Demla ry:n Istanbulin seminaarimatkan matkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Demla ry:n Istanbulin seminaarimatkan 9.-16.1.2008 matkaraportti"

Transkriptio

1 Page 1 of 19 Ajankohtaista Historia Yhteystiedot Liity jäseneksi Kesäseminaari Oikeusmurhaprojekti Naisten Linja Turkki-projekti Ei iskua Irakiin O I K E U S-lehti Kansisivulle Demla ry:n Istanbulin seminaarimatkan matkaraportti laatinut: Ville Punto, Turkki-vastaava, Demla ry Delegaatio ja sen ohjelma Demla ry sai keväällä 2007 Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksiköltä avustuksen projektiin turkkilaisen, asianajajien perustaman TOHAV-ihmisoikeussäätiön kanssa. Osana projektia Demla lähetti 10 hengen lakimiesdelegaation Turkkiin Istanbuliin osallistumaan TOHAVin järjestämään, YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjaa koskevaan seminaariin, joka pidettiin Seminaariin osallistumisen lisäksi matkan aikana tehtiin myös vierailuja kansalaisjärjestöihin sekä tavattiin paikallisia lakimiehiä seuraavasti: Toplum ve Hukuk Arastirmalari Vakfi (TOHAV), Asianajaja Selim Okcuoglun toimisto, Perheväkivaltaa kokeneiden naisten tukikeskus Sahmaran, Amnesty International, Turkin osasto, ja Istanbulin 4. alioikeus (4. Asliye Ceza Mahkemesi), alioikeustuomari Yavuz Öztürk, Matkalle osallistuivat seuraavat demlalaiset: Demla ryn puheenjohtaja, Pakolaisneuvonta ry:n lakimies, Elina Castren Demla ry:n Turkki-vastaava, lakimies Ville Punto, Demla ry:n sihteeri, Kati Nieminen, Pakolaisneuvonta ry:n lakimiehet Jouko Lehti, Husein Muhammed (toimi myös tulkkina), Hanna Laari Suomessa asuva venäläinen lakimies, Olga Tchijik-Kinnunen, Ulkomaalaisviraston Oikeus- ja maatietopalvelun johtaja Jaana Vuorio, Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen ja Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvos, Tapio Vanamo. Delegaatio saapui illalla kuuden aikoihin Istanbuliin Turkish airlinesin suoralla lennolla Helsingistä. Ensimmäisen illan ohjelmaan kuului lähinnä hotelli Richmondiin majoittautuminen ja yhteinen illallinen. Seminaarimatkan valokuvat löytyvät omalta sivultaan.

2 Page 2 of TOHAV-säätiön toimisto Matkan ensimmäinen tapaaminen oli TOHAV-säätiön edustajien tapaaminen säätiön toimistolla. Paikalla olivat TOHAVista asianajaja Yasar Aydin ja projektikoordinaattori Hatice Ödemis. Demla ry:n puolelta koko delegaatio. TOHAVin edustajat aloittivat tapaamisen esittelemällä lyhyesti TOHAVin historiaa ja toimintaa sekä projektin toteuttamista. TOHAV on 46 asianajajan vuonna 1994 perustama ihmisoikeusjärjestö. Järjestön asianajajajat antavat oikeudellista apua ja neuvontaa ihmisoikeusloukkausten, kuten kidutuksen, uhreiksi joutuneille sekä Turkin maan sisäisille pakolaisille (Internally displaced persons - IDP). TOHAVin rahoitus tulee EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden (mm. YK rahoittaa kidutettujen kuntoutusta) kautta erilaisille projekteille. TOHAVilla on tällä hetkellä meneillään vähemmistöoikeudet-projekti, jossa sen yhteistyökumppanina on Minority rights group Isosta Britanniasta. Toinen projekti on kidutuksen estäminen, jonka rahoitus tulee pääasiassa EU:n komissiolta ja Komission edellyttämän omarahoitusosuuden osalta Suomen Ulkoasiainministeriöltä. Projektien jälkeen TOHAV pyrkii aina julkaisemaan sen kokemuksista raportin. TOHAVin EU-Instituutti-projektin puitteissa järjestö seuraa Turkin lainsäädäntömuutoksia ja analysoi niiden käytännön toteutumista etenkin EU-standardien toteutumisen kannalta. Lisäksi TOHAV julkaisee kolmen kuukauden välein ilmestyvää aikakausijulkaisua Oikeus ja yhteiskunta (Law and Society). Oikeudellisen avun antamisessa TOHAVilla on kaksi menetelmää, toinen tavanomaisen oikeudellisen neuvonnan antaminen kidutuksen uhrille ja toinen niin sanottu strategic litigation menetelmä, jolla tarkoitetaan, että asianajajat valitsevat hoidettavaksi pitkäjänteisemmin tietyt kidutustapaukset, joiden ajamisella pyritään vaikuttamaan ja luomaan Turkkiin ihmisoikeusmyönteistä oikeuskäytäntöä. Jutut valitaan uusien oikeudellisten taktiikoiden ( new legal tactics ) luomiseksi. Valittavaksi tulevat käytännössä ne jutut, joissa on vahvaa näyttöä esimerkiksi kidutuksesta eli strategiseksi jutuksi tapausta valittaessa kyse on usein nimenomaan jonkinlaisesta näytön riittävyyden arvioimisesta, koska näyttöongelmat ovat yksi keskeinen kidutuksen rankaisemattomuutta tukeva ongelma. Uusien oikeudellisten taktiikoiden luomisessa käytetään kolmea erilaista oikeusprosessia: rikosprosessia, (virkamiesten) kurinpitomenettelyä eli hallinnon sisäistä valvontamenettelyä ja korvauskanteita. TOHAVin tavoitteena on kidutuksen estämiseen pyrkivän projektin aikana löytää yhteensä 15 strategisesti merkittävää juttua hoidettavaksi. Tällä hetkellä strategiseksi jutuksi on valikoitu 10 kidutustapausta. Mikäli Turkin kansallinen oikeusprosessi ei johda toivottuun lopputulokseen, TOHAVin asianajajat tekevät myös ihmisoikeusvalituksia Turkin valtiota vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. TOHAVin asianajajat ovatkin säätiön toiminta-aikana vieneet yli 60 tapausta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn. TOHAVilla on myös kidutettujen kuntoutuskeskus, jossa annetaan traumaterapiaa kidutuksen uhreille. Keskuksessa työskentelevät lääkäri, psykoterapeutti ja fysioterapeutti. Hakemukset kuntoutukseen tulevat yksittäisiltä kidutuksen kohteeksi joutuneilta, usein vangeilta vankilasta vapautumisen jälkeen. TOHAVin keskukseen kidutettu hakeutuu usein Turkin ihmisoikeusjärjestön (Insan Haklari Dernegi-IHD) Istanbulin osaston neuvosta, jonka kanssa TOHAV tekee kiinteää yhteistyötä. Kidutuksen estäminen-projektin puitteissa annetaan oikeudellista apua kidutuksen uhreille. Projektissa on järjestetty kaksi koulutusseminaaria lakimiehille, yksi Istanbulissa ja toinen Itä-Turkissa Vanin kaupungissa. Tämän lisäksi projektissa järjestetään erillinen tilaisuus YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjasta Istanbulissa. Kampanjoidessaan lisäpöytäkirjan ratifioinnin puolesta Turkissa, TOHAV on tavannut myös kansanedustajia ja esittänyt heille näkemyksiään sopimuksen ratifioimiseksi. TOHAVin kidutuksen vastaisen toiminnan rahoitus vuodelle 2008 on edelleen epävarmaa. EU:n komissio on hallinnollisista syistä lopettanut ihmisoikeus- ja demokratiahankkeiden rahoituksen vuodelta 2008 ja rahoitusta voi hakea vasta vuodelle Kyse on siitä, että EU:n komission avustusten kaikki päätäntävalta ja hankkeiden valvonta ollaan siirtämässä EU:n komission Turkin edustuston tehtäväksi. Tämän takia kaikki rahoitukset vuodelle 2008 on laitettu toistaiseksi jäihin.

3 Page 3 of 19 Komissio on kuitenkin avannut uuden rahoitusmahdollisuuden kidutuksen estämiseen kohdistuville projekteille. TOHAVilta on pyydetty hankkeen tiivistetty konsepti-paperi (concept notes), jonka perusteella jatkoharkintaan valitaan hankkeita. TOHAVin kidutuksen estämishankkeen lakimiesten palkkarahat ovat kuitenkin loppumassa maaliskuun loppuun mennessä. Lakiavun antaminen kuitenkin jatkuu vapaaehtoistyönä. TOHAVilla on 120 jäsentä, jotka osallistuvat tähän vapaaehtoistyöhön. TOHAVin koulutus ja vaikuttamistoiminta (lobbying) joka tapauksessa vähenevät rahoituksen päättymisen takia. EU:n komissio on myös epävirallisesti sanonut TOHAVin edustajille, että tilanne Turkissa olisi parantunut ja sen vuoksi Kööpenhaminan kriteerit olisivat tulleet täytetyksi. Komissio on arviossaan myös viitannut siihen, että raportoidut kidutustapaukset olisivat Turkissa vähentyneet. TOHAVin mukaan tämä arvio ei täysin pidä paikkansa eikä Komissio ole ottanut huomioon niitä syitä, joiden vuoksi raportit kidutuksesta poliisilaitoksilla ovat vähentyneet. TOHAVin käsityksen mukaan Komission halu pitää Turkin ihmisoikeustilanetta parempana, kuin se todellisuudessa on, liittyy myös EU-maiden pakolaispolitiikkaan, jonka kiristämiseen etenkin Turkista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta on suuri paine. Uusi ongelma kidutuksen vastustamiseen on tullut poliisin toimivaltuuksia laajentaneen lain takia. Lain voimaantulon jälkeen esiin on tullut 5-6 poliisin virkatoimissaan tekemää murhaa. Rikosprosessit viranomaisia vastaan kidutuksen johdosta ovat pitkiä. Kidutuksesta epäillyt poliisit yleensä vain siirretään toiselle paikkakunnalle virkatehtäviin, heitä ei käytännöttä koskaan vangita tai pidätetä virasta. Turkin lainsäädäntö sinänsä mahdollistaisi kidutukseen puuttumisen, mutta käytäntö ei toteuta tehokasta puuttumista. Turkissa ei ole riippumatonta ja ulkopuolista poliisin toimintaa valvovaa elintä, vaan sitä valvotaan lähinnä vain sisäasiainministeriön sisäisellä kurinpitomenettelyllä. Kidutettuihin kuuluu monenlaisia henkilöitä, niin tavanomaisista rikoksista, kuin poliittisistakin rikoksista syytettyjä. Viime vuosina suurin kidutettujen ryhmä on TOHAVin kokemusten mukaan kuitenkin ollut poliittiset kurdimiehet. TOHAVilaiset kertoivat, että Turkissa on meneillään perustuslain uudistus. Turkin voimassaoleva perustuslaki on sotilaiden vuoden 1980 vallankaappauksen jälkeen vuonna 1982 laatima. Tämä heijastuu myös siihen, kuka käyttää Turkissa käytännössä suurinta valtaa. Turkin presidentti on muodollisesti armeijan ylin päällikkö, mutta käytännössä se on Yasar Buykanit, joka on armeijan yleisesikunnan johtaja. Turkin armeijalla on edelleen korostuneen vahva asema. Vaikka uusi perustuslaki on valmisteilla, armeijan ylin johto pyrkii jatkuvasti edelleen vaikuttamaan hallituksen toimintaan. Turkissa kutsutaankin käsitteellä e-coup etat, menetelmää, jolla armeijan vaikutus hallitukseen käytännössä toteutetaan. Armeija julkaisee tiedotteen internet sivuillaan tiedotteen ja olettaa hallituksen ottavan sen huomioon, miten yleensä tapahtuukin. Hallituksen kautta armeija pystyy vaikuttamaan myös muun muassa tuomioistuimiin; esimerkiksi Turkin tuomarinvalinta lautakunta on suoraan oikeusministeriön nimittämä ja sen alaisuudessa. Näin ollen edistyksellisten ja demokrattisia arvoja puolustavien lakimiesten pääsy tuomarinvirkoihin kyetään tarvittaessa estämään armeijan toimesta. Presidentin valta on Turkissa korostunut. Valtaoikeudet johdetaan edelleen vuoden 1982 perustuslaista, minkä vuoksi presidentti on valtaoikeuksiltaan pääministeriä merkittävämpi. Aiemmin presidentti on ollut eri puolueesta nykyisen pääministeri Recep Tayip Erdoganin kanssa, mutta viime kesän parlamenttivaalien jälkeen presidentiksi nousi yksi hallituspuolue AKP:n johtajista, Abdullah Gül. Turkissa presidentin valitsee parlamentti ja ennen parlamenttivaaleja AKP:llä ei ollut riittävää määrää kansanedustajia valitsemaan Güliä presidentiksi. Tämä johti Turkissa parlamentaariseen kriisiin ja ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin kesällä 2007, joiden jälkeen Gül valittiin presidentiksi. Turkissa käytetään termiä syvä valtio, kuvaamaan armeijan, mafian ja poliitikkojen keskinäistä yhteistyötä ja kytköksiä. Syvään valtioon kuuluu erilaisia puolivirallisia ja sotilaallisia aseellisia ryhmiä, joiden taustalla on edelleen palveluksessa olevia tai eläkkeelle siirtyneitä armeijan upseereita. Turkissakin elää mafiaperinnettä, johon on sekoittunut mafian, poliitikkojen ja armeijan upseereiden välistä yhteydenpitoa, liiketoimintaa ja muuta yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä syvän valtion toiminnasta TOHAV esitti niin sanottu Semdinlin tapauksen vuodelta Semdinlin kylässä Hakkarin alueella, Turkin kaakkoisimmassa läänissä, tapahtui vuonna 2006 kranaatti-isku kirjakauppaan, jonka omistaja oli PKK:n jäsenyydestä tuomittu entinen poliittinen vanki. Paikalliset asukkaat ottivat kranaatin heittäneet henkilöt kiinni, mutta santarmit pelastivat heidät tilanteesta. Kävi ilmi, että kranaatti-iskun tekijät olivat turvallisuusjoukkojen JITEM-ryhmän jäseniä.

4 Page 4 of 19 Virallinen syyttäjä olisi halunnut nostaa syytteen heitä vastaan, mutta hänet siirrettiin toisiin tehtäviin toiselle paikkakunnalle ennen kuin tutkinta aloitettiin. [1] Turkissa poliittisetkin rikokset käsittelee pääasiassa siviilituomioistuin. Kuitenkin muun muassa Semdinlin tapaus siirrettiin siviilituomioistuimen päätöksellä sotilastuomioistuimen käsittelyyn. Sotilastuomioistuimet käsittelevät sotilaiden rikoksia, mutta toimivalta on niin epämääräinen, että käytännössä minkä tahansa poliittisen rikosasian siirto sotilastuomioistuimeen on mahdollinen. Sotilastuomioistuimissa on vain sotilasjäseniä ja sitä sääntelee erikoislaki. Semdinlin kranaatti-iskun kohteen avustajana toimii TOHAVin jäsen ja juttu saattaa lopulta tulla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn. Ennen vuoden 2004 uudistusta, jolla valtion turvallisuustuomioistuimet (Devlet Guvenlik Mahmesi - DGM) lopetettiin ja perustettiin uudet rikostuomioistuimet niiden aiemmin käsittelemiä asioita varten, DGM:n kokoonpanoon kuului myös sotilasedustajia. Tästä luovuttiin vuoden 2004 uudistuksella. Muutos tehtiin EU:n vaatimusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintakäytännön vuoksi, jonka mukaan turvallisuustuomioistuinten oikeudenkäynnit eivät olleet ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisia. TOHAVin mukaan käytännössä vain tuomioistuimen nimi muuttui, mutta DGM:n oikeudenkäynneissä esiintyneitä ongelmia uudistus ei poistanut. TOHAVin edustajat kertoivat syksyllä 2007 Suomessa, että tilanne Turkissa oli kehittynyt huolestuttavaan suuntaan sen jälkeen, kun Turkin armeija pyysi parlamentilta lupaa hyökkäykseen Pohjois-Irakiin siellä tukikohtaa pitävän, Turkissa laittomaksi ja terroristijärjestöksi julistetun aseellisen PKK-järjestön tukikohtiin. Syksyllä 2007 Turkissa esiintyikin yksittäisten henkilöiden hyökkäyksiä kurdisiviilejä vastaan, muun muassa kurdien omistamiin kauppoihin tehtiin väkivaltaisia hyökkäyksiä. TOHAVin mukaan etenkin lokamarraskuu 2007 olivat pahoja. Tilanne on siitä kuitenkin rauhoittunut eikä riskiä yksittäisten kansalaisten välisiin vakaviin yhteenottoihin enää ole. Tilanne kuitenkin eteni syksylläkin nopeasti ja aaltoilevasti, joten se voi pahentua hyvin nopeasti ja yllättävästi. Tapaaminen asianajaja Selim Okcuoglun (TOHAVin perustajajäsen) toimistolla Asianajaja Selim Okcuoglun toimistossa työskentelee 4 lakimiestä (1 lakimiesharjoittelija, ja 3 asianajajaa). Vuoden vaihteen jälkeen tammikuussa lakimiehillä on Turkissa rauhallinen aika, koska tuomioistuimissa ei järjestetä lainkaan istuntoja, vaan siellä tehdään edellisen vuoden juttujen päättymiseen (arkistointi) ja seuraavalle vuodelle siirtoon liittyviä hallinnollisia tehtäviä. (kestää noin 20 päivää). Selim hoitaa rikosjuttuja, pakkokeinoasioita, perheoikeudellisia asioita sekä siviiliriitoja (jotka päättyvät harvemmin oikeuteen). Hän käy myös Istanbulin ulkopuolella (20-30 % jutuista on muissa kaupungeissa). Kysymykseen asianajajan toimintaan valtion puolelta tulevasta häirinnästä Selim vastaa, että Turkin lakimuutokset ovat 2000 luvun puolella muuttaneet ilmapiiriä asianajajamyönteisempään suuntaan. Syytettyjen puolustuksen ongelmista Selim kertoi, että Turkissa perinteisen käsityksen mukaan vain tuomioistuimet nähdään osaksi oikeusjärjestelmää (part of the judiciary), asianajajia ei. Asianjajien yhteistyö poliisin ja santarmien kesken ei toimi. Asianajajan ammatti on raskas, ei vain työmäärän (case load) vuoksi, vaan konfliktimäärän (conflict load) vuoksi. Etenkin ihmisoikeusasioissa asianajajana toimiva joutuu jatkuvasti konflikteihin viranomaisten kanssa. Tuomioistuinlaitoksen ongelmana on Turkissa työmäärä ja henkilöstön vähäisyys sekä tuomioistuinlaitoksen heikko infrastuktuuri. Oikeusturvan piiriin pääseminen (access to justice) on hidasta. Istanbulissa on 26 tuomioistuinta ja lakimiestä. Istanbulin asianajajayhdistyksessä on jäsentä. Tuomioistuinten itsenäisyys ei ole turvattu, vaan ne ovat organisatorisesti oikeusministeriön alaisuudessa. Tuomioistuimen jäsenet ovatkin usein poliittisesti suuntautuneita. Selim kokee itse, ettei hän tulisi ihmisoikeuksiin liittyvän toimintansa vuoksi koskaan valituksi tuomariksi. Ideologisesti tuomioistuinten nähdään olevan valtion puolella ja turvaamassa sen intressejä, ei niinkään suojaamassa yksilön oikeuksia.

5 Page 5 of 19 Kysymykseen vähemmistöjen oikeuksista tuomioistuimissa Selim vastaa viittaamalla Turkin valtion perustaneeseen Lausannen rauhansopimukseen, jossa Turkin vähemmistöt määriteltiin uskonnon mukaisesti eli Turkin vähemmistöjä ovat virallisesti vain kristityt ja juutalaiset. Uskonnollisten vähemmistöjen ongelmana ovat yleensä omaisuuteen liittyvät (property rights) ongelmat sekä uskonnollisten organisaatioiden perustamiseen liittyvät vaikeudet. Turkin perustuslain muuttamista valmistellaan. Kevään aikana (parin kuukauden sisällä) uudistuksesta saadaan uutta tietoa. Kansalaisjärjestöillä olisi suurta kiinnostusta osallistua uuden perustuslakiehdotuksen valmistelemiseen, mutta hallitus ei juurikaan kuuntele järjestöjen mielipiteitä. Turkin suurin ongelma on kurdikysymys, Kandilin vuorten (jossa PKK pitää tukikohtiaan) pommituksilla on vaikutusta myös Turkin isommissa kaupungeissa ja ne aiheuttavat epävarmuutta myös Istanbulissa, vaikka se sijaitsee Turkin täysin vastakkaisessa kolkassa. Turkki ei pidä sotaa PKK:ta vastaan aseellisena konfliktina, johon soveltuisi Geneven sopimus, vaan pitää sitä Turkin sisäisenä asiana. Käytännössä sotaan PKK:ta vastaan suhtaudutaan sotana terrorismia vastaan, joten PKK:n jäseniä kohdellaan rikollisina. Kysymykseen mahdollisuuksista ja keinoista kurdikysymyksen ratkaisemiseksi Selim vastaa, että ratkaisun löytyminen voisi olla helpompaa, kuin uskotaan. Mikäli hallitus haluaisi ratkaista ongelman, se kykenisi siihen. Turkin valtion asenne myös muiden maiden kurdeihin on kielteinen. Turkki ei tunnusta Pohjois-Irakin viranomaisia eikä sillä ole virallisen tason yhteyksiä heidän kanssaan. Turkin ja Irakin kurdien välillä on kuitenkin yli rajan ulottuvien sukulaisuus suhteiden kautta pitkä sosiaalinen ja taloudellinen yhteys. Suurin osa kurdeista ei halua itsenäistä valtiota, vaan vähemmistökielen aseman ja paikallisen päätöksenteon vahvistamista. Monet eivät edes halua kurdinkielelle virallista koulukielen asemaa. Diyarbakirin kaupunki julkaisi virallisia tiedotteita turkin, kurdin ja assyyrian kielillä. Tämän seurauksena kaupunginjohtaja Osman Baydemir pidätettiin virasta. Kaupungin nimissä turkin ja kurdin kielellä lähetetty virallinen kutsukirje aiheutti syytteitä ja 1 kk 1 vuoden vankeustuomioita kaupungin johdolle. Tämä johtuu siitä, että Turkissa vieraiden kielten käyttäminen virallisissa yhteyksissä on kiellettyä. Turkin ainoa hyväksytty kieli on turkki. Laki myös kieltää poliittisia puolueita kampanjoimasta kampanjoimalla kurdinkielellä eli käytännössä muulla kielellä kuin virallisella turkin kielellä. Rikoslain soveltamiskäytännöstä Selim kertoi, että rikollisuuden taso on Turkissa korkealla, etenkin Istanbulissa, jossa on suuri asukasmäärä ja -tiheys. Turkin rangaistuskäytännöstä Selim antoi useita esimerkkejä: 1. Rattijuopumuksesta rangaistaan tavanomaisimmin sakolla ja mahdollisesti ajokiellolla. Mikäli rattijuopumuksella on vaarannettu liikennettä, voi tuomio olla myös vankeutta. 2. Huumausaineiden käyttö ja levittäminen ovat Turkissa molemmat rangaistavia tekoja. Käytöstä voi saada 1-5 vuoden vankeusrangaistuksen, levittämisestä taas 5-24 vuoden vankeusrangaistuksen riippuen teon törkeysasteesta. Törkeysasteeseen vaikuttavat muun muassa levitetyn huumausaineen määrä, levittäminen järjestäytyneen rikollisorganisaation kautta, huumeen maahantuonti tai maastavienti. 3. Seksuaalisesta ahdistelusta Selim kertoo esimerkin, jossa 10 miestä ahdisteli hiljattain ulkomaalaista turistia Istanbulin keskustassa Taksimin aukiolla. Miehistä vain yksi pidätettiin ja annetut rangaistukset olivat sakkoa 50 Turkin liiraa eli noin 34 euroa. Pedofiliasta Turkissa voi saada 5-24 vuoden vankeustuomion. 4. Pahoinpitelystä tuomittava rangaistus riippuu aiheutetun vahingon määrästä; yleensä tuomiot ovat lyhyitä ehdottomia vankeusrangaistuksia. Taposta voi saada ankarimmillaan elinkautisen vankeusrangaistuksen. Elinkautinen tarkoittaa Turkissa käytännössä 40 vuoden vankeusrangaistusta, josta voi päästä ehdolliseen vapauteen 30 vuoden jälkeen. Elinkautinen rangaistus voidaan myös määrätä kovennettuna, jolloin vankeus on yli 40 vuotta. Etenkin poliittisista rikoksista saa helposti kovennetun elinkautisen vankeusrangaistuksen. Kidutus Turkissa jatkuu edelleen. Raportoidut kidutustapaukset ovat vähentyneet luvun puolella, mutta vuonna 2007 ne kääntyivät uudelleen nousuun. Selimin esittämä arvio

6 Page 6 of 19 perustuu kansalaisjärjestöiltä saatuihin tietoihin. Kansalaisjärjestöt taas saavat tiedot pääasiassa suoraan uhreilta, usein kuntoutukseen hakeutuneilta. Muun muassa Turkin lainsäädäntömuutos, jolla turvallisuusviranomaisten valtuuksia laajennettiin, on helpottanut kidutusta. Nykyään kidutus tapahtuu usein poliisilaitosten ulkopuolella niin, ettei virallista pidätystä kirjata, joten ne jäävät hyvin helposti raportoimatta. Kidutusmuotoja on paljon. Tekniikat kehittyvät koko ajan. Muotoja ovat muun muassa sähköshokit, sitominen, nälässä ja janossa pitäminen, uhkaileminen ja sukulaisten uhkaileminen (esim uhata puolison raiskaamisella). On myös ollut tapauksia, joissa koko perhe on pidätetty yhdessä ja sen jäseniä on uhattu toisen perheenjäsenen kiduttamisella. Kiduttajien koulutusta Turkin viranomaiset ovat saaneet NATOn kautta. Kyse on niin sanotun syvän valtion toiminnasta, joka ei tietenkään ole virallista. Yhdysvalloilla on Adanan kaupungissa sijaitseva tukikohta, joka perustettiin alun perin kidutuskeskukseksi. Turkilla on myös ollut rooli CIA:n vankikuljetuksissa nimenomaan Adanan tukikohdan kautta. Turkin viranomaisilla on kuitenkin rajoitettu pääsy tukikohtaan. On myös olemassa huhuja tukikohdassa säilytettävistä ydinaseiden osista. Kysymykseen siitä kuinka paljon Turkkia vastaan on tehty valituksia Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen Okcuoglu vastasi, että tarkka määrä ei ole hänen tiedossaan, mutta Turkki on kolmantena listalla valitusten määrässä ja Venäjä on tällä hetkellä suurin valitusten kohde. Tapaamisen lopuksi kysyttiin mahdollisuutta päästä tutustumaan johonkin tuomioistuimeen ja Selim lupasi järjestää tapaamisen tutun tuomarin kanssa. Saman päivän iltana demlalaiset menivät yhteiselle illalliselle Selimin ja muiden TOHAVlaisten kanssa Turkin kreikkalaiseen kalaravintolaan Sahmaran perheväkivallan uhrien tukikeskus Aamulla Demlan delegaatio matkusti Istanbulin Aasian puoleiseen osaan Kadiköyn satamaan ja sitä kautta bussilla Sahmaran keskukseen, jossa vierailtiin myös Demlan lokakuun 2006 Istanbulin matkalla. Keskuksen perustajana ja sen käynnistämisen liikkeellepanevana voimana ollut Dilsah Deniz kertoi keskuksen toiminnasta ja naisten asemasta Turkissa. Paikalla olivat myös keskuksen psykologi Lemon sekä yksi vapaaehtoistyöntekijä, joka on itse aiemmin tullut keskukseen apua hakemaan ja lopulta jäänyt sinne myös auttamaan muita. Sahmaran on perustettu vuonna 2001 suomalaisen Ensi- ja turvakotienliiton tuella. Ensin tavoitteena oli perustaa keskusta ylläpitämään säätiö, mutta säätiön perustamiseen tarvittavan taloudellisen panoksen puuttumiseen vuoksi keskus aloitti ensin toimintansa projektina toisen kansalaisjärjestön hallinnoimana. Kuitenkin vuonna 2003 se rekisteröitiin omaksi erilliseksi järjestöksi. Järjestön jäseniä on virallisesti 20 henkeä. Keskus toimii pääsääntöisesti vapaaehtoistyöllä. Ainoastaan ammatillista apua antavat psykologi ja lakimies saavat järjestöltä palkkaa työstään. He eivät kuitenkaan ole keskuksen varsinaisia työntekijöitä, vaan saavat korvauksen vain tekemästään osa-aikaisesta työstä, joka pitää sisällään myös paljon vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Kokoaikaiseksi työntekijäksi palkkaaminen ei ole taloudellisista syistä mahdollista. Keskus antaa tukea väkivallan uhreiksi joutuneille naisille. Keskuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli antaa tukea nimenomaan seksuaalisen väkivallan uhreille, mutta se on myöhemmin laajentunut kaikenlaisen, etenkin perheväkivallan uhrien auttamiseen. Seksuaalisenkin väkivallan tekijänä on Turkissa yleensä joku naisen lähipiiriin kuuluva henkilö. Keskuksen antama tuki on sosiaalista tukea, läinnä uhrien kuuntelemista ja heidän kanssaan keskustelemista. Turvakotia keskus ei resurssien vähäisyyden vuoksi ole kyennyt perustamaan, vaikka sekin oli alun perin tavoitteena. Keskuksessa käyvät naiset käyvät siellä siis yleensä salaa ja palaavat kotiin väkivaltaisiin olosuhteisiin. Naisen irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta on turkkilaisessa kuluttuurissa ja sosiaalisessa todellisuudessa erittäin vaikeaa. Naiset itsekään eivät usein halua pois suhteesta, koska se saattaa olla heidän ainoa sosiaalinen elämänsä ja taloudellinen turvansa. Miehen luota lähteminen tarkoittaisi useissa tapauksissa, että nainen jää yksin ilman toimeentuloa ja suvun turvaa eikä paluu yleensä ole mahdollinen kun kerran on lähetenyt. Naisen siteet sukulaisiin, myös omiin, yleensä katkeaisivat, jos hän karkaisi miehensä luota, koska se koettaisiin häpeällisenä ja naisen menettäneen kunniansa karkaamisen johdosta.

7 Page 7 of 19 Ongelmana väkivaltaa kokeneilla naisilla on, että heillä ei ole ketään kenen kanssa puhua kokemastaan väkivallasta ja jakaa siihen liittyvää ahdistusta. Perheväkivallasta kertominen saattaa myös aiheuttaa naisen syyllistämisen; perinteinen näkemys pitää perheväkivallan kohteeksi joutumista hänen omana syynään: nainen ei ole ollut hyvä vaimo, koska mies on pahoinpidellyt. Tämä aiheuttaa Dilsahin mukaan naiselle uudelleen traumatisoitumisen, kun hänen kerrottua traumaattisista tapahtumista niitä pidetäänkin hänen omana syynään. Naisten tekemät itsemurhat ovatkin olleet Turkissa kasvussa. Dilsah kertoikin että Sahmaranin tavoitteena on kertoa naisille ensinnäkin, etteivät he ole ainoita perheväkivallan uhriksi joutuneita ja toiseksi, ettei väkivallasta puhuminen ole väärin. Usein jo nämä kaksi seikkaa parantavat naisen oloa ja saavat hänet vapautumaan taakastaan. Sahmaran pyrkii olemaan naisille tukena ja jakamaan huolet heidän kanssaan. Sahmaranissa ollaan hyvin tietoisia naisten vaikeudesta lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta ja lähdöstä seuraavista ongelmista. Naisille yritetäänkin vain esittää vaihtoehdot ja mahdollinen tie pois tilanteesta, mutta lopullinen päätös asiasta on jokaisella naisella itsellään. Sahmaranin historian aikana siellä on käynyt useita naisia, jotka tulevat sinne uudelleen vuodesta toiseen. Dilsah kertoi pitkästi nimenomaan Turkin kulttuurisista olosuhteista, joissa perinteinen käsitys on, että mies saa tehdä vaimolleen mitä haluaa. Tällaista patriarkaalista järjestelmää myös monet naiset ylläpitävät ja siirtävät perinteisen käsityksen mukaisen parisuhteen mallin pojilleen ja tyttärilleen. Turkissa väkivallantekoa, joka kohdistuu jollain tavoin poliittiseen henkilöön, pidetään helposti poliittisena rikoksena, mutta naiseen kohdistuva väkivalta taas käsitetään perheen sisäiseksi asiaksi eikä siis rikokseksi lainkaan. Turkissa mies on pääsääntöisesti aina sosiaalisesti vahvempi. Vaimonsa murhanneen miehen katsotaan pelastaneen kunniansa, mutta miehensä murhanneen vaimon katsotaan menettäneen oman kunniansa. Turkissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa vaimonsa murhanneista ja siitä tuomion saaneista miesvengeista eivät edes kadu tekoaan. Vaimoa pidetään Turkissa miehensä ja hänen sukunsa omaisuutena. Nainen ei saa itse määrätä kehostaan, vaan siihen liittyvät asiat koskettavat aina koko sukua ja sen kunniaa. Etenkin neitsyyttä ennen avioliittoa pidetään tärkeänä. Naisen synnyttämistä ennen avioliittoa pidetään hyvin vakavana asiana, joka on naiselle häpeä ja osoitus hänen kunniattomuudestaan. Naiseen kohdistuva väkivalta oikeutetaankin sillä, että nainen on rikkonut sosiaalisia sääntöjä, minkä vuoksi hänen rankaisemisensa on oikein. Sosiaaliset säännöt oikeuttavat naisen pahoinpitelemisen ja elämän rajoittamisen, jos naisen katsotaan loukanneen näitä sääntöjä. Käsitteet kunniaväkivalta ja perinneväkivalta ymmärretään Turkissa osaksi maan kulttuuria. Ajattelun mukaan naisen kunnia ei ole vain hänen oma asiansa, vaan se on koko perheen ja suvun asia. Turkkilaiset puhuvat toisinaan hieman ristiriitaisesti perinneväkivallasta osoituksena etenkin Itä-Turkin maaseudulta kotoisin olevien kurdien tapojen kehittymättömyydestä mustamaalaten heitä, vaikka perhesuhteisiin liittyvä väkivalta ei ole vain kurdien asia, vaan yleisemminkin koko kulttuurin ongelma. Turkin valtio on tukeutunut kurdien perinteiseen ja historialliseen heimojärjestelmään etenkin viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Parlamentissa kurdeja ovat edustaneet nimenomaan heimopäälliköt, joiden kautta valtio on yrittänyt pitää kurdialueiden väestön kontrollissaan. Nimenomaan heimojärjestelmään taas kuuluu keskeisenä elementtinä naisten elämän kontrolloiminen etenkin naisen kunniaa valvomalla koko heimon tai suvun toimesta. Väkivallan kohteeksi joutuneella naisella olisikin edelleen vastassaan koko heimo, jos hän ryhtyisi vastustamaan perheväkivaltaa ja sillä tavoin loukkaisi suvun kunniaa esimerkiksi ilmoittamalla pahoinpitelystä poliisille. Sahmaranin lisäksi Istanbulissa toimii 3 muuta naisjärjestöä. Dilsahin mukaan Sahmaran on kuitenkin ainoa puolueeton järjestö. Koko Turkissa naisjärjestöjä on noin 70. Ne ovat Turkissa yhdessä kampanjoineet turvakotien perustamiseksi. Turkin lainsäädännön mukaan yli asukkaan kaupungissa tulisi olla turvakoti, vaikka vaatimus ei olekaan aivan ehdoton. Naisjärjestöt ovatkin yhdessä kirjoittaneet Turkin kaikille kunnille kirjeen, jossa kehotetaan turvakodin perustamiseen. Käytännössä kuitenkin kunnat, joissa on jo ollut turvakoti, ovat myös lakkauttaneet niitä. Turkin vanhin turvakoti lakkautettiin, kun kaupungin kaupunginjohtaja vaihtui. Olemassa olevat turvakodit tarvitsisivat myös järjestelmän, jolla naista autetaan eteenpäin elämässä. Se, että naisella on paikka, jonne paeta väkivaltaa, ei ole riittävä tuki naiselle eikä se ole ratkaisu hänen tilanteelleen pitkäaikaisesti. Turvakotiin hakeutuminen ei ole kestävä ratkaisu, ellei nainen turvakotijakson jälkeen kykene pitämään itsestään itsenäisesti huolta, etenkin

8 Page 8 of 19 taloudellisesti. Dilsah kertoi eräästä tapauksesta, jossa avioeropäätöksen tuomioistuimesta saanut nainen, oli kolmen kuukauden jälkeen joutunut palaamaan entisen aviomiehensä luokse. Turvakotien perustamisessa olennainen tekijä Turkissa on poliittisen ilmapiirin luominen niiden perustamiselle myönteiseksi. Tällä hetkellä sellaista ilmapiiriä ei ole. Naisjärjestöjen yhteistyön tavoitteena on järjestää vuosittain yksi yhteinen tilaisuus, jonka yhteydessä annettaisiin järjestöjen yhteinen julkilausuma naisten ihmisoikeuksista. Naisjärjestöt ovat myös yhdessä järjestäneet joka viikon perjantai-iltana mielenosoituksen Istanbulin Taksimin aukiolla. (Demlan delegaation miehet olivat valmiudessa osallistua mielenosoitukseen, mutta menivät ilmeisesti aukiolle liian myöhään, jolloin mielenosoitus oli jo päättynyt.) Dilsah kertoi pitävänsä keskeisenä, että naisten asemaa parannetaan usealla rintamalla. Oikeudellinen rintama on siinä mielessä ehkä helpoin, että lakeja voidaan aina muuttaa. Tärkeämpää on kuitenkin käytäntöjen muuttaminen. Hänen kokemuksensa mukaan tuomarit ovat hyvin haluttomia soveltamaan uusiakaan lakeja uudella tavalla. Dilsahilta kysyttiin myös hänen mielipidettään Demlan matkan aikana Turkissa kiivaana käyneeseen keskusteluun naisten huivikiellon poistamisesta yliopistoista. Turkin lain mukaan uskonnollisten symbolien, kuten huivin, käyttö julkisissa virastoissa on kiellettyä. Dilshin mukaan uskonnollisten symbolien käyttökielto on hänen mukaansa periaatteessa ihan hyväksyttävä asia. Toisaalta hänen mukaansa huvin käyttö ei sinänsä ole mikään ongelma. Hänen mukaansa huiviasiassa naiset on otettu poliittiseksi aseeksi. Molemmat kannat, huivikiellon puolustajat ja vastustajat, haluavat määrätä naisten käyttäytymisestä. Dilsah myös huomautti siitä mielenkiintoisesta seikasta, että huivia käyttävät naiset erotetaan yliopistosta, mutta radikaalia islamia kannattavia miehiä ei. Huvikiellolla tai sen purkamiselle ei ole mitään tekemistä islamismin torjunnan kassa, kysymyksessä on vain eräs tapa naisten kontrolloimiseen. Kysymys vie huomion pois naisten aseman parantamiseen liittyvistä todellisista ongelmista. Lopuksi Dilsah vastasi myös kysymykseen naistuomareista. Hänen mukaansa mitä ylemmäs tuomioistuimissa mennään, sitä harvinaisempaa on, että tuomari on nainen. Naistuomareille on myös olemassa vaatimus, että esimerkiksi perheoikeudellisia asioita käsittelevän naisen pitää olla naimisissa ja hänellä pitää olla lapsia. Yleisesti ottaen naisten koulutustaso Turkissa kärsii perheen perustamisesta. Sosiaalisesti ei pidetä yleensä hyväksyttävänä että nainen, jolla on pieniä lapsia käy työssä. Dilsahin mukaan naistuomarit ovat tuomioistumissa myös miehiä ankarampia. Sahmaranin jälkeen demlalaisten ohjelmassa ei ollut muita tapaamisia, vaan vapaata tutustumista Istanbulin Aasian puoleen ja seuraavan päivän seminaariin valmistautumista OPCAT panel, Larespark hotel, Taksim, Istanbul YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjaa käsittelevä TOHAVin seminaari järjestettiin Taksimin aukion lähistöllä Larespark-hotellissa. Vaikka seminaaripäivä oli lauantai, paikalle oli tullut lakimiestä ja ihmisoikeusaktivistia kuuntelemaan esityksiä YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjasta ja kidutuksen estämismekanismeista. Seminaarin avasi TOHAVin asianajaja Yasar Aydin. Hänen mukaansa positiivinen kehitys kidutuksen esiintymisen osalta Turkissa on päättynyt. Turkin viimeaikainen kehitys osoittaa, että kidutus on edelleen suuri ongelma, vaikka hallitus Ankarassa onkin ilmoittanut kannattavansa kidutuksen suhteen niin sanottua nollatoleranssia. Tämän vuoksi hän arvioi seminaarin tulevan erittäin tärkeään ajankohtaan ja TOHAVin projektin kokemusten olevan erittäin tarpeellisia. Matthew Pringle, Association for the Prevention of Torture APT Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti Genevessä sijaitsevan APT-järjestön Euroopan ja Keski-Aasian asiantuntija Matthew Pringle. Hänen esityksensä keskittyi lisäpöytäkirjan edellyttämien kansallisten valvontamekanismien arvioimiseen. Hän toivoi, että esimerkit muista valtioista myötävaikuttaisivat tehokkaan valvontamekanismin syntymiseen myös Turkissa. Kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirja eli OPCAT, kuten sitä lyhenteenä kutsutaan, tuli voimaan vuonna Voimaantulon johdosta sopimukseen liittyneet valtiot tulivat velvollisiksi ratifioimaan sen ja sopimusmääräysten mukaisesti luomaan riippumattoman kansallisen valvontamekanismin vankiloille, pidätystiloille ja muille

Demlan seminaarimatka Turkkiin 9.-16.1.2008

Demlan seminaarimatka Turkkiin 9.-16.1.2008 Sivu 1/6 Demlan seminaarimatka Turkkiin 9.-16.1.2008 Kirjallinen matkaraportti (klikkaa hiirellä kuvat isommiksi) Takaisin Demlan kansisivulle 10.1.2008 tapaaminen TOHAVin projektikoordinaattori Hatice

Lisätiedot

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla r.y.

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla r.y. Sivu 1/33 Ajankohtaista Historia Yhteystiedot DEMLAN TURKIN MATKA 18.-22.10.2006 OHJELMA JA KUVAT Lue Demlan tiedote Liity jäseneksi Kesäseminaari Oikeusmurhaprojekti Naisten Linja Turkki-projekti Ei iskua

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Oikeusasiamiehestä kidutuksen vastainen valvontaelin

Oikeusasiamiehestä kidutuksen vastainen valvontaelin Petri Jääskeläinen Oikeusasiamiehestä kidutuksen vastainen valvontaelin Valinnainen pöytäkirja Eduskunta hyväksyi 5.4.2013 lain, jolla saatetaan kansallisesti voimaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kidutuksen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Turvapaikkaprosessin eteneminen

Turvapaikkaprosessin eteneminen Turvapaikkaprosessin eteneminen Asianajajapäivät 15.1.2016 Asianajaja Ville Punto Turvapaikkahakemus Haetaan rajalla rajavartijoilta tai sisämaassa poliisilaitokselta. Rekisteröinti ja alustava puhuttelu

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Terapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa

Terapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa vammaisten ihmisten asumisessa Seija Aaltonen Johtaja (LT, psyk. el.), Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Jukka Kumpuvuori Tutkija (OTM), Åbo Akademi Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Turku,

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Tilaajan yhteyshenkilö:

Tilaajan yhteyshenkilö: Sopimusmalli 1 SOPIMUS UIMAOPETUSPALVELUN TUOTTAMISESTA Sopimusosapuolet Yritys (jäljempänä palveluntuottaja) Osoite ja Kirkkonummen kunta/ sivistyspalvelut (jäljempänä tilaaja) Jäljempänä termillä sopimusosapuoli

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_OPI_040116PP + OLE_OPI 1 *1079901* OLESKELULUPAHAKEMUS OPISKELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, jonka oleskelun tarkoituksena on opiskelu suomalaisessa oppilaitoksessa, johon sinut

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari. 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö

Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari. 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö 2 Irak-hanke: perusta ja rahoitus Irak-hanke toteutettiin v. 2011 aikana

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se

Rikokset, tuki ja apu. www.jagvillveta.se Rikokset, tuki ja apu www.jagvillveta.se Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Ruotsissa monet lapset joutuvat kokemaan rikoksia. Niitä voi tapahtua esimerkiksi kotona, koulussa, vapaa-ajalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

YLEISSOPIMUKSEN 40 ARTIKLAN NOJALLA ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN TARKASTELU. Ihmisoikeuskomitean loppupäätelmät SUOMI

YLEISSOPIMUKSEN 40 ARTIKLAN NOJALLA ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN TARKASTELU. Ihmisoikeuskomitean loppupäätelmät SUOMI CCPR/C/FIN/CO/6 24.7.2013 Alkuperäiskieli: englanti Ihmisoikeuskomitea 108. istunto Geneve, 8-26.7.2013 YLEISSOPIMUKSEN 40 ARTIKLAN NOJALLA ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN TARKASTELU Ihmisoikeuskomitean

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Ennen haastattelun aloittamista haluan keskustella kanssasi vielä muutamasta asiasta:

Ennen haastattelun aloittamista haluan keskustella kanssasi vielä muutamasta asiasta: Haastattelukaavake 1. Alkusanat Pari- ja lähisuhdeväkivalta sekä erilaiset vainoamisrikokset ovat vakavia ongelmia, joiden pysäyttämiseksi saatetaan turvautua lähestymiskieltoihin. Rikosoikeudelliset lähestymiskiellot

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kansainvälisen Emmauksen maailmankokous Bosnia-Hertsegovinan Sarajevossa 8-13.10.2007 Yhdessä erilaisina taistelussa ihmisoikeuksien puolesta

Kansainvälisen Emmauksen maailmankokous Bosnia-Hertsegovinan Sarajevossa 8-13.10.2007 Yhdessä erilaisina taistelussa ihmisoikeuksien puolesta 1 17.10.2007 Helka Ahava Kansainvälisen Emmauksen maailmankokous Bosnia-Hertsegovinan Sarajevossa 8-13.10.2007 Yhdessä erilaisina taistelussa ihmisoikeuksien puolesta Kokouksessa oli noin 345 osanottajaa

Lisätiedot