Pykälä ry:n jäsenlehti

Transkriptio

1 inter vivos 5/2014 Pykälä ry:n jäsenlehti PRO BONO URKUND ELSA VERKOSTOITUMINEN UUSI HALLITUS SYÖMISHÄIRIÖT KIIRE LAIN HUUTO TYÖHARJOITTELU VISKIGATE PHUKSINA ROVANIEMELLÄ INTER VIVOS 1

2

3 INTER VIVOS 5/ uusi hallitus 29 lain huuto 40 elämäni juristina 50 pro bono 4 Pääkirjoitus 7 Bonus Pater Familias: Kaikki hyvä loppuu aikanaan 9 Experto Credite: Vuoden lopuksi 10 Yleisvastaavat: Yhden loppu toisen alku 11 Ajatuksia edustajistosta 12 Pikamatka ELSA-maailmaan 15 Kolumni: Mikä ihmeen yliopisto 16 Täyden kalenterin syndrooma 18 Esittelyssä hallitus Kirja-arvostelu: Vaihtoehto avioliitolle 22 Miten sinun gradusi tullaan tarkastamaan? 26 Juridiikka selviä säveliä vai riitasointuja 29 Oikeus harrastaa: Lain Huuto 32 Pakina: Meille opetettava Kontulan kieltä 34 Kun syöminen hallitsee 36 IV Tenttaa 37 Språkbad: 24 H på sommar-åland 38 Mistä Viskigatessa oli oikein kyse? 40 Elämäni juristina: Jacob Söderman 45 IV in English 46 Harjoittelijana ulkomailla 49 Pykälistin päivän asu 50 Pro Bono -työ asianajomaailmassa 52 Verkostoitumisen hyödyt 55 Onnea valmistumisesta 56 Heikin palsta 58 Phuksina Rovaniemellä 63 Perhonen Julkaisija Pykälä ry Päätoimittaja Verna Vesanen verna.vesanen@pykala.fi ulkoasu ja Taitto Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi Kannen kuva Antti Ketola Sähköpostiosoite intervivos@pykala.fi Ilmoitusmyynti Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi Mediatiedot Paino Forssan Kirjapaino Oy Anna palautetta netissä Osoitteenmuutokset pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos Pykälän toimisto Mannerheimintie 3 B, Helsinki (ti-to klo 11:30-16:30) Lehti saa HYY:n järjestölehtitukea. INTER VIVOS 3

4 pääkirjoitus Hei pykälisti, Kun tämä lehti putoaa postiluukustasi, olet jo viettämässä ansaittua lomaa opiskelusta ja muista Pykälän touhuista. Loma-aika onkin oivaa aikaa käpertyä sohvannurkkaan ja paneutua lehden pariin. Toivon, että jokainen löytää lehden sivuilta jotakin mieleistä luettavaa. Välillä kuulee sanottavan, että Inter Vivos ei edusta kaikkia Pykälän jäseniä, vaan ainoastaan pienen sisäpiirin mielipiteitä. Mielestäni näin ei kuitenkaan ole, vaan Inter Vivos nimenomaan antaa kaikille pykälisteille mahdollisuuden kirjoittaa itseään kiinnostavista aiheista. Halusinkin tässä numerossa tuoda esille sellaisia henkilöitä, jotka eivät itse olisi keksineet lähteä lehden tekemiseen mukaan. Ulkomailla notaaritutkintoni suorittaneena olen varsinkin tyytyväinen siihen, että lehteen saatiin kansainvälistä näkökulmaa mukaan. Tässä lehdessä onkin tiettävästi ensimmäinen koskaan englannin kielellä Inter Vivoksessa julkaistu teksti. Sen on kirjoittanut englanninkielisessä maisteriohjelmassa opiskeleva opiskelija. Toivoisinkin, että tästä syntyisi MICLohjelman vakiopalsta samalla tavoin kuin Codexin Språkbadista on tullut. Lehdestä löytyy myös Pro Bono -toimintaa käsittelevä artikkeli, joka on niin ikään ammentanut inspiraationsa Lontoon Pro Bono -toiminnasta. Lisäksi olen antanut äänen ELSA:n jäsenille kertoa toiminnastaan ja perinteisen HELP-palstan tilalle tuli tällä kertaa HYY:n edustajistovaaleissa valitun Kokoomusopiskelijoiden edustajan palsta. Lehdessä nähdään muutenkin paljon tekstejä sellaisilta henkilöiltä, joiden kirjoituksia nähdään nyt ensimmäistä kertaa Inter Vivoksen sivuilla. Toimituksen koko on siis kasvanut lukuvuoden aikana mukavasti; teimmehän syksyn ensimmäisen lehden varsin pienellä kokoonpanolla. Lisäksi avoinna oleva päätoimittajan paikka on herättänyt paljon enemmän mielenkiintoa ja keskustelua kuin aikaisempina vuosina. Mielestäni tämä kielii siitä, että lehti on edelleen relevantti lukijakunnallemme ja että olemme onnistuneet tehtävässämme. Olenkin erittäin iloinen, jos olen millään tavoin itse myötävaikuttanut tähän uudelleen nousseeseen kiinnostukseen. Pykälän uusi hallitus vuodelle 2015 valitsee uuden päätoimittajan lähiaikoina. Itse siirryn lehden rivijäseneksi. Tästä onkin hyvä aloittaa vuosi Verna Vesanen Inter Vivoksen päätoimittaja Päätoimittaja Verna Vesanen 4 INTER VIVOS

5 pixabay / buerserberg INTER VIVOS 5

6 Snadisti outoa. Haluatko sinä olla osa yrityskulttuuria, jossa yksilölliseen kehittymiseesi panostetaan alusta lähtien? dittmar.fi/careers Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä.

7 bonus pater familias Kaikki hyvä päättyy aikanaan Kirjoitan tätä tekstiä haikein mielin. Kaksi työntäyteistä vuotta yhdistyksessä on tullut päätökseen, ja on aika luovuttaa tehtäviä eteenpäin uusille, innokkaille vastuunkantajille. Kulunut syksy tuntuu jälleen kerran kulkeneen kuin siivillä vastahan toivotimme syyskuun alussa uudet phuksit tervetulleiksi opiskelijaelämään ja ennen kaikkea Pykälään. Vaan eipä sitä ole juuri kerennyt ajan kulumista miettimäänkään, kalenterin täyttyessä edustus- ja yhteistyötilaisuuksista, tiedekunnan tilaisuuksista sekä tietysti Pykälän tapahtumista. Kaikista riennoista huolimatta on aikaa yhdistyksen toiminnan kehittämiselle silti jäänyt. Päivänvalon ovat nähneet niin uudet upeat nettisivut kuin kylterien kanssa yhdessä järjestetty Summer Island -tapahtumakin. Ahkeran jäsenistön pyörittämä kerhotoiminta on jatkanut kasvamistaan, ja nähtiinpä kuluneen vuoden aikana kerhorajat ylittävää toimintaakin. Opiskelijajärjestöjen toiminnalle on ominaista vuosittain lähestulkoon täysin vaihtuvat toimijat, eikä Pykälä ole siitä poikkeus. Tämä on samanaikaisesti sekä yhdistyksen suurin vahvuus että heikkous. Uudet tuulet raikastavat perinteisiä toimintamalleja ja kaavoihin kangistumiselta vältytään. Toisaalta riskinä saattaa olla vuorovuosittainen soutaminen ja huopaaminen joidenkin käytänteiden ja ajatusmallien välillä. On tärkeää, että yhdistyksellä, jonka uljas historia ulottuu 80 vuoden päähän, on myös perinteitä. Jatkuvuuden ja niin sanottujen suurien linjojen luomisen takaavat erilaiset sitä ajatellen perustetut instituutiot ja toimikunnat. Myös jäsenistön liikkumisella Pykälän organisaation sisällä ja sitä myötä laajan perspektiivin hyödyntämisellä on tärkeä rooli suurta kuvaa mietittäessä. Yhdistyksessä hienointa onkin se, että vuosikurssista riippumatta jokainen voi jollain tavalla osallistua yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Jokainen saa toiminnasta eniten irti, kun saa olla vaikuttamassa kaikkien yhteiseen hyvinvointiin. Erityisesti alkava juhlavuosi tulee mahdollistamaan lukuisia erilaisia keinoja osallistumiseen ja myös niiden tietojen ja taitojen keräämiseen, joita Porthanian penkeiltä ei välttämättä löydä mahtavista kavereista puhumattakaan. Kuluneet kaksi vuotta ovat ottaneet paljon, mutta antaneet niin paljon enemmän. Matkaan on mahtunut mukaan paljon iloa ja onnistumisia, mutta myös vaikeuksia ja pettymyksiä. Olen saanut tutustua hienoihin ihmisiin, kiertää näkemässä muiden tiedekuntien ja kaupunkien opiskelijaelämää sekä keskustella merkittävistä teemoista yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. En vaihtaisi hetkeäkään pois. Suuri kiitos molemmille hallituksille, joiden kanssa olen viimeiset pari vuotta saanut niin tiiviisti työskennellä, seikkailla, nauraa ja kokea jos jonkinlaisia tuntemuksia. Aina ei ole edes alkuruokaan asti mennyt hyvin, eikä palaute ole ollut sitä kaikista rakentavinta, mutta kaikesta on selvitty yhdessä kunnialla. Iso kiitos kuuluu myös kaikille muille yhdistyksen eteen raataneille sekä tietysti koko jäsenistölle. Te olette tehneet tästä kaiken vaivan arvoisen. Nyt onkin aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin. Toivotan Jerelle, koko muulle uudelle hallitukselle sekä luonnollisesti kaikille toimijoille erinomaista juhlavuotta. Tehdään siitä meidän kaikkien näköinen. Nähdään Pykälässä! Ikimuistoisesta vuodesta kiittäen Eero Rapola Pykälän hallituksen puheenjohtaja Hallituksen pj Eero Rapola Iiro Immonen INTER VIVOS 7

8 Legal excellence.

9 experto credite Opintovastaava Katariina Järvi Vuoden Lopuksi Kalenterivuoden lopun lähestyminen tarkoittaa tiedekunnassa katseiden kääntämistä tulevan lukuvuoden opetukseen ja uuden suunnitteluprosessin aloittamiseen. Nyt on nähty uutta opintoputkea käytännössä puolentoista opiskeluvuoden verran, ja notaarin tutkinnonuudistuksen ohjaus- ja seurausryhmä käsittelee opiskelijoilta saadut palautteet. Suurennuslasin alle tulee joutumaan hallinto- ja ympäristöoikeuden muodostama julkisoikeus II-moduli tämän syksyn merkittävien ongelmien vuoksi: kahden saman vuosikurssin päätenttikierroksen sijoittaminen vain muutaman päivän päähän toisistaan osoittautui ainakin ympäristöoikeuden tenttituloksista päätellen juuri niin epätoimivaksi ratkaisuksi kuin etukäteen moni pelkäsikin. Tilanne ympäristöoikeuden opetuksessa tulee tosin olemaan ensi lukuvuonna eri kuin tänä syksynä on ollut, sillä viime keväänä opetusta suunniteltaessa oppiaineella oli professuuri vasta täytössä, eikä siten ollut töissä henkilöä, joka työnsä puolesta olisi nimenomaisesti vastannut tämän oppiaineen opetuksen suunnittelusta ja aikatauluttamisesta. Tiedekunnassa toimiessani olen monesti törmännyt tilanteisiin, joissa pyörää keksitään joka oppiaineessa uudelleen ja pidetään sellaisia asioita ongelmina, joita toisissa oppiaineissa on menestyksekkäästi toteutettu. Tiedekuntapäivässä marraskuun alussa aiheena olikin hyvien käytäntöjen levittäminen muutaman opetuksensa onnistuneesti suunnitelleen oppiaineen esimerkin kautta. Tutkinnonuudistuksen myötä hyvitys- ja korvauspisteet ovat poistuneet käytöstä, minkä jotkut oppiaineet ovat tulkinneet vaatimukseksi poistaa näiden pisteiden antaminen, mutta muuten pitää opetus vanhan kaltaisena tai säätää läsnäolopakko opiskelijoiden paikalle saamiseksi. Tämä ei ole ollut kuitenkaan missään vaiheessa tarkoitus, vaan pisteiden antamisen sijaan opetus tulisi järjestää siten, että se toimisi tarkoituksenmukaisena osasuorituksena tai vaihtoehtona täydelle kirjatentille, kuten esimerkiksi insolvenssioikeuden pienryhmäkurssilla, jossa opiskelijat valitsevät mennä tunnille, koska kokevat sen hyödylliseksi, eivätkä siksi, että sillä ansaitsee pisteitä tai koska osallistuminen on pakollista. Vuodenvaihde merkitsee myös kevään ja pääsykoelukijoiden saapumista yliopiston kirjastoon. Jokainen Kaisa-kirjastosta lukupaikkaa kevätlukukaudella etsinyt lienee huomannut näiden paikkojen akuutin puutteen. Hälyisässä kirjastossa ei muutenkaan ole tarpeeksi paljon hiljaisia lukupaikkoja, jotka oikkareille ovat opiskelun luonteesta johtuen hyvin tärkeitä. Opintovaliokunta onkin jo pidemmän aikaa pyrkinyt saamaan tiedekunnalta meille suunnattua lukutilaa, jottei ensi keväänä tämä lukutilan ja -rauhan puute häiritsisi opiskelua viime keväiden tapaan. Tässä vaiheessa en uskalla sanoa vielä mitään konkreettista, mutta projekti jatkuu kunnes ratkaisu löydetään! Opintovaliokunnassa toimiminen ei vaadi valiokuntavirkaa tai minkäänlaista etukäteistietoa opintoasioista. Toivottavasti tiensä OVK:n kokouksiin ja tapahtumiin löytääkin ensi vuonna mahdollisimman moni uusi ja vanha OVK:lainen. Suuret onnittelut valinnasta ja hurjasti tsemppiä ensi vuoden haasteisiin Astalle, opintovastaavalle vuosimallia 2015! Tahtoisin vielä lopuksi kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia opintovaliokuntalaisia, hallinnon opiskelijaedustajia ja Codexin kollegaani Evistä kaikesta yhteistyöstä, tsempistä ja avusta. Iso kiitos myös ihanille hallituskavereilleni en vaihtaisi päivääkään tästä vuodesta pois. Viimeiseksi, muttei suinkaan vähäisimmäksi, tahdon osoittaa kiitokseni myös teille, rakkaat pykälistit. On ollut ilo ja kunnia toimia äänenänne tiedekuntaan päin. Menestystä loppuvuoden rutistuksiin ja leppoisaa uutta vuotta toivottaen Katariina Järvi Pykälän opintovastaava INTER VIVOS 9

10 Yleisvastaavat Yhden lorun loppu Toisen tarinan alku Jotain vanhaa... Vuosi alkaa olla paketissa ja ei voi muuta kuin ihmetellä, että mihin ne hiekan jyvät valuivat; vastahan sitä laskettiin mäkeä lumisella Ulliksella ja laulettiin karaokea bussin yläkerrassa silliksellä! Lukemattomien iskelmätähtien sanoin: Oi niitä aikoja, ne tahtoisin niin elää uudelleen. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna huomaa, kuinka hieno kokemus kulunut vuosi Pykälän hallituksessa on ollut. Olemme saaneet tutustua moniin uusiin ihmisiin, läpikäyneet monia haasteita ja selvinneet niistä sekä toivottavasti vieneet asioita taas himpun verran eteenpäin. Vuodesta ei tosin olisi selvitty ilman apua. Haluammekin lämpimästi kiittää koko upeaa yleisvaliokuntaa, kaikkia ahkeria isäntiä sekä innovatiivista sillistoimikuntaa siitä mahtavasta työpanoksesta, jonka olette antaneet vuoden aikana tilojemme ja tapahtumiemme eteen. Toivottavasti teillä riittää intoa aktiivitoimintaan jatkossakin, innokkaita tekijöitä tarvitaan aina! Yleisvastaavat Laura ja Jere Anita Kritsos Ja jotain uutta... Muutos on jännittävää ja välillä jopa pelottavaa. Samaan aikaan se on välttämätöntä; yhdistystoiminta tarvitsee uusia tekijöitä uudistuakseen. Siispä onneksi olkoon vuoden 2015 uusille yleisvastaaville, Elmiiralle ja Mikolle! Teidän vuodestanne tulee varmasti vähintäänkin yhtä hieno kokemus kuin meidän, ja kehotammekin teitä nauttimaan siitä heti alusta alkaen. Tehkää meidät ylpeiksi ja olkaa vielä meitäkin parempia yleisvastaavia! Vuonna 2015 Pykälässä käy myllerrys; 80-vuotisjuhlavuosi ja todennäköisesti myös kerhotilojen saneerauksen alkaminen tuovat omia haasteitaan. Kuitenkin ennen kaikkea ensi vuosi tuo upeita tapahtumia, joissa juhlistetaan rakkaan yhdistyksemme historiaa. Lähde siis ennakkoluulottomasti juhlavuoden tapahtumiin viihtymään vanhojen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Ja muista, että mikään ei ole mahdotonta unelmoi siis isosti! Ensi vuosi on juuri meidän ja sinun vuotesi, kunhan itse uskot niin. It s time to try defying gravity! Haleja ja ennen kaikkea onnellista uutta vuotta! Vielä kerran teidän yleisvastaavanne 2014 Laura Parkkisenniemi & Jere Hjelt Pykälän yleisvastaavat 10 INTER VIVOS

11 hyy:n edustajisto Ajatuksia edustajistosta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit käytiin loka-marraskuun vaihteessa. Vaaleissa valittiin kaksivuotiskaudelle 60-paikkainen edustajisto, joka käyttää ylintä päätösvaltaa ylioppilaskunnassa. Edustajiston tehtävä on merkittävä muun muassa siksi, että jokaisen perustutkinto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Lisäksi HYY on yksi maailman varakkaimmista opiskelijajärjestöistä ja edustajisto päättää vuosittain yli kolmen miljoonan euron budjetista. Silti äänestysprosentti näissä vaaleissa jäi taas kerran surullisen alhaiseksi, ollen vain 31,68 prosenttia. Äänestysaktiivisuus on puolittunut 40 vuodessa. Vaalit järjestetään hyvin samankaltaisesti kuin esimerkiksi eduskuntavaalit muutaman kuukauden päästä. Ehdokkaat kuuluvat vaaliliittoihin, jotka voivat muodostaa vaalirenkaita. Paikat jaetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. Edistyksellisten vaalirengas sai 514 ääntä, kun taas HELP:in vaalirengas keräsi 1192 ääntä. Täten Edistyksellisiin kuuluvat Kokoomusopiskelijat saivat 371 äänellä kaksi paikkaa ja HELP:iin kuuluva Pykälä sai 348 äänellä kolme paikkaa. Jokaisesta pykälististä edustajistossa olen kuitenkin ehdottoman tyytyväinen, oli ryhmä mikä tahansa! Tulevassa edustajistossa istuu viisi pykälistiä, mikä sinänsä on hyvin suhteessa tiedekunnan kokoon. Kuitenkin ottaen huomioon, että juristien ammatti on yhteiskunnallisesti merkittävä, toivoisin, että tulevilla juristeilla olisi suurempi edustus myös opiskelijapolitiikassa. On surullista, että tiedekunnassamme äänestysprosenttikin jäi keskiarvon paikkeille. Näissä vaaleissa on kuitenkin yksi erittäin suuri ero verrattuna valtakunnallisiin vaaleihin: listojen poliittinen sitoutumattomuus. Voidaan sanoa, että tarkasteltaessa opiskelijapolitiikkaa pitkällä aikavälillä sitoutumattomuus on vasta viimeisimpien sukupolvien juttu. Aikaisemmin poliittiset järjestöt olivat merkittävässä asemassa. Nykyään ylivoimaisesti suurin edustajistoryhmä on HYAL eli Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset. Kyseessä on siis porukkaa useista kymmenistä eri ainejärjestöistä, joiden ainoa yhteinen tavoite on ylioppilaskunnalta Tarik Ahsanullah valittiin edustajistoon syksyllä. saatavista järjestötuista ja -tiloista huolehtiminen. Ryhmän sisällä on poliittisia mielipiteitä laidasta laitaan. Edustajistossa tehdään kovaa politiikkaa esimerkiksi erilaisten linjapapereiden muodossa. Linjapapereilla HYY muodostaa yhteisen kannan tiettyihin poliittisiin teemoihin. Sitoutumattomista ryhmistä on hyvin vaikea tietää minkälaisia asioita ne ajavat tällaisissa tilanteissa. Toisaalta, vaikka olen itse Kokoomusopiskelijoiden jäsen, en todellakaan ole kaikesta samaa mieltä puolueen virallisten linjojen kanssa. Vaalikentillä oli hauska huomata, miten joidenkin oli vaikea ymmärtää, että puolueiden sisällä on erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Vaalien jälkeen käytiin hallitusneuvottelut. Kaikki pykälistit jäivät oppositioon, sillä suurimmat ryhmät neuvottelivat hallituksen kokoonpanon keskenään ja jättivät pienistä ryhmistä jopa pätevimmät ehdokkaat törkeästi ulkopuolelle. Uskon, että yhteistyö HELP:in kanssa tulee toimimaan erittäin hyvin, sillä perinteisesti Kokoomusopiskelijat ovat tulleet hyvin toimeen tulevien lääkäreiden ja juristien kanssa. Yksi omista vaalitavoitteistani oli sähköinen Ylioppilaslehti, jota HELP esitti vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa. Tavoitteet ovat siis samansuuntaisia. Oppositiopolitiikkaa tulee HYY:ssä tehdä eri lailla kuin valtakunnanpolitiikassa. Epäluottamuslauseiden esittäminen ja kaiken voimakas vastustaminen varmistaa ainoastaan sen, että myös ensi vuoden hallitusneuvotteluissa ryhmä jätetään varmasti hallituksen ja tosiasiallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Tavoitteenani on ensi vuonna tuoda edustajiston kokouksissa esiin erilaisia näkökulmia, joita tässä vihervasemmistolaisessa yhteisössä ei välttämättä osata edes ajatella. Kuuntelen erityisen mielelläni, mikäli teillä pykälisteillä on ideoita edustajistolle vietäväksi! Tarik Ahsanullah HYY:n edustajiston jäsen Pykälän taloudenhoitaja 2015 INTER VIVOS 11

12 The european law students association ELSA-ilta Pikamatka -maailmaan Teksti: Lauri Vaihemäki ja Emmi Kemppainen Kuvat: Tuomas Hauvala ja Henrik Myllynen Useimmille helsinkiläisille oikkareille ELSA on tuttu vierailuistaan eri instituutioihin, kansallisesta oikeustapauskilpailusta ja satunnaisista matkoistaan ulkomaille. Jotkut ehkä ovat lisäksi kuulleet kansainvälisestä työharjoittelusta, joka tunnetaan lyhenteellä STEP. Mutta kaiken kaikkiaan ELSA on meillä paikallisesti kuitenkin suhteellisen pieni järjestö, joka elää isompien, varakkaampien ja vanhempien opiskelijajärjestöjen varjossa. Kuitenkin kun nostamme katseemme kotimaasta tarkastelemaan Eurooppaa kokonaisuutena, tämä tuttu asetelma muuttuu radikaalisti. Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija Lauri Vaihemäki toimii tällä hetkellä ELSA Internationalin hallituksen jäsenenä. Lauri toimii nyt oppaanamme matkalla ELSAn monipuoliseen maailmaan! Elämää Euroopan sydämessä Lauri on aikaisemmin toiminut aktiivisesti ELSAssa niin Helsingin paikallisryhmässä kuin Suomen kansallisessa hallituksessakin. Palveltuani puoli vuotta kansallisessa hallituksessa koin, että minulla oli vielä annettavaa. Sain yllättävän paljon tukea eri maiden edustajilta sekä oman ryhmäni ehdottoman luottamuksen, jonka turvin uskaltauduin vaalikamppailuun, Lauri kuvailee syitään hakea kansainväliseen hallitukseen. Vaalit tuottivat tulosta ja kesällä Laurilla oli edessään muutto Belgiaan. ELSAn päämaja, The ELSA House, sijaitsee Brysselissä. Tässä talossa kansainvälinen hallitus asuu ja työskentelee kautensa ajan. Kahdeksanhenkisessä hallituksessa on tälllä hetkellä jäseniä kuudesta eri maasta ja minulla on kunnia toimia järjestön taloudenhoitajana, 12 INTER VIVOS

13 Mikä ELSA oikein on? European Law Student Association perustettiin vuonna 1981 oikeustieteen opiskelijoiden yhteistyöjärjestöksi rautaesiripun molemmin puolin. Viiden opiskelijan liitosta järjestö on kasvanut käsittämään tulevaa juristia 42 eri maasta. ELSA on tällä hetkellä maailman suurin riippumaton oikeustieteilijöiden yhdistys. Jotta tämä valtava kokonaisuus pysyisi kasassa ja järjestyksessä, ELSA on jakautunut toimimaan kolmella eri tasolla: paikallisella (esimerkiksi ELSA Helsinki), kansallisella (esimerkiksi ELSA Finland) ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen tason muodostaa vaaleilla valittu kansainvälinen hallitus ja tämän hallituksen alaisuudessa toimivat direktorit ja assistentit. Lauri kertoo. Taloudenhoitajana Lauri on todellakin täysipäiväisesti töissä: Vastaan järjestön budjetista, kirjanpidosta ja päivittäisten laskujen hoitamisesta. Varainhankinnan osalta apurahat kuuluvat taloudenhoitajan vastuualueelle. Yhteistyö pankin, toiminnantarkastajien ja tilitoimisto Mazarsin kanssa lepää myös harteillani. ELSAn taloudenhoitajana tehtäviini kuuluu lisäksi ELSA Development Foundationin puheenjohtajana toimiminen ja tässä toimessa valvon säätiön myöntämiä tukia ja vastaanotan uusia hakemuksia. Kuten kaikki kansainvälisen hallituksen jäsenet, ohjaan kansallisen tason virkailijoiden työtä ja toimin heidän yhteishenkilönään kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on kehittää koko verkoston taloutta modernimpaan ja vakaampaan suuntaan, mikä alati uudistuvassa järjestössä on todellinen haaste. Yhteisasumista muiden hallituslaisten kanssa Lauri kuvailee elävästi: Rehellisesti yhteistyö hallituksen kanssa muistuttaa elämääni armeijassa. Asumme ja työskentelemme yhdessä tietäen, että menestymme tai epäonnistumme yksikkönä. Meillä on mutkattomat ja läheiset Elsalaisia Roviolla. Elsa Helsingin hallitus. välit, vaikka työpaineet aina välillä kiristävät tunnelmaa. Työtä itsessään on paljon ja viralliset toimistotunnit jäävät lähinnä unelmaksi. Raskaan työn vastapainona saamme matkustaa paljon ja tavata runsaasti mielenkiintoisia ELSAlaisia. Akateemisia taitoja oppimaan ELSA järjestää vuosittain kaksi suurta kansainvälistä oikeustapauskilpailua, jotka käydään englanninkielellä. Toinen niistä käsittelee Euroopan ihmisoikeussopimusta ja toinen maailmankauppajärjestön, WTO:n, oikeutta. Molemmissa kilpailuissa finaali käydään oikeiden tuomareiden edessä, todellista oikeudenkäynnin protokollaa noudattaen. Tämän lisäksi ELSAn piirissä järjestetään lukuisia kansallisia oikeustapaus- ja esseekilpailuita. Laajan verkostonsa ansiosta ELSAlla on mahdollisuus tehdä Euroopan laajuista tutkimusta. Tällä hetkellä kokoamme opiskelijoita, yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa, tutkimaan Euroopan sosiaalista peruskirjaa ja sen implikaatioita. Yhtälailla akateemisen, mutta hieman lyhyemmän projektin tarjoaa ELSAn Law Review, johon kerätään tiettyä teemaa käsitteleviä artikkeleja opiskelijoilta, kertoo Lauri akateemisten taitojen harjoittamisesta ELSAssa. Kesäisin ELSA-verkosto järjestää kymmeniä Summer Law Schooleja ympäri Eurooppaa, jotka käsittelevät oikeudellisia aiheita laidasta laitaan. Näissä viikon tai kaksi kestävissä tapahtumissa päivät käsitellään teemana olevaa oikeudenalaa professorien ja muiden asiantuntijoiden johdolla ja illat täyttyvät sosiaalisesta ohjelmasta muiden osallistujien kanssa. ICM tulevien päättäjien foorumi Laurin mukaan ehdoton lippulaiva ELSAn kansainvälisissä tapahtumissa on kuitenkin International Council Meeting, joka on verkoston sisäinen kokoontuminen kahdesti vuodessa: Suosikki ELSAan liittyvä muistoni INTER VIVOS 13

14 Elsa... on ehdottomasti ICM Köln Saksassa, ensimmäinen kansainvälinen tapahtumani. Siellä silmäni aukesivat sille, mitä ELSA todella on Euroopan tasolla ja vielä enemmän sille, mitä se voisi olla. ICM kokoaa viikoksi noin neljäsataa oikeustieteilijää ympäri Eurooppaa keskustelemaan järjestön tulevaisuudesta, kehittämään itseään ja tapaamaan vanhoja sekä uusia ystäviä. Tapahtumassa kansallisryhmien edustajat käyttävät korkeinta päätäntävaltaa ja linjaavat ELSAn tulevaisuuden kansainvälisen hallituksen toteutettavaksi. Paras osa opiskelijalle? Tapahtuman hinta on rajoitettu 33 euroon päivältä, joka sisältää majoituksen hotellissa, ruuat ja sosiaalisen ohjelman. Edellinen ICM pidettiin lokakuussa Bodrumissa, Turkissa, jossa pääsimme nauttimaan viiden tähden hotellista ja lämmöstä keskellä syksyn koleutta. Kevään ICM järjestetään Cluj-Napocassa, Romaniassa ja uusien vaalien myötä jännitys kohoaa huippuunsa, Lauri kertoo innoissaan. Laurin terveiset Brysselistä ELSA on valtava verkosto ja todellinen voima Euroopan oikeudellisessa maailmassa. Lauri toteaakin voivansa antaa vain nopean pintaraapaisun niistä mahdollisuuksista, joita ELSA jäsenilleen tarjoaa. Rohkaisen käymään paikallisissa tapahtumissa, vierailemaan nettisivuilla ja ottamaan yhteyttä ELSA Helsingin hallitukseen. Oikeuden ja koko Euroopan tulevaisuus näyttää jatkuvasti kansainvälisemmältä ja tähän muutokseen liittyminen on paras tapa valmistautua omaan uraan ja tulevaan elämään, Lauri kannustaa. Lauri onkin saanut ELSAlta paljon, ehkä enemmänkin kuin mitä etukäteen uskalsi unelmoida: Olen ELSAlle paljon velkaa, kansainvälisestä kokemuksestani, taloudenhoitoon liittyvistä taidoistani ja suuresta osasta ystäväpiiriäni. Tapasin myös tyttöystäväni järjestön kautta. ELSA Helsingin tapahtumista saat tietoa Facebookryhmästä ELSA Helsinki ja nettisivuilta Nettisivujen kautta voit liittyä jäseneksi ja varmistaa paikkasi tulevissa tapahtumissa. iv Elsa nähdään perinteisesti Pykälässä Punssikahveilla. ELSA Helsinki Teksti: Jarl-Johan Héde & Henrik Myllynen Helsingissä toimii ELSAn oma paikallisryhmä, johon kaikki oikkarit voivat vapaasti liittyä jäseniksi. Käytännön toimintaa ylläpitää seitsenhenkinen hallitus, jonka lisäksi apuna on vaihteleva määrä innokkaita ja tehokkaita toimihenkilöitä eli direktoreita. Kuluneen syksyn aikana on järjestetty useita excursioita, viimeisimpänä ulkoasiainministeriöön, jossa oikeuspalvelun eri osastojen edustajat sekä oikeuspalvelun päällikkö kertoivat uramahdollisuuksista ja työnkuvistaan. Excursio oli yleisömenestys ja sali oli täynnä viimeistä tuolia myöten. Kiinnostus ulkoasiainministeriön työtä kohtaan koettiin niin mielenkiintoiseksi, ettei kysymyksistä tahtonut tulla loppua ja tilaisuus venyi yliaikaan. Joulukuun alussa vierailtiin myös Marimekolla, jossa oli puhumassa yhtiön in-house juristi. ELSAlaiset pääsivät myös kiertelemään tehtaalla ja ostoksille Marimekon tehtaanmyymälään. Syksyn suurin tapahtuma oli kuitenkin ehdottomasti National Council Meeting, NCM, joka järjestettiin Helsingissä. Jokainen Suomen paikallisjärjestöistä järjestää NCM:n vuorollaan, joten tapahtuma kerää yhteen ELSAlaisia eri paikallisjärjestöistä. Osallistujia oli yli 80 niin Rovaniemeltä kuin ulkomailtakin! ELSA Helsingin toimihenkilöt työskentelivät kovasti järjestääkseen ikimuistoisen viikonlopun ja vieraille onnistuttiin järjestämään majoitus aivan ydinkeskustasta. Osa majoittui kanssaelsalaisten kotona. Viikonlopun aikana pidettiin ELSA Finlandin sääntömääräinen syyskokous sekä useita workshoppeja järjestötoimijoille. Ohjelmaan kuului myös excursio Lexiaan ja sitsaamista 20-luvun salakapakassa, josta jatkettiin matkaa Helsingin yön sykkeeseen. Tulevana keväänä suunnitteilla on, excuilun lisäksi, yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa kansainvälisessä hengessä, käytännönläheistä juridista kääntämistä ja LL.M-tutkintoa koskevaa infoa. Mikäli kiinnostuit European Law Students Association Finlandista ja sen Helsingin paikallisjärjestön toiminnasta ja haluaisit pysyä mukana missä ELSAlaiset menevät, käy tykkäämässä meistä Facebookissa ja liity sähköpostilistallemme! iv 14 INTER VIVOS

15 KOLUMNI jaakko seppänen Mikä ihmeen yliopisto? Onko tämä rangaistus siitä, etten pystynyt orientaatioviikon esittelykierroksella kunnolla keskittymään tampattuani edellisiltana Pykälän tanssilattialla aamuviiteen? Kun alkusyksystä sähköpostiin alkoi kolahdella edustajistovaaleihin ja HELP:iin liittyviä virallisen kuuloisia viestejä, pelästyin toden teolla: ovatko separatistit kaapanneet vallan yliopistolla omiin käsiinsä ja pakottavat meidät nyt äänestämään hämäräperäisissä vaaleissa, joiden lopputulos on kenties ennalta junailtu? Adrenaliinipäissäni päätin lähteä ottamaan asiasta selvää HELP-infoiltaan, jota epäilin salamyhkäisten agitaattoreiden propagandatilaisuudeksi. Helpotus ja ihmetys oli suuri, kun tilaisuuden aikana selvisi, etteivät vaalit suinkaan liittyneet väkivaltaiseen vallankumoukseen, vaan ylioppilaskunnan normaaliin päätöksentekoon! HELP:kään ei ollut venäläismielinen puolisotilaallinen ryhmittymä, vaan pykälistien oma vaalirengas. Tähän asti ylioppilaskunta oli muistuttanut lähinnä mustaa aukkoa, joka aktivoituu lukuvuoden alussa imaisemaan syövereihinsä jokaisen opiskelijan opintotuesta siivun, mutta nyt oivalsin, että siellä tehdään ilmeisesti ihan oikeitakin päätöksiä. Vaikka vilpittömästi iloitsinkin siitä, ettei uutta sisällissotaa ollut syttynyt, välikohtaus pysäytti pohtimaan, kuinka vähän keskiverto-oikkari loppuen lopuksi tietää yliopiston toiminnasta. Kuka on esimerkiksi yliopiston rehtori? Ei näy, ei kuulu. Ilmeisesti käy kättelemässä vuoden alussa niitä onnekkaita phukseja, jotka onnistuvat taistelemaan päärakennuksen käytävälabyrintissä itsensä oikeaan saliin. Ensimmäisenä syksynäni en itse valitettavasti kuulunut näiden joukkoon. Kanslerin titteli tuo puolestaan mieleen lähinnä joukon vahvoja saksalaisia johtajia viime vuosisadoilta. Onneksi Wikipedia paljastaa, että kansleri on ihan oikea yliopiston virka, vieläpä ylin sellainen. Helsingin yliopiston kansleri voi jopa käyttää valtioneuvostossa puhevaltaa valmisteltaessa tätä firmaa koskevia asioita. Melkoinen rautakansleri siis. Kenties on anteeksi annettavaa, että yliopiston yleinen hallintorakenne menee yli hilseen, mutta ei tilanne ole juurikaan parempi oman tiedekuntammekaan osalta. On noloa osallistua keskusteluun yliopiston johtosäännön ja dekaanin valinnan uudistamisesta, kun ei ole hajuakaan edes siitä, kuka dekaanin valitsee voimassa olevien sääntöjen mukaan. Tiedekunnassa päätöksiä tehdään ilmeisesti jonkinlaisessa mystisessä neuvostossa, jossa myös hallopedeiksi kutsutut ja ortopedeihin usein sekoitettavat opiskelijaedustajat voivat vaikuttaa. Lisäksi tiedän, että professorit käyttävät joskus jonkun tilaisuuden kunniaksi hassuja punaisia hattuja. Siihen sitten loppuukin tietämykseni tiedekunnan meiningistä. Miten olen voinut ajautua tällaiseen kafkamaiseen painajaiseen, jossa olen jatkuvasti päätöksenteon kohteena ilman, että tiedän, kuka tai mikä päätöksiä tekee ja mitä päätökset koskevat? Onko tämä rangaistus siitä, etten pystynyt orientaatioviikon esittelykierroksella kunnolla keskittymään tampattuani edellisiltana Pykälän tanssilattialla aamuviiteen? Onko kyseessä sittenkin vieraan vallan salajuoni, joka pyrkii kouluttamaan hallintovirkamiehistä juurettomia, todellisuudesta irtaantuneita lampaita, jotka on helppo istuttaa hammasrattaiksi uuden hirmuhallinnon koneistoon? Täytyy myöntää, että omassa aktiivisuudessakin olisi parantamisen varaa. HYY:n jäsentiedotteet ja tiedekunnan Pykälä-infoon spämmäämät viestit menevät turhankin usein lukematta roskakoriin. Pykälä on hyvästä syystä oikkareille se suurin ja kaunein, mutta tuntuu välillä unohtuvan, että elämää on muuallakin kuin Sörnäisten rantatie 33:n ja Mannerheimintie 3:n B-rapuissa. Pykälisti suhtautuu usein muuhun yliopistoon kuin pikkulapsi piiloleikkiin: jos laittaa silmät kiinni, kukaan ei voi löytää. Valitettavasti emme pääse pakoon yliopiston, ylioppilaskunnan ja tiedekunnan päätöksiä, vaikka ummistaisimme silmämme ja tunkisimme vielä sormetkin korviin. IV INTER VIVOS 15

16 INTER VIVOS Täyden kalenterin syndrooma Teksti ja kuva: Pauliina Oikarinen Hinku olla mukana kaikessa on jatkuva. Haen sisältöä elämääni täyttämällä kalenteriani, koska rakastan hyperaktiivista elämäntapaa. Tai olen ujuttanut kyseisen uskomuksen mieleeni ja ottanut sen omakseni. Olen virrassa enkä tahdo pysähtyä ja kyseenalaistaa motivaatiotani. En epäile sitä, ettenkö olisi rakastunut toimintaan ja saisi endorfiinihumalaa asioiden hoitamisesta, mutta tarvitsenko sitä massiivi- 16 INTER VIVOS

17 Oikkarielämää Oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa tiukka aikataulu on oletusarvo. sen annoksen? Olen niin korkealla, kiinni mahtavassa tekemisen auvossa, mutta ajoittain yksin kotona ollessa näännyn velvoitteiden alle. Kunpa voisin joku aamu nukkua pitkään, jospa saisin edes yhden vapaapäivän. Miksi huomaan aika ajoin tekeväni elämästä suorituspohjaista? Kenelle olen velkaa? Oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa tiukka aikataulu on oletusarvo. Yhteen päivään saa mahdutettua töitä, nopean lounaan ystävän kanssa, tenttikirjan skannaamista, juoksulenkin ja asioiden hoitamista sähköposteilla yömyöhään. Viikon aikana edellä mainittujen lisäksi kalenteria täyttävät järjestötoiminnan kokous, osakunnan sitsit, illanistujaiset vanhan kaveriporukan kanssa, fysioterapia, kielten tunnit, opintopiiri, visiitti vanhempien luona ja muut vastaavat asiat. Ympärilläni on täydellisiä superihmisiä, jotka minun näkökulmastani hoitavat kaiken näennäisen vaivattomasti ja hyvällä fiiliksellä. Onko se vain silmänlumetta, imagon ylläpitoa? Oli tai ei, haittaako se? Miksi antaisin muiden ihmisten määrittää omia toimintatapojani? Yhteisömme asettaa suorituspaineita. Aikataulujen suunnittelusta ja asioiden aikaansaamisesta elävä oikkari mukautuu kyllä hektisyyteen mutta uppoaa välillä syvälle. Oikkari, joka ei olisi luonnostaan niin suorituskeskeinen, saattaa hypätä mukaan stressikelkkaan ympäristöstä niskaan vyöryvien paineiden johdosta. Sopiva stressi potkii mukavasti ja deadline auttaa keskittymisessä ja asioiden valmistumisessa. Liiallinen stressi luhistaa ja lamauttaa, tekee toimintakyvyttömäksi. Kiireorientoituneessa yhteisössä on virkistävää kuulla jonkun jättäneen suosiolla jotakin tekemättä aikatauluongelmien tai tenttikiireiden takia, koska hän on tajunnut tarvitsevansa aikaa keskittymiseen tai rauhoittumiseen. Elämä on harvoin kiinni yksittäisestä asiasta, eikä kaikkia asioita ole pakko pystyä tekemään. Jos on jatkuvasti ongelmissa kaiken tekemisen määrän kanssa, olisi ehkä aihetta höllätä sopivasti. Kaikilla on omat rajansa jaksamiselle ja tottumukset vaikuttavat asiaan. Joku voi stressaantua pahasti sellaisesta työmäärästä, joka on toiselle arkipäivää. Tietyn hetken velvollisuudet on hoidettava ja lupaukset pidettävä, mutta jatkoa voi aina harkita. Priorisointia harrastavat kaikki, mutta jos kokee burnoutin uhkaavan jo opiskeluaikana, asioiden tärkeysjärjestystä tulisi harkita vielä kovemmalla kädellä. Jos yrittää tehdä kaiken, mitään ei yleensä saa tehtyä kunnolla. Vaikka kahmisi tekemistä siksi, että on niin kiinnostunut monista asioista, tuloksena voi silti olla loppuun palaminen. Minkä minä määrittelen oman aikani arvoksi? Elänkö itselleni vai kalenterilleni? Jos elän kalenterilleni, elänkö sellaista elämää, jota aidosti haluan vai jota oletan, että tulisi elää? Olemme hakeutuneet alalle, jossa syke on kova. Vaatimustaso on korkea, ja opiskelijat ovat virittäytyneet sen mukaiseen tilaan. Olosuhteet määräävät sen, että tekemistä riittää. Opinnot vaativat paljon paneutumista, töissä käyminen vie runsaasti aikaa ja opintojen ja työn ulkopuolista elämääkin olisi tarkoitus elää. Eri elämänalueiden yhdistäminen tasapainoisesti tuo energisen ja onnistuneen fiiliksen. Monien aikataulut tulevat automaattisesti täyteen yksistään jo niistä asioista, joita todella haluaa tehdä ja jotka ovat itselle tärkeitä. Täysipainoinen elämä tarkoittaa meistä useimmille sitä, että pääsee toteuttamaan kunnianhimoaan ja kehittämään itseään, viettämään aikaa opiskelutovereiden kanssa (ja kenties jopa verkostoitumaan), näkemään rakkaitaan myös muualla kuin Porthaniassa sekä kuntoilemaan ja nauttimaan omista harrastuksista ja opintojen kannalta täysin irrelevanteista kiinnostuksen kohteista. Toisinaan vastassa on velvollisuuksien kannalta intensiivisempiä jaksoja, mutta se kuuluu asiaan. Yhteisön asettamat paineet saattavat sysätä kaikkensa yrittävän oikkarin jatkuvasti arvioimaan omaa hyväksyttävyyttään oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijana ja kilpailukykyään työmarkkinoilla. Muodollisen täydellisyyden ei tarvitse määritellä kenenkään arvoa, eikä jatkuvan huonon omantunnon olla vallitseva tunnetila. Kenenkään ei tarvitse suorittaa itseään henkihieveriin ja lakata nauttimasta elämästä vain siksi, että CV ja opintosuoritusote olisivat esimerkillisen puhtoisia ja ansioituneita. Jos kaikki näyttää todella kiillotetun hyvältä, mutta koko elämä tuntuu kaikelta muulta kuin hyvältä, saattaa herätä kysymys, onko tässä ruuhkassa mitään järkeä. On järkeä jokaisen tulee vain itse määrittää se oikea opiskelun, työn ja vapaa-ajan suhde. Se oikea määrä kaikkea, jotta jaksaa ja kykenee nauttimaan tästä elämänvaiheesta. IV INTER VIVOS 17

18 PYKÄLÄN HALLITUS 2015 Esittelyssä hallitus 2015 Teksti: Jenni Nissi Kuvat: Jaakko Seppänen ja Antti Markkanen Vuoden 2015 hallitus valittiin Pykälä ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa maanantaina 10. marraskuuta. Kokous venyi pitkäksi ja tunteet olivat monilla pinnassa. Vaalitulosten jälkeen ehdokkaat kuvittelivat saavansa huokaista helpotuksesta, mutta edustustehtävät kuitenkin jatkuivat, sillä IV hyökkäsi saman tien haastattelemaan vuoden 2015 hallituksen jäseniä sekä yhdistyksen puheenjohtajaa. Kysymyksiä pidettiin keskimäärin vaikeina ja liki mahdottomina, mutta ilmeisesti saamme kuitenkin myös ensi vuonna nauttia toimintakykyisestä hallituksesta, sillä kaikki onnistuivat vastaamaan niihin kiitettävästi. iv PUHEENJOHTAJA Jere Hjelt Rokataan ens vuonna yhdessä stadionil. Pykälän puheenjohtajaksi valittiin vuoden 2014 YVK:n puheenjohtaja Jere Hjelt. Tulevana vuonna Jere haluaisi, että valiokuntien puheenjohtajat delegoisivat entistä enemmän tehtäviä virkailijoille ja että toimintasuunnitelman sekä talousarvion laatimiselle varattaisiin aiempaa enemmän aikaa. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Se, minkä sanoin vaalipaneelissa: haluaisin, että saataisiin kokoon toimikunta, joka lähtisi suunnittelemaan Pykälän strategiaa pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? No ainakin se on remontissa, se on varma. Sanotaan, että se on taas vuoden vanhempi ja päässyt hienoon 80 vuoden ikään. Toivon myös, että sillä on ihan yhtä aktiivinen, ja vielä aktiivisempi, jäsenkunta ja jollain lailla ehommat kerhotilat. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Varmaan tämän vuoden kokemuksella niitä lukemattomia ryyppyiltoja ja vielä lukemattomampia darrapäiviä. 18 INTER VIVOS

19 SIHTEERI Mia Hellgrén Luodaan yhdessä hyvällä mielellä Pykälästä parempi paikka. Pykälän sihteerinä vuonna 2015 toimii toisen vuoden opiskelija, vuoden 2014 YVK:n sihteeri ja nuorempi phuksikapteeni Mia. Hän aikoo tulevana vuonna muun muassa delegoida tehtäviä aiempaa enemmän. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Lähestyttävyys. Se, että me ollaan helposti lähestyttäviä. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Siellä on toivottavasti ainakin hienommat tilat aika näyttää. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Väsymystä. opintovastaava asta tukiainen Tahdolla ja draivilla jokaisen pykälistin puolesta. Opintovastaavaksi valittiin kolmannen vuoden opiskelija Asta, joka on toiminut UAV:ssa ja YVK:ssa. Monien muiden tavoin hänkin on luvannut delegoida edellisvuotta enemmän, mutta opintovastaavana pitää myös langat käsissään. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Opintoasiat ja tiedotuksen lisääminen. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Pykälä on ollut hyvä tänäkin vuonna. Pykälä on kaikkien Pykälä. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Vähiä yöunia. taloudenhoitaja tarik ahsanullah Yhdistyksen varat vastuullisesti kaikkien jäsenten käyttöön. Kuka muu muka. Tarik, tulevan vuoden taloudenhoitaja, on tuttu erilaisista toimikunnista ja kv-viikoilta sekä HYY:n edustajistovaaleista. Lisäksi hän on toiminut UAV:n sihteerinä. Hänen tavoitteenaan taloudenhoitajana on saada varoja aiempaa enemmän jäsenistön käyttöön. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Toivoisin, että valiokunnille saataisiin sen verran enemmän rahaa käyttöön, että aktiivien ei tarvitsisi niin sanotusti maksaa aktiivisuudesta. Tämä sama koskee myös muita toimikuntia. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Toivottavasti meillä on uudet hienot tilat ja loistava juhlavuosi takana. tiedotusvastaava anita kritsos Väriä hallitukseen ja monimuotoinen Pykälä. Tiedotusvastaavaksi valittu Anita on toisen vuoden opiskelija ja vuoden 2014 YVK:n tiedottaja. Hän on luvannut uudistaa tiedotusta lisäämällä Instagramin ja Twitterin käyttöä sekä kehittämällä kerhojen toiminnan uutisointia. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Toiminnan jatkuvuus: siihen, että Pykälä kehittyy ja edistyy. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Saneeraus totta kai vaikuttaa Pykälän tiloihin. Somessa olemme enemmän esillä. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Stressiä. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? No ehkä sitä, jos opinnot jäävät kokonaan tekemättä. INTER VIVOS 19

20 PYKÄLÄN HALLITUS YLEISVASTAAVA MIKKO SUKURA Hoidetaan hommat kunnolla ja järkätään hyviä bileitä. Yleisvastaavaksi valittu Mikko on vuoden 2014 YVK:n isäntä, joka halusi nimenomaan tilavastaavaksi. Hän on esimerkiksi ajatellut nettisivuille jäsenkyselyä siitä, keiden kanssa pykälistit haluaisivat järjestettävän bileitä ja sitsejä. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Kun remontti alkaa, niin se, että pykälistien etuja valvotaan remontin osalta. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Tasan vuoden päästä kerhotilat on toivottavasti remontoitu ja vietetty todella hyvä juhlavuosi. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Niitä todella kiireisiä ressaavia päiviä. YLEISVASTAAVA ELMIIRA KUTVONEN Intohimoa ja innovatiivisuutta. Toiseksi yleisvastaavaksi valittu Elmiira on kolmannen vuoden opiskelija, joka on ollut kaksi vuotta YVK:ssa. Hän on valiokunnan nykyinen varapuheenjohtaja. Elmiira on luvannut olla vielä aiempiakin yleisvastaavia helpommin lähestyttävä. Hän on myös muistuttanut, ettei tapahtumien järjestämisen tarvitse aina olla valiokuntien tehtävä. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Avoimuus. Vielä konkreettisemmalla tasolla: saneerauksesta selviäminen kunnialla vaikka se laaja onkin. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Tilat ovat toivottavasti kiiltävämmät ja toimivammat, ja Pykälä valmiina jatkamaan entistä paremmaksi. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Vähäisiä yöunia. ULKOASIAINVASTAAVA JULIUS VIHERKENTTÄ Ain laulain työtäs tee! Vuoden 2015 ulkoasiainvastaava on kuluvana vuonna ollut YVK:n isäntänä ja kiertänyt kv-viikkoja. Hän sanoi vaalipaneelissa muun muassa, että Codexin kanssa voisi järjestää enemmän toimintaa. Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat hallituksessa vaikuttaa? Se, että pykälistit viihtyvät Pykälässä. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Toivon mukaan kehitytään parempaan suuntaan ja toiminta monipuolistuu. YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA EERO KÄRKI Mikä on kaikkein tärkein konkreettinen asia, johon haluat yhdistyksessä vaikuttaa? Se, että Pykälässä kaikki hyvät ideat pääsisivät pinnalle. Millä lailla erilainen Pykälä on vuoden päästä? Se on ainakin vähän sotkuisempi kuin nyt kun kerran halutaan liikkua konkreettisella tasolla. Mitä et odota innolla vuodessa yhdistyksen puheenjohtajana? Sen loppumista. Mitä et odota innolla hallitusvuodessa? Miten mä muotoilisin tän... terveydentilan heikkenemistä. 20 INTER VIVOS