Lapin yliopiston ylioppilaskunnan sääntökokoelma

Transkriptio

1 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan sääntökokoelma

2 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt 1 I LUKU: Yleistä 2 II LUKU: Äänioikeus, vaalikelpoisuus ja luottamushenkilöt 2 III LUKU: Edustajisto 3 IV LUKU: Hallitus 5 V LUKU: Talous 6 VI LUKU: Ylioppilaskunnan yleinen kokous ja jäsenäänestys 6 VII LUKU: Ylioppilaskunnan juhat ja merkit 7 VIII LUKU: Nimenkirjoittaminen 7 IX LUKU: Muutoksenhaku 7 X LUKU: Erinnäisiä määräyksiä 7 Talousohjesääntö 8 Edustajiston työjärjestys 11 Hallituksen työjärjestys 15 Pääsihteerin johtosääntö 18 Aatteellisen toiminnan sihteerin johtosääntö 20 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan vaalijärjestys 22 I LUKU: Yleistä 23 II LUKU: Keskusvaalilautakunta 23 II LUKU: Ehdokkaiden asettaminen, vaaliliitot, vaalirenkaat ja ehdokkaiden yhdistelmä 24 II LUKU: Keskusvaalilautakunnan valmistelevat toimenpiteet ennen vaalitoimitusta 24 V LUKU: Vaalitoimitus 25 VI LUKU: Ennakkoäänestys 26 VII LUKU: Vaalin tuloksen määrääminen 27 VIII LUKU: Erityisiä määräyksiä 28 Kunniamerkkiohjesääntö 29 Perusavustusohjesääntö 33 Saunasääntö 35 Lapin ylioppilaslehden ohjesääntö 37 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan alumnin ohjesääntö 39 Liite: Yliopistolaki 42 Sisällys

3 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt

4 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt I LUKU: YLEISTÄ 1 Lainsäädännöllinen asema Lapin yliopiston ylioppilaskunta on itsehallintoon oikeutettu julkisyhteisö. 2 Nimi, kotipaikka ja virallinen kieli Ylioppilaskunnan virallinen nimi on Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY). Englanniksi ylioppilaskunnan virallinen nimi on The Student Union of the University of Lapland sekä ruotsiksi Lapplands Universitets Studentkår. Ylioppilaskunnan kotipaikka on Rovaniemen kaupunki ja virallinen kieli suomi. 3 Tarkoitus Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopistolain 2 :ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Lisäksi ylioppilaskunnalla on yliopistolain 46 :ssä mainitut erityiset tehtävät. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ylioppilaskunta voi 1 saada nimiinsä oikeuksia; 2 tehdä sitoumuksia; 3 omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita, osuuksia ja muita arvopapereita ja käydä niillä kauppaa; 4 vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia; kerätä varoja; 5 harjoittaa liiketoimintaa toimintansa rahoittamiseksi sekä 6 toimia kantajana ja vastaajana. 4 Jäsenet Lapin yliopiston ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Lapin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Opiskelija, joka suorittaa Lapin yliopistossa muuta tutkintoa, voidaan hyväksyä ylioppilaskunnan jäseneksi. 5 Päätösvalta Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää, sen mukaan kuin näissä säännöissä määrätään, ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisilla vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajiston vaaleja varten ylioppilaskunnan edustajisto asettaa keskusvaalilautakunnan, josta määrätään ylioppilaskunnan vaalijärjestyksessä. Ylioppilaskunnan edustajiston valitsema hallitus käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa sen mukaan kuin näissä säännöissä määrätään. II LUKU: ÄÄNIOIKEUS, VAALIKELPOISUUS JA LUOTTAMUSHENKILÖT 6 Äänioikeus Ylioppilaskunnan vaaleissa ja jäsenäänestyksissä on yhtäläinen äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella, henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. 7 Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi on jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen seuraavin poikkeuksin. Vaalikelpoisia edustajiston ja hallituksen jäseneksi eivät ole ylioppilaskunnan omistamien ja enemmistöomistaminen yhtiöiden johtavissa asemissa olevat toimihenkilöt. Vaalikelpoisia edustajiston jäseneksi eivät ole keskusvaalilautakunnan ja muiden vaalilautakuntien jäsenet. Henkilö ei voi olla samanaikaisesti ylioppilaskunnan työntekijä ja ylioppilaskunnan hallituksen tai edustajiston jäsen. 8 Luottamushenkilöt Luottamushenkilön tulee edistää ylioppilaskunnan ja sen jäsenten parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilöllä on oikeus saada ylioppilaskunnan toimihenkilöiltä tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöistä muuta johdu. Luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan sen mukaan kuin säännöissä määrätään, jos hän käyttää hyödykseen tai muille ilmaisee luottamusasemassaan tietoonsa saamaa seikkaa, joka ei ole julkinen, tai menettelyllään ylioppilaskunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaa ylioppilaskuntaa. 2

5 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt III LUKU: EDUSTAJISTO 9 Yleistä Edustajistoon kuuluu kaksikymmentä (20) jäsentä. Edustajiston vaalin toimittamisesta määrätään vaalijärjestyksessä. 10 Varajäsenet Edustajille valitaan varajäsenet vaalijärjestyksen mukaisesti. 11 Toimikausi Edustajiston toimikausi alkaa vaaleja seuraavan joulukuun 1. päivänä ja kestää kaksi (2) vuotta. Edustajiston toimikausi kestää kuitenkin niin kauan, kunnes uusi edustajisto on valittu. 12 Esteellisyys Edustajiston jäsen, joka valitaan hallitukseen tai ylioppilaskunnan toimihenkilöksi, on toimessaoloaikansa esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä. 13 Edustajan esteellisyys Kun edustaja on esteellinen ottamaan osaa päätöksentekoon, ei hän siinä tapauksessa saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Siinä tapauksessa varaedustaja voi edustajan sijasta osallistua asian käsittelyyn. Esteellisyyden ratkaisee edustajisto. Lisäksi edustajan esteellisyydestä on voimassa se, mitä 12 :ssä ja edustajiston työjärjestyksen 10 :ssä on määrätty esteellisyydestä. 14 Edustajiston puheenjohtaja Edustajisto valitsee toimikautensa ajaksi keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Siihen asti, kunnes puheenjohtajisto on valittu, puhetta johtaa edustajiston iältään vanhin jäsen. Mikäli edustajiston puheenjohtaja eroaa kesken toimikauden, on edustajiston välittömästi ryhdyttävä toimiin uuden puheenjohtajan valitsemiseksi. Jos varapuheenjohtaja eroaa kesken toimikauden, edustajisto päättää, onko puheenjohtajistoa täydennettävä. 15 Edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävät Edustajiston puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä varapuheenjohtajien tehtävinä on: 1 valvoa ylioppilaskunnan toimintaa ja etuja; 2 edustaa ylioppilaskuntaa; 3 kutsua koolle edustajiston kokoukset; 4 johtaa puhetta ja pitää yllä järjestystä edustajiston kokouksissa; 5 valvoa, että edustajiston kokouksista laaditaan pöytäkirjat; 6 allekirjoittaa edustajiston kokousten pöytäkirjat; 7 valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa noudatetaan kaikkia ylioppilaskuntaa koskevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä; 8 toimia hallituksen ja edustajiston yhteistoiminnan yhteyshenkilönä; 9 huolehtia suhteista ulkopuolisiin tahoihin ja 10 huolehtia muista hänelle näiden sääntöjen, johtosääntöjen tai työjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä. 16 Työryhmät ja toimikunnat Edustajisto voi valita toimikautensa ajaksi asioita valmistelemaan tarvittavan määrän työryhmiä tai toimikuntia. 17 Edustajiston tehtävät Edustajiston tehtävänä on erityisesti: 1 kehittää ja ohjata ylioppilaskunnan toimintaa; 2 valita seuraavaksi toimintavuodeksi ylioppilaskunnan hallitus. Edustajisto valitsee hallituksen puheenjohtajan. Jos vaalikokouksessa ei saada valituksi hallitusta, valitun puheenjohtajan tulee seuraavassa edustajiston kokouksessa esitellä ehdotuksensa hallitukseksi; 3 valita ylioppilaskunnan pääsihteeri ja ylioppilaslehden päätoimittaja ja luottamushenkilöt; 4 valita ylioppilaskunnan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; 5 nimittää keskusvaalilautakunta toimikaudeksi; 6 päättää toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta; 7 hyväksyä ylioppilaskunnan taloussuunnitelmat, talousarviot ja lisätalousarviot; 8 käsitellä ylioppilaskunnan vuosikertomus ja päättää sen aiheuttamista toimenpiteistä; 9 päättää ylioppilaskunnan tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä päättää sen aiheuttamista toimenpiteistä; 10 vahvistaa toimintasuunnitelma alkavalle toimintavuodelle; 11 päättää kiinteistön, tiluksen tai osakkeen ostamisesta, myymisestä tai vaihtamisesta, kiinteistön tai laitoksen kiinnittämisestä ja 3

6 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt panttaamisesta, uudisrakentamiseen tai peruskorjaukseen ryhtymisestä, tilikauden ylittävän velan ottamisesta sekä takaukseen ryhtymisestä; 12 päättää ylioppilaskunnan liiketoiminnan tavoitteista; 13 käyttää omistajaohjausta ylioppilaskunnan osaksi tai kokonaan omistamissa yhtiöissä nimeämällä yhtiökokousedustajan ja ohjeistamalla yhtiökokousedustajaa yhtiökokousta varten; 14 päättää jäsen- ja muiden maksujen suuruudesta. Jäsenmaksun vahvistaa Lapin yliopiston rehtori ja sen kantamista valvoo Lapin yliopisto; 15 hyväksyä ja vahvistaa ylioppilaskunnan säännöt, vaalijärjestys, edustajiston ja hallituksen työjärjestykset, taloussääntö sekä muut johto- ja ohjesäännöt. Ylioppilaskunnan säännöt vahvistaa Lapin yliopiston rehtori; 16 kutsua ylioppilaskunnan kunniajäsenet kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä; 17 päättää ylioppilaskunnan liittymisestä ja eroamisesta Suomen ylioppilaskuntien liittoon ja Opiskelijoiden liikuntaliittoon sekä päättää ylioppilaskunnan edustuksesta näiden yhteisöjen ja järjestöjen vuosi- ja liittokokouksissa; edustajisto voi halutessaan siirtää päätöksenteon edustuksesta hallitukselle; 18 käsitellä edustajistolle jätetyt aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot; 19 hyväksyä toimikautensa alussa ylioppilaskunnan strategian seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja 20 nimetä opiskelijaedustajat Lapin yliopiston hallitukseen, yliopistokollegioon, tiedekuntaneuvostoihin ja yliopistoneuvostoon. Lisäksi edustajisto voi päättää muistakin asioista, mikäli se katsoo sen yksittäistapauksissa tarpeelliseksi, tai mikäli hallitus saattaa asian edustajiston ratkaistavaksi. Esityksen ratkaisuvallan siirtämisestä edustajistolle voi tehdä edustajiston puheenjohtaja yksin tai viisi (5) edustajiston jäsentä, jotka ovat tulleet valituiksi edustajistoon vähintään kahdesta eri valitsijayhdistyksestä. Esitys on toimitettava viipymättä edustajiston ja hallituksen puheenjohtajille. Esitystä ratkaisuvallan siirtämisestä ei voi laittaa edustajiston kokouksessa pöydälle. Asiassa, jossa on tehty esitys ratkaisuvallan siirtämisestä edustajistolle, hallitus ei voi tehdä päätöstä ennen esityksen käsittelyä edustajistossa. 18 Edustajiston kokoontuminen Edustajisto kokoontuu edustajiston puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava edustajisto koolle hallituksen sitä hänelle esittäessä tai viiden (5) edustajiston jäsenen, vähintään kahdesta eri valitsijayhdistyksestä, tai kolmenkymmenen (30) ylioppilaskunnan jäsenen sitä häneltä kirjallisesti pyytäessä määrätyn asian käsittelemistä varten. Edustajiston kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Toimikauden ensimmäisen edustajiston kokouksen kutsuu koolle ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. 19 Kokouskutsu Edustajiston kokouksesta on ilmoitettava ylioppilaskunnan toimiston ilmoitustauluilla vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Edustajisto voi yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kokouskutsu on aina lähetettävä kirjallisena edustajiston jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta lähettämispäivä ja kokouspäivä mukaan lukien. Kirjallisen muodon vaatimuksen täyttää edustajiston jäsenelle lähetetty sähköinen viesti. Edustajiston jäsenellä on kuitenkin oikeus saada kokouskutsu myös postitse ilmoittamaansa Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen, mikäli hän esittää tätä koskevan kirjallisen pyynnön edustajiston puheenjohtajalle. 20 Edustajiston laillisuus ja päätösvaltaisuus Edustajiston kokous on laillinen ja päätösvaltainen, mikäli se on kutsuttu koolle 19 :n mukaisesti ja läsnä on vähintään yksitoista (11) edustajiston jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. 21 Läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksissa Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus edustajiston kokouksessa. Edustajisto voi kuitenkin yksimielisesti päättää, että asia käsitellään osittain tai kokonaan suljetussa istunnossa. 22 Päätöspöytäkirja Edustajiston kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja, josta annetaan tarkemmat määräykset edustajiston työjärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja kutsuu pöytäkirjantarkastajiksi kaksi (2) läsnäolevaa edustajiston jäsentä. Pöytäkirjantarkastajat toimivat myös tarvittaessa ääntenlaskijoina. 23 Epäluottamuslause Vähintään kuusi (6) edustajiston jäsentä voi jättää edustajiston puheenjohtajalle kirjallisen esityksen halli- 4

7 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt tukseen tai sen yksittäiseen jäseneen kohdistettavasta epäluottamuslauseesta, joka on välittömästi toimitettava hallituksen puheenjohtajan tietoon. Hallituksen puheenjohtajaa koskeva epäluottamuslause koskee koko hallitusta. Sen, johon epäluottamuslause on kohdistettu on annettava vastaus epäluottamuslauseeseen edustajiston kokouksessa neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa siitä, kun hallituksen puheenjohtaja sai tiedon asiasta. Epäluottamuslauseesta päättäminen on mainittava edustajiston kokouskutsussa. Kuultuaan vastauksen edustajisto äänestää epäluottamuslauseesta, mikäli asia on mainittu kokouskutsussa. Edustajistolla on valta ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä vapauttaa hallitus tai sen jäsen tehtävistään kesken toimikauden toteamalla, ettei hallitus tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta. Jos edustajisto toteaa, ettei hallitus tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta, ryhdytään samassa kokouksessa valitsemaan uutta hallitusta tai sen jäsentä. Edustajisto voi ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä päättää hallituksen puheenjohtajan tai sen jäsenen valinnan pöydällepanosta. 24 Toivomusponsi Edustajisto voi hyväksyä hallitukselle osoitettuja toivomusponsia. 25 Kysely Jos vähintään kolme (3) edustajiston jäsentä tai kolmekymmentä (30) ylioppilaskunnan jäsentä haluaa hallitukselta selvitystä jostakin asiasta, heidän on toimitettava kysely kirjallisesti edustajiston puheenjohtajalle. Edustajiston puheenjohtajan on annettava se viipymättä tiedoksi hallitukselle. Hallituksen on neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa kyselystä tiedon saatuaan annettava siihen vastaus. Vastaus voidaan antaa edustajiston kokouksessa tai saattaa vastaus edustajiston tiedoksi sähköpostitse. IV LUKU: HALLITUS 26 Kokoonpano ja toimikausi Ylioppilaskunnan hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien. Ylioppilaskunnan hallituksen toimintavuosi on kalenterivuosi. Edustajisto valitsee hallituksen suhteellisella vaalitavalla toimintavuodeksi kerrallaan. Mikäli edustajisto vapauttaa hallituksen kesken toimikautta tai mikäli uutta hallitusta ei ole valittu toimintavuoden vaihtumiseen mennessä, jatkaa vanha hallitus, kunnes uusi hallitus on valittu. 27 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja eroaminen Milloin hallituksen jäsen kesken toimikauden menettää vaalikelpoisuutensa, vapautetaan tehtävistään tai eroaa hallituksesta, voi hallitus esittää edustajistolle ehdokkaan uudeksi hallituksen jäseneksi. Mikäli edustajisto hyväksyy esityksen, on esitetty henkilö valittu uudeksi hallituksen jäseneksi. Mikäli edustajisto ei hyväksy esitystä, edustajisto voi päättää, että hallitusta ei tarvitse täydentää tai edustajisto voi valita tehtävään toisen henkilön. Milloin hallituksen puheenjohtaja kesken toimikauden menettää vaalikelpoisuutensa tai eroaa tehtävistään, on edustajiston puheenjohtajan kutsuttava edustajiston kokous koolle viipymättä valitsemaan uutta hallitusta. 28 Hallituksen järjestäytyminen Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Asioiden valmistelua ja täytäntöönpanoa varten hallitus voi asettaa työryhmiä ja jaostoja, joista määrätään hallituksen työjärjestyksessä ja taloussäännössä. 29 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä ovat erityisesti: käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa; 1 käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa ja tehdä sen puolesta aatteelliseen toimintaan kuuluvat sopimukset ja muut oikeustoimet; 2 valmistella ylioppilaskunnan talousarvio ja tilinpäätös ja hyväksyä se edustajistolle esitettäväksi; 3 vastata taloudesta talousarvion mukaan; 4 valmistella edustajiston kokouksessa esille tulevat asiat; 5 toimeenpanna edustajiston päätökset; 6 asettaa pääsihteerin, päätoimittajan ja tarvittaessa muiden työntekijöiden tehtävät haettavaksi; 7 valita ylioppilaskunnan henkilöstö siltä osin kun se ei kuulu edustajiston tehtäviin; 8 valmistella ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma ja hyväksyä se edustajistolle esitettäväksi; 9 valmistella ylioppilaskunnan toimintasuunnitelman pohjalta hallituksen ohjelma toimintavuodelle ja hyväksyä se edustajistolle esitettäväksi; 10 laatia ylioppilaskunnan vuosikertomus ja antaa se edustajistolle käsiteltäväksi ja 5

8 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt 11 päättää ylioppilaskunnan liittymisestä yhteisöihin ja järjestöihin siltä osin kun se ei kuulu edustajistolle; 12 päättää ylioppilaskunnan edustuksesta siltä osin kun se ei kuulu edustajistolle; 13 myöntää ylioppilaskunnan kunnia- ja ansiomerkit; 14 asettaa hallinnon opiskelijaedustajien tehtävät haettavaksi. Hallituksen tehtävistä ja työskentelystä määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä hallituksen työjärjestyksessä. V LUKU: TALOUS 30 Ylioppilaskunnan tilikausi, talousarvio ja taloussuunnittelu Ylioppilaskunnan talouden tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on vuosittain esitettävä edustajistolle ennen seuraavan vuoden talousarvion laadinnan käsittelemistä riittävä selvitys ylioppilaskunnan taloudellisesta tilasta. Kaikki ylioppilaskunnan tulot ja menot on sisällytettävä talousarvioon, jonka edustajisto hyväksyy jokaiseksi tilikaudeksi ennen kyseisen tilikauden alkua. Ylioppilaskunta on talousarviosta huolimatta velvollinen suorittamaan ne menot, joista se lain ja sopimuksen mukaan on vastuussa. 31 Maksut Edustajisto päättää maksuista, jotka edustajisto voi määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi. Maksua muutettaessa tarvitaan kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö annetuista äänistä. 32 Talousarvion toteuttaminen Edustajiston hyväksymän talousarvion toteuttaminen on hallituksen tehtävä siten kuin siitä talousohjesäännössä määrätään. Hyväksyttyyn talousarvioon otettua määrärahaa hallitus ei saa ilman edustajiston suostumusta ylittää. 33 Tilintarkastajat Tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan edustajisto valitsee yhden (1) keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan (KHT) tai kauppakamarin hyväksyn tilintarkastajan (HTM) ja henkilökohtaisen varatilintarkastajan, tai vastaavanlaisen tilintarkastusyhteisön. Edustajisto voi päättää toiminnantarkastajan tai valvontatilintarkastajan nimeämisestä. 34 Tilinpäätös Hallituksen on kultakin tilikaudelta tehtävä ylioppilaskunnan tilinpäätös. Hallituksen on annettava tilinpäätös tilintarkastajien tarkistettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Samalla on tilintarkastajille annettava kirjanpito siihen liittyvine asiakirjoineen sekä muut ylioppilaskunnan taloutta ja hallintoa tilikauden aikana selvittävät asiakirjat. 35 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastajien on annettava hallitukselle tilintarkastuskertomus kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen on heille luovutettu. Hallituksen on toimitettava kertomus sekä tehtyjen muistutusten johdosta tehdyt selvitykset edustajistolle käsittelyä varten kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun tilintarkastajat ovat luovuttaneet kertomuksensa hallitukselle. VI LUKU: YLIOPPILASKUNNAN YLEINEN KOKOUS JA JÄSENÄÄNESTYS 36 Ylioppilaskunnan yleinen kokous Ylioppilaskunta voidaan kutsua neuvoa-antavaan yleiseen kokoukseen keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa kokouskutsussa mainituista asioista, mikäli vähintään yksi kolmaskymmenesosa (1/30) ylioppilaskunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaan kirjallisesti vaatii. Vaatimus on osoitettava edustajiston puheenjohtajalle, jonka on viipymättä ryhdyttävä toimiin yleisen kokouksen järjestämiseksi. 37 Ylioppilaskunnan jäsenäänestys Ylioppilaskunnan jäsenten keskuudessa voidaan pitää neuvoa-antava jäsenäänestys edustajiston päätöksellä tai kun vähintään yksi kolmaskymmenesosa (1/30) ylioppilaskunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaan kirjallisesti vaatii. Vaatimus on osoitettava edustajiston puheenjohtajalle, jonka on viipymättä ryhdyttävä toimiin jäsenäänestyksen järjestämiseksi. 6

9 Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt 38 Tarkemmat määräykset yleisestä kokouksesta ja jäsenäänestyksestä Määräykset jäsenten yleisestä kokouksesta ja neuvoaantavasta jäsenäänestyksestä antaa edustajisto. VII LUKU: YLIOPPILASKUNNAN JUHLAT JA MERKIT 39 Ylioppilaskunnan vuosipäivä Ylioppilaskunnan vuosipäivä on 1. lokakuuta ylioppilaskunnan perustamispäivän, 1. lokakuuta 1979, perusteella. 40 Merkit ja tunnukset Ylioppilaskunnalla voi olla merkkejä, kunniamerkkejä ja muita tunnuksia, joista määrätään tarkemmin kunniamerkkiohjesäännössä. VIII LUKU: NIMENKIRJOITTAMINEN 41 Nimenkirjoitus Ylioppilaskunnan nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan edustajiston ja hallituksen puheenjohtaja yhdessä tai kumpikin erikseen yhdessä pääsihteerin kanssa. Edustajiston tai hallituksen puheenjohtajien ollessa estyneinä myös joku varapuheenjohtajista on oikeutettu kirjoittamaan ylioppilaskunnan nimen yhdessä pääsihteerin kanssa. Edustajisto voi myös valtuuttaa jonkun kirjoittamaan ylioppilaskunnan nimen joko yksinään tai yhdessä jonkun toisen henkilön kanssa. Hallitus voi tarvittaessa myöntää prokuravaltuuden. Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Lisäksi ylioppilaskunnan jäsen saa hakea muutosta ylioppilaskunnan toimielimen päätökseen sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista, asetuksesta tai ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa järjestyksessä tai on muuten lain, asetuksen taikka ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Ylioppilaskunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. X LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRYKSIÄ 43 Tiedottaminen Ylioppilaskunnan edustajiston, hallituksen ja keskusvaalilautakunnan päätökset on julkistettava kymmenen (10) vuorokauden kuluessa ylioppilaskunnan toimiston ilmoitustaululla. Mainitut päätökset on pidettävä nähtävillä vähintään seitsemän (7) vuorokauden ajan. 44 Edustajiston vaali ja jäsenäänestyksen toimittaminen Edustajiston vaali ja jäsenäänestys voidaan toimittaa vain ja välisinä aikoina. 45 Sääntöjen muuttaminen Näiden sääntöjen, vaalijärjestyksen, toimihenkilöiden johtosääntöjen, edustajiston ja hallituksen työjärjestysten ja ohjesääntöjen muuttamisesta voi edustajisto päättää kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä on vähintään neljätoista (14) vuorokautta. 46 Voimaantulo Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun Lapin yliopiston rehtori on ne vahvistanut. Lapin yliopiston rehtori on vahvistanut Lapin yliopiston ylioppilaskunnan säännöt IX LUKU: MUUTOKSENHAKU 42 Muutoksenhaku Mauri Ylä-Kotola Rehtori Lapin yliopisto Edustajisto on hyväksynyt nämä säännöt kokouksissaan ja

10 Talousohjesääntö

11 Talousohjesääntö 1 Talouden hoito Talouden sekä omaisuuden hoidosta huolehtii ylioppilaskunnan hallitus. Ylioppilaskunnan taloudenhoidolla on turvattava ylioppilaskunnan toiminnan jatkuminen. Hallitus nimeää keskuudestaan talousvastaavan. Talousvastaava osallistuu talousarvion toteutumisen seurantaan yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa. Taloutta koskevien päätösten toimeenpanosta vastaa pääsihteeri. Ylioppilaskunnan toiminnasta laaditaan kuukausittain tuloslaskelma, sekä hallituksen määrääminä ajankohtina tase. Tuloslaskelman lisäksi on osoitettava talousarvion toteutumista kuvaava laskelma. Nämä voidaan osoittaa yhdessä dokumentissa. Hallituksen tulee esittää selvitys vähintään kerran (1) vuodessa ylioppilaskunnan omistamien yhtiöiden taloudesta ja toiminnasta ylioppilaskunnan edustajistolle ja tarvittaessa viiden (5) edustajiston jäsenen, vähintään kahdesta eri valitsijayhdistyksestä sitä pyytäessä. 2 Toimintasuunnitelma Ylioppilaskunnalla on toimintasuunnitelma, joka on voimassa tilikauden. Toimintasuunnitelman hyväksyy edustajisto ja se on hyväksyttävä ennen tilikauden alkua. Toimintasuunnitelma voidaan laatia myös pidemmäksi aikaa, kuin yhdeksi tilikaudeksi. Hallitus antaa pääsihteerille ohjeet toimintasuunnitelman valmistelua varten vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Voimassa oleva toimintasuunnitelma ohjaa ylioppilaskunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja toteuttamista. 3 Talousarvio Toimintasuunnitelmaan liittyy talousarvioehdotus, jonka taloudesta vastaavat toimihenkilöt valmistelevat. Hallituksen on saatettava talousarvioehdotus edustajiston käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Talousarviossa ylioppilaskunnan taloudellinen toiminta jaetaan kuluihin ja tuottoihin. Talousarviossa käytetään riittävän yksityiskohtaista jaottelua, joka antaa hallitukselle riittävän kuvan toiminnan rahoittamiseksi varatuista määrärahoista. Talousarviossa on huomioitava erikseen pääomamenot ja pääomatulot. Ylioppilaskunnan edustajisto voi päättää pitkän aikavälin taloussuunnitelmasta. Talousarvioon otettua määrärahaa ei saa ylittää. Kohtien välisiä muutoksia voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen päätöksellä. Jos määräraha ei riitä, tai jos kyseessä on kokonaan uusi erä, on edustajistolle esitettävä lisätalousarvio asiasta hyvissä ajoin. Hallitus voi kuitenkin sallia maksun suorittamisen, vaikka sitä varten ei olisikaan määrärahaa käytettävissä, jos kyseessä oleva maksu on sellainen, että ylioppilaskunta on siitä lain tai sopimuksen mukaan vastuussa. Tähän liittyvä lisätalousarvio on viipymättä esitettävä edustajistolle. 4 Menot ja tulot Pääomamenoihin kuuluvat kiinteän omaisuuden ostoon käytettävät määrärahat, määrärahat uudisrakennuksiin ja irtaimiston perushankintoihin, määrärahat osakkeiden ostoon ja velkojen kuoletukset. Varsinaisiin menoihin kuuluvat muut kuin 1 momentissa mainitut menot. Pääomatuloihin kuuluvat 1 momentissa mainitun omaisuuden myynnistä saatavat tulot, otettavat talousarviolainat sekä omaisuuden arvovähennykset. Varsinaisiin tuloihin kuuluvat muut kuin 3 momentissa mainitut tulot. 5 Jäsenmaksu Ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi määrätyistä maksuista säädetään ylioppilaskunnan sääntöjen 31 :ssä. Maksu määräytyy samoin maksuperustein jokaiselle lukuvuoden aikana yliopistossa läsnäolevalle perustutkintoa suorittavalle ylioppilaskunnan jäsenelle. Jäsenmaksu voi kuitenkin olla erisuuruinen maksettaessa sitä lukuvuodeksi tai lukukaudeksi kerrallaan. Yliopistossa poissaolevaksi ilmoittautuneelta ylioppilaskunnan jäseneltä ei peritä maksua. Ylioppilaskunnan jäsenet suorittavat sääntöjen 31 :ssä mainitut maksut. 6 Laskut Ylioppilaskunnan laskut ja muut velvoitteet hyväksyy pääsihteeri. Pääsihteerin laskut hyväksyy hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai heidän estyneenä ollessaan edustajiston puheenjohtaja. Ennen kuin laskua tai muuta maksun suorittamisen perusteeksi esitettyä tositetta vastaan voidaan suorittaa maksu, on se tarkistettava. Laskujen hyväksyjän on tarkastettava niiden asianmukaisuus ja, että tosite on päivätty, riittävästi yksi- 9

12 Talousohjesääntö löity ja, että siihen on merkitty sen ylioppilaskunnan toimielimen nimi, jota asia koskee. Edustuslaskuun on merkittävä osanottajaluettelo. Mikäli mahdollista, on tositteeseen myös merkittävä viittaukset asianomaisten hallintoelimien päätöksiin. Meno maksetaan ylioppilaskunnan kassasta rahana tai pankin välityksellä. 7 Kirjanpito Ylioppilaskunnan kirjanpito on hoidettava voimassaolevan kirjanpitolain määräysten ja periaatteiden mukaisesti. Kirjanpitoa valvoo pääsihteeri. Kirjanpidon kutakin menoerää osoittavan merkinnän tulee perustua tositteisiin. Tositteet on säilytettävä voimassa olevan kirjanpitolain määräysten mukaisesti. Tuloeristä sekä muista kirjanpidossa esiintyvistä eristä on oltava vastaavat tositteet. Kirjanpidossa talousarvion mukaisille tulo- ja menokohdille avataan tili, jotta kirjanpidosta voidaan seurata talousarvion toteumaa. Pääsihteeri vastaa siitä, että tulot ja menot kirjataan oikeille tileille. 8 Kassakirja Käteiskassasta on pidettävä kassakirjaa, johon on merkittävä kaikki kassaan kannetut tulot sekä siitä maksetut menot. Kassakirja on päätettävä kuukausittain. 9 Omaisuuden luettelointi ja valvonta Ylioppilaskunnan omaisuudesta on pidettävä luetteloa. Siihen on merkittävä esineen nimi, tuntomerkki tai numero, hankinta-, vakuutus- ja kirjanpitoarvot sekä esineen paikka. Luettelo on tarkastettava vuosittain ja sen perusteella on tehtävä päätös poistoista. Mahdollisista varauksista ja niiden muutoksista on tehtävä esitys hallitukselle. Jaostot, työryhmät ja luottamushenkilöt sekä henkilökunta ovat velvollisia valvomaan, että heidän vastuullaan oleva kiinteä ja irtain omaisuus pidetään asianmukaisessa kunnossa sekä välittömästi ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista ylioppilaskunnan hallitukselle. 10 Tilinpäätös Tilinpäätös on vuosittain laadittava ylioppilaskunnan sääntöjen 35 :ssä määräämänä ajankohtana. Tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen hallitus. 11 Tilintarkastus Tilintarkastajien tehtäviin kuuluu: 1 tarkastaa ylioppilaskunnan kirjanpito; 2 tarkastaa käteisten varojen ja sijoitusten oikeellisuus sekä ylioppilaskunnan varojen sijoitus; 3 tehdä esityksiä ja lausua mielipiteensä talousarvion ja tehtyjen päätösten noudattamisesta; 4 tutustua ylioppilaskunnan päättävien elinten pöytäkirjoihin voidakseen lausua mielipiteensä ylioppilaskunnan hallinnosta; 5 tehdä muistutuksia mahdollisista virheistä tai laiminlyönneistä ja selvittää kuka niistä on vastuussa ja 6 antaa lausunto tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä tilivelvollisille myönnettävästä vastuuvapaudesta. 12 Matkustusohjesääntö Ylioppilaskunnan luottamushenkilöille, toimihenkilöille ja virallisille edustajille suoritetaan hallituksen päättämistä matkoista matkakustannusten korvausta. Matkat suoritetaan halvinta julkista kulkuneuvoa käyttäen, ellei hallitus toisin päätä. Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Korvauksista oman kulkuneuvon käyttämisestä virkamatkoilla päättää erikseen ylioppilaskunnan hallitus. Ylioppilaskunnan työntekijöille suoritetaan työmatkojen osalta päivärahaa. Luottamushenkilöiden osalta hallitus voi päättää matkalla omakustanteisesti tapahtuneiden kulujen korvaamisesta kuitteja vastaan. 13 Rahastot Ylioppilaskunnalla voi olla pysyviä rahastoja, joiden perustamisesta ja lakkauttamisesta edustajisto päättää kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Rahastoista ja niiden käytöstä on laadittava erillinen ohjesääntö. 10

13 Edustajiston työjärjestys

14 Edustajiston työjärjestys 1 Yleistä Sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä edustajiston toiminnasta mainitaan, noudatetaan edustajiston toiminnassa tätä työjärjestystä. Tämän työjärjestyksen tulkinnasta päättää edustajiston puheenjohtaja. 2 Kokouskutsu Edustajisto kokoontuu sen mukaan mitä ylioppilaskunnan sääntöjen 18 :ssä säädetään. Kutsusta edustajiston kokoukseen on voimassa, mitä ylioppilaskunnan sääntöjen 19 :ssä säädetään. 3 Kokouksesta tiedottaminen Kokouskutsu asetetaan nähtäville ylioppilaskunnan internetsivuille ja kokouksen ajankohdasta tiedotetaan mahdollisuuksien mukaan muissakin ylioppilaskunnan käyttämissä viestintävälineissä. 4 Päätösvaltaisuus ja laillisuus Edustajiston kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta on voimassa mitä sääntöjen 20 :ssä on asiasta mainittu. Edustajiston kokous on pyrittävä pitämään yhtäjaksoisesti. Jatkokokous voidaan kuitenkin pitää edustajiston päätöksellä ilman eri kutsua esityslistan mukaisissa asioissa. Jatkokokouksen päätösvaltaisuuteen ja laillisuuteen riittää 11 edustajiston jäsentä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien. 5 Edustajan osallistuminen kokoukseen ja eronpyyntö Edustajiston jäsenen, joka ei voi saapua kokoukseen, on toimitettava siitä ilmoitus ennakolta ylioppilaskunnan pääsihteerille ja varajäsenelle. Edustajiston jäsenen, joka tahtoo pyytää eroa tai määräaikaisvapautusta edustajiston jäsenyydestä, on toimitettava sitä koskeva edustajistolle osoitettu kirjallinen, allekirjoitettu anomus pääsihteerille. 6 Äänioikeus ja edustajiston jäsenyys Edustajiston kokouksessa on äänioikeus henkilökohtaisesti läsnäolevalla edustajiston jäsenellä 13 :ssä säädetyin poikkeuksin. Jos edustajiston jäsen valitaan ylioppilaskunnan hallitukseen tai ylioppilaskunnan toimenhaltijaksi, kutsutaan hänen varamiehensä edustajistoon siihen saakka, kunnes esteellisyys päättyy. 7 Esityslista Edustajiston esityslistan laatii edustajiston puheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa. Esityslistan mukaisten asioiden asiakirja-aineiston tulee olla kaikkien jäsenten nähtävillä ylioppilaskunnan toimistossa kaksi (2) vuorokautta ennen kokousta. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli asian valmistelu on vielä kesken tai jos asiakirjat sisältävät salassa pidettävää aineistoa. Edustajiston kokouksessa käsitellään vain esityslistalle merkityt asiat. Kuitenkin edustajisto voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokouksessa voidaan kuitenkin käsitellä ilmoitusasioita ja asettaa työryhmiä valmistelemaan tulevaisuudessa edustajiston päätettäväksi tulevia asioita vaikka näistä ei olisi mainintaa kokouskutsussa. Tällöin tulee kuitenkin turvata jokaisen edustajistoryhmän mahdollisuus osallistua työryhmän kokouksiin. Jos esityslistalla on ehdotus epäluottamuslauseesta hallitukselle tai hallituksen eronpyyntö, on saman kokouksen esityslistalle tehtävä merkintä siitä, että hallituksen vaali tulee mahdollisesti käsiteltäväksi. Hallituksen tai sen yksityisen jäsenen epäluottamuslauseesta on voimassa, mitä sääntöjen 23 :ssä asiasta on säädetty. 8 Asian esittely Edustajiston kokouksissa asiat esittelevät 1) hallituksen jäsenet omilta vastuualueiltaan; 2) pääsihteeri; 3) asiaa valmistellut sihteeri, 4) asiantuntija tai työryhmän jäsen. 9 Käsittelyjärjestys Asiat käsitellään pääsääntöisesti seuraavasti: 1. Yleiskeskustelu 2. Yksityiskohtainen käsittely 3. Päätöksen tekeminen Ehdotus asian palauttamisesta hallitukseen uudelleen valmisteltavaksi, pöydällepanosta tai hylkäävä ehdotus on tehtävä viimeistään ennen lopullista päätöksen tekoa. 10 Puheoikeus ja puheenvuorot Ylioppilaskunnan kaikilla jäsenillä on puhe- ja läsnäolooikeus edustajiston kokouksessa. Puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää edustajiston ulkopuolisen henkilön 12

15 Edustajiston työjärjestys asiaton puheenvuoro ja edustajisto voi enemmistöpäätöksellä evätä em. henkilöltä puheoikeuden ko. kohdassa. Puheenjohtaja antaa puheenvuorot siinä järjestyksessä, missä ne on häneltä pyydetty. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus antaa kommenttipuheenvuoro edellä mainitusta järjestyksestä poiketen sekä itse käyttää puheenvuoro haluamanaan aikana. 11 Esteellisyys päätöksenteossa Edustajiston jäsen on estynyt ottamaan osaa hänen henkilökohtaista etuaan, oikeuttaan tai velvollisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. Avustuksia myönnettäessä edustajiston jäsen on esteellinen, jos hän on henkilökohtaisesti avustuksen hakijana tai on avustusta hakevan yrityksen/järjestön hallituksen jäsen tai muuten merkittävässä asemassa avustusta hakevassa organisaatiossa. Tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä päätettäessä päätöksentekoon ei saa osallistua edustajiston jäsen, joka on kuulunut ylioppilaskunnan hallitukseen tai muuhun toimeenpanevaan elimeen sinä toimintavuonna, jonka tileistä on kysymys. Esteellisyyskysymykset ratkaisee edustajisto. Edustajiston jäsen ei ole esteellinen päätöksenteossa, joka koskee hänen valintaansa: 1 ylioppilaskunnan hallitukseen; 2 sääntöjen 15 :n 19 kohdassa mainittuihin toimielimiin; 3 muihin vastaaviin luottamustehtäviin 12 Äänestysjärjestys ja -tapa Muissa asioissa paitsi vaaleissa on puheenjohtajan tehtävä erimielisyyden sattuessa sellainen äänestysehdotus, että vastaus jaa, ei tai tyhjä ilmaisee päätöksen. Jos on tehty useita päätösehdotuksia, asetetaan yksi vastaehdotukseksi toista vastaan, kunnes kaikista on siten äänestetty. Jos asiasta on olemassa hallituksen esitys, katsotaan se kannatetuksi ehdotukseksi. Edustajiston asettamista esitysvaihtoehdoista äänestetään ensin keskenään. Voittanut vastaehdotus asetetaan hallituksen ehdotusta vastaan. Äänestys toimitetaan puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin yksi edustajiston jäsen niin vaatii, on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Mielipide, jonka puolesta on annettu eniten ääniä, tulee päätökseksi, ellei säännöissä tai tässä työjärjestyksessä toisin määrätä. Jos äänet menevät tasan, voittaa se esitys, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Milloin kannatettua vastaehdotusta ei ole tehty, toteaa puheenjohtaja sen ja julistaa päätöksen ilman äänestystä. Hallitukselle esitetyn toivomusponnen hyväksymisestä on kuitenkin aina äänestettävä. 13 Vaalit Vaalit toimitetaan ilman äänestystä ellei erimielisyyttä ilmene. Erimielisyyden sattuessa toimitetaan enemmistövaali suljetuin lipuin, jos on valittavana yksi, tai suhteellinen vaali suljetuin lipuin, jos valittavia on useampia. Kuitenkin ylioppilaskunnan omistamien yhtiöiden hallitusten jäsenten vaali voidaan toimittaa enemmistölistavaalina. Annetut vaaliliput on kokouksen sihteerin säilytettävä äänten laskennan jälkeen suljetussa kirjekuoressa, kunnes vaalia suorittaneen kokouksen pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty ja valitusaika on päättynyt. Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan ääntenlaskijoille nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle esitetylle ehdokkaalle. Toimitettaessa enemmistö- tai suhteellinen vaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei edustajisto toisin päätä. 14 Enemmistövaali ja enemmistölistavaali Enemmistövaalissa ja enemmistölistavaalissa on ehdokkaan tai listan tullakseen valituksi saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä. Ellei kukaan saa vaadittua enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys. Ellei tässäkään äänestyksessä kukaan saa vaadittua enemmistöä, suoritetaan kolmas äänestys toisessa äänestyksessä kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan tai listan välillä. Jos kolmas äänestys päättyy tasan, ratkaisee arpa. 15 Suhteellinen vaali Suhteellisessa henkilökohtaisessa vaalissa ehdokkaat kirjoitetaan äänestyslipuille ja kukin äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittava asettaen ne harkintansa mukaan paremmuusjärjestykseen. Vaalin tulosta laskettaessa katsotaan lippuun ensimmäiseksi kirjoitetun saaneen yhden äänen, toisen puoli ääntä, kolmannen 1/3 ääntä jne. Jos äänestys päättyy tasan, ratkaisee arpa. 13

16 Edustajiston työjärjestys 16 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä ääntenlaskijat tutkivat äänestyslippujen pätevyyden sekä laskevat ja toteavat vaalin tuloksen. Ääntenlaskijat antavat vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen edustajiston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen edustajistolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa kirjekuoressa. 17 Pöydällepano Ensimmäistä kertaa esillä olevan asian käsittely siirretään seuraavaan kokoukseen, jos vähintään viisi (5) edustajiston jäsentä vähintään kahdesta valitsijayhdistyksestä sitä vaatii. Uudistetusta asian pöydällepanosta päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Kolmatta kertaa asiaa ei voida enää panna pöydälle. Työjärjestyksen 4 :ssä mainittua vapautusta edustajiston jäsenyydestä ei kuitenkaan voi jättää pöydälle. 18 Kokouksen järjestys Edustajiston puheenjohtaja voi määrätä pidettäväksi neuvottelutaukoja joko omasta aloitteestaan tai edustajiston jäsenen pyynnöstä. Samalla hänen on määrättävä tauon pituus. Ellei puheenjohtaja suostu edustajiston jäsenen neuvottelutaukoa koskevaan pyyntöön, voi edustajisto päättää tauosta yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. 19 Pöytäkirja Edustajiston kokouksista laatii ylioppilaskunnan pääsihteeri puheenjohtajan johdolla päätöspöytäkirjan, joka on julkistettava ylioppilaskunnan toimiston ilmoitustaululla. Pääsihteerin ollessa estynyt puheenjohtaja kutsuu kokoukselle sihteerin. Pöytäkirjaan on merkittävä: 1 nimenhuudossa läsnä olleet sekä sen jälkeen tulleet edustajiston jäsenet, jolloin viimemainittujen kohdalle on merkittävä se pöytäkirjan kohta, asian käsittelyn kohta ja kellonaika, jolloin he ovat saapuneet; 2 erikseen esteen ilmoittaen ja estettä ilmoittamatta poissa olleet ja kokouksesta poistuneet edustajiston jäsenet, jolloin viimeksi mainittujen kohdalle on merkittävä se pöytäkirjan kohta, asian käsittelyn kohta ja kellonaika, jolloin he poistuivat; 3 kokouksen puheenjohtaja, läsnä olevat hallituksen jäsenet sekä pöytäkirjanpitäjä; 4 kokouksen julistaminen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä edustajiston jäsenet, jotka on kutsuttu pöytäkirjantarkistajiksi sekä ääntenlaskijoiksi; 5 jonkin asian kohdalla esteelliseksi ilmoittautuneet tai julistetut edustajiston jäsenet; 6 asian käsittelyssä tehdyt ehdotukset, niiden kannattaminen sekä suoritetut äänestykset niissä annettuine äänimäärineen, mikäli äänimäärät on laskettu sekä 7 julistetut edustajiston päätökset mahdollisine perusteluineen. Pöytäkirjaan ei merkitä edustajiston kokousta seuraamaan tulleiden ylioppilaskunnan jäsenten nimiä. Mikäli tällainen henkilö käyttää kokouksessa puheenvuoron, voidaan puheenvuoron käyttäneen nimi kuitenkin merkitä pöytäkirjaan. Puheenjohtaja kutsuu kokouksen alussa vähintään kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa. Pöytäkirjan tarkastus on suoritettava seitsemän (7) vuorokauden sisällä kokouksesta. Pöytäkirjaa koskeva huomautus on tehtävä neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa kokouksesta ja se on liitettävä pöytäkirjaan. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä pöytäkirjantarkastajat. 20 Eriävä mielipide ja vastalause Kokouksessa läsnäollut edustajiston jäsen, joka ei ole yhtynyt edustajiston päätökseen, voi välittömästi ilmoittaa eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan tai ilmoittaa jättävänsä perustellun vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi. Tämä perustelu täytyy liittää pöytäkirjaan viimeistään seitsemän (7) vuorokauden kuluessa. Pöytäkirjaan ei voida liittää eriävää mielipidettä, ellei em. ilmoitusta ole kokouksessa annettu. 14

17 Hallituksen työjärjestys

18 Hallituksen työjärjestys 1 Yleistä Sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä hallituksesta mainitaan, noudatetaan hallituksen toiminnassa tätä työjärjestystä ja yleistä kokouskäytäntöä. Tämän työjärjestyksen tulkinnasta päättää hallituksen puheenjohtaja. 2 Hallituksen järjestäytyminen Hallituksen jäsenten toimiala ja päätehtävät määrätään hallituksen kokouksessa. Hallituksen kokouksissa johtaa puhetta hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallituksen kokousten sihteerinä toimii pääsihteeri tai hänen estyneenä ollessaan puheenjohtajan siihen määräämä henkilö. Hallituksen kokouksissa esittelijöinä toimivat ylioppilaskunnan työntekijät. 3 Läsnäolo- ja puheoikeus Hallituksen kokoukset eivät ole julkisia. Kuitenkin edustajiston jäsenillä, työntekijöillä, Lapin ylioppilaslehden päätoimittajalla, jaostojen puheenjohtajilla sekä henkilöillä, joille hallitus on myöntänyt läsnäololuvan, on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksentekoon. 4 Kokouskutsu Hallitus päättää, milloin hallituksen kokouksia toimikauden aikana pidetään ja millä tavoin niistä on jäsenille ilmoitettava. Hallitus kokoontuu muutoinkin, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä häneltä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouksesta on tällöin ilmoitettava jokaiselle hallituksen jäsenelle viimeistään kokousta edeltävänä päivänä. 5 Päätösvaltaisuus ja poissaolo Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Hallituksen jäsenen, joka ei voi saapua kokoukseen tulee ilmoittaa siitä ennakolta pääsihteerille. 6 Esityslista Hallituksen kokouksessa käsitellään puheenjohtajan ja pääsihteerin esityslistalle ilmoittamat asiat sekä ne hallituksen jäsenten esittämät asiat, jotka hallitus päättää ottaa käsiteltäväkseen. Esityslistan laatii pääsihteeri yhdessä puheenjohtajan kanssa. Esityslista on oltava nähtävillä ylioppilaskunnan toimistolla viimeistään yhtä (1) vuorokautta ennen kokouksen alkua. Hallitus voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu esityslistalla. 7 Pöytäkirja Kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä pöytäkirjantarkastaja vahvistavat allekirjoituksellaan. 8 Esteellisyys Hallituksen jäsen on esteellinen ottamaan osaa henkilökohtaista oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. Esteellisyysmuistutukset ratkaisee hallitus. Mikäli edellä mainitulla perusteella yli puolet hallituksesta on esteellisiä, on asia siirrettävä edustajiston ratkaistavaksi. Hallituksen jäsen ei ole esteellinen päätöksenteossa, joka koskee hänen valintaansa: 1 ylioppilaskunnan hallitukseen; 2 sääntöjen 15 :n 19 kohdassa mainittuihin toimielimiin; 3 muihin vastaaviin luottamustehtäviin 9 Äänestysmenettely Muissa asioissa paitsi vaaleissa on puheenjohtajan tehtävä erimielisyyden sattuessa sellainen äänestysjärjestys, että vastaus jaa, ei tai tyhjä ilmaisee päätöksen. Jos on useita päätösehdotuksia, asetetaan yksi vastaehdotukseksi toisia vastaan, kunnes kaikista on siten äänestetty, ellei hallitus päätä noudattaa toisenlaista äänestysjärjestystä. Äänestys toimitetaan puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin muulla tavoin kuin nimenhuudolla toimitettu äänestys ei puheenjohtajan mielestä antanut selvää vastausta, on äänestys toimitettava nimenhuudolla. Eniten ääniä saanut esitys tulee hallituksen päätökseksi. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Milloin kannatettua vastaehdotusta ei ole tehty, toteaa puheenjohtaja sen ja julistaa päätöksen ilman äänestystä. 10 Vaalit Vaalit voidaan, ellei erimielisyyttä ilmene, toimittaa ilman äänestystä. Erimielisyyden sattuessa toimitetaan 16

19 Hallituksen työjärjestys enemmistövaali, jos valittavana on yksi, ja suhteellinen vaali, jos valittavana on useampia. Jos ensiksi mainitussa tapauksessa on valittava myös varahenkilö, toimitetaan tällöin eri vaali. Enemmistövaali ja suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Vaalin tulosta määrättäessä otetaan huomioon kaikille keskustelussa esitetyille henkilöille annetut äänet riippumatta siitä, onko ehdokasta kannatettu. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee arpa. Suhteellisessa vaalissa ehdokkaat kirjoitetaan äänestyslipuille ja kukin äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on valittava asettaen ne harkintansa mukaan paremmuusjärjestykseen. Vaalin tulosta laskettaessa katsotaan lippuun ensimmäiseksi kirjoitetun saaneen yhden äänen, toisen puoli ääntä, kolmannen 1/3 ääntä jne. 11 Pöydällepano Asian pöydällepanosta seuraavaan kokoukseen päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Ensimmäistä tai toista kertaa esillä olevan asian käsittely voidaan siirtää seuraavaan kokoukseen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Kolmatta kertaa asiaa ei voida enää panna pöydälle. 12 Eriävä mielipide Kokouksessa läsnä ollut hallituksen jäsen, joka ei ole yhtynyt hallituksen päätökseen, voi välittömästi ilmoittaa eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan tai ilmoittaa jättävänsä perustellun vastalauseen pöytäkirjaan liitettäväksi. Tämä perustelu täytyy liittää pöytäkirjaan viimeistään seitsemän (7) vuorokauden kuluessa. Pöytäkirjaan ei voida liittää eriävää mielipidettä, ellei edellä mainittua ilmoitusta ole kokouksessa annettu. jäsenten tietoon ylioppilaskunnan toimiston ilmoitustaululla. Lisäksi päätöksistä voidaan tiedottaa ylioppilaskunnan käyttämissä sähköisissä tiedotusvälineissä. 14 Hallituksen puheenjohtajan tehtävät Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on erityisesti: 1 kutsua hallitus kokoon ja johtaa hallituksen kokouksissa puhetta; 2 valvoa ylioppilaskunnan toimihenkilöiden toimintaa; 3 valmistella yhdessä pääsihteerin kanssa hallituk sessa ja edustajistossa käsiteltävät asiat; 4 valvoa jaostojen toimintaa; 5 jakaa asiat alustavaa valmistelua varten jaostoille ja edustaa hallitusta. Hallituksen varapuheenjohtajan tehtäviin kuuluu: 1 avustaa hallituksen puheenjohtajaa hänen tehtävissään ja 2 hallituksen puheenjohtajan estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtäviään. 15 Jaostot Hallitus voi halutessaan perustaa jaostoja. Hallitus nimeää jaoston puheenjohtajan. Sihteerinä toimii jaoston puheenjohtajan määräämä henkilö. Jaostojen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla ylioppilaskunnan jäsenillä. Jaosto kokoontuu jaoston puheenjohtajan kutsusta. Hallitus määrää jaoston toimialan. Jaoston tehtävänä on sääntöjen 28 :n mukaisesti toimialansa asioiden valmistelu ja toimeenpano hallituksen ohjeiden ja päätösten sekä toimintasuunnitelman puitteissa. 13 Tiedoksianto Hallituksen päätökset on kymmenen (10) vuorokauden päivän kuluessa kokouksesta saatettava ylioppilaskunnan 17