Miljoona puhelua. Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miljoona puhelua. Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004"

Transkriptio

1 Miljoona puhelua Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004 Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

2 Toimitus: Anne Ryhänen Työryhmä: Ossi Heinänen, Anne Ryhänen, Ulla Tanttu Valokuvat: Mika Ranta Taitto: Tarja Petrell / Studio Gemma Oy Kirjapaino: Miktor Mannerheimin Lastensuojeluliitto (09) Kuvien lapset ja nuoret eivät liity Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tai raportissa mainittuihin esimerkkeihin.

3 Sisällysluettelo: Esipuhe Eeva Kuuskoski... 4 Lasten ja nuorten puhelin ja netti pähkinänkuoressa Anne Ryhänen... 6 Kokeiluhankkeesta Suomen suurimmaksi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin synty Ossi Heinänen puhelusta puheluun Soittajat ovat aina halunneet aikuiselta hetken aikaa Anne Ryhänen Milloin menkat alkaa? Mua masentaa. Miten kortsu laitetaan? Vuosi 2004 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä Anne Ryhänen Kiusaaminen näkyy puheluissa ja viesteissä Anu-Leena Arponen Kiusattu tarvitsee lupauksen paremmasta Marjo Kankkonen Johtopäätökset JOKAINEN PÄIVYSTYSKERTA ON ERILAINEN JA AINA ON TULLUT MITÄ IHMEELLISEMPIÄ, IHANAMPIA, JOPA SURULLISEMPIA JA VIHAISEMPIA PUHELUITA. TÄMÄ KAIKKI VIESTII, ETTÄ TÄTÄ PUHELINTA TARVITAAN. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoinen päivystäjä Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

4 YSTÄVÄ KYSYI KERRAN, MITÄ SAAN PÄIVYSTYSTYÖSTÄ JA MITEN JAKSAN SITÄ. VASTASIN, ETTÄ ENEMMÄN KOEN SAAVANI KUIN ANTAVANI: SAAN ELÄMÄNKOKEMUSTA, OPIN KUUNTELEMAAN, SIETOKYKY JA SOSIAALISET TAIDOT KASVAVAT. KUULEN NUORTEN TUNTEMUKSIA JA ERILAISIA ELÄMÄNTARINOITA. JOSKUS PUHELU KÄÄNTYY YLLÄTTÄVIINKIN AIHEISIIN, IHAN TOISEEN KUIN MISTÄ ALUN PERIN KESKUSTELTIIN. ENEMMÄN SÄÄNTÖ KUIN POIKKEUS ON, ETTÄ JOKAISEEN PÄIVYSTYSKERTAAN MAHTUU SE HELMI. SE YKSI PUHELU TAI KIRJE, JOKA JÄÄ MIELEEN TOSI POSITIIVISENA, VAIKKA OLISI IKÄVÄSTÄKIN ASIASTA KYSE. SE, ETTÄ JUTTELUN AVULLA SAA NUOREN NÄKEMÄÄN VAIKEANKIN TILANTEEN UUDESSA VALOSSA JA LÖYTÄMÄÄN APUKEINOJA TILANTEEN KORJAAMISEKSI, ON HIENO ASIA. PÄIVYSTÄN NIIN USEIN KUIN OMALTA ARKIELÄMÄLTÄ, TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISELTA EHDIN. AUTTAMISESTA TULEE HYVÄ OLO. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoinen päivystäjä 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 HETI KU MÄ NÄIN SEN VASTAUKSEN NI MÄ OLIN VÄHÄN ET KU JOKU SELITTÄIS MULLE IHANAN RAUHALLISESTI ASIOITA...VAIKKA MUN KIRJE OLIKIN MELKO PITKÄ.. NIINKU RAUHOTUIN SIITÄ KU SIIHEN AIKAAN KU KIRJOTIN SEN KIRJEEN...MÄ OLIN SILLO IHAN PANIIKISSA! MÄ LUULIN EKAKS ET VASTAUKSET OLIS OLLU ET JUUJAA EN TIIÄ...MUT TE VASTAATTE NIN YSTÄVÄLLISEN LEMPEESTI! HYVÄ MANNERHEIMIN HEEBOT! Lasten ja nuorten netin asiakas KUULE LASTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on jo tuttu juttu. Se on auttanut lapsia 25 vuoden ajan. Teknologisen kehityksen myötä sen rinnalle syntyi Lasten ja nuorten netti, jonka kautta apua voivat hakea ne lapset, joille ongelmista tai askarruttavista asioista kirjoittaminen on helpompaa kuin puhuminen. Lapselle on tärkeää, että hänellä on lähellään kuuntelija ja keskustelija tänään juuri nyt eikä ensi viikolla. Koko neljännesvuosisadan lapset ja nuoret ovat puheluissa halunneetkin jakaa vapaaehtoisen päivystäjän kanssa aivan arkisia ja tavallisia asioita, usein pohtia omaan kehitykseensä liittyviä kysymyksiä. Myönteistä onkin ollut se, että todella vakavien ongelmien osuus on pysynyt kohtuullisen pienenä. MLL:lle on ollut mittava haaste kehittää ajassa kiinni olevia auttamisen välineitä, joiden käyttäminen on lapsille helppoa ja luontaista. Lasten ja nuorten puhelin ja netti toimivat tuntosarvina aistien, miten lapset voivat. Olemme kuulleet 25 vuoden aikana melkein miljoona lapsen viestiä. Se on vakuuttava määrä tietoa suoraan lapsilta ja nuorilta. Näitä viestejä olemme kertoneet eteenpäin myös yhteiskunnan päättäjille. Kiitos lasten auttamisesta kuuluu ennen kaikkea Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoisille päivystäjille, mutta myös Raha-automaattiyhdistykselle, kunnille ja muille yhteisöille, jotka ovat taloudellisesti tukeneet toimintaa. Lasten ja nuorten puhelin aloitti toimintansa vuonna Senkin jälkeen yhteiskunnalliset muutokset ovat ESIPUHE Eeva Kuuskoski koskettaneet niin perheiden kuin lasten arkea ja elämistä. Lasten ympärillä pyörii tänä päivänä paljon aikuisia, mutta lapsilta puuttuu pitkäkestoisia aikuissuhteita. Tämä on varmasti osaltaan taustana siihen, että monet lapset kertovat kuulumisiaan vapaaehtoisille päivystäjille. Viime vuosina Lasten ja nuorten puhelimesta on kuulunut, että murrosikä ja nuoruus kehitysvaiheina ovat hyvin paineisia. Paikka auringossa on saavutettava jo ennen täysikäisyyttä. Tämän raportin mukaan varsinkin lukioikäiset tytöt oireilevat, kun eivät mielestään pysty täyttämään kaikkia heille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi murrosikää lähestyvien lasten vanhemmat ovat epävarmoja vanhemmuudessaan. MLL rohkaisee vanhempia kasvattamaan ja kasvamaan lastensa kanssa, olemaan vanhempia riittävän pitkään. Vanhemmuus on elinikäinen. MLL kannustaa vanhempia myös puuttumaan murrosikäisten lastensa kasvukipuihin. Koti ja vanhemmat ovat lapsen hyvinvoinnin arvokkain lähde. Vanhemmuus ja vanhemmuuden ketju tarvitsevat yhteiskunnassamme arvostusta. Myös vanhemmat tarvitsevat apua. Tuen tarve tulee selkeästi esille MLL:n Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotoissa. Erityisesti käy ilmi se, ettei murrosikäisten lasten vanhemmille ole tarjolla riittävästi tukea. Lasten psyykkinen pahoinvointi on voitava tunnistaa varhain. Se edellyttää, että perusterveydenhuollon mielenterveystyöhön sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon saadaan enemmän voimavaroja. Erityistä tarvetta on koulupsykologien ja kuraattorien lisäämiseen yläkouluissa. Lapset ovat lapsia 18-vuotissynttäreihinsä saakka. Annetaan heille oikeus kasvaa rauhassa. Eeva Kuuskoski Pääsihteeri Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

6 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 LASTEN JA NUORTEN PUHELIN JA NETTI PÄHKINÄNKUORESSA Anne Ryhänen Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

8 VÄLILLÄ OLEN HYVINKIN TYYTYVÄINEN PÄIVYSTYSKERRAN JÄLKEEN. OLEN LAULANUT SYNTTÄRILAULUN, PUHUNUT ENGLANTIA, KERTONUT LETTURESEPTIN JA NEUVONUT MATIKAN LÄKSYISSÄ. SE ON JUHLAA. ON MYÖS KERTOJA, JOLLOIN ON PELKKIÄ HASSUTTELEVIA KAVERIPORUKOITA. TÄMÄ ON KUITENKIN ANTANUT PALJON. EN KADU LÄHTEMISTÄNI TÄLLE TIELLE. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoinen päivystäjä Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 1980 perustama Lasten ja nuorten puhelin on ainut suomenkielinen ja valtakunnallinen auttava puhelin, joka on tarkoitettu ainoastaan lapsille ja nuorille. Puhelimen palvelua täydentämään ja vahvistamaan perustettiin vuonna 2002 Lasten ja nuorten netti. Molempiin palveluihin lapsi tai nuori voi ottaa yhteyttä missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti ovat lasten oikeuksiin perustuvia kuulemiskanavia. Puhelimen palvelu soveltuu arjessa mukana elämisen lisäksi tilanteisiin, joissa avun ja tuen tarve on akuutti. Nettipalveluun voi kirjoittaa, kun lapsesta tai nuoresta kirjoittaminen on luontevampi tapa kertoa ajatuksensa, ja kun vastausta on aikaa odottaa pisimmillään kaksi viikkoa. Lasten ja nuorten puhelimeen, , voi soittaa maksutta kaikkialta Suomesta vuoden jokaisena päivänä. Normaalit päivystysajat ovat maanantaista torstaihin kello 13 20, perjantaisin kello 13 22, lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello Lasten ja nuorten netti, on sähköinen noutopostipalvelu, joka on suunnattu yli 10-vuotiaille, itsenäiseen internetin käyttöön pystyville lapsille ja nuorille. Sen tietoturvallisuuteen ja helppokäyttöisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lasten ja nuorten netin sivuilla voi myös antaa palautetta puhelinja nettipalvelusta. Palveluiden toiminnan mahdollistavat pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen ja 131 kunnan (vuonna 2004) tuki. Myös lukuisat koulut keräävät päivätyökeräyksen palveluille. 300 vapaaehtoista seitsemällä paikkakunnalla Lasten ja nuorten yhteydenottoihin vastaavat vapaaehtoiset aikuiset, joilla on aikaa kuunnella ja keskustella luottamuksellisesti. Vuonna 2004 noin 300 vapaaehtoista päivysti puhelimessa noin 260 tuntia viikossa sekä vastasi viikoittain keskimäärin 34 nettiviestiin. Puhelimen päivystyspisteitä on Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa ja Turussa. Lasten ja nuorten nettiä päivystetään Helsingissä, Jyväskylässä, 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 Oulussa ja Turussa. Jokaisessa päivystyspisteessä toimii palkattu työntekijä, joka vastaa oman päivystyspisteen toiminnasta sekä päivystäjien koulutuksesta ja työnohjauksesta. Koko verkoston kehittämistä koordinoi Helsingissä sijaitsevan Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskustoimiston tuki- ja kehittämispiste. Seitsemässä päivystyspisteessä järjestetään säännöllisesti puhelimen peruskoulutuksia vapaaehtoiseksi haluaville, jotka haastatellaan aina ennen kurssia. Vapaaehtoiselta edellytetään puhelinpäivystyksessä tarvittavia ominaisuuksia, kokemusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta sekä koulutus-, työ- tai elämänkokemusta. Alaikäraja päivystystehtävään on 20 vuotta. Puhelimen peruskurssilla (24 tuntia) kehitetään päivystäjien itsetuntemusta, opetellaan puhelinauttamista ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä sekä pohditaan päivystäjän roolia keskusteluissa. Netin päivystystyötä varten on oma koulutus, jolle voi osallistua puhelimen peruskurssin ja puhelinpäivystyskokemuksen jälkeen. Ensin vaitiolositoumus, sitten vasta päivystämään Jokainen vapaaehtoinen päivystäjä kirjoittaa vaitiolositoumuksen ennen päivystyksen aloittamista. Päivystäjät sitoutuvat päivystystyön lisäksi myös säännöllisiin työnohjauksiin ja jatkokoulutuksiin, joiden tarkoitus on tukea, auttaa ja kehittää vapaaehtoisia vaativassa tehtävässä. Työnohjauksia järjestettiin vuonna 2004 yhteensä 17 ryhmässä, jotka kokoontuivat keskimäärin seitsemän kertaa vuodessa. Jatkokoulutuksia järjestettiin yhteensä 45, ja niiden aiheina olivat muun muassa nuorten seksuaalisuus ja seksuaalinen kehitys, kirjoittamiskoulutus nettipäivystystä varten, itsetuntemus sekä mielenterveysongelmat ja niiden kohtaaminen. Vapaaehtoisten työn tukemiseksi on lisäksi kehitetty tukipäivystysjärjestelmä. Päivystäjät voivat päivystysaikoina ottaa yhteyttä tukipäivystäjään, vuorossa olevaan työntekijään, ja keskustella mistä tahansa päivystykseen liittyvästä asiasta. Nimettömänä, luottamuksellisesti ja ilman maksua Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa: Päivystystyöstä vastaa taustayhteisö. Soittajalle tarjotaan mahdollisuus keskustella nimettömänä, luottamuksellisesti ja ilman sellaista maksua, joka tuottaa taloudellista etua taustayhteisölle. Keskustelussa kunnioitetaan soittajan oikeutta itse määritellä keskustelun aihe ja tehdä omia ratkaisujaan ilman päivystäjän painostusta tai ohjailua. Kun soittajana on lapsi, on huomioitava erityisesti lapsen etu. Päivystäjä vastaa keskustelun laatutasosta auttavana keskusteluna. Päivystäjät ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia, alan asiantuntijan tähän tehtävään valitsemia ja kouluttamia henkilöitä. Päivystäjät osallistuvat jatkuvaan työnohjaukseen ja koulutukseen sekä allekirjoittavat kirjallisen sitoumuksen vaitiolovelvollisuudestaan. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta alentavaan kohteluun. Alle 20-vuotiaille kertaluonteista palvelua Lasten ja nuorten puhelimen ja netin kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 20-vuotiaat. Syksyisin palveluita mainostetaan mittavalla koulutiedotuskampanjalla, jonka aikana kaikille peruskoululaisille toimitetaan erityinen koulukampanjatuote. Lisäksi kouluille, nuorisotaloille sekä muihin auttamistahoihin lähetetään esitteitä ja julisteita. Lapsille ja nuorille tarjotaan puhelin- ja nettipalvelua, joiden tärkein periaate on lapsen etu ja kuulluksi tuleminen. Päivystystilanteeseen ei saa vaikuttaa yhteydenottajan eikä päivystäjän aatteellinen, elämänkatsomuksellinen, uskonnollinen tai poliittinen tausta. Päivystäjät koulutetaan suhtautumaan avoimesti myös ristiriitaisia tunteita herättäviin yhteydenottoihin, koska lapsi tai nuori uskaltaa usein puhua asiastaan ensimmäistä kertaa juuri päivystäjälle. Avainsanoja puhelutilanteissa ja viesteihin vastaamisessa ovat ehdoton vaitiolovelvollisuus, kohtaaminen, kunnioittaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen, voimavarojen etsiminen yhdessä sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Lasten ja nuorten puhelin ja netti ovat kertaluonteisia palveluja. Sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton että Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan linjausten mukaan kertaluonteisuutta perustellaan sekä päivystäjän että yhteydenottajan edun kannalta. Vapaaehtoista ei tule sitoa pitkäkestoiseen suhteeseen. Lapsella tai nuorella on puolestaan oikeus löytää tarvittaessa tukea ja apua lähipiiristään tai omalta paikkakunnalta. Anne Ryhänen Kirjoittaja on Lasten ja nuorten puhelimen ja netin valtakunnallinen suunnittelija. Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

10 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 KOKEILUHANKKEESTA SUOMEN SUURIMMAKSI LASTEN JA NUORTEN PUHELIMEN JA NETIN SYNTY Ossi Heinänen Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

12 TÄMÄ ON ÄLYTTÖMÄN MUKAVAA, KUN OMAAN KIRJEESEEN VASTATAAN!! MONESSA PAIKASSA EI TÄLLÄISTÄ PALVELUA SAA JA KIITOS SIITÄ! EN ITSE USKALTAISI KYSYÄ KASVOTUSTEN JOITAKIN ASIOITA ESIM. ÄIDILTÄNI!! KIITOS VIELÄ TUHANNESTI!! Lasten ja nuorten netin asiakas SE ETTÄ JOKU LUKI JA VAIVAUTUI VASTAAMAAN KIRJEESEENI JA MIETTIMÄÄN ASIOITANI TUNTUI TOSI HYVÄLTÄ. Lasten ja nuorten netin asiakas YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä, hakea ja vastaanottaa tietoja ja ajatuksia sekä tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on toimintansa alusta lähtien korostanut lapsen hyvinvointia, jonka olennaisena osana on lapsen kuuleminen. Lasten ja nuorten puhelin perustettiinkin lasten oikeuksiin pohjautuvaksi lasten ja nuorten kuulemiskanavaksi. Nyt puhelin on toiminut 25 vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Teknisen kehityksen mukana puhelin on saanut rinnalleen netin. Pienestä kokeiluhankkeesta on kasvanut maamme suurin ja merkittävin lasten ja nuorten auttava puhelin. tanut palvelun tarpeellisuuden. Koska myös nuoret soittivat paljon, nimi muutettiin Lasten ja nuorten puhelimeksi. Lapsille ja nuorille ei selvästi ollut riittävästi paikkoja, joissa heitä kuultaisiin ja joissa heillä olisi mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti omista ajankohtaisista asioistaan. Puhelimen toimintaa oli siis tarpeen laajentaa. Vuonna 1984 perustettiin alueelliset puhelimet Jyväskylään, Turkuun ja Vaasaan. Vähitellen toimintaverkko laajeni entisestään ja puhelimia perustettiin myös Poriin (1985), Mikkeliin (1986), Kuopioon (1987), Rovaniemelle ja Ouluun (1990), Joensuuhun (1991) sekä Kouvolaan (1993). Mannerheimin Lastensuojeluliitto edelläkävijänä Lasten ja nuorten puhelin aloitti toimintansa Aluksi sitä kutsuttiin Lasten puhelimeksi ja se toimi Helsingissä Uudenmaan piirin kokeiluna. Puhelinhanketta oli kehitelty vuoden 1978 alusta lähtien. Liittoon oli tullut soittoja hädässä olevilta nuorilta, joilla oli tarvetta keskustella aikuisen kanssa. Vuonna 1979 vietetyn Kansainvälisen Lapsen Vuoden aikana suunnittelua jatkettiin. Puhelimen toiminta käynnistettiin, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton juhlakeräys vuonna 1980 tuotti tarvittavan kokeilumäärärahan. Suomalainen toimintamalli kehitettiin lähinnä amerikkalaisesta lasten puhelimen ideasta yhteistyössä koulu-, terveys- ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Ensimmäinen lapsille ja nuorille suunnattu auttava puhelin oli perustettu Belgiassa vuonna 1965, jonka jälkeen lapsille ja nuorille tarkoitettuja auttavia puhelimia perustettiin lukujen taitteessa Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa. Lasten ja nuorten puhelin oli siis yksi edelläkävijä alallaan. Lasten ja nuorten puhelin löytää paikkansa Uudenmaan piirin kokeilu vakinaistettiin , sillä kysyntä kahden vuoden kokeilun aikana oli osoit- Lasten ja nuorten puhelimen päivystyspisteet 25 vuoden aikana. Vaasa Pori 1985 Turku 1984 Jyväskylä 1984 Rovaniemi Helsinki 1980 Oulu 1990 Kuopio 1987 Mikkeli 1986 Kouvola Joensuu Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 Uudenmaan piirin päivystyspiste toimi valtakunnallisena kehittämisyksikkönä vuoden 1995 lokakuuhun saakka, jolloin toimintayksikkö luovutettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestölle. Nyt liiton keskustoimiston Lasten ja nuorten puhelimen tuki- ja kehittämispiste johtaa seitsemällä paikkakunnalla tapahtuvaa puhelimen päivystystyötä. Vuodesta 2000 Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän Lasten ja nuorten puhelimen työntekijät ovat muodostaneet aluevastaavien verkoston, joka on toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestön johdolla. Aluevastaavilla on oma vastuunsa koko palvelun valtakunnallisessa kehittämisessä. Lasten ja nuorten netti syntyy Vuoden 2002 aikana toimintansa aloitti Lasten ja nuorten netti. Jo pitkään suunnitteilla ollut palvelu suunnattiin niille lapsille ja nuorille, joille kirjoittaminen on luonteva tapa ilmaista itseään. Netti sai aluksi resurssinsa rahalahjoituksesta, jolla palvelu saatiin käynnistettyä. Hitaasti mutta varmasti palvelu on löytänyt oman kohderyhmänsä ja on nyt tärkeä osa kokonaisuutta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli vuonna 1994 aloittamassa Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnassa eri puhelinauttamistyötä tekevät järjestöt ovat laatineet eettiset periaatteet toiminnalleen. Parhaillaan se valmistelee verkkoauttamisen eettisiä periaatteita, missä Lasten ja nuorten netti on vahvasti mukana. Osana valtakunnallista puhelimen kehittämistyötä käynnistettiin vuoden 2000 alussa laatuprojekti. Siinä keskityttiin palvelusta saatavan tiedon hyödyntämiseen, palveluprosessin kuvaamiseen asiakkaan näkökulmasta ja rahoitusprosessin mallintamiseen. Projektin tuloksena syntyi Lasten ja nuorten puhelimen Laatukäsikirja. Kännykät aiheuttavat muutoksia Vuonna 1996 Lasten ja nuorten puhelimeen soitetuista puheluista vain 10 % tuli kännyköistä, kun vuonna 2004 kännykkäpuhelujen osuus oli jo 90 %. Kännyköiden yleistymisen vuoksi siirryttiin puheluiden niin sanottuun prosenttiohjaukseen vuonna Aikaisemmin harvojen linkkitolppien kautta tulevat puhelut Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

14 olivat ruuhkauttaneet joitain päivystyspisteitä, kun taas toiset pisteet olivat jääneet ilman puheluita. Yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa päädyttiin järjestelmään, joka ohjaa tulevan puhelun siihen päivystyspisteeseen, jossa on sillä hetkellä linja vapaana ja päivystäjä valmiina vastaamaan. Näin soittajat saavat parasta mahdollista palvelua eivätkä päädy niin usein ruuhkavastaajaan. Kännyköiden yleistyminen on muuttanut myös puhelinkäyttäytymistä. Vuosikymmenen alussa lapset saattoivat vetää lankapuhelimen vaatehuoneeseen saadakseen puhua rauhassa, mutta nyt kännykkä mahdollistaa soittamisen mistä vain. Tämä on vaikuttanut myös puhelujen luonteeseen, kun kynnys soittaa on madaltunut entisestään. Ikävaiheeseen sinänsä luonnollisena kuuluvat kokeilu- ja pelleilypuhelut ovatkin lisääntyneet. Kun vuonna 1996 keskustelupuheluja ja kokeilu- ja pelleilypuheluja oli kumpiakin kappaletta, niin vuonna 2004 oli kokeilu- ja pelleilypuhelujen määrä kasvanut kappaleeseen ja keskustelupuhelujen :een. Vaikutusta iltapäiväkerhojen syntyyn Mannerheimin Lastensuojeluliitto on hyödyntänyt Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä saatavaa tie- 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 toa vaikuttaessaan päättäjiin ja viranomaisiin sekä osallistuessaan julkiseen keskusteluun. Palveluista saatu tieto lasten yksinäisistä iltapäivistä ja tekemisen puutteesta on vaikuttanut esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan perustamiseen sekä Vanhempainpuhelimen ja -netin syntymiseen. Vuodesta 2001 alkaen on Lasten ja nuorten puhelimen ja netin tilastoidut tiedot soittajista ja keskusteluaiheista koottu erilliseksi raportiksi. Raportit ovat saaneet runsaasti julkisuutta, ja niitä on myös asiantuntijapiireissä pidetty tärkeinä ja ainutlaatuisina viestintuojina suomalaisten lasten ja nuorten elämästä, ongelmista ja haaveista. Lapsille ja nuorille palvelua on mainostettu julisteilla ja lehti-ilmoituksilla. Tärkeitä ovat olleet myös kaikille koululaisille lähetetyt puhelimesta kertovat lukujärjestykset. Puhelimen julisteissa ja tunnuksissa on kautta aikojen tuotu esille myönteisellä tavalla näkymätön kuuntelija ja nimetön soittaja. Vapaaehtoiset toiminnan selkärankana Lasten ja nuorten puhelimen toiminta on perustunut vapaaehtoisten päivystäjien tekemään työhön. Päivystäjien rekrytointi-, koulutus- ja tukemistavat ovat vaihdelleet vuosien saatossa, mutta perusajatus on koko ajan ollut vapaaehtoisuus luvulla päivystäjien jaksamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ryhmätyönohjaukset, jatkokoulutukset ja erilaiset tavat kiittää tehdystä työstä ovat tulleet oleelliseksi osaksi päivystäjien arkea. Ossi Heinänen Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö. Lähteet: Kajaani-Kurki, Kristiina ja Kalavainen, Susanna Kerrankin joku, joka kuuntelee. Lasten ja nuorten puhelin 20 vuotta. MLL. Saari, Anna-Kaisa Mikä mieltä painaa? Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa esiin tulleet puheenaiheet yhteiskunnallisessa kontekstissa ja 1990-luvuilla. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

16 126 PUHELUSTA PUHELUUN SOITTAJAT OVAT AINA HALUNNEET AIKUISELTA HETKEN AIKAA Anne Ryhänen 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

17 Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

19 HALUAN KIITTÄÄ LASTEN JA NUORTEN NETTIÄ.. KUN KIRJOITIN TÄNNE VASTAUS SAI AJATTELEMAAN ASIOITA AIVAN UUDELTA KANNALTA.. KIITOS!! Lasten ja nuorten netin asiakas avattu Lasten puhelin vastaanotti ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 126 puhelua. Kolmantena kokonaisena toimintavuonna vastaanotettiin jo vajaat puhelua. Vuonna 1984 avattiin kolme uutta päivystyspistettä sillä seurauksella, että vuonna 1985 puheluita tuli yhteensä jo yli Puhelimen päivystyspisteitä perustettiin seitsemän lisää vuosien aikana. Vuonna 1994, jolloin päivystyspisteitä oli 11, puheluja tuli yli kappaletta edellisvuotta enemmän. Huimaan kasvuun vuonna 1994 vaikutti myös se, että soittaminen oli muuttunut ilmaiseksi. Vuoteen 1992 asti jokaisella päivystyspisteellä oli oma puhelinnumero, johon soittaminen maksoi paikallispuhelun verran. Vuonna 1992 tuli käyttöön yksi valtakunnallinen numero: Se edesauttoi laajempien ja näkyvämpien mainoskampanjoiden tekemisen. Numerouudistuksen myötä aukioloaikoja laajennettiin. Sunnuntaisin alettiin päivystää vuonna 1998, mikä näkyi jälleen selvänä kasvuna vuoden 1999 puhelumäärissä. Vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön uusi numero , joka on säilynyt maksuttomana luvulla soittomäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2001 saavutettiin kaikkien aikojen ennätys: vastattua puhelua. Vuonna 2002 puhelujen määrä las- ki teknisten ongelmien vuoksi, mutta nousi taas vuonna Lisäksi sinä vuonna vastattiin nettikirjeeseen vuotiaat ja tytöt ovat soittaneet eniten Ensimmäisinä vuosina Lasten ja nuorten puhelimeen soittivat eniten 10-vuotiaat. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on laskenut ja vakiintunut nyt noin 10 %:iin. Jo 1980-luvun puolessa välissä vuotiaista muodostui Lasten ja nuorten puhelimen suurin asiakasryhmä. Vuoden 1993 jälkeen vuotiaat ovat olleet toiseksi suurin soittajaryhmä luvulla tilanne on pysynyt samana: vuotiaat soittavat eniten, yli 40 % puheluista, ja vuotiaat toiseksi eniten, vajaat 30 % puheluista vuotiaiden osuus on kasvanut koko puhelimen toiminta-ajan. Vuonna 1990 lukioikäisten soittajien osuus oli 6,3 % kaikista soittajista, vuonna % luvulla heidän osuutensa on vakiintunut noin 10 %:iin. Tyttösoittajien osuus on ollut suurempi melkein koko puhelimen toiminta-ajan. Vuosina pojat soittivat prosenttia puheluista. Sen jälkeen tyttöjen osuus on ollut jälleen isompi. Vuonna 2000 tytöt soittivat 60 % puheluista, vuonna % Kolme uutta päivystyspistettä avattiin Puhelut maksuttomiksi Aukioloaikoja laajennettiin Kaavio 1. Puhelumäärien kehitys vuosina Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

20 Kaverit ja ihastukset puhututtivat 1990-luvulla Soittajia on pohdituttanut melkein koko Lasten ja nuorten puhelimen historian ajan eniten ihmissuhteet luvulla kolmannes keskustelupuhelujen aiheista liittyi erilaisiin ihmissuhteisiin, jotka sisälsivät sellaisia aiheita kuten seurustelu ja ihastuminen, suhteet kavereihin, vanhempiin ja opettajaan, kiusaaminen, yksinäisyys ja tekemisen puute. Toiseen soittajia paljon puhuttavaan aiheryhmään kuuluivat sukupuoliasiat ja nuoren kehitys: seksi ja ehkäisy, murrosikä ja ulkonäkö luvulla % puhelujen aiheista liittyi näihin kysymyksiin. Aiheita käsiteltiin erityisesti poikien puheluissa. Kuuntelijan tarve oli vuonna 1990 joka neljäs puheluaihe. Sen jälkeen määrä on tasaisesti laskenut, mikä johtuu osittain tilastoinnin muutoksista ja tarkennuksista. Kuitenkin vielä vuonna % puheluiden aiheista liittyi tarpeeseen jakaa päivän tapahtumia aikuisen kanssa. Tietokysymykset sekä ajankohtaiset asiat (esimerkiksi koulu, opiskelu, harrastukset, työasiat, työttömyys, raha-asiat, asuminen, elämänkatsomukselliset asiat ja kotieläimet) muodostivat koko 1990-luvun noin 10 % kaikista puheluiden aiheista. Erityisongelmiin liittyvät puhelut lisääntyivät vuodesta 1990 vuoteen 1999, erityisesti kasvoivat mielenterveysongelmia ja päihteitä käsittelevät puhelut. Murrosikää ja mielen sairauksia 2000-luvulla Vuoden 2004 yleisimpien aiheryhmien lista on jatkumoa 2000-luvulla tapahtuneelle kehitykselle: kehitykseen liittyvien kysymysten määrä on kasvanut 25 %:iin kaikista puhelujen aiheista ja oli näin ollen ensimmäistä kertaa Lasten ja nuorten puhelimen historiassa yleisin puhelujen aihe. Kehitykseen liittyvät aiheet ovat yleisiä erityisesti vuotiaiden puheluissa. Ihmissuhteita koskevat puhelut ovat puolestaan laskeneet. Vuonna % puheluiden aiheista tilastoitiin tähän aiheryhmään. Ihmissuhteet tipahtivat ensimmäisen kerran yleisimmän aiheryhmän paikalta. Kuulumisiin liittyvät puhelut ovat nousseet luvun alussa muutamalla prosentilla, vuonna 2004 kuulumiset oli kolmanneksi suosituin aiheryhmä (19 %). Nousussa ovat myös terveyteen, erityisesti mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Vuonna 2004 yli 8 % puheluista tilastoitiin tähän ryhmään vuotiailla soittajilla terveys oli yleisin puheluiden aihe. Sukupuolten välillä on nähtävissä eroja. Vuonna 2004 tyttöjen puheluaiheista joka neljäs liittyi ihmissuhteisiin ja joka viides kehitykseen. Noin 18 % puheluaiheista käsitteli arkielämää tai kuulumisia. Terveyteen liittyviä kysymyksiä oli aiheista 11 %. Poikien puheluaiheista joka kolmannessa käsiteltiin kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Joka viides puheluaihe käsitteli puolestaan kuulumisia. Soittojen aiheista 18 % liittyi ihmissuhteisiin ja 17 % arjen asioihin. Päihdeaineet 4% Kehitys 21% Kehitys 31% Terveys 11% Muut 3% Ihmissuhteet 25% Kuulumiset 18% Kaavio 2. Tyttöjen keskustelupuhelujen Terveys Päihde- 4% aineet 6% aiheryhmät vuonna Muut 3% Ihmissuhteet 18% Kuulumiset 21% Kaavio 3. Poikien keskustelupuheluiden aiheryhmät vuonna 2004 Arkielämä 18% n = Arkielämä 17% n = Lapsi ja nuori on puhunut samoista aiheista jo 25 vuotta Lapsia ja nuoria on puheluissa mietityttänyt kautta puhelimen historian ihmissuhteet ja kehitykseen liittyvät kysymykset luvulla kehitykseen liittyvien puheluiden määrä ovat noussut, mikä selittyy poikien kasvavalla tarpeella puhua aiheesta. Herääkin kysymys, onko naisvaltaisessa, ja yhä naisistuvassa, kasvattajajoukossa tarpeeksi tilaa ja aikaa kasvavien poikien pohdinnoille? 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

21 Kuulumiset tarkoittaa puheluja, joissa käsitellään päivän kuulumisia tai ei tekemistä -puheluja. Arkielämä sisältää aiheet: asuminen, koulu ja opiskeleminen, työasiat, työttömyys, harrastukset, raha, tietokysymykset ja elämänkatsomukselliset asiat. Ihmissuhteet tarkoittavat suhteita kotona, kavereiden kesken sekä seurustelua ja ihastumista. Lisäksi tämä aiheryhmä sisältää puhelut kiusaamisesta ja yksinäisyydestä. Aiheryhmään kehitys kuuluvat ulkonäkö, kuukautiset, kysymykset murrosiästä, ehkäisy, raskaus, seksikysymykset, seksuaaliset vähemmistöt ja itsetyydytys. Päihdeaiheryhmässä käsitellään puheluita alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja muista päihteistä. Aiheryhmään terveys sisältyvät jännittäminen ja pelot, masentuneisuus, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, psykiatriset sairaudet, syömishäiriöt, sukupuolitaudit, abortti ja somaattiset sairaudet. Aiheryhmään muut tilastoidaan puhelut seksuaalisesta väkivallasta, perheväkivallasta, väkivallasta, onnettomuuksista, kuolemasta, rikoksista ja muista ongelmista. Soittajilla on myös vuosien ajan ollut halu jakaa kuulumisiaan ja arjen asioita vapaaehtoisen päivystäjän kanssa luvulle tultaessa tarve on jälleen kasvanut. Erityisongelmat ovat aina olleet puheluiden aiheissa vähemmistössä, mutta 1990-luvulla erityisongelmista päihde- ja mielenterveysteemat lisääntyivät luvulla huomio kiinnittyy jälleen terveyteen. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat alkaneet näkyä nyt entistä enemmän tyttöjen yhteydenotoissa. Kaiken kaikkiaan puheluissa ovat painottuneet ja painottuvat tavalliset nuoren arkeen liittyvät asiat. Aiheet viestittävät pääasiassa tarvetta saada aikuiselta hetki aikaa omille asioille. Anne Ryhänen Lähde: Saari, Anna-Kaisa Mikä mieltä painaa? Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa esiin tulleet puheenaiheet yhteiskunnallisessa kontekstissa ja 1990-luvuilla. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Teksti: Anne Ryhänen Kuvat: Taru Moilanen Taitto: Tarja

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mitä kuulemme poikien elämästä Poikien Puhelimessa? Vantaan POJAT! ja päihteet 2012

Mitä kuulemme poikien elämästä Poikien Puhelimessa? Vantaan POJAT! ja päihteet 2012 Mitä kuulemme poikien elämästä Poikien Puhelimessa? Vantaan POJAT! ja päihteet 2012 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti (perheterapia) Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2008

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2008 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 008 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 000 Helsinki www.mll.fi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 008 Teksti: Tatjana

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella.

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. 16.2.2016 MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. Mannerheimin

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 00530 Helsinki www.mll.fi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 Teksti: Tatjana

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelin ja netti

Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 005 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 005 Kuvat: Taru Moilanen Työryhmä: Anne Ryhänen, Marjo Kankkonen, Ilkka Tuominen, Ulla Tanttu. Mannerheimin

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelin ja netti. Vuosiraportti 2006

Lasten ja nuorten puhelin ja netti. Vuosiraportti 2006 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 2006 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 2006 Käsikirjoitus: Anne Ryhänen, Marjo Kankkonen Kuvat: Taru Moilanen Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi Pauliina Koljonen Matkalla etsiväksi nuorisotyöntekijäksi Lukio-opintoja 2 vuotta Keskeyttämisen jälkeen vuoden työharjoittelu nuorisotyössä 1994-1996

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot