Kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa.

Transkriptio

1 YLÖJÄRVI SOPPEENMÄKI Luonnos MÄKKYLÄNRINTEEN ALUE ( 3. vaihe ) ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vireilletuloilmoitus Ylöjärven kunta Kaavoitustoimisto Seppo Reiskanen Kaavoitusinsinööri Mirja Korhonen Kaavasuunnittelija 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Mäkkylänrinteen alueen kolmannen vaiheen kaava-alue sijaitsee Soppeenmäessä, Mikkolantien varressa. Se on jatkoa Mäkkylänrinteen toisen vaiheen asuntoalueelle Teivaalan harjun juurella. 1.3 Kaava-alueen nimi ja tarkoitus Mäkkylänrinteen alueen kolmannen vaiheen asemakaava käsittää pääosin vailla asemakaavaa olevan alueen Teivon raviradan läheisyydessä sekä Mäkkylärinteen toisen vaiheen asemakaavasta julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen. Alueelle on tarkoitus suunnitella osayleiskaavan mukaisesti pientalovaltainen asuntoalue palvelukortteleineen. 1

2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN KUVAUS ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Ote seutukaavasta Ote osayleiskaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Mäkkylänrinne, ympäristöarviointi,1983 Ylöjärven Teivaalanharjun luontoarvoista, 2003 Teivaalanharju, meluselvitys, 2003 Ylöjärven liikennekartta, liikennemäärät vuonna 2002 ja ennuste vuodelle TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti asemakaavoituksen käynnistämisestä syksyllä 2003 maanomistajan ja projektinjohtourakoitsijan tekemän hakemuksen pohjalta. Ympäristölautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan tavoitteet ja vaihtoehdot Kaavoitustyön vireilletulosta ilmoitettiin Ympäristölautakunnalle esiteltiin alustavat vaihtoehdot, joiden pohjalta päätettiin laatia luonnosvaihtoehdot. 2.2 Asemakaava Mäkkylänrinteen alueen kolmannen vaiheen asemakaava on suoraa jatkoa toiselle vaiheelle ja käsittää myös tämän kaavan palvelukorttelin kaavamuutoksen. Alueen maankäyttöön vaikuttaa erityisesti luonto, melu ja muodostuva näkymä Vaasantien suuntaan. Noin 21 hehtaarin kaava-alueesta runsaat puolet on Teivaalanharjun virkistysaluetta. Mikkolantien varressa on asuinkortteleita lähinnä pientaloille sekä lähipalvelurakennusten korttelialuetta. Vaihtoehdossa A on pääasiassa pientaloja ja vaihtoehdossa B on 38 pientalon lisäksi viisi hissillistä asuinkerrostaloa. Ratkaisut poikkeavat toisistaan palvelukorttelin ja siihen liittyvien asuinkortteleiden osalta. Vaihtoehdossa A on kaksikerroksisia asuinrakennuksia pääosin rivi- tai paritaloissa. Rakennusoikeutta on yhteensä kerrosalaneliömetriä, asuntoja noin ja asukkaita

3 Vaihtoehdossa B on viisi hissillistä kerrostaloa sekä pääosin rivi- tai paritaloja. Rakennusoikeutta on yhteensä kerrosalaneliömetriä, asuntojen määrä ja asukkaiden Kummassakin vaihtoehdossa on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue koulua ja päiväkotia varten. Lähivirkistysaluetta on noin 11 hehtaaria. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajan ja kaupungin kesken on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus. Päiväkodin tai koulun rakentamisen ajankohdasta ei ole päätöksiä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on Mäkkylänrinteen alueen toisen rakentamisvaiheen jatkeena olevaa rakentamatonta Teivaalan harjua. Mikkolantien varressa on tasainen osuus Luonnonympäristö Harju on lähes pohjoiseen laskevaa mäntykangasta. Kasvi- ja lintulajisto on vaatimaton, mutta alueella on merkitystä virkistysalueena. Kotitarveoton seurauksena on alueella sorakuoppa, jonka pohja on useamman metrin alempana kuin tien varren tasainen osa kaava-alueesta. Sorakuopan eteläpuolella on lohkareinen männikkö, joka on säästämisen arvoinen kokonaisuus Rakennettu ympäristö Alueella ei ole rakennuksia, mutta se on suoraa jatkoa uudelle asuntoalueelle Mikkolantien varressa. Soppeenmäen liikekeskus monipuolisine palveluineen on noin puolentoista kilometrin päässä. Kaava-alue on liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin Maanomistus Alue on yksityisen omistuksessa lukuun ottamatta julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 3. seutukaava, Taajamien osayleiskaava, Asemakaava, , kaava-alueen luoteiskulmassa, pääosalla ei asemakaavaa Rakennusjärjestys, voim alkaen Mäkkylänrinne, ympäristöarviointi,1983 Ylöjärven Teivaalanharjun luontoarvoista, 2003 Teivaalanharju, meluselvitys, 2003 Ylöjärven liikennekartta, liikennemäärät vuonna 2002 ja ennuste vuodelle

4 Kunnan ja maanomistajan kesken on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Mäkkylänrinteen 1. vaiheen alue on valmiiksi rakennettu ja 2. vaiheen kolme vuotta sitten vahvistuneen asemakaavan toteuttaminen on osittain kesken. 3. vaiheen kaavoittaminen on tullut ajankohtaiseksi kunnan kasvavan asukasmäärän aiheuttaman kysynnän ja maanomistajan kaavoitushalukkuuden vuoksi. Kaavoitettavaan alueeseen on otettu mukaan toisen vaiheen julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, koska sitä laajennetaan osayleiskaavan mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maanomistaja yhdessä projektinjohtourakoitsijan kanssa haki alueen kaavoittamista. Kunnanhallitus päätti asemakaavoituksen käynnistämisestä syksyllä Kunnan ja maanomistajan kesken on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiset osalliset: Alueen ja naapurialueiden maanomistajat ja haltijat Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Tielaitoksen Hämeen tiepiiri Leppäkosken Sähkö Oy, Tampereen Sähkölaitos ja Soon Net Oy Perusturvalautakunta, koulutuslautakunta, tekninen lautakunta, Tampereen aluepelastuslaitos, rakennusvalvonta, ympäristötoimisto, tilakeskus Vireilletulo Kaavoitustyön vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella paikallisessa sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla Internetissä sekä kirjeellä osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutus Ympäristölautakunta Lautakunnalle esiteltiin alustavia luonnosvaihtoehtoja. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavoituksen lähtökohtana on voimassa oleva osayleiskaava. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueen lisäksi kaava-alueella on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta. Julkisten palvelujen ja hallinnon alueen kerrosalasta enintään 50 % saadaan varata asumista varten. Yli puolella alueesta ei ole osayleiskaavaa. Molemmat vaihtoehdot ovat osayleiskaavan mukaisesti pientalovaltaisia ja aluerajaus osayleiskaavan mukainen lukuun ottamatta asuntoalueen AP-1 aluerajauksen ylitystä 4

5 Teivon puoleisessa päässä. Vastaavasti AP-1 aluetta on jäämässä puistoksi palvelukorttelin tuntumassa. Osayleiskaavan rajauksen tarkistus johtuu lähinnä maastollisista syistä. Ympäristöä ja luontoa koskevat selvitykset osoittavat, että harju sinänsä ja sen hallitseva asema maisemassa on merkittävin asia. Yksittäinen merkittävä kohde on kivikkoinen männikkö sorakuopan lähellä. Meluselvitys osoittaa, että riittävän suojaisien ulko-oleskelutilojen saamiseksi rakentaminen tulee Mikkolantien varressa ketjuttaa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Viereiselle Mäkkylänrinteen toisen vaiheen alueelle tulee palvelukorttelin läheisyyteen ½ IV ja ½ III kerroksen korkuiset asuinrakennukset. Jotta pientalovaltaisen kolmannen vaiheen rakennukset muodostaisivat luontevan jatkon toisen vaiheen rakentamiselle, päätettiin suunnittelun alkuvaiheessa tutkia vaihtoehto, jossa palvelukorttelin viereen esitetään muutama kerrostalo. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valmisteluvaiheessa nähtävillä olevista luonnosvaihtoehdoista A ja B valitaan vaihtoehto, josta kehitellään kaavaehdotus. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Julkisten lähipalvelurakennusten kortteli sijaitsee Mäkkylänrinteen toisen ja tämän kolmannen vaiheen alueiden yhtymäkohdassa. Rakennusoikeutta on 3000 kerrosalaneliömetriä. Tontin pinta-ala on vaihtoehdossa A yli 2 ha ja se sijoittuu Mikkolantien varresta harjuun käsittäen sorakuopan. Vaihtoehdossa B runsaan 1,5 ha:n tontti sijoittuu Mikkolantien varteen. Vaihtoehdossa A on palvelukorttelin tuntumassa kahdella tontilla 7 joko rivi- tai kerrostaloa, joissa on rakennusoikeutta yhteensä 3500 kerrosalaneliömetriä. Vaihtoehdossa B on näiden sijasta viisi hissillistä kerrostaloa kaaressa kehystämässä palvelukorttelia. Näiden neljä-viisikerroksisten talojen rakennusoikeus on yhteensä 6400 kerrosalaneliömetriä. Kummassakin vaihtoehdossa on lisäksi kaksikerroksisissa pientaloissa yhteensä kerrosalaneliömetriä. Vaihtoehdossa A on asuinrakennuksissa yhteensä ja vaihtoehdossa B yhteensä kerrosalaneliömetriä. Vaihtoehdossa A on asuntoja toteutustavasta riippuen ja asukkaita Vaihtoehdossa B asuntoja on , joista hissillisissä kerrostaloissa runsaat 80, ja asukkaita yhteensä Yli puolet noin 21 hehtaarin kaava-alueesta on lähivirkistysaluetta Palvelut Kaava-alueelle tulee varaukset päiväkodille ja pienelle koululle. Kunnan liikekeskuksen palvelut ovat noin puolentoista kilometrin etäisyydellä Soppeenmäessä. 5

6 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Pääosa kaavoitettavasta alueesta jää virkistysalueeksi ja rakentaminen sijoittuu harjun juurelle. Rakennusten korkeus on noin puolet verrattuna harjuun, joten sen hallitseva asema maisemassa säilyy. Meluselvityksellä on testattu jo luonnosvaiheessa ulko-oleskelutilojen melusuojauksen riittävyyttä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelialueet sijoittuvat Mikkolantien varteen. Tieliittymiä on viisi. Kortteleista ja Mikkolantien suunnasta on luontevat yhteydet harjulle. Asuinkorttelit ovat tiiviitä, persoonallisia yksiköitä. Ne ovat omia kokonaisuuksia ja muodostavat näin viihtyisiä, pienimittakaavaisia taloryhmiä ja korttelipihoja. Rakennusten massoittelulla ja sijoittelulla estetään liikennemelun pääsy asuin- ja korttelipihoille. Vaihtoehdossa A julkinen rakennus muodostaa suojaisan pihapiirin Mäkkylänrinteen toisen vaiheen kerrostalojen kanssa. Sorakuoppaa hyödyntävä pallokenttä ja palvelurakennuksen pysäköintialueet erottavat Mäkkylänrinteen alueen kolmannen vaiheen pientalovaltaiset korttelit omaksi kokonaisuudekseen. Vaihtoehdossa B hissilliset kerrostalot muodostavat yhdessä Mäkkylänrinteen toisen vaiheen kerrostalojen kanssa kaaren harjun puolelle palvelurakennusta Muut alueet Kulutukselle herkällä harjun rinteellä kulku on ohjattu nykyisille poluille. Kulkuyhteys hevosilla Keijärven suunnasta Teivoon on säilytetty. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on osa Mäkkylänrinteen asuntoalueen kokonaisuutta ja monipuolistaa sen asuntotyyppi tarjontaa. Asutus tukee Soppeenmäen liikekeskustaa. Alueen päiväkoti ja koulu pienille lapsille palvelevat myös lähiympäristöä. Harjun virkistysalueelle on sujuvat kulkuyhteydet sekä alueen että lähiympäristön asukkaille. Teivon raviradalle suuntautuvalle ratsastusreitille on myös osoitettu yhteys. Uutta katuverkkoa tarvitaan vain alueen sisäistä liikennettä varten. Mikkolantien kautta on hyvät yhteydet keskustaan ja Tampereen suuntaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Harju säilyttää pääosansa maisemassa, sillä rakennuskorttelit on sijoitettu sen juurelle luontoa säästävästi. Harju on kulutukselle herkkää, joten kulkeminen siellä on ohjattu jo käytössä oleville kulku-urille. Kaavaan tullaan ottamaan pohjaveden suojelua koskevat määräykset. 6

7 5.5 Ympäristön häiriötekijät Melu on kaava-alueen rakentamisessa huomioon otettava tekijä. Rakentaminen tulee Mikkolantien varressa ketjuttaa eli asuin- ja talousrakennuksilla sekä meluaidoin muodostaa yhtenäinen seinämä, jotta ulko-oleskelutilat saadaan suojatuiksi. Mahdollisesti tarvitaan myös lasituksia parvekkeille. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät tulevat olemaan saman tyyppiset kuin Mäkkylänrinteen ensimmäisen ja toisen vaiheen kaavoituksessa. Rakentamisen ulkoisia puitteita koskevien määräyksien lisäksi melu ja pohjaveden suojelu ovat keskeisiä säädeltäviä asioita. 5.7 Nimistö Nimistö on harjun aihepiiristä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamisen sijoittuminen harjun rinteeseen on Vaasantien suunnasta katsottuna ympäristökuvallisesti tärkeä. Näkymää on havainnollistettu kuvalla, jossa on mukana myös palvelukorttelin lähellä oleva osa kaavoituksen toisen vaiheen rakennuksista. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Päiväkoti ja koulu rakennetaan palvelutarpeen mukaan. Yksityisen omistamien asuinkorttelien rakentamisen aikatauluun vaikuttaa kysyntä. 6.3 Toteutuksen seuranta Palvelujen toteuttamisen tarpeen selvittämiseksi tulee seurata lähistöllä asuvien päiväkoti- ja kouluikäisten lasten lukumäärää. C:\TEKSTIT\MIRJA\Mäk3sel1.doc 7