PÖYTÄKIRJA SOS IALI D E M O K RAATTI SEN TYOLÄI SNUORISOLI ITON PERUSTAVASTA KOKOUKSESTA HAMEENLINNASSA R:NA TOUKOK.

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA SOS IALI D E M O K RAATTI SEN TYOLÄI SNUORISOLI ITON PERUSTAVASTA KOKOUKSESTA HAMEENLINNASSA R:NA TOUKOK TOIMITTANUT VIHTORI HUHTA KOKOUKSEN SIHTEERI Työväenliikkeen kirjasto varasto (480) SNK 2 K PÖYTAKIR Pöytäkirja Sosialidemokraattisen työläisn PAINETTU 1921 TAMPEREEN TYÖVÄEN KIRJAPAINOSSA

2 Osanottajat Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton perustavassa kokouksessa O s a s t o j e n e d u s t a j a t Hauhon kk. Sos.-dem. Nuoriso-osasto.. Niilo Virtanen Helsingin» Nuorisoyhdistys.. Aug. Valta»»»... Justus Salminen Hirsilän» Nuoriso-os K. A. Tuomisto Hämeenlinnan» Nuorisoseura I. Santala»»» H. Tyry»»» E. Veckström Joensuun» Nuoriso-os Arvi Louhelainen Jyväskylän»» Matti Mörk Kannuksen Korpelan Sos.dem. Nuoriso-os. Taavetti Halonen» kirkonk.»» Taavetti Halonen Kausalan Sos.-dem Nuoriso-os Arvo Kaartinen Korven»» Emil Eklund Korkeakosken»-.» J. lehtinen Kosken (H. 1.)»» Mandi Tamminen Käkisalmen»» Jalm. Tomula Lahden»» Jukka Telen Laukeelan»» Lauri Virttamo Lohjan»» Kalle Varpio Luopioisten kk.»» Toivo Rekolainen Mallinkaisten»» Kalle Eerola Merven»» K. Laakso»,»» T. Saarinen Mikkelin»» Aug. Nykänen Mäntän»» Lauri Haapanen Napialan»» Selma Laitinen

3 4 NapialarJ Sos.-dem. Nuoriso-os Lyyli Toivonen Emil Lehto Emil Siren Toivo Valtonen Aug. Virtanen Orivede 1 Martta Tarkka Padasjoen Kalle Kihlberg Porin Nuorisoyhd Erkki Niini Puurtilan Nuoriso-os Herman Tirkkonen Putikon Paavo Kettunen Rantaperkiön H. Rautaharkko Ruhvanan Paavo Kettunen Someron. Osk. Viljanen Sorsakosken Yrjö Kokko Tikkakosken A Jalm. Sjöblom Tampereen Nuorisoseura Emmi Koivunen, I Felix. Lannila. 1 Heikki Ahmala Urjalan Nuoriso-os. Lauri Virttamo Uudenkaupungin E- Blomroos Viralan Niilo Heinonen Varkauden Herman Tirkkonen P i i r i t o i m i k u n t a i n e d u s t a j a t : Tampereen piirin Sos.-dem. nuorisopiiritoim. Vihtori Huhta Hämeenlinnan»»» Onni Ahonen Savonlinnan -»»» Juho Kosonen Vaasan 1. etel.»» piiritoimikunta Janne Hauta-aho A l u e j ä r j e s t ö j e n e d u s t a j a t : Oriveden aluejärj.: Toivo Leander, Martta Tarkka, Bruno Salonen [a. Hugo Lilja. V ä l i a i k a i n e n k e s k u s k o m i t e a : Kalle Myllymäki, Otto Toivonen, Milda Jokinen, Kusti Kaukovaara ja Lauri Lehtonen.

4 5 S o s.-d e m. P u o l u e t o i m i k u n t a : Mikko Ampuja. S o s.-d e m. s a n o m a l e h d e t : Työläisnuoriso Kansan Lehti S. Sosialidemokraatti Uusi Aika Hämeen Kansa Raivaaja... Toivo Louhi ja Pekka Häkli Vihtori Huhta Yrjö Räisänen Erkki Niini Anton Sarin Janne Hauta-aho K u u n t e l i j o i k s i ilmoittautui eri osastojen suosituksilla tovereita Hämeenlinnasta, Tampereelta, Helsingistä, Orivedeltä y. m. K i r j e e l l i s i ä m y ö t ä t u n n o n i l m o i t u k s i a oli Väliaikainen keskuskomitea ilmoittanut saapuneen n. 20 osastolta, jotka varojen niukkuuden tähden eivät ole voineet edusta aa lähettää. Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton perustava kokous. Kokouksen alkutoimet. Avaus, toimitsijat, tervehdykset, työjärjestys. K o k o u k s e n avaus. Kokouksen osanottajat kokoontuivat klo 10 ap. Hämeenlinnan t. y:n talolle, joka tilaisuutta varten oli koristettu punanauhaisilla köynnöksillä, symbolistisilla maalauksilla ja voimalauseilla. t

5 6 Kun oli laulettu kansainvälinen työväenmarssi, avasi kokouksen väliaikaisen keskuskomitean puolesta t v. Kusti Kaukovaara seuraavilla sanoilla: Arvoisat edustajat! Vanhan sos.-dem. nuorisoliikkeen johdon kuljetettua jo ijvuotiaaksi varttuneen sos.-dem. nuorisoliiton pois sille kuuluvalta periaatteen ladulta, on sos.-dem. periaatteet omaavien liiton jäsenten ollut suoranainen pakko ryhtyä toimenpiteisiin uuden liiton perustamiseksi. Me kukin tiedämme kyllin tarkoin työläisnuorison rintaman murtumisen syyt ja myöskin siitä johtuvat seuraukset: uuden liiton perustamisen, jonka tekijöinä täällä tulemme lopullisesti olemaan, joten siihen kajoaminen ei ole tarpeellinen. Kolme kuukautta sitten eri sos.-dem. nuorisojärjestöjen edustajain neuvottelukokouksessa täällä Hämeenlinnassa valittu väliaikainen sos.-dem. nuorisojärjestöjen keskuskomitea on senjälkeen, annettuaan julistuksen sos.-dem. nuoriso-osastoille uuden liiton rakentamisesta, työskennellyt voimiensa mukaan myöskin siihen suuntaan, että mahdollisimman pian päästäisiin siitä kaaosmaisesta tilanteesta, mikä nuorisoliikkeessä on vallinnut kommunistien vallattua liittomme. Tämä vähäinen aika, voimien puute ja luonnollisestikin vallitseva tilanne ovat tietenkin vaikuttaneet, ettei tämän kokouksen valmistelu ole sille asetettavia vaatimuksia täysin vastaava. Mutta mainittuihin seikkoihin vedoten uskomme kuitenkin tässä kokouksessa päästävän niihin tuloksiin, jotka ovat pyrkimyksenämme: luoda maahamme uusi, sosialidemokratian vankalla perustalla seisova nuorisojärjestö. Siinä meillä on jo voimakas, suuri, vakaumuksellinen nuorisojoukko takanamme. Tämä j.ukko on vallankumouksellisessa työläisrintamassa se joukko, johon voidaan luottaa, jolta odotetaan ja joka kykenee vakaumuksessaan horjumatta pysymään. Toivossa, että ne tärkeät päätökset, joita tässä kokouksessa tullaan tekemään, johtavat myöskin tämän kokouksen työlle asetettujen toiveitten täyttymiseen, julistan sos.-dem. nuorisojärjestöjen väliaikaisen keskuskomitean puolesta tämän sos.-dem. nuorisoliiton perustavan kokouksen avatuksi.

6 7 K o k o u k s e n v i r k a i l i j a t : Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Jukka Telen Lahdesta, Heikki Ahmala Tampereelta ja Otto Toivonen Hämeenlinnasta. Sihteereiksi: ylisihteeriksi Vihtori Huhta Tampereelta, toisiksi Arvi Louhelainen Joensuusta, E- Niini Porista ja K. Kaukovaara Hämeenlinnasta. K o k o u k s e n o s a n o t t a j a t : Hyväksyttiin valtakirjain tarkastajain ehdotuksesta kokouksen edustajat ja osanottajat edelläolevan luettelon mukaisesti ja päätettiin että kokouksessa on puhe- ja äänioikeus kaikilla osastojen ja aluejärjestöjen valtuuttamilla edustajilla, puhe- ja esitysoikeus sekä oikeus valiokuntatyöhön väliaikaisen keskuskomitean jäsenillä, Sos.-dem. nuorisopiiritoimikuntain, Sos.-dem. piiritoimikuntain, Sos.-dem. puoluetoimikunnan ja Sos.-dem. sanomalehdistön edustajilla. Läsnäolo-oikeus on jokaisella omaan liittoon ilmoittautuneen osaston ja sos.-dem. puolueen jäsenellä sikäli kuin tilaa riittää suos tuksella. K o k o u k s e n t y ö j ä r j e s t y s. Kokous alkaa 15 p:nä kello 10 ap. ja valtakirjain tarkastus kello 9 ap. Päivällisloma 1 2. Kokous lopetetaan kello 5 ip. Edustajat kokoontuvat kello 5,30 laivarantaan, josta tehdään laivaretki Karlbergiin. Kokous alkaa 16 p:nä kello 8 ap. Kokous keskeytetään valiokuntain työskentelyä varten Kokous jatkuu 12 3, jonka jälkeen otetaa 1 puolentunnin kahviloma ja sen jälkeen jatketaan kokousta tarpeen mukaan. A S I A T. 1 Valtakirjain tarkastus. 2 Kokouksen avaus. 3 Puheenjohtajani vaalit. 4 Sihteerien vaalit. 5 Pöytäkirjan taikastajain vaalit.

7 8 6 Valiokuntain vaalit. 7 Toiminta- ja tilikertomukset. 8 Liiton periaatteellinen ohjelma. 9 Nuorison kansainväliset suhteet. 10 Valistus- ja agitatsioonikysymys. 11 Valistus- ja agitatsioonijuhlat. 12 Piirijärjestöjen nimi-, ja rajakysymys. 13 Sääntökysymys. 14 Suhtautuminen sotilaskys mykseen. 15 Äänenkannattajan arvostelu ja hyväksyminen. 16 Ä nenkannattajan kotipaikka. 17 Liittoveron suuruus. 18 Tulo- ja menoarvio. 19 Siviiliavioliittolain tunnetuksi tekeminen. 20 Liiton suhde valtiokirkkoon. 21 Raittiuskysymys ja kieltolain valvonta. 2 2 Kunnallisky sy my s. 23 Varhaisnuorison kasvatus. 24 Lähiseutujen osastojen yhteistoiminta. 25 Liittotoimikunnan kotipaikka. 26 Liiton puheenjohtajan vaali. 27 Liittotoimikunnan vaali. 28 Liiton sihteerin vaalitapa. 29 Tilintarkastajain vaali. 30 Edustajain esittämät asiat. K o k o u k s e n p ö y t ä k i r j a päätettiin laatia Kotkan liittokokouspöytäkirjan tapaan päätöspöytäkirjaksi; ainoastaan tärkeimmistä kysymyksistä lyhyt kes kusteluselostus. Pöytäkirjan painoksen suuruuden määrää liittotoimikunta. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin T. Louhi ja P. Häkli Tampereelta. V a l i o k u n n a t. Kokous päätt asettaa seuraavat valiokunnat: Järjestävä valiokunta: kokouksen virkailijat.

8 9 Äänestysvaliokunta: Juho Kosonen ja Heikki Tyry. Ohjelma- ja menettelytapavaliokunta: M. Ampuja, V. Huhta, J. Tomula, O. Toivonen ja A. Louhelainen. Valistusvaliokunta: K. Myllymäki, H. Ahmala, A. Valta, E. Siren ja E. Niini. Sääntövaliokunta: B. J. Salminen, T. Valtonen, K. Kaukovaara, M. Mörk ja J. Telen. Raha-asiain valiokunta: Toivo Louhi, K. Kihlberg, J. Lehtinen, Milda Jokinen ja K. A. Tuomisto. T e r v e h d y s k o k o u k s e l l e. Väliaikaisen keskuskomitean jäsen Ellen Mattila oli lähettänyt Mikkelistä kokoukselle seuraavan sähkösanoman:»heelmän kauniin työnne kantakoon. Terv. Ellen Mattila.» Toiminta- ja tilikertomukset. Toimintakertomus. Väliaikainen keskuskomitea esitti seuraavan kertomuksen toiminnastaan maalisk. 6 ja toukok. 10 p:n väliseltä ajalta: Kuten tiedetään, on työväenliike hajonnut pirstaleiksi, ei ainoastaan meidän maassamme, vaan kautta maailman. Tältä hajaantumiselta ei ole sos.-dem. nuorisoliikekään säästynyt. Meidän maamme työläisnuoriso kyllä viime liittokokouksen aikana, ainakin suuremmaksi osaksi oli sosialidemokraattista, sillä "sitä osoittavat monet liittokokouksen päätökset ja ennen kaikkea liitolle ja liiton alaisille järjestöille hyväksytyt säännöt, jotka kiinteästi velvoittavat työskentelemään sosialidemokraattisen maailmankatsomuksen hyväksi ja sosialidemokraattisten periaatteiden mukaan laadittiin liiton menettelytapapäätöksetkin, joskin siihen liittokokouksessa olleet kommunistit koettivat salakuljettaa kommunismia ja onnistuivatkin siinä niin paljon, että sen jälkeen on liittotoimikunnalle käynyt mahdolliseksi harjoittaa kommunistista

9 10 propagandaa, minkä johdosta sitten koko liitto on luisunut kommunistien syliin. Mutta noin 15 vuoden ajan toiminut sos.-dem. nuorisoliike maassamme ei ole kuitenkaan ollut jälkeään jättämättä työläisnuorisoon. Suuri osa työläisnuorisoamme on jaksanut tehdä sitkeätä vastarintaa kommunistista ja vieraan maan johdettavaksi antaunutta liittotoimikuntaa vastaan. Tämä sosialidemokratialle ja liiton vanhalle periaatteelle uskollinen työläisnuorison vakaumuksellinen rintama ei ole murtunut; siitä on todistuksena tämä todellisen sos.-dem. nuorisoliiton perustava kokous. Meidän vanha ja rakkaaksi käynyt sos.-dem. nuorisoliittomme johto a koi halpamaisesti parjata ja häväistä sitä, mitä se oli ennen kunnioittanut, se teki kokonaisen periaatteellisen kuperkeikan. Tämä teko tosin osoittaa valitettavan pitkälle menevää heikkoutta, mutta me voimme olla ylpeitä siitä, että niin ei tehnyt koko maamme sos.-dem. työläisnuoriso. Se osa työläisnuorisoa, joka on jaksanut pysyä sosialidemokratialle uskollisena tänä aikana, jolloin on mitä parhaat edellytykset kaikenlaisille ihmeparantajille istuttaa kokemattomaan ja kuumaveriseen nuorisoon kaikenlaisia uusia oppejaan, se jaksaa pitää edelleenkin korkealla sitä mainehikasta ja puhdasta sosialidemokraattista punaista lippua, mitä työläisnuoriso on ennenkin niin uljaasti puolustanut ja mitä se on seurannut koko toimintansa ajan ja minkä juurelle vielä kerran tuhlaajapojan tavoin palaavat ne seikkailijat, jotka rivt kevyesti herjaten jättivät isänsä kodin. Kun liittotoimikunta yhä kiinteämmin alkoi pyrkiä selvempään yhteyteen kommunististen järjestöjen kanssa ja kun sen harjoittama agitatsiooni kävi yhä selväpiirteisemmäksi kommunismiksi, niin seurasi siitä, että yhä useampi sos.-dem. nuoriso-osasto katkaisi välinsä kommunistiseksi muuttuneen liittotoimikunnan kanssa. Ja kun eronneiden luku kasvoi niin suureksi, että ne rupesivat luomaan omiapiirijärjestöjään, niin syntyi tarve luoda sosialidemokraattinen nuorisoliitto, mikä voi johtaa nuorison keskitettyä toimintaa: Uuden liiton tarve oli mitä suurin jo senkin tähden, että kommunistisesta liitosta eronneet osastot tarvitsevat oman liiton tukea ja ohjausta voidakseen kestää kommunistien häikäilemättömät hyök-

10 11 käykset. Tämän käsittäen kokoontuivat Hämeenlinnan sos.-dem. Nuorisoseuran ja sos.-dem. Nuorisopiiritoimikunnan sekä Tampereen sos.-dem. Nuorisoseuran ja sos.-dem. Nuorisopiiritoimikunnan sekä»työläisnuorison» edustajat Hämeenlinnassa 6 p:nä maaliskuuta ja päättivät ryhtyä luomaan uutta sos.-dem. nuorisoliittoa. Kokouksessa laadittiin julistus maamme työläisnuorisolle, mikä julkaistiin kaikissa maamme sos.-dem. sanomalehdissä. Samalla valittiin Sos.-dem. nuorisojärjestöjen väliaikainen keskuskomitea, jonka tehtäväksi jätettiin yhteistoiminnan aikaan saaminen sosialidemokraattisten nuoriso-osastojen kanssa ja samalla se määrättiin valmistamaan liittokokousta heti, kun sen pitämiselle ilmaantuu tarpeellisia edellytyksiä. Komiteaan valittiin puheenjohtajaksi Kusti Kaukovaara ja sihteeriksi Kalle Myllymäki sekä jäseniksi Otto Toivonen, Lauri Lehtonen, Milda Jokinen sekä varalle Onni Ahonen ja Ellen Mattila. Ensimäiseksi työkseen laati komitea kiertokirjeen, missä se kehoitti kaikkia sosialidemokraattisella kannalla olevia osastoja katkaisemaan välinsä kommunistisen liittotoimikunnan kanssa ja siellä, missä eivät vähemmistöksi jääneet sosialidemokraatit voi saada osastoa eroamaan kommunistisesta liitosta, on heidän ryhdyttävä perustamaan uutta sosialidemokraattista nuoriso-osastoa. Samalla kehoitimme osastoja ja yksityisiä puoluetovereita antautumaan kirjevaihtoon keskuskomitean kanssa. Näitä kiertokirjeitä lähetettiin kaikille osastoille kautta maan. Kun keskuskomitealle tehtyjen ilmoitusten ja osaksi sanomalehtiuutisten perusteella olimme tilaisuudessa toteamaan, että yli sata osastoa oli eronnut kommunistisesta liitosta ja että eroamisia yhä jatkui, niin katsoi komitea välttämättömäksi ryhtyä valmistamaan liittokokousta. Komitea määräsi pidettäväksi liittokokouksen p:nä toukokuuta ja kehoitti kiertokirjeellä kaikkia sos.-dem. kannalla olevia osastoja lähettämään perustavaan liittokokoukseen edustajansa kiertokirjeessä lähemmin määrätyillä perusteilla. Kokouskutsu julkaistiin sitäpaitsi kaikissa puoluelehdissäkin. Tyydytyksellä voimme mainita, että osastot ovat varsin vilkkaasti käyneet kirjevaihtoa komitean kanssa. Muutamat osastot ovat pyytäneet alustuksia kokouksiinsa, mikä helpoittaa suunta-

11 12 kysymyksen ratkaisua ja on niitä pyydettäessä lähetettykin. Samoin on pyydettäessä lähetetty kirjoitettuja juhla- ja iltamapuheitakin. Niin perinpohjaista ei toiminta kuitenkaan ole ollut, kuin olisi ollut suotavaa, sillä toimintaa on väkisinkin haitannut se, että komitean sihteerin toimi on ollut sivutoimena henkilöllä, joka on ollut jo ennen kyllin kuormitettu muilla tärkeillä tehtävillä, joten vaan ylenmääräisillä ponnisteluilla on saatu aikaan senkin verran mitä on tehty. Komitea kyllä julisti kaksikin kertaa lehdissä järjestäjän toimen haettavaksi, mutta ensikerralla ei hakenut ketään niin kykenevää henkilöä, että komitea olisi voinut niistä jonkun valita ja toisella kertaa valittu kieltäytyi, joten toimi on olluthoidettava loppuun asti sivutoimena. Varojen puute ei kylläkään ole toimintaa haitannut. Ensin alussa käytettiin komitean jäsenten omia varoja ja sittemmin kääntyi komitea Sos.-dem. Puolueneuvoston puoleen pyynnöllä, että se myöntäisi suoranaisena avustuksena liiton perustamista varten noin 5,000 mk., minkä summan neuvoston kokous auliisti myönsikin. Muutamat osastot ovat sen lisäksi tilittäneet liittoveronsa komitealle, joten niistäkin on karttunut muutama sata. Voidakseen esittää liittokokoukselle seikkaperäisen selostuksen nuorisoliikkeen tilasta maassamme, lähetti komitea kyselykaavakkeen kaikille meikäläisille sos.-dem. nuorisopiiritoimikunnille ja siellä, missä ei sellaista ollut, käännyimme sos.-dem. Piiritoimikuntien puoleen, mutta ainoastaan neljältä piiriltä olemme; saaneet vastauksen. Käytettävissämme olevat tiedot ovat tästä syystä siksi puutteelliset, että emme voi niiden perusteella todellista tilastoa laatia, joten tyydymme vaan mainitsemaan, että yli sata osastoa on jo eronnut vanhasta liitosta ja päättäneet yhtyä kannattamaan uuden liiton perustamista. Näitten eronneiden osastojen jäsenmäärä nousee noin 7,000 paikkeille. Eroamisia on tapahtunut kautta Suomen, mutta voimakkain sosialidemokraattinen kantajoukko on Hämeessä. Kuten tiedetään, pidetään parhaillaan Amsterdamissa sosialidemokraattista nuorisokongressia. Meidänkin vasta alkava nuoriso- 1

12 13 liittomme sai sinne kutsun, mutta kuten luonnollista, emme voineet sinne edustajaa lähettää, mutta sen sijaan lähetimme kirjelmän, missä lyhyesti selostimme maamme sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen nykyisiä vaiheita ja samalla valitimme, että emme ole tilaisuudessa lähettämään kongressiin edustajaamme. Ilmoitimme kuitenkin olevamme sen työskentelyssä hengessä mukana. Toimintakertomus hyväksyttiin yksimielisesti. I Tilikertomus. Tuloja: Sos.-dem. Puoluetoimikunnalta avustusta 5,ooo: - Liittoveroja 356:7 Menoja: Yhteensä 5,356:70 Toimitus- j a kansliakuluj a 1,472:50 Postirahoja 400:50 Paperin ostoon 171: Lainattu Helsingin sos.-dem. osastolle 300: - Säästöä 3,012:70 Varat yhteensä Smk. 3,312:70 Yhteensä 5,356:70 Tilikertomus lähetettiin raha-asiainvaliokuntaan tilintarkastusta varten. Liiton periaatteellinen ohjelma. (Ks. Alustusvihkon siv ) A l u s t a v a k e s k u s t e l u. Myllymäki tahtoi selvitykseksi huomauttaa, että kun komitea ryhtyi laatimaan tätä ehdotusta, lähti se siitä, että periaatteellinen ohjelma on oleva sellainen, että sen puitteissa voidaan esitelmöidäkin nuorisoliikkeestä. Ehdotuksessa ei ole pyritty siis yksityis-

13 14 kohdin määrittelemään miten missäkin asioissa on meneteltävä, eikä siis ehdotus ole ensi kädessä menettelytapaehdotus, vaan periaatteellinen ohjelmaluonnos. Huhta katsoi komitean menetelleen oikein, laatiessaan kokonaisen ohjelmaluonnoksen, mutta valitti,että se on paikotellen vanhentunut, vallankin menettelytapapuoleen nähden. Niissä ehdotetaan sellaisia suhteita liiton ja sos.-dem. puolueen kanssa, joista seuraisi, että liitto joutuisi holhoustilaan. Myöskin piti sopimattomana sitä, että liitto valitsee jäseniä puoluetoimikuntaan ja päinvaston. Päätökset on tehtävä jyrkkää sos.-dem. luokkataistelua edellyttäviä, mutta niin kiinteitä, ettei niiden varjolla voi salakuljettaa liittoomme enempää vasemmalta kommunismia, kuin oikealta jotain luokkataistelulle vierasta reformismia. Komitean ponsiehdotuksen neljättä kohtaa piti tarpeettomana ja katsoi, että se oli kyllä paikallaan liiton ohjelmassa silloin, kun tsarismin mustat voimat olivat liikkeellä. Toivonen katsoi, että kokouksen on kiinteästi sanottava, miten osastojen on toimintansa järjestettävä, sillä nuorisolle tyrkytetään nykyään kaikenlaisia mielipiteitä. Niitä vastaan on kohdistettu erittäin komitean ehdotuksen neljäs kohta. Onhan mahdollista, että osastoihin tunkeutuu henkilöitä, jotka salateitä kuljettavat sos.-dem. liikkeelle vieraita aatteita. Suhtautuminen puolueeseen on terveellistä yhteisen toiminnan kannalta. Osastojen jäsenten ei silti tarvitse olla puolueen jäseninä, eikä ehdotus suinkaan sitä tarkoitakaan. Kommunistien väitteet, että me yrittäisimme tehdä liitostamme jonkunlaisen puolueen taimitarhan, on helposti torjuttavissa. Heidän taholtaanhan tehdään minkälaisia väitteitä tahansa. Toivoi ehdotetun ponnen tulevan hyväksytyksi. Vain sille pohjalle uskoi voitavan luoda vankan sos.-dem. nuorisoliiton. Telin yhtyi pääasiassa keskuskomitean ohjelmaehdotukseen. Huomautti eräistä muodollisista virheistä, joita ehdotuksessa on. Liiton suhde sos.-dem. puolueeseen kaipaa lähempiä selvityksiä; muussa tapauksessa aiheuttaa se sekavuuksia. Ehdotti 4:nnen kohdan kuulumaan seuraavasti:»4) Liiton lähemmästä suhteesta sos.-dem. puolueeseen päättää kokous:

14 15 a) että liiton osastoista ei ole kiinteästi pyrittävä tekemään sos.- dem. puolueosastoja, vaan on ne pidettävä itsenäisinä nuorisojärjestöinä, joiden jäsenten sos.-dem. puolueeseen kuuluminen olkoon kunkin yksityisasia; b) kuitenkin on liiton jäsenten kaikessa toiminnassaan annettava mahdollisimman tehokasta tukea Suomen sos.-dem. puolueelle ja on osastojen tässä tarkoituksessa harjoitettava voimakasta kehoitustyötä saadakseen, mikäli mahdollista, kaikki jäsenensä myös liittymään jäseneksi sos.-dem. puolueyhdistyksiin.» Siinä kohdassa, joka koskee liittotoimikunnan oikeutta valita jäseniä sos.-dem. puoluetoimikuntaan ja päinvastoin, yhtyi Huhtaan. Samoin keskuskomitean ehdoittamaan 4:teen kohtaan nähden. Ahmala ei hyväksynyt Toivosen kantaa, vaan katsoi, että liiton ja nuorison on saatava vapaasti arvostella puoluetta; kannatti Huhdan ja Telenin mielipiteitä. Myllymäki: Voi jo edeltä arvata, että ohjelmaehdotusta vastustetaan siksi, että siinä pyritään liian läheisiin suhteisiin sos.-dem. puolueen kanssa. Tämä tehdään taktillisista syistä. Tahtoisin myös taktillisista syistä väittää, ettei sos.-dem. puolueen kokousenempää kuin periaatepäätöksissäkään ole mitään sellaista, joka meitä pidättäisi asettumasta kiinteään yhteistoimintaan puolueen kanssa. Puolueen toiminta ei ole oikeistolaista. Ja jos se sitä olisikin, ei sitä suinkaan sillä korjata, että nuoris ) pidettäisiin syrjässä, vaan päinvastoin. Neljäs kohta alustusehdotuksessa on aivan tarpeen. En siis pidä sopimattomana, että asiat selvästi sanotaan. Me tarvitsemme kuria joukoissamme. Huhta huomautti, että kun puolueen eräät henkilöt ovat osoittaneet liiallista taipumusta oikealle, käyttävät kommunistit tätä hyväkseen liittoamme mustatessaan, jos yhdymme kiinteästi puolueeseen. Kommunistit ajavat asiaansa nuorison herkän tunne-elämän kustannuksella ja meidän on myös otettava tämä sama seikka laskuihimme. Esitti hyväksyttäväksi seuraavan Tampereen piirin sos.- dem. nuorisojärjestön kokouksen päätöksen: Sen johdosta, että entinen Suomen Sosialidemokraattinen nuorisoliitto, vastoin viime liittokokouksessa tehtyjä sosialidemokraattisia

15 16 menettelytapapäätöksiä, 011 kaikessa toiminnassaan alkanut kiinteästi tunnustautua kommunistiseksi, katsoo kokous velvollisuudekseen lausua: että Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto edelleenkin pitää sosialidemokraattisia menettelytapoja parhaina työläisnuorison taisteluasema kapitalistisen luokkaherruuden kukistamiseksi ja velvoittaa osastot ja piiritoimikunnan sekä sos.-dem.nuorison äänenkannattajan»työläisnuorison» harjoittamaan nuorison keskuudessa voimakasta valistustyötä, saadakseen nuorison selville sosialidemokratian periaatteista ja menettelytavoista sekä vastustamaan työväelle turmiollisten ja sosialidemokratialle vierasten, teennäisten ja tosioloihin perustumattomain vallankumousharhakuvien leviämistä. Uudistamalla viime liittokokouksen päätöksen, että Sos.-dem. nuorisoliiton on kaikessa toiminnassaan pysyttävä jyrkän ja sovittamattoman luokkataistelun kannalla, sekä torjuttava kaikki luokkasovintoa tarkoittavat yritykset, tulkootpa ne miltä taholta tahansa, katsoo kokous / että kiinteästi velvoittava päätös liiton tai sen jäsenten kuulumisesta Sosialidemokraattiseen puolueeseen estäisi liiton arvosteluja toimintavapautta ja päättää, että Sos.-dem. puolueeseen kuuluminen ja siihen liittyminen on kunkin liiton jäsenen yksityisasia. Tästä huolimatta taistelee liitto sosialidemokratian menettelytapoja noudattaen ja tukee kaikessa Sos.-dem. puolueen toimintaa, sikäli kuin se ei ole ilmeisessä ristiriidassa jyrkän sosialidemokraattisen luokkataistelun kanssa. Siren huomautti Huhdan puhevuoron johdosta, että sellaisia päätöksiä, joita kommunistit eivät pystyisi näykkimään, ei voida tehdä. Kannatti, että sos.-dem. puolueen periaatteita seurataan, mutta kuitenkin itsenäisinä. Yhtyi Telenin ehdottamaan 4:teen ponteen. Tällöin voidaan sen avulla taistella sekä julkisia että salaisia hyökkäyksiä vastaan. Kettunen: Kun olemme rakentamassa sos.-dem. nuorisoliittoa, on menettelytapaponnet laadittava sellaiset, että ne tyydyttävät. Yhtyi Huhdan ehdotukseen ponsien ensimäisen kohdan muutta-

16 17 luiseksi, niin ettei aivan kiinteä vhteys puolueen kanssa tulisi kysymykseen. Valta yhtyi pääasiassa ehdotukseen sen periaatteelliselta osalta. Käytännöllisiin puoliin teki seuraavat muutosehdotukset: Sivulla 9 kohdassa i) poistetaan sanat»ja sos.-dem. puoluekokouksen»; 3) kohtaan lisäys sanojen»vuorovaikutuksessa puoluetoimikunnan kanssa» jälkeen:»nuoriso-osastot osastoina säilyttävät itsenäisyyden sos.-dem. puolueeseen nähden, mutta harjoittavat mahdollisimman voimakasta kehoitustyötä jäsentensä liittymiseksi sos.-dem. puolueyhdistyksiin. Puoluetoimikunta saa valita» j. n. e.; ja 4) kohta alkamaan sanoista»jos sos.-dem. nuoriso-osastot tahi piiritoimikunnat» j. n. e. sivun loppuun, sekä jatkuen siv. 10 sanoista»iviittotoimikunnan ja piiritoimikuntien on valvottava tarkasti» j. n. e. kohdan loppuun. Toivosen mielestä näkyi esiintyvän jonkinlaista pelkoa yhteistoiminnan suhteen puoluetoimikunnan kanssa. Huomautti 1918 kesällä ilmenneestä puolueen jäsenten oikealle heilumisesta, mutta ei katsonut sen enää vaikuttavan. Se oli tilapäistä. Nuorison kalastamisen sos.-dem. puolueeseen ei katsonut tuottavan tuloksia tunnepolitiikalla ja jyrkkyydellä, vaan kylmällä järjellä. Silloin ne vastaisuudessakin varmemmin pysyvät mukana. Pysyi edelleen entisellä kannalla. Huomautti, ettei puolueen yksityisten jäsenten tekoja ole katsottava puolueen teoiksi, eikä sen vuoksi tehtävä eroa. Katsoi neljännen kohdan vastaisuudessa kyllä osoittavan tarpeellisuutensa. Tirkkonen hyväksyi periaatteessa komitean ehdotuksen, mutta käytännölliseltä kannalta ei olisi liittoa kytkettävä kiinteästi puolueeseen. Yhtyi Huhdan sekä Telenin neljänteen kohtaan tekemiin ehdotuksiin. Asia lähetettiin ohjelma- ja menettelytapavaliokuntaan. Päätös. Valiokunta ilmoitti laajan harkinnan avulla saaneensa sovitetuksi lähetekeskustelussa ilmenneet erimielisyydet ja ehdotti yksi-

17 18 mielisenä lausuntonaan kokouksen hyväksyttäväksi seuraavan päätösehdotuksen: Viittaamalla alustuksen periaatteelliseen selostukseen Suomen sos.-dem. Työläisnuorisoliiton lähimmän ajan menettelytapa-periaatteita, päättää kokous: 1) Suomen Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton kaikkien järjestöorgaanien, samoin kuin yksityisten jäsentenkin on kaikessa toiminnassaan tinkimättä noudatettava liittokokouksen päätöksiä ja niitten päätösten toteuttamiseksi toimiessaan seurattava selvää ja jyrkkää luokkataistelumenettelyä ja noudatettava kussakin epäselvässä kohdassa liittotoimikunnan antamia ohjeita. 2) Mihinkään sellaiseen valtiolliseen toimintaan, jollaista liiton toiminta ei edellytä tai johon liittotoimikunta joko ei ole kehottanut tai antanut muuten suostumustaan, ei liiton jäsenten eikä järjestöjen ole ryhdyttävä ja on liittotoimikunnan tarkkaan valvottava tämän määräyksen toteuttamista, sekä, jos vastakkaista toimintaa huomaa tapahtuvan, erotettava sellaiseen toimintaan syylliset liitosta. 3) Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton on kaikessa toiminnassaan pysyttävä jyrkän ja sovittamattoman luokkataistelun kannalla sekä torjuttava kaikki luokkasovintoa tarkoittavat yritykset, tulkootpa ne miltä taholta tahansa. Siihen katsoen, että kiinteästi velvoittava päätös liiton tai sen jäsenten kuulumisesta sosialidemokraattiseen puolueeseen estäisi liiton arvostelu- ja toimintavapautta, olkoon sos.-dem. puolueeseen kuuluminen ja siihen liittyminen kunkin liiton jäsenen yksityisasia. Liiton kaikki toiminta on silti oleva yhdenmukaista ja sopusoinnussa sos.-dem. puolueen toiminnan kanssa, ja on, jotta tämä yhdenmukaisuus kävisi mahdolliseksi, liittotoimikunnan oltava mahdollisimman läheisessä vuorovaikutuksessa sos.-dem. puoluetoimikunnan ' kanssa. Liittotoimikunnan ja piiritoimikuntien on valvottava tarkasti, että liiton yksityiset jäsenet pysyvät erossa liittokokouksen ja sos.-dem. puolueen hylkäämistä menettely- ja taistelutavoista. Samoin on valvottava vankan puoluekurin noudattamista sekä

18 19 katsottava aina, millä tavalla toimien voidaan olla mahdollisimman varmoja järjestyksen säilyttämisestä työväestön riveissä sekä muutenkin pidettävä silmällä, ettei minkään meidän oman tai meidän kenties estettävissämme olevan toiminnan kautta työväen luokkataisteluoikeuksien supistaminen tai muuten vahingoittaminen käy työväen vihollisille helpommaksi, vaan että se päinvastoin tehdään mahdottomaksi. Tässä tarkoituksessa velvoitetaan osastot ja piiritoimikunnat sekä sos.-dem. nuorison äänenkannattaja»työläisnuoriso»!harjoittamaan nuorison keskuudessa voimakasta valistustyötä, saadakseen nuorison selville sosialidemokratian periaatteistapa menettelytavoista sekä vastustamaan työväelle turmiollisten ja sosialidemokratialle vierasten, teennäisten j a tosioloihin perustumattomien vallankumousharhakuvien leviämistä. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta. Kansainväliset suhteet. Kysymyksestä oli Helsingin sos.-dem. Nuorisoyhdistys laatinut seuraavan alustuksen: Työläisnuorisoliikkeen luonne on ollut kansainvälinen jo ennenkuin yhdistävää sidettä eri maiden järjestöjen välillä oli olemassakaan. On sentakia ollut helppo aikaansaada työläisnuorison internationale ja ylläpitää yhteyttä eri maiden järjestöjen välillä suurempia uhrauksia tekemättä. Se on ollut melkein liian helppoa, niin ettei siihen ole aikanaan kylliksi huomiota kiinnitetty. Asian ovat saaneet järjestää melkein yksin ne maat, joitten maantieteellinen asema sellaiseen on ollut sopivin, jonkavuoksi kansainvälisen toimiston hoito on jäänyt pitkäksi ajaksi liian vähälle tarkkailulle. Ei senvuoksi ole ihme, että työläisnuorison internationale yhtäkkiä saatiin muutetuksi kommunistiseksi vuoden 1919 lopulla. Kongressista, jossa tuo päätös tehtiin, saatiin meidän maahamme tieto vasta useita kuukausia kongressin jälkeen ja tokkopa siitä muittenkaan maitten työläisnuorisojärj estot nopeammin tietoa saivat. Tämä internationalekeikaus, niin hämmästyttävää kuin se olikin,

19 20 oli ymmärrettävissä vain sen perusteella, että tilapäisesti kokoon haalittu kopla päätti muuttaa internationalen kommunistiseksi. Päätös siitä vastaanotettiin sekavin tuntein, pitäen sitä osaksi jonkinlaisena mielenosoituksena, joka ei voi pysyvästi vaikuttaa työläisnuorisoliikkeeseen ja jäätiin odottavalle kannalle. Mutta pian osoittautui kuitenkin, että tuo pieni ryhmä, jolla oli ollut otsaa esiintyä koko maailman järjestyneen työläisnuorison nimissä, aikoi todellakin ryhtyä muuttamaan kaikkien maitten työläisnuorisojärjestöjä kommunistisiksi ja se sai sosialidemokraattisen työläisnuorison jalkeille kaikissa maissa. Tosin oli niitäkin, jotka eivät tahtoneet tätä valtausta vastustaa ja erityisesti meilläkin olivat sellaisia sos.-dem. nuorisoliiton johtavat henkilöt. Siitä oli taas seurauksena, että hajaannusta työläisnuorison keskuudessa ei voitu välttää ja että työläisnuorisojärjestöjä jäi kommunistisesta internationalesta riippumattomaksi tai erosi omista keskusjärjestöistään. Sosialidemokraattinen työläisnuoriso onkin sittemmin ruvennut uudelleen järjestymään entistä selväpiirteisemmin sosialidemokraattisen ohjelman pohjalle, i Skandinavian maissa on jo perustettu sosialidemokraattiset nuorisojärjestöt, samoin Keski- Europan maissa, ja Englannin ja Europan ulkopuolella olevien maitten järjestöt eivät ole liittyneetkään kommunistiseen internationaleen. Kun meillä on nyt sosialidemokraattisen nuorisojärjestön perustaminen kysymyksessä, on myöskin päätettävä kansainvälisten suhteiden järjestämisestä. Kommunistiseen nuorisointernationaleen liittyminen ei luonnollisesti voi tulla kysymykseenkään, me jätämme heidät rauhaan pyrkimään»uskollaan autuaaksi». Sosialidemokraattisen nuorison keskusjärjestön puuttuessa emme ole voineet tarkoin seurata, miten pitkällä ovat sos.-dem. nuorisointernationalen perustamispuuhat, mutta sehän ei olekaan asian tärkein puoli. Tärkeintä on se, että internationale tulee perustettua j a niin, ettei se j ää yhden maan hoteille j a satunnaisten seikko jen varaan. Meidän on siis annettava kaikkea tukea uuden internationalen perustamiselle. Mutta kansainvälisiin suhteisiin kuuluu myös läheinen vuorovaikutus naapurimaiden järjestöjen kanssa. Skandinavian maitten

20 21 taholta on jo mielipiteitämme tässä asiassa tiedusteltu. Kun näissä maissa ovat jo järjestöt vilkkaassa toiminnassa, niin on vuorovaikutuksesta niitten kanssa meille.ehdottomasti hyötyä. Senvuoksi ei ole viivyteltävä suhteitten solmiamista näitten maitten järjestöjen kanssa, joilla uudessa internationalessa tulee varmaan olemaan johtava asema. Näitten suhteitten alkaminen ja ylläpitäminen on kuitenkin jätettävä järjestömme toimikunnan asiaksi. Ehdotamme näinollen päätettäväksi: että Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton perustava kokous, ymmärtäen sen suuren merkityksen, mikä sosialidemokraattisen työläisnuorison internationalella on työläisnuorison taistelussa kapitalismia vastaan, velvoittaa liittotoimikunnan tarkoin seuraamaan sosialidemokraattisen nuorisointernationalen perustamista ja sellaisen muodostuessa järjestämään Suomen sos.-dem. nuorisojärjestön liittymisen siihen; että liittotoimikunnan tulee ryhtyä läheiseen vuorovaikutukseen Skandinavian maitten sosialidemokraattisten nuorisojärjestöjen kanssa. A 1 u s t ava k e s k u s t e l u. Telin: Ellei edustajilla ole tästä asiasta evästyskeskustelussa sanomista, voidaan se ilman muuta hyväksyä, lähettämättä sitä valiokuntaankaan. Omasta puolestani voisin ehdotuksen hyväksyä sellaisenaan, ilman muuta. Huhta: Mielestäni on kysymys siksi tärkeä, että se kaipaa hieman selvittelyä. Vanha sosialistinen nuorisointernationale on muuttunut kommunistiseksi, joten siihen emme voi liittyä ja perusteilla olevasta työläisnuorisointernationalesta emme tunne kuin hieman pinnalta. Sen periaatejulistus, joka aijotaan hyväksyä parhaillaan Amsterdamissa pidettävässä kongressissa, ei tyydytä Suomen sos.-dem. nuorisoa. Ainakin tamperelaiset suhtautuvat siihen epäillen ja eräs kirjoittaja»työläisnuorisossa» huomauttaa ja syystä että tämä Internationale pyrkii hylkäämään kokonaan nuorison luokkataistelun ja asettautumaan vain sivistysjärjestöksi. Saksan riippumattomat, jotka lienevät menettelytavoiltaan vielä

21 22 meitä sangen lähellä, eivät niinikään hyväksy tämän internationalen ohjelmaa. Meidän on tarkoin harkittava kansainväliset suhteemme ja otettava perinpohjainen selvyys, ennenkuin kiinteästi mihinkään kansainväliseen nuorisojärjestöön yhdymme. ' Halonen toi esiin edustamansa osaston puolesta, että kansainväliset suhteet olisi solmittava niin pian kuin mahdollista sosialidemokraattisella kannalla olevan nuorisointernationalen kanssa. Ampuja: Olen ottanut ulkolaisista lehdistä tietoja ja olen tullut siihen tulokseen, että asia sietää selostusta. Kansainvälinen sos.- dem. nuorisojärjestö on vielä perustamatta, mutta on perustava kongressi parhaillaan Amsterdamissa koolla. Sen ohjelmasta ei ole lähempiä tietoja. Ainakin Saksan riippumattomat ovat kovin epäilevällä kannalla. Ohjelmajulistuksesta päätellen tulisi inter nationale luopumaan jonkun verran kansainvälisyys- ja luokkataistelupohjalta. Tämän epäselvyyden vuoksi olisi liittotoimikunnan selostettava kongressin päätökset järjestöille ja vasta sen jälkeen asia lopullisesti ratkaistava, jota vastaava lisäys olisi päätökseen tehtävä. Toivonen: Hamburgin kongressin päätökset eivät ole tyydyttäneet. Ne ovat pikemmin kasvatusjärjestöille sopivia. Sellaisella pohjalla toimivaan kansainväliseen järjestöön liittymistä ei kannattanut, vaan vaati jyrkkää luokkataisteluperiaatetta eikä pelkkää pyhäkoulukasvatusta. Yhtyi Ampujan ehdotukseen, että liittotoimikunta selvittelee osastoille tämän nuorisointernationalen päätöksiä ja toimintaa sekä senjaikeen otetaan osastoissa esille asian käsittely ja vasta liittoäänestyksellä lopullisesti ratkaistaan. Myllymäki ei ollut toivoton kansainvälisen järjestäymisen suhteen, vaikkakin sen perustamis-julistuksessa asetetaankin pääpaino kulttuurityölle. Ei hyväksynyt sitä, että ryhdytään vuorovaikutukseen jonkun maan, esim. Saksan riippumattomain kanssa, sillä lopulta joudutaan siihen, että joka maassa on oma internatio nale. Oli sitä mieltä, että odotetaan ja ratkaistaan asia liittoäänestyksellä. Lehtinen: Paikkakunnallani olemme olleet sitä mieltä, ettei mennä etukäteen hyväksymään internationale-ohjelmaa, joten yhdyn myöskin siihen Ampujan ja Huhdan ehdotukseen, että asia

22 i 23 lopullisesti ratkaistaan vasta internationale-ohjelman tunnetuksi tultua, liittoäänestyksellä. Asia lähetettiin ohjelma- ja menettelytapavaliokuntaan. Päätös: Valiokunta oli päässyt asiassa yksimielisyyteen ja ehdotti kokouksen päätettäväksi: Valiokunta, ottaen huomioon evästyskeskustelussa lausutut ajatukset kansainvälisten suhteiden lopullisesti liittoäänestyksellä ratkaisemisesta, ehdottaa Helsingin sos.-dem. Nuorisoyhdistyksen alustuksen hyväksyttäväksi muuten sellaisenaan, mutta että ponsiin olisi liitettävä liittoäänestystä koskeva lisäys, jolloin ponnet kuuluisivat seuraavasti: Sosialidemokraattisen Työläisnuorisoliiton perustava kokous.ymmärtäen sen suuren merkityksen, mikä sosialidemokraattisen työläisnuorison internationalella on työläisnuorison taistelussa kapitalismia vastaan, velvoittaa liittotoimikunnan tarkoin seuraamaan sosialidemokraattisen nuorisointernationalen perustamista ja sellaisen muodostuessa esittämään selostuksen sen ohjelmasta osastojen keskusteltavaksi, jonka jälkeen päätetään liittoäänestyksellä Suomen sos.-dem. nuorisojärjestön liittymisestä siihen; että liittotoimikunnan tulee ryhtyä läheiseen vuorovaikutukseen Skandinavian maitten sosialidemokraattisten nuorisojärjestöjen kanssa. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valistus- ja agitatsioonikysymys. (Ks. alustusvihon siv ) Huhta selosti lähemmin alustusta. Painosti erikoisesti sitä seikkaa, että kun tähän asti on sos.-dem. nuorisovalistustyössä pantu päähuomio suurten joukkojen keräämiselle sanarikkaalla tunneagitatsioonilla ja jätetty syvempi, periaatteellinen valistus toiselle

23 24 sijalle, niin juuri siksi, ettei nuoriso tunne periaatteita enempää kuin menettelytapojakaan, on kommunisteilla ollut hyvä tilaisuus kalastella nuorisoa lahkolaisuusoppiensa ympärille. Toivoi päätöksistä tulevan nyt sellaiset, että nuoriso voisi niiden avulla päästä selville, mihin mennään ja mitä tietä mennään. Myllymäki kannatti alustusta ja oli myös sitä mieltä, että valistustyötä on tehty liian pinnallisesti. Ei ole unohdettava herätystyötäkään, mutta pääpaino pantava perinpohjaiselle valistustyölle. Ampuja: En tule ehdottamaan muutoksia, mutta lisäyksenä ehdottaisin, että liittotoimikunta velvoitettaisiin asettumaan vuorovaikutukseen Työv. Sivistysliiton kanssa, joka olisi omiaan auttamaan valistustoimintaa. Valta kannatti myös alustusta, mutta huomautti sivulla 14 ensimäisen kappaleen lopussa olevasta lauseesta, jossa puhutaan kansallisomaisuudesta. Alustuksen laatijain taholta selitettiin se oikeaksi. Tarkoitus oli puhua yhteiskunnan omaisuudesta. Kysymys lähetettiin valistusasiain valiokuntaan. P ä ä t ö s : Valistusasiain valiokunta, viitaten alustuksessa löytyviin perusteluihin ja alustavassa keskustelussa lausuttuihin mielipiteisiin, ehdotti kokouksen hyväksyttäväksi seuraavan lausunnon: Kokous päättää, että valistustyö sosialidemokraattisissa nuorisoosastoissa on suunnattava voimakkaasti siihen nuorison osaan, joka vielä harhailee liittomme ja sosialismin ylevien aatteiden ulkopuolella ja koetettava sitä osastoissa asetettujen agitatioonitoimikuntien ja erikoisesti hankitun agitatsioonikirjallisuuden ja lentolehtien avulla vetää liittomme aatteiden pariin ja jäseniksi osastoihin; että valistustyö osastoihin jo saatujen jäsenten keskuudessa, on saatava syväksi ja perinpohjaiseksi opintorenkaitten, kotiopintojärjestöjen ja opastuskurssien avulla, joissa sosialidemokratian pohjalla, osastoja, piirejä, aluejärjestöjä ja koko maata käsittäen opastetaan nuorisoa kyvykkääksi ja tietoiseksi sosialidemokraattiseen luokkataisteluun;

24 25 että vastaisessa nuorisovalistustyössä asetetaan erikoishuomio sen yhä selvemmäksi käyvän yhteiskunnallisen tosiasian perusteelliseksi selvittämiseksi, että yksityistuotanto j a yksityisomistus on syrjäytettävä yhteistuotannon ja yhteisomistuksen tieltä, mutta että ennenkuin tämä vallankumouksellinen päämäärä on saavutettu, on kehityksen luotava 'välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset näille uusille yhteiskuntamuodoille, ja että valistustyössä tulee aina olla selviönä se tosiseikka, että käytännöllisen sosialidemokraattisen luokkataistelun avulla kohotetaan työväenluokan nuoriso tietoiseksi siitä, että sen tärkein tehtävä on kannattaa ja jouduttaa tätä kehitystä, kuin myöskin että tuotannonvälikappaleiden siirtyminen yksityisomaisuudesta yhteiskunnalliseksi on sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen lopullinen päämäärä. Tämän valistustyösuunnitelman toteuttamiseksi on: a) liittotoimikunnan pidettävä huoli siitä, että piiritoimikunnat ja osastot työskentelevät säännöllisesti ja noudattavat liittokokouksen päätöksiä sekä annettava ohjeita niiden käytäntöön sovelluttamisessa; b) piiritoimikuntain velvollisuus on tarkoin valvoa, että piirissä toimivat osastot eivät pääse lyömään.laimin tehtäviään ja että uusia osastoja perustetaan ja että toiminta yleensä pidetään vireillä kaikella sillä tarmolla kuin varat ja voimasuhteet suinkin sallivat. Kirjallisen agitatsioonin edistämiseksi olisi piiritoimikuntain järjestettävä osastojen keskeisiä kirjallisuuden,»työläisnuorison» ja sos.-dem. sanomalehtien myynti- ja levityskilpailuja; c) osastojen velvollisuus on huolehtia siitä, että lakkaamaton valistustyötoiminta on eri vuodenaikoihin sopivissa muodoissa aina käymässä yllämainitun valistustyösuunnitelman toteuttamiseksi. Erikoisesti olisi agitatsioonityötä varten määrättävä n. s. agitatsiooniviikko, jonka ajalla jokainen osaston jäsen agitatsioonitoimikunnan johdolla olisi velvollinen harjoittamaan uusien jäsenten hankintaa, kirjallisuuden ja sos.-dem. sanomalehtien levittämistä. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti,

25 26 Valistus- ja agitatsioonijuhlat. (Ks. Alustusvihkon siv ) Asiasta käytetyt puhevuorot, joissa kaikissa kannatettiin alustusta yleensä, (kohdistuivat siihen, ettei liittokokous määrittelisi, varojenj jakopuolta, vaan että asia jäisi piirikokousten ratkaistavaksi. Kysymys lähetettiin valistusasiain valiokuntaan. Päätös: Valiokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin asiassa seuraava lausunto: Agitatsiooni- ja valistustyön aikaansaamiseksi ja niihin tarvittavien varojen hankkimiseksi toimeenpannaan vuosittain kahdet juhlat tai juhlailtamat: talvella Maarianpäivänä ja kesällä juhannuksena. Voittamattomien esteiden sattuessa näinä päivinä on juhlat järjestettävä ' lähimpänä sunnuntai- tai juhlapäivänä. Maarianpäiväjuhlia on toimeenpantava kaikissa osastoissa. Juhannusjuhlat järjestää piiritoimikunta eri seuduilla piiriä piirikokouksen päätöksen mukaan. Juhlista tulevien voittojen jaosta päätetään piirikokouksessa piiritoimikunnan ja osastojen varallisuussuhteita silmälläpitäen. Missä elinvoimaista piirijärjestöä ei saada perustetuksi, huolehtikoon liittotoimikunta juhlien järjestämisestä, tullen silloin juhlista tulevien voittojen jaosta päästettäväksi kulloinkin osastojen ja liittotoimikunnan' kesken. Piirijärjestöjen nimi- ja rajakysymys. (Ks. Alustusvihkon siv ) Alustavassa keskustelussa yleensä kannatettiin alustusta nimiin nähden, mutta asettui enemmistö sille kannalle, että piirien rajoina pidettäisiin käytännöllisistä syistä vaalipiirien rajoja. Missä kuitenkin piirien maantieteellinen asema niin vaatisi, olisi piirijärjestöillä oikeus liittotoimi-

26 27 kunnan luvalla siirrellä osastoja vaalipiiristä toiseen. Jyväskylän edustaja Mörk ehdotti, että Korpilahden ja Muuramen kunnat, jotka kuuluvat Tampereen piiriin, mutta jotka ovat aivan Jyväskylän kupeella, saataisiin siirtää agitatsioonin sopivamman järjestelyn vuoksi Jyväskylän piiriin kuuluvaksi. Asia lähetettiin valistusvaliokuntaan, paitsi nimikysymyksen suhteen, jolta osalta se katsottiin kuuluvaksi sääntövaliokunnalle. Päätös: Valistusvaliokunta ehdotti hyväksyttäväksi piirijärjestöjen rajoista seuraavan lausunnon: Piirijärjestöjen rajoina on yleensä pidettävä valtiollisia vaalipiirirajoja, mutta on asianomaisten piirien piirikokouksilla, milloin jonkin osaston. asema niin vaatii, oikeus osaston siirtämiseen piiristä toiseen liittotoimikunnan suostumuksella. Ruotsalaisilla liittoon yhtyneillä osastoilla on oikeus itse järjestää piirinsä nimi- ja rajakysymys, sikäli kuin he eri piirejä muodostavat. Lausunto hyväksyttiin 20 äänellä 7 vastaan, jotka annettiin alustukseen liittyvien ponsien puolesta. 1 Sääntökysymys. (Ks. Alustusvihkon siv ) Alustava keskustelu. Alustuksessa olleiden muutosehdotusten lisäksi ehdotti Huhta, että 16 :ään tehtäisiin sellainen korjaus, että jos Va jäsenistä sitä vaatii, on ylimääräinen liittokokous kutsuttava koolle. Entisen liiton säännöissä oli s /s, ja juuri sen avulla on liiton kommunistinen enemmistö saanut tehdä mitä on halunnut vähemmistön voimatta mitään. Sirin väitti, että nimi Työläisnuorisoliitto sekoittaa. Ehdotti nimeksi Suomen Työväen sos.-dem nuorisoliitto.

27 28 Ampuja ehdotti niineksi Sosialistinen nuorisoliitto. Kommunistit luultavasti vaihtavat ensi liittokokouksessaan»sos.-dem.» -nimensä»sosialistiseksi», sillä kommunisteja eivät he uskalla julkisesti olla. Kun kommunistit veivät meiltä liiton, viekäämme me heiltä nimi. Onhan sekin pieni kiusa. Huhta kannatti edellistä. Sjöblom Tikkakosken osaston puolesta ehdotti sellaista lisäystä 22 :n 2 momenttiin, josta selviäisi, ettei muutoksia tehdä sääntöihin eikä periaatteelliseen ohjelmaan. Toivonen, Ahmala, Myllymäki, Häkli, Louhelainen, Salminen y. m. olivat sitä mieltä, että nimi»sosialistinen» on urheilua ja synnyttää sekaannusta. Salminen ehdotti, että edustusperuste liittokokouksiin alennettaisiin kahdestasadasta sadaksi. Louhelainen: että 18 2 momentti sisältäisi seuraavan määräyksen:»edustajien matkakulut suoritetaan liiton varoista, mutta peritään ne osastoilta takaisin jaettuna tasan jäsenluvun mukaan kaikkien liiton osastojen kesken.» Alustus muutosehdotuksineen lähetettiin sääntövaliokuntaan. P ä ä t ö s : Sääntövaliokunnan ehdotuksesta hyväksyi kokous entisen Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton, osastojen ja piirijärjestöjen säännöt Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton, tämän osastojen ja piirijärjestöjen säännöiksi seuraavin muutoksin: L i i t o n s ä ä n n ö t : Liiton nimi: Suomen Sosialidemohratinen Työläisnuorisoliitto. i. Sosialidemokratisen Työläisnuorisoliiton tarkoituksena on olla niitten yhdistysten yhdyssiteenä, jotka maan työläisnuoriso yhteiskunnallisten pyrintöjensä tukemiseksi muodostaa, ollen sen tehtävänä voimakkaasti edistää sosialidemokratian tunnetuksi tekemistä a luokkatietoisuuden kasvattamista työläisnuorison keskuudessa sekä yleensä sen sivistystason kohottamista.

28 29 Liiton kotipaikka on Tampere. z g hyväksyttiin sellaisinaan. 10 :n sanan»nuorisoliiton» eteen lisäys»työläis». II 15 sellaisinaan. 16. Sana»kolmeviidettäosaa» muutettava»vksikolmasosaa». 17 sellaisenaan. 18. Bdustajaperuste muutettiin kahdestasadasta sadaksi sellaisinaan. O s a s t o j e n s ä ä n n ö t : Otsake: n Sos.-dem. työläisnuoriso-osaston säännöt. 1. n Sos.-dem. työläisnuoriso-osasto on Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton alainen yhdistys ja suorittaa sille liittokokouksen määräämät verot. Sen kotipaikka on hyväksyttiin sellaisinaan. 11 sana»sujuu» muutettiin sanaksi»tapahtuu» sellaisinaan. 20 hyväksyttiin lisäyksellä lauseeseen» kokoushuoneuston seiniin kiinnitetyillä tiedonannoilla» ja muilla vuosikokouksen määräämillä tavoilla sellaisinaan. " 25 muuttamalla entinen nimi Sos.-dem. Työläisnuorisoliitoksi. P i i r i j ä r j e s t ö j e n s ä ä n n ö t hyväksyttiin paitsi järjestöjen nimissä tehtäviin muutoksiin nähden. Lisäksi oikeutettiin liittotoimikunta tekemään tarpeellisiksi havaitsemansa muodolliset ja kielelliset sekä yhdistyslain muodollisesti vaatimat korjaukset. Siinä tapauksessa, että rekisteriviranomaiset eivät hyväksyisi säännöissä käytettäväksi osasto-nimitystä, on niissä käytettävä yhdistys-nimitystä. Niille osastoille, jotka ovat tänä^vuonna perustetut ja ovat ottaneet nimekseen joko»seura»,»yhdistys» t. m. s. annettiin oikeus pitää nimensä siksi kunnes nimikysymys tarkemmin järjestyy.

29 30 Piirijärjestöjen nimet. Kokous päätti, että kutakin piirijärjestöä 011 nimitettävä piiritoimikunnan kotipaikan nimellä, joten piirien nimet tulevat.olemaan: r) Helsingin piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 2) Turun piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 3) Parin piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 4) Hämeenlinnan piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 5) Tampereen piirin sos.-dem. 1 nuorisojärjestö. 6) Viipurin piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 7) Joensuun piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 8) Savonlinnan piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 9) Kuopion piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 10) Jyväskylän piirin sos.-dem. nuorisojärjestö, n) Vaasan piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. 12) Oulun piirin sos.-dem. nuorisojärjestö. Ruotsalaisille liittoon yhtyneille sos.-dem. nuorisojärjestöille annetaan oikeus itse määrätä piirijärjestönsä nimi haluamansa mukaiseksi. N. N:n piirin sos.-dem. nuorisojärjes Piiritoimikuntien nimet: tön toimikunta. Liiton suhde sotilaskysymykseen. Kysymyksestä oli Helsingin sos.-dem. Nuorisoyhdistys laatinut seuraavan alustuksen: Kaikki kapitalistiset valtiot varustautuivat viimeisten vuosikymmenien aikana, varsinkin 1870 luvulla puhjenneen ranskalaissaksalais«n sodan jälkeen kilvan sotilaallisen puolustuksen lisäämisessä. Kolmasosa ja ylikin kaikista valtion menoista käytettiin tämän vuosisadan alussa esim. Saksassa sotilasvarustuksiin. Sama oli asema Ranskassa, Englannissa, Venäjällä y. m. Europpa muodostui näiden kilpavarustelujen seurauksena aseellisten armeijain leirikentäksi, jossa äärimmäisen jännittyneinä pelolla ja vavistuksella odotettiin tilannetta, jolloin pelottava purkaus tapahtuisi. Edelläkäyneitten kilpavarustelujen tuloksena on nyt koettu maailmansota,- jonka kamalista jälkiseurauksista ei hevillä selvitä. Voi-

30 31 makkaampaa opetusta näiden kapitalististen valtioiden suurimmasta ristiriidasta ja inhimillisestä järjettömyydestä, kuin viimeinen suursota oli, tuskin luulisi ihmiskunnan kaipaavan. Sotilasjärjestelmän ja sotaintoilun hävittäminen ja rauhan pyrkimysten varmentaminen on näin ollen tärkein ja suurin sekä kansainvälinen että kansallinen kysymys. Suomen sosialidemokraattinen nuoriso päätti edustajakokouksessaan 1917, siltä varalta, että hallituksen tai kotimaisen porvariston taholta mahdollises\i tehdään yritys suomalaisen sotalaitoksen aikaansaamiseksi, että»suomen Sos.-dem. Nuorisoliitto tulee kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, niihin luettuna myöskin asevelvollisuuslakko, vastustamaan jokaista tällaista aietta palauttaa militarismi maahamme, katsomatta lainkaan sen ilmenemismuotoa.» Niin päätettiin, mutta toisin kävi. Suomessa on nyt sotalaitos kaikessa kirjavuudessaan, komeudessaan ja kalleudessaan. Sotalaitos onkin yksi porvariston vapaussodan suurimpia voittoja. Suhteemme onkin nyt uudelleen määriteltävä sekä periaatteellisesti sotilaskysymykseen yleensä, että erityisesti oman maamme nykyiseen sotalaitokseen. Sosialidemokratien kanta sotalaitokseen on ainakin maailmansodan alkuun asti ollut jotenkin yhtenäinen. Ohjelmassamme on siitä sanottu: pois seisova sotaväki, sijaan kansan puolustus. Tuolla kannalla on pysynyt Suomen sosialidemokraattinen puolue, jopa silloinkin, kun maassamme ei omaa sotalaitosta ollut. Sos.-dem. Nuorisoliitto sitävastoin on vaihdellut ohjelmaansa sotilaskysymyksessä, melkeinpä kuin sattuman kaupalla. I/iiton perustavassa kokouksessa asetuttiin kokonaan kielteiselle kannalle puolustuskysymyksessä, kiellettiin siis miliisijärjestelmäkin. Edustajakokouksessa v sitävastoin asetuttiin kansanpuolustuksen kannalle, jota parhaiten voidaan pitää sinä välttämättömänä väliasteena, jonka kautta maailmanrauha saavutetaan taas asetuttiin päinvastaiselle kannalle, josta edellä mainittiin. Vuoden 1919 edustajakokouksessa taas asetuttiin tuomitsemaan militarismia kapitalismin palveluksessa, mutta haaveiltiin kenties jonkun punaarmeijan välttämättömyyttä sen tilalle.