OPINTOMATKA SAKSAAN JA ITÄVALTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA SAKSAAN JA ITÄVALTAAN 4. 7.3.2010"

Transkriptio

1 OPINTOMATKA SAKSAAN JA ITÄVALTAAN PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia

2 OPINTOMATKA SAKSAAN JA ITÄVALTAAN Opintomatkan järjestäjänä toimi ProAgria Häme ja se suuntautui Saksan ja Itävallan puuenergialla toimiviin lämpöyrityksiin sekä Welsin bioenergiamessuille. Osallistujat olivat Tampere-Jyväskylälinjan eteläpuolelta; osalla oli tavoitteena lämpöyrittäjyys ja osalla tiedon haku omaan lämpölaitostoimintaan. Matkalla oli myös laitevalmistajista mukana Aritermin edustaja. Pohjois- Suomesta matkalla olivat mukana V. Niemitalo ja J. Saariniemi. Biomassehof Achental GmbH Ensimmäinen vierailukohde oli osakeyhtiömuotoinen puuenergiaterminaali, joka välitti kuivattua haketta (kuivaus paikan päällä laitosterminaalissa) ja pellettiä sekä klapeja ja erilaisia brikettejä. Toiminta oli saanut alkunsa hanketoiminnalla tehdystä esitutkimuksesta. Laitoksen rakentamiskustannukset olivat olleet noin 1,5 milj. euroa. Laitos käytti raaka-aineena rankatavaraa, mikä tuotiin yritykseen pääosin haketettuna. Puut saatiin maisemanhoito- ja metsänhoitotöistä (ei yksityisten metsistä?). Hoitojätteen hinta oli 6 euroa kiinnolta + lisäksi hintaan tuli haketus, kuljetus ja kate. Hakevarasto oli 20*40 metrinen ja jaettu osastoihin (a 1000 i-m3 haketta). Osastojen etuseinä oli avoin ja lattiassa oli neljässä rivissä seitsemän neliskanttista verkkoluukkua (noin 40 cm x 40 cm). Luukkujen alapuolella oli noin 2x2 metriset ilmakanaalit, joista puhallettiin lämmintä (40 C) ilmaa hakekasan läpi. Kuivauksen vaatima lämpö saatiin 150 kw:n hakekattilan ja 15 kw:n puhaltimen avulla (1,5 m3/s). Tällä kuivauksella saatiin tuoreena hakkeena siiloihin tuotu puu noin kahdessa viikossa 20 % kosteuteen. Yrityksen johtaja arvioi, että neljän hakekuution kuivaukseen kuluu noin kuutio haketta. Tämä hake myytiin alle 300 kw:n tehoisiin laitoksiin. Suuremmat laitokset käyttivät kaatotuoretta haketta. Märän hakkeen hinta oli 14 /m3, kuivan noin 24 /m3 ja lähialueelta tuodun puupelletin hinta noin 200 /tonni. (hinnat sisältävät 7 % ALV). Terminaalista myytiin myös uunikuivaa klapia 85 heittokuutiohintaan. 2

3 Erikoisuutena laitoksella oli käytössä hakkeen imuvaunukuljetus: hake puhallettiin pelletin tavoin vastaanottajalle ruuvikuljettimen ja alipainepumpun avulla putkea myöten säiliöön. Toiminta jäi kuitenkin hieman epäselväksi toimiessaan menetelmä voisi olla hyväkin ratkaisu polttoaineen kuljettamiseen. Tämä vaatinee kuitenkin suomalaista haketta pienikokoisempaa ja tasalaatuisempaa polttoainetta toimiakseen. Laitosinvestoinneissa on ollut 40 % omavastuu yhtiön 20 osakkaalla. Viereen rakenteilla olevaan lämpökeskukseen liitetään alkuvaiheessa 150 taloutta (mukana kerrostaloja). Kattilateho on 3 MW (Agroforst) ja rakennuksessa on optiona tila samankokoiselle kattilalle. Lämpökanaalin pituus on noin 8 km ja sen hinta noin 6 milj. euroa (tuki 1 miljoona). Myytävän energianhinta on 70 /MWh. Laitos työllistää nyt 7 henkilöä.. Energian hinta määräytyy 10 % teollisuuden indeksin, 35 % öljyn hinnan, 35 % puun hinnan ja 20 % työkustannusten (?) mukaan > eräänlainen hintakori. BioWaerme-lofer Seuraava kohde oli aluelämpölaitos, joka on toiminut jo 20 vuotta kaukolämmön tuotannossa (kattilakoko 11 MW). Laitokseen on asennettu 5 vuotta sitten toinen 700 kw:n kattila sähköntuotantoon. Lämmityksen piirissä on 450 taloutta ja lämpökanaalia on 25 km (onko meno ja paluu laskettu yhteen?). Systeemissä on noin 700 m3 vettä. Laitos käyttää vuodessa noin i- m3 haketta. Tuotetun lämmön myyntihinta on 60 / MWh ja sähköllä 16 s/kwh. Lämmöntuotantojärjestelmä on vaatinut noin 10 milj. euroa ja sähköntuotanto 3,5 milj. euroa. Hake tuodaan laitokselle 50 km säteeltä % tulee sahoilta ja loput yksityisiltä. Toiminta on osuuskuntamuotoista. Osuuskunnalla on kaksi hakkuria, joita kuitenkin käyttää yksityinen urakoitsija, joka myös kuljettaa hakkeen laitokselle. Lämpölaitoksella on vain kolme henkilöä arkisin töissä. Ongelmia on ollut hakkeen syötössä ja tuhkan poistossa. Laitoksen varastoihin mahtuu noin i-m3 haketta. Myytävä hake kuivataan eräänlaisella hukkalämmöllä tuoreesta noin 10 % kosteuteen viikossa. 3

4 Kattilassa lämmitetään silikoniöljyä, mikä pyörittää 300 C:n lämpötilan ja paineen ansiosta sähköturbiinia ja siitä se johdetaan lämmönvaihtimeen, missä ladataan kaukolämpöverkon vesi. Silikoniöljyä käytetään vettä paremman säätömahdollisuuden (??) takia. Lämpökanaalien paluuveden lämpö hyödynnetään hakkeen kuivausilman lämmittämisessä. Ongelmana on alhaisen lämmönkulutuksen aikana paluuveden korkea lämpötila, jolloin turbiinilla ei voida tuottaa sähköä (kattilateho laskee). Welsin energiamessut Toisen päivän ainoa kohde oli Welsin energiamessut, mikä veikin käytettävissä olevan ajan tarkoin. Messujen kokoa kuvaa sijoittuminen 20 eri halliin, mitkä olivat vielä osittain jaettu kokonsa vuoksi edelleen pienempiin halleihin. Silmiinpistävintä oli erilaisten aurinkosähkö- ja -lämpöjärjestelmien erittäin runsas määrä. Myös maalämpö oli suosittu esittelykohde. Erilaisten puu-, pelletti- ja hakekattiloiden (-järjestelmien) määrä oli myös juhlava. Saksa-Itävalta alueella on joidenkin tietojen mukaan noin 50 eri kattilavalmistajaa, joista 10 on suurta toimijaa. Yläpaloista klapikattilaa ei messuilla ollut, koska päästörajoitukset eivät anna mahdollisuutta myydä niitä. Alaja käänteispaloisia klapikattiloita oli runsaasti. Samoin erityyppisiä pellettijärjestelmiä löytyi lähes kaikilta kattilavalmistajilta. Hinnat olivat (koko kattilajärjestelmä varastopurkaimineen) hakesysteemeillä luokkaa kw:n kattiloilla ja kw kattilajärjestelmän hinta oli suuruusluokkaa Pellettijärjestelmissä ei kyselyjeni perusteella ollut (ei tunnettukaan??) poltinpään lämpötilan mittausmahdollisuutta (säätömahdollisuus tuhkan sintrautumisen estämiseksi). Reissulla mukana ollut Aritermin edustaja piti em. lämpötilan säätöä ongelmallisena, kattilatehon kannalta. Lähes kaikissa hakesysteemeissä oli varastopurkaimena valmistajasta riippuen eri tavoin modifioitu jousipurkain. Systeemin toimivuus perustuu tasalaatuiseen ja pieneen hakkeen raekokoon sekä todennäköisesti myös hakkeen kuivaamiseen. Kaikissa kattiloissa oli periaatteessa samalla yksinkertaisella perusidealla ( jousispiraali ) toimiva automaattinen kattilan nuohous; asia, joka käsitykseni mukaan puuttuu kotimaisista kattiloista. Taajama-alueiden lämpökonttijärjestelmiin oli messuilla nähtävänä myös polttoaineen syöttöjärjestelmä: Homma perustui hakkeen/ pelletin kippaamiseen kuorma-autosta tai peräkärrystä 4

5 kontin vierellä olevaan eräänlaiseen kaukaloon, mistä ruuvi siirsi polttoaineen ensin sivusuunnassa kaukalon päähän. Toinen ruuvi puolestaan nosti hakkeen kontin yläosaan, joka toimi myös hakevarastona. Tämä säästää kontin viemää pinta-alaa ja menetelmä ei tarvitse traktoria tai muuta etukuormaajatoimintoa. Vastaava systeemi toimisi myös esim. itsepurkavan peräkärryn kanssa, jolloin peräkärry toimisi hake-/ pellettivarastona. Hydraulisesti toimiva purkain toimisi ohjauksen puolesta vastaavalla tavalla kuin nykyiset kolapurkaimetkin. Stirling-moottorin esittelijät olivat hajottaneet yhden moottorin osiin ja useita erikokoisia oli näytillä hallissa. Yksi moottori oli toiminnassa ulkona auton peräkärryn päällä. Hinta oli noin ja tuotto 15 kw lämpöä ja 5 kw sähköä. Laite toimi pelleteillä (kuiva tasalaatuinen polttoaine). Bäuerliche Bioenergie Fröling Kolmannen päivän vierailukohde oli aluelämpölaitos, mikä oli saanut alkunsa esiselvitysprojektin kautta. Projektin jälkeen 26 toimijaa perusti osakeyhtiön, joka laittoi huhtikuussa alulle laitossuunnittelun. Seuraavan joulukuun alussa käynnistettiin hakekattila. Toimitusjohtaja oli maanviljelijä, kuten useat osakkaatkin. Kattilakoko on 3 MW ja sen päällä oli lämmönvaihdin, missä oli 10 m3 vettä. Savukaasut suodatettiin syklonin avulla ja sen jälkeen sähköisesti. Kesäajalle laitoksessa oli 500 kw:n hakekattila, missä oli automaattinen sytytys ja sammutus napin painalluksella. Laitoksen tuhka meni toistaiseksi jätteeksi (levitys pölyämisen takia ongelma ei kostutusta). Jatkossa on tarkoitus sekoittaa tuhka kompostiin suhteessa 1:10, jolloin se voidaan käyttää lannoitteena (vaatii kuitenkin ravinneanalysoinnin a 300 euroa). Energialaitoksella on 20 asiakasta, joista pienimmät 10 kw:n ja suurimmat kw:n tehoa vaativia. Uuden asiakkaan hyväksyminen vaatii vähintään kw:n tarpeen ja vuositehon MWh. Kaukolämpöverkon pituus on 4,5 km. Mahdollista laajentamista varten rakennuksessa on tilaa laittaa 8-10 MW:n kattila. Laitos on maksanut noin 3 milj. euroa, mikä on jakautunut tasan rakennukseen, tekniikkaan ja lämpökanaaliin. Tukirahaa on saatu laitoksen investointeihin noin 1 milj. euroa (EU+Itävallan liittovaltio + osavaltio). 5

6 Talviaikainen huippukulutus on noin i-m3 haketta; vuodessa kuluu i-m3. Hake tulee puoliksi osakkailta ja puoliksi muista lähteistä alle 10 km:n päästä. Alueella on kolme sahaa, minkä sivutuotteista tulee 2-3 tuhatta i-m3 haketta (ei polteta vielä po. laitoksessa), mikä on mahdollisen laajentamisen jälkeen potentiaalinen polttoainereservi (puolet i-m3:n tarpeesta). Kahdella osakkaalla on hakkuri. Laitos ostaa hakkeen vaakapunnituksen perusteella, minkä jälkeen hinta määräytyy kosteuden ja laadun mukaan (aputaulukkko). Hakkeen laatu vaihtelee; yleensä kosteus on ollut % välillä. Suurempi kattila voi polttaa tuorettakin haketta. Verkostohäviö on noin 18 % (tuotettu-myyty). Toistaiseksi ainoa varalämpölähde on olemassa olevien suurten kiinteistöjen kaasulämmitys. Mahdollisen häiriötilanteen varalta on sovittu em. järjestelmästä. Häiriötilanteita on ollut vähän kuluvana vuonna vain kolme kpl noin 3-4 tunnin katkosta eri kulutusosien vaihdon takia. Lämpölaitoksessa on tilaa i-m3 hakkeelle. Syöttö tapahtui kraanalla, mikä on ohjelmoitu hakevaraston pohjaruudutuksen mukaisesti. Kraana tunnistaa hakkeen pinnan ja toisaalta vaijerin pituus on mitoitettu siten, että leuat eivät pääse koskemaan betonilattiaan. Samoin kraana on toiminnassa vain, kun metalliportti on suljettuna (ei haukkaa ajoneuvosta palasta). Alueella oli myös biokaasulaitos (maan alle sijoitettu sylinterimäinen rakenne). Biokaasulaitos on 7 lämpölaitososakkaan perustama yhtiö. Syöttömäärä (maissi, vilja, ruoho) on 500 kg tunnissa ja tuotto noin MWh vuodessa (pääosa lämpöä). Laitos myy noin MWh lämpöä hakelaitoksen kaukolämpöverkkoon (oma tarve noin 500 MWh ja hukkalämpö noin 500 MWh). Biokaasulaitoksen kokonaiskustannus oli noin 1,6 milj. euroa, mihin sai 30 % tukea. Kustannuksia nostivat mm. alueen asfaltointi ja muu ympäristön siistiminen. 6

7 Gut Ising Viimeisen päivän vierailukohteena oli Gut Isingin hevostila. Tilan lämpölaitos on ollut käytössä 6 v ajan. Laitoksen kattilateho on 1 MW:n. Polttoaine syötettään kattilan alaosaan ja sen yläpuolella on varsinainen palotila ja kattilan päällä oli erillinen tilavuudeltaan 3 m3 lämmönvaihdin. Kattilaan haketta syöttävän polttoainevaraston tilavuus on 25 m3, mistä hevosenlantaa on 6-8 m3. Laitoksella lämmitetään 11 rakennusta. Laitoksen ostama kuiva hake maksaa 25 /m3 ja märkä 17 /m3 (sis. ALV 19 %). Tuhka erotetaan ensin syklonissa ja sen jälkeen erillisessä suodattimessa, mihin paineilmalla ammuttiin kalkkia (CaOH) hevosenlannan ammoniakin neutralointiin. Kalkkia kului vuodessa kolme suursäkkiä (a 500 kg). Suodattimen tuhka oli myrkyllistä ; syklonin tuhka levitettiin pellolle. Kattilan tiilivuoraus on jo kertaalleen uusittu (syynä hevosenlanta?). Samoin lämmönvaihtimessa on ollut uusimista vaativa vuoto. Lämpökanaalia on tilalla noin 900 m. Häiriötilanteita varten on varajärjestelmänä öljykattila. Savukaasujen puhdistuksen takia ylläpitokustannuksia pidettiin suurina. Laitoksen kokonaiskustannukset olivat olleet noin 1 milj. euroa; mikä oli jo kuoletettu energian halpuuden ansiosta. Energian myyntihinta oli noin 34 /MWh. Noin puolet hakkeesta tuli omasta metsästä 7

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

KESKI EUROOPAN BIOENERGIA ALAN TOI MINTAMALLIEN SOVELTAMINEN SYSMÄÄN

KESKI EUROOPAN BIOENERGIA ALAN TOI MINTAMALLIEN SOVELTAMINEN SYSMÄÄN KESKI EUROOPAN BIOENERGIA ALAN TOI MINTAMALLIEN SOVELTAMINEN SYSMÄÄN Matti Kivelä Toukokuu 2010 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara ja ympäristöala 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2 BIOMASSENHOF

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Märkätuhkaus - Kolakuljetin

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat

Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki.

VAKOLA. 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI. Koetuttaja ja valmistaja: 0 y Sav onius & C o A b, Helsinki. VAKOLA ACV Helsinki Rukkila Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 387 SINUS 6 DUPLEX TWIN-VILJANKUIVURI

Lisätiedot

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta BIOWAY-tiedonvälityshankkeen konferenssi- ja messumatka 28.2. 4.3.2011 RAPORTIN LAATI VAT (9.3.2011): Helena Torkko, projektisuunnittelija,

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Teuvo Hirvonen 23.3.2017 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Paikallistaloudelliset hyödyt (raha kiertää 4-6 kertaa) Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU

LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU LÄMMITYSKOHTEEN SUUNNITTELU Veli-Pekka Kauppinen Bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Keski-Suomi Iisalmi 2014 Kuva ja teksti : Energiateollisuus ry 1 Kiinteistön energian tuotannon suunnittelu Selvitä:

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen Bioenergy4Business A project for the uptake of solid biofuels in promising European heat market segments Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen - Apuvälineitä päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa

Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

HOXTER gmbh,kirchgasse 1, 91217 Hersbruck Tel.: 09151 8659 163 SIVU 2

HOXTER gmbh,kirchgasse 1, 91217 Hersbruck Tel.: 09151 8659 163 SIVU 2 TEKNISET TIEDOT Tel.: 09151 8659 163 SIVU 2 SISÄLLYS TAKAT 4 HAKA 37/50 4 HAKA 63/51 8 HAKA 67/51h 12 HAKA 89/45h 16 ECKA 67/45/51h 18 VESIKIERTOISET TAKAT 26 HAKA 37/50 W, WI 26 HAKA 63/51W, WI 30 HAKA

Lisätiedot