Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Transkriptio

1 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 3. luento erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1

2 Teemat Teemat: Projektinhallinta ja dokumentointi Verkkopalvelun suunnitteluja toteutusprojektin aloitus ja siihen liittyvät dokumentit: tarjous, toimeksianto, synopsis ja konseptisuunnitelma Asiakäsikirjoitus Tuotantokäsikirjoitus Muut dokumentit Luennon tavoitteena on perehdyttää suunnittelutyön dokumenttityyppeihin. Dokumentteihin palataan kurssin kuluessa aika ajoin. 2

3 Dokumentointi riippuu projektista Verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa. Huomioitavaa: Dokumenttien nimet voivat vaihdella riippuen esimerkiksi yrityksestä (nimityksiä käytetään myös ristiin). Ei ole vakiintuneita formaaleja dokumenttimalleja tai pohjia. Käsikirjoitus- ja dokumenttimalleja on yhtä monta kuin on tuotantoryhmääkin. Vaadittavien dokumenttien tyypit ja niiden määrä riippuu tuotantoprojektin laajuudesta ja suunniteltavasta verkkopalvelutyypistä. Tärkeätä sopia jokaisessa projektissa yhteistyökumppanin kanssa mitä milläkin asiakirjalla ja dokumentilla kulloinkin tarkoitetaan. 3

4 Projektin dokumentointi Suunnitteludokumenttien tarkoitus suunnitteluideoiden ja ratkaisujen konkretisoiminen palvella työryhmän ja tilaajan tarpeita. toimivat tuottajan ja tilaajan välisen keskustelun tukena. Erilaiset dokumentit voidaan jakaa karkealla tasolla kahteen eri ryhmään: Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne. Verkkopalvelun suunnitteluun liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus. Projektin alkuvaiheessa sovitaan dokumentoinnin taso. Mitä dokumentteja suunnitteluja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan. Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. 4

5 Sisällöntuotantoprojektin vaiheet 1. Myynti 2.Suunnittelu/Määrittely 3. Tuotanto 4. Ylläpito/Seuranta 1.1 Esimyynti 2.1 Esiselvitys 3.1. Aloituspalaveri 4.1 Sisäinen ja ulkoinen seuranta 1.2 Tarjouspyyntö 2.2 Ideointi 3.2 Aineiston keruu 4.2 Projektin läpikäynti ja oppiminen 1.3 Arviointi 2.3 Synopsis 3.3 Alfa versio 4.3 Asiakastyytyväisyyden seuranta 1.4 Tarjouksen teko 2.4 Rakenteen perussuunnittelu 3.4 Hyväksyntä 4.4 Sisäinen raportointi 1.5 Tarjouksen myynti 2.5 Hyväksyntä/muutokset 3.5 Beta versio 4.5 Jatkotarjous 1.6 Tilausvahvistus 2.6 Käsikirjoitus 3.6 Tarkistukset muutokset 4.6 Päivitys 1.7 Sopimus esisuunnittelusta 2.7 Tarkka rakennesuunnittelu ja hyväksyttäminen 3.7 Beta - (master) version hyväksyntä 2.8 Tuotantotarjous 3.8 Asennus palvelimelle (master painoon) 3.9 Pakkaus (offline tuotteet) 3.10 Valmis tuote Lähde: Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. 5

6 Aloitusvaiheen dokumentit Tarjouspyyntö ja tarjous, toimeksianto, synopsis,konseptisuunnitelma 6

7 Tarjouspyyntö ja tarjous Suunnittelu- ja toteutusprojekti lähtee liikkeelle useimmiten tarjouspyynnöstä. Tilaajalla voi olla valmis synopsis ja konseptisuunnitelma, joista selviää mitä tehdään, kenelle, miksi ja milloin (tärkeimmät rajaukset). Helppo laatia tarjous. Tarjous Aina kirjallisena tarvittaessa tarjouksen sisällöstä voidaan varmistua. Tarjous on juridisesti sitova. Tarjouksen jättäjä ei voi yksipuolisesti peruuttaa tarjoustaan Tilaajalla on oikeus saada tarjottu tuotanto tarjouksessa mainitulla hinnalla ja mainituilla ehdoilla. Tarjous sitoo tarjouksen jättäjää tarjouksen voimassaolon ajan. Joissakin yksittäistapauksissa tarjous voidaan peruuttaa. Esimerkiksi silloin kun tilaajan yrityksestä saadaan viime hetkellä jotakin sellaista tietoa, jonka perusteella voidaan olettaa yhteistyön olevan eettisesti arveluttavaa tai muodostavan taloudellisesti liian suuren riskin. (Esim. Lukkari 2004, ) 7

8 Tarjouspyyntö ja tarjous Useimmiten tarjouspyyntö sisältää liian vähän informaatiota tarjouksen laatimisen pohjaksi. Mitä sitten? Tavataan tilaaja ja keskustellen selvittään, mitä tilaaja haluaa ja mitkä hänen tavoitteensa ovat. Laaditaan vastineeksi tiukka tarjous. Tarjotaan asiakkaalle perustoiminnallisuuden sisältävä ratkaisu. Tarjotaan asiakkaalle esitutkimus- ja kartoitustyötä. Tarkoituksena on selvittää asiakkaan tarpeet. Edeltää varsinaista suunnitteluja toteutusprojektia. Kannattaa pitää omana kokonaisuutenaan - oma projektisuunnitelma ja budjetti. Esitutkimusta ja kartoitusta varten myös suunnitelma. Millä tavalla tietoa kootaan, keneltä tietoa kerätään (mikä on perusjoukko, josta halutaan tietää jotakin). Miten tieto analysoidaan ja miten tulokset raportoidaan. Suunnitelmallisuus säästää sekä aikaa että rahaa. 8

9 Tarjous Aina kirjallisena tarvittaessa tarjouksen sisällöstä voidaan varmistua. Tarjous on juridisesti sitova. Tarjouksen jättäjä ei voi yksipuolisesti peruuttaa tarjoustaan Tilaajalla on oikeus saada tarjottu tuotanto tarjouksessa mainitulla hinnalla ja mainituilla ehdoilla. Tarjous sitoo tarjouksen jättäjää tarjouksen voimassaolon ajan. Joissakin yksittäistapauksissa tarjous voidaan peruuttaa. Esimerkiksi silloin kun tilaajan yrityksestä saadaan viime hetkellä jotakin sellaista tietoa, jonka perusteella voidaan olettaa yhteistyön olevan eettisesti arveluttavaa tai muodostavan taloudellisesti liian suuren riskin. (Esim. Lukkari 2004, ) 9

10 Lähtökohtana toimeksianto Tarjouksen hyväksymisen jälkeen tilaaja laatii toimeksiannon. Tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai sisällön hän tilaa. Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko suunnitteluja tuotantoprosessille. Toimeksianto on tilaajan vastuulla. Usein se tehdään kuitenkin yhteistyössä (tässä vaiheessa voidaan esim. tehdä yhdessä ideointityötä tilaajan kanssa) Toimeksiannon tulee olla riittävän yksiselitteinen ja kattava, jotta molemmat sekä tilaaja että toimittaja ovat yhtä mieltä siitä, mihin lopputulokseen pyritään. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 24.) 10

11 Synopsis Ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus- eli suunnitteludokumentti. Tiivistää ideointivaiheen tulokset yhteen dokumenttiin. Synopsis tiivistelmä verkkopalvelun perusideasta eli sisällöstä ja toiminnallisuudesta hahmotelma tai luonnos; paperi, josta selviää palvelun sisältö ja muoto. tehtävänä on ennen muuta tiivistää verkkopalvelun perusideat siten että eri osapuolet (rahoittaja, tilaaja, toteuttava työryhmä, suunnittelija) pääsevät yhteisymmärrykseen siitä mitä ollaan tekemässä ei sisällä kuvallisia tai muita yksityiskohtaisia ratkaisuja Erityisesti laajojen operatiivisten verkkopalveluiden suunnittelutyön yhteydessä laaditaan myös ns. konseptisuunnitelma. huomioidaan organisaation strategiset tavoitteet ja prosessien yhtymäkohdat reaalimaailman prosesseihin. 11

12 Synopsis Suunnittelijan tai käsikirjoittajan kirjoittamassa synopsiksessa määritellään: aihe (mitä), kohdeyleisö (kenelle), käyttötapa- ja tarkoitus (miten) sekä tavoite (miksi). Synopsis on hyväksytettävä tilaajalla. Synopsista hyödynnetään jatkotyöskentelyn pohjana. Sen perusteella voidaan hahmotella alustava rakennekaavio, sisältöjäsennys, käyttöliittymän ominaisuus- ja toimintamäärittelyt, toiminnallisuuden määrittely, aikataulu ja budjetti. Synopsis on hyväksytettävä tilaajalla. 12

13 Konseptisuunnitelma Palvelun strategisen vaiheen suunnittelu tavoitteena on selvittää ja määritellä verkkopalvelun idea, sisältö ja toiminnan perustavoitteet huomioidaan palvelun tilaajaorganisaation strategiset tavoitteet sekä keskeisten asiakas(käyttäjä)ryhmien ja sidosryhmien tavoitteet ja tarpeet Tulokset dokumentoidaan konseptisuunnitelmassa (strategy document) tilaajaorganisaation strategiset tavoitteet kuten esim. verkkopalvelun strateginen tarkoitus, liiketaloudelliset tavoitteet ja mahdollisuudet, markkinatilanne, palvelun imago ja tyyli, palvelun mahdolliset riskit ja haitat sekä liittymäkohdat organisaation muuhun markkinointiin. vaihtoehtoisia konseptisuunnitelmia selvityksen asiakasryhmistä (käyttäjäryhmistä) ja heidän tarpeistaan. 13

14 Kuvitteellinen esimerkki tyypillisen käyttäjän profiilista (verkkopalvelu AATU) Ikä: 45 Perhestatus: aviossa, 2 lasta Ammatti: toimihenkilö Suosikkisivustot: AnneMaritta Ei minulla ole aikaa etsiä sopivia elintarvikkeita kaupoista. Motiivi: AnneMaritta haluaa tietää millaisia vilja-allergiselle soveltuvia elintarvikkeita on markkinoilla. Tietotekniikan käyttö: Suhtautuu tietotekniikkaan ristiriitaisesti. Kokee Internetin käytön hyödylliseksi. Kohtaa toisinaan ongelmia, joita ei osaa ratkaista. Käyttää Internetiä 4-6 h/vko. Käytössä pari vuotta vanha kone (Windows XP) ja ADSL-yhteys. Internetin käyttö: 100% kotona, pankkipalvelut, keskustelupalsta, ostokset 14

15 Suunnitteluvaiheen dokumentointi 15

16 Keskeisin dokumentti = asiakäsikirjoitus Tarkoituksena on kuvata ja rajata verkkopalvelun asia(informaatio)sisällöt ja toimintoprosessit muodostaa rungon, jonka ympärille palvelu rakennetaan Pyrkii konkretisoimaan esim. synopsiksessa, konseptisuunnitelmassa esitettyjä asioita määrittelevät verkkopalvelun tietosisältö sekä asiointi- ja toimintaprosessit informaatioarkkitehtuuri (information architecture) kertoo sisällön, sen rakenteen ja muodon, toiminnallisuuden sekä luonnokset käyttöliittymästä. Dokumentin pohjalta tulisi kyetä muodostamaan käsitys lopullisesta verkkopalvelusta. Erityisen tärkeätä hyväksyttää lopullinen asiakäsikirjoitus tilaajalla ennen varsinaista tuotantokäsikirjoituksen tekemistä ja tuotannon aloittamista. (Vrt. Garret 2003, 62 65; Lukkari 2004, 105Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 28; Metsämäki 2000, ) 16

17 Asiakäsikirjoituksen sisältö Asiakäsikirjoitus toimii pohjana tuotantokäsikirjoitukselle ja tekniselle määrittelylle. Tyypillisesti asiakäsikirjoituksesta selviää mitä sisältöjä verkkopalveluun sisällytetään, miten laaja verkkopalvelu on, miten sisällöt tuotetaan verkkopalveluun (mahdollinen sisällönhallintajärjestelmä), miten sisältö jäsennetään (informaatioarkkitehtuuri), millainen rakenne verkkopalvelulla on, miten rakenteessa liikutaan, mitä mediaelementtejä käytetään ja missä yhteydessä, miltä sisältö näyttää, mikä on informaation esitystapa ja millainen verkkopalvelun visuaalinen ulkoasu (lay-out) on. 17

18 Asiakäsikirjoituksen perusrunko Toiminnallisuuden kuvaus Esimerkiksi UML:n (Unified Modeling Language) käyttötapauskaaviot (use case diagram) Sisällön hahmottaminen Luettelo, jossa pääasiat jaettu alakohtiin ja niiden tarkennuksiin Kuvaus sivun sisällöstä - sisältökäsikirjoitus tai kuvakäsikirjoitus (storyborad) Sivukartta, missä tieto on jaettu luettelon tai sisältökäsikirjoituksen pohjalta sivuiksi (sivu ymmärrettävä tässä joustavasti) Rakenteiset dokumentit: sisältötason jäsennys (esim. ruokaohje: valmistusaineet, valmistusohje, välineet) esitystavan jäsennys (otsikko, tekstikappale, luettelo jne.) Erilaiset apudokumentit Materiaalipäiväkirja Käsite- ja miellekartat Rakennesuunnitelma ja liikkumisjärjestelmä 18

19 Toiminnallisuuden kuvaus Toiminnallisuuden dokumentoimisessa voidaan hyödyntää esim. käyttötapauksia. yksittäinen käyttötapaus (use case) kuvaa käyttäjän ja järjestelmän välisen vuorovaikutuksen jonkin tavoitteen saavuttamiseksi käyttäjän näkökulmasta käyttötapauskuvaus (use case description) kertoo sanallisesti yhden käyttötapauksen sisällön käyttäen käyttäjän termejä. käyttötapauskaavioiden (use case diagram) avulla järjestelmän käyttötapaukset, toimijat sekä niiden väliset suhteet esitetään graafisesti. Kuvauksen tarkkuus voi vaihdella varsin vapaamuotoisista tarinoista suhteellisen formaaleihin kuvauksiin Tyypillisesti kuvauksessa kerrotaan, mitä käyttötapauksessa tapahtuu ja mistä asioista käyttäjä ja järjestelmä vaihtavat tietoa. Yleensä esitellään myös vuorovaikutustilanteen peruskulku, jota täydennetään edelleen kuvaten erilaiset muunnelmat ja poikkeustilanteet. Myös: olennainen käyttötapaus (essential use case) tai hierakkinen tehtäväanalyysi (hierarcial task analysis HTA) (Esim. Schneider & Winters 1998, 14-38; Wiio 2004, ) 19

20 Toiminnallisuuden kuvaus Toiminnallisuuden kuvaamisessa voidaan hyödyntää myös erilaisia luonnoksia (sketches) kuvakäsikirjoituksia (storyboard) prototyyppejä sekä mock up-malleja (Newman & Landay 1999.) Kuvan lähde: Sample Hand-drawn Storyboard [online]. Charlotte: University of North Carolina at Charlotte [viitattu ] 20

21 21

22 Sisällön hahmottaminen Pohjana voi toimia asian käsitteellinen jäsennys ja/tai verkkopalvelun toimintaprosessit. Laaditaan kulloistakin käyttötarkoitusta varten sopiva verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuri. Pienissä verkkopalveluprojekteissa esim. sivukartan tasoinen esitys sisällöstä Laajoissa verkkopalveluiden ollessa kyseessä tarvitaan yksityiskohtaisempia dokumentteja. paljon tekstiä sisältävästä palvelusta laaditaan ns. sisältökäsikirjoitus vahvasti kuvaan tukeutuvasta palvelusta usein ns. kuvakäsikirjoitus (storyboard). (Vrt. Metsämäki 2000, ) 22

23 Sisällön hahmottaminen Luettelo on sisällysluettelon tapainen luettelo, missä pääasiat on jaettu valmiiksi alakohtiin ja niiden tarkennuksiin. Sivukartta jakaa sisällön ja toiminnallisuudet sivutasolle. Sivukartta kuvaa verkkopalvelun rakenteen. Sisältökäsikirjoitus koostuu tekstistä, jossa on huomioitu jo tehdyt sisältömäärittelyt. kuvaus verkkopalvelun informaatiosisällöstä. mitä informaatiota kukin osio (mahdollisesti myös alaosiot) usein myös kuvaideat, kuvatekstit ja ääniosiot jne. Kuvakäsikirjoitus kertoo sarjakuvamaisesti piirrettynä sen, mitä esim. videossa tai animaatiossa tapahtuu. voi hyödyntää myös verkkopalvelun toiminnallisuuden havainnollistamisessa (Newman & Landay 1999). Rakenteistetut dokumentit: esitystavan jäsennys (esim. pääotsikko, ingressi, alemman tason otsikko, leipäteksti, kuva teksti jne.) tietosisällön jäsennys (esim. ruokaohjeen nimi, valmistusaineet, valmistusohje, tarjoiluehdotus). 23

24 Sisällön hahmottaminen 24

25 Esimerkki sisällön hahmottamisesta miellekartan avulla Saavutettavuus -kuva verkossa suurempana: 25

26 Käyttäjään liittyvän informaatiosisällön ja toimintojen alustava hahmottaminen 26

27 27

28 Rakennesuunnitelma ja liikkumisjärjestelmä Rakennesuunnitelmassa kuvataan mitkä asiat esitetään ja missä järjestyksessä. jäsentää verkkopalvelun informaatiosisällön ja toimii liikkumisjärjestelmän suunnittelun pohjana. Erillisen rakennesuunnitelman tekeminen kannattaa. Rakenne esitetään kaavioiden ja piirrosten avulla. Tarvittaessa täydennetään selventävillä teksteillä. Kaikkia mahdollisia tasoja ja linkityksiä ei tarvitse suunnitelmassa esittää. Rakennesuunnitelmasta tulisi selvitä sivuston päätasot ja tärkeimmät liikkumismahdollisuudet. (Esim. Garret 2003, ; Garret 2002; Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, ) 28

29 Kuvan lähde: Garret, J.J. Sample diagram [online]. San Francisco, [viitattu ] 29

30 Asiakäsikirjoituksen liitteet Sisällöllisen suunnittelun rinnalla usein käynnissä myös muita suunnitteluprosesseja, joiden suunnitteludokumentit liitetään osaksi asiakäsikirjoitusta Käyttöliittymä Visuaalinen ilme Perusasettelu (lay-out) Typografia, tekstielementtien tyyli ja sijoittelu Kuvallinen tyyli Mediakäsikirjoitus Mediavalinnat: miten eri medioiden käyttö vaikuttaa sisällön jäsentämiseen ja sen esittämiseen (esim. matkapuhelimeen vain ingressit), eri mediaelementtien käyttöön sekä ulkoasuun. Tarvittaessa laaditaan erilliset asiakäsikirjoitukset mediasta riippuen. Mediaelementtien käyttö: tekstielementtien suunnittelu, kuvan, audion ja liikkuvan kuvan käyttö. Tekniset määrittely 30

31 Käyttöliittymä Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu yksinkertaisimmillaan toiminnallisuutta ohjaavista elementeistä (navigointilinkit). Yleensä käyttöliittymästä laaditaan mallinäyttö (wireframe model), missä esitetään mm. päätason navigointi. Toisinaan laaditaan myös tyyliopas, joka sisältää ohjeita, sääntöjä ja suosituksia käyttöliittymän toteuttamiseksi. 31

32 logo Lokaali navigointi Täydentävä navigointi Globaali navigointi navigointipolku Otsikko Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. In tempor. Aliquam erat volutpat. Nam turpis. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Vivamus et turpis id velit laoreet pretium. Aliquam est quam, ornare ut, tempor at, euismod viverra, leo. Etiam magna tortor, porta ultrices, ullamcorper vel, adipiscing quis, nibh. Cras laoreet arcu at eros. Cras at nulla. Aliquam quis risus. Haku toiminnot Ajankohtaiset Päivitys yms. tiedot 32

33 33

34 Apua erityisruokavaliotuotteiden valintaan Kirjaudu sisään Suosituimmat tuotteet Kuoreton Alli-nakki (150) Maitosuklaanapit (145) Tattarihiutale (142) Katso kaikki Yleisimmät merkinnät testaa (231) herkkua (123) osta (56) Katso kaikki Etusivu Ajankohtaista Aatussa tapahtuu syyskuussa Aatu esillä messuilla Aatu halutaan ulkomaille. Katso kaikki uutiset Haluatko löytää helposti juuri sinun ruokavalioon sopivat tuotteet ja ruokaohjeet? Rekisteröidy Aatun käyttäjäksi ilmaiseksi >> Jos olet jo Aatun käyttäjä, niin kirjaudu Aatuun >> Uusimmat tuotteet Uusimmat Aatuun lisätyt tuotteet Maalaisserkku Oy: Kuoreton Alli-nakki ( ) Lisätietoja Suklaatehdas Dammenberg: Maitosuklaanappeja ( ) Lisätietoja Keskisen mylly: Tattarihiutale (2.8.07) Lisätietoja Katso kaikki tuotteet Uusimmat ruokaohjeet Uusimmat Aatuun lisätyt ruokaohjeet: Ananastorttu ( ) Katso ruokaohje Lasagne ( ) Katso ruokaohje Kurpitsakeitto (1.8.07) Katso ruokaohje Katso kaikki ruokaohjeet Aatussa Aatun käyttäjät Tuottajat Tuotteet Ruokaohjeet Merkinnät Oppimateriaali Anna palautetta Tietoa palvelusta Verkkopalvelu Aatu Aatu projekti Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry. Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry 34

35 Visuaalinen ilme Yleensä suunnitteluvaiheessa perusasettelu ja visuaalinen yleisilme kannattaa hahmottaa esim. kuvankäsittelyohjelman tms. avulla ja hyväksyttää se tilaajalla. Perusasettelu (lay-out) määrittelee verkkopalvelun visuaalisen ulkoasun. Typografialla tarkoitetaan tekstin visuaalisen ilmeen suunnittelua. Tekstielementtien sijoittelu. Visuaalisessa ohjeistuksessa on yleensä mallinäyttöjen ohella tietoja käytetyistä väreistä, marginaaleista sekä typografiat, koristekuvat, logot ja informaatioelementtien sijoittelu jne 35

36 Mallinäyttö 36

37 Värimäärittelyjä 37

38 Tuotantokäsikirjoitus Kun tilaaja on hyväksynyt lopullisen asiakäsikirjoituksen, se laajennetaan tuotantosuunnitelmaksi keskeisin dokumentti on tuotantokäsikirjoitus. Tarkka tekijöille laadittu ohje tuotantoon liittyvistä asioista. Sisältää ohjeet tuotantoon osallistuville oman työnsä tueksi. Esim. äänisuunnittelija pystyy toteuttamaan tarvittavat äänet. Ohjaa verkkopalvelun tekijää "kokoamaan" lopullisessa asiakäsikirjoituksessa määritellyllä tavalla. Toimii myös dokumenttina tehdyistä ratkaisuista. Hyvin tehty ja kommentoitu tuotantokäsikirjoitus sisältää arvokasta tietoa seuraavaa projektia varten. Tuotantokäsikirjoitusta ei yleensä esitellä tilaajalle. (Esim. Lukkari 2004, ) 38

39 Tuotantokäsikirjoitus Mediaelementtien tuotanto-ohjeet Videoiden, kuvien, äänen tuotanto-ohjeet, pakkausmenetelmät Animaatioiden ja videoiden kuvakäsikirjoitukset Tiedostomuodot ja ohjelmalisäkkeet (plug-in) Verkkopalvelun rakenne, rakenteessa liikkuminen, toiminnallisuus Tuotannollisia ohjeita Materiaalin varmuuskopiointi Materiaalin hallinta tuotantovaiheessa (aineistojen sijainti) Käytetyt tiedostomuodot Käytetyt ohjelmistot, versiot, ohjelmointikielet jne. Visuaaliset ohjeet: Perusasettelu (lay-out) Kuvakoot Tiedostomuodot Värimäärät Väripaletit, pakkausmuodot Liitteenä tekninen määrittelydokumentti. 39

40 Muut dokumentit Palaverimuistiot Projektin alkuvaiheessa sovitaan, millainen käytäntö muistioiden laatimisessa otetaan käyttöön tiivis kuvaus siitä mitä päätettiin ja sovittiin (ei kannata uhrata kohtuuttomasti aikaan). asiakaspalavereista kannattaa aina laatia muistio ja lähettää se asiakkaalle (tilaaja on tietoinen siitä, missä vaiheessa toteutus on ja millaisia kannanottoja tai päätöksiä tilaajalta mahdollisesti seuraavaksi odotetaan) Palaverimuistiossa on yleensä seuraavanlaiset asiat: Projektin nimi, paikka ja päiväys Osallistujat Käsitellyt asiat Päätetyt asiat Jatkotoimenpiteet: kuka tekee mitäkin ja mihin mennessä? Työpäiväkirjat Työn seurannan ja kommentoinnin apuvälineenä. Vapaamuotoinen päiväkirja: mitä on tehty, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty, miten ajankäyttö onnistui, mitä ongelmia mahdollisesti esiintyi ja miten ne ratkaistiin. (Vrt. Lukkari 2004, 108.) 40

41 Dokumentointivälineenä wiki Esimerkiksi ilmoitustaulu: ajankohtaisia tiedotteita projektiin liittyen poimintoja AATU-blogista active tickets toteuttajakohtaiset TODO:t Aatu työryhmä/tty:n 41

42 Yhteenveto tarvittavista dokumenteista Dokumentti Palaverimuistio Tarjous Projektisuunnitelma Konseptisuunnitelma Tarkoitus Dokumentti siitä, mistä projektipalaverissa on puhuttu, mitä päätetty ja miten työskentelyä jatketaan. Juridisesti sitova myynnin väline, väline organisaation ulkoisessa viestinnässä. Kuvaus projektin tavoitteista ja toimet niiden saavuttamiseksi: kuka, mitä, miksi, koska, kenelle, miten, millä riskillä? Tarkennus projektisuunnitelmaan ja erittely sisällöstä, tuotteesta, käyttäjistä, aikataulusta, resursseista ja alustavasta budjetista. Synopsis Asiakäsikirjoitus Tuotantokäsikirjoitus Tiivistelmä projektin sisällöstä, tavoitteista, laajuudesta: mitä, kenelle, miksi ja miten? Toimii pohjana asiakäsikirjoitukselle. Kuvaus työryhmälle ja tilaajalle tuotteen sisällöstä, rakenteesta, toiminnallisuudesta, ulkoasusta, mediaelementeistä jne. Toimii pohjana tuotantokäsikirjoitukselle. Ohjeistus työryhmälle tuotannon toteuttamiseksi. Sisältää tekniset ja visuaaliset määrittelyt, mediamuodot, toiminnallisuuden, tarkan rakenteen, aineistot jne. Työpäiväkirja Työryhmän dokumentti, joka sisältää selitykset mitä on tehty ja miksi. Poikkeamat sekä perustelut ratkasiui8lle. Lähde: Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. 42

43 Lähteet: Garret, J. J The elements of User Experience. New York: American Institute of Graphic Arts. Garret, J. J. A visual vocabulary for describing information architecture and interaction design [online]. San Francisco, 2002, julkaistu [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: Keränen, V., Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Metsämäki, M Verkkopalvelun suunnittelu. Helsinki: Edita Oy. Newman, m. W. & Landay, J. A. Sitemaps, Storyboards, and Specifications: A Sketch of Web Site Design Practice as Manifested Through Artifacts [online]. Berkeley. Universty of California, 1999 [viitattu ]. Technical Reports Saatavissa pdfmuodossa: pdf Schneider, G. & Winters, J.P Applying Use Cases. A Practical Guide. Reading (MA.): Addisson-Wesley Longman Inc. 43