Maret Antell lähetti isoäitinsä Gertrud Wichmannin elämänvaiheita tarinan muodossa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maret Antell lähetti isoäitinsä Gertrud Wichmannin elämänvaiheita tarinan muodossa:"

Transkriptio

1 Maret Antell lähetti isoäitinsä Gertrud Wichmannin elämänvaiheita tarinan muodossa: ELÄMÄNVAIHEITA (itse kirjoitettu) Gerty syntyi Helsingissä, jossa isä Alfons Johan Alexander Lönnroth silloin toimi pastorina Kaartin 3: Tarkkampuja pataljoonassa. Perheessä oli ennestään kolme poikaa: Onni s. 1880, Arvo s ja Erik s Seuraavana vuonna Alfons sai rovastin arvonimen. Isän toimi kaartin pastorina oli rasittava matkoineen ja kesäleireineen Krasnoje Selossa ja ajat olivat levottomat. Alfons katsoi, ettei jaksaisi olla mukana mahdollisessa sodassa Venäjällä ja alkoi etsiä itselleen sopivaa kirkkoherran tointa hän anoi Kangasniemen kirkkoherran virkaa, saikin sen, mutta vetäytyi toimesta asiaa harkittuaan. Vuonna 1900 hän anoi tointa Uudenkirkon pitäjän kirkkoherran virkaan ja nimitettiin ja astui virkaan Perhe muutti Uudellekirkolle ja aivan uudenlainen elämä alkoi. Pojat olivat jo aikuisia: Erik tuli ylioppilaaksi samana keväänä ja kaikki kolme poikaa jäivät Helsinkiin opiskelemaan. Pappilaan kuului neljä suurtorpparia ja 15 mäkitupalaista ja pientorpparia. Talous oli omavaraistalous ja näin emännälle, Elli Lönnrothille tuli aivan uusia tehtäviä. Työnjohtaja hoiti maatalouden, mutta emännän tuli huolehtia lehmistä, lampaista, sioista, kanoista, puutarhasta ja ruokataloudesta leipomisineen, lahtauksineen, valtavine pyykinpesuineen ja suuresta määrästä jatkuvia vieraita. Apunaan karjakko ja navetta-apulainen, sisällä keittäjä ja sisäkkö ja kanslia-apulainen ja rengit, jotka söivät suuressa keittiössä. Tähän aikaan pappilat toimivat jonkinlaisina kestikievareina, matkustavaiset vieraat, papit, piispat ja muut jäivät useimmiten yöksi eikä ollut epätavallista, että saatiin sijata 20 petiä saman päivänä. Pappilan elämä oli siis hyvin vilkasta ja työntäyteistä. Perheen muuttaessa Uudellekirkolle, he saivat heti alkuun asua puutteellisissa tiloissa, koska remontti alkoi saman tien. Rakennukset olivat huonossa kunnossa ja puutarha villiintynyt. Paikka, jossa pappila sijaitsi, oli kaunis. Se oli Kirkkojärven rannalla ja vähitellen Ellin ponnistelujen ansiosta puutarhasta tuli niin komea ja kaunis, että vieraat yhteen ääneen sitä ihastelivat. Uudenkirkon pappila oli Gerty Lönnrothin "mansikkapaikka". Sitä hän myöhemmin muisteli rakkaudella. Kuitenkin hän oli yksinäinen lapsi. Leikkitovereita ei ollut muita kuin torppareiden lapset ja heidän kanssa hän leikki yleensä kesäisin ja vain ulkona. Näin hän kuitenkin harjaantui suomenkielessä, vaikkakin karjalan murteella. Vanhempien kanssa hän puhui ruotsia. Ellin suomenkieli oli huonoa, nk. kyökkisuomea. Isä Alfons oli pitäjässä hyvin pidetty, hän oli joviaalinen ja hyvämuistinen, oppi pian tunnistamaan kaikki pitäjäläiset. Perheessä musisoitiin paljon. Elli soitti hyvin pianoa ja hänellä oli kaunis altto. Alfons soitti viulua ja molemmat lauloivat duettoja. Kun pojat kävivät lomilla Uudellakirkolla, tuli mukaan Erik viuluineen. Onnilla oli kaunis baritoni, hän kuului mm Suomen Laulun kuoroon. Elli opetti Gertylle painonsoiton alkeita ja lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen alkeet. Muutama viikko kiertokoulua oli takana, kun vuonna 1905 (8 v) Turusta tuli kotiopettajaksi neiti Elsa Allen, lempinimeltään Frykka. Hän myös auttoi Alfonsia kansliassa ja Elliä sisähommissa. Tämän lisäksi Elli otti tavaksi iltaisin lukuhetket, jolloin Gerty luki äidilleen ääneen, sekä suomeksi että ruotsiksi. Se oli varmaan hyvää opetusta, kannattaisi ottaa opiksi myös nykyaikana! Frykka opetti ruotsiksi, mutta oli ilmeisesti valmentanut oppilaansa hyvin myös suomeksi, koska Gerty toukokuussa 1907 helposti läpäisi pääsykokeet Viipurin suomalaiseen yhteiskouluun. Elli oli huolestunut viedessään tyttärensä Viipuriin kouluun. Gerty oli 1905 sairastanut melko vaikean tulirokon ja oli sen jälkeen jonkin verran huonokuntoinen. Tällöin alkoivat myös sydänvaivat, joista hän sitten kärsi lopun

2 elämäänsä. Isä Alfons haki näinä Uudenkirkon vuosina useita kirkkoherran virkoja eri paikkakunnille, mutta niistä ei sitten tullut mitään. Perhe oli tyytyväinen, kun sai jäädä sinne missä viihtyi hyvin. Heillä oli paljon työtä, mutta molemmat olivat ahkeria ja työteliäitä. Elli oli itse paljon keittiössä, laittoi ruokaa, säilöi vihanneksia ja marjoja, leipoi pullaa ja kakkuja, kun vieraita oli tulossa. Elli perusti pitäjään orpokodin ja ompeluseuran. Varojen keräämiseksi hän järjesti myyjäisiä ja Lasten Päiviä. Hän oli tavattoman ahkera. Gerty asui ensimmäiset kouluvuodet Viipurissa Ellin serkun, Elisabeth Ehrströmin kodissa. Hänen tuli kuitenkin itse huolehtia raha-asioistaan ja tehdä tarkkaa tiliä äidilleen joka tarvikkeesta, jonka koulua varten joutui hankkimaan. Hänestä tuli jo tässä aikaisessa vaiheessa hyvin itsenäinen. Koulussa hän sai hyviä kavereita ja hänelle avautui aivan uusi maailma. Hän jakoi huoneen perheen tyttären kanssa, joka oli 17-vuotias. Perheeseen kuului myös opiskelijapoika Karli, joka kävi lomillaan Viipurissa ja josta tuli Gertyn "isoveli" ja hauskuttaja. Hän kertoi Gertylle juttuja, näytti hänelle Viipuria ja muutenkin seurusteli hänen kanssaan. Myöhemmässä vaiheessa hän jopa kosi, mutta sai rukkaset. Parin vuoden jälkeen Ehrströmit muuttivat Helsinkiin ja Gerty sai kortteerin erään tyttökaverin kanssa vanhan rouvan luota. Nyt tulivat tarkat säännöt ja rajoitukset, jotka tytöistä eivät olleet kovin hauskoja. Heillä oli kuitenkin tukea toisistaan ja ystävyys säilyi myöhäiseen aikuisikään saakka Helsingissä (Kerttu Vilskman, nyk. Lampen) pidettiin kontrahtirovastin vaalit ja Alfons sai enimmät äänet. Sotarovastin arvo hänellä oli jo ennestään. Saman vuoden kesällä Alfons ja Elli matkustivat Bad Nauheimiin kylpemään ja ottivat Gertyn mukaansa. Se oli Gertyn ensimmäinen ulkomaanmatka. Viipurissa oli tapana, että koulunuoriso iltaisin käveli Torkkelia edestakaisin ja harrastettiin pientä flirttailua puolin ja toisin. Tällä tavalla Gerty tapasi toisesta koulusta olevan kaverin, Bertil Lagercrantsin, josta tuli harras ihailija useaksi vuodeksi. Bertil oli Viipurin kruununvoudin poika ja Elli ja Alfons pitivät häntä sopivana seuralaisena. Myöhemmin myös tämä ihailija kosi, mutta hänkin sai rukkaset. Vuonna 1912 päättyi Gertyn keskikoulun V luokka ja hän sai koulusta päästötodistuksen (15 v). Alfons oli tapansa mukaan jälleen hakenut uutta kirkkoherran virkaa, tällä kertaa Lappeen maalaiskunnan kirkkoherraksi ja saanut viran. Toukokuussa perhe muutti Lappeenrantaan ja Gerty jatkoi koulunkäyntiään seuraavana syksynä sikäläisessä suomalaisessa yhteiskoulussa. Tämäkin pappila oli ränsistynyt ja huonossa kunnossa, joten jälleen alkoi suuri remontti ja puutarhan kunnostaminen. Tässä vaiheessa Gerty oli jo täyskasvuisen kokoinen ja aikavan tuntuinen. Jo edellisenä kesänä hän oli ollut Maarianhaminassa vanhempiensa kanssa, jotka ottivat siellä kylpyjä. Gerty tanssi innokkaasti iltaisin kylpylätanssiaisissa ja piti hauskaa. Viipurissa asuessaan Gerty otti säännöllisesti soittotunteja ja niitä hän jatkoi nyt Lappeenrannasta käsin kerran viikossa. Musiikillista koulutusta perhe piti hyvin tärkeänä. Samalla hän otti laulutunteja sekä englanninkielen tunteja. Saksaa hän oli lukenut koulussa. Lappeenrannan koulussa hän sai paljon uusia ystäviä ja ystävyys jatkui monessa tapauksessa sittemmin Helsingissä. Näin hän tutustui Märtha ja Margit Rundbergiin, joiden äiti Fanny oli Ellin hyvä tuttava ja ompeluseuralainen. Samoin Margit Wächter, josta myöhemmin tuli kielten opettaja Helsingissä, säilyi hyvänä ystävänä kuolemaan asti. Koulusta löytyi myös ihailija Topi, joka oli Gertya muutaman vuoden vanhempi ja olisi kosinut, jollei Gertyn vanhemmat olisi

3 ajaneet häntä tiehensä. Alfons yllätti heidät pappilan kotiportilla, ilmeisesti suutelemassa ja Topi sai porttikiellon. Topi luki lääkäriksi Helsingissä ja kuoli kesken opintojen tubiin. Lappeenrannassa Gerty esiintyi koulun juhlassa lauluroolissa oopperassa Lydian-kuningas. Elli ompeli leningin ja jopa purppuraviitan. Lappeenrannan yhteiskoulua Gerty kävi vuoteen 1914, jolloin muutti Helsinkiin musiikkiopintoja varten. aluksi hän asui veljensä Onnin luona, kunnes veljensä Erik oli löytänyt sopivan asunnon Ullanlinnasta. Siellä alkoi Gertyn ja Erikin yhteishuusholli. Apunaan heillä oli nuori palvelustyttö. Oli sota ja ruokaa oli vaikea saada. Gerty oli kotonaan oppinut säästäväiseksi ja kulki torilla koettaen saada tarvikkeita edullisesti. Ilman Ellin lähetyksiä pappilasta heillä olisi todella ollut hankalaa. Elli lähetti voita, kanan silloin tällöin, perunoita jne. Gerty kulki laulu- ja soittotunneilla. Sitä paitsi hän aloitti mallipiirustus-opinnot Ilona Jalavan luona ( ). Ilona oli tekstiilitaiteilija ja Kotiteollisuusliike Tellervon ja Helsingin käsityönopettajaopiston johtokunnan jäsen. Hänen ateljeessaan Gerty oppi suunnittelemaan ja piirtämään käsityönmalleja ja sai vähitellen jopa myytyä omia mallejaan esim. Lappeenrannassa olevaan käsityöliikkeeseen. Hän valmisti usein joululahjoja vanhemmilleen omien mallipiirusten pohjalta. Vuonna 1914 Gerty tapasi ensi kerran tulevan miehensä. Veli Erik oli kesällä tavannut Aleksis Wichmannin, joka tuohon aikaan oli saanut apteekkarioikeudet Ähtärissä. Tämä oli kehoittanut Erikiä ottamaan yhteyttä Helsingissä olevaan veljeensä, Sethiin, joka kuulemma oli mukava mies! Erik teki " työtä käskettyä" ja kutsui Sethin vieraaksi Ullanlinnaan. Palvelustyttö avasi oven ja tuli kiireen vilkkaan kertomaan Gertylle: "Siellä on sitten kaunis mies, sen kanssa neidin pitäisi mennä naimisiin!", niinkuin sitten kävikin myöhemmin. Ihastuminen ehkä oli molemminpuolista heti alkuun. Tohtori Wichmann alkoi kutsua Gertyä konsertteihin, oopperaan, ravintolaan ja pian he seurustelivat vakavasti. Seth lähetti kukkia ja oli hyvin huomaavainen. Mamma Elli ihmetteli Lappeenrannassa, miten tohtori Wichmann nyt niin kovasti kutsui ulos ja lähetteli kukkasia, kun Gerty kertoi kirjeissään menoistaan. Useimmiten Erik oli mukana, kun he menivät ulos ja Runebergin sisarukset olivat usein mukana. He opiskelivat myös Helsingissä. Yhdessä myös musisoitiin, Seth oli musikaalinen ja lauloi gluntteja veljiensä kanssa. Maaliskuussa 1916 Erik oli puhemiehenä, kun Gerty ja Seth matkustivat Lappeenrantaan näyttämään tulevaa sulhasta Ellille ja Alfonsille. Nämä olivat järkyttyneitä, Elli varsinkin, "pikku pia Gerty" oli menossa kihloihin! He kuitenkin ihastuivat kovasti Sethiin ja antoivat siunauksensa. Kihlaus julkaistiin ja kukkia tuli valtavasti. Häät pidettiin Lappeenrannan pappilassa Suuri joukko sukulaisia oli läsnä. Tarina jatkuu vielä useita sivuja, Kaikki tämä materiaali sekä kirjekokoelma ovat nyt tallennettuna Suomen Kansallisarkistoon " Gertrud Wichmannin yksityisarkisto"-nimisenä. Terveisin Maret Gertrud Johanna Wichmann (s. Lönnroth ) Vanhemmat Lappeen kirkkoherra, sotarovasti Alfons Johan Alexander Lönnroth ja Gabriella Leinberg. Kesäilta Uudenkirkon rovastin pappilassa. Päivä on ollut aurinkoinen ja kuuma. silti nousee nyt kostea usva Linkan joesta ja leviää matalien niittyjen ja peltojen yli aivan lähelle pappilan puutarhaa. Rakennus on

4 hiukan korkeammalla. mutta tuo erikoinen sumunkostea tuoksu tuntuu nenässä. Seison isäni, rovastin, vierellä verannan ylimmällä portaalla, kuuntelen ja katselen. Linkan kosken pauhu tuolla oikealla kuuluu näin illalla niin selvästi. Muuten on niin hiljaista. Kirkkojärvellä näkyy pari venettä soutajineen. Ei ollut moottoreita siihen aikaan. Elämme vuosisatamme ensimmäistä kymmenlukua. Pienen tytön mielessä liikkuvat erilaiset tunteet. Kyllä tämä karjalan kannas on varmaan kaunein osa isänmaata. Eihän missään ole sellaisia järviä kuin Kuujärvi ja Halolanjärvi. Ja nuo korkeat harjut ja pikku järvet matkalla kirkonkylästä asemalle, ne ovat yhtä kauniit kuin Punkaharju. Kerran kesässä käytiin Kuolemajärven pappilassa - sinne oli matkaa n. 24 km ja retki kesti koko päivän. parihevosilla kuljettiin, hevoset olivat melkein valkoiset ja kaikki vastaantulijat tunsivat rovasti Lönnrothin ajopelit. Ihmeellisintä oli, että isä muisti kaikki pitäjän isännät ja tervehti heitä nimeltä heidän tullessaan vastaan maantiellä - hänen muistinsa olikin aivan erikoinen. Kuolemajärven pappilassa asui rovasti Snellman perheineen ja siellä oli vilskettä: 12 lasta, joista puolet oli pieniä siihen aikaan. Toisessa naapuripitäjässä, Kivennavalla, asui rovasti Maunu. Sielläkin kävimme ja pappilan lempeästä Helmi-tyttärestä sain myöhemmin koulutoverin. Hauskaa oli, jos isä otti tyttärensä mukaan Inon retkelle. Matka merenrannalle, Inon pattereille, oli pitkä. Kuljimme Vammelsuun kautta, pitkin Vammeljokea jonkun matkaa. Muistaakseni rannalle oli meidän pappilastamme matkaa 40 km. Kuinka ihanaa oli meren rannalla, saattoi juosta kuinka pitkälle tahansa pitkin kovaa, hienoa, kosteata hiekkaa juuri veden rajassa - paljasjaloin. Inon ja Terijoen hiekka oli hienointa maailmassa, veden raja oli kylmä - kuka muistaa, miltä tuntui jalkapohjissa? Inossa täytyi olla yötä. Siellä asui tullikapteeni Levinson - hänen kodissaan me vierailimme. Rouva Levinson oli ystävällinen, mutta ikivanha mielestäni. Hänellä oli nenällä pincenez(nenäkakkulat), joka usein tippui ja roikkui sitten mustassa nauhassa. Kesäkuumallakin hänellä oli tumma, korkeakauluksinen puku. Lähellä meidän pappilaa oli ihmeellinen " Rist-petäjä" maantien laidassa. Se oli vanha, komea honka ja parin metrin korkeudella ja siitä ylemmäs riippui runkoon hakatuissa, ruosteisissa nauloissa erilaisia munalukkoja ja avaimia. Niitä oli ollut paljon ennen vanhaan. Moni oli jo pudonnut ja hävinnyt eikä uusia tullut tilalle. Rist-petäjästä kerrottiin, että hautaussaattueen tullessa kohdalle - petäjä oli suuren maantien varrella n. 3 km kirkolta - pysähtyivät saattajat, mukana olleet tikkaat asetettiin puuta vasten ja runkoon lyötiin naula, johon ripustettiin lukko. Sitten saattue lauloi virren, jonka jälkeen jatkettiin matkaa kirkolle ja hautausmaalle. Lukko esti vainajan sielua tulemasta lähemmäs kotitaloa - sen täytyi pysähtyä rist-petäjän kohdalle, jos se oli lähtenyt vaeltamaan kotiinpäin, " kummittelemaan" ennen lopullista vapautumista. Hyvin vanhat ihmiset muistavat vielä minun lapsuuteni aikana nämä menot. Halilan suuri keuhkotautiparantola oli ihmeellinen paikka. Maantieltä saattoi nähdä, miten potilaat makasivat suurilla, avonaisilla kuisteilla valkeissa vaatteissa. Kerrottiin, että henkilökunnalla oli kovin korkeat palkat, koska parantolassa oli vaarallista työskennellä. Moni nuori siivooja oli sairastunut ja kuollut ja isäni joutui hautaamaan useampia. Kanneljärvellä oli kansanopisto. (Kanneljärvi kuului vielä siihen aikaan Uudenkirkon pitäjään, myöhemmin tämä osa eroitettiin omaksi pitäjäksi). Siellä käytiin joskus vieraisilla opiston johtajan perheessä, jossa oli kaksi tytärtä: Terttu-Marja ja Hilkka-Marjatta Hurmalainen (nyk. rouva Waronen). En ollut koskaan kuullut romanttisempia nimiä, mielestäni ne soivat kuin musiikki korvissani ja muistan vielä, miten uudelleen ja uudelleen toistin nimet itseksekseni. Pappilan portailta näkyi Kirkkojoen (Peipppolan joen) toisella puolella korkea, meilkein metsätön mäki. Se ulottui taivaaseen saakka ja sen laella oli pari suurempaa taloa. Mäen virallinen nimi oli Mäkienmäki ja sinne paloi pikku tytön mieli. Viisitoistavuotiaana siirryin vanhempieni kanssa toiselle paikkakunnalle, enkä koskaan päässyt Mäkienmäelle.

5 Torppareita ja mökkiläisiä asui pappilan naapuruudessa. Siellä oli Matilda Blomqvistin perhe - Matilda oli minun leikkitoverini - ja Dalstenin perhe. Mistä nämä ruotsalaiset nimet? Dalstenin isännällä oli punainen parta ja taisi olla isäntä juoppo, koska raha-asiat aina olivat huonosti. Hänellä oli kuvankaunis, nuori vaimo ja kerran eräs tunnettu muotokuvamaalari näki tämän nuoren naisen kirkonkylässä Kuntun puodissa, lapsi käsivarrella. Maalari ihastui, mikä ryysyinen madonna, saanko maalata teidät? Dalstenin vaimo suostui, mutta halusi pukeutua ehjään pyhäpukuunsa ennenkuin tulisi malliksi. Tämä ei kuitenkaan sopinut maalarin ajatuksiin ja niin jäi ryysyinen madonna maalaamatta. Muuten: Kuntun puodista äitini osti viikoittain suuret leivät kotiin. Kokovalkoinen, leveä pitko oli nimeltään " pielanen " ( veneäjäksi: valkea: bielii), harmahtava, valtava sekajyväpitko puolestaan : " puolpielanen". linkan tien varrella asui puuseppä Kiesi. Hän oli taitava mies ja puhui " uuskirkkolaista" jos kukaan. Selitti kerran itsestään ja veljestään: mollot velloot tulloot tekemään jotain työtä. Äitini jokakesäinen puutarhaapu oli "vanha" Katri Valkonen, myöskin Linkalta päin. Kesähelteelläkin hän käytti karjalaisen naineen naisen raskasta, mustaa päähinettä kyyköttäessään polvillaan mullassa. Päähine vivahti vihreään ja " franssut" olivat pumpulilangasta. " Nuoruuess niiss ol hemilöi, sanoi Katri. Te vanhat uuskirkkolaiset tuolta Kannakselta, minkälaisia tunteita herättävät nämä nimet teissä: Kuuterselkä, Leivonmäki, Hötsölä, Peippola, Halola, Anterola? Miten kauniit olivat siellä niityn kukat, miten mehevät ja makeat suolaheinät syödä, millaiset korvasienet siellä kasvoivat. Tunnen vielä sielussani tuon Uudenkirkon kesätuoksun: metsäpalon heikko haju venäjältä päin, kostea sumu, makea, väkevä niittykukkien tuoksu... Helsingissä toukokuussa 1955 Gertrud Wichmann

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA

VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUS TUHLAAJAPOJASTA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoo tämän vertauksen heti edellisten vertausten

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012

KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 HUHTIKUU 2012 SIVUSTO Etusivu Jorsakin kenneli Koiramme Pentuboxi Kasvatit Koiratietoa Linkit KUVIA K-PENNUISTA V. 2012 Uusimmat kuvat ovat sivun alalaidassa HUHTIKUU 2012 53 VRK PIKALINKIT K-pentueen sivu Sivuston

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

DMITRY HINTZE COLL. 602

DMITRY HINTZE COLL. 602 Arkistoluettelo 639 DMITRY HINTZE COLL. 602 Käsikirjoituskokoelmat 1 HINTZE, DMITRY, säveltäjä (1914-97) COLL. 602 Dmitry Hintze syntyi Pietarissa 6.2.1914 taiteita harrastavaan perheeseen. Sukujuuriltaan

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot