista. Ohjelma perustuu Tampereen osaamisvoimavaroihin, joita ovat älyliikenne, älykkäät koneet, hyvinvointi, media ja mobiililiiketoiminta. Avoin Tampere - ohjelmaa toteutetaan mm. innovaatioalustoilla, joita on jo olemassa tai rakenteilla: Uusi Tehdas: nopea innovointi ja alkavien yritysten kehittäminen Konela: tutkimustiedon kaupallinen hyödyntäminen yli tiede- ja teknologiarajojen Mediapolis: miniklusterien kehittyminen Finnmedi: terveyden ja hyvinvoinnin osaamisklusterin kehittäminen Näitä innovaatioalustoja kuvataan seuraavassa tarkemmin, poislukien Finnmedi, joka jätettiin hankkeen rajauksessa tämän työn ulkopuolelle. Uusi Tehdas Uusi Tehdas on innovaatiokeskus, joka tuo yhteen uuden tuotekehityksen ja liiketoiminnan. Tehtaan toiminta jakaantuu opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä edistävään Demolaan, uusien yritysten perustamiseen tähtäävään Protomoon ja Suuntaamoon, joissa käyttötestataan demoja ja protoja. Accelerator- toiminto puolestaan tarjoaa liiketoiminnan valmennusta aloittaville kasvuyrityksille. Uusi Tehdas suunnittelee Demolan ja Protomon laajentamista Tohloppiin perustettavaan Mediapolikseen vuonna Uudella Tehtaalla on keskeinen rooli Avoimen Tampereen visuaalinen tietotekniikka ja animaatio- selvityksessä. Uuden Tehtaan tuotekehitykseen ja liiketoiminnan edistämiseen liittyvät toimet palvelevat myös selvityksessä esitettävien kehitysehdotusten toteutumista. 11

12 Mediapolis Vuonna 2014 Tohlopissa käynnistyy Mediapoliksen toiminta. Sille ollaan laatimassa visio ja toimintamalli, jonka tuloksena toiminnalle tulee selkeä muoto ja tunnistettava vastuutaho toiminnan organisoitumisessa. Mediapoliksen onnistumisen edellytys on vahva yhteistyö, ja oikeanlaisen tekemisen tavan ja yhteishengen synnyttäminen alusta alkaen. Toiminnan tulee suuntautua suoraan kansainvälisille markkinoille ja sen on oltava kasvuhakuista ja erikokoisille markkinoille skaalautuvaa. Visuaalisointiin liittyvät toiminnot tulevat olemaan Mediapoliksen toiminnan keskiössä. Konela, Älykkäät koneet Konela on koneenrakennuksen avoin innovaatiokeskus, joka palvelee yrityksiä verkottamalla ne alan huippututkijoiden kanssa. Toiminnan painopiste on tutkimustiedon kaupallisessa hyödyntämisessä yli tiede- ja teknologiarajojen. Konelan osaamisessa on runsaasti yhtymäkohtia visuaalisuuden hyödyntämiseen ja sen tuleekin olla osa visualisointiklusteria. Kuva 1. Tampereen seudun yrityskehitysympäristö Kuva 1. esittää tamperelaisten innovaatioalustojen sekä yritysten ja tutkimus- ja kehityslaitosten kokonaisuutta. 12

