Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin 147 tontteja 7,9 ja 11 sekä katualuetta

Transkriptio

1 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY x.x.20xx Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin 147 tontteja 7,9 ja 11 sekä katualuetta Kaavan nimi: Satamakatu 7-11 Hankenumero: 2481_2 HEL Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: x.x.200x Kaupunkisuunnittelulautakunta: x.x.200x Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: muutettu xx.xx.200x Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto /kaupunkisuunnittelulautakunta Voimaantulo: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Katajanokalla Tove Janssonin puiston laidalla rajautuen- Luotsikatuun, Laivastokatuun, Satamakatuun sekä korttelin 147 muihin asuintontteihin

2 1 LUONNOS LIITTEET XXX LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy, ) YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: Rakennusvalvontavirasto: Rakennusvirasto: Kiinteistövirasto: OTO toimistopäällikkö Janne Prokkola arkkitehti Marjaana Yläjääski arkkitehti Leena Makkonen liikenneinsinööri Taneli Nissinen (liikennesuunnittelu) diplomi-insinööri Raila hoivanen (teknistaloudellinen suunnittelu) suunnitteluavustaja Päivi Kaartinen arkkitehti Hannu Havas aluesuunnittelija Anu Kiiskinen suunnitteluinsinööri Marko Jylhänlehto apulaisosastopäällikkö Esko Patrikainen Hakija Suomen evankelisluterilainen kirkko / Kirkkohallitus / Kirkon keskusrakasto sekä Kiinteistö Oy Luotsikatu 1 Hakijan arkkitehdit Archeus Oy, arkkitehdit Pave Mikkonen ja Marttiina Vierimaa 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen rakentamisen nykyisin toimistokäytössä oleviin rakennuksiin. Uutta asuinkerrosalaa osoitetaan noin k-m². Myös rakentamattomat ullakot otetaan osittain asuinkäyttöön. Uudet autopaikat osoitetaan Satamakadun alle pysäköintilaitokseen.

3 2 LUONNOS Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävien rakennusten suojelumerkinnät täsmennetään vastaamaan suojeluarvoja. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan valmisteluaineistoksi on rakennushankkeeseen ryhtyvän toimesta laadittu luonnoksia rakennusten asuinkäyttöön muuttamisesta sekä pysäköintijärjestelyistä. (Archeus, 2014)

4 3 LUONNOS 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavan muutosta koskevat erityistavoitteet: Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näistä kaavan valmistelussa on erityisesti painotettu kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Asemakaavan muutosta suhteessa rakennussuojeluun on käsitelty lisää kohdassa vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja rakennussuojeluun. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Alueen läheisuudessä kulkee liikenneväylän katkoviivamerkintä, joka osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen (Töölön metron raideliikennetunneli). Lisäksi alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen alue, valtakunnan keskus. Lisäksi aluetta koskee merkintä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009). Nyt laadittu asemakaavan muutos on maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan mukainen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, asuminen/toimitila. Lisäksi alue on kulttuurihistorialli-

5 4 LUONNOS sesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.suunnittelualueen läheisyyteen on merkitty kulkemaan metro tai rautatie asemineen. Alue sijoittuu kävelykeskustaksi rajatulle alueelle. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Rakennuskiellot Alueella on voimassa asemakaava nro 8340 (vahvistettu ). Asemakaavassa tontit 9 ja 11 ovat osoitettu kirkollisten hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi. Korttelialueelle saa rakentaa myös asuntoja. Tontti 7 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennuksille on määritelty rakennusalat olemassa olevien rakennusten mukaisesti, mutta ei rakentamisen tehokkuutta, rakennuoikeutta tai kerrosten lukumäärää. Rakennukset tonteilla 7 ja 11 sekä tontin 9 Satamakadun puoleinen rakennus ovat merkitty suojeltavaksi sr-2 merkinnällä: rakennus tai sen osa, jolla sijaitsee rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvan kannalta tai muusta niihin verrattavasta syystä arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat kadunpuoleista julkisivua, julkisivun osan muodostavaa vesikattoa tai porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksessa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä on rakennuslupaviranomaisen erityisesti katsottava, että rakennuksen arvo säilyy. Satamakatu on kaavan mukaan katualuetta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi..

6 5 LUONNOS Pohjakartta Maanomistus Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.200x. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa katualueen. Alue sijaitsee Tove Janssonin puiston laidalla. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennetua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Katajanokan vanha osa). Museoviraston ineventoinnissa suunnittelualuetta lähiympäristöineen luonnehditaan seuraavasti: Katajanokan länsiosassa on pääosin 1900-luvun ensivuosina valmistunut tiivis jugend-tyylinen asuntoalue. Alueen kaupunkirakenne toteuttaa rakennuksia vanhempaa suoraviivaista asemakaavallista suunnitteluperiaatetta. Monista arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävistä asuinrakennuksista mainittakoon kauppias Julius Tallbergin Luotsikatu 1:een rakennuttama, 1898 valmistunut arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema kerrostalo, jota pidetään yhtenä varhaisimmista art nouveau -kauden rakennuksista maassamme. Suunnittelualueen rakennukset muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden, joka kertoo 1800-luvun loppupuolen ja luvun alun rakentamistavasta ja arkkitehtuurista sekä helsinkiläisestä teollisuushistoriasta. Asemakaavan alueelle toteutettiin kolme asuinrakennusta jo ennen vuosisadan vaihdetta ja tontit täyttyivät lähes kokonaan vuoteen 1913 mennessä. Rakennusten välissä on monipolvinen sisäpiha. Alueen vanhin rakennus osoitteessa Satamakatu 9 eli Wavulinin talo valmistui arkkitehti August Bomanin piirustuksin vuonna 1869 ja Julius Tallbergin rakennuttama Luotsikatu 1 arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnitelmien mukaan vuonna Molemmat rakennettiin asuinkäyttöön. Luotsikatu 1:n voidaan katsoa aloittaneen suomalaisen art nouveau- tyylikauden. Suunnittelijoilleen Herman Geselliukselle, Armas Lindgrenille ja Eliel Saariselle kyseessä oli ensimmäinen toteutettu työ, jonka he saivat arkkitehtuurikilpailun perusteella. Rakennuttaja Julius Tallbergin kotimaiset ja kansainväliset yhteydet rakennusteollisuuteen yhdistettynä nuorten suun-

7 6 LUONNOS nittelijoiden näkemykseen ja kokeneisiin rakentajiin on tuottanut vaikuttavan kokonaistaideteoksen. Satamakatu 11:n tontille valmistui vuonna 1911 kahvipaahtimoyritys Gustav Pauligin toimitalo, jonka suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Vuonna 1938 Paulig-yhtiö rakennutti Satamakatu 9:n piharakennusten tilalle osoitteeseen Luotsikatu 1a tuotanto- ja varastorakennuksen, jonka suunnittelusta vastasi arkkitehti David Frölander-Ulf. Vuosina kaikki tässä tarkasteltavat rakennukset omisti Gustav Paulig Oy. Kahvipaahtimotoiminta jatkui Katajanokalla vuoteen 1968, jolloin Pauligin paahtimo ja pakkaamo muuttivat Vuosaareen uusiin tiloihin. Vuosina kaikki rakennukset omisti Kirkkohallitus. Tonttien 9 ja 11 rakennuksia on laajasti muutettu sisätilojensa osalta ja lukujen vaihteessa. Tallbergin talo on sen sijaan erittäin hyvin säilynyt myös sisätiloiltaan. Kaikki neljä rakennusta ovat olleet toimistotiloina pääosin Kirkkohallituksen käytössä vuoden 2014 heinäkuuhun asti. Palvelut Alue sijoittuu aivan Helsingin ydinkeskustan palveluiden äärelle. Lähimmät kaupalliset palvelut, kuten pieni päivittäistavarakauppa, sijaitsevat lähikortteleissa. Raitiovaunupysäkille on matkaa joitakin kymmeniä metrejä. Suojelukohteet Kaava-alueen rakennukset on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä sr-2 lukuunottamatta osoitteessa Luotsikatu 1a sijaitsevaa rakennusta. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Katajanokan vanha osa). Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Satamakadun alla sekä varsinkin risteysalueilla on huomattava määrä yhdyskuntatekniikan johtoja. Maaperä, kallioperä, pohjavesi sekä niiden pilaantuminen

8 7 LUONNOS 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Tavoitteet Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyisin toimistokäytössä olevat rakennukset asunnoiksi Kirkkohallituksen toiminnan siirtyessä muualle. Wavulinin talon (os. Satamakatu 9) osalta tutkitaan kaavoitustyön jatkuessa myös lähetystökäyttöä. Suojelumääräysten tarkistamisella halutaan varmistaa suojeluarvojen säilyminen. Autopaikat on tarkoitus osoittaa Satamakadun alle. Muutosalueen pinta-ala on xxxx m 2. Tonteilla on kiinteistörekisterin mukaan yhteensä rakennettua kerrosalaa. Rekisterin mukaan toimistorakennuskäytössä on k-m² ja muussa käytössä 55 k-m². Asemakaavan muutoksella kaava-alueelle osoitetaan kerrosalaa lähes k-m². Uutta asuinkerrosalaa osoitetaan noin k-m². Satamakadun alle rakennettavan pysäköintilaitoksen laajuus on noin 1500 m². Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Alue osoitetaan pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan alun perin asuinkäyttöön suunnitellun Wavulinin talon (Satamakatu 9) palauttaminen sekä Pauligin kahvipaahtimotoimintaa varten rakennettujen toimitila-, tuotanto- ja varastorakennusten (Satamakatu 11 ja Luotsikatu 1a) muuttaminen asuinkäyttöön. Tallbergin talon tontin käyttötarkoitus säilyy asuinkerrostalojen korttelialueena. Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH) Satamakatu 9:ssä sijaitsevan Wavulinin talon osalta tutkitaan asuinkäytön ohella mahdollisuutta lähetystökäyttöön. Lähetystökäyttö soveltuisi hyvin suojeluarvoiltaan merkittävälle rakennukselle, johon kohdistuvat muutostyöt erityisesti julkisivujen ja katon osalta ovat rajoitettuja. Sisätiloissa on aikojen saatossa tehty suuria muutoksia, joten siellä muutoksia voidaan toteuttaa vapaammin vastaamaan lähetystökäytön edellyksiä.

9 8 LUONNOS Liikenne Satamakatu säilyy katualueena. Sen alle mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen noin 60 autolle. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen on merkitty Satamakadun puolelta tontille 9. Ajoyhteys kulkee nykyisinkin pysäköintikäytössä olevien kellaritilojen läpi. Asemakaavan muutosalueella autopaikkoja on yhteensä n. 80. Laskentaohje asuinrakentamiselle on 135 ap / k-m². Autopaikkoja ei saa sijoittaa sisäpihoille. Palvelut Esteettömyys Suojelukohteet Luotsikatu 1:ssä ja 1a:ssa sijaitsevien rakennusten kivijalkoihin kadun puolelle osoitetaan liiketilaa sekä yhdistettyä toimisto- ja asuintilaa. Arvokkaiden rakennusten vaalittavat ominaispiirteet muun muassa porrashuoneissa vaikeuttavat alueen rakentamista täysin esteettömäksi. Alueen rakennukset ovat olleet suojeltuja sr-2 merkinnällä jo aiemmin lukuun ottamatta osoitteessa Luotsikatu 1a sijaitsevaa rakennusta. Nyt kaikki kaava-alueen rakennukset suojellaan. Alun perin asuinkäyttöön rakennetut Wavulinin talo (August Boman, 1869) ja Tallbergin talon (Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen, 1898) suojellaan merkinnällä sr-1. sr-1 Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus. Rakennusta tai sen alkuperäisiä osia ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät sen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Porrashuoneiden alkuperäiset tilasarjat, rakenteet ja yksityiskohdat tulee säilyttää. Luotsikatu 1 ullakon rakenteet tulee säilyttää. Satamakatu 9:n kellarin tiiliholvit tulee säilyttää. Muissa sisätiloissa tulee pyrkiä säilyttämään alkuperäinen tilajako ja arkkitehtuurin alkuperäiset yksityiskohdat.

10 9 LUONNOS Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten rakenteiden ja rakennusosien sekä arkkitehtuurin yksityiskohtien säilyttäminen. Mikäli niitä joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutusta vastaavasti rakennuksen arvoon ja ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Tarvittavat muutokset ja uudisosat tulee suunnitella siten, että ne muodostavat alkuperäistä arkkitehtuuria tasapainoisesti täydentävän kerrostuman. Korjaus- ja muutostöissä tulee asiantuntijana kuulla museoviranomaista. Lupahakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima rakennushistoriaselvitys, ja siitä ilmenevät arvot tulee korjaus- ja muutostöissä ottaa huomioon. Ullakon rakentaminen asuinkäyttöön: Luotsikatu 1:n ullakon rakentaminen asuinkäyttöön tulee toteuttaa alkuperäisistä rakenteista irrallisena tilaelementtinä. Kadun puoleiseen vesikattoon ei saa avata uusia aukkoja tai läpivientejä eikä katon yläpuolelle saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muita rakennelmia. Pihan puoleiselle katolle saa sijoittaa yhden kattoterassin sekä tarvittavat hormit siten, että vesikaton eheä ilme säilyy. Kahvipaahtimotoimintaa varten rakennetut Pauligin toimitalo (Waldemar Aspelin 1911) sekä tuotanto- ja varastorakennus (David Frölander- Ulf, 1938) suojellaan merkinnällä sr-2. sr-2 Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät sen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten rakenteiden ja rakennusosien sekä arkkitehtuurin yksityiskohtien säilyttäminen. Mikäli niitä joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä rakennuksen arvoon ja ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla.

11 10 LUONNOS Tarvittavat muutokset ja uudisosat kuten julkisivun ja vesikaton uudet aukotukset tulee suunnitella siten, että ne muodostavat alkuperäistä arkkitehtuuria tasapainoisesti täydentävän kerrostuman. Korjaus- ja muutostöissä tulee asiantuntijana kuulla museoviranomaista. Lupahakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima rakennushistoriaselvitys, ja siitä ilmenevät arvot tulee korjaus- ja muutostöissä ottaa huomioon. Pelastusturvallisuus Jatkosuunnittelussa tulee riittävässä laajuudessa ottaa huomioon pelastusturvallisuus ja varmistaa ajoyhteyksien mitoituksen riittävyys pelastusajoneuvoille.

12 11 LUONNOS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Kaavaehdotus luo edellytykset turvallisen ja terveellisen ympäristön jatkosuunnittelulle. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikennemääriin. TÄYDENTYY.

13 12 LUONNOS 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Asemakaava-alueen toteutus tapahtuu vaiheittain. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti numero 7 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tarkoituksena on, että tämän rakennuksen muuttaminen nykyisestä toimistokäytöstä asunnoiksi käynnistetään rakennuskiellosta haettavalla poikkeamispäätöksellä mahdollisimman pian.

14 13 LUONNOS 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kiinteistön omistajan hakemuksen johdosta (saapunut ). Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty x.x.20xx). Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston sekä kaupunginmuseon kanssa. Hanketta esiteltiin Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Uudenmaan liitolle kokouksessa Kaavahankkeen aloituskokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin muun muassa hankkeen lähtökohtia ja tavoitteita, tarvittavia selvityksiä ja aikataulua.

15 14 LUONNOS 8 KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle x.x.20xx ja se päätti... puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. /Kaupunkisuunnittelulautakunta jätti asian pöydälle ja päätti x.x.20xx puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. / Asemakaavan muutos esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle x.x.20xx ja se päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti x.x.20xx muuttaa asemakaavan muutosehdotusta lausuntojen ja muistutusten johdosta. / Kaupunkisuunnitteluvirasto on x.x.20xx muuttanut asemakaavan muutosehdotusta. /Kaupunkisuunnitteluvirasto totesi (xx.xx.20xx) kirjeessään kaupunginhallitukselle, etteivät annetut lausunnot anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Helsingissä Olavi Veltheim