Latvia - kokoaan suurempi kulttuurimaa

Transkriptio

1 Latvia - kokoaan suurempi kulttuurimaa FI

2 Sisällys Tervetuloa Riikaan 2014! Tervetuloa Riikaan 2014! 1 Riika, Wagner, ooppera 2 Kirja Meripihkatie vuotta sodasta 8 Keskikesän juhlaperinteet 10 Vapaudenkatu 12 Näe taidetta Latviassa! (Look for art!) 14 Ääni pimeydestä 16 Nykytaide elää ja voi hyvin 18 Jazzia! 20 Tiedettä suurille ja pienille 22 Design ja käsityö ennen ja nyt 24 Bachin valtameri 26 Syksyn ja talven iloja 28 Ekokaupunki 30 Tiesittekö, että 32 Riian matkailutoimistot 33 Rīga Mobiilisovellus 33 Riika on perinteikäs eurooppalainen kulttuurikaupunki, joka yhä uudelleen yllättää vieraansa monipuolisella ja vireällä kulttuurielämällään. Latvian kieli ja kulttuuri ovat osoittaneet elinvoimansa. Ne säilyivät murtumattomina vuosikymmeniä jatkuneen neuvostomiehityksen paineessa. Riika väreilee luovaa energiaa. Monen maailmalla tunnetun taiteilijan, muusikon ja laulajan elämäntarina kietoutuukin lujin sitein Latviaan ja Riikaan. Riika ansaitsee asemansa Euroopan kulttuuripääkaupunkina Ohjelmavalmisteluihin osallistuvat innolla muutkin Latvian kaupungit, tärkeimpänä kumppanina luonnonkaunis Sigulda. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma Force Majeure on vaikuttava. Tapahtumat käynnistyvät tammikuuta 2014, jolloin Riiassa avataan useita merkittäviä näyttelyitä. Samalla saa ensi-iltansa konserttiesitys Richard Wagnerin oopperasta Rienzi. Avajaisjuhla huipentuu kansalaistapahtumaan, jossa Latvian Kansalliskirjaston kirjavarasto siirretään ihmisketjussa vanhoista toimitiloista uuteen, moderniin rakennukseen Daugavajoen toiselle puolelle. Kaiken kaikkiaan Riiassa järjestetään vuoden mittaan pari sataa kulttuuriprojektia ja tapahtumaa tavanomaisten lisäksi. Tähän esitteeseen on koottu tietoja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2014 teemakokonaisuuksista sekä niihin liittyvistä kulttuuri-, historia- ja lomakohteista muualla Latviassa. Kun tulette Riikaan, käykää toki muuallakin. Latviasta saa eniten irti, kun siihen tutustuu kaikessa rauhassa! 1

3 Inese Galante, Summertime-musiikkifestivaali Siguldan oopperajuhlat Riika, Wagner, ooppera Wagner ja ooppera ovat Riian kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa vahvasti esillä. Richard Wagner asui nuoruudessaan kaksi vuotta Riian vanhassakaupungissa, ja säveltäjän tuolloisen kotitalon vieritse kulkeva katu on nimetty hänen mukaansa. Latvialaiset rakastavat ja arvostavat oopperaa. Latvian Kansallisooppera Latvian Kansallisooppera suosii oopperaproduktioissaan rohkeitakin tulkintoja, kun taas talon balettiryhmä pitäytyy lähinnä klassisiin perinteisiin. Riiassa ovat taiteilijanuraansa aloitelleet monet tunnetut ooppera- ja balettitähdet, jotka nykyään esiintyvät täysille saleille maailman metropoleissa. Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaistapahtumia on multimediallinen konserttiesitys Wagnerin oopperasta Rienzi, jonka Latvian Kansallisooppera toteuttaa yhteistyössä tanskalaisen teatteriohjaajan ja kuvataiteilijan Kirsten Dehlholmin kanssa. Nuori saksalaissäveltäjä aloitti Rienzin sävellystyön Riiassa, toimiessaan tuolloisen Saksalaisen teatterin kapellimestarina Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi kirjoitetaan myös uusia oopperoita. Kristaps Pētersonsin ooppera Šahs (Šakki) tulee ensi-iltaan maaliskuussa Teos on omistettu yhdelle Riian kaikkien aikojen kuuluisimmista asukkaista, šakin maailmanmestarille Mihail Talille ja hänen kuuluisalle ottelulleen Mihail Botvinnikovia vastaan MM-kisoissa Riiassa vaikuttaneen elokuvaja teatteritutkija Valentīna Freimanen elämäntarina on puolestaan innoittanut säveltäjä Arturs Maskatsia kirjoittamaan oopperan Valentīna, jonka ensiesitys on vuorossa 19. syyskuuta Musiikkimaailma tuntee Riian ja Latvian sellaisista loistavista muusikoista ja oopperataiteilijoista kuten Maris Jansons, Andris Nelsons, Gidon Kremer, Mischa Maisky, Elīna Garanča, Maija Kovaļevska, Kristīne Opolais, Inga Kalna, Egīls Siliņš, Baiba Skride, Iveta Apkalna ym. Hartaasti odotettu on Born in Riga -projektin gaalakonsertti 6. heinäkuuta. Tilaisuutta varten rakennetulle Latvian Kansallisoopperan estradille nousee tuolloin joukko tunnetuimpia Latvia-taustaisia kansainvälisiä musiikkitähtiä. Latvian Kansallisoopperan rakennus palvelee tällä kertaa tapahtuman taustakulisseina. Oopperatalossa toteutettiin 1990-luvun puolivälissä perusteellinen restauraatio. Ulkoasultaan klassisismia edustavan talon loisteliaassa interiöörissä on vaikutteita renessanssin, barokin, klassisismin ja empiren tyylisuunnista. Kannattaa käväistä vaikkapa Riian oopperafestivaalin aikana kesäkuussa, jolloin Latvian Kansallisooppera tavan mukaan tarjoaa nähtäväksi päättyvän kauden vaikuttavimpia esityksiä. Latvialaisten rakkaus oopperaan ulottuu Riian rajojen ulkopuolelle. Erinomainen todiste tästä ovat Siguldan oopperajuhlat. Keskiaikaisen rauniolinnan alueelle rakennetulla estradilla pidetään useita konsertteja, joissa esiintyy kansainvälisiä tähtisolisteja. Riian naapurikaupungissa Jūrmalassa järjestetään vuosittain kansainvälinen Summertimemusiikkifestivaali, jonka suojelijana toimii suomalaistenkin hyvin tuntema sopraano Inese Galante. Festivaalin tarjontaan sisältyy niin klassisia sinfonia- ja kamarimusiikkikonsertteja kuin crossover-ohjelmistoa. Luonnonläheistä tunnelmaa tapahtumaan tuo Dzintarin konserttisali, jonka sivustoilta avautuu näkymä rannan hiekkadyyneille, ja lavalla soivat sävelet yhtyvät mäntyjen ja meren huminaan. Paikalla toimi jo 1800-luvun lopulla lomailijoiden suosima konserttisali. Hiljattain toteutetun remontin yhteydessä saliin rakennettiin viisiportaisesti kohoava esiintymislava, joka soveltuu niin sinfonia- kuin kuoro- ja jazzkonsertteihin. 2 3

4 Ensimmäinen latviankielinen raamattu Līgatnen tehdaskaupunki Kirja 500 Kirjan historiassa 1514 oli tärkeä vuosi: painettiin ensimmäinen arabialaista kirjaimistoa käyttävä kirja, perustettiin ensimmäinen juutalainen kirjapaino, painettiin ensimmäinen toora, julkaistiin ensimmäinen puolankielinen kirja jne. Ensimmäisen latviankielisen kirjan vuoro tuli joitakin vuosia myöhemmin. Oman aikamme Latvian Kansalliskirjasto kirja-alalla puhutaan Gutenbergin toisesta tulemisesta. Mikä on kirjan tulevaisuus sähköisen julkaisemisen aikakaudella? Miten käy lukijan, kun kirjojen ja informaation julkaisutekniikka muuttuvat? Miten muutokset vaikuttavat sisältöihin? Tämäntapaisia kysymyksiä pohditaan uuden Latvian Kansalliskirjaston tapahtumissa Tekin voitte osallistua ainutkertaiseen kansalaistapahtumaan, jossa Latvian Kansalliskirjaston kirjavarasto siirretään vanhasta kirjastorakennuksesta uuteen. Kirjan matka ketjussa kädestä käteen Daugavajoen toiselle puolelle Valon linnaan, kuten uutta kirjastorakennusta Latviassa kutsutaan, symboloi pysyvien arvojen voittoa muuttuvista. Muistattehan pukeutua lämpimästi tähän kulttuuripääkaupunkivuoden avajaistapahtumaan tammikuuta! Uusi Latvian Kansalliskirjasto avataan jo ennen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden käynnistymistä. Rakennus on sinänsäkin tutustumisen arvoinen, ja kirjaston laajat kokoelmat ovat uusissa tiloissa ajanmukaisesti saatavilla. Elokuussa 2014 Latvian Kansalliskirjastossa järjestetään kansainvälinen konferenssi, jossa tutkijat ja kirjailijat keskustelevat lukutaidon historiasta ja 2000-luvun kirjasta. Painetun kirjan 500-vuotista historiaa esittelee näyttely Kirja Mukana on edustava valikoima vuoden 1514 julkaisuja Euroopan merkittävimmistä kirjakokoelmista. Uuteen kirjastotaloon on luvassa muutakin mielenkiintoista tarjontaa, kuten Italiasta tuleva Ravennan kuulua mosaiikkia esittelevä näyttely heinäkuussa. Riian keskustassa kiinnittää huomiota Esplanadin puistossa kohoava graniittipatsas, jossa Latvian kansallisrunoilija Janis Rainis katselee ohi kiiruhtavia kaupunkilaisia. Kārlis Zemdegan veistämä patsas paljastettiin neuvostomiehityksen aikana 1965 ja toimi alusta alkaen kirjallisen älymystön kokoontumispaikkana. Patsaan äärellä pidettiin puheita tuulta, sadetta ja sensuuria uhmaten. Nykyäänkin runoilijat tapaavat täällä lukijoitaan Rainiksen syntymäpäivänä syyskuussa. Kirjan historiaan liittyviä paikkoja on muuallakin Latviassa. Saksalaispappi Ernst Glűckin kääntämänä 1694 julkaistu ensimmäinen latviankielinen Raamattu on esillä Alūksnen Raamattumuseossa. Aina 1900-luvulle saakka Glűckin raamatunkäännös oli laajin Latviassa painettu julkaisu. Museonäyttely kertoo Ernst Glűckin elämäntyöstä Alūksnen ja Latvian hyväksi sekä esittelee eri aikoina painettuja Raamattuja. Vidzemen Sveitsiksi kutsutun luonnonkauniin Turaidan takana Riian koillispuolella sijaitseva Līgatnen tehdaskaupunki nousi erinomaisten eurooppalaisten matkailukohteiden listalle Paperiteollisuus on hallinnut Līgatnen elämää ainakin parin sadan vuoden ajan. Alue on edustava esimerkki 1800-luvun kaupunkirakentamisesta. Aikoinaan Euroopan uudenaikaisimmaksi rakennettu tehdasyhdyskunta on säilynyt olennaisilta osiltaan alkuperäisessä asussa. Līgatnen paperitehdas on edelleen voimissaan kuten vanha, hyvä paperikirjakin. 4 5

5 Maailman pisimmät meripihkahelmet Meripihkaan perustuvista spa-hoidoista Meripihkatien teema on vuoden mittaan laajasti esillä Riian museoissa ja gallerioissa. Luonnontieteellisessä museossa avataan vuoden alussa näyttely Meripihkasta meripihkalankaan, johon tulee meripihkasta rakennettu tilateos sekä tekstiiliteoksia, joihin latvialaiset taiteilijat käyttävät meripihkaa. Mielenkiintoista on tutustua myös meripihkalangan valmistukseen ja meripihkan käyttömahdollisuuksiin biomateriaalina samoin kuin uusimpaan populaaritieteelliseen kansainväliseen tutkimustietoon. Egyptologia ja Itämeren meripihkan tarina yhdistyvät Riian pörssitalon galleriassa vuoden lopulla järjestettävässä näyttelyssä. Meripihkaaiheisiin näyttelyihin voi tutustua myös Latvian historiallisessa museossa, Lääketieteellisessä museossa ja Taideteollisuusmuseossa. matkamuiston. Jūrkalnessa näkee samalla Itämeren korkeat törmärannat. Liepājan Ostmalan kävelykadun Meripihkakello on tehty rannalta poimituista meripihkanpalasista, joita kaupunkilaiset lahjoittivat tähän tarkoitukseen kaikkiaan 50 litraa. Neuvostomiehityksen aikana satama-alue oli tarkoin vartioitua rajavyöhykettä. Havainnollinen näyte Itämeren runsaista meripihkavaroista ovat Liepājan käsityöläistalon 123 metriä pitkät meripihkahelmet. Ne ovat lajissaan maailman pisimmät ja koottu Liepājan asukkaiden lahjoittamista meripihkanpalasista. Meripihkatie Itämeren meripihka on maailman puhtainta ja parhainta. Ammoisina aikoina meripihka toimi balttien (eikä vain heidän) valuuttana, tavallaan euron esi-isänä. Muinainen meripihkatie yhdisti Itämeren Välimereen ja Mustaanmereen. Itämeren meripihkaa on löydetty Meripihkatie jopa Tutankhamonin arkusta. Uusi meripihkatie symboloi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden teemakokonaisuudessa kulttuurivaihtoa. Latviassa osataan arvostaa meripihkan ainutlaatuisia ominaisuuksia. Niille on löydetty käyttöä niin tieteessä kuin kosmetiikassa. Monipuolisen kuvan meripihkan loistokkaista ominaisuuksista saa poikkeamalla Belindan salonkiin ja museoon vanhankaupungin ihastuttavalla Konventa sētan luostaripihalla. Esillä on sekä perinteisiä meripihkakoruja että koruesineitä, joissa meripihkaan on yhdistetty hopeaa, kultaa, helmiä ja jalokiviä. Paras paikka kerätä luonnosta meripihkaa on länsirannikko. Mistä tahansa paikasta Kolkan sarvesta Liettuan rajalle voi sopivalla tuulella (mieluiten tuulen laannuttua!) melko varmasti löytää jonkin ilmaisen Korujen lisäksi meripihkaa käytetään Latviassa kauneudenhoitoon myös sanan varsinaisessa merkityksessä. Informaatiota meripihkaan perustuvista spa-hoidoista sekä meripihkaöljyn, -puuterin ja muiden meripihkavalmisteiden käytöstä Latvian kauneussalongeissa saa internetistä hyvin jo etukäteen, ja paikalla voi kysyä lisää. Meripihkaa on täällä kaikkialla, eihän Latviaa suotta sanota Meripihkamaaksi. 6 7

6 Cinevilla Daugavpilsin haulitehdas 100 vuotta sodasta Vuosi 1914 mullisti Euroopan. Vuosisataisten imperiumien luhistuminen loi pohjan nykyisenkaltaiselle Euroopalle. Lyhyessä ajassa syntyi 11 uutta valtiota, Latvia niiden joukossa Riiassa miltei koko 1900-luku elettiin sotien varjossa, voittajien ja hävinneiden välissä. Toinen maailmansota päättyi täällä oikeastaan vasta Muistot Jēkabs Kazāks. Pakolaiset historian tapahtumista vaikuttavat Latviassa todellisina ja elävinä, kuten monien muidenkin eurooppalaisten tietoisuudessa. Nyt kun ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta on kulunut sata vuotta, on paikallaan tarkastella sen vaikutuksia Latviaan ja Eurooppaan. Latvian Kansallisen taidemuseon näyttely 1914 on rakennettu visualisoiduksi dokumentiksi, jossa historiallisia tapahtumia ja elämänkohtaloita lähestytään ensimmäisen maailmansodan taiteilijapolven ja oman aikamme taiteilijoiden näkökulmasta. Tämä kansainvälinen näyttely avautuu Riian suurimmassa näyttelysalissa Arsenālsissa 17. tammikuuta ja on esillä huhtikuun alkuun saakka. Arsenālsin näyttelytila on 1800-luvun alun venäläistä myöhäisklassisismia edustavassa makasiinirakennuksessa. Ensimmäisen maailmansodan historiallisiin tapahtumiin voi tutustua perusteellisemmin Jelgavan alueella toimivassa Latvian sotamuseon sivumuseossa, Mangaļi-talossa. Täällä kulki yksi ensimmäisen maailmansodan rintamalinjoista, ja täällä käytiin legendaariset joulutaistelut. Museoalueelle on rekonstruoitu Saksan armeijan etulinjan taisteluasema, ns. saksalaisvalli, lajissaan ainoa Baltian maissa. Lähellä on latvialaisten tarkka-ampujien sankaruuden symboli Ložmetējkalns Kiväärikukkula eli metsäkumpare, jonka kyljessä saksalaisia vastaan taistelevilla latvialaisilla oli konekivääriasemat. Näkötornista 27 metrin korkeudelta avautuu näkymä joulutaisteluiden tapahtumapaikoille. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyminen ja Latvian itsenäisyysjulistus 18. marraskuuta 1918 eivät tuoneet rauhaa Latviaan. Vapaustaistelut saksalaisia ja venäläisiä vastaan jatkuivat. Tuosta ajanjaksosta kertoo elokuva Riian puolustajat, jonka kuvauksia varten rakennettiin mittavat ulkokulissit. Nykyään filmikaupunki Cinevilla 15 kilometrin päässä Tukumsista on suosittu matkailukohde. Täällä näkee, millainen Riika oli noin sata vuotta sitten. Sotahistoriasta kiinnostuneiden kannattaa käydä tsaarin Venäjän aikaan rakennetusssa Liepājan Karostassa sotasatamassa, josta Venäjän laivasto lähti 1905 Venäjän- Japanin sotaan Tyynellemerelle. Neuvostomiehityksen aikana Karosta oli suljettu sotilaskohde. Nykyään tämä matkailijoiden suosima kohde tarjoaa erikoislaatuisia extreme-elämyksiä, kuten elämää kaltereiden takana Karostan vankilassa. Valokuvaajien suosikkikohteita ovat Ziemeļu forti ( Pohjoinen linnoitus ) ja sen meren partaalle ulottuvat linnoitusrakenteet. Tsaarin Venäjän sotahistoria näkyy myös Latvian toiseksi suurimmassa kaupungissa Daugavpilsissä eli Väinänlinnassa. Daugavpilsin linnoitus on Baltian ainoa lähes alkuperäisessä asussa säilynyt 1800-luvun alkupuolen linnoitus. Lähistöllä toimiva Daugavpilsin haulitehdas on Pohjois-Euroopan vanhin ammustarvikkeita valmistava tehdas. Tutustumiskäynti tehtaalla edellyttää etukäteisilmoitusta. Latvia on kautta aikojen sijainnut suurvaltojen intressien ristitulessa, ja historia muistuttaa itsestään joka askeleella. 8 9

7 Riian Etnografinen ulkomuseo Merenrannan ulkomuseossa Ventspilsissä Keskikesän juhlaperinteet Juhannusta viettävät Latviassa kaikki ja tietenkin mieluiten luonnon keskellä. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, voi vuoden lyhimmän yön maagiseen tunnelmaan eläytyä jopa Daugavan rannalla keskellä Riikaa. On musiikkia, tanssia, nuotioita, tammenlehväseppeleitä, Vanhankaupungin vihertori olutta ja joki, jonka varrella odottaa auringonlaskua. Yhteistyökumppaninsa Siguldan kanssa Riika aikookin järjestää kesäkuussa 2014 Euroopan suurimmat juhannusjuhlat, joissa kotoisten rituaalien rinnalla esitellään kansallisia juhannusperinteitä eri maista. Juhannusajan viralliset vapaapäivät ovat 23. ja 24. kesäkuuta. Todellisuudessa keskikesän pakanallinen hedelmällisyysjuhla kuitenkin ajoittuu kahta päivää aiemmaksi. Niinpä juhlat käynnistyvätkin Turaidan komeissa maisemissa jo 21. kesäkuuta. Tarunhohtoisen keskiaikaisen Turaidan linnan ympärillä toteutuva Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden juhlaohjelma sisältää seppeleensidontaa, juustonvalmistusta, nuotiotulia sekä laulua ja tanssia latvialaisten kansantanssiryhmien johdolla aina auringonnousuun asti. (Latviassa aurinko nousee juhannuksen aikaan noin klo 4:30 ja laskee 18 tuntia myöhemmin.) Yhden työntäyteisen lepopäivän jälkeen kaikki kynnelle kykenevät koristelevat 23. kesäkuuta autonsa tammenlehvillä ja lähtevät sukulaisten ja ystävien luokse maalle. Yleisiä aattoillan Līgo-juhlia järjestetään esimerkiksi Andrupenessa, Latvian itäisessä maakunnassa Latgalessa. Andrupenes lauku sēta 1900-luvun alun talonpoikaistalo talousrakennuksineen tarjoaa latgalelaisia perinneruokia, mutta tilaus on tehtävä etukäteen. Museoon voi tutustua talvellakin, jolloin täällä pääsee kelkkamäkeen ja nauttimaan kupin kuumaa yrttiteetä. Jos Latvian-matka ei ajoitu sopivasti juhannukseen, paras paikka tutustua latvialaisiin perinteisiin on Riian Etnografinen ulkomuseo. Vain puolen tunnin ajomatkan päässä Riian keskustasta, Juglajärven rannalla, voi uppoutua entisajan latvialaisten talonpoikien, käsityöläisten ja kalastajien elämään: nähdä heidän asumuksiaan, tarveesineitään ja työkalujaan. Käsityöläisammattien harjoittajat esittäytyvät täällä säännöllisesti viikonloppuisin. Suosituin on kesäkuun ensimmäinen viikonloppu, jolloin museoon kokoontuu satoja käsityöläisiä Latviasta ja tuhansia ostajia ympäri maailmaa. Samantyyppinen museo on Jūrmalan kylpyläkaupungissa. Buldurista Lielupejoen suulle ulottuvan luonnonpuiston alueella sijaitseva Jūrmalan Etnografinen ulkomuseo on erinomainen paikka etsiä mielenrauhaa luonnon hiljaisuudessa. Täällä huomaa myös, että alueella on harjoitettu kalastusta jo kauan ennen kuin Jūrmalasta tuli suosittu kylpyläkaupunki. Hyvällä onnella pääsee maistamaan savustettua kalaa. Kuurinmaan kalastajien veneitä, ankkureita ja asumuksia on esillä Merenrannan ulkomuseossa Ventspilsissä. Lasten mieleen on varsinkin ajelu pikkuveturilla kapearaiteista rautatietä pitkin. Pikkuveturi kuuluu museon vetonauloihin. Se liikennöi kalastajakylien välillä säännöllisesti vielä jonkin aikaa toisen maailmansodan jälkeen. Juhannuskokkoja riittää Kuurinmaan rannikollakin, ja aattoillasta tuttu Līgo, līgo! kaikuu korvissa vielä monta päivää juhlien jälkeenkin! 10 11

8 Vapaudenkatu ja Vapaudenpatsas Neuovostoajan salainen bunkkeri Līgatnessa Vapaudenkatu Stabu ielan ja Vapaudenkadun kulmatalossa, jonka kellareissa KGB kuulusteli ja kidutti satoja viattomia ihmisiä, avataan 2014 useita teemanäyttelyitä yhteisotsikolla Elämän ja kuoleman esineet. Esineet jäävät useinkin todistamaan omistajansa elämästä. Täällä olevat esineet kertovat omistajistaan ja heidän kohtaloistaan. Mitkä olivat tärkeimmät ja arvokkaimmat esineet, jotka latvialaiset pakkasivat mukaansa, kun he vallan vaihtuessa, pakon edessä, joutuivat jättämään kotimaansa? Tästä kertoo näyttely Latvialaisen matkalaukku. Riian historian ja merenkulun museon kokoelmista koottu näyttely 100 esinettä menneiltä ajoilta puolestaan pohtii kulttuurin ja vallan keskinäissuhteita. Kierros Kulmatalossa on suunniteltu siten, että sen varrella paljastuu kohta kohdalta, mitä tässä rakennuksessa oli ja tapahtui. Miehitysmuseosta on saatu aineistoa, joka havainnollistaa Tšekan (KGB) toimintaa Latviassa. Yksi kerros on omistettu vastarintaaatteelle; Latvian naivistisen taiteen museon näyttely kertoo neuvostoajan viralliseen kulttuuriin kohdistetusta vastarinnasta. Museossa on esillä historiallisia asiakirjoja, valokuvia ja esineistöä, jotka osoittavat miehitysvaltojen politiikan Latviassa. Nyt Latvia on jälleen vapaa, mutta päättyneen miehityskauden jälkiä on vielä näkyvissä. Historiasta ja Latvian sotilasperinteistä kiinnostuneiden on syytä poiketa Liepājan Karostaan. Käynti Karostan vankilassa on erikoislaatuinen ekstremekokemus. Liepājan pohjoispuolella, Ventspilsin ja Kolkan välillä, näkyy vielä nykyäänkin männynlatvojen yläpuolelle kohoava Irbenen radioteleskooppi. Neuvostomiehityksen aikana täällä toimi tarkoin salattu ja vartioitu, tiedustelutarkoituksiin käytetty tutka-asema. Entinen neuvostoarmeijan paikannin on EU-tuella muunnettu palvelemaan tieteellisiä tarkoituksia 32 metriä leveä ja 600 tonnia painava antenni tarkkailee nyt maailmankaikkeuden kaukaisia kolkkia. Syvemmin tämän mystisen tutka-aseman salaisuuksiin pääsee perehtymään, kun varaa opastuksen etukäteen. Sotilasparaateja, työläiskulkueita, kuoroja kansallispuvuissaan... mitä kaikkea Riian pääkatu onkaan vuosien saatossa nähnyt! Kuinka monta vallanvaihtoa ehdittiin todistaa ennen kuin kaivattu vapaus vihdoin koitti! Pääkadulla kohoaa Latvian itsenäisyyden symboli Vapaudenpatsas, mutta Karostan vankila tämän entisen Aleksanterin bulevardin, sittemmin Adolf Hitler Strassen, myöhemmin Lenina ielan, ja Stabu ielan risteyksessä sijaitseva Kulmatalo KGB:n pesäpaikka kätkee vieläkin hirvittäviä salaisuuksia, jotka kulttuuripääkaupunkivuoden on aika tuoda päivänvaloon! Ulkomaalaisten ja Latvian nuoren sukupolven on joskus vaikea hahmottaa Latvian historian monimutkaista ja raskasta ajanjaksoa Miehitysmuseon havainnollinen näyttelyaineisto auttaa saamaan lisätietoa ensimmäisestä ja toisesta neuvostomiehityksestä, kansallissosialistisen Saksan miehityksestä, kyydityksistä, vastarintaliikkeestä sekä Latvian pyrkimyksistä säilyttää kulttuurinsa ja palauttaa valtiollinen itsenäisyytensä. Līgatnessa, 75 kilometrin päässä Riiasta, yhdeksän metrin syvyydessä maan alla, on salainen bunkkeri muistona kylmän sodan ajasta Latviassa. Paikalliselle kommunistijohdolle rakennettiin tänne turvapaikka ydinsodan varalta. Paikka on eksoottinen ei vain matkailijoille vaan myös paikallisille asukkaille, koska harva tiesi paikan olemassaolosta. Täällä voi myös tilata tyypillisen neuvostoajan lounaan, lisämausteena jo ripaus eksotiikkaa! 12 13

9 Pedvālen taidepuiston ja ympäristötaiteen museon Daugavpilsin Mark Rothko -taidekeskuksessa Näe taidetta Latviassa! (Look for art!) Taiteilijoille on suotu kyky nähdä selvemmin, syvällisemmin ja omaperäisemmin, mutta mikä tärkeintä, myös välittää näkemänsä muille. Totuutta etsiessään he purkavat vanhaa ja luovat uutta todellisuutta, kiertävät maailmaa tai syventyvät omaan sisäiseen maailmansa. Vuonna 2014 Gustav Klutsis. Postikortti, Moskovan spartakiadit 1928 Riikaan saadaan teoksia useilta maailmalla tunnustetuilta taiteilijoilta, joilla on juuret Latviassa. Maailmanluokan taiteen kohtaaminen Riian näyttelysaleissa tulee olemaan arvaamattoman hieno kokemus niin taiteen tuntijoille kuin muillekin kulttuuripääkaupungin asukkaille ja vieraille. Latvialaissyntyinen taidemaalari Vija Celmiņš on etsinyt vastauksia perimmäisiin kysymyksiin erämaasta ja valtamereltä tutkimalla tähtitaivaan ja hämähäkinseitin rakenteita. Hänen kykynsä tiivistää käsittämättömiä mittasuhteita pienelle pinnalle on ilmiömäinen. Nykyään New Yorkissa asuva taiteilija syntyi Riiassa ja pakeni sieltä syksyllä 1944 perheensä kanssa aluksi Saksaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden merkeissä järjestetty Vija Celmiņšin yksityisnäyttely Riian pörssitalossa on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua taiteilijan teoksiin, jotka on koottu huomattavimmista amerikkalaisista, ranskalaisista ja englantilaisista museoista. Syksyllä on vuorossa maailmankuulu konstruktivisti Gustav Klutsis, jonka toistaiseksi laajimpaan kotimaassa järjestettävään näyttelyyn tulee yli 200 teosta Latvian Kansallisen taidemuseon ja muiden eurooppalaisten museoiden kokoelmista. Gustav Klutsis -näyttely tuo samalla esille ensimmäisen maailmansodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle jääneiden latvialaisten kohtaloita. Myös abstraktin ekspressionismin perustaja Mark Rothko syntyi Latviassa. Hän muutti 10-vuotiaana perheensä kanssa kotikaupungistaan Daugavpilsistä Yhdysvaltoihin. Daugavpilsin Mark Rothko -taidekeskuksessa on esillä useita tämän loistavan taiteilijan töitä. Syyskuussa 2014 Riikaan ja Daugavpilsiin kokoontuu taiteentutkijoita keskustelemaan Mark Rothkon merkityksestä maailman taiteeseen. Olivatko juuri varhaisimmat lapsuusajan vaikutelmat tärkein tekijä, joka ohjasi tämänkin suuren taiteilijapersoonan kehitystä? Ainakin Latvian maisemien maalauksellinen kauneus tekee vaikutuksen kehen tahansa, mistä voi vakuuttua kiipeämällä Siguldan taiteilijavuorelle. Tunnetuin näkymä avautuu Paratiisivuorelta Gaujajoen laaksoon. Tätä kansallismaisemaa ovat töissään ikuistaneet ennen kaikkea Jūlijs Feders, Vilhelms Purvītis ja Janis Rozentāls. Näkymät todellakin innostavat tarttumaan siveltimeen tai vähintäänkin kameraan! Omaleimaisen taide-ekosysteemin on luonut kuvanveistäjä Ojārs Feldbergs, Pedvālen taidepuiston ja ympäristötaiteen museon perustaja. Hänen järjestämissään tapahtumissa ja työpajoissa innoituksen lähteenä toimii Abavajoen laakso, ja kun taiteilijan luova ajatus on löytänyt aineellisen muotonsa teoksissa, ne palautuvat osaksi ympäröivää maisemaa. Museon kokoelmaan kuuluu yli 150 teosta, jotka on pystytetty yli 200 hehtaarin suuruiselle alueelle paljaan taivaan alle. Latviassa vieraillessa on mahdollisuus tutustua myös latvialaisen taiteen perusaarteistoon, kuten varhaisen mestarin Eliass Ģedertsin ( ) teoskokoelmaan Jelgavan historiallisen ja taidemuseon pysyvässä näyttelyssä. Vuodelta 1775 oleva museorakennus tunnetaan historiallisella nimellään Academia Petrina; täällä toimi Latvian ensimmäinen korkeakoulu

10 Gettomuseossa Kuldīgan suuri synagoga Ääni pimeydestä Velvollisuutemme on muistaa ikuisesti nämä uhrit, jotta tulevat sukupolvet kasvaisivat tiedostamaan, että humaanit arvot on aina asetettava etusijalle, lausui tuolloinen Latvian kulttuuriministeri Ints Dālderis avatessaan Riian gettomuseon. Žanis Lipken museo Ihmistä arvioidaan hänen tekojensa, kaupunkeja ja valtioita asukkaidensa mukaan. Riiasta muistetaan Žanis Lipke. Euroopan kulttuuripääkaupunki Riika, johon niin monet katseet ensi vuonna kohdistuvat, tekee kunniaa Lipken muistolle. Mazā Balasta ielā 8 Ķīpsalassa on paikka, jossa latvialainen Žanis Lipke pelasti holokaustilta yli 50 juutalaista. Žanis Lipken museo on museoksi erikoinen: se vetoaa kävijään pikemminkin tunteen kuin tiedon tasolla. Lipke piilotti kymmeniä ihmisiä talonsa pihavajan alle kaivettuun kellaribunkkeriin. Pihapiiriin rakennettu turvapaikkaa symboloiva moderni museo tuo mieleen Nooan arkin. Riian kulttuuripääkaupunkivuoteen ajoitettu näyttely Ääni pimeydestä eli Ympyrän neliöiminen Žanis Lipken tapaan kertoo ihmisyydestä vaihtuvien vallanpitäjien ja muuttuvien arvojen ristipaineessa. Toisen maailmansodan uhrien valtava määrä ei jätä rauhaan entisen Riian geton laitamalle Spīķerin kortteliin rakennetussa Gettomuseossa. Harvinaista kyllä, Riian gettoalue on sodanjälkeiset 60 vuotta säilynyt ilman rakenteellisia muutoksia. Täällä käy vuosittain tuhansia vieraita kaikkialta maailmasta. Monet löytävät omaistensa nimiä museoalueelle pystytetystä luettelosta, johon on merkitty Latviassa holokaustin uhrina kuolleiden nimet. Nimiluettelon edustalle johtava käytävä on päällystetty Riian geton kaduilta kerätyistä kivistä. Joskus kivetkin voivat puhua, ja näillä kivillä on kerrottavaa. Laajimpia fasismin uhrien muistolle omistettuja muistomerkkejä Euroopassa on Salaspilsin muistomerkki Riian lähistöllä. Paikalla toimi Saksan miehitysvallan perustama keskitysleiri. Juutalaisten elämään Latviassa ennen sotaa ja nykyään voi tutustua Daugavpilsin synagogan Kaddiš-rukoushuoneella, jonka yhteydessä toimii museo Juutalaiset Daugavpilsissä ja Latgalessa. Museonäyttely kertoo juutalaisten elämästä ja perinteistä Latgalessa ja Daugavpilsissä alkaen vuodesta Kuldīgan suuri synagoga on kolmesta rakennuksesta koostuva kompleksi, johon kuuluvat Aleksanteri II:n valtakaudella 1875 rakennettu synagoga, rukoushuone ja juutalainen temppeli. Monien vaiheiden ja muutosten jälkeen synagogakompleksissa toimii nykyään Kuldīgan kunnan pääkirjasto. Entisen alttarin paikalla on muistomerkki. Jotta menneisyyden muistojen kohtaaminen juutalaisissa perinnekohteissa ei kävisi sietämättömän raskaaksi, voi käynnin ajoittaa juutalaisen uuden vuoden 5775 vastaanottoon. Riiassa järjestetään syyskuussa kolmipäiväinen kansainvälinen juutalaisen kulttuurin festivaali 5775, ja konsertteihin on lupautunut esiintymään myös ulkomaisia juutalaismuusikoita

11 Survival Kit Cēsiksen taidefestivaali Nykytaide elää ja voi hyvin Joseph Beuys vakuutti aikoinaan, että jokaisesta voi tulla taiteilija. Riika 2014 kutsuu kaikki mukaan luovaan toimintaan: ulos virallisista näyttelysaleista, sinne missä kohisee oikea elämä! Taiteen ja kulttuurin desentralisaation vaatimus saa yhä enemmän kannatusta Survival Kit ei vain Riiassa vaan myös Liepājassa, Cēsiksessä ja muualla Latviassa. Nyt on jo vaikea ymmärtää, miten on ylipäätään tultu toimeen ilman sellaisia epämuodollisia luovuuden keitaita kuten Miera iela, Spīķeri, Vef ym. Nykytaiteen näyttely Survival Kit syntyi 2009 reaktiona Latvian tuolloisen talouskriisin tuomiin ongelmiin. Näyttely nostatti luovuuden aallon ja käynnisti taidekortteleita synnyttävän liikkeen. Syyskuussa 2014 tämä nyt jo kansainvälistäkin huomiota saanut taidetapahtuma tarjoaa epätavanomaisiin paikkoihin sijoitettuja taidenäyttelyitä, urbaaneja installaatioita, yleisöä osallistavia luovia projekteja, työpajoja, elokuvaesityksiä, luentoja ja keskusteluja. Riian vapaat taidekorttelit joilla kullakin on oma ilmeensä, profiilinsa ja taiteilijapersoonansa tarjoavat ohjelmaa koko kulttuuripääkaupunkivuoden ajan. Miera iela, Kalnciema iela, Vefin tilat ja monet muut korttelit tunnetaan paikkoina, joissa toiminta ei hiljene hetkeksikään. Spīķerin näyttelykokonaisuus kim? tuo ohjelmaan latvialaisten ja ulkomaisten nykytaiteilijoiden näyttelyitä. Näyttelykokonaisuuden nimi muodostuu kysymyksen mitä taide on? (latviaksi: kas ir māksla? ) sanojen ensimmäisistä kirjaimista Vastausta kysymykseen saa jokainen etsiä itse. Jos teiltä ajanpuutteen tai muun syyn takia jää jokin vuoden 2013 biennale näkemättä, voitte ottaa vahingon takaisin Riiassa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden aikana on Rautatiemuseon salissa maaliskuusta elokuuhun esillä näyttely Re:visited, johon tulee valikoima parhaita teoksia vuoden 2013 suurimmista kansainvälisistä biennaleista. Myös keskiaikainen Cēsis on viime vuosina osallistunut näkyvästi nykytaiteen kehittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Cēsiksen taidefestivaali, joka tässä liivinmaalaisessa pikkukaupungissa järjestettiin ensimmäisen kerran 2007, jatkaa sivistyskaupungin perinteitä. Cēsiksen taidefestivaali on nykyään tärkeä osa kaupungin imagoa. Voidaankin puhua kulttuurimatkailun kukoistuksesta, kun jokainen arvonsa tunteva nykytaiteen harrastaja pitää velvollisuutenaan olla läsnä festivaalin tapahtumissa. Festivaalin menestyksen salaisuus on poikkitaiteellisuus: eri alojen ammattitaiteilijoiden yhteistyö ja ilmaisumuotojen synteesi. Täällä ovat edustettuina niin visuaalinen taide kuin musiikki, näyttämötaide, ooppera ja elokuva. Näyttelyitä ja esityksiä on sekä ulkoilmassa että tätä tarkoitusta varten varustetuissa mielenkiintoisissa ja omaperäisissä tiloissa

12 Saulkrasti Jazz Festival Bluesfestivaalille Jazzia! Heinäkuussa 2014 Latvia tulvii aurinkoa ja säveliä, kun vuorossa ovat Riian kansainväliset kuoro-olympialaiset. Keskikesään ajoittuvat myös tärkeimmät jazztapahtumat. Jazzilla on Latviassa vakiintunut asema. Kahden vuosikymmenen aikana on solmittu yhteyksiä ja avattu Rīgas Ritmi -festivaalin Latvian muusikoille paremmat mahdollisuudet esiintyä maan rajojen ulkopuolella. Musiikin ystävien iloksi Latviassa myös vierailee säännöllisesti ulkomaisia muusikoita. Tuskinpa voi enää kuvitella Latvian kesää ilman jazzfestivaalia. Jazzvirtuooseja ja muita huippumuusikoita maailmalta kokoontuu heinäkuun alussa Riikaan Rīgas Ritmi -festivaalille, joka on Baltian tärkeimpiä musiikkifestivaaleja. Tapahtuma järjestetään tavalliseen tapaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla, Force Majeure -kulttuuriohjelmaan sisältyy myös kansainvälinen jazz- ja maailmanmusiikkifestivaali Mare Balticum. Yhteistyössä Half Note records:in kanssa Latvian radion bigband tekee latvialaisista merilauluista jazzsovituksia, joita kuullaan konsertissa ja julkaistaan tallenteina. Rīgas Ritmi käsitti aluksi lähinnä rytmimusiikkia, mutta ajan oloon siitä on kehittynyt festivaali, joka edustaa eri musiikinlajeja bluesista ja jazzista etnoon ja maailmanmusiikkiin. Lämpimän vastaanoton ovat saaneet mestarikurssit ja seminaarit, joita johtavat kansainvälisesti tunnustetut alansa mestarit. Festivaalilla ovat esiintyneet esimerkiksi Patti Austin, Take6, Richard Bona, Victor Wooten, Dianne Reeves, Maria Joao, Scott Hamilton, Earth, Wind & Fire ym. Uusia harrastajia musiikin pariin houkuttelevat jo perinteeksi muodostuneet lastenkonsertit, joissa esiintyy latvialaisia lapsikokoonpanoja ja tunnettuja taiteilijoita. Lapset voivat itsekin osallistua konsertteihin, ja sen he mielellään myös tekevät! Rīgas Ritmi -festivaalin esityksiä voi hyvällä onnella päästä seuraamaan myös keväällä tai talvella, sillä korkeatasoista konserttitarjontaa pidetään yllä läpi vuoden. Tuhansia kuulijoita kerää konsertteihin myös Saulkrastsin jazzfestivaali. Viehättävä Vidzemen rannikkokaupunki Saulkrasts on toiminut festivaalin isäntänä jo yli 15 vuoden ajan. Kaupungin nimi tarkoittaa aurinkorantaa, ja paikka sopii mainiosti rantaloman viettoon. Kiireettömän pikkukaupungin elämäntyyli ja ulkoilmakonsertit raikkaassa meri-ilmassa luovat tapahtumalle jazzille ominaisen rennon ja elämäniloisen ilmapiirin. Voiko kesän musiikkileirille ylipäätään löytyä parempaa paikkaa kuin Saulkrasts, missä nuoret muusikot saavat oppia maailman tason pedagogeilta ja mestareilta? Myös Riian kulttuuriohjelman yhteistyökumppani Sigulda liittyy yhteiseen musiikkiaaltoon ja kutsuu heinäkuun lopulla Bluesfestivaalille. Kansainvälisen festivaalin konsertit tapahtuvat Siguldan rauniolinnan ulkoestradilla, ja päätöskonsertissa on luvassa esiintyjien yhteiset jamit. Tulkaa mukaan näkemään ja kokemaan, että blues on blues Latviassakin! 20 21

13 Lasten tiedekeskus Z(in)oo Baldonen Astrofysiikan observatoriossa Tiedettä suurille ja pienille Tieteen keksinnöt ovat sadassa vuodessa muuttaneet arkipäivämme tyystin. Riiassakin on merkittäviin tutkimustuloksiin yltäneitä tiedemiehiä. Millaisten kysymysten parissa tieteen terävin kärki askaroi tällä hetkellä? Vuonna 2014 Riika toimii paitsi kulttuurin Tiedemies myös tieteellisen tutkimuksen keskuksena. Se herättelee luontaista uteliaisuutta ja rohkaisee tutkimaan ennen näkemätöntä. Katsotaan siis tietojamme uudessa valossa ja kokeillaan rohkeasti! Kohdatkoot järki ja tunne, tiede ja taide! Syyskuusta 2014 on luvassa erityinen. Samaan aikaan, kun opinnot alkavat kaikissa latvialaisissa oppilaitoksissa, tarjoutuu mahdollisuus tietojensa päivittämiseen niillekin, joilla opiskeluajat ovat kaukana takanapäin. Luova tiedefestivaali RīgaPunkts kutsuu ottamaan selvää maailmasta uudella tavalla. Samaan tapaan kuin digitaalinen kuva muodostuu lukemattomista pisteistä, voi itse kukin laajentaa tietämystään RīgaPunktsfestivaalilla. Miten perunasta saadaan sähköä? Miten tehdään henkilökohtainen robotti? Mitkä kukat edistävät terveyttä? Tässä muutamia kysymyksiä, joihin voi etsiä vastauksia projektin puitteissa. Luvassa on näyttelyitä, tiedekahviloita, konserttiesityksiä ja koelaboratorioita. Nyt pääsee aivan oikeisiin tutkimuslaboratorioihin, joissa työskentelee Latvian yliopiston tiedemiehiä ja tutkijoita. Festivaalin päätöstapahtumassa 28. syyskuuta on vuorossa ainutlaatuinen tiedemiesten ja muusikoiden yhteistyöllä toteutettava konsertti. Kun lapset esittävät kysymyksiään maailman rakentumisesta, voi edessä olla umpikuja. Moniin lapsia ja vanhempia askarruttaviin kysymyksiin antaa vastauksia Cēsiksessä toimiva Lasten tiedekeskus Z(in)oo. Tiedon hankkimisesta on täällä tehty mahdollisimman kiinnostavaa tärkeä seikka varsinkin lapsille. Z(in) oo tarjoaa interaktiivisia näyttelyitä, joissa kukin voi omakohtaisesti tutustua luonnonlakien toimintaan: tuntea painovoiman vaikutuksen keinussa, nähdä ääntä, optisia harhoja tai salaman, liikuttaa esineitä ajatuksen voimalla ja paljon muuta. Interaktiivista esineistöä on kaikkiaan kolmekymmentä. Luontoa voi sekä katsella että kuunnella Luonnon konserttisalissa: tiedettä, musiikkia, runoa ja kuvataiteita yhdistävä tapahtuma kutsuu Siguldan laaksoon ihastelemaan sen ainutlaatuisia luonnonaarteita tutkimusretkillä, luovissa työpajoissa, tutkimuslaboratorioissa ja iltakonsertissa. Tällä kertaa pääosassa on devonikautinen panssarikala! Jos maapallolla kaikki tuntuisi olevan tutkittu, täytyy kurkistaa, mitä muilla planeetoilla tapahtuu! Tähän on tilaisuus Baldonen Astrofysiikan observatoriossa, joka on lajissaan Euroopan 12. suurin ja varustettu Schmidtteleskoopilla. Ventspilsin Luovan toiminnan talossa puolestaan on Baltian uudenaikaisin ja Latvian suurin planetario sekä observatorio, jonka teleskoopilla voi havainnoida Aurinkoa ja planeettoja

14 Riian Etnografisessa ulkomuseossa Piebalgan Posliinitehtaalla Design ja käsityö ennen ja nyt Selkeät muodot, sopusointuiset väriyhdistelmät ja luonnonmukaiset materiaalit ovat nykymuotoilun arvostetuimpia ominaisuuksia. Nämä piirteet leimaavat myös latvialaisen käsityötaiteen ja designin muotokieltä. Autenttisesta latvialaisesta tyylistä pidetään kiinni, mutta Naisten paratiisi perinteitä sovelletaan nykyjan tarpeisiin. Riian toreilta ja kaupoista löytyy moderniin sisustukseen erinomaisesti sopivia esineitä, tarvikkeita ja tekstiilejä sekä koruja, jotka täyttävät hienostuneimmatkin makuvaatimukset! Design ja käsityö esittäytyvät Force Majeure -kulttuuriohjelmassa rinnatusten korostaen perinteisen ja nykyaikaisen yhteenkuuluvuutta. Tunnetuin teollista muotoilua edustava tuote 1900-luvun alkupuolen Riiassa oli Vef Minox -kamera. Neuvostoaikana Riian nähtävyyksiä olivat länsimaisia muistuttavat modernit kahvilasisustukset ja muotitalo Rīgas Modes. Tämän päivän Riika arvostaa vanhoja perinteitä ja luo uusia. Riian muotoilun helmiä ja eurooppalaisia designklassikoita esitellään Dizaina komplekts -projektin näyttelyissä toukokuusta lokakuuhun. Myös Riian etnografisen ulkomuseon jokavuotisilla Käsityömessuilla on esillä monipuolista nykyaikaista käsityötaidetta sekä esineitä, jotka ovat kestäneet aikaa ja saaneet lisäarvoa. Rautatiemuseon näyttely Harvinaislaatuisia pitsejä tutkii pitsimäisiä muodostelmia sellaisina kuin ne ilmenevät yhtäältä luonnossa ja toisaalta ihmisen luomina taiteessa, muotoilussa, arkkitehtuurissa ja virtuaaliympäristössä. Kaupunkilaiset ovat aina olleet innokkaita määräämään siitä, mikä milloinkin on muotia. Kuinka maku on sadan vuoden sisällä muuttunut, se selviää yhteisotsikolla Naisten paratiisi järjestetyissä interaktiivisissa näyttelyissä, joissa yleisö pääsee tutustumaan viime vuosisadan eri vuosikymmenten eurooppalaiseen muotihistoriaan. Riian kiinnostavimmat muotisuunnittelijat esittelevät oman näkemyksensä tulevaisuuden muodista. Kansallispuku uhmaa vaihtuvia muotivirtauksia. Riian Raatitorilla toimivan SENĀ KLĒTS -kansallispukukeskuksen näyttelyssä on esillä yli 45 kansallispukua eri puolilta Latviaa. Keskus on koonnut laajan aineiston kansallispukujen valmistuksesta ja käyttöön liittyvistä perinteistä. Vuoden 2014 ohjelmaan Senā klēts osallistuu asettamalla esille kolme arkeologista ja kolme etnografista pukua asuja, joita Riiassa käytettiin luvulla ja 1800-luvulla. Parhaan käsityksen siitä, kuinka vanhat käsityötaidot siirtyvät Latviassa sukupolvelta toiselle, saa Riian Etnografisessa ulkomuseossa vuosittain järjestettävillä markkinoilla, jotka perinteisesti kokovat harrastajia yhteen kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Täällä pidetään myös käsityönäyttelyitä, ja kesäviikonloppuisin voi seurata, miten mestarit valavat lusikoita, takovat hevosenkenkiä ja valmistavat saviastioita. Posliinin syntyprosessiin voi puolestaan tutustua Piebalgan Posliinitehtaalla. Tehtaan työpajalla voi kokeilla posliinimaalausta. Omatekoinen matkamuisto valmistuu puolessa tunnissa! 24 25

15 Riian tuomiokirkon Liepājan Pyhän Kolminaisuuden kirkon Bachin valtameri Latvialla on kahdesti historiansa aikana ollut onni saada maailman suurimmat urut. Nykyäänkin Riian tuomiokirkon ja Liepājan Pyhän Kolminaisuuden kirkon urut ovat latvialaisten ylpeydenaihe. Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa nämä instrumentit pääsevät jylisemään Riian tuomiokirkon koko voimallaan, ja kukapa muu tekisi uruille oikeutta ellei itse Bach. Ei puro vaan valtameri pitäisi hänen nimensä olla, kerrotaan Beethovenin sanoneen Bachista. Kun matkustatte Latviassa, tutustukaa myös soitinten kuningattareen urkuihin ja musiikin valtamereen! Latvian kirkoissa on monia vanhoja ja hienoja urkuja. Riian Tuomiokirkossa, Liepājan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa ja Dubultin luterilaisessa kirkossa järjestetään vuosittain urkufestivaaleja. Nämä kolme kirkkoa ovat keskeisiä tapahtumapaikkoja myös Riian kulttuuripääkaupunkivuoden 2014 Organnetwork LV -konserttisarjassa. Mukaan liittyy mahdollisesti muitakin Latvian kirkkoja, sikäli kuin urut ovat soittokunnossa. Latvian urkuverkoston kaikkiaan 18 konsertissa maaliskuusta syyskuuhun esitetään Bachin suurimmat urkusävellykset. Latviassa on kaikkiaan noin kolme sataa ns. historiallista eli ennen vuotta 1945 rakennettua urkuinstrumenttia. Riian tuomiokirkon urut luetaan Freibergin tuomiokirkon urkujen ja Hampurin Jaakobinkirkon urkujen rinnalla maailman arvokkaimpiin myöhäisromantiikan ajan urkuihin. Riian urut on rakennettu Franz Liszt kirjoitti erityisesti näiden urkujen siunaustilaisuuteen urkuteoksen Nun danket alle Gott. Tuomiokirkon urkujen taivaallista sointia voi kuulla sunnuntain jumalanpalveluksissa ja säännöllisesti järjestettävissä konserteissa. Urkufestivaali Rīgas Doms tuo heinäkuun alussa Riikaan arvostettuja koti- ja ulkomaisia urkutaiteilijoita, joiden musiikkiesityksiä kuullaan tuomiokirkossa. Riian tuomiokirkko on Latvian arkkipiispan katedraali ja Tuomiokirkkoseurakunnan kotikirkko. Liepājan Pyhän Kolminaisuuden kirkon ylpeydenaihe ovat interiöörin koristeelliset rokokooleikkaukset ja urut, jotka 1885 todettiin maailman suurimmiksi ja säilyttivät asemansa, kunnes Hampurin urut menivät ohitse Nykyäänkin Liepājan urut ovat maailman suurimmat muutoksitta säilyneet historialliset mekaaniset urut. Vuotuinen urkufestivaali järjestetään täällä aina syyskuussa. Latvian suosituimmassa kylpyläkaupungissa Jūrmalassa toimii Dubultin luterilainen kirkko - omaleimainen jugendrakennus, johon on omaksuttu kansallisromanttisia vaikutteita. Syyskuussa täällä pidetään urkufestivaali Vox Angelica ja sunnuntaisin konserttisarja. Myös Ventspilsin kunnan Ugālen kirkon urut ainutlaatuisine yli 300 vuotta vanhoine koskettimeen ovat nähtävyys. Lähistöllä toimiva Latvian ainoa urkutehdas valmistaa sekä uusia barokkiurkuja että muita soittimia. Perinteikkäällä instrumentilla on yhä tulevaisuutta Latviassa! 26 27

16 Valofestivaali Staro Rīga Jelgavan jäänveistofestivaali Syksyn ja talven iloja Kesän päättyminen ei pysäytä kaikkea. Syksyn pimeimpänä aikana Riian katukahviloiden paikalle ilmestyvät glögikioskit, ja puiden lehmustoista varisseiden lehtien tilalle syttyvät kirkkaat valot. Jokavuotinen valofestivaali Valofestivaali Staro Rīga täyttää kaupungin loisteellaan Latvian valmistautuessa viettämään itsenäisyyspäiväänsä 18. marraskuuta. Juhlaan on syytä talvellakin. Olkoon pakkasta 20 astetta! Sitähän luistinradan ja jääveistosten tekeminen vaatii. Pohjois-Euroopan suurin valofestivaali Staro Rīga 2014 loihtii marraskuun puolivälissä Riikaan huikeita kansainvälisiä valoteoksia ja multimediainstallaatioita. Monipäiväisestä tapahtumasta on jo tullut perinne ja erottamaton osa Latvian itsenäisyyspäivän tunnelmaa. Talot, torit, sillat ja veistokset säihkyvät valoteoksina, joita täydentävät performanssit, musiikki- ja teatteriesitykset. Moderni valo- ja videotekniikka pukee tutut kaupunkinäkymät yllättäviin asuihin ja väreihin. Suurimman suosion saavat installaatioesitykset, jotka houkuttelevat yleisön osallistumaan. Valofestivaalin aikana Riian kaduilla riittää vilinää ja vilskettä puoleenyöhön saakka. Muuallakaan Latviassa ei tarvitse pitkästyä talvikaudella. Riian kulttuuripääkaupunkivuoden yhteistyökumppani Sigulda järjestää vuosittain kaksi talvifestivaalia onhan täällä yksi maailman seitsemästätoista rattikelkkaradasta. Luonnonkaunis pikkukaupunki, jonka tunnuslauseena on Sigulda hurmaa!, osaa todellakin hurmata minä tahansa vuodenaikana tarjoamalla ruumiin- ja hengenravintoa. Oopperajuhlat ja bluesfestivaali odottavat kesää, mutta jo vuodenvaihteessa on luvassa festivaali Nature. Urban. Future. Festivaalin pääteemana on luonnon ja kaupunkiympäristön vuorovaikutus, ja osallistumisen asteen voi päättää itse. Kohdeyleisönä ovat niin lomanviettäjät kuin aktiiviset asianharrastajat. Siguldan talvifestivaali kutsuu maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Silloin järjestetään hiihto-, laskettelu-, rattikelkkaja jäänveistokilpailut sekä konsertteja ja taideprojekteja. Ei jäänveistokilpailua ilman pakkasta! Zemgalen maakunnan suurimmassa kaupungissa Jelgavassa talvet ovat monesti useita asteita kylmempiä kuin rannikkokaupungeissa. Niinpä onkin luontevaa järjestää täällä Jelgavan jäänveistofestivaali. Tapahtumaan osallistuu kolmisenkymmentä etevää jääveistotaiteilijaa eri maista. Veistokset ovat kaupungin keskustassa esillä useita päiviä, ja näyttelyn lisäksi ohjelmassa on pyrotekniikkashow, konsertteja ja multimediaesityksiä. Jääveistosten syntyä seuratessa voi samalla si la kuumaa teetä tai glögiä. Eivätkä talven riemut pääty tähän. Jos lunta ei sattuisi tulemaan, niin Riiassa ja muualla Latviassa avataan yhä lisää luistinratoja, jotka ovat talviurheilun harrastajien käytössä kevääseen saakka! 28 29

17 Riian keskustoria Berga Bazārs Ekokaupunki Yhteys luontoon on latvialaisille sydämen asia. Jos ei ole omaa puutarhaa, kasvatetaan vaikka ruohosipulia purkissa ikkunalaudalla. Keväällä haetaan metsästä koivunmahlaa, syksyllä poimitaan sieniä. Ruokatarvikkeita kasvatetaan itse tai ostetaan torilta. Siellä kaikki on tuoretta, ja tuntuukin Riian keskustoria mukavammalta, kun ostoksensa saa tuottajalta ilman välikäsiä. Myös pääkaupungin vieraat käyvät mielellään torilla. Missäpä muualla tutustuisi yhtä hyvin kansan luonteeseen ja perinteisiin? Tinkiminenkin on luvallista. Riika kulttuuriohjelman yhtenä tavoitteena on laajentaa luonnonmukaisen elämäntavan edellytyksiä Riiassa. Kansalaisaktiivisuuteen nojaava kampanja Parveke riikalaisen ruokakassi antaa vinkkejä siitä, miten kasvien viljelyn onnistuu ikkunalaudalla, parvekkeilla ja terasseilla. Urbaani puutarhaprojekti alkaa taimien istuttamisella toukokuussa. Samoihin aikoihin starttaa toinenkin interaktiivinen ekologinen projekti Augu Sega (Kasvipeitto). Ranskalainen taiteilija Joanes Simon Perras sommittelee perinteisiin tilkkutäkkeihin raitoja kasvien siemenistä. Myöhemmin nämä aidot ekologiset peitot viheriöivät kaupunkilaisten iloksi Vidzemen torille tulevassa näyttelyssä. Vidzemen tori Riian keskustassa on paikallisten asukkaiden arvostama ostospaikka. Kaupungin vieraat suosivat Riian keskustoria, joka erottuu myös arkkitehtonisesti mielenkiintoisilla paviljongeillaan. Ne rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikaisen Saksan keisarillisen armeijan ilmalaivasuojiksi. Sodan päätyttyä hallit siirrettiin torikäyttöön. Keskustorilta saa sekä Latvian maaseudulla tuotettuja elintarvikkeita että eksoottisia kasveja ja teollisia valmisteita. Latvian maataloudessa siirrytään yhä enemmän luonnonmukaiseen suuntaan, ja luomutuotteilla on kaupungeissa suuri kysyntä. Luomua saa useista paikoista. Esimerkiksi Kalnciema ielan markkinatapahtumat, joissa viljelijät ja käsityöläiset myyvät tuotteitaan, ovat jo muodostuneet perinteeksi. Talvella kauppa käy joka toinen lauantai, ja toukokuun lopusta syyskuun alkuun joka torstai. Kannattaa poiketa myös Daugavajoen toiselle puolelle katselemaan kauniisti entisöityjä ja 1800-luvun vaihteen puutaloja ja nauttimaan Pārdaugan eksotiikasta. Valoisina ja lämpiminä kesäiltoina täällä järjestetään ulkoilmakonsertteja ja elokuvaesityksiä. Riian keskustan upeassa liikekorttelissa Berga Bazārsissa toimiva Slow Food -myyntipiste on herkkusuiden arvostama. Täältä saa kotitekoista leipää, juustoa, hilloja, säilykkeitä, leivonnaisia, tuoretta lihaa ja maitoa sekä savustettua lihaa ja kalaa. Savustettu kala kuuluu perinteisiin latvialaisiin herkkuihin riikapalsamin, ruisleivän, hamppuvoin ja kuminajuuston ohella. Savukalaa saa parhaiten rannikon kalastajakylistä, jotka sijaitsevat Riiasta Talsiin johtavan päätien varrella pitkin Riianlahden rantaa: Bigauņciems, Lapmežciems, Ragaciems seuraatte vain savustetun kalan tuoksua, niin nenä näyttää kyllä suunnan myyntikojulle

18 Tiesittekö, että Latvian maalaustaiteen perustajiin kuulunut taidemaalari Janis Rozentāls ( ) oli naimisissa suomalaisen laulajattaren Elli Forssellin ( ) kanssa. Pariskunnan alivuokralaisena Riiassa asui kirjailija Rūdolfs Blaumanis, joka kuoli 1908 Takaharjun parantolassa Suomessa. Taiteilijakolmikon kotitalo Alberta ielā 12 on jugendarkkitehtuurin huomattavimpia nähtävyyksiä Riiassa. Asunnossa toimii nykyään kotimuseo. Latvian vapaussotaan 1919 osallistui everstiluutnantti Hans Kalmin johtama suomalainen vapaaehtoisjoukko. Babezkin taistelun jälkeen kylän lähistölle haudattiin seitsemän taistelussa kaatunutta suomalaista. Hautapaikalla, nykyisessä Bejan kylässä Alūksnen alueella, on suomalaisten kaatuneiden muistomerkki. C. G. E. Mannerheim avioitui 1892 varakkaan venäläisen kenraalin Nikolai Arapovin tyttären Anastasian kanssa. Lyhytaikaiseksi jääneen avioliiton aikana pariskunnan hallinnassa oli Apriķin (saks. Appriken tai Appricken) kartano Aizputessa Kuurinmaalla. Itämerensuomalaiset liiviläiset asuttivat aikoinaan suurta osaa nykyisen Latvian alueesta. Jäljellä on enää 12 liiviläiskylän Liivinranta ( Līvōd rānda ) Kolkan niemestä Sīkragsiin ulottuvalla noin 50 kilometrin pituisella rantakaistaleella Kuurinmaan pohjoisosassa. Mazirben Liiviläisten talon piirsi suomalainen arkkitehti Erkki Huttunen, joka on yksi suomalaisen funktionalismin huomattavimmista edustajista. Liiviläisten talo on ainoa ulkomaille rakennettu Huttusen piirtämä talo. Klapkalnciemsissa on ensimmäisen maailmansodan taisteluissa Latviassa kaatuneiden suomalaisten jääkärien muistomerkki, ja Lapmežciemsin museossa valokuvia ja tietoja jääkäreiden toiminnasta Enguren kylässä. Latvialaistaustaisen suomalaisen elokuvaohjaajan Teuvo Tulion muistokivi on hänen kotitalonsa lähistöllä Ilzeskalnsissa Rēzeknen alueella. Latgalen Kulttuurihistoriallisessa museossa Rēzeknessä on esillä Tuliolle kuulunutta esineistöä suvun iso taittopeili ja Helena-äidin atlassilkkiset balettitossut, ja Latvian Kansalliskirjaston kokoelmissa on myös Tulion elokuvia. Liepājan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 13. helmikuuta 1918 Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n jääkärit vihkivät lippunsa ja vannoivat uskollisuutta Suomen lailliselle hallitukselle ennen lähtöään kotimaahan. Arkkitehti Eugen Laube sai vaikutteita Suomen kansallisromanttisesta arkkitehtuurista suunnittelemaansa K. Valdemāra iela 67:n taloon Riian keskustassa. Talossa on näyttävä kulmatorni ja linjakkaita etnografisia ornamentteja käyttävä korkokuvakoristelu. Riian matkailutoimistot Linja-autoasemalla. Prāgas iela 1, puh: Liivin aukiolla. Kaļķu iela 16, puh: Raatihuoneentorilla. Rātslaukums 6, puh: info@rigatic.lv Internetosoite: Rīga 2014 Rīga 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki K.Valdemāra iela 5, Riga, LV-1010, Latvia riga2014@riga2014.org Puh: Mobiilisovellus Ilmainen mobiilisovellus iphone- ja Android-laitteille Virallinen matkaoppaasi Latviaan. Latvia.travelmobiilisovelluksesta voit hakea nähtävyydet, yöpymispaikat, tapahtumat, ravintolat ja kahvilat, matkailutoimistot ja Latvian kartan. Latvian Valtion matkailun kehittämistoimisto, 2013 Kuvat: Latvian Valtion matkailun kehittämistoimisto, Rīga 2014, SIA Leta, G.Janaitis, E.Palens, L.Ievina, A.Jasinskis, E.Dinka, M.Kudrjavcevs, G.Klucis, A.Starks, L.Krone, V.Grazdanovics, A.Kendenkovs, R.Salcevics, J.Kazaks, D.Romanova, A.Priedite, E.Plinta, Rigas Doms, Riian kaupungin kulttuurilaitosten yhdistys. Maksuton! Accredited Certificate number TT-COC

19