13 3.4. Avoin Tampere teemat Avoin Tampere- ohjelman puitteissa ollaan käynnistetty tai käynnistämässä useita teemoitettuja kehityskokonaisuuksia, joilla pyritään aktivoimaan ja vauhdittamaan eri ekosysteemien kehittymistä Tampereen seudulla. Merkittävimmät visuaalisuuden kanssa runsaasti synergiaa ja yhtymäkohtia omaavat kokonaisuudet ovat avoin data, älyliikenne sekä startup- yritysten uudet rahoitusratkaisut. Seuraavassa niistä tarkemmin. Avoin data Tiedon määrä kaikkialla lisääntyy räjähdysmäisesti ja sen hyödyntämiseen tarvitaan uusia avoimia ympäristöjä. Tahtotila yhä avoimempaan toimintaan ja yhteistyöhön on tunnistettu samalla kun sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmat kannustavat hallintoa läpinäkyvyyteen. Avoin data - hanke pyrkii rakentamaan selkeän välittäjäorganisaation avointa dataa tuottavien ja kuluttavien tahojen väliin. Avointa dataa tuottavia tahoja ovat esimerkiksi kaupunki ja muut julkiset tahot. Kuluttajia ovat eri toimialasektorit, terveydenhuolto, kolmas sektori, opetus, sekä yksityiset kansalaiset. Hankkeessa rakennettava välittäjäorganisaatio tai toimija tulee huolehtimaan erilaisista standardoinneista, tiedon muokkauksesta ja skaalauksesta. Tietovarantojen avaamisen myötä niille määritetään toimivat ja selkeät rajapinnat. Rajapintojen kautta voidaan hoitaa yhä monimuotoisempia tiedon käyttömuotoja. Visuaalisen tietotekniikan avulla voidaan tehdä näkyväksi avoimen ja big datan asioita, joita ei muuten nähtäisi ja ymmärrettäisi. ITS Factory ja älyliikenne Älyliikenne on toinen Avoin Tampere- hankkeen kehityskohde, jossa erilaiset yksityisen ja julkisen liikenteen ICT- ratkaisut voivat tuoda tulevaisuudessa lisää kasvua. ITS Factory on Tampereen kaupunkiseudun ja alan yritysten yhteistyössä perustama älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö. ITS Factory tehostaa merkittävästi älyliikenteen toimijoiden yhteistyötä ja luo suomalaiselle teollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia. Monet älyliikenteen sovelluksista perustuvat visualisointiin, joka voi liittyä kartta- ja sijaintitietokäyttöliittymiin, liikenteen sujuvuuteen tai auton toiminnasta kertoviin tietoihin. 13

14 Rahoitus ja Startup Tampere Erityisesti luovan alan yrityksille orgaaninen kasvu on usein vaikeaa, sillä yksittäisen yrityksen kasvun riskit ovat suuria suhdannevaihteluissa. Tämän vuoksi kasvua haettaessa verkostomalli on parempi lähtökohta, sillä se tuo mukanaan markkinoiden kysynnän ja suhdanteiden mukaista joustoa, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden merkittävään kasvuun koko verkoston tasolla. Kaupalliset rahoitusmallit ovat monipuolistuneet, ja esimerkiksi rahoitusta voidaan hakea joko yritykselle tai tuotteelle todellisen tarpeen mukaisesti. Samalla rahoitusmarkkinat ovat kansainvälistyneet, ja paikallisillakin toimijoilla on mahdollisuus hakea rahoitusta ympäri maailman. Avoin Tampere - ohjelma toi uuden rahoituskonseptin marraskuussa Konseptin mukaan pyritään järjestämään alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten rahoitusta. Startup Tampere - hankkeessa on rakennettu kokonaisuus, johon kuuluvat joukkorahoitusalustan käyttöönotto, bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostojen aktivointi, alueellisen rahaston perustaminen sekä yrittäjien ja enkelisijoittajien valmennus. Avoin Tampere innovaatioympäristö Kuva 2. esittää edellä mainittujen Avoin Tampere- teemojen sekä muun yrityskehitystoiminnan kokonaisuutta, jossa myös tämän selvityksen mukainen visualisointi- kokonaisuus on mukana. 14

15 Kuva 2. Avoimen Tampereen innovaatiotoimintaympäristö 15

16 4. Visuaalinen tietotekniikka 4.1. Mitä visuaalinen tietotekniikka on? Historiallisesti visuaalisen tietotekniikan lähtökohta on tietokoneavusteisessa suunnittelussa, CAD (engl Computer Aided Design). Alkuaikojen suunnitteluvaiheeseen painottumisen jälkeen visuaalisen tietotekniikan käyttö ja sovellukset ovat laajentuneet kattamaan koko tuotteen elinkaaren, mutta painottuvat selkeimmin tuotteen myynti-, markkinointi- ja käyttövaiheeseen. Media ja eri taidemuodot käyttävät esitysgrafiikkaa, ja siihen perustuvat myös sähköiset käyttöliittymät. Visuaalisen tietotekniikan keskeinen toiminto on nimensä mukaisesti visuaalisen informaation käsittely tietokoneella. Tähän sisältyy sekä kuvan tuottamiseen että kuvan käsittelyyn liittyviä menetelmiä. Näiden lisäksi kuvan tunnistamisen sekä erityisesti pelisovellusten myötä tärkeäksi on noussut vuorovaikutteinen tekniikka, jossa tavallisesti käyttäjä voi reaaliaikaisesti vaikuttaa kuvan syntymiseen ja/tai kuvan kautta vaikuttaa järjestelmän muuhun toimintoon. Visuaalisen tietotekniikan luonteeseen kuuluu toisaalta taiteellinen ja luova toiminta kuvien, animaatioiden ja visuaalisen ilmeen aikaansaamiseksi, sekä toisaalta teknologinen toiminta, joka käsittää teknisen ympäristön ja menetelmät visualisoinnin tekemiseksi. Visuaalinen tietotekniikka on hyvin poikkitieteellistä ja vaatii osaamista monelta eri alalta. Osaaminen kattaa luovan toiminnan tarinan kerronnasta ja ilmaisusta teoreettiseen mallinnukseen ja teknologiseen ohjelmistoympäristöön asti Visuaalisen tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla Visuaalisen tietotekniikan luonnetta voidaan kuvata taiteellis- teknologisella akselilla, jossa kuvataan toisaalta taiteellinen eli visuaalisen luovuuden toiminta, ja toisaalta teknologinen eli visuaalisen toteutuksen toiminta. Visuaalisen tietotekniikan liiketoiminnallista luonnetta voidaan kuvata akselilla, jonka toinen pää edustaa teollista, monistettavaa ja kaupallista toimintaa, ja toinen pää puolestaan tieteellistä, ei- kaupallista menetelmien kehittämistä ja opetus- tai taiteellista toimintaa. Kuva 3. havainnollistaa visuaalisen tietotekniikan taustalla olevia osaamisalueita kuvattuna em. akseleiden suhteen. 16

17 Kuva 3. Visuaalisen tietotekniikan osaamisalueita Visuaalista tietotekniikkaa käytetään eri tavoin hyvin monilla eri toimialoilla. Taulukko 1. kuvaa visuaalisen tietotekniikan keskeisiä käyttösovelluksia. Taulukko 1. Visuaalisen tietotekniikan sovelluksia eri toimialoilla Toimiala A/V- toimiala (lähinnä elokuvat, tv) Peliteollisuus Metalli- ja konepaja Tietoliikenne Graafinen teollisuus Lääketiede Arkkitehtuuri Mainonta Meteorologia Muu teollisuus Yliopistot, oppilaitokset Visuaalisen tietotekniikan rooli toiminnassa Jälkikäsittely, tehosteet, animaatiot Animaatiot, tehosteet Visualisointi, animaatiot, muotoilu Käyttöliittymät Tehosteet, animaatiot Havainnointi, visualisointi Suunnittelu, visualisointi Animaatiot, tehosteet Simulointi, visualisointi Design, visualisointi, simulointi Tutkimus, kehitys, opetus 17

18 4.3. Lähitulevaisuuden trendit Visuaalinen tietotekniikka jatkaa kasvuaan, sillä visualisoinnin ja liikkuvan kuvan merkitys lisääntyy jatkuvasti. Visualisointi automatisoituu, keinotodellisuus ja lisätty todellisuus, jossa yhdistyy virtuaalisen maailman elementit reaalimaailman esityksiin arkipäiväistyy, ja erityisesti mobiililaitteiden käyttöliittymät avaavat uusia mahdollisuuksia. Tässä visuaalisella tietotekniikalla tulee olemaan keskeinen rooli. Mallinnuksen avulla voidaan testata virtuaalisia tuotteita ja kuvata reaalimaailman toimintaa, esimerkiksi kaavoituksen vaikutuksia kaupunkien liikennevirtoihin. Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaatimustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumusten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset. 3D- teknologia ja sen hyödyntäminen lisääntyy ja arkipäiväistyy monilla sovellusalueilla. Tämän tekee mahdolliseksi uudet autostereoskooppiset näytöt, joita käyttäen kolmiulotteisuus saavutetaan ilman 3D- lasien käyttöä. 3D- käyttöliittymäsovellukset, erityisesti mobiililaitteissa, tulevat yleistymään. Eräs voimakkaasti kehittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja visuaalisen tietotekniikan avulla valmistetut virtuaaliset objektit. Lisätyn todellisuuden sovelluksia tullaan enenevässä määrin näkemään sekä hyöty- ja viihdepalveluissa että markkinoinnissa. Menetelmää on hyödynnetty jo nyt joissakin tuotantosovelluksissa kokoonpanolinjoilla. 3D- tulostaminen on uusi, tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva tapa valmistaa tuotteita. Siinä visuaalisen tietotekniikan avulla muutetaan koko tuotteen arvoketju eli suunnittelu, valmistus, logistiikka ja jakelu täysin digitaaliseksi. 3D- tulostaminen perustuu lisäävään valmistusmenetelmään (Additive Manufacturing eli AM). Se alkaa tuotteen digitaalisesta suunnittelusta ja mallinnuksesta, jossa ohjelmistojen avulla suunnittelija rakentaa tuotteesta 3D- mallin, ja jota 3D- tulostin käyttää itse valmistusprosessissa. Lisäävä valmistusprosessi viittaa tapaan, jolla tulostin rakentaa tuotteen kerroksittain tarvittavasta raaka- aineesta. Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja helpottaa visuaalisen tietotekniikan käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Elektroniikassa tapahtuva kehitys lisää laskentatehoa. Samalla tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hinnat suhteellisesti laskevat. Laskentatehon lisääntyminen lyhentää visuaalisen tietotekniikan keskeisten mallinnus- ja muiden toimenpiteiden suoritusaikaa. Kevyiden tuotantomenetelmien tarpeet kasvavat, kun samaa sisältöä tulee pystyä käyttämään useilla eri alustoilla ja eri yhteyksissä. Myös sisältöjen kulttuurisidonnaisuus vähenee globaalien viihdesisältöjen, käyttöliittymien ja sovellusten eli applikaatioiden myötä. Visuaalinen tietotekniikka on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta, ja sen avulla luotua sisältöä säilötään ja käytetään yhä useammin pilvipalveluissa. Uusien pilvitekniikoiden tulo tekee mahdolliseksi tuottaa visualisointeja muillakin kuin omilla laitteilla. 18

19 5. Yritysten tarpeet ja halukkuus yhteistyöhön 5.1. Yritysten keskeiset tarpeet Haastattelemalla yrityksiä kartoitettiin yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan liittyviä tarpeita koskien resurssien ja osaamisen riittävyyttä, liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. Nämä tarvealueet muodostavat toisistaan riippuvan kokonaisuuden kuvan 4. mukaisesti. Kuva 4. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta keskeiset tarvealueet Media ja luova ala Resurssit ja osaaminen Peliala lukeutuu Tampereen alueen potentiaalisimpiin toimialoihin. Peliyritysten yksi keskeisimmistä tarpeista on saada palvelukseensa ammattitaitoista työvoimaa. Visuaalisessa tietotekniikassa on useita eri osa- alueita, jotka vaativat omat osaajansa. Tämä korostuu, kun pelit monipuolistuvat. Tällöin yhtiöt tarvitsevat entistä laajemman osaamisprofiilin omaavia visuaalisen tietotekniikan ammattilaisia. 19

20 Yritykset käyttävät muun muassa TAMK:n opiskelijoita harjoittelijoina, mutta ongelmana on, että suurin osa heistä lähtee valmistuttuaan töihin pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Todellinen visuaalisen tietotekniikan ammattitaito opitaan vasta riittävän työkokemuksen myötä. Toisaalta todettiin, että Nokialta vapautunut huomattavasti eri alojen osaamista, kuten myös visuaalisen tietotekniikan osaamista. Aina ei osaamisesta ja resursseista ole pulaa, vaan haaste on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan. Peli- ja av- tuotannoissa käytetään paljon ulkomaisia alihankkijoita. Tämä ei ole kuitenkaan tamperelaisille yrityksille mieluista, vaan ne haluaisivat ihannetilanteessa olla tekemisissä fyysisesti lähellä olevien yhteistyötahojen kanssa. Visualisointipalveluissa hinta ei ole kriittinen tekijä vaan sen tuottama lisäarvo asiakkaille. Lisäksi visualisointipalvelujen tarjonnassa ei ole kyse pelkästään itse visualisoinnista vaan myös siihen liittyvästä palveluprosessista. Tampereen alueella on visuaalisen tietotekniikan teknistä osaamista, mutta haastatteluissa kävi selkeästi ilmi sisällöllisen osaamisen kehittämisen tarve. Markkinointiviestinnässä tarvitaan myös asennetasolla lisää uskallusta. Yritysten tarpeiden näkökulmasta koulutuksen suurin haaste on saada visuaalisen tietotekniikan koulutuksen sisältö vastaamaan markkinoiden tarpeita sekä sovittaa yhteen tekniset ja taiteelliset tarpeet. Osa tätä haastetta on visuaalisen tietotekniikan opettajien osaamistason pitäminen ajan tasalla. Liiketoiminnan kehittäminen Visualisointipalvelujen myyminen edellyttää myös ostajien osaamisen kehittämistä. Heillä on usein epärealistisia käsityksiä töiden laadun ja hinnan suhteista. Visuaaliseen tietotekniikkaan keskittyneiden yritysten kannalta keskeinen haaste on saada suuria yritysasiakkaita. Lisäksi niiden pitäisi erottautua Helsinki- keskeisestä tarjonnasta hyvällä hinta- laatu- suhteella. Liiketoimintatiedon visualisointi ja erityisesti ns. big data tarjoaisivat runsaasti potentiaalia liiketoiminnan kasvattamiseen. Kasvu edellyttää kuitenkin, että potentiaaliset suuret asiakkaat tulisi ensin saada kiinnostumaan ko. palveluista. Lisäksi heidät tulisi saada havaitsemaan, että visualisointi ei ole pelkkä käyttöliittymä, vaan sillä voidaan tehdään näkyviksi näkymättömiä asioita, joita voidaan puolestaan hyödyntää liiketoiminnassa eri tavoin. Pelien budjetit kasvavat koko ajan, sillä yksinkertaiset pelit eivät enää pärjää kv- markkinoilla, jolloin rahoitus voi muodostua ongelmaksi. Tällöin tarvitaan isompia tahoja rahoittamaan suurempia projekteja, ja uudenlaisille yhteistyömalleille tarvitaan joustavampia rahoitusmalleja. 20

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Mediapolis. Tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus. Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps.

Muokkaa perustyylejä naps. Mediapolis. Tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus. Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Muokkaa perustyylejä naps. Mediapolis Tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskus Tausta Tampereen kaupungin sitoutuminen Muokkaa perustyylejä naps. Luova Tampere -ohjelma käynnisti (2006-12) toimenpiteet

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli

Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli Älykäs kaupunki ja innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli 21.6.2016 Kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö Lempäälä Ylöjärvi Pirkkala Orivesi Vesilahti alustat 6Aika AOA Nokia Tampere Kangasala Kaupunkien

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA

SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot