Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana"

Transkriptio

1 Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana Esiselvitys Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen Digital Media Finland Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere - ohjelman ( ), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki.

2 Tiivistelmä Tämä selvitys tehtiin Avoin Tampere ohjelman toimeksiannosta. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on auttaa uusien kasvuyritysten syntyä, luoda kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistää perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta. Tämän selvityksen päätavoite on tukea Avoin Tampere- ohjelman liiketoiminnan kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä päämääriä. Haastattelemalla Tampereen talousalueen yrityksiä kartoitettiin yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan liittyviä tarpeita koskien resurssien ja osaamisen riittävyyttä, liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. Haastattelujen tulosten perusteella selvityksessä todetaan seuraavat johtopäätökset visuaalisen tietotekniikan osalta: 1. Visuaalisuus on nousemassa erittäin tärkeäksi yritysten kilpailutekijäksi 2. Visuaalisuus ja pelillisyys ovat potentiaalisia yhdistäviä tekijöitä perinteisesti erillisten toimialasektoreiden välillä 3. Yrityksillä on runsaasti tiedostettuja ja osin vielä tiedostamattomia tai jäsentymättömiä tarpeita visuaalisen tietotekniikan osalta 4. Pirkanmaan yrityspohja, elinkeinorakenne sekä tutkimus- ja opetustoiminta luovat vahvan pohjan visuaalisen tietotekniikan osaamisen kehittämiselle ja hyödyntämiselle Selvityksen mukaan visuaalisen tietotekniikan tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää Tampereen alueella toimenpiteitä ennen kaikkea kolmen asiakokonaisuuden osalta: resurssit ja osaaminen, liiketoiminnan kehittäminen sekä verkostot ja yhteistyö. Selvityksessä ehdotetaan, että visuaalisen tietotekniikan ympärille rakennetaan kokonaisvaltainen kehitysohjelma, joka tähtäisi Tampereen seudun yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan ja animaatioon liittyvän kilpailukyvyn kohottamiseen, yritysten liiketoimintaedellytyksien parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Taustaa Selvityksen tavoitteet Selvityksen toteutus Selvityksen rakenne ja rajaukset 6 3. Toimintaympäristön kuvaus Tampereen seutu Tampereen seudun kärkitoimialat Yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Tampereen talousalueella Avoin Tampere teemat Visuaalinen tietotekniikka Mitä visuaalinen tietotekniikka on? Visuaalisen tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla Lähitulevaisuuden trendit Yritysten tarpeet ja halukkuus yhteistyöhön Yritysten keskeiset tarpeet 19 Media ja luova ala 19 Metalli- ja konepajateollisuus Toimialojen välinen synergia ja yhteistyömahdollisuudet Johtopäätökset ja toimenpide- ehdotukset Johtopäätökset Toimenpide- ehdotukset 26 LIITTEET

4 1. Johdanto Suomessa on käynnissä merkittävä rakennemuutos, kun talouden painopiste siirtyy valmistavasta teollisuudesta kohti sisältöjä ja palveluita. Erityisen raju muutos on informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kohdalla, kun sen tarjoamat palvelut tulevat osaksi lähes kaikkea taloudellista toimintaa. Rakennemuutos on kohdannut Tampereenkin talousalueen. Erityisesti Nokian irtisanomisissa on vapautunut paljon osaamista, minkä voi nähdä mahdollisuutena uusien yrityksien perustamiseen. Rakennemuutoksen viimeisin merkki on Metson ilmoitus satojen työntekijöiden irtisanomisista marraskuussa Visuaalinen tietotekniikka on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta. Visuaalisen tietotekniikan keskeinen toiminto on nimensä mukaisesti kaikenlaisen datan, myös teksti- ja numeromuotoisen, visualisointi ja visuaalisen informaation käsittely tietokoneella. Visuaalista tietotekniikkaa käytetään eri tavoin hyvin monilla eri toimialoilla. Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja helpottaa visuaalisen tietotekniikan käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Datan visualisointi on tärkeää ja jopa keskeistä monella toimialalla. Esimerkiksi teollisuusprosesseja koskevan datan visualisointia käytetään enenevässä määrin päätöksenteon tukena ja yrityksen toiminnan kehittämisessä. Visuaalisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti kaikilla elämän osa- alueilla. Liiketoiminnassa tämä merkitsee uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia tuotekehityksessä, markkinoinnissa, jakelussa ja kuluttamisessa. Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaatimustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumusten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset. Tässä selvityksessä tarkastellaan visuaalisen tietotekniikan tilannetta Tampereen talousalueen yrityksissä. Selvityksessä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mikä rooli visuaalisella tietotekniikalla on yrityksissä, mitä siltä odotetaan, mikä on sen rooli liiketoiminnan kehittämisessä, mitkä ovat synergiat eri toimialojen välillä ja mitä asialle voitaisiin tehdä alueen yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä selvitys tehtiin Tampereen kaupungin Avoin Tampere ohjelman toimeksiannosta. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka kautta toteutetaan vuosina seuraavia toimenpiteitä: Avustetaan uusien kasvuyritysten syntyä. Luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa. Edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki. Ohjelman perustana ovat Tampereen alueella jo olemassa oleva laaja osaaminen, avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen, yhteistä menestystä luovat verkostot sekä tiivis yhteistyö yritysten kanssa. Avoin Tampere - ohjelma on jatkoa vuonna 2010 pienimuotoisesti käynnistetylle avoimiin innovaatio- ja liiketoimintaympäristöihin kohdentuneelle ohjelmalle. 4

5 Avoin Tampere- ohjelman tavoitteet ovat: Luoda uutta osaamisintensiivistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja erityisesti kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Tukea hallittua ICT- alan ja perinteisen teollisuuden rakennemuutosta sekä edistää erityisesti palveluliiketoimintaa. Houkutella pääomasijoituksia ja edistää uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Synnyttää avoimen innovaatiotoiminnan ympäristöjä ja hyödyntää tässä työssä jo olemassa olevia innovaatioalustoja. Edistää seudun vetovoimaisuutta ja tunnettuutta eli parantaa Tampereen seudun brändiä. Ohjelman pääkohderyhmiä ovat uudet yritykset ja kasvuyritykset. Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat perinteiset innovaatiotoimijat eli yliopistot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja rahoittajat sekä uudemmat innovaatiotoimijat eli asukkaat, yhteisöt ja opiskelijat. Ohjelman vipuvoimana toimivat jo olemassa olevat ja perustettavat innovaatiotehtaat. Ne ovat tiloja, toimintamalleja ja yhteisöjä, jotka mahdollistavat eri toimijoiden välisen nopean innovoinnin ja sitä kautta uuden liiketoiminnan synnyttämisen. Tämän selvityksen ovat laatineet Digital Media Finlandin konsultit Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen. Digital Media Finland on digitaalisen median liiketoimintaan erikoistunut konsultointiyhtiö, joka ratkaisee digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä liiketoiminnan haasteita ja erikoiskysymyksiä. Digital Media Finland tekee yrityksille ja julkisille organisaatioille strategioita, liiketoimintasuunnitelmia sekä markkina- ja asiantuntijaselvityksiä. Hankkeen ohjauksesta vastasi tilaajan, Avoin Tampere- ohjelman puolesta ohjelmapäällikkö Seppo Haataja. 5

6 2. Taustaa 2.1. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen päätavoite on tukea Avoin Tampere- ohjelman liiketoiminnan kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä päämääriä. Alatavoitteita ovat: Selvittää yritysten tilanne ja tarpeet visuaalisen tietotekniikan ja animaation osaamisen ja resurssien suhteen. Selvittää, ovatko yritykset halukkaita tekemään yhteistyötä visualisoinnin suhteen. Tunnistaa visuaaliseen tietotekniikkaan liittyvät synergiat Tampereen seudun yritysten ja eri toimialojen välillä. Määritellä visuaalisen tietotekniikan rooli Tampereen seudun yritysten kilpailukyvyn. kasvattamisessa ja uusien työpaikkojen lisäämisessä. Päätellä, mitkä toimet ovat tärkeitä yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja alueen vetovoiman kohottamiseksi Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin syys- marraskuussa Selvityksen tärkeimpänä lähdemateriaalina käytettiin Tampereen seudun yritysten, elinkeinoelämän eri järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa tehtyjä haastatteluja. Haastateltujen henkilöiden lista on esitetty liitteessä 1. Näiden lisäksi taustamateriaalina käytettiin Tampereen seudun elinkeinoelämää koskevia tilastoja ja muuta asiakokonaisuuteen liittyvää julkista aineistoa. Aineistosta tunnistettiin selvityksen tavoitteiden kannalta keskeisiä teemoja. Näitä olivat yritysten visualisointia koskevat tarpeet, yhteistyömahdollisuudet ja potentiaaliset synergiaedut. Lisäksi eriteltiin edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista hidastavia tai estäviä seikkoja sekä esitettiin niille ratkaisumalleja. Kirjallisen raportin sisältöä käsiteltiin em. ryhmien edustajien kanssa toteutetussa työpajassa Työpajaan osallistuneiden henkilöiden lista on esitetty liitteessä 2. Työpajan jälkeen kirjallista raporttia täydennettiin keskusteluissa esiin nousseiden seikkojen osalta Selvityksen rakenne ja rajaukset Selvityksen aluksi luvussa 3 on kuvattu pääpiirteittäin ja selvityksen kysymyksenasettelun kannalta relevantti Tampereen alueen liiketoimintaympäristö eli kärkitoimialat, innovaatioalustat, tutkimus- ja 6

7 koulutustoiminta, tukijärjestelmät sekä liittymäkohdat kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Luvussa 4 tarkastellaan visuaalista tietotekniikkaa, sen luonnetta, hyödyntämismahdollisuuksia eri toimialoilla sekä tulevaisuuden kehitystrendejä. Selvitys kattaa visuaalisen tietotekniikan kokonaisuudessaan teknisestä visualisoinnista aina elämykselliseen sisältötuotteeseen asti. Tämän jälkeen luvussa 5 on käsitelty yritysten keskeisiä tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia. Luvussa 6 on lopuksi esitetty tärkeimmät johtopäätökset ja toimenpide- ehdotukset. Selvityksen tilaajan kanssa sovittiin selvityksen keskittyvän koskemaan ensisijaisesti alueen ICT- ja mobiilialaa, media ja luovaa alaa sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Saatujen tulosten perusteella tehdään päätös selvitystyön ja toimenpiteiden laajentamisesta muilla aloille. 7

8 3. Toimintaympäristön kuvaus 3.1. Tampereen seutu Tampereen seutu on yksi Suomen nopean kasvun keskuksia, jossa asukkaita on yli Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jolla on vankka teollisuusperintö. Finlaysonin puuvillatehdas oli maan ensimmäinen suurteollisuusyritys ja sittemmin Tampereesta on synnytetty huipputeknologian, tutkimuksen ja koulutuksen sekä yritystoiminnan vetovoimainen keskus. Tampereen elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitu hyvin uudet innovatiiviset yritykset, erityisesti start- up- yrityskehitykseen panostetaan paljon. Tampere on tunnettu korkeatasoisesta opetus- ja tutkimustoiminnastaan. Visuaaliseen tietotekniikkaan ja animaatioon liittyvää opetus- ja tutkimustyötä tehdään Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksella ja opetuksella on keskeinen rooli luotaessa paikalliselle teollisuudelle toimintaympäristö ja puitteet, jossa uusia innovaatioita voidaan testata ja ottaa käyttöön Tampereen seudun kärkitoimialat Tampereen seudun teollisuudesta voidaan nostaa esille neljä merkittävintä eli kärkitoimialaa: ICT ja mobiili, media ja luova ala, metalli- ja konepaja- ala sekä terveys- ja hyvinvointiala. ICT ja mobiili Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on tullut tärkeäksi osaksi lähes kaikkea taloudellista toimintaa. Tulevaisuudessa sitä tullaan hyödyntämään entistä tehokkaammin sekä perinteisillä että uusilla toimialoilla. Mobiiliuden merkitys sisältöjen kulutuksessa ja palveluiden käytössä kasvaa kulutustottumusten muutosten ja teknologian kehittymisen myötä. ICT- ja mobiiliala kansainvälistyy ja kilpailu kiristyy. Tampereen vahvuudet ICT- ja mobiilialalla perustuvat yhteistyöhön, jossa oikeanlaiset toimijat yhdistävät voimavaransa uudella tavalla. Esimerkiksi uudenlaisia käyttöliittymäinnovaatioita voidaan kehittää ja tuotteistaa. Samaten voidaan tunnistaa perinteisen valmistavan teollisuuden piiristä uusia visualisoinnin tarpeita sekä niiden vaatimia palvelun tarjoajia ja heidän alihankkijoitaan. Verkostoitumalla toimijat voivat synnyttää yhteisvoimin innovaatioita sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin. 8

9 Media ja luova ala Luovaan alaan lasketaan kuuluvaksi ns. luovan teollisuuden ja kulttuurin alat. Näistä useimpiin liittyy oleellisella tavalla visuaalinen tietotekniikka. Keskeisiä osa- alueita ovat muun muassa seuraavat: animaatio arkkitehtuuri av- tuotanto, erityisesti elokuva ja tv design ja muotoilu kuvataide ja galleriat liikunta- ja elämyspalvelut mainonta ja markkinointiviestintä musiikki pelit tanssi ja teatteri viestintä Yllämainituista visualisoinnin osuus on erityisen suuri av- tuotannossa, muotoilussa ja peliteollisuudessa, mutta uudenlainen visualisoinnin käyttö kasvaa tulevaisuudessa esimerkiksi teatterialalla ja elämysmatkailussa. ICT:n ja media- alan yhteisen kehittämisen tarve on voimistunut erityisesti median rakennemurroksen takia ja kasvua haetaan uusista tavoista, joilla mediasisältöjä ja tietotekniikkaa yhdistetään. Media- alan asema on viime vuosina kohentunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, kun ala on saanut yleistä näkyvyyttä ja kansainvälisiä menestyksiä. Tamperelaisia esimerkkejä ovat Iron Sky- elokuva ja monet menestyneet pelituotteet. Media- alalla on halu ja tarve kehittyä tulevaisuudessakin ja esimerkiksi saada kansainvälisiä elokuvatuotantoja Suomeen. Luovien alojen yrityksille on tyypillistä se, että markkinat ovat polarisoituneet eli niiden joukossa on toisaalta paljon mikroyrityksiä ja toisaalta muutamia suuria yrityksiä. Keskisuuret yritykset puuttuvat markkinoilta, ja pienissä yrityksissä työskenteleville ihmisille sisältö on usein kaupallista menestystä olennaisempaa. Motivaatio yritystoimintaan vaihtelee suuresti, ja rahoittajat kaihtavat riskinottoa taantuman aikana. Luovalla alalla on usein kapea näkökulma tekemiseen, eikä oman toimialan ylittäviä kasvun mahdollisuuksia aina tunnisteta. Esimerkiksi pelintekijät keskittyvät menestyvien kuluttajatuotteiden luomiseen, eikä heillä ole juurikaan tarvetta laajentaa osaamistaan esimerkiksi teollisuuden käyttöliittymien tekemiseen tai verkkopalvelujen pelillisyyden kehittämiseen. Suurin syy lokeroitumiseen on se, että visuaalisen tietotekniikan ja animoinnin osaaminen on keskittynyt hyvin suppealle sektorille, eikä alalla ole nähty tarpeelliseksi laajentaa osaamista oman toimintasektorin ulkopuolelle. Erikoistuminen näkyy mm. siten, että pelikehityskin on erikoistunut toisaalta pc- ja konsolipeleihin, ja toisaalta mobiilipeleihin. 9

10 Metalli- ja konepaja- ala Tampereen alueella on noin 15 metalli- ja konepaja- alan yritystä, joilla on merkittävää vientitoimintaa. Lisäksi alueella toimii satoja pienempiä konepajoja. Konepajateollisuus hyödyntää toiminnassaan yhä enemmän ICT:tä, erityisesti erilaiset visualisoinnin käyttökohteet yleistyvät nopeasti ja visualisointia käytetään moneen eri tarkoitukseen. Nämä kattavat tietokoneavusteisesta suunnittelusta (CAD) ja tuotannosta lähtien loppukäyttäjille tarkoitettuihin monimuotoisiin käyttöliittymiin. Metalli- ja konepaja- alalla visualisointi liittyy keskeisesti markkinointiviestintään, liiketoimintojen ja prosessitietojen visualisointiin sekä 3D- mallinnuksen hyväksikäyttöön, kuten suunnitelmien havainnollistamiseen. Simulointi on tärkeässä roolissa paitsi käyttöliittymien suunnittelussa niin myös koneiden ja järjestelmien suunnittelussa. Simuloinnissa 3D- mallien avulla jäljitellään fyysistä todellisuutta. 3D- mallien visualisoinnilla on keskeinen rooli simuloinnissa. Tähän tulevaisuudessa yhä kiinteämmin liittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja visuaalisen tietotekniikan avulla valmistetut virtuaaliset objektit. Se toimii interaktiivisesti ja reaaliaikaisesti. Käyttäjän näkymään todellisuudesta yhdistetään digitaalista aineistoa oikeaan paikkaan kohdennettuna. Palveluliiketoiminnan lisääntyminen sekä laitteiden ja järjestelmien kehittäminen koko niiden elinkaaren ajan on lisännyt huomattavasti ICT:n käyttötarpeita ja mahdollisuuksia metalli- ja konepajateollisuudessa. Datan määrän kasvaminen on tuonut esiin tarpeen niiden havainnollistamiseksi esimerkiksi visualisoinnin keinoin. Terveys- ja hyvinvointiala Tampereella on neljä osaamiskeskittymää, joista Finn- Medin kampus on bioalan, terveysteknologian ja lääketieteen osaamiskeskittymä. Kampuksen taustalla on FinnMedi Oy, joka on life science - toimialaan keskittynyt yritys. Sen tärkeimpiä palveluita ovat kliiniset lääketutkimukset ja liiketoiminnan kehittämispalvelut. Tampereella toimii lisäksi BioMediTech eli Institute of Biosciences and Medical Technology, joka on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen bioteknologian tutkimusyksikkö ja biolääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä innovaatioalusta. FinnMedin rooli visuaalisen tietotekniikan ja animaation hyödyntäjänä on merkittävä. Tässä selvityksessä terveys- ja hyvinvointisektori on pääsääntöisesti rajattu pois. Koska terveys- ja hyvinvointialan asema on kuitenkin keskeinen visuaalisen tietotekniikan hyödyntäjänä, sen rooli tulisi selvittää tarkemmin mahdollisessa jatkohankkeessa. 10

11 3.3. Yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Tampereen talousalueella luvun alussa Tampereella käynnistettiin etampere- ohjelma, jonka tavoitteena oli nostaa Tampere tietoyhteiskuntakehityksen kärkikaupungiksi. Ohjelman avulla vahvistettiin osaamisperustaa, synnytettiin uutta liiketoimintaa ja luotiin kaupunkilaisille uusia palveluita. etampereen jälkeen käynnistettiin Luova Tampere - ohjelma vuonna Toiminnan painopisteeksi määriteltiin luovien alojen yritysneuvonta, koulutus ja toimialakohtaiset hankkeet. Vuonna 2012 aloitettiin Avoin Tampere - ohjelma, jonka avulla pyritään hyötymään rakennemuutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista. Ohjelma perustuu Tampereen osaamisvoimavaroihin, joita ovat älyliikenne, älykkäät koneet, hyvinvointi, media ja mobiililiiketoiminta. Avoin Tampere - ohjelmaa toteutetaan mm. innovaatioalustoilla, joita on jo olemassa tai rakenteilla: Uusi Tehdas: nopea innovointi ja alkavien yritysten kehittäminen Konela: tutkimustiedon kaupallinen hyödyntäminen yli tiede- ja teknologiarajojen Mediapolis: miniklusterien kehittyminen Finnmedi: terveyden ja hyvinvoinnin osaamisklusterin kehittäminen Näitä innovaatioalustoja kuvataan seuraavassa tarkemmin, poislukien Finnmedi, joka jätettiin hankkeen rajauksessa tämän työn ulkopuolelle. Uusi Tehdas Uusi Tehdas on innovaatiokeskus, joka tuo yhteen uuden tuotekehityksen ja liiketoiminnan. Tehtaan toiminta jakaantuu opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä edistävään Demolaan, uusien yritysten perustamiseen tähtäävään Protomoon ja Suuntaamoon, joissa käyttötestataan demoja ja protoja. Accelerator- toiminto puolestaan tarjoaa liiketoiminnan valmennusta aloittaville kasvuyrityksille. Uusi Tehdas suunnittelee Demolan ja Protomon laajentamista Tohloppiin perustettavaan Mediapolikseen vuonna Uudella Tehtaalla on keskeinen rooli Avoimen Tampereen visuaalinen tietotekniikka ja animaatio- selvityksessä. Uuden Tehtaan tuotekehitykseen ja liiketoiminnan edistämiseen liittyvät toimet palvelevat myös selvityksessä esitettävien kehitysehdotusten toteutumista. 11

12 Mediapolis Vuonna 2014 Tohlopissa käynnistyy Mediapoliksen toiminta. Sille ollaan laatimassa visio ja toimintamalli, jonka tuloksena toiminnalle tulee selkeä muoto ja tunnistettava vastuutaho toiminnan organisoitumisessa. Mediapoliksen onnistumisen edellytys on vahva yhteistyö, ja oikeanlaisen tekemisen tavan ja yhteishengen synnyttäminen alusta alkaen. Toiminnan tulee suuntautua suoraan kansainvälisille markkinoille ja sen on oltava kasvuhakuista ja erikokoisille markkinoille skaalautuvaa. Visuaalisointiin liittyvät toiminnot tulevat olemaan Mediapoliksen toiminnan keskiössä. Konela, Älykkäät koneet Konela on koneenrakennuksen avoin innovaatiokeskus, joka palvelee yrityksiä verkottamalla ne alan huippututkijoiden kanssa. Toiminnan painopiste on tutkimustiedon kaupallisessa hyödyntämisessä yli tiede- ja teknologiarajojen. Konelan osaamisessa on runsaasti yhtymäkohtia visuaalisuuden hyödyntämiseen ja sen tuleekin olla osa visualisointiklusteria. Kuva 1. Tampereen seudun yrityskehitysympäristö Kuva 1. esittää tamperelaisten innovaatioalustojen sekä yritysten ja tutkimus- ja kehityslaitosten kokonaisuutta. 12

13 3.4. Avoin Tampere teemat Avoin Tampere- ohjelman puitteissa ollaan käynnistetty tai käynnistämässä useita teemoitettuja kehityskokonaisuuksia, joilla pyritään aktivoimaan ja vauhdittamaan eri ekosysteemien kehittymistä Tampereen seudulla. Merkittävimmät visuaalisuuden kanssa runsaasti synergiaa ja yhtymäkohtia omaavat kokonaisuudet ovat avoin data, älyliikenne sekä startup- yritysten uudet rahoitusratkaisut. Seuraavassa niistä tarkemmin. Avoin data Tiedon määrä kaikkialla lisääntyy räjähdysmäisesti ja sen hyödyntämiseen tarvitaan uusia avoimia ympäristöjä. Tahtotila yhä avoimempaan toimintaan ja yhteistyöhön on tunnistettu samalla kun sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmat kannustavat hallintoa läpinäkyvyyteen. Avoin data - hanke pyrkii rakentamaan selkeän välittäjäorganisaation avointa dataa tuottavien ja kuluttavien tahojen väliin. Avointa dataa tuottavia tahoja ovat esimerkiksi kaupunki ja muut julkiset tahot. Kuluttajia ovat eri toimialasektorit, terveydenhuolto, kolmas sektori, opetus, sekä yksityiset kansalaiset. Hankkeessa rakennettava välittäjäorganisaatio tai toimija tulee huolehtimaan erilaisista standardoinneista, tiedon muokkauksesta ja skaalauksesta. Tietovarantojen avaamisen myötä niille määritetään toimivat ja selkeät rajapinnat. Rajapintojen kautta voidaan hoitaa yhä monimuotoisempia tiedon käyttömuotoja. Visuaalisen tietotekniikan avulla voidaan tehdä näkyväksi avoimen ja big datan asioita, joita ei muuten nähtäisi ja ymmärrettäisi. ITS Factory ja älyliikenne Älyliikenne on toinen Avoin Tampere- hankkeen kehityskohde, jossa erilaiset yksityisen ja julkisen liikenteen ICT- ratkaisut voivat tuoda tulevaisuudessa lisää kasvua. ITS Factory on Tampereen kaupunkiseudun ja alan yritysten yhteistyössä perustama älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö. ITS Factory tehostaa merkittävästi älyliikenteen toimijoiden yhteistyötä ja luo suomalaiselle teollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia. Monet älyliikenteen sovelluksista perustuvat visualisointiin, joka voi liittyä kartta- ja sijaintitietokäyttöliittymiin, liikenteen sujuvuuteen tai auton toiminnasta kertoviin tietoihin. 13

14 Rahoitus ja Startup Tampere Erityisesti luovan alan yrityksille orgaaninen kasvu on usein vaikeaa, sillä yksittäisen yrityksen kasvun riskit ovat suuria suhdannevaihteluissa. Tämän vuoksi kasvua haettaessa verkostomalli on parempi lähtökohta, sillä se tuo mukanaan markkinoiden kysynnän ja suhdanteiden mukaista joustoa, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden merkittävään kasvuun koko verkoston tasolla. Kaupalliset rahoitusmallit ovat monipuolistuneet, ja esimerkiksi rahoitusta voidaan hakea joko yritykselle tai tuotteelle todellisen tarpeen mukaisesti. Samalla rahoitusmarkkinat ovat kansainvälistyneet, ja paikallisillakin toimijoilla on mahdollisuus hakea rahoitusta ympäri maailman. Avoin Tampere - ohjelma toi uuden rahoituskonseptin marraskuussa Konseptin mukaan pyritään järjestämään alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten rahoitusta. Startup Tampere - hankkeessa on rakennettu kokonaisuus, johon kuuluvat joukkorahoitusalustan käyttöönotto, bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostojen aktivointi, alueellisen rahaston perustaminen sekä yrittäjien ja enkelisijoittajien valmennus. Avoin Tampere innovaatioympäristö Kuva 2. esittää edellä mainittujen Avoin Tampere- teemojen sekä muun yrityskehitystoiminnan kokonaisuutta, jossa myös tämän selvityksen mukainen visualisointi- kokonaisuus on mukana. 14

15 Kuva 2. Avoimen Tampereen innovaatiotoimintaympäristö 15

16 4. Visuaalinen tietotekniikka 4.1. Mitä visuaalinen tietotekniikka on? Historiallisesti visuaalisen tietotekniikan lähtökohta on tietokoneavusteisessa suunnittelussa, CAD (engl Computer Aided Design). Alkuaikojen suunnitteluvaiheeseen painottumisen jälkeen visuaalisen tietotekniikan käyttö ja sovellukset ovat laajentuneet kattamaan koko tuotteen elinkaaren, mutta painottuvat selkeimmin tuotteen myynti-, markkinointi- ja käyttövaiheeseen. Media ja eri taidemuodot käyttävät esitysgrafiikkaa, ja siihen perustuvat myös sähköiset käyttöliittymät. Visuaalisen tietotekniikan keskeinen toiminto on nimensä mukaisesti visuaalisen informaation käsittely tietokoneella. Tähän sisältyy sekä kuvan tuottamiseen että kuvan käsittelyyn liittyviä menetelmiä. Näiden lisäksi kuvan tunnistamisen sekä erityisesti pelisovellusten myötä tärkeäksi on noussut vuorovaikutteinen tekniikka, jossa tavallisesti käyttäjä voi reaaliaikaisesti vaikuttaa kuvan syntymiseen ja/tai kuvan kautta vaikuttaa järjestelmän muuhun toimintoon. Visuaalisen tietotekniikan luonteeseen kuuluu toisaalta taiteellinen ja luova toiminta kuvien, animaatioiden ja visuaalisen ilmeen aikaansaamiseksi, sekä toisaalta teknologinen toiminta, joka käsittää teknisen ympäristön ja menetelmät visualisoinnin tekemiseksi. Visuaalinen tietotekniikka on hyvin poikkitieteellistä ja vaatii osaamista monelta eri alalta. Osaaminen kattaa luovan toiminnan tarinan kerronnasta ja ilmaisusta teoreettiseen mallinnukseen ja teknologiseen ohjelmistoympäristöön asti Visuaalisen tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla Visuaalisen tietotekniikan luonnetta voidaan kuvata taiteellis- teknologisella akselilla, jossa kuvataan toisaalta taiteellinen eli visuaalisen luovuuden toiminta, ja toisaalta teknologinen eli visuaalisen toteutuksen toiminta. Visuaalisen tietotekniikan liiketoiminnallista luonnetta voidaan kuvata akselilla, jonka toinen pää edustaa teollista, monistettavaa ja kaupallista toimintaa, ja toinen pää puolestaan tieteellistä, ei- kaupallista menetelmien kehittämistä ja opetus- tai taiteellista toimintaa. Kuva 3. havainnollistaa visuaalisen tietotekniikan taustalla olevia osaamisalueita kuvattuna em. akseleiden suhteen. 16

17 Kuva 3. Visuaalisen tietotekniikan osaamisalueita Visuaalista tietotekniikkaa käytetään eri tavoin hyvin monilla eri toimialoilla. Taulukko 1. kuvaa visuaalisen tietotekniikan keskeisiä käyttösovelluksia. Taulukko 1. Visuaalisen tietotekniikan sovelluksia eri toimialoilla Toimiala A/V- toimiala (lähinnä elokuvat, tv) Peliteollisuus Metalli- ja konepaja Tietoliikenne Graafinen teollisuus Lääketiede Arkkitehtuuri Mainonta Meteorologia Muu teollisuus Yliopistot, oppilaitokset Visuaalisen tietotekniikan rooli toiminnassa Jälkikäsittely, tehosteet, animaatiot Animaatiot, tehosteet Visualisointi, animaatiot, muotoilu Käyttöliittymät Tehosteet, animaatiot Havainnointi, visualisointi Suunnittelu, visualisointi Animaatiot, tehosteet Simulointi, visualisointi Design, visualisointi, simulointi Tutkimus, kehitys, opetus 17

18 4.3. Lähitulevaisuuden trendit Visuaalinen tietotekniikka jatkaa kasvuaan, sillä visualisoinnin ja liikkuvan kuvan merkitys lisääntyy jatkuvasti. Visualisointi automatisoituu, keinotodellisuus ja lisätty todellisuus, jossa yhdistyy virtuaalisen maailman elementit reaalimaailman esityksiin arkipäiväistyy, ja erityisesti mobiililaitteiden käyttöliittymät avaavat uusia mahdollisuuksia. Tässä visuaalisella tietotekniikalla tulee olemaan keskeinen rooli. Mallinnuksen avulla voidaan testata virtuaalisia tuotteita ja kuvata reaalimaailman toimintaa, esimerkiksi kaavoituksen vaikutuksia kaupunkien liikennevirtoihin. Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaatimustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumusten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset. 3D- teknologia ja sen hyödyntäminen lisääntyy ja arkipäiväistyy monilla sovellusalueilla. Tämän tekee mahdolliseksi uudet autostereoskooppiset näytöt, joita käyttäen kolmiulotteisuus saavutetaan ilman 3D- lasien käyttöä. 3D- käyttöliittymäsovellukset, erityisesti mobiililaitteissa, tulevat yleistymään. Eräs voimakkaasti kehittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja visuaalisen tietotekniikan avulla valmistetut virtuaaliset objektit. Lisätyn todellisuuden sovelluksia tullaan enenevässä määrin näkemään sekä hyöty- ja viihdepalveluissa että markkinoinnissa. Menetelmää on hyödynnetty jo nyt joissakin tuotantosovelluksissa kokoonpanolinjoilla. 3D- tulostaminen on uusi, tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva tapa valmistaa tuotteita. Siinä visuaalisen tietotekniikan avulla muutetaan koko tuotteen arvoketju eli suunnittelu, valmistus, logistiikka ja jakelu täysin digitaaliseksi. 3D- tulostaminen perustuu lisäävään valmistusmenetelmään (Additive Manufacturing eli AM). Se alkaa tuotteen digitaalisesta suunnittelusta ja mallinnuksesta, jossa ohjelmistojen avulla suunnittelija rakentaa tuotteesta 3D- mallin, ja jota 3D- tulostin käyttää itse valmistusprosessissa. Lisäävä valmistusprosessi viittaa tapaan, jolla tulostin rakentaa tuotteen kerroksittain tarvittavasta raaka- aineesta. Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja helpottaa visuaalisen tietotekniikan käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Elektroniikassa tapahtuva kehitys lisää laskentatehoa. Samalla tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hinnat suhteellisesti laskevat. Laskentatehon lisääntyminen lyhentää visuaalisen tietotekniikan keskeisten mallinnus- ja muiden toimenpiteiden suoritusaikaa. Kevyiden tuotantomenetelmien tarpeet kasvavat, kun samaa sisältöä tulee pystyä käyttämään useilla eri alustoilla ja eri yhteyksissä. Myös sisältöjen kulttuurisidonnaisuus vähenee globaalien viihdesisältöjen, käyttöliittymien ja sovellusten eli applikaatioiden myötä. Visuaalinen tietotekniikka on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta, ja sen avulla luotua sisältöä säilötään ja käytetään yhä useammin pilvipalveluissa. Uusien pilvitekniikoiden tulo tekee mahdolliseksi tuottaa visualisointeja muillakin kuin omilla laitteilla. 18

19 5. Yritysten tarpeet ja halukkuus yhteistyöhön 5.1. Yritysten keskeiset tarpeet Haastattelemalla yrityksiä kartoitettiin yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan liittyviä tarpeita koskien resurssien ja osaamisen riittävyyttä, liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. Nämä tarvealueet muodostavat toisistaan riippuvan kokonaisuuden kuvan 4. mukaisesti. Kuva 4. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta keskeiset tarvealueet Media ja luova ala Resurssit ja osaaminen Peliala lukeutuu Tampereen alueen potentiaalisimpiin toimialoihin. Peliyritysten yksi keskeisimmistä tarpeista on saada palvelukseensa ammattitaitoista työvoimaa. Visuaalisessa tietotekniikassa on useita eri osa- alueita, jotka vaativat omat osaajansa. Tämä korostuu, kun pelit monipuolistuvat. Tällöin yhtiöt tarvitsevat entistä laajemman osaamisprofiilin omaavia visuaalisen tietotekniikan ammattilaisia. 19

20 Yritykset käyttävät muun muassa TAMK:n opiskelijoita harjoittelijoina, mutta ongelmana on, että suurin osa heistä lähtee valmistuttuaan töihin pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Todellinen visuaalisen tietotekniikan ammattitaito opitaan vasta riittävän työkokemuksen myötä. Toisaalta todettiin, että Nokialta vapautunut huomattavasti eri alojen osaamista, kuten myös visuaalisen tietotekniikan osaamista. Aina ei osaamisesta ja resursseista ole pulaa, vaan haaste on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan. Peli- ja av- tuotannoissa käytetään paljon ulkomaisia alihankkijoita. Tämä ei ole kuitenkaan tamperelaisille yrityksille mieluista, vaan ne haluaisivat ihannetilanteessa olla tekemisissä fyysisesti lähellä olevien yhteistyötahojen kanssa. Visualisointipalveluissa hinta ei ole kriittinen tekijä vaan sen tuottama lisäarvo asiakkaille. Lisäksi visualisointipalvelujen tarjonnassa ei ole kyse pelkästään itse visualisoinnista vaan myös siihen liittyvästä palveluprosessista. Tampereen alueella on visuaalisen tietotekniikan teknistä osaamista, mutta haastatteluissa kävi selkeästi ilmi sisällöllisen osaamisen kehittämisen tarve. Markkinointiviestinnässä tarvitaan myös asennetasolla lisää uskallusta. Yritysten tarpeiden näkökulmasta koulutuksen suurin haaste on saada visuaalisen tietotekniikan koulutuksen sisältö vastaamaan markkinoiden tarpeita sekä sovittaa yhteen tekniset ja taiteelliset tarpeet. Osa tätä haastetta on visuaalisen tietotekniikan opettajien osaamistason pitäminen ajan tasalla. Liiketoiminnan kehittäminen Visualisointipalvelujen myyminen edellyttää myös ostajien osaamisen kehittämistä. Heillä on usein epärealistisia käsityksiä töiden laadun ja hinnan suhteista. Visuaaliseen tietotekniikkaan keskittyneiden yritysten kannalta keskeinen haaste on saada suuria yritysasiakkaita. Lisäksi niiden pitäisi erottautua Helsinki- keskeisestä tarjonnasta hyvällä hinta- laatu- suhteella. Liiketoimintatiedon visualisointi ja erityisesti ns. big data tarjoaisivat runsaasti potentiaalia liiketoiminnan kasvattamiseen. Kasvu edellyttää kuitenkin, että potentiaaliset suuret asiakkaat tulisi ensin saada kiinnostumaan ko. palveluista. Lisäksi heidät tulisi saada havaitsemaan, että visualisointi ei ole pelkkä käyttöliittymä, vaan sillä voidaan tehdään näkyviksi näkymättömiä asioita, joita voidaan puolestaan hyödyntää liiketoiminnassa eri tavoin. Pelien budjetit kasvavat koko ajan, sillä yksinkertaiset pelit eivät enää pärjää kv- markkinoilla, jolloin rahoitus voi muodostua ongelmaksi. Tällöin tarvitaan isompia tahoja rahoittamaan suurempia projekteja, ja uudenlaisille yhteistyömalleille tarvitaan joustavampia rahoitusmalleja. 20

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT

HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 9.6. infotilaisuus, Tampere Jukka Järvinen ja Matti Saastamoinen Painopistealueet haku koskee: Avoimet innovaatioalustat: yhteisiä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi 7.12.2010 Kasva - Kansainvälisty - Kehitä tuottavuutta! Rakennetun ympäristön kehittäminen Virtuaalisuus mahdollistajana Tekes Tila ohjelma 2008-2012 Tila ohjelman päällikkö Sampsa Nissinen sampsa.nissinen@tekes.fi

Lisätiedot

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä

YLE TOHLOPPI NYT. n. 400 henkilöä YLE TOHLOPPI NYT n. 400 henkilöä YLE Tohloppi 2013 Koko Suomen näkökulmasta: Lapsille Pikku kakkonen Galaxi Draamaa Uusi päivä Taivaantulet Pirunpelto Ajankohtaista Ajankohtainen kakkonen YLE Tohloppi

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Data uuden mahdollistajana. Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki

Data uuden mahdollistajana. Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Data uuden mahdollistajana Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Data Data on digitaalista raaka- aine0a: 2lastoja, julkaisuja, videotallenteita, kuvia, kar0oja, 3D- malleja. Avoin data: Julkista

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen Mika Ijas Kimmo Rouhiainen Professori Bengt Holmström luettelee kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Mediakaupunkia rakentamassa - kokemuksia työelämäyhteistyöstä TAMK - Yle. Masters Conference 6.11.2015 Minna Tiihonen Yle Mediapolis

Mediakaupunkia rakentamassa - kokemuksia työelämäyhteistyöstä TAMK - Yle. Masters Conference 6.11.2015 Minna Tiihonen Yle Mediapolis Mediakaupunkia rakentamassa - kokemuksia työelämäyhteistyöstä TAMK - Yle Masters Conference 6.11.2015 Minna Tiihonen Yle Mediapolis Mediapolis visio Paikka, jossa sisältö-, business- ja teknologiaosaajat

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Yrityspalveluiden esittely

Yrityspalveluiden esittely Yrityspalveluiden esittely Hannu Hiltunen BUSINESSOULU 2012, WWW.BUSINESSOULU.COM BO:n yrityspalvelut Yritysten liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja alueelle

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK) Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot