EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista"

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Kansalaisten Euroopan unioni Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista 1

2 EU-parlamentin istunto käynnissä Brysselissä. Sisällys Euroopan unioni eli EU... 3 Euroopan unionin synty... 5 EU-jäsenyyden merkitys Suomelle... 6 Päätöksenteko EU:ssa... 8 Yhteinen raha euro Kysymyksiä EU:sta Julkaisija: Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, vastaukset kysymyksiin on laatinut Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Toimittaja: Ari Sainio, FAIDD Solutions Taitto: Hannu Virtanen, Selkokeskus Kuvat: Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin kuva-arkistot ja Lehtikuva Paino: Sälekarin Kirjapaino Oy,

3 Suomi Kartassa vihreällä väritetyt maat kuuluvat EU:hun. Maat ovat 1. Alankomaat (eurot käytössä), 2. Belgia (e), 3. Bulgaria, 4. Espanja (e), 5. Irlanti (e), 6. Iso-Britannia, 7. Italia (e), 8. Itävalta (e), 9. Kreikka (e), 10. Kypros (e), 11. Latvia, 12. Liettua, 13. Luxemburg (e), 14. Malta (e), 15. Portugali (e), 16. Puola, 17. Ranska (e), 18. Romania, 19. Ruotsi, 20. Saksa (e), 21. Slovakia (e), 22. Slovenia (e), 23. Suomi (e), 24. Tanska, 25. Tshekki, 26. Unkari, 27. Viro (e). 28. Kroatia Euroopan unioni eli EU Euroopan unioni on siihen kuuluvien jäsenvaltioiden muodostama liitto. Euroopan unionin lyhenne on EU. Kuinka monta jäsenvaltiota on EU:ssa? Euroopan unioniin kuuluu 27 Euroopan maata ( ). Näistä 17 maassa on käytössä Euroopan unionin yhteinen raha, euro (merkitty kuvan vieressä olevaan listaan kirjaimella e). Kroatia liittyy EU:n jäseneksi kesällä 2013 (kartassa viivoitettu). Turkki, Makedonia, Serbia, Montenegro ja Islanti käyvät neuvotteluja EU:n jäsenyydestä (karttassa keltaisella). 3

4 Miksi EU:n lipussa on vain 12 tähteä, vaikka jäsenmaita on enemmän? EU:n lipussa olevien tähtien määrä ei liity jäsenvaltioiden määrään. Luku 12 ja tähtien muodostama ympyrä kuvaavat yhtenäisyyttä ja sopusointua. Miksi kaikki Euroopan maat eivät kuulu EU:hun? Jotkut Euroopan maat, kuten Sveitsi ja Norja, eivät ole halunneet liittyä EU:hun. Useat muut maat haluavat EU:n jäseniksi. Ne eivät kuitenkaan täytä vielä vaatimuksia, joita EU:n jäsenmaalta vaaditaan. Mitä jäsenmaalta vaaditaan? Jäsenmaan täytyy olla poliittisesti vakaa maa, jossa noudatetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa eli kansanvaltaa. Maan talouden täytyy olla tarpeeksi hyvässä kunnossa, jotta se pystyy tekemään yhteistyötä muiden EU-maiden kanssa. Monien lakien täytyy olla samanlaisia kaikissa EU-maissa. Kun jokin maa haluaa EU:n jäseneksi, se lähettää hakemuksen EU:lle. EU tutkii, täyttääkö maa edellytykset, joita jäsenmaalta vaaditaan. Sen jälkeen alkavat jäsenyysneuvottelut, jotka voivat kestää useita vuosia. Neuvotteluiden aikana maan täytyy muuttaa lainsäädäntönsä vastaamaan EU:n lakeja. 4

5 Euroopan unionin synty Miksi EU aikanaan perustettiin? Ajatus Euroopan unionista syntyi toisen maailmansodan jälkeen. Ajateltiin, että yhteistyö maiden välillä estää sotien syttymisen. Yhteistyö alkoi hiilen ja teräksen tuotannon ottamisesta yhteiseen hallintaan. Siitä se kasvoi maataloustuotteiden markkinoihin ja kaupankäyntiin EU-maiden välillä. Yhteistyö on laajentunut useimmille muille yhteiskuntaelämän alueille. EU:n perustajamaita olivat Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Luxemburg ja Belgia. Vuosien mittaan yhä useammat Euroopan maat ovat liittyneet mukaan. Miten ja miksi Suomesta tuli EU:n jäsen? Suomi liittyi EU:hun vuonna Ennen sitä Suomella oli jo paljon taloudellista yhteistyötä Euroopan maiden kanssa. Monet Euroopan maita koskevat asiat vaikuttivat myös Suomeen, ja Suomi halusi olla mukana päättämässä niistä. Ennen EU:hun liittymistä Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä. Kansanäänestyksessä enemmistö eli 56,9 prosenttia suomalaisista kannatti EU:n jäsenyyttä. Milloin EU perustettiin? Euroopan unionin ensimmäinen nimi oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Se perustettiin vuonna Sen jälkeen EU:n niminä olivat Euroopan talousyhteisö ja Euroopan yhteisö (EY). Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna Silloin allekirjoitettiin EU:n perustamissopimus eli Maastrichtin sopimus. Sopimus tehtiin Maastrichtin kaupungissa Hollannissa. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna Kuvassa Suomen edustajat allekirjoittavat sopimusta. 5

6 EU-jäsenyyden merkitys Suomelle Esimerkkejä EU-jäsenyyden merkityksestä Suomelle: Suomi osallistuu yhteiseen päätöksentekoon EU:ssa. Suomalaiset ovat päättämässä yhteisistä asioista kaikissa EU:n toimielimissä. Suomessa noudatetaan yhdessä sovittuja sääntöjä ja EU:n lakeja. Suomalaiset yritykset ja Suomen kansalaiset voivat käydä vapaasti kauppaa EU:n alueella. Muut EU-maat eivät voi syrjiä suomalaisia tuotteita, yrityksiä tai työntekijöitä. Suomi osallistuu EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomi saa tarvittaessa apua ja tukea muilta EU-mailta. EU rahoittaa monia yhteiskunnallisesti tärkeitä hankkeita eri puolilla Suomea. Kuva Lehtikuva Kaikki suomalaiset ovat EU-kansalaisia. Siksi he saavat liikkua ja oleskella vapaasti missä tahansa EU:n jäsenvaltioiden alueella. 6

7 Suomalaisten on helppo mennä töihin toiseen EU-maahan. Vastaavasti muiden EU-maiden kansalaiset voivat tulla töihin Suomeen. Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille? Jokainen suomalainen on myös Euroopan unionin kansalainen. EU:n kansalaisuus ei kuitenkaan korvaa Suomen kansalaisuutta, vaan suomalaiset ovat edelleen Suomen kansalaisia ja heillä on Suomen passi. EU-kansalaisella on oikeus elää, työskennellä, matkustella ja tehdä ostoksia EU:n jäsenmaissa. EU:n kansalaisena sinulla on seuraavia oikeuksia: Oikeus liikkua ja oleskella toisen EU:n jäsenvaltion alueella. Myös työskentely muissa EU-maissa on helpompaa kuin aikaisemmin. Oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa 7 siinä EU-maassa, jossa asut. Oikeus hakea apua minkä tahansa EU:n jäsenmaan lähetystöstä. Jos matkustat EU:n ulkopuolella ja tarvitset apua, Suomen lähetystö auttaa sinua. Jos Suomella ei ole maassa lähetystöä, voit hakea apua jonkin EU:n jäsenmaan lähetystöstä. Oikeus vedota Euroopan parlamenttiin tai Euroopan oikeusasiamieheen, jos sinua on kohdeltu väärin esimerkiksi jossakin viranomaisasiassa. Voit myös matkustaa ilman rajatarkastusta melkein kaikkiin EU-maihin sekä Norjaan, Islantiin ja Sveitsiin. Tätä aluetta kutsutaan Schengen-alueeksi.

8 Päätöksenteko EU:ssa Euroopan unionissa on useita toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä. Niitä ovat Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden johtajien huippukokous, joka johtaa EU:n kehitystä Euroopan parlamentti, joka edustaa EU:n kansalaisia Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia Euroopan komissio, joka valmistelee ja panee täytäntöön EU:n päätöksiä. Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvosto on jäsenmaiden johtajien huippukokous. Se on unionin virallinen toimielin. Eurooppa-neuvosto kokoontuu useita kertoja vuodessa. Eurooppa-neuvosto päättää yleisestä poliittisesta linjasta, jonka mukaan EU toimii. Se käsittelee myös kysymyksiä, jotka liittyvät yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Se ei säädä lakeja. Miten EU:n päätökset syntyvät? Näin EU:ssa tehdään päätös: 1. Komissio tekee esityksen uudesta laista. 2. Parlamentti ja ministerineuvosto päättävät asiasta yleensä yhdessä. 3. Komissio valvoo, että päätöstä noudatetaan kaikissa jäsenmaissa. 4. Tuomioistuin ratkaisee mahdolliset riitatapaukset. 8 Euroopan parlamentti toimii Brysselissä tässä rakennuksessa.

9 Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti edustaa kaikkia EU:n kansalaisia. Parlamentti laatii EU:n lait ja hyväksyy talousarvion eli budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa. Rahat EU:n toimintaan saadaan jäsenmaiden jäsenmaksuista sekä osittain veroista ja tulleista, joita saadaan tavaroiden tuonnista. Isot jäsenmaat maksavat enemmän jäsenmaksuja kuin pienet jäsenmaat. Parlamentti myös valvoo unionin toimintaa. Miten Euroopan parlamenttiin valitaan edustajat? Jokaisen jäsenmaan kansalaiset valitsevat vaaleissa omat edustajansa Euroopan parlamenttiin. Edustajat valitaan joka viides vuosi. Vaalit järjestetään samaan aikaan kaikissa jäsenmaissa. Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä 754 jäsentä. Parlamentin paikat on jaettu jäsenmaiden kesken suhteessa maan väkilukuun. Isoilla valtioilla on enemmän edustajia kuin pienillä. Suomella on parlamentissa 13 edustajaa kaudella Esimerkiksi Saksalla on 99 edustajaa. Edustajamääriin voi tulla muutoksia, kun EU:hun tulee lisää jäsenmaita. Missä Euroopan parlamentti kokoontuu? Euroopan parlamentti kokoontuu vuorotellen kahdessa paikassa, Belgian Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa. Onko Euroopan parlamentissa puolueita? Edustajat ovat ryhmittyneet poliittisten näkemystensä mukaan, eivät kansallisuuksien mukaan. Poliittisesti samanmieliset edustajat eri maista ovat perustaneet ryhmiä. Ne ovat erilaisia kuin Suomen puolueet. Suomen edustajat jakaantuvat Euroopan parlamentissa seuraaviin poliittisiin ryhmiin: Puolue Suomessa Ryhmä Euroopan parlamentissa Kokoomus Euroopan kansanpuolueen Kristillisdemokraatit ryhmä (kristillisdemokraatit ) Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Ruotsalainen kansanpuolue Vihreät Perussuomalaiset Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä Vapaa ja demokraattinen Eurooppa 9

10 Euroopan unionin muita toimielimiä Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto Ministerineuvosto päättää EU:n laeista ja budjetista eli talousarviosta yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Se myös allekirjoittaa kansainväliset sopimukset EU:n puolesta. Neuvoston kokouksessa on ministeri jokaisesta 27 jäsenvaltiosta. Kokouksessa ovat mukana ministerit aina siltä alalta, jota käsitellään. Kun käsitellään ulkopolitiikkaa, kokouksessa ovat ulkoministerit, tai kun käsitellään maataloutta, paikalla ovat maatalousministerit. Jokainen jäsenvaltio toimii vuorollaan puoli vuotta neuvoston puheenjohtajana. Suomi on puheenjohtajana seuraavan kerran vuonna Ministerineuvoston äänestyksissä kullakin jäsenmaalla on ääniä maan asukasluvun mukaan. Suomella on 7 ääntä, kun taas Saksalla on 29 ääntä. Euroopan komissio Euroopan komissio tekee lakiesityksiä ja laatii ehdotuksen EU:n budjetiksi. Se myös panee täytäntöön Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston päätökset. Komissiossa on 27 jäsentä eli komissaaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta. Komission jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Komissaari ajaa koko EU:n etua, eikä hän saa ottaa vastaan käskyjä jäsenmailta. Komissio on vastuussa työstään Euroopan parlamentille. Jos parlamentti antaa komissiolle epäluottamuslauseen, komission kaikkien jäsenten täytyy erota. EU:n tuomioistuin EU:n tuomioistuin varmistaa, että EU:n lakeja tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Tuomioistuin ratkaisee riitoja, jos niitä syntyy EU-maiden ja EU:n toimielinten välille. Myös yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat viedä asioita tuomioistuimen ratkaistavaksi. Euroopan oikeusasiamies EU:n jäsenmaiden kansalaiset voivat tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle, jos he kokevat, että EU:n elimet tai virkamiehet eivät toimi asianmukaisesti. Oikeusasiamies tutkii valitukset ja voi vaatia epäkohdan korjaamista. 10

11 Belgialainen Herman Van Rompuy on EU:n ensimmäinen presidentti. Suomalainen Olli Rehn on Euroopan komission varapuheenjohtaja. Onko EU:lla oma presidentti? Tavallaan. Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden johtajien kokouksia johtaa pysyvä puheenjohtaja. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin joulukuussa 2009 belgialainen Herman Van Rompuy. Puheenjohtajaa sanotaan myös EU:n presidentiksi. Miten EU:n päätökset vaikuttavat Suomeen? Euroopan unioni antaa säädöksiä, joilla se ohjaa ja säätelee jäsenmaidensa lainsäädäntöä. Määräyksiä on neljänlaisia: asetus, direktiivi, päätös ja suositus. 11 Vahvin niistä on asetus. Se tulee voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa. Direktiivi on ohje jäsenmaan lakia varten: jokaisen jäsenmaan täytyy tehdä direktiivin mukainen laki. Asetuksia ja direktiivejä täydentää päätös. Usein päätös koskee vain yhtä tai muutamaa jäsenmaata. Suositus on lievin määräys. Sitä jäsenmaiden ei ole pakko noudattaa. EU:n asetukset, direktiivit ja päätökset ovat vahvempia kuin jäsenmaan omat päätökset ja lait. Jokaisen jäsenmaan on pakko noudattaa niitä.

12 Euroja voi käyttää 17 maassa. Ostoksilla on helppo käydä, kun hinnat ymmärtää heti oikein. Yhteinen raha euro Kuinka monta valtiota kuuluu euroalueeseen? Euro on käytössä 17 EU-maassa. Maat on lueteltu sivulla 3. Maista käytetään nimitystä euroalue. Milloin euro tuli käyttöön? Euro otettiin Suomessa aluksi käyttöön tilivaluuttana vuoden 1999 alussa. Eurosetelit ja kolikot otettiin käyttöön vuoden 2002 alussa. Mitä hyötyä on eurosta? Yhteinen raha merkitsee sitä, että ei tarvitse vaihtaa rahaa, kun matkustaa euroalueen maahan. Hintoja on helpompi vertailla. Yhteinen raha helpottaa myös kaupankäyntiä ja rahaliikennettä euromaiden välillä. Euro on auttanut pitämään rahan arvon vakaana sekä inflaation ja lainojen korot alhaisena. Inflaatio tarkoittaa rahan arvon alenemista. 12 Koko maailman tasolla euro lisää Euroopan unionin vaikutusvaltaa. Euro on maailman toiseksi tärkein valuutta Yhdysvaltain dollarin jälkeen.

13 Kysymyksiä EU:sta Onko EU ottanut pois kansallista päätöksentekoa? Mistä asioista Suomi päättää itse? Suomi on sitoutunut siihen, että se noudattaa EU:ssa sovittuja yhteisiä sääntöjä. Vastapainoksi Suomi pääsee vaikuttamaan niihin. Suomi ei voi päättää eri tavalla kuin EU:ssa on päätetty. Onko EU kiinnittänyt huomiota selkokieleen? Kyllä. Kaikilla on oikeus saada tietoa EU:sta. Unioni tiedottaa selkokielellä ja julkaisee esimerkiksi selkoesitteitä. Hyvään hallintoon kuuluvat selkeät ohjeet ja määräykset, vaikka lakitekstit ovat usein monimutkaisia. EU:ssa ei kuitenkaan päätetä kaikista Suomen asioista. Suomi päättää itse esimerkiksi maankäytöstä, työllisyyspolitiikasta, koulutuksen sisällöstä, eläkkeiden suuruudesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Miten EU suhtautuu siihen, että Eurooppaan muuttaa ihmisiä eri puolilta maailmaa? Eurooppa tarvitsee uusia asukkaita Euroopan ulkopuolelta, koska Euroopan työikäinen väestö vähenee. Monista maista halutaan tulla töihin EU:n alueelle. On hyvä asia, jos EU:n alueelle tullaan laillisin keinoin. EU ehkäisee laitonta ja rikollista maahanmuuttoa yhteistyössä jäsenmaiden kanssa. 13 Onko EU toiminut vammaisten puolesta? Kyllä. Euroopan unioni on säätänyt esimerkiksi vammaisten matkustajien oikeudesta saada apua liikkumisessa. EU:n sosiaalirahasto tukee vammaisten työllistymistä. EU palkkaa vammaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita. Miksi Pohjois-Karjalassa on niin paljon EU-hankkeita? EU tukee alueita, jotka ovat vähemmän kehittyneitä ja joille kaupankäynti EU-maiden välillä ei tuo riittävästi hyötyä. Suomi on halunnut saada EU-tukea alueille, jotka ovat syrjässä ja harvaan asuttuja. Näitä alueita on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, kuten Pohjois-Karjalassa.

14 Saksan liittokansleri Angela Merkel EU-kokouksessa. EU:n edustajat vastaanottivat Nobelin rauhanpalkinnon Miksi maanviljelijöitten täytyy täyttää iso pino lomakkeita, jotta he saavat EU-tukea? Tuki, jota EU maksaa maanviljelijöille, on eurooppalaisten veronmaksajien rahaa. Siksi sitä pitää käyttää sääntöjen mukaan. Sen vuoksi tukiin liittyy hallintoa ja valvontaa. Hallintoon liittyvää paperisotaa pyritään vähentämään. Kokonaan sitä ei voi poistaa, jos tukia halutaan maksaa. EU:ta on moitittu siitä, että se päättää pienistä asioista, esimerkkinä on mainittu kurkun pituus. Määrääkö EU todella kurkun pituuden? Ei määrää. Kaikenlaisia kurkkuja saa viljellä. EU:ssa on ollut määräyksiä siitä, millaisia kurkkuja saa myydä luokan kurkkuina EU-maissa. Kaupalle asetettiin säännöt, jotka koskivat myös kurkkujen kokoa. Nykyään niin kutsuttu kurkkudirektiivi on kumottu. Onko oikein tukea Etelä-Euroopan valtioita suomalaisten veronmaksajien rahoilla? Euroalueen maat ovat samassa veneessä. Se tarkoittaa sitä, että talouden ongelmat yhdessä maassa saattavat levitä toisiin maihin. Ongelmat saattavat aiheuttaa vaikeuksia pankeille, jolloin yritykset ja kansalaiset eivät enää saa lainaa. Ongelmat saattavat heikentää euron arvoa tai nostaa korkoja. Tämän seurauksena teollisuus voi joutua vaikeuksiin. Silloin työttömyys kasvaa kaikissa maissa. Siksi euromaat ovat yhdessä tukeneet vaikeuksiin joutuneita euromaita.

15 Euroopan parlamentti kokoontuu Strasbourgissa ja Brysselissä. Mihin EU on menossa? Milloin EU hajoaa? Talouskriisi on synnyttänyt keskustelua EU:n tulevaisuudesta. EU:n yhteistyö luultavasti tiivistyy tulevina vuosina, jotta uusilta kriiseiltä vältyttäisiin. EU voi pärjätä vain yhtenäisenä. EU:n hajoaminen ei ole näköpiirissä. Sen sijaan on mahdollista, että kaikki EU-maat eivät ole mukana kaikessa EU-yhteistyössä. Millä perusteella EU sai Nobelin rauhanpalkinnon? Euroopan unioni on onnistunut siinä, minkä vuoksi se perustettiin: estämään sodat EU-maiden välillä. EU:n alueella ei ole koskaan historian aikana ollut näin pitkää yhtämittaista rauhaa. Sota EU-maiden välillä on nykyään lähes mahdoton ajatus. Rauha on suuri saavutus. EU on palkintonsa ansainnut. 15 Tiedotustoimisto kansalaisten palveluksessa Euroopan parlamentin Suomentiedotustoimisto jakaa tietoa ja materiaalia Euroopan unionin toiminnasta ja päätöksistä. Kaikki palvelu ja materiaali on ilmaista. Tiedotustoimisto ja kansalaisten tietopiste ovat Helsingin Kampissa. Osoite: Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Malminkatu Helsinki Puhelin: (09) Aukioloajat: ma pe Sähköpostiosoite:

16 Suomen edustajat Euroopan parlamentissa: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit): Sari Essayah, Eija-Riitta Korhola, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä: Anneli Jäätteenmäki, Riikka Manner, Hannu Takkula, Nils Torvalds Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä: Liisa Jaakonsaari, Mitro Repo Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä: Tarja Cronberg, Satu Hassi Vapaa ja demokraattinen Eurooppa: Sampo Terho Tämä selkoesite kertoo Euroopan unionista (EU) ja Euroopan parlamentista. Esitteessä kerrotaan perustiedot EU:n toiminnasta ja siitä, miten se vaikuttaa Suomeen. Esitteessä halutaan painottaa EU:n kansalaisten näkökulmaa. Lähtökohtana esitteen tekemisessä ovat olleet kysymykset, joita on saatu Selkosanomien lukijoilta. Esitteessä vastataan kysymyksiin, jotka ovat erityisesti kiinnostaneet lukijoita.

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla

Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Opiskelijana Suomessa tai maailmalla Aalto-yliopisto opiskelijavaihto 8.5.2014 Danske opiskelijoille Danske määrittelee opiskelijoiksi kaikki 18-32 vuotiaat. Opiskelijat saavat Danske Bankista maksuttoman

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA MUUTETUT ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT ASIAKIRJAT 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8 2 2011 Euroopan unionin jäsenvaltiot 2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Asia EUIKOMISSIO/OSA: Kertomus direktiivin 931109/EY soveltamisesta kesäkuussa 2009 järjestettyihin Euroopan parlamentin vaaleihin

Asia EUIKOMISSIO/OSA: Kertomus direktiivin 931109/EY soveltamisesta kesäkuussa 2009 järjestettyihin Euroopan parlamentin vaaleihin Oikeusministeriö LÄHETE tj í'1 7 / f)i /00 /0 OM2010-00061 LAVO Hyvärinen Anna 23.03.2010 Viite Asia EUIKOMISSIO/OSA: Kertomus direktiivin 931109/EY soveltamisesta kesäkuussa 2009 järjestettyihin Euroopan

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Ihmiset haluavat muutoksia

Ihmiset haluavat muutoksia Anneli Jäätteenmäen tiedotuslehti, 1/2011, helmikuu - Ihmiset haluavat muutoksia politiikan sisältökysymyksiin - Odotamme aloitteita komissiolta - Euroopan Epilepsiapäivä - Eläkkeistä päätettävä kansallisesti

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot