Kuivajärven retkeilyalueen esteettömyyssuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuivajärven retkeilyalueen esteettömyyssuunnitelma"

Transkriptio

1 Kuivajärven retkeilyalueen esteettömyyssuunnitelma Eero Renell CENTRIA TUTKIMUS- JA KEHITYS ISTO-HANKE

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Työn lähtökohdat ja tavoitteet 5 3. Ympäristö 7 4. Esteetön luontoliikkuminen Suomi ja pohjoismaat Saavutettavuuden eri taso Täysin esteetön toimintaympäristö Vaativa pyörätuolireitti Vaikea toimintaympäristö Esteettömyyden tarjoamat edut ja lisäarvo Metsähallitus ja yksityiset reitit Analyysi Yleiset suunnitteluperiaatteet Käymälätilat Laavu Aidat Polut ja polkurakenteet Autopaikoitus Infotaulut ja opasteet Esimerkkikohteita Esim. 1 Siuntion luontoliikuntapuisto Esim 2. laavu- ja puuvarasto Esim 3. laituri Esim 4. lankkupolku 26 2

3 Esim. 5. käymälä Esim. 6. opasteet Suunnitelmaselostus Suunnittelutyön rajaus Suunnittelutyön metodit Yleissuunnitelma Rakennussuunnittelu ja muotoilu Polkurakenteet Metalliholkki- rakenteita yhdistävä tekijä Käymälä Laavu Infotaulu Opastekyltti Penkki Aita Jätehuolto Oppimisprosessi 37 Kirjallisuus 38 liitteet: Kaluste- ja rakennusmallisto Peuran Polun alueelle Suunnitelma-asiakirjat 3

4 1. Johdanto Teen harjoitustyöni palkallisena projektina Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityskeskus Centrian ISTOhankkeen osana ja edelleen Metsähallituksen toimeksiantona. ISTO- hankkeen päätavoitteiden mukaisesti työni keskittyy osaltaan parantamaan esteettömän matkailukonseptin luomista. Esimerkkikohteena työssäni on Peuranpolku- niminen luontopolku, jonka n. 115 kilometrin pituinen verkosto sijaitsee mm. Reisjärven kunnan alueella. Työssäni tulen keskittymään arkkitehtuuriltaan kokonaisvaltaisen esteettömän ja mahdollisimman saavutettavan luontomatkailukohteen luomiseen. Pääpaino työssäni on ollut esteettömän osa-alueen suunnitteleminen Kuivajärvi-nimisen luontokohteen yhteyteen. Suunnitelmien on kuitenkin tarkoitus toimia myös yleisohjeistuksena erityisesti Peuran Polun esteettömien palveluiden kehittämisessä. Tämän vuoksi olen laatinut esteettömän malliston, jonka tarkoituksena on toimia paitsi esteettömän rakentamisen esimerkkinä myös alueen yhtenäisen visuaalisen ilmeen esimerkkinä (ja siten identiteettinä). Suunnittelussa olen ottanut huomioon esteettömyyden mahdollisimman monitahoisesti ja päätynyt pohtimaan esteettömyyteen liittyviä ongelmia niin toiminnallisia kuin esteettisiä. Alueen kehittymisen kannalta kokonaiskonseptin luominen on suunnittelutyössä oleellista. Tämän työn puitteissa en ole voinut ottaa kantaa alueellisella tasolla esteettömien oheispalveluiden tukemiseen ja kehittämiseen, vaikka ne on nähtävä suurena osaalueena esteettömien matkailupalveluiden kehittämisessä. Kaikeksi onneksi osa alueen yksityisistä matkailuyrittäjistä on erittäin aktiivisia esteettömien palveluiden kehittämisessä ja siten 4

5 voidaan toivoa, että esteetön kehitys ei tämän projektin puitteissa rajoitu vain arkkitehdin suunnittelupanokseen, vaan alueen yrittäjät ottavat Kuivajärven alueen aktiiviseen käyttöön myös esteettömien palveluiden tarjoajina. Olenkin työssäni varsinaisen toimeksiantajani Metsähallituksen lisäksi kokenut toimivani alueen yrittäjien hyväksi. Työni lähtökohta on pikemminkin alueen perusparantaminen kuin ainoastaan esteettömyyden kannalta puutteellisten paikkojen parantelu. Tämänkaltaisella tarkastelutavalla olen mielestäni suunnitelmassani tavoittanut sekä käytettävyydeltään että esteettisyydeltään tasapainoisen kokonaisajatuksen. Olen työssäni tuottanut suunnitelmat Kuivajärven alueen esteettömästä luontopolusta sekä siihen liittyvistä rakenteista. Näitä rakenteita voidaan myös käyttää laajemmin Peuran Polun alueella. 2. Työn lähtökohdat ja tavoitteet Esteettömyys ei liity vain pyörätuoleilla liikkuviin vaan koko väestöön saavutettavuuden käsitteenä. Saavutettavuus käsittää sen, että jokaisella on mahdollisuus liikkua ympäristössämme. Liikuntaesteiset ovat kuitenkin ylivoimaisesti suurin osa esteettömiä palveluita tarvitsevasta väestönosasta. Liikkumis- ja toimintaesteisten lukumäärän arvioidaan olevan noin 10 % väestöstä. Tähän lukuun luetaan pysyvästi liikuntavammaiset, näkövammaiset, kuulovammaiset ja kehitysvammaiset. Näiden lisäksi noin 5 % väestöstä on tilapäisesti samankaltaisessa tilassa. Yhteenlaskettuna 15 % väestöstä on liikkumis- ja toimintaesteisessä tilassa. Esteettömille palveluille on näin ollen tilausta myös matkailusektorilla. Tässä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston syventäviin opintoihin kuuluvassa työssä tarkastelen esteettömään 5

6 luontomatkailuun liittyviä kehittämismahdollisuuksia esimerkkikohteen avulla. Työni tarkoituksena on tarkastella Metsähallituksen erään luontokohteen soveltamista esteettömään luontomatkailuun. Peuran Polku-niminen 115 km mittainen retkeilyverkosto sijaitsee Reisjärvi Lestijärvi alueella Keski-Pohjanmaalla. Yhteistyökumppanina Metsähallituksen lisäksi työssäni toimii Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centrian ISTO-hanke. Valitsimme Metsähallituksen kanssa yhteistyössä polun varrelta joitain kohteita, päädyimme käsittelemään yksityiskohtaisesti Kuivajärvi-nimistä retkeilykohdetta, jonne olen suunnitellut esteettömän toimintaympäristön. Työni tausta-ajatuksena ja suunnittelutyössä aktiivisessa asemassa on ollut tuottamieni erilaisten suunnitelmien variointimahdollisuus. Variointia voidaan toteuttaa sekä toiminnallisesti, sijoituksellisesti että maisemallisesti. Peuran Polku on pituudeltaan useiden päivien patikointiretken mittainen. Pysähdyspaikkojen yhtenäinen esteettinen ilme voisi olla mahdollisuus alueen ja reittiverkoston oman identiteetin luomiseksi. Näin ollen voidaan Kuivajärveä ja suunnitelmiani tarkastella myös mahdollisena esihankkeena alueen yhtenäisen ilmeen luomiseksi. 6

7 (kuva 1) Kuivajärven ympäristöä. Tavoitteeni on myös ollut tutkia esteettömän luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia teoreettisen tarkastelun avulla. Vaikka olen halunnut pohtia esteettömän suunnittelun prosessia ennakkoluulottomasti, tavoitteenani on ollut tehdä myös toteutuskelpoinen suunnitelma. 3. Ympäristö Kuivajärvi sijaitsee Reisjärven kunnassa noin puolen tunnin ajomatkan päässä kirkonkylästä. Alueelle saavutaan järvelle päättyvää sorapintaista metsäautotietä pitkin. Alueella on Metsähallituksen omistuksessa olevia rakennuksia 2 kpl ja hieman kauempana kaksi yksityistä mökkiä. Luontokohteeseen liittyy myös olemassa oleva kota, joka on rakennettu esteettömäksi, mutta jonka toteutus ja sijoitus kosteikkoon ovat epäonnistuneita. Pieni kesämökkityyppinen rantarakennus on ollut kortteerina metsähallituksen henkilökunnalle, mutta jonka käyttöaste on viimevuosina jäänyt vähäiseksi. Rakennuksessa on myös sauna, joka tehtäneen käyttökelvottomaksi jätevesimääräysten täyttymättömyyden vuoksi. Asuinrakennukseen liittyy pienehkö varasto- ja koiratarharakennus. Pihapiirin rajaa kauniisti luonnontilainen metsäpuro, jossa tutkimusten mukaan viihtyvät ainoat keskipohjanmaan luonnontilaiset purotaimenet. Alueen maisemalliset 7

8 arvot ovat monipuolisuudessaan huomattavat. Rakennusten kehittämisessä pyritään ottamaan huomioon alueen matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjien tarpeet. Muutenkin suuren työmäärän vuoksi en kuitenkaan ole tämän työn puitteissa suunnitellut olemassa olevien rakennusten esteettömyyden parannuskeinoja. Alueelle saapuva tie kulkee kahden metsätyypin rajalla. Tien pohjoispuolella sijaitsee alava purolle viettävä kosteikko ja eteläpuolella kuiva erittäin kivikkoinen mäntykangasmetsä. Tämä kangasmetsätyyppi on alueelle ominainen ja osittain suurikin korkeusvaihtelu ja jylhät kivikot muodostavat pohjalaisittain vaikuttavan maiseman. Vesistöllisesti alue liittyy repaleiseen järvi- ja lampiverkostoon. Rannat ovat monin paikoin soistuneita, mutta varsinaisella suunnittelualueella kuivia ja selkeäpiirteisiä. Luonto asettaa esteettömälle suunnittelulle haasteita ja mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia alueella ovat maisema, olemassa olevat rakennukset, tasaiset soistuneet rannat. Haasteita taasen ovat paikoin jyrkät rinteet ja niiden kiertäminen sekä louhikkoinen maasto, joka on normaalikuntoisellekin luonnossa liikkujalle hankalakulkuinen. 4. Esteetön luontoliikkuminen Esteettömyys voidaan yleisesti jakaa toiminnalliseen esteettömyyteen sekä yleiseen saavutettavuuteen. Käsitteenä esteettömyys on saavutettavuuden alakäsite ja siten tasaarvoisessa yhteiskunnassa on hyvä puhua laajemmin saavutettavuudesta. Liikkumiseen ja aistien vajaatoimintaan liittyvä esteettömyys ovat arkkitehdin kannalta keskeisimpiä teemoja, jolloin myös arkkitehdin ammatin kautta vaikutusmahdollisuudet näihin seikkoihin ovat suuret. Käsitteenä saavutettavuus sisältää kaiken aina mainonnan selkokielisyydestä asiakkaan kotiinpaluun mutkattomuuteen. 8

9 Kun esteettömien palveluiden tarvitsijoiden määrä ikääntymisen myötä lisääntyy radikaalisti, on myös alueellisesti toimivien pienyrittäjien panos tulevaisuudessa huomattavasti tärkeämpi. Tätä käsitystä tukee myös se, että yleinen saavutettavuus on olennaisesti heikentynyt mm. luontotietämyksen ja luonnossa liikkumisen heikkona osaamisena. Tämä kehityssuunta on ollut nähtävissä mm. maakunnallisissa opistoissa perustettujen koulutusohjelmien (mm. eräoppaat) lisääntymisenä. Nykykaupunkilainen on luonnossa usein avuton ja verrattavissa monin tavoin liikuntaesteiseen. Kaikkia näitä käyttäjiä varten ovat luontoyrittäjät kehittäneet uudentyyppisen luontomatkailukonseptin, jossa elämyksellisyys perustuu enemmänkin ohjattuun tekemiseen kuin itsenäiseen luonnon kokemiseen. Tässä toiminnassa esteettömiä palveluita tarvitsevat kuluttajat eivät enää ole rasite yrittäjille vaan ehdoton lisäarvo myös osana normaalikuntoisten ryhmiä. Luontoliikkumisessa ei esteettömyyttä ole otettu kovinkaan vakavasti kuin vasta muutamien vuosien/ vuosikymmenten aikana. Harvat pioneerit Pohjoismaissa ovat pääasiallisesti 80- ja 90-luvuilta. Yleishyödylliset luontokohteet, joihin metsähallituksenkin kohteet on luettava, ovat saavuttaneet esteettömyyden vaihtelevasti. Esteettömyyden haasteet luontomatkailussa liittyvät olennaisesti esteettömyyden tiukkoihin ja ehdottomiin vaatimuksiin: Täydellistä esteettömyyttä voi käytännössä katsoen olla vain yhden tasoista ja yhdessä tasossa Suomi ja pohjoismaat Suomen ja pohjoismaiden tilannetta voitaneen tarkastella ensisijaisesti kansallisten ohjeistusten laadulla ja määrällä. Suomessa on viime vuosina julkaistu yksittäisiä mm. opetushallituksen julkaisemia teoksia, joilla halutaan ohjata päättäjiä, yrittäjiä, suunnittelijoita jne. toteuttamaan, vaatimaan ja suunnittelemaan korkeatasoista esteetöntä luontoympäristöä. Vastaavia, sisällöltään hieman poikkeavia julkaisuja on julkaistu 9

10 mm. Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Olen työssäni käyttänyt lähdemateriaalina mm. näitä selvityksiä Saavutettavuuden eri tasot Erittelen seuraavassa lyhyesti pääkategorioittain erityyppiset esteettömyysasteet yhdistellen eri lähteiden tietoja. Suljen tarkastelussa pois saavutettavuuden käsitteeseen liitettävät seikat, joilla ei ole merkitystä arkkitehtisuunnittelun kannalta Täysin esteetön eli erittäin helppo toimintaympäristö Täysin esteettömäksi toimintaympäristöksi luetaan sellainen paikka tai toiminto, jonka käyttäminen on mahdollista kaikille ihmisille. Tällä ei tarkoiteta pelkästään fyysistä esteettömyyttä vaan saavutettavuutta yleisesti esimerkiksi opastetaulujen selkokielisyyttä jne. Liikuntaesteisille erittäin helppo toimintaympäristö tarkoittaa ensisijaisesti luiskien käyttöä kaltevassa maastossa. Erittäin helpon toimintaympäristön kaltevuustaso on rakennuslainsäädännön normien mukainen 1:20 tai pienempi ja siirtymä on katkaistava kuuden metrin välein tasanteella. Mikäli reittiä ei haluta katkaista välitasaintein tulee kaltevuuden olla enintään 1:40-1:50 Tämän kaltaisilla pyörätuolireiteillä voidaan pyörätuolin käyttäjien olettaa selviävän itsenäisesti Helppo toimintaympäristö eli vaativa pyörätuolireitti Liikuntaesteiselle vaativa pyörätuolireitti tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että normaalikuntoisen pyörätuolin käyttäjän olisi hyvä varata reitilleavustaja pisimpiin nousuihin Normaali ja vaikea toimintaympäristö Normaalit ja vaikeat reitit eivät ole esteettömiä. Vaikka niistä osat olisivatkin kaltevuudeltaan ja pinnoiltaan liikuntaesteisten 10

11 saavutettavissa, niin mikäli reitin kokonaisesteettömyys ei toteudu, ei reitti ole esteetön. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteivätkö jotkut motivoituneet liikuntaesteiset pystyisi saavuttamaan näitä reittejä esimerkiksi kolmipyöräisen maastopyörätuolin avulla. 5. Esteettömyyden tarjoamat edut ja lisäarvo luontokohteessa Suomalainen ja Eurooppalainen lainsäädäntö on viimeisten parin vuosikymmenen aikana alkanut huomioida esteettömiä palveluita tarvitsevien ihmisten tarpeet. Hiljalleen on alettu huomioida myös välttämättömien palveluiden ulkopuolelle jäävien kohteiden kehittämistarpeet virikkeiden ja elämysten tuottamiseksi. Suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän tulee liikuntaesteisten määrä kasvamaan Suomessa radikaalisti. Nyt puhutaankin yhä enemmän siitä, että ihmisille tulee tarjota mahdollisuus luontoelämyksiin fyysisestä kunnosta riippumatta. Metsien yleinen arvo mitataan yhä useammin muilla kuin konkreettisilla arvoilla. Tukkipuun ja esimerkiksi marjastuksen ohessa metsät nähdään suurina hyvinvoinnin ja liikkumisen keskuksina. Esimerkkikohdetta tarkastellessa on seutukunnallisenkin kehityksen ja elinkeinojen kehittymisen kannalta tärkeää osata panostaa myös tämänkaltaisen kasvavan alan tarpeisiin. Metsähallituksella on oivat mahdollisuudet panostaa luontokohteiden kehittämiseen ja siten tukea myös paikallisia yrittäjiä. Metsähallitus voidaan myös kokea auktoriteettina, jonka esimerkkiä paikallisyrittäjät voivat seurata. Reisjärven tapauksessa paikalliset yrittäjät ovat osin hyvinkin motivoituneita esteettömien palvelukonseptien kehittämiseen. Yleisesti suomalaiset yrittäjät ovat innokkaita, mutta halu rahalliseen panostamiseen pientä, varsinkin kun perusinfrastruktuuri on luomatta. Esteettömiä alueita toteuttamalla voi Metsähallitus motivoida myös paikallisia yrittäjiä rahallisiin panostuksiin esteettömän matkailun kehittämiseen. Alueellisesti näillä toimilla voi olla suurtakin merkitystä, sillä on laskettu, että Euroopassa 11

12 olisi noin 40 miljoona jonkinasteisten esteettömien palveluiden tarvitsijaa. Osalle näistä ihmisistä esteetön loma suomalaisessa luonnossa olisi varmasti tavoiteltu. Esteettömän luontomatkailun seminaarissa Ylivieskassa huomasin pienyrittäjien tietämättömyyden esteettömyysasioista. Epäkohtana on se, että yrittäjät kokevat yleisten ohjeiden löytämisen olevan vaikeaa ja sen, että ammattisuunnittelijan palkkaamista vältetään kustannusten pelossa. Ehdotin tässä vaiheessa tilaajalleni varsinaisen suunnittelutyön lisäksi esteettömyysohjeiston kokoamista yrittäjille. Työmäärän kuitenkin paisuessa olen jättänyt tämänkaltaisen ohjeiston luomisen suunnittelutyöni ulkopuolelle. 6. Metsähallitus ja yksityiset reitit Metsähallituksen yleinen kanta esteettömyyteen on hyvin positiivinen. Esteettömien palveluiden huomioiminen on kuitenkin jäänyt useissa kohteissa hieman vajaaksi. Jo esimerkiksi Metsähallituksen luontoon.fi sivuilta on kohteista saatavissa vain vähän tietoa esteettömyyteen liittyen. Esteettömistä palveluista on mainittu vain parilla sanalla siten, että käsitys esteettömien palveluiden laadusta jää tavoittamatta. Reitit voivat myös olla esteettömyydeltään muuta kuin on mainostettu. Esteettömyyttä mainostaessa tulee ottaa huomioon se, että yhdessäkään asiassa ei voi tinkiä, jollei haluta, että olennainen kokonaisesteettömyys kärsii. Olen keväällä 2008 tutustunut mm. Siuntion luontoliikuntapuistoon (ei Metsähallituksen kohde), jota mainostettiin esteettömänä. Esteettömyys oli olematonta johtuen liian suurista kaltevuuksista ja kunnossapidon puuttumisesta. 12

13 (kuva 2) Esteettömien palveluiden taso vaihtelee suuresti. 7. Analyysi 7.1. Yleiset suunnitteluperiaatteet Esteettömien luontopalvelujen tarjoajilla on mittavat ja jatkuvasti kasvavat markkinat. Esteettömien palveluiden käyttäjäkuntaa ajateltaessa tulee ensimmäisenä mieleen vaikeasti vammaiset pyörätuolia käyttävät henkilöt. Esteettömyys voidaan kuitenkin jakaa eri tasoille. Esteettömyyden yläkäsite saavutettavuus koskee suurta osaa väestöstä: Vanhukset ja jo suuri osa vasta eläkeiän saavuttavista, raskaana olevat naiset, lastenvaunuja työntävät ja suurena ryhmänä esim. näkö- tai tasapainoaistiltaan vammaiset henkilöt kuuluvat tähän ryhmään. Nämä henkilöt tarvitsevat esteettömiä luontokokemusmahdollisuuksia ja osaavat tulevaisuudessa vaatia niitä. Esteettömyys tulisi kuitenkin käsittää siten, että koskaan ei voida tuottaa kaikkia palveluita täysin esteettömästi vaan, että esteettömyyden taso on valittava suunniteltavan tilanteen ja maaston mukaan. Yleiskäsitteenä voidaan pitää sitä, että jos kohde soveltuu itsenäisesti pyörätuolia 13

14 käyttävälle ja sokealle, on kohde esteetön suurimmalle osalle ihmisistä. Suomi on tunnettu luonnostaan ja suuri osa ulkomailta saapuvista turisteista tulee tutustumaan suomalaiseen luontoon. Näin ollen on ilmeistä, että mikäli suomalaisilla on tarjottavanaan laadukasta esteetöntä luontomatkailupalvelua, tulevat erityisryhmien käyttäjämäärät varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Esteettömyyteen on yleensä suhtauduttu rasitteena varsinkin yksityisyrittäjien keskuudessa. Väärään asenteeseen on johtanut tiedolliset puutteet tarpeista ja toisaalta ymmärtämättömyys taloudellisen panostuksen mahdollisuuksista uuden asiakasryhmän houkuttelemiseksi. Näistä seikoista erityisesti se, että erityisryhmien kuluttajakäyttäytymisestä saatavia etuja ei tunnisteta. Viime aikoina on esteettömyyteen alettu perehtyä ja se on koettu lisäarvoksi rasitteen sijaan. Esteetön palvelukokonaisuus voidaan jakaa kolmeen osaalueeseen: varsinaisen toimintaympäristön fyysinen esteettömyys palveluprosessin esteettömyys (esim. henkilökunnan asenne) viestinnän ja tiedottamisen esteettömyys Näistä tarkastelen arkkitehtinä fyysisen käytettävyyden lisäksi rakenteiden ja rakennusten yleistä esteettistä tasoa ja tässä tapauksessa Metsähallituksen ohjeesta myös luonnonsuojelullisia näkökohtia luontoon rakentamisessa. Tyypillisimmillään laavut, laiturit, nuotiopaikat, lankkupolut ja huussit ovat sekä toiminnaltaan ja esteettiseltä tasoltaan huonosti suunniteltuja (esteettiseltä tasolta varsinkin, jos esteettömyyteen on panostettu). Olennainen osa suunnittelutyötä on myös kokonaisuuden huollettavuuden käsittely osana suunnittelua. Esteettömät palvelut vaativat paljon huoltoa, sillä yksittäinenkin esteetön kohta muuttaa koko reitin esteelliseksi. 14

15 7.1.1 Käymälätilat Luontokohteissa on yleensä useita käymälätilojen suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Rakenteiden tulee olla ilkivallan kestäviä sekä niissä tulee ottaa huomioon sään vaikutus. Useinkaan käymälätiloja ei ole mahdollista yhdistää sähkö-, vesi-, eikä viemäriverkkoon. Esteettömiin ulkokäymälöihin olisi hyvä saada käsienpesumahdollisuus, mikäli se on helpohkosti järjestettävissä. Näin ei ole, jos alueelle ei tule vettä eikä sähköä. Tällöin joudutaan tyytymään yksinkertaistettuihin ratkaisuihin. Esteettömässä käymälässä tulee ottaa huomioon liikuntaesteisten lisäksi mm. näkövammaiset. Ilman sähköä voi tilan valaistusominaisuudet jäädä heikoiksi. Näin ollen tulee tilan valaistus toteuttaa aukotuksin ja sisäpintoja maalaamalla. Viemäriverkon puuttuessa on käymälä varustettava nykyaikaisin ja lainsäädännön mukaisin jätteenkäsittelyjärjestelmin. Tällaisia järjestelmiä ovat mm. kuiva- ja kompostikäymälät. Paras järjestelmä lienee sellainen, jossa kaikki käsittelemätön, niin kiinteä kuin nestemäinenkin jäte keräytyy säiliöön. Nestemäiset jätteet yleensä haihtuvat ajan myötä säiliöstä. Säiliön tilavuuden ja tyhjennysvälin tulee vastata alueen käyttötarkoitusta. Mikäli käymälä on mahdollista kytkeä sähköverkkoon, niin kompostointimahdollisuuksien määrä kasvaa huomattavasti. Tällöin kompostijärjestelmiin on mahdollista saada mm. sprinklerit ilkivallan varalta. Liikuntaesteettömyyden kannalta olennaisia tekijöitä suunnittelussa ovat riittävän väljät tilat. Ulkokäymälässä pyritään noudattamaan samoja ohjeita ja säännöksiä mitä sisäkylpyhuoneista on annettu. Alueiden suunnittelussa tulisi pyrkiä rakennusten yhtenäisyyteen ja esteettisten arvojen huomioimiseen. Esteettiset tekijät ovat erityisen tärkeitä maisemaltaan arvokkaissa luontokohteissa. 15

16 Maisemaan sijoittaminen määrittää myös monia muita tekijöitä jotka vaikuttavat paikan viihtyvyyteen. esimerkiksi nuotiopaikan avaaminen järvelle siten, että istuskelulle syntyy suojaisia paikkoja metsän sylissä. Paikanpäällä rakennettavuus ja paikallisten rakennusaineiden käyttö on sekä ekologinen että ekonominen lisäarvo Laavu Laavut ja nuotiopaikat ovat perinteisesti olleet melko vaikeasti saavutettavia eritasoisia rakennelmia. Perinteinen laavumalli on kaunis ja sopusuhtainen. Uudemmat versiot, myös paikalla rakennetut, ovat usein muotokieleltään kömpelöitä ja maisemaan sopimattomia. Esteettömyyden kannalta suurin ongelma on laavulle saapuminen sekä sen ympäristössä liikkuminen. Esteettömyyden kannalta suurena lisäarvona pidetään sitä, että myös liikuntavammainen pääse aidosti tulen ääreen. Tällöin se useimmissa maastotyypeissä tarkoittaa laudoitetun terassirakenteen tuomista nuotion ympärille. Yksinkertaisimmillaan nuotiopaikka tosin on esimerkiksi nuotion ympärille pyöröpuista koottu kehä, jonka yksi sivu on avoin. Laavun sijoituksessa on otettava huomioon myös ilkivallan yleistyminen. Riittävän pitkä etäisyys pysäköintipaikasta vähentää nuorison viikonloppujuhlintaa ja jättää siten myös enemmän tilaa kohteen varsinaiselle käyttäjäkunnalle. Etäisyys ei toisaalta esteettömässä ympäristössä saa olla liian pitkä ja mikäli kohdetta käytetään matkailuyrittäjien tapahtumissa, tulee esimerkiksi ruoanlaittovälineistön olla tuotavissa vaivatta paikalle. Puuhuoltoa varten on paljon käytetylle nuotiopaikalle hyvä varata puuvarasto, johon on myös esteetön pääsy. Puuvarastoja täydennetään yleensä esimerkiksi Metsähallituksen kohteissa talvisin moottorikelkoin. Tällöin laavulle ei tarvitse välttämättä olla ajotietä. 16

17 Laavut rakennetaan usein luontokohteiden kauneimmille maisemapaikoille. Tämä onkin perusteltua etenkin esteettömien laavujen kohdalla, jolloin laavun paikka tarjoaa muuten saavuttamattoman näkymän. Laavun sijainnissa ja rakentamisessa tulee huomioida se, että komeimman näköalan tarjoava paikka on usein myös toisesta suunnasta katsottuna maiseman komeimpia kohtia. Näiden tekijöiden huomioonottamisessa korostuu esteettisyyden merkitys luontorakentamisessa. Metsähallituksen periaatteisiin kuuluu, että luonnossa liikkuessa mukana tuodut roskat ja jätteet viedään pois lähtiessä mukana. Jäteastioita on hyvä varata kuitenkin esimerkiksi paikoitusalueiden yhteyteen Aidat Aitoja luontokohteissa käytetään lähinnä kulun ohjaamiseen ja herkän maaston kulumisen ehkäisyyn. Aidoissa tärkeää on yksinkertainen rakenne ja paikalla koottavuus. Esteettömyyteen aidoilla ei varsinaisesti ole vaikutusta jolleivät ne rajaa esimerkiksi polkua. Tällöin aita voi toimia kaiteena, jolloin sitä koskevat yleiset kaiteisiin kohdistetut määräykset. Ulkonäöltään kaiteen tulisi olla suhteellisen huomaamaton ja maisemaan sopeutuva. Yleensä luontokohteissa on suosittu perinteisiä malleja Polku ja polkurakenteet Usein luontoreitit on merkitty vain viitteellisesti maastoon. Ajan myötä syntyy polkuja helppokulkuisimpiin maastonkohtiin. Esteetön luontopolku on vaativa toteuttaa. Esteettömässä ympäristössä ihminen ei jousta luonnon ehdoilla vaan polkujen ja reittien tulee olla käyttäjän lähtökohtien mukaan suunniteltuja. 17

18 Esteettömyyden vaatimukset ovat ehdottomat, ja siksi myös polkujen tulee kaikin osin täyttää esteettömyyden vaatimukset. Yleisimmät rakennustavat esteettömillä luontopoluilla ovat kivituhkapinnoite ja poikittaislaudoitettu lankkupolku. Näiden käyttö vaihtelee tarpeen ja maastotyypin mukaan. Nämä pinnoitustavat on havaittu käyttökelpoisimmiksi ja siksi en näe niiden muuntelua ja uusien keksimistä ainakaan tämän tyyppisen suunnittelutyön puitteissa tarpeellisena. Täysin esteetön polku rakennetaan rakennuslainsäädännön mukaisin kaltevuuksin. Tällöin kaltevuus voi paikoitellen olla enintään 1:20. Turvallisuussyistä polut varustetaan kaltevien ja tasoeroon rajoittuvien kohtien osalta kaitein, joissa on käsijohteet 900mm ja 700mm korkeudella. Lisäksi sekä lankku että kivituhkapintaisilla poluilla on hyvä käyttää reunaesteitä pyörätuolin poissuistumisen estämiseksi. Polun tai reitin pituus määräytyy paikan mukaan, mutta suositeltavaa on, että reitti olisi rengastyyppinen ja pituudeltaan noin 0,5-1,5 km reitin vaativuudesta riippuen. Tällaisilla reiteillä tulisi levähdyspaikkoja sijaita n m välein Autopaikoitus Paikoituksen tulisi olla kohteen luonteeseen ja maisemaan sopivaa. Kenttätyyppiset paikoitusratkaisut eivät liene tarkoituksenmukaisia vaan paikoitus tulisi järjestää vapaammin. Esteettömyyden kannalta yksinkertaisinta olisi varsinkin pienessä kohteessa järjestää paikoitus siten, että esteettömien paikkojen osoittamiselta erillisin kyltein vältyttäisiin. Tällöin kaikki paikat voisivat toimia esteettömästi esimerkiksi kadunvarsi-tyyppisen paikoituksen mukaisesti. Paikoitusalueilla on myös huomioitava mahdollinen linja-auto- ja huoltoliikenne. 18

19 Info-taulut ja opastekyltit Info-taulujen informatiivisuuden kannalta tärkeintä on niiden sijoitus. Taulut tulisi sijoittaa välittömästi reitin alkupisteen läheisyyteen ja mahdollisesti myös paikoitusalueen läheisyyteen. Esteettömyyden kannalta sijoituksessa tärkeää on se, että esteettömiä palveluita tarvitseva saa heti alueelle saavuttuaan häntä koskevan tärkeän informaation. Yleisesti infotaulut suositellaan sijoitettavan katoksen alle siten, että kuvapuoli ei ole etelään haalistumisvaaran vuoksi. Esteettömyyden kannalta heikkonäköisten etu kuitenkin on, että opasteet ovat mahdollisimman aurinkoisessa paikassa. Taulun lukukorkeuden tulisi olla n 900mm mm välillä ja kirjasinkoon ja kontrastin riittävän suuri. Tunnusteltavia opastetauluja käytetään lähinnä suuremmissa luontokohteissa, joissa kävijämäärät ovat suuria. Tarpeen mukaan myös pienemmissä, mutta monimutkaisissa kohteissa voidaan käyttää näkövammaisille tarkoitettuja opasteita. Opastekylteissä tulee esteettömyyden kannalta kiinnittää erityistä huomiota riittäviin kontrastieroihin. Pieni ja heikkokontrastinen kyltti katoaa taustamaisemaan helposti etenkin vihreänä vuodenaikana. 7.2 Esimerkkikohteita Esittelen ja analysoin seuraavassa joitain esimerkkejä, joiden pohjalta olen pohtinut yleisiä parannuskeinoja esteettömyyteen varsinaisen suunnittelutyöni tukena. Esittelen yhden kokonaisalueen ja muutamia yksittäisiä rakenteita. 19

20 Esimerkki 1 Siuntion luontoliikuntapuisto (alue) Vierailin alkukeväästä (2008) Siuntion luontoliikuntapuistossa, jota on laajasti mainostettu esteettömyyteen panostaneena kohteena. Kohdetta on myös käytetty esimerkkinä Esteetön Luontoliikuntakirjassa, jota olen työssäni käyttänyt päälähteenä. Alueena puisto on kaunis ja palveluiltaan monipuolinen. Esteettömän suunnittelun kannalta koen alueen kuitenkin epäonnistuneena esimerkkinä. Alue on esteettömien reittien osalta jaettu kahteen: Täysin esteettömään (kaikille sopiva) ja helppoon reittiin (vaativa pyörätuolireitti). Täysin esteetön reitti on rakennettu tasaiseen rantamaastoon vesijättömaalle (kuva 3). Pinta on asfaltoitu ja polku kulkee niittyjen keskellä. Polku on toki esteetön, mutta ympäristöltään ja luonnoltaan melko virikkeetön. Epäkohtana pidän myös sitä, että alueeseen liittyvä hotellin ja reitin alkupisteen välissä sijaitsee huomattava rinne. Reittiin liittyy hienosti toteutettu lintutorni. Lintutorniin on esteetön käynti, mutta tornin toiselle tasolle johtaa jyrkät portaat. Portaita loiventamalla olisi käyttäjäkuntaa ollut varmasti enemmän. 20

21 (kuva 3) Vaativalla pyörätuolireitillä (kuva 4) ei esteettömyys toteudu ollenkaan. Suunnittelussa on tehty virhearvio ja kriteereistä on tingitty. Ei ole ymmärretty sitä, että ollakseen esteetön toimintaympäristö, tulee reitin täyttää tietyt vaatimukset. Reitti on sentään merkitty vaativaksi pyörätuolireitiksi, mutta esteetön se ei missään tapauksessa ole. Reitin arvoa heikentää myös se, että esteettömyyden kannalta ongelmalliset kohdat sijaitsevat melko lailla reitin alussa. Hienot esteettömät näköala- ja taukopaikat ovat taasen reitin loppupäässä esteettömästi saavuttamattomissa. Reitin jyrkkyyttä kuvaa se, että jopa lastenvaunujen kanssa reitin kulkeminen olisi paikoitellen mahdotonta. 21

22 (kuva 4) Syntyy kuva siitä, että luontoliikuntapuiston omistajat ovat halunneet panostaa esteettömyyteen. Suunnittelussa ei kuitenkaan ole huomioitu sitä, että kaikissa kohteissa ympäristön muokkaaminen esteettömäksi ei ole mahdollista