Miljoona puhelua. Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miljoona puhelua. Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004"

Transkriptio

1 Miljoona puhelua Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004 Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

2 Toimitus: Anne Ryhänen Työryhmä: Ossi Heinänen, Anne Ryhänen, Ulla Tanttu Valokuvat: Mika Ranta Taitto: Tarja Petrell / Studio Gemma Oy Kirjapaino: Miktor Mannerheimin Lastensuojeluliitto (09) Kuvien lapset ja nuoret eivät liity Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tai raportissa mainittuihin esimerkkeihin.

3 Sisällysluettelo: Esipuhe Eeva Kuuskoski... 4 Lasten ja nuorten puhelin ja netti pähkinänkuoressa Anne Ryhänen... 6 Kokeiluhankkeesta Suomen suurimmaksi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin synty Ossi Heinänen puhelusta puheluun Soittajat ovat aina halunneet aikuiselta hetken aikaa Anne Ryhänen Milloin menkat alkaa? Mua masentaa. Miten kortsu laitetaan? Vuosi 2004 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä Anne Ryhänen Kiusaaminen näkyy puheluissa ja viesteissä Anu-Leena Arponen Kiusattu tarvitsee lupauksen paremmasta Marjo Kankkonen Johtopäätökset JOKAINEN PÄIVYSTYSKERTA ON ERILAINEN JA AINA ON TULLUT MITÄ IHMEELLISEMPIÄ, IHANAMPIA, JOPA SURULLISEMPIA JA VIHAISEMPIA PUHELUITA. TÄMÄ KAIKKI VIESTII, ETTÄ TÄTÄ PUHELINTA TARVITAAN. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoinen päivystäjä Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

4 YSTÄVÄ KYSYI KERRAN, MITÄ SAAN PÄIVYSTYSTYÖSTÄ JA MITEN JAKSAN SITÄ. VASTASIN, ETTÄ ENEMMÄN KOEN SAAVANI KUIN ANTAVANI: SAAN ELÄMÄNKOKEMUSTA, OPIN KUUNTELEMAAN, SIETOKYKY JA SOSIAALISET TAIDOT KASVAVAT. KUULEN NUORTEN TUNTEMUKSIA JA ERILAISIA ELÄMÄNTARINOITA. JOSKUS PUHELU KÄÄNTYY YLLÄTTÄVIINKIN AIHEISIIN, IHAN TOISEEN KUIN MISTÄ ALUN PERIN KESKUSTELTIIN. ENEMMÄN SÄÄNTÖ KUIN POIKKEUS ON, ETTÄ JOKAISEEN PÄIVYSTYSKERTAAN MAHTUU SE HELMI. SE YKSI PUHELU TAI KIRJE, JOKA JÄÄ MIELEEN TOSI POSITIIVISENA, VAIKKA OLISI IKÄVÄSTÄKIN ASIASTA KYSE. SE, ETTÄ JUTTELUN AVULLA SAA NUOREN NÄKEMÄÄN VAIKEANKIN TILANTEEN UUDESSA VALOSSA JA LÖYTÄMÄÄN APUKEINOJA TILANTEEN KORJAAMISEKSI, ON HIENO ASIA. PÄIVYSTÄN NIIN USEIN KUIN OMALTA ARKIELÄMÄLTÄ, TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISELTA EHDIN. AUTTAMISESTA TULEE HYVÄ OLO. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoinen päivystäjä 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 HETI KU MÄ NÄIN SEN VASTAUKSEN NI MÄ OLIN VÄHÄN ET KU JOKU SELITTÄIS MULLE IHANAN RAUHALLISESTI ASIOITA...VAIKKA MUN KIRJE OLIKIN MELKO PITKÄ.. NIINKU RAUHOTUIN SIITÄ KU SIIHEN AIKAAN KU KIRJOTIN SEN KIRJEEN...MÄ OLIN SILLO IHAN PANIIKISSA! MÄ LUULIN EKAKS ET VASTAUKSET OLIS OLLU ET JUUJAA EN TIIÄ...MUT TE VASTAATTE NIN YSTÄVÄLLISEN LEMPEESTI! HYVÄ MANNERHEIMIN HEEBOT! Lasten ja nuorten netin asiakas KUULE LASTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on jo tuttu juttu. Se on auttanut lapsia 25 vuoden ajan. Teknologisen kehityksen myötä sen rinnalle syntyi Lasten ja nuorten netti, jonka kautta apua voivat hakea ne lapset, joille ongelmista tai askarruttavista asioista kirjoittaminen on helpompaa kuin puhuminen. Lapselle on tärkeää, että hänellä on lähellään kuuntelija ja keskustelija tänään juuri nyt eikä ensi viikolla. Koko neljännesvuosisadan lapset ja nuoret ovat puheluissa halunneetkin jakaa vapaaehtoisen päivystäjän kanssa aivan arkisia ja tavallisia asioita, usein pohtia omaan kehitykseensä liittyviä kysymyksiä. Myönteistä onkin ollut se, että todella vakavien ongelmien osuus on pysynyt kohtuullisen pienenä. MLL:lle on ollut mittava haaste kehittää ajassa kiinni olevia auttamisen välineitä, joiden käyttäminen on lapsille helppoa ja luontaista. Lasten ja nuorten puhelin ja netti toimivat tuntosarvina aistien, miten lapset voivat. Olemme kuulleet 25 vuoden aikana melkein miljoona lapsen viestiä. Se on vakuuttava määrä tietoa suoraan lapsilta ja nuorilta. Näitä viestejä olemme kertoneet eteenpäin myös yhteiskunnan päättäjille. Kiitos lasten auttamisesta kuuluu ennen kaikkea Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoisille päivystäjille, mutta myös Raha-automaattiyhdistykselle, kunnille ja muille yhteisöille, jotka ovat taloudellisesti tukeneet toimintaa. Lasten ja nuorten puhelin aloitti toimintansa vuonna Senkin jälkeen yhteiskunnalliset muutokset ovat ESIPUHE Eeva Kuuskoski koskettaneet niin perheiden kuin lasten arkea ja elämistä. Lasten ympärillä pyörii tänä päivänä paljon aikuisia, mutta lapsilta puuttuu pitkäkestoisia aikuissuhteita. Tämä on varmasti osaltaan taustana siihen, että monet lapset kertovat kuulumisiaan vapaaehtoisille päivystäjille. Viime vuosina Lasten ja nuorten puhelimesta on kuulunut, että murrosikä ja nuoruus kehitysvaiheina ovat hyvin paineisia. Paikka auringossa on saavutettava jo ennen täysikäisyyttä. Tämän raportin mukaan varsinkin lukioikäiset tytöt oireilevat, kun eivät mielestään pysty täyttämään kaikkia heille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi murrosikää lähestyvien lasten vanhemmat ovat epävarmoja vanhemmuudessaan. MLL rohkaisee vanhempia kasvattamaan ja kasvamaan lastensa kanssa, olemaan vanhempia riittävän pitkään. Vanhemmuus on elinikäinen. MLL kannustaa vanhempia myös puuttumaan murrosikäisten lastensa kasvukipuihin. Koti ja vanhemmat ovat lapsen hyvinvoinnin arvokkain lähde. Vanhemmuus ja vanhemmuuden ketju tarvitsevat yhteiskunnassamme arvostusta. Myös vanhemmat tarvitsevat apua. Tuen tarve tulee selkeästi esille MLL:n Vanhempainpuhelimen ja -netin yhteydenotoissa. Erityisesti käy ilmi se, ettei murrosikäisten lasten vanhemmille ole tarjolla riittävästi tukea. Lasten psyykkinen pahoinvointi on voitava tunnistaa varhain. Se edellyttää, että perusterveydenhuollon mielenterveystyöhön sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon saadaan enemmän voimavaroja. Erityistä tarvetta on koulupsykologien ja kuraattorien lisäämiseen yläkouluissa. Lapset ovat lapsia 18-vuotissynttäreihinsä saakka. Annetaan heille oikeus kasvaa rauhassa. Eeva Kuuskoski Pääsihteeri Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

6 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 LASTEN JA NUORTEN PUHELIN JA NETTI PÄHKINÄNKUORESSA Anne Ryhänen Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

8 VÄLILLÄ OLEN HYVINKIN TYYTYVÄINEN PÄIVYSTYSKERRAN JÄLKEEN. OLEN LAULANUT SYNTTÄRILAULUN, PUHUNUT ENGLANTIA, KERTONUT LETTURESEPTIN JA NEUVONUT MATIKAN LÄKSYISSÄ. SE ON JUHLAA. ON MYÖS KERTOJA, JOLLOIN ON PELKKIÄ HASSUTTELEVIA KAVERIPORUKOITA. TÄMÄ ON KUITENKIN ANTANUT PALJON. EN KADU LÄHTEMISTÄNI TÄLLE TIELLE. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoinen päivystäjä Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 1980 perustama Lasten ja nuorten puhelin on ainut suomenkielinen ja valtakunnallinen auttava puhelin, joka on tarkoitettu ainoastaan lapsille ja nuorille. Puhelimen palvelua täydentämään ja vahvistamaan perustettiin vuonna 2002 Lasten ja nuorten netti. Molempiin palveluihin lapsi tai nuori voi ottaa yhteyttä missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti ovat lasten oikeuksiin perustuvia kuulemiskanavia. Puhelimen palvelu soveltuu arjessa mukana elämisen lisäksi tilanteisiin, joissa avun ja tuen tarve on akuutti. Nettipalveluun voi kirjoittaa, kun lapsesta tai nuoresta kirjoittaminen on luontevampi tapa kertoa ajatuksensa, ja kun vastausta on aikaa odottaa pisimmillään kaksi viikkoa. Lasten ja nuorten puhelimeen, , voi soittaa maksutta kaikkialta Suomesta vuoden jokaisena päivänä. Normaalit päivystysajat ovat maanantaista torstaihin kello 13 20, perjantaisin kello 13 22, lauantaisin kello ja sunnuntaisin kello Lasten ja nuorten netti, on sähköinen noutopostipalvelu, joka on suunnattu yli 10-vuotiaille, itsenäiseen internetin käyttöön pystyville lapsille ja nuorille. Sen tietoturvallisuuteen ja helppokäyttöisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lasten ja nuorten netin sivuilla voi myös antaa palautetta puhelinja nettipalvelusta. Palveluiden toiminnan mahdollistavat pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen ja 131 kunnan (vuonna 2004) tuki. Myös lukuisat koulut keräävät päivätyökeräyksen palveluille. 300 vapaaehtoista seitsemällä paikkakunnalla Lasten ja nuorten yhteydenottoihin vastaavat vapaaehtoiset aikuiset, joilla on aikaa kuunnella ja keskustella luottamuksellisesti. Vuonna 2004 noin 300 vapaaehtoista päivysti puhelimessa noin 260 tuntia viikossa sekä vastasi viikoittain keskimäärin 34 nettiviestiin. Puhelimen päivystyspisteitä on Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa ja Turussa. Lasten ja nuorten nettiä päivystetään Helsingissä, Jyväskylässä, 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 Oulussa ja Turussa. Jokaisessa päivystyspisteessä toimii palkattu työntekijä, joka vastaa oman päivystyspisteen toiminnasta sekä päivystäjien koulutuksesta ja työnohjauksesta. Koko verkoston kehittämistä koordinoi Helsingissä sijaitsevan Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskustoimiston tuki- ja kehittämispiste. Seitsemässä päivystyspisteessä järjestetään säännöllisesti puhelimen peruskoulutuksia vapaaehtoiseksi haluaville, jotka haastatellaan aina ennen kurssia. Vapaaehtoiselta edellytetään puhelinpäivystyksessä tarvittavia ominaisuuksia, kokemusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta sekä koulutus-, työ- tai elämänkokemusta. Alaikäraja päivystystehtävään on 20 vuotta. Puhelimen peruskurssilla (24 tuntia) kehitetään päivystäjien itsetuntemusta, opetellaan puhelinauttamista ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä sekä pohditaan päivystäjän roolia keskusteluissa. Netin päivystystyötä varten on oma koulutus, jolle voi osallistua puhelimen peruskurssin ja puhelinpäivystyskokemuksen jälkeen. Ensin vaitiolositoumus, sitten vasta päivystämään Jokainen vapaaehtoinen päivystäjä kirjoittaa vaitiolositoumuksen ennen päivystyksen aloittamista. Päivystäjät sitoutuvat päivystystyön lisäksi myös säännöllisiin työnohjauksiin ja jatkokoulutuksiin, joiden tarkoitus on tukea, auttaa ja kehittää vapaaehtoisia vaativassa tehtävässä. Työnohjauksia järjestettiin vuonna 2004 yhteensä 17 ryhmässä, jotka kokoontuivat keskimäärin seitsemän kertaa vuodessa. Jatkokoulutuksia järjestettiin yhteensä 45, ja niiden aiheina olivat muun muassa nuorten seksuaalisuus ja seksuaalinen kehitys, kirjoittamiskoulutus nettipäivystystä varten, itsetuntemus sekä mielenterveysongelmat ja niiden kohtaaminen. Vapaaehtoisten työn tukemiseksi on lisäksi kehitetty tukipäivystysjärjestelmä. Päivystäjät voivat päivystysaikoina ottaa yhteyttä tukipäivystäjään, vuorossa olevaan työntekijään, ja keskustella mistä tahansa päivystykseen liittyvästä asiasta. Nimettömänä, luottamuksellisesti ja ilman maksua Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa: Päivystystyöstä vastaa taustayhteisö. Soittajalle tarjotaan mahdollisuus keskustella nimettömänä, luottamuksellisesti ja ilman sellaista maksua, joka tuottaa taloudellista etua taustayhteisölle. Keskustelussa kunnioitetaan soittajan oikeutta itse määritellä keskustelun aihe ja tehdä omia ratkaisujaan ilman päivystäjän painostusta tai ohjailua. Kun soittajana on lapsi, on huomioitava erityisesti lapsen etu. Päivystäjä vastaa keskustelun laatutasosta auttavana keskusteluna. Päivystäjät ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia, alan asiantuntijan tähän tehtävään valitsemia ja kouluttamia henkilöitä. Päivystäjät osallistuvat jatkuvaan työnohjaukseen ja koulutukseen sekä allekirjoittavat kirjallisen sitoumuksen vaitiolovelvollisuudestaan. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta alentavaan kohteluun. Alle 20-vuotiaille kertaluonteista palvelua Lasten ja nuorten puhelimen ja netin kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 20-vuotiaat. Syksyisin palveluita mainostetaan mittavalla koulutiedotuskampanjalla, jonka aikana kaikille peruskoululaisille toimitetaan erityinen koulukampanjatuote. Lisäksi kouluille, nuorisotaloille sekä muihin auttamistahoihin lähetetään esitteitä ja julisteita. Lapsille ja nuorille tarjotaan puhelin- ja nettipalvelua, joiden tärkein periaate on lapsen etu ja kuulluksi tuleminen. Päivystystilanteeseen ei saa vaikuttaa yhteydenottajan eikä päivystäjän aatteellinen, elämänkatsomuksellinen, uskonnollinen tai poliittinen tausta. Päivystäjät koulutetaan suhtautumaan avoimesti myös ristiriitaisia tunteita herättäviin yhteydenottoihin, koska lapsi tai nuori uskaltaa usein puhua asiastaan ensimmäistä kertaa juuri päivystäjälle. Avainsanoja puhelutilanteissa ja viesteihin vastaamisessa ovat ehdoton vaitiolovelvollisuus, kohtaaminen, kunnioittaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen, voimavarojen etsiminen yhdessä sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Lasten ja nuorten puhelin ja netti ovat kertaluonteisia palveluja. Sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton että Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan linjausten mukaan kertaluonteisuutta perustellaan sekä päivystäjän että yhteydenottajan edun kannalta. Vapaaehtoista ei tule sitoa pitkäkestoiseen suhteeseen. Lapsella tai nuorella on puolestaan oikeus löytää tarvittaessa tukea ja apua lähipiiristään tai omalta paikkakunnalta. Anne Ryhänen Kirjoittaja on Lasten ja nuorten puhelimen ja netin valtakunnallinen suunnittelija. Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

10 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 KOKEILUHANKKEESTA SUOMEN SUURIMMAKSI LASTEN JA NUORTEN PUHELIMEN JA NETIN SYNTY Ossi Heinänen Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

12 TÄMÄ ON ÄLYTTÖMÄN MUKAVAA, KUN OMAAN KIRJEESEEN VASTATAAN!! MONESSA PAIKASSA EI TÄLLÄISTÄ PALVELUA SAA JA KIITOS SIITÄ! EN ITSE USKALTAISI KYSYÄ KASVOTUSTEN JOITAKIN ASIOITA ESIM. ÄIDILTÄNI!! KIITOS VIELÄ TUHANNESTI!! Lasten ja nuorten netin asiakas SE ETTÄ JOKU LUKI JA VAIVAUTUI VASTAAMAAN KIRJEESEENI JA MIETTIMÄÄN ASIOITANI TUNTUI TOSI HYVÄLTÄ. Lasten ja nuorten netin asiakas YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä, hakea ja vastaanottaa tietoja ja ajatuksia sekä tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on toimintansa alusta lähtien korostanut lapsen hyvinvointia, jonka olennaisena osana on lapsen kuuleminen. Lasten ja nuorten puhelin perustettiinkin lasten oikeuksiin pohjautuvaksi lasten ja nuorten kuulemiskanavaksi. Nyt puhelin on toiminut 25 vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Teknisen kehityksen mukana puhelin on saanut rinnalleen netin. Pienestä kokeiluhankkeesta on kasvanut maamme suurin ja merkittävin lasten ja nuorten auttava puhelin. tanut palvelun tarpeellisuuden. Koska myös nuoret soittivat paljon, nimi muutettiin Lasten ja nuorten puhelimeksi. Lapsille ja nuorille ei selvästi ollut riittävästi paikkoja, joissa heitä kuultaisiin ja joissa heillä olisi mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti omista ajankohtaisista asioistaan. Puhelimen toimintaa oli siis tarpeen laajentaa. Vuonna 1984 perustettiin alueelliset puhelimet Jyväskylään, Turkuun ja Vaasaan. Vähitellen toimintaverkko laajeni entisestään ja puhelimia perustettiin myös Poriin (1985), Mikkeliin (1986), Kuopioon (1987), Rovaniemelle ja Ouluun (1990), Joensuuhun (1991) sekä Kouvolaan (1993). Mannerheimin Lastensuojeluliitto edelläkävijänä Lasten ja nuorten puhelin aloitti toimintansa Aluksi sitä kutsuttiin Lasten puhelimeksi ja se toimi Helsingissä Uudenmaan piirin kokeiluna. Puhelinhanketta oli kehitelty vuoden 1978 alusta lähtien. Liittoon oli tullut soittoja hädässä olevilta nuorilta, joilla oli tarvetta keskustella aikuisen kanssa. Vuonna 1979 vietetyn Kansainvälisen Lapsen Vuoden aikana suunnittelua jatkettiin. Puhelimen toiminta käynnistettiin, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton juhlakeräys vuonna 1980 tuotti tarvittavan kokeilumäärärahan. Suomalainen toimintamalli kehitettiin lähinnä amerikkalaisesta lasten puhelimen ideasta yhteistyössä koulu-, terveys- ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Ensimmäinen lapsille ja nuorille suunnattu auttava puhelin oli perustettu Belgiassa vuonna 1965, jonka jälkeen lapsille ja nuorille tarkoitettuja auttavia puhelimia perustettiin lukujen taitteessa Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa. Lasten ja nuorten puhelin oli siis yksi edelläkävijä alallaan. Lasten ja nuorten puhelin löytää paikkansa Uudenmaan piirin kokeilu vakinaistettiin , sillä kysyntä kahden vuoden kokeilun aikana oli osoit- Lasten ja nuorten puhelimen päivystyspisteet 25 vuoden aikana. Vaasa Pori 1985 Turku 1984 Jyväskylä 1984 Rovaniemi Helsinki 1980 Oulu 1990 Kuopio 1987 Mikkeli 1986 Kouvola Joensuu Mannerheimin Lastensuojeluliitto

13 Uudenmaan piirin päivystyspiste toimi valtakunnallisena kehittämisyksikkönä vuoden 1995 lokakuuhun saakka, jolloin toimintayksikkö luovutettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestölle. Nyt liiton keskustoimiston Lasten ja nuorten puhelimen tuki- ja kehittämispiste johtaa seitsemällä paikkakunnalla tapahtuvaa puhelimen päivystystyötä. Vuodesta 2000 Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän Lasten ja nuorten puhelimen työntekijät ovat muodostaneet aluevastaavien verkoston, joka on toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliiton keskusjärjestön johdolla. Aluevastaavilla on oma vastuunsa koko palvelun valtakunnallisessa kehittämisessä. Lasten ja nuorten netti syntyy Vuoden 2002 aikana toimintansa aloitti Lasten ja nuorten netti. Jo pitkään suunnitteilla ollut palvelu suunnattiin niille lapsille ja nuorille, joille kirjoittaminen on luonteva tapa ilmaista itseään. Netti sai aluksi resurssinsa rahalahjoituksesta, jolla palvelu saatiin käynnistettyä. Hitaasti mutta varmasti palvelu on löytänyt oman kohderyhmänsä ja on nyt tärkeä osa kokonaisuutta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli vuonna 1994 aloittamassa Vapaaehtoisen puhelinauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan toimintaa. Neuvottelukunnassa eri puhelinauttamistyötä tekevät järjestöt ovat laatineet eettiset periaatteet toiminnalleen. Parhaillaan se valmistelee verkkoauttamisen eettisiä periaatteita, missä Lasten ja nuorten netti on vahvasti mukana. Osana valtakunnallista puhelimen kehittämistyötä käynnistettiin vuoden 2000 alussa laatuprojekti. Siinä keskityttiin palvelusta saatavan tiedon hyödyntämiseen, palveluprosessin kuvaamiseen asiakkaan näkökulmasta ja rahoitusprosessin mallintamiseen. Projektin tuloksena syntyi Lasten ja nuorten puhelimen Laatukäsikirja. Kännykät aiheuttavat muutoksia Vuonna 1996 Lasten ja nuorten puhelimeen soitetuista puheluista vain 10 % tuli kännyköistä, kun vuonna 2004 kännykkäpuhelujen osuus oli jo 90 %. Kännyköiden yleistymisen vuoksi siirryttiin puheluiden niin sanottuun prosenttiohjaukseen vuonna Aikaisemmin harvojen linkkitolppien kautta tulevat puhelut Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

14 olivat ruuhkauttaneet joitain päivystyspisteitä, kun taas toiset pisteet olivat jääneet ilman puheluita. Yhteistyössä palveluntarjoajan kanssa päädyttiin järjestelmään, joka ohjaa tulevan puhelun siihen päivystyspisteeseen, jossa on sillä hetkellä linja vapaana ja päivystäjä valmiina vastaamaan. Näin soittajat saavat parasta mahdollista palvelua eivätkä päädy niin usein ruuhkavastaajaan. Kännyköiden yleistyminen on muuttanut myös puhelinkäyttäytymistä. Vuosikymmenen alussa lapset saattoivat vetää lankapuhelimen vaatehuoneeseen saadakseen puhua rauhassa, mutta nyt kännykkä mahdollistaa soittamisen mistä vain. Tämä on vaikuttanut myös puhelujen luonteeseen, kun kynnys soittaa on madaltunut entisestään. Ikävaiheeseen sinänsä luonnollisena kuuluvat kokeilu- ja pelleilypuhelut ovatkin lisääntyneet. Kun vuonna 1996 keskustelupuheluja ja kokeilu- ja pelleilypuheluja oli kumpiakin kappaletta, niin vuonna 2004 oli kokeilu- ja pelleilypuhelujen määrä kasvanut kappaleeseen ja keskustelupuhelujen :een. Vaikutusta iltapäiväkerhojen syntyyn Mannerheimin Lastensuojeluliitto on hyödyntänyt Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä saatavaa tie- 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

15 toa vaikuttaessaan päättäjiin ja viranomaisiin sekä osallistuessaan julkiseen keskusteluun. Palveluista saatu tieto lasten yksinäisistä iltapäivistä ja tekemisen puutteesta on vaikuttanut esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan perustamiseen sekä Vanhempainpuhelimen ja -netin syntymiseen. Vuodesta 2001 alkaen on Lasten ja nuorten puhelimen ja netin tilastoidut tiedot soittajista ja keskusteluaiheista koottu erilliseksi raportiksi. Raportit ovat saaneet runsaasti julkisuutta, ja niitä on myös asiantuntijapiireissä pidetty tärkeinä ja ainutlaatuisina viestintuojina suomalaisten lasten ja nuorten elämästä, ongelmista ja haaveista. Lapsille ja nuorille palvelua on mainostettu julisteilla ja lehti-ilmoituksilla. Tärkeitä ovat olleet myös kaikille koululaisille lähetetyt puhelimesta kertovat lukujärjestykset. Puhelimen julisteissa ja tunnuksissa on kautta aikojen tuotu esille myönteisellä tavalla näkymätön kuuntelija ja nimetön soittaja. Vapaaehtoiset toiminnan selkärankana Lasten ja nuorten puhelimen toiminta on perustunut vapaaehtoisten päivystäjien tekemään työhön. Päivystäjien rekrytointi-, koulutus- ja tukemistavat ovat vaihdelleet vuosien saatossa, mutta perusajatus on koko ajan ollut vapaaehtoisuus luvulla päivystäjien jaksamiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ryhmätyönohjaukset, jatkokoulutukset ja erilaiset tavat kiittää tehdystä työstä ovat tulleet oleelliseksi osaksi päivystäjien arkea. Ossi Heinänen Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö. Lähteet: Kajaani-Kurki, Kristiina ja Kalavainen, Susanna Kerrankin joku, joka kuuntelee. Lasten ja nuorten puhelin 20 vuotta. MLL. Saari, Anna-Kaisa Mikä mieltä painaa? Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa esiin tulleet puheenaiheet yhteiskunnallisessa kontekstissa ja 1990-luvuilla. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

16 126 PUHELUSTA PUHELUUN SOITTAJAT OVAT AINA HALUNNEET AIKUISELTA HETKEN AIKAA Anne Ryhänen 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

17 Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

19 HALUAN KIITTÄÄ LASTEN JA NUORTEN NETTIÄ.. KUN KIRJOITIN TÄNNE VASTAUS SAI AJATTELEMAAN ASIOITA AIVAN UUDELTA KANNALTA.. KIITOS!! Lasten ja nuorten netin asiakas avattu Lasten puhelin vastaanotti ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 126 puhelua. Kolmantena kokonaisena toimintavuonna vastaanotettiin jo vajaat puhelua. Vuonna 1984 avattiin kolme uutta päivystyspistettä sillä seurauksella, että vuonna 1985 puheluita tuli yhteensä jo yli Puhelimen päivystyspisteitä perustettiin seitsemän lisää vuosien aikana. Vuonna 1994, jolloin päivystyspisteitä oli 11, puheluja tuli yli kappaletta edellisvuotta enemmän. Huimaan kasvuun vuonna 1994 vaikutti myös se, että soittaminen oli muuttunut ilmaiseksi. Vuoteen 1992 asti jokaisella päivystyspisteellä oli oma puhelinnumero, johon soittaminen maksoi paikallispuhelun verran. Vuonna 1992 tuli käyttöön yksi valtakunnallinen numero: Se edesauttoi laajempien ja näkyvämpien mainoskampanjoiden tekemisen. Numerouudistuksen myötä aukioloaikoja laajennettiin. Sunnuntaisin alettiin päivystää vuonna 1998, mikä näkyi jälleen selvänä kasvuna vuoden 1999 puhelumäärissä. Vuoden 1999 alusta otettiin käyttöön uusi numero , joka on säilynyt maksuttomana luvulla soittomäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2001 saavutettiin kaikkien aikojen ennätys: vastattua puhelua. Vuonna 2002 puhelujen määrä las- ki teknisten ongelmien vuoksi, mutta nousi taas vuonna Lisäksi sinä vuonna vastattiin nettikirjeeseen vuotiaat ja tytöt ovat soittaneet eniten Ensimmäisinä vuosina Lasten ja nuorten puhelimeen soittivat eniten 10-vuotiaat. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on laskenut ja vakiintunut nyt noin 10 %:iin. Jo 1980-luvun puolessa välissä vuotiaista muodostui Lasten ja nuorten puhelimen suurin asiakasryhmä. Vuoden 1993 jälkeen vuotiaat ovat olleet toiseksi suurin soittajaryhmä luvulla tilanne on pysynyt samana: vuotiaat soittavat eniten, yli 40 % puheluista, ja vuotiaat toiseksi eniten, vajaat 30 % puheluista vuotiaiden osuus on kasvanut koko puhelimen toiminta-ajan. Vuonna 1990 lukioikäisten soittajien osuus oli 6,3 % kaikista soittajista, vuonna % luvulla heidän osuutensa on vakiintunut noin 10 %:iin. Tyttösoittajien osuus on ollut suurempi melkein koko puhelimen toiminta-ajan. Vuosina pojat soittivat prosenttia puheluista. Sen jälkeen tyttöjen osuus on ollut jälleen isompi. Vuonna 2000 tytöt soittivat 60 % puheluista, vuonna % Kolme uutta päivystyspistettä avattiin Puhelut maksuttomiksi Aukioloaikoja laajennettiin Kaavio 1. Puhelumäärien kehitys vuosina Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

20 Kaverit ja ihastukset puhututtivat 1990-luvulla Soittajia on pohdituttanut melkein koko Lasten ja nuorten puhelimen historian ajan eniten ihmissuhteet luvulla kolmannes keskustelupuhelujen aiheista liittyi erilaisiin ihmissuhteisiin, jotka sisälsivät sellaisia aiheita kuten seurustelu ja ihastuminen, suhteet kavereihin, vanhempiin ja opettajaan, kiusaaminen, yksinäisyys ja tekemisen puute. Toiseen soittajia paljon puhuttavaan aiheryhmään kuuluivat sukupuoliasiat ja nuoren kehitys: seksi ja ehkäisy, murrosikä ja ulkonäkö luvulla % puhelujen aiheista liittyi näihin kysymyksiin. Aiheita käsiteltiin erityisesti poikien puheluissa. Kuuntelijan tarve oli vuonna 1990 joka neljäs puheluaihe. Sen jälkeen määrä on tasaisesti laskenut, mikä johtuu osittain tilastoinnin muutoksista ja tarkennuksista. Kuitenkin vielä vuonna % puheluiden aiheista liittyi tarpeeseen jakaa päivän tapahtumia aikuisen kanssa. Tietokysymykset sekä ajankohtaiset asiat (esimerkiksi koulu, opiskelu, harrastukset, työasiat, työttömyys, raha-asiat, asuminen, elämänkatsomukselliset asiat ja kotieläimet) muodostivat koko 1990-luvun noin 10 % kaikista puheluiden aiheista. Erityisongelmiin liittyvät puhelut lisääntyivät vuodesta 1990 vuoteen 1999, erityisesti kasvoivat mielenterveysongelmia ja päihteitä käsittelevät puhelut. Murrosikää ja mielen sairauksia 2000-luvulla Vuoden 2004 yleisimpien aiheryhmien lista on jatkumoa 2000-luvulla tapahtuneelle kehitykselle: kehitykseen liittyvien kysymysten määrä on kasvanut 25 %:iin kaikista puhelujen aiheista ja oli näin ollen ensimmäistä kertaa Lasten ja nuorten puhelimen historiassa yleisin puhelujen aihe. Kehitykseen liittyvät aiheet ovat yleisiä erityisesti vuotiaiden puheluissa. Ihmissuhteita koskevat puhelut ovat puolestaan laskeneet. Vuonna % puheluiden aiheista tilastoitiin tähän aiheryhmään. Ihmissuhteet tipahtivat ensimmäisen kerran yleisimmän aiheryhmän paikalta. Kuulumisiin liittyvät puhelut ovat nousseet luvun alussa muutamalla prosentilla, vuonna 2004 kuulumiset oli kolmanneksi suosituin aiheryhmä (19 %). Nousussa ovat myös terveyteen, erityisesti mielenterveyteen liittyvät kysymykset. Vuonna 2004 yli 8 % puheluista tilastoitiin tähän ryhmään vuotiailla soittajilla terveys oli yleisin puheluiden aihe. Sukupuolten välillä on nähtävissä eroja. Vuonna 2004 tyttöjen puheluaiheista joka neljäs liittyi ihmissuhteisiin ja joka viides kehitykseen. Noin 18 % puheluaiheista käsitteli arkielämää tai kuulumisia. Terveyteen liittyviä kysymyksiä oli aiheista 11 %. Poikien puheluaiheista joka kolmannessa käsiteltiin kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Joka viides puheluaihe käsitteli puolestaan kuulumisia. Soittojen aiheista 18 % liittyi ihmissuhteisiin ja 17 % arjen asioihin. Päihdeaineet 4% Kehitys 21% Kehitys 31% Terveys 11% Muut 3% Ihmissuhteet 25% Kuulumiset 18% Kaavio 2. Tyttöjen keskustelupuhelujen Terveys Päihde- 4% aineet 6% aiheryhmät vuonna Muut 3% Ihmissuhteet 18% Kuulumiset 21% Kaavio 3. Poikien keskustelupuheluiden aiheryhmät vuonna 2004 Arkielämä 18% n = Arkielämä 17% n = Lapsi ja nuori on puhunut samoista aiheista jo 25 vuotta Lapsia ja nuoria on puheluissa mietityttänyt kautta puhelimen historian ihmissuhteet ja kehitykseen liittyvät kysymykset luvulla kehitykseen liittyvien puheluiden määrä ovat noussut, mikä selittyy poikien kasvavalla tarpeella puhua aiheesta. Herääkin kysymys, onko naisvaltaisessa, ja yhä naisistuvassa, kasvattajajoukossa tarpeeksi tilaa ja aikaa kasvavien poikien pohdinnoille? 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

21 Kuulumiset tarkoittaa puheluja, joissa käsitellään päivän kuulumisia tai ei tekemistä -puheluja. Arkielämä sisältää aiheet: asuminen, koulu ja opiskeleminen, työasiat, työttömyys, harrastukset, raha, tietokysymykset ja elämänkatsomukselliset asiat. Ihmissuhteet tarkoittavat suhteita kotona, kavereiden kesken sekä seurustelua ja ihastumista. Lisäksi tämä aiheryhmä sisältää puhelut kiusaamisesta ja yksinäisyydestä. Aiheryhmään kehitys kuuluvat ulkonäkö, kuukautiset, kysymykset murrosiästä, ehkäisy, raskaus, seksikysymykset, seksuaaliset vähemmistöt ja itsetyydytys. Päihdeaiheryhmässä käsitellään puheluita alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja muista päihteistä. Aiheryhmään terveys sisältyvät jännittäminen ja pelot, masentuneisuus, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, psykiatriset sairaudet, syömishäiriöt, sukupuolitaudit, abortti ja somaattiset sairaudet. Aiheryhmään muut tilastoidaan puhelut seksuaalisesta väkivallasta, perheväkivallasta, väkivallasta, onnettomuuksista, kuolemasta, rikoksista ja muista ongelmista. Soittajilla on myös vuosien ajan ollut halu jakaa kuulumisiaan ja arjen asioita vapaaehtoisen päivystäjän kanssa luvulle tultaessa tarve on jälleen kasvanut. Erityisongelmat ovat aina olleet puheluiden aiheissa vähemmistössä, mutta 1990-luvulla erityisongelmista päihde- ja mielenterveysteemat lisääntyivät luvulla huomio kiinnittyy jälleen terveyteen. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat alkaneet näkyä nyt entistä enemmän tyttöjen yhteydenotoissa. Kaiken kaikkiaan puheluissa ovat painottuneet ja painottuvat tavalliset nuoren arkeen liittyvät asiat. Aiheet viestittävät pääasiassa tarvetta saada aikuiselta hetki aikaa omille asioille. Anne Ryhänen Lähde: Saari, Anna-Kaisa Mikä mieltä painaa? Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa esiin tulleet puheenaiheet yhteiskunnallisessa kontekstissa ja 1990-luvuilla. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Teksti: Anne Ryhänen Kuvat: Taru Moilanen Taitto: Tarja

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella.

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. 16.2.2016 MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. Mannerheimin

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot