SASTAMALAN SOTAVETERAANIT RY. JÄSENVIESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SASTAMALAN SOTAVETERAANIT RY. JÄSENVIESTI"

Transkriptio

1 SASTAMALAN SOTAVETERAANIT RY. JÄSENVIESTI 4/2014

2 64. Jäsenviesti 17. ilmestymisvuosi Jäsenviesti Tiedotuslehti 4/2014 Julkaisija: Sastamalan Sotaveteraanit ry. Pankkiyhteydet: Nordea FI VSOP FI Yhdistys vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja Kotisivu: Toimituskunta: Pekka Maaranen, p Lauri Koski Jaakko Lampimäki Seppo Kallio Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa: helmi-, huhti-, syys- ja marraskuu Painopaikka: Vammaspaino, Sastamala Painosmäärä 800 kpl. Jakelu: Ilmaiseksi yhdistyksen jäsenille ja ulkopuolisille. Jäsenviestin kuvat: Seppo Kallio, Jaakko Lampimäki. Kansikuva: Asko Laihon kuva Tyrvään kirkosta. HALLITUS Lauri Koski, puheenjohtaja Johannes Bäckinkatu 2 as 13, Sastamala Gsm Pekka Maaranen, varapj. Nahkurink. 9, Sastamala Gsm Hannu Toivonen, sihteeri. Länsitie 5, Sastamala Gsm Osmo Ojansivu Johannes Bäckinkatu 3 A 3, Sastamala Gsm Paavo Sandholm Kaukolantie 219, Sastamala Gsm Markku Esko Urheilukatu 3 A 1, Sastamala puh Pekka Koski Jaatsinkatu 8, Sastamala, Gsm Matti Niemi Rautajoentie 65, Sastamala Gsm Erkki Aaltonen Pohjanmaantie 108, Sastamala Puh Tauno Virtanen Ekojärventie 690, Sastamala Puh Olavi Palomäki Puh Pirkko Maaranen, taloudenhoitaja. Nahkurinkatu 9, Sastamala Gsm Aino Sandholm, naistoimikunnan edustaja Puh NAISTOIMIKUNTA Aino Sandholm, puheenjohtaja Kaukolantie 219, Sastamala puh Raija Järvinen, varap. Heikinkuja 6, Sastamala puh Heli Järvenpää, sihteeri Verstaankatu 2 C 79, Tampere Gsm Sirpa Kartano Ravitie 3 A 6, Sastamala Gsm Paula Juvela Vinkkiläntie 99, Sastamala Gsm Eeva-Liisa Niinikoski Herastuomarinkatu 7, Sastamala Gsm Sirpa Nikali Koppalaisentie Sastamala Puh Terttu Kaukainen Koskikatu 11 C Sastamala puh

3 Puheenjohtajan pöydältä Piiripäällikkö, puheenjohtaja Lauri Koski Suomi on hyvä maa, jossa on turvallista asua. Vaikka yleisen taloudellisen tilanteen johdosta joudumme elämään muutaman euron vähemmällä, niin ei meitä sentään ammuta tai ajeta pois kodeistamme kuten monissa maissa tapahtuu. Tärkeintä on pitää kiinni perusarvoistamme, kuten isänmaanrakkaus ja kristilliset elämäntavat sekä huolehtiminen lähimmäisistä. Hengellinen työ ja hiljentyminen Jumalan sanan äärellä sisältyy kaikkeen sotaveteraanien perinnetoimintaan. Sodassakin Jumalan apuun turvautuminen oli ainoa tie säilyttää maamme vapaus ja itsenäisyys. Yhdistyksemme toiminta syksyn aikana on ollut kiitettävän vilkasta. Naistoimikuntamme järjesti perinteisen uutispuurojuhlan 21.9 ja pikkujoulun vieton Nämä ovat aina odotettuja tilaisuuksia. Seurakuntamme on järjestänyt veteraanien kirkkopyhän ja ohjelmallisen lounastilaisuuden aina pyhäinpäivän jälkeisenä sunnuntaina. Olemme tästä hyvin kiitollisia. Miesten kuntovoimistelusta saamme nauttia joka keskiviikko Marko Mikkolan johtamana. Monipuolinen toimintavuosi on jälleen jäämässä muistojen historiaan. Runsaasta mukanaolosta ja hyvästä yhteishengestä haluan kiittää kaikkia jäseniämme ja toivottaa Rauhallista ja Jumalan siunaamaa Joulunaikaa! 1

4 ARMON JUHLA Osmo Ojansivu Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille. Tiit.3:11 Suomalaiseen joulunviettoon kuuluu joulurauhan julistaminen jouluaattona Turusta, Prinkkalan talon parvekkeelta. Tuomiokirkon tornikellojen lyötyä 12, Lutherin virsi Jumala ompi linnamme aloittaa tuon juhallisen tilaisuuden. Vanhoilla sanoilla maistraatin sihteeri lukee Raamattu edessään rauhanjulistuksen. Moni meistä haluaa ehdottomasti kokea radion tai television äärellä juuri tuon hetken uudelleen ja uudelleen. Siitä varsinaisesti alkaa joulunvietto. Kun Sulo Saarits sitten vielä on laulanut Taas kaikki kauniit muistot, on joulu todellakin astunut sisään sydämiin. Joulussa on ydin, evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta, ja sitten monenlaista ajan tuomaa sen ympärillä, meidän lisäämäämme. Erityisen puhuttelevaa on kosketus tapojen ja perinteiden kautta menneisiin sukupolviin. Aikamme on yhä nopeampaa ja pinnallisempaa, todellista tuntuu olevan vain se, mikä on tässä ja nyt ja meidän trendimme. Ja ennen muuta se mikä voidaan mitata rahassa. Jokainen sukupolvi kai kuvittelee olevansa se viisain ja edistyksellisin sukupolvi. Tietynlainen historiattomuus hämärtää maailmakuvan. Siksi on virkistävää ja puhuttelevaa katsoa, miten ennen elettiin ja joulua vietettiin. Tuomaankirkkomme Pyhällä Olavilla on yksi tällainen kurkistusyritys. Samoin monet kotien vanhat perinteet. Niitä kannattaa vaalia. On olemassa myös toisenlaista ajattelua. Se katsoo taaksepäin ja haluaa säilyttää yhteyden sukupolvien välillä ja oppia menneiltä, vaikka elääkin nykyajassa. Muutos on väistämätön. Aikaa ja kehitystä ei voi pysäyttää. Joka jää kiinni vain menneisiin, on kohta valmis museoitavaksi, kun elämä pakenee. Oleellista on, että katsomme eteenpäin, kun samalla säilytämme sen, mikä on ydin ja arvokasta, oikeaa ja totta. Elämä on kerroksellista 2

5 kuten perustukselleen rakennettu ikivanha kaupunki tai rakennus, johon jokainen aikakausi on menneen päälle jättänyt oman jälkensä. Joulu ja sen perinteet, koko juhla, on edelleen voimissaan myös siksi, että se asettaa elämämme oikeaan paikkaansa. Joulua ei tehdä, se vain on. Se on meistä riippumattomasti ulkopuoleltamme Jumalan antama. Se tuo juhlan arjen keskelle, mutta vielä mittaamattomasti enemmän. Alkujaan se ei oikeastaan ollutkaan mikään juhla. Joulukertomus on kertomus arjesta. Raamattu sanoo, että se oli ajan täyttymistä ja Jumalan suunnitelman toteutumista. Aivan kuten Jumala aikojen alussa loi maan ja ihmisen, hän Betlehemissä syntyneessä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa teki uuden luomisen ja antoi pelastuksen langenneelle maailmalle. Emme vain vietä joulua ja juhli sitä loihtimallamme kimalluksella, vaan oikein juhlimme sitä, kun annamme Kristuksen syntyä sydämiimme uskon kautta. Tämä ydin on muuttumaton ajasta aikaan. Jouluna jokainen meistä saa vain olla ja ottaa vastaan. Sellaista on armo. Hyvää Joulua ja Siunausta Uuteen Vuoteen! Tapahtumakalenteri Ke Joulujuhlan vietto Vammalan srk-talossa klo Puurotarjoilu, tule laulamaan joululauluja. La Itsenäisyyspäivän juhla Sastamalan kaupungin järjestämänä. Seppeleenlasku Tyrvään kirkon sankarihaudalle ja juhlatilaisuus Lukiolla. Katso tarkemmin lehti-ilmoitus. Tumma puku ja kunniamerkit Ke klo kunniavartio Tyrvään kirkon sankarihaudalla. 3

6 NYT BETLEHEMIIN TIMO KÖKKÖ Vanha kansa puhui joulunpyhistä. Nykyään taidetaan puhua arkisemmin ja asiallisemmin vain jouluajasta, joka on pitkä taikka lyhyt sen mukaan, mille viikonpäivälle jouluaatto almanakassa sattuu. Ja miten sattuukin, aina siihen liittyy kiirettä ja liikennettä ja ruuhkaa, huolestumista, ahdistustakin. Joulunpyhät oli sanana lämpimämpi. Sillä oli tunnesisältöä. Siihen kätkeytyi se hyvä tunnekokemus, että joulu ei ollut vain päivä, joka tuli ja meni. Se oli enemmän. Se oli niin kuin hyvä vieras, joka tuli taloon, astui ovesta sisään ja jäi sitten olemaan ja viipymään. Jostain se tuli. Se pysäytti arjen. Alkoivat aatto ja pyhät ja sitten pikkupyhät ja samaa pyhäistä ja kiireetöntä aika aina loppiaiseen asti. Kuinka niitä joulunpyhiä odotettiinkaan. Ja kuinka niissä joulunpyhissä ihmismieli lepäsikään, lapsenkin mieli. Päivästä päivään vain samoja pyhäisiä päiviä. Joulu tulee jostakin. Sen tuloon kuuluvat monet jouluvalmistelut, koko Suomen maassa paljolti yhdenlaiset, paljon myös oman kotiseudun ja oman perheen perinteen mukaiset. Joulun tähden on paljon tekemistä. Mutta että joulu tulee, se tapahtuu oikeastaan vain ihmismielessä. Joulu tulee ihmismieleen ja se tekee arkisista askareista jouluaskareita ja joulun ajasta joulunpyhiä. Juhla on tullut ihmismieleen, ja sen mukana arkisetkin päivät ovat muuttuneet pyhiksi. Miten tässä maallistuneessa ajassa joulusta ajattelemmekin, joulun korkea aihe on muuttumattomasti siinä, että Kristus on syntynyt maailmaan. Turvattomaksi itsensä tunteva ihmismieli etsii aina sitä suurta vastausta, joka on saatavana vain jostakin avaruuksien takaa. Joulu tuo tämän vastauksen. Se sanoo: Tänään teille on syntynyt Vapahtaja. Joulun tulossa on kysymys siitä, että tämä sanoma, sanoma Kristuksen syntymisestä, joulukirkossa kuultuna taikka ilman joulukirkkoakin, saa sijan ihmisten elämässä ja ihmissielussa. Mitä kaikkea hyvältä tuntuvaa joulunpyhissä onkin, aina siinä on mukana tämän perimmäisen vastauksen tu- 4

7 leminen ihmisen lähelle ja tämä rohkaisu asettaa itsensä Jumalan taivaan alle ja avata mielensä vastaanottamaan taivaasta tullut hyvä sanoma, lupa uskoa että minulla on Vapahtaja. Uskon, että aikanaan korsuissaan ja lähellä kuolemaa joulujaan viettäneet veteraanimmekin tunsivat sielussaan tämän yliajallisten kosketuksen, oman mielensä kaipauksen ja aavistuksen siitä, että Jumalalla on vastaus, joka meiltä puuttuu. Se oli rintaman karuudessakin todellinen ja oikea joulukokemus, joulunpyhien kosketus. Kun paimenet kuulivat jouluyön sanoman, he sanoivat: Nyt Betlehemiin! Se on joulunpyhien paras päätös. Nyt Betlehemiin! Nyt uskomaan, että meille on syntynyt Vapahtaja. Nyt ottamaan sydämeemme vastaan se taivaan lahja, että Jumala on täällä meidän kanssamme niin kauan, kuin aikaa on ja vielä silloinkin, kun aikamme päättyy. Menkäämme nyt Betlehemiin. Hyviä joulunpyhiä. TILASTOTIETOUTTA ( ) Maassamme on vielä veteraaneja , joista miehiä ja naisia Ylimääräistä rintamalisää saa veteraania. 95 vuotta täyttäneitä veteraaneja on vuotta täyttäneitä veteraaneja on 182, joista vanhimmat 105 vuoden ikäisiä. Sastamalan Sotaveteraanien ry:n tunnuksen omaavien veteraanien tilanne on 83, joista miehiä on 55 ja naisia 28. 5

8 puhe uutispuurojuhlassa JARKKO MALMBERG Sastamalan kaupunginjohtaja Arvoisat sotiemme veteraanit, sotainvalidit ja lotat, hyvät naiset ja herrat! Kuukausi sitten sain kutsun tulla puhumaan tähän juhlaan. Kiitän lämpimästi kutsusta. Elämme Suomessa uudella tavalla vaikeita aikoja. Pyrin tarkastelemaan puheessani lyhyesti niin Suomen kuin Sastamalankin yhteiskunnallisesti haastavaa tilannetta, sillä se näkyy työssäni kaupunginjohtajana joka päivä. Jos palataan ajassa vuosikymmeniä taaksepäin, voidaan todeta, että Suomen itsenäisyys ja päätäntävalta ovat olleet useampaan otteeseen koetuksella. Talvija jatkosodan aikana itsenäisyys oli hiuskarvan varassa. Itsenäisen Suomen puolesta taistelivat parhaassa iässä olevat nuoret miehet ja kotirintamalla ja lottatyössä raskaan työn tekivät naiset. Nämä miehet ja naiset, nykyiset veteraanit, lotat ja sotainvalidit, olivat onneksemme tottuneet raskaaseen fyysiseen työhön ja vastuuseen. Miehet, jotka taistelivat rintamalla, taistelivat loppuun asti kunnes rauha saavutettiin ja Suomen itsenäinen taival sai ansaitun jatkonsa. Jatkosodan päättymisestä tuli juuri kuluneeksi 70 vuotta. Se ei ole pitkä aika. Muistot tapahtumista elävät vielä monien mielessä. Uutisointi jatkosodan tapahtumista ja toisaalta erilaisista levottomuuksista maailmalta on herättänyt monet muistamaan, että rauha ei ole pysyvä olotila, ellei sen eteen tehdä töitä. Suomi on toiminut jo pitkään rauhan rakentajana monilla eri konfliktialueilla. Saattaa olla, että Suomessa rauhantyöhön ollaan erityisen valmiita, sillä muistamme ja tiedämme varsin hyvin, että taistelu Suomen puolesta maksoi reilut 70 vuotta sitten niin monelle oman hengen. Moni sai myös pysyvän vamman. Suomessa oli sodan jälkeen yhteensä sotainvalidia, joissa elossa on yhä noin Keski-ikä heillä on jo noin 90 vuotta. Valtaosa sotainvalideista, samoin 6

9 kuin veteraaneista, haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämä on ymmärrettävää ja tämän mahdollistamiseksi kuntien tuleekin varautua riittävillä resursseilla kotipalveluun sekä muihin tukitoimenpiteisiin. Kaikilla kansalaisilla ja ennen kaikkea Suomen kunniakansalaisilla, veteraaneilla ja invalideilla, tulee olla laadukas ja miellyttävä hoito ja hoiva, niin ettei sen puolesta enää tarvitse taistella. TE olette omat taistelunne taistelleet. Meidän vuoromme on nyt taata Teille riittävät palvelut. Veteraanien sukupolvi aloitti myös tämän maan uudelleen rakentamisen, joka on monilla eri mittareilla mitattuna yksi maailman kilpailukykyisimpiä maita. Korkeatasoinen ja tasavertainen koulutusjärjestelmä, maailman vähiten korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä sekä loistavat tekniset innovaatiot ovat asioita, joita ympäri maailmaan arvostetaan. Arvoisa juhlayleisö! Tällä hetkellä elämme toisenlaisessa yhteiskunnassa kuin toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa. Huolemme, ilomme, puutteemme ja työmme ovat erilaisia, mutta kuten sanottu, valitettavasti myös sotilaalliset kriisit ovat palanneet myös Eurooppaan. Omaa historiaamme tuntien voisi sanoa, että yllättävän huolettomasti me suomalaiset suhtaudumme tällä hetkellä muuttuvaan tilanteeseen. Toivottavasti konfliktit Euroopassa kuitenkin laantuvat nopeasti ja päästään rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Yhteiskunnallista keskustelua Suomessa hallitsee enemmän taloudelliseen turvallisuuteen liittyvät teemat kuin varsinaiseen yhteiskuntarauhaan liittyvät teemat. On työttömyyttä, syrjäytymistä, yksinäisyyttä, monia surullisia ihmiskohtaloita. Avuksi tarjotaan usein yhteiskuntaa ja sen eri toimijoita, harvoin kukaan yksilö osaa tai uskaltaa puuttua toisen ihmisen ongelmiin. Yhteiskunnan velvoitteiden laajentaminen on kuitenkin tullut tiensä päähän. Yksilöiden vastuuta, perheiden vastuuta ja meidän kaikkien vastuuta myös toisistamme tullaan jatkossa tarvitsemaan lisää. Väestön ikääntyessä tarvitaan toisistaan huolehtivia perhekuntia: yksin asuvan ikäihmisen luona tulisi käydä muitakin vieraita kuin kaupungin järjestämä kotisairaanhoito. Vapaaehtoistyö, omaishoito ja kolmannen sektorin toiminnan mahdollistaminen tuleekin huomioida niin lapsiperheiden arjen jaksamisen tukemisessa kuin ikääntyvien kuntalaisten hoivan järjestelyissä. Kuntalaisten oman elämän hallintaa tulee vahvistaa myös kaupungin tekemillä toimilla. Tämä ei ole helppoa, mutta toimeen on tartuttu meillä Sastamalassa. Sastamalan kaupunki pyrkii jatkossakin omalta osaltaan huolehtimaan oman yhteisönsä hyvinvoinnista, asukkaan julkisista palveluista. Emme tule välttelemään vastuutamme, vaikka tosiasia on, että taloudelliset resurssimme uhkaavat vähetä jatkossa vuosi vuodelta. Väestörakenteen muutos, teollisuuden rakennemuutos sekä Euroopan talousongelmat heijastuvat myös Sastamalan kaupungin tulo- ja menorakenteeseen nyt ja tulevaisuudessa. Olemme riippu- 7

10 vaisia niin suomalaisen elinkeinoelämän menestyksestä kuin lainsäätäjiemme päätöksistä. Ikäihmisten hoivassa tavoitteena on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään ja laitoshoidon tarpeen kasvun voimakas hillitseminen. Tämä on sekä inhimillistä että taloudellista. Terveydenhuollon osalta kiinnitämme erityistä huomioita perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon rajapinnassa oleviin toimiin. Päällekkäisyydet pyrimme poistamaan ja eri resurssien käyttöä tehostamaan. Tämä tapahtuu Sastamalan kaupungin terveystoimen ja Vammalan aluesairaalan sekä Tampereen Yliopistollisen keskussairaalan välisen yhteistyön kehittämisen kautta. Sote-uudistuksesta on puhuttu monin sanankääntein viimeisten kuukausien aikana. Tämä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva kokonaisuudistus on tulossa vuonna Sen tavoitteena on, että palveluiden järjestämisvastuu siirtyy isoille yli miljoonan asukkaan sote-alueille, mutta varsinaista tuottamista lakiluonnos ei määrittele täysin yksiselitteisesti. Joka tapauksessa muutos tulee olemaan merkittävä Sastamalan kaupungin osalta hallinnollisesti ja taloudellisesti, mutta uskon, että varsinaisten palveluiden tuottamiseen muutokset tulevat vasta pitemmällä aikavälillä. Lakiluonnoksen pohjalta ei voi taata, että muutokset olisivat positiivisia. Positiivisten muutosten eteen me kaikki johtavat viranhaltijat sekä päättäjät teemme kuitenkin paljon työtä. Kunnat antavat lausuntonsa lakiin lokakuulla ja toivottavasti lausuntokierroksen jälkeen saamme siihen riittävät muutokset aikaiseksi. Ainakin pirkanmaalaisilla kunnilla näyttää olevan varsin yhtenäisiä ajatuksia, miten tulevaisuudessa palvelut pitäisi organisoida; järjestämisvastuu voi olla laajalla alueella, mutta paikallinen lähellä ihmistä tapahtuva tuottaminen tulisi mahdollistaa. Hyvä yleisö! Haluan lausua nöyrän KIITOKSEN itsenäisestä Suomesta teille kaikille paikalla oleville veteraaneille ja lotille. Meidän, minun sukupolveni, tehtävänä on hoitaa antamaanne perintöä, jatkaa isiemme työtä. Vapaa yhteiskunta on arvo, jota meidän on vaalittava kaikessa toiminnassa. Meidän tulisi oppia menneisyydestä ja muistaa lähihistoriamme ja ennen kaikkea pitää mielessä ne arvot, mihin tämän yhteiskunnan perusta pohjautuu. KIITOS! 8

11 sotaveteraaniliitto LINJASI LÄHITULEVAISUUTTA PASI ALHO Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Suomen Sotaveteraaniliitolla oli Oulussa XXVI liittokokous, jossa se mm. linjasi tulevien vuosien toimintaansa. Liittokokouksia pidetään joka toinen vuosi. Edellinen oli kaksi vuotta sitten Tampereella. Liiton tulevaisuussuunnittelu käynnistyi itse asiassa ensimmäisen kerran jo liittokokouksessaan Turussa vuonna 2008 ja sitä on päivitetty sen jälkeen 2010 Kuopion ja 2012 Tampereen liittokokouksissa ja nyt viimeksi siis Oulussa. Kaikissa em. linjauksissa Sotaveteraaniliiton ja sen jäsenyhdistysten tärkein tehtävä on ollut ja on edelleen veteraani-, puoliso- ja leskijäsenten huolto- ja tukitoiminta. Siinä toiminnassa erityisaseman on saanut kotiin vietävien palveluiden korostaminen, jotta tuettavilla olisi mahdollisimman pitkään tilaisuus kotona asumiseen. Järjestön varat kokonaisuudessaan veteraanien hyväksi Viime aikoina on julkisessa keskustelussa tullut usein esille kysymys, mitä veteraanijärjestöjen varoille tapahtuu, kun veteraaneja ei enää ole. Siihen kysymykseen otti liittokokous Oulussa yksiselitteisen kannan: Sotaveteraaniliiton ja sen jäsenyhdistysten varat tullaan kokonaisuudessaan käyttämään veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Ennusteiden mukaan heitä on keskuudessamme vielä pitkälle 2020-luvun puolelle, joten rahaa tukitoimintaan tarvitaan vielä vuosia eikä nykyiset varat edes ilman veteraanikeräyksiä ja muita rahanhankkimistoimia sinne saakka riitäkään. Kolmas liittokokouksen linjaus koski veteraanien perinteen vaalimista, tarkemmin sanottuna vielä sotiemme veteraanisukupolven perinteitä - niin etu- kuin kotirintaman. Valtakunnallisesti suunnitelmissa on jonkinlainen seutukuntamalli, jossa kullakin alueella toimisi tulevaisuudessa yksi nykyisen veteraaniyhdistyksen jatkumona jatkava perinneyhdistys. Sotaveteraanipiirien laatimien omien suunnitelmien pohjalta näyttäisi näin 9

12 syntyvän aikanaan maahamme veteraaniperinneyhdistystä. Pirkanmaalla aikanaan kuusi perinneyhdistystä Pirkanmaan piirin alueella tulee suunnitelmien mukaan toimimaan aikanaan kuusi veteraaniperinneyhdistystä noudattaen alueellisesti hyvin karkeasti sovellettua seutukuntajakoa. Merkittävimmin poikkeamat löytyvät Tampereen seutukunnan kohdalla, jossa alueeseen tulisi kuulumaan Tampereen lisäksi vain Pirkkala ja Nokia. Näistä suunnitelluista perinnealueista käytämme tällä hetkellä yhteistoiminta-alue nimitystä, koska tavoitteena on, että ko. alueella toimivat veteraaniyhdistykset yhteistoimin tarkastelisivat alueensa tulevaisuutta niin yhdistysrakenteen kuin perinnetyön kehittämisen kannalta. Veteraanijoukon vähetessä on luonnollista, että yhdistysten lukumääräkin kehittyy kohti sitä yhtä jatkavaa perinneyhdistystä. Kullekin kuudelle alueelle on muodostettu sotaveteraaniyhdistysten yhteistoimintaryhmä, joka omalla alueellaan alkaa kehitellä yhteistä tulevaisuuttaan kutsuen mukaan myös muiden veteraaniyhdistysten edustajat. Perinneaikakauteen valmistautuminen tapahtuu Tammenlehvän Perinneliiton sateenvarjon alla ja Suomen Sotaveteraaniliiton johdolla yhteistoiminnassa kaikkien Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Tämä tarkoittaa, että ko. jäsenjärjestöt ovat sopineet Sotaveteraaniliiton roolista ko. toiminnassa ja lupautuneet osallistumaan osaltaan niin perinnetyön kehittämiseen kuin aikanaan itse veteraaniperinteen vaalimiseen. Tulevaisuuden perinnetyön tekijät haussa Niin huolto- ja tukitoimintaan kuin tulevaan perinnetyöhön tarvitaan kannattajajäseniksi toimintaan osallistuvia ja sitoutuvia tukijäseniä. Reservijärjestöt allekirjoittivat aikanaan veteraanijärjestöjen kanssa Velvoitesopimuksen, jolla he sitoutuivat avustamaan veteraaneja heidän viimeisinä elinvuosinaan sekä vastaamaan veteraanien tulevaisuuden perinnetyöstä. Nyt tekijöitä tarvitaan! Veteraaniyhdistyksissä kannattajajäseniä on kyllä määrällisesti ihan mukavasti, mutta ikärakenne on aika korkea. Valitettavan harva heistä on sen vuoksi aikanaan veteraaniperinnettä vaalimassa. Siispä nyt on aika oma-aloitteisesti tarjoutua avuksi veteraaniyhdistyksiin. Samalla tämä kutsu on osoitettu kaikille alueellisille ja paikallisille Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen edustajille. VETERAANEJA EI JÄTETÄ! 10

13 VETERAANIEN KANSSA KOETTUA MARJATTA HAKONEN Olen aina arvostanut Sotaveteraaneja. Erityisesti joulun aikaan muistelen heitä erityisesti. Tämä johtunee suurelta osin siitä, että valtaosan työurastani olen toiminut veteraanikodin johtajana Espoossa. Yli kaksikymmentä joulua olen viettänyt veteraanien parissa. Niihin jouluihin liittyvät rakkaat joulumuistoni. Isänmaallisten, sotaan liittyvien, juhlapäivien ohella joulun aika kokonaisuudessaan sai veteraanikodissa aivan oman merkityksensä ja tunnelmansa. Marraskuun viimeinen päivä vei ajatukset talvisodan alkamiseen syntynyt veteraani muisti tuon päivän tapahtumia; Olin opintojeni loppuvaiheessa. Yliopistolla alkamassa ollut tenttitilaisuus keskeytettiin alkuunsa. Ilmoitettiin, että luentoja ja kuulusteluja ei toistaiseksi järjestetä. Ajattelimme, että opiskelu keskeytyy hetkeksi mutta opintoihin tulikin viiden vuoden tauko. Samana vuonna syntynyt naisveteraani, sairasjunassa palvellut tuolloin vielä sairaanhoitooppilas, muisti talvisotavuoden itsenäisyyspäivän tapahtumia; Ensimmäinen lähtö rintamalle potilaita noutamaan tapahtui itsenäisyyspäivän iltana. Suurin osa junasta siirtyi vain muutaman asema -välin jääden jollekin nimettömälle asemalle tai pysäkille odottamaan potilaita. Rintamavaunu veturin työntämänä jatkoi matkaa niin pitkälle kuin rata oli ehjä. Miinavaaran vuoksi mukana olleet kaksi lääkintämiestä sijoitettiin veturiin, jonne minä en enää mahtunut. Junan oli määrä aivan pimeänä tehdä taivalta. Kielloista huolimatta pidin kädessäni palvaa kynttilää ja Suomen lippua eräänlaisina suojakilpinäni. Joulun aika nosti muistoja pintaan enemmänkin. Oli tavallaan lupa muistella. Liikuttuakin. Muisteltiin missä oli oltu sotavuosien jouluina. Sotavuosiin liittyvät kuolemanvaarassa, nähty kun veli viereltä kaatui tai haavoittui. Sotamuistoista keskustelu siirtyi ajankohtaisempiin asioihin. Veteraanit arvioivat kulloinkin vallassa olevien päättäjien kykyä selviytyä sodanjälkeisistä velvoitteista. Omia mittaviakaan uhrauksiaan veteraanit eivät yliarvioineet. Oli ollut kohtalo syntyä ajan saumaan, jossa sota osui kohdalle. Tottakai me mentiin ja tehtiin parhaamme. Ei me siitä voida nuoremmilta jatkuvaa kiitosta vaatia. On niillä kestämistä muutenkin. Kyllä noi päättäjät, kansanedustajat ja semmoset tietysti vois vähän enemmän arvostaa eikä aina olla omia etujaan ajamassa, ilmaisivat veteraanit mielipiteensä. Palaan usein, etenkin joulunaikaan, veteraanien kanssa viettämääni aikaan. 11

14 Usein mietin mitä silloiset, nyt jo viimeiseen iltahuutoon kutsutut, veteraanit ajattelisivat nykypäivän päätöksenteosta. Toki he varmasti ymmärtäisivät, että maailma muuttuu. Mutta sittenkin. Kummastelisivat varmasti jatkuvaa puhetta kestävyysvajeesta. Tämä termi tuskin oli käytössä kun maksettiin mittavat sotakorvaukset. Sodanjälkeiset vuodet avasivat uusia, vakavia velvoitteita sosiaalipolitiikalle. Vammautuneiden huolto ja hoito oli välittömästi järjestettävä. Ei voitu vuosiksi pysähtyä pohtimaan organisaatiorakenteita. Oli toimittava heti. Aikaisemminkin mainitsevani naisveteraani totesi mielestäni tähän päiväänkin sopivasti, Menneisyydessä on paljon opittavaa. Historiallisista lähteistä voisimme löytää apukeinoja tämän päivän yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ennen kuin suurempia vahinkoja ehtii tapahtua kansallemme olisi hyväksi ottaa mallia esim. talvisodan yhteisvastuuhengestä. Silloin jokainen kansalainen oli arvokas. Niissä oloissa oli suuri ihme, että kansan hyvinvointi voitiin turvata niinkin hyvin olosuhteisiin verrattuna. Silloin tajuttiin ettei kannata ajaa ainoastaan omaa etua. Koko kansan hyvinvointi takasi silloin myös yksityisen ihmisen hyvinvoinnin, mikä on perustana hyvinvoinnillemme, jota meillä ei ole varaa tuhlata itsekkyyden alttarille. Sotaveteraanien perintö (Sotaveteraanien perintö 2013 kirjoituskilpailu, lunastettava kirjoitus) On hienoa, että Suomi on itsenäinen maa. Täällä on rauhallista asua, kun ei tarvitse pelätä sotia. Ihmiset kunnioittavat ja arvostavat suuresti veteraaneja. Oli varmasti pelottavaa taistella rintamalla, kun tiesi, että koska tahansa voi tulla kuula kalloon. Sotilaiden perheillä oli myös varmasti hirveää. Lapsia pelotti, että tuleeko iskä enää koskaan takaisin kotiin. Naisten piti hoitaa kaikki miesten työt ja huolehtia lapsista. Kaikki veteraanithan ovat jo hyvin iäkkäitä. Keski-ikä on jotain yli 90 vuotta. Heillä on omia hoitokoteja ja heille järjestetään rahankeruukampanjoita, jotta he tulisivat hyvin toimeen. En tunne ketään veteraania, mutta olisi varmasti ihan mukavaa tuntea joku niin vanha ihminen, joka on ollut mukana sodassa. Heini Rantanen 9D Sylvään koulu 12

15 Uutispuurojuhlan väkeä. UUTISPuurojuhla Emännät vasemmalta: Sarita Penttilä, Pipsa Huhtala, Paula Juvela, Raija Järvinen, Sirpa Kartano, Marjatta Mäkinen, Heli Järvenpää ja Sirpa Nikali. Anja Sorva ja Sirpa Kartano. Heli Järvenpää ja Marjatta Mäkinen. 13

16 14 RAUHANMARSSI

17 pirkanmaan sotaveteraanipiirin neuvottelupäivä HÄMEENKYRÖSSÄ Tuomo Linnainmaa, Hämeenkyrön Sotavetaanien puhenjohtaja. Antero Alenius, Hämeenkyrön kunnanjohtaja. Pasi Alho, Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja. Markku Seppä, Sotaveteraniliiton toiminnanjohtaja. 15

18 16

19 VETERAANIN TYTTÄREN JOULUMUISTOJA KAUKAA KOTOA Jouluinen tervehdys täältä Afrikasta. Te siellä Suomessa varustaudutte talveen, ja me taas Nairobissa odottelemme kesää. Asumme juuri päiväntasaajan alapuolella, joten ilmat eivät kovin paljoa vaihtele, suurimman osan vuodesta noin +20C molemmin puolin, ei kuuma eikä kylmä. Näin joulun alla ajatukseni ovat luonanne, muistot lapsuuden jouluista tulevat mieleen Jouluaattona radiosta kaikui joulurauhan julistus ja iltapäivällä joulukirkko kunniavartioineen ja kynttilät rakkaitten haudoille. Pienestä pitäen tiesimme, että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla! Ensimmäisen joulun pois kotoa muistan hyvin, oli vuosi Olin ollut vuoden Nepalissa lähetystyössä ja matkasin jouluksi lähettitoverini Vuokkko Lipposen luo Hong Kongiin. Löysimme pienen hyasintin jostain torilta ja joulusaunakin järjestyi jonkun lähetin luona. Ympärillämme kaupat ja torit täynnä joulutavaraa kuinkahan monet muistivat Jeesuksen syntymää. Nepalissa vietimme monet joulut perheemme kanssa. Se oli taas hyppy hyvin erilaiseen elämäntahtiin. Seuraavalla sivulla kuva Nepalin Jumlan kylästä, jossa Peter poikamme on joulunäytelmän pienin paimen vasemmalla. Joulukuusta emme voineet tuoda sisälle, kun paikalliset hindut luulivat, että kuusi koristeineen on uusi deuta/jumalamme jota palvomme Joulunvietto oli paljon enemmän Raamatunaikaista, sillä ympärillämme elämä jatkui normaalia tahtia suurin osa ihmisista ei ollut koskaan kuullut Jeesuksesta. Meitä kristittyjä oli vain pieni kourallinen, sekä lähettejä että paikallisia. Me vietimme joulua ja tietenkin kutsuimme kylän ihmisiä juhlimaan kanssamme ja kuuntelemaan joulun ilosanomaa. 17

20 Nyt opettelemme taas eri kulttuurin tapoja täällä Afrikassa. Keniassa kristittyja on noin 80% vaestosta. Joka sunnuntai aamusta alkaen perheet rientävät juhlavaatteissaan kirkkoon. Kirkkoja on paljon ja ne ovat täynnä ihmisia ja jumalanpalvelukset kestävät usein monta tuntia, kiirettä ei ole. Yhdessäolo on tärkeää. Joulukuu on lomakuu, silloin monet matkaavat kotikyliinsä, jossa viettävät joulua sekä perheinä että enimmäkseen koko kylän väki yhdessä. Tänä jouluna ajatukseni ovat niiden miljoonien luona, jotka ovat paenneet sodan, terrorismin, Ebolan tai nälänhädän kauhuja ja asuvat pakolaisina jossain kaukana kotoa, pelokkaina mitä huominen tuo. Heistäkin monet viettävät joulua ja haluavat lapsilleen välittää joulun ilosanomaa Jeesuksesta, jonka nimi on Ihmeellinen Neuvonantaja ja Rauhan Ruhtinas. Rukoilkaamme rauhaa maailmaan. Saakoon nämä evakossa asuvat, ja meistä jokainen sydämessään kuulla ja vastaanottaa enkelien iloviestin: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille syntynyt Vapahtaja! JOULURAUHAA SINULLE, Maija ja Norman Holbrook Nairobi, KENYA 18

21 Päämajan jouluhartaus Mikkelin Maaseurakunnan kirkossa Talvisodassa SA-kuva. SotarovastiN puhe Mikkelin Maaseurakunnan kirkossa Kirje lähetetty Tyrväälle Sotarovasti Joh. Björklund Jouluaattona 1939 Me vietämme nyt kenttäjoulua. Ensimmäinen joulu oli sekin kenttäjoulu. Jumala ihmiseksi varsin poikkeuksellisissa ja puutteellisissa oloissa seimen pahnoille. Senjälkeen ovat kansat ja yksityiset ihmiset joutuneet milloin minkin ahdingon johdosta viettämään kenttäjoulua sotatanterilla tai muuten kauaksi kodeistaan siirrettyinä. 19

22 Nyt on meidän vuoromme. Muodot ja paikat ovat erilaisia, sisällys sama tänä päivänä kuin kaksi vuosituhatta sitten. Silloin kaikui ääni korkeuksista kuuluttaen Herramme Kristuksen syntymän kansojen vapauttajaksi synnin orjuudesta. Tästä "Sanan tulemisesta lihaksi" lausuu jouluevankeliumimme krijoittaja loppuvaikutelmana:...me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin Pojalla on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. Täynnä armoa ja totuutta! Mitkä ihmeelliset sanat! Taivaan sanomana ne kirkastavat meidän ulkonaisesti vaatimattoman kenttäjoulumme sisälliseksi voiton ja vapauden juhlaksi, josta avautuvat kirkkaat näköalat. Täynnä armoa! Kristuksella, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, on rakkauden ja hyvän tahdon ajatukset meitä kohtaan puutteistamme huolimatta. Taistelussamme me saamme panna turvamme häneen. Siinä on totisesti meille kyllin, kun taivaan ja maan Herran armo on turvamme. Täyttä totuutta! Kristus, joka sanojensa mukaan myöskin on tie, totuus ja elämä on oikeudenmukainen tuomarimme ja asiamme hoitaja, jota mitkään valhevoimien hyökkäykset eivät voi horjuttaa vanhurskaasta tuomiosta. Totuus hänen nimessään ratkaisee lopullisesti asiat niin taivaassa kuin maankin päällä. Rakkaat aseveljet! Vain totuus tekee meidät vapaiksi. Niin kuuluu Pyhän Kirjan järkähtämätön sana. Kristus on totuus. Rukoilkaamme kukin omalle kohdallemme ja omaisillemme, jotka tälläkin juhlahetkellä muistavat meitä, sitä armoa, että voisimme omistaa Kristuksen sisällisesti sydämen vapauttajaksi ja elämämme kaikinpuoliseksi ulkonaiseksi turvaksi kaikkea pahaa vastaan. Silloin me olemme vapaustaistelijoita, jotka todella saavuttavat päämääränsä, vapahdettujen sydänten vapaan maan. Toivottaessamme toisillemme Joulurauhaa, me uskomme meidät kaikki nyt tällä hetkellä tulilinjoilla seisovat sekä omaisemme, koko kansamme ja ne vainaamme, jotka ovat henkensä antaneet isänmaamme puolesta, Jumalan huomaan. 20

23 Ps. 1 Kevään lämpimin terveisin A D1996! 56 vuotta sitten olimme kukin omilla paikoillamme lehtereissämme. Itse olin Kannaksella Kivennavalla Mainilaa vastapäätä - Summassa jne... Siunausta kaikille toivottaen Kelottunut O R Bäckman Ps. 2 Kaatuneitten veljiemme muistopäivää vietettiin ensi kerran A D 1940 (kolmas sunnuntain toukokuussa). Tampereen piispa Aleksi Lehtosen ehdottamana. Mannerheim yhtyi asiaan lisäyksellä: Molemminpuolin AD 1918 vakaumuksensa puolesta jne. Sama kelo 21

24 Lottatyttö Meeri, Petsamon evakko Elettiin kesää Kemin Karihaaran kodissa Martta ja Martti odottivat esikoisensa syntymää. Taakse oli jäänyt elämä Siikaisissa. Siellä olivat molempien lapsuuskodit, lähiomaiset ja muistot. Yleismaailmallinen lama oli saavuttanut Suomenkin. Työttömiä oli runsaasti, mutta Martti oli onnekas saatuaan työtä Kemi-yhtiön lautatarhalta. Työ oli tuonut nuorenparin tänne pohjoiseen. Yhtiön tarjoamaan, mukavuuksin varustettuun asuntoon, he perustivat ensimmäisen kotinsa. Meeri Määttänen Suomessa vallitsi pulaaika, mutta suuri yhtiö tarjosi turvallisen toimeentulon. Näissä oloissa kesäkuun 15. päivä Meeri Mastomäki aloitti elämäntaipaleensa. Meeri muistaa, että lapsuuteen kuului paljon neljästä pikkusisaruksesta huolehtimista. Äidinäiti oli ajoittain perheen apuna. Siikaisten mummoloihin liittyi mukavia muistoja. Siellä, äidin kotona vietettiin loma-ajat, ja vierailtiin muutenkin koko perheen voimin. Isän puolen mummolasta on 22

25 Meerin mieleen jäänyt leikit sedän ruumisarkkuverstaalla ja piiloutumiset jopa ruumisarkkuihin. Martti-isän lähtiessä sotaväkeen Lappeenrannan rakuunarykmenttiin muu perhe muutti mummolaan. Isän mukana palattiin taas Kemiin, mutta jo muutaman vuoden kuluttua isä lähti Petsamon Liinahamariin satamatöihin. Äiti ja lapset jäivät vielä Kemiin ja asuivat yksityiseltä vuokratussa kodissa. Juuri talvisodan alla, syksyllä-1939, äiti vei osan kodin tavaroista Petsamon Kolosjoelle (nykykartoilla Nikel), minne isä oli siirtynyt saatuaan porarin työtä nikkelikaivokselta ja yhtiön asunnon. (kivääri sanana tarkoitti aiemmin koko ase- ja suojavarustusta). Keisari Aleksanteri I liitti Perä-Kuokkalan alueen Suomen Suuriruhtinaskuntaan, minkä hän kokonaisuudessaan yhdisti muuhun Suomeen vuoden 1812 alusta. Tämä tapahtuma oli keisarin uudenvuodenlahja Suomen kansalle. Nikolai I:n aikana, 1842, kivääritehtaan alue liitettiin Pietarin kuvernementtiin ja uusi aluesiirto, millä haluttiin turvata kivääritehtaan polttopuun saanti, tehtiin 1864 Aleksanteri II:n aikana. Silloin laajat alueet Kivennavan ja Uudenkirkon metsistä siirrettiin kivääritehtaan Tyttöjen koulunkäynti keskeytyi joksikin aikaa, kun talvisodan sytyttyä koulu otettiin suomalaisten avuksi saapuneitten ruotsalaisten vapaaehtoisten käyttöön. Talvisodan aikana perhe lisääntyi vielä tyttärellä. Rauhan tultua äitikin muutti pienempien lasten kanssa isän luo Kolosjoelle ja perheen apuna ollut äidinäiti vei kaksi alle kouluikäistä lasta mukanaan Siikaisiin. Meeri siskonsa kanssa jatkoi kouluaan Karihaarassa, missä he asuivat ystäväperheen luona. Kesäloman alettua toukokuussa-41 hekin lähtivät Kolosjoelle. Petsamon historiaa Petsamon alueen historia liittyy vahvasti Suomen kaakkoisosan vanhoihin rajamuutoksiin. Kivennavan pitäjään kuuluneessa Rajajoen/Siestarjoen mutkassa Perä-Kuokkalassa sijaitsi jo 1700-luvulla perustettu, koko Luoteis-Venäjän suurin asetehdas, Systerbeckin kivääritehdas Martti Mastomäki, Meeri Määttäsen isä. 23

26 omistukseen. Tässä yhteydessä Suomelle luvattiin korvaukseksi Petsamon alue, mutta lupausta ei keisarivallan aikana toteutettu. Vasta Suomen ja Neuvosto- Venäjän sopimassa Tarton rauhassa 1920 suomalaisten neuvottelijoiden muistutettua lupauksesta, korvaus toimeenpantiin. Saadakseen Petsamon Suomi joutui kuitenkin luovuttamaan vain hetken sille kuuluneet Porajärven ja Repolan kunnat. Kaivosyhdyskunta Petsamon malmiesiintymisistä ei Tarton rauhan aikana vielä tiedetty. Suomen hallitus ryhtyi heti selvittämään alueen mahdollisia mineraaleja. Tutkimuksissa löydettiin Kaulatunturin alueelta, Kolosjoelta, kymmenien kilometrien laajuinen nikkeli- ja kuparimalmiesiintymä. Kaivostoiminnan aloitti kanadalais-brittiläinen Mond-yhtiö Suomen lain edellyttämällä tavalla, eli perustamalla suomalaisen Petsamon Nikkeli Oy:n. Sopimuksessa oli sotatapauspykälä eli ehto, minkä mukaan kriisiaikana Suomi voi ottaa kaivoksen haltuunsa. Rakentaminen aloitettiin Se käsitti varsinaisen kaivoksen lisäksi koko yhdyskunnan rakentamisen erämaahan. Tarvittiin kaivostunnelit, sulatto, voimala (Paatsjoen Jäniskoskeen), yhdyskunnan asemakaava, asunnot, tiet, koulut, kaupat, hallintorakennukset, sairaala, elokuvateatteri ym. Sulattamon piipusta tuli 163-metrinen, silloisen Euroopan korkein rakennelma. Asuinrakennukset olivat arkkitehtien suunnittelemia, moderneja ja hyvin varustettuja. Kaivoksen tuotanto Kolosjoella alkoi joulukuussa-40 ja jatkui alueen Neuvostoliitolle luovuttamiseen asti. Petsamon alue oli neuvostojoukkojen valtauksesta huolimatta säästynyt talvisodan tuhoilta. Moskovan rauhan, , jälkeen suomalaiset jatkoivat kaivoksen ja alueen rakentamista. Hitlerin joukot olivat syyskuussa 1939 hyökkäyksellään Puolaan aloittaneet toisen maailmansodan. Sodankäynnin mukana nikkelin tarve kasvoi, olihan se sotateollisuuden tärkeä ainesosa. Heinäkuussa-40 tehtiin Saksan kanssa sopimus, minkä mukaan Petsamon nikkelituotannosta 60 % menee Saksalle. Tässä vaiheessa Neuvostoliitto havahtui tilanteeseen ja vaati kaivoksen toimilupaa itselleen. Vaatimusta tehostettiin ryhmittämällä neuvostojoukkoja rajalle ja linnoittamalla Kalastajasaarento. Uhkausmielessä brititkin pysäyttelivät Liinahamarin kauppalaivoja. Jatkosodan ja aseveljeyden aikana Saksan sodanjohto ehdotti, että Suomi ottaa nikkelitehtaan haltuunsa ja myy sen tuotannon Saksalle tai luovuttaa alueen maan Saksan hallintaan. Tällöin Britannia kaivoksen omistajana ja Saksan vastustajamaana uhkasi lopettaa koko Liinahamarin laivaliikenteen mikäli Saksa pääsee käyttämään Petsamon nikkeliä. Satama oli erittäin tärkeä sodassa olevan Suomen ulkomaankaupalle ja sen eristäminen olisi aiheuttanut suuria ongelmia. Nikkelinsaanti oli niin tärkeä Saksan sodankäynnin kannalta, että sen suojaamiseksi hyökkäyksiltä saksalaiset ryhtyi mittaviin toimenpiteisiin. Petsamon alueelle luotiin Euroopan vahvin ilmatorjunta: 90 ilmatorjuntapatteria ja 24

27 Petsamon alue. Kolosjoen kaivos on merkitty nykyisellä nimellään Nikel. Jäniskosken voimalaitos sijaitsee vaaleanpunaiseksi merkityllä alueella. wiki/kolosjoen_kaivos lisäksi rykmentti suojajoukkoja. Jäniskosken voimalan pato suojattiin kaksinkertaisella torpedoverkolla ja voimalan päälle rakennettiin 30 metriä korkea teräsbetoninen kupu, paksuudeltaan 3-4-metrinen. Hitler halusi samanlaiset kuvut nikkelikaivoksen rakennustenkin suojaksi, mutta suomalaiset eivät siihen suostuneet. Petsamossa lottatyttönä ja työssä Talvisodan rauhan jälkeen Meerin isä jatkoi työtään kaivoksen porarina. Äiti oli kotona lasten kanssa. Meeri jatkoi opintietään Kolosjoen kansakoulussa. 12-vuotiaana hän lähti Siikaisten mummolaan hakemaan kotiin siellä ollutta pikkuveli-paulia. Yksinään reipas tyttö matkusti postiautolla Kolosjoelta Rovaniemelle, siirtyi siellä junaan etappinaan Haapamäki, missä oli taas junanvaihto. Haapamäellä olikin turvauduttava tavarajunaan, minkä henkilöstövaunuun miehistö suostui tytön ottamaan. Juna ei pysähtynyt Honkakoskella, missä Meerin piti jäädä pois. Junankulkua hiljennettiin kuitenkin sen verran, että hyppy matkalaukun kanssa junasta onnistui. Oli myöhäinen yö. Meeri lähti kävelemään, mutta poikkesi matkalle osuneeseen rautatieläisten taloon. Siellä ystävällinen pariskunta ihmetteli, millä junalla tyttö oli tullut, kun henkilöjunaa ei siihen aikaan kulkenut. Meeri sai jäädä taloon yöksi, ja kuuli talonväeltä, että sotilaat lähtevät 25

28 puunkuljetukseen Siikaista kohti aamulla. Hän pyysi päästä kyytiin ja pääsikin. Tutun kaupan kohdalla hän jäi pois autosta ja käveli muutaman kilometrin mummolaan. Meerikin jäi mummolaan muutamaksi viikoksi ja lähti sitten Paulin kanssa kotiin. Matka taittui junilla tuttavapariskunnan huolehtiessa heistä Rovaniemelle saakka. Siellä yövyttiin nikkelikaivoksen kämpällä. Perille Kolosjoelle he pääsivät yhtiön kuorma-auton hytissä. Kolosjoella Meeri liittyi lottatyttöihin. Toiminta oli pääasiassa kenttäkeittiöllä juoksuplikkana työskentelyä: astioitten kantoa, tiskausta, siivousta ym. Meeri muistaa, että varsinaiset lotat suhtautuivat häneen hyvin ja opastivat tehtävissä. Pakettien käärimisiä Meeri muistaa tyttöjen myös tehneen, mutta ei tiedä, olivatko ne tuntemattomille sotilaille lähetettäviä. Heinäkuussa-44 Meeri lähti Ivaloon lottatyttöjen ryhmäpäällikkökurssille, mikä kesti viikon. Kursseille oli paljon halukkaita, mutta vain neljä kolosjokilaista pääsi mukaan. Tämä aiheutti jonkinlaista kateutta lottatyttöjen keskuudessa. Meerillä tallessa oleva kurssitodistus on luultavasti melko harvinainen. 13-vuotiaana Meeri aloitti kesätyön Kolosjoen postissa tehden siellä mm lähetysten jaottelemista ja niiden kantoa. Hän muistaa vieneensä postia mm. Hongkongiin, Sanghaihin (missä Mastomäetkin asuivat), Veihai veihin ja Enqvistin alueille, millä nimillä eri asuinalueita kutsuttiin. Hongkongissa olivat kaivoksen puutalot, Sanghaissa kerrostalot, Veihai veissa työläisparakit ja Enqvistissä herrojen talot. Enqvistissä poikamieskasarmilla posti jätettiin päiväsaliin. Siellä postinjakajaa joskus odotti poikamiesten hänelle lahjaksi keräämät kolikot. Meeri teki jonkin verran töitä kouluaikanakin, koska hän muistaa kuljettaneensa postia myös potkukelkalla. Sota toi omia piirteitään elämään. Naapurikerrostalon katolla oli ilmavalvontapaikka. Lapsetkin kiipesivät sinne. Sieltä he katselivat läheisen Salmijärven pommituksen aiheuttamaa savua. Meeri muistaa myös kuinka kerran äidin kanssa mustikkametsässä ollessaan he näkivät metsässä jonkun miehen ja lähtivät heti pois. Kylällä puhuttiin, että desantteja oli pudotettu. Kulkupa, K-kortti, tarvittiin nikkelikaivoksen alueelle tultaessa. Sieltä käytiin mm. Paatsjoen uimapaikalla, Salmijärven kaupoilla tai Jäkälävaaran sairaalassa. Jatkosodan aselepo ja evakkotie Siikaisiin Aselevon päivänä tuli kiireinen evakuointimääräys. Postissa oli annettu jo aiemmin määräyksiä tutkia lähteväksi tarkoitetut paketit ja lähettää eteenpäin vain se, mikä katsottiin aiheelliseksi. Meeri meni töihin myös 4.9. Postissa olikin jo tieto evakuoinnista ja Meeri lähti kotiin auttamaan pakkaamisessa. Jokainen sai ottaa tavaraa mukaansa vain 20 kilon verran. Puolenpäivän jälkeen äiti lapsineen nousi kuorma-auton lavalle ja matka Rovaniemelle alkoi. Siellä majoituttiin jollekin koululle, missä kuljetettavaksi 26

29 jätettyjä kodin tavaroita odotettiin viikko - turhaan. Sijoitusmääräysten mukaan Mastomäen perheen olisi pitänyt mennä Kalajoelle, mutta he päättivät mennä omaistensa luo Siikaisiin. Matka Rovaniemeltä taittui junalla. Joitakin kuljetettavaksi jääneitä kodin tarvikkeita saatiin myöhemmin takaisin, mm ompelukone, radio ja amerikankirstu astioineen ja liinavaatteineen. Muun perheen lähtiessä evakkoon isä jäi Kolosjoelle suorittamaan sen luovuttamiseen liittyviä tehtäviä. Hän joutui myös Lapin sotaan ja palasi Siikaisiin vasta sodan päätyttyä, kevätkesällä-45. Meeri muistaa isän rauhalliseksi mieheksi, joka ei kironnut koskaan. Isistä parhain, sanoo tytär, joka on lapsena mm voimistellut ja tehnyt spagaatteja isänsä kanssa. Kuvassa näemme varsin komean rakuunan. Elämä Siikaisissa oli jälleenrakentamisen aikaa. Iän karttuessa Meeri lähti töihin Porin Osuusteurastamon lihakaupan myyjäksi ja siirtyi samaan työhön Vammalaan Satakunnan Osuusteurastamon palvelukseen. Vammalassa hän tapasi Pauli Määttäsen, tulevan miehensä. Pauli, Karjalan evakko, työskenteli Meerin työpaikan vieressä ja teki varsin usein tikusta asiaa lihakauppaan toisen evakon luo. Avioliitto ja perhehän siitä sitten kehkeytyi. Lasten ollessa pieniä Meeri oli 10 vuotta kotiäitinä, mutta palasi sitten myyjäntyöhön, mitä kautta hän tuli monelle vammalalaiselle tutuksi. Mukaan veteraanitoimintaan Meerille on myönnetty rintamapalvelustunnus v.1991 ja lottamuistomitali v.1994 työstään Petsamon sotatoimialueella lottatyttönä ja postissa. Paikalliseen veteraanitoimintaan Meeri on aktiivisemmin osallistunut vasta miehensä kuoleman jälkeen. Hän arvostaa veteraanitoimintaa ja viihtyy veteraanien parissa. Meeri puuhaa edelleen kaikenlaista. Hän tekee hyviä ruokia ja leivonnaiset ovat tosi maukkaita. Kaikki koti- ja puutarhatyöt sujuvat ja telkkaria katsellessa syntyy sukkapari toisensa jälkeen. Istun Meerin keittiössä ja katselen, kun tämä ryhdikäs nainen touhuaa. Pöydällä odottavat munkit paistamista ja kahvi on tippumassa. Lautasellinen houkuttelevan näköisiä, sokeroituja munkkeja lopettaa muisteluksemme ja antaudumme makujen maailmaan. Anneli Nurmi Lähteet: Paavo Kiuru: Kivennapa Veikko Huttunen: Kansakunnan historia, osa 6 Wikipedia, Kolosjoen kaivos Meeri Määttäsen hallinnassa olevat henkilökohtaiset asiapaperit ja valokuvat 27

30 NAISET SODASSA LOTTA - OSA 3 Lotta Svärd-järjestössä oli yli jäsentä. Sen merkitys Suomen puolustustaistelussa oli poikkeuksellisen suuri. Rintamilla toimi lottaa ja muissa tehtävissä Loput, runsaat lottaa, olivat avustavina työntekijöinä oman työnsä ohella. Lotat jakaantuivat tehtäviensä mukaisesti: Talkootyttö Vapaaehtoista keräystyötä tekevä tyttö. Jo kouluikäiset alkoivat olla talkootyttöjä. Aluksi kerättiin pulloja, vaatteita, lumppuja, kodissa vähemmän tarpeellista tavaraa, jota kuljetettiin yhteisille kokoamispaikoille. Apuvoimien lisääntyessä talkootyö alkoi saada uusia mittasuhteita ja siirtyi heinäpelloille, jopa mottimetsään asti. Tehdastyöläinen Toki nainen oli ollut tehdastyössä jo ennen sotiakin, mutta merkittävää oli, että tehtaassa hän otti vastuun monista miesten perinteisistä tehtävistä. Naisten määrä tehdastyöläisinä lisääntyi sotien aikana yli sadalla prosentilla. Tilapäisopettaja Kun osa miespuolisista opettajista joutui lähtemään rintamalle, jäivät monet koulut opettajapulaan. Luokkiakaan ei voinut rajattomasti yhdistää. Ryhdyttiin käyttämään tilapäisopettajina mm. kotirouvia tai muita varsinaisesta työstään helposti siirrettäviä naisia. He eivät olleet varsinaisesti epäpäteviä, vaan vailla opettajakoulutusta. Tulkki Naistulkkeja ei puolustusvoimissa juuri ollut. Tulkin tehtävät olivat lähinnä tilapäisluontoisia. Naispuolisten tulkkien merkitys oli kuitenkin suuri, sillä ongelmallinen tilanne usein ratkaistiin heidän avullaan. Tykistön matemaatikko Tykistö tarvitsi lentoratalaskuihin ja ampumataulukkojen laatimiseen matemaatikoita. Koska miehet palvelivat rintamalla, naisia haettiin matemaatikon tehtäviin. Heitä ei ollut monta, mutta he olivat erittäin vastuunalaisilla paikoilla. 28

31 Työtyttö Hän oli lähinnä maalaistaloihin komennettu vapaaehtoinen alle 18-vuotias neito, joka ei siis vielä sopinut työvelvolliseksi. Hänen tehtäviinsä kuului mm. eläinten hoitaminen, taloustöissä auttaminen ja muutenkin emännän apuna oleminen. Työtyttö sai pienen päivärahan ja ylöspidon. Työvalmiusnainen Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto perusti organisaation, jonka jäsenet olivat työvalmiusnaisia. He osallistuivat vapaaehtoisesti erilaisiin sosiaalisiin tehtäviin, joiden hoito oli maanpuolustuksen kannalta tarpeellista. Työvelvollinen Työvelvollisia olivat kaikki vuotiaat kansalaiset, siis myös naiset. Työvelvollinen voitiin määrätä myös toiselle paikkakunnalle töihin. Työtä ei voinut valita, vaan työvelvollisen oli vastaanotettava työ kuin työ. Siitä maksettiin erikseen määritettävä palkka, jossa ei ollut neuvotteluvaraa. Vaimo Vaimo teki maanpuolustyötä, ainakin sodan aikana. Kun mies oli rintamalla, monet miesten työt lankesivat vaimon osalle. Monesti vaimo joutui tukemaan sodassa olevaa miestään myös henkisesti. Molemminpuoleinen rakkaus antoi soturille voimia kestää sodankäynnin hermoja raastavat kokemukset. Varastonhoitaja Varastonhoitaja saattoi olla lotta tai työvelvollinen, mutta hän voi olla myös puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluva nainen ja joissakin tapauksissa myös muu siviilihenkilö. Äidin apulainen Pikku tytötkin olivat maanpuolustustehtävissä perheen parissa toimiessaan. Alle kouluikäisetkin voidaan laskea tähän tehtävään mukaan. Vaikka heidän apunsa ei aina ollutkaan kovin merkittävää, niin näissä toimissa heistä kasvoi yhteiskuntakelpoisia kansalaisia. Samalla äiti sai itsekin hyvän mielen. Äiti Äidin osa muodostui hyvin monessa tapauksessa erittäin raskaaksi. Isän ollessa rintamalla jäi lasten kasvatus lähes yksinomaan äidin huoleksi. Äiti on lempeyden kuva, jota on vaikea yhdistää niin miehiseen asiaan kuin maanpuolustus. Äidit kestivät paljon ja vaikuttivat omalla tavallaan myös kotirintaman kestokykyyn. Ne naiset, jotka tästä vajavaisesta luettelosta puuttuvat, eivät suinkaan ole tässä mainittuja vähäisempiä. Suomalainen nainen vaikutti osaltaan siihen, että talvisota ja jatkosotakin päättyivät Suomen torjuntavoittoihin. Lähde: Nainen Sodassa, kirjoittaja Martti Sinerma 29

32 Keep energy under control 30 Vammaspaino 2014

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen syntymä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen syntymä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Kati Hämäläinen Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nooa ja vedenpaisumus

Nooa ja vedenpaisumus Nettiraamattu lapsille Nooa ja vedenpaisumus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Rukoilemme: Kun me rukoilemme

Rukoilemme: Kun me rukoilemme 1 sutkksnkanomra Rukoilemme: Niin Herra, kosketa meitä tälläkin hetkellä Henkesi ja Sanasi kautta, kuten tuossa virressä veisasimme: "Kosketa minua, Henki, kosketa, kirkkaus! Anna elälle suunta ja tarkoitus.!

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa 29.1.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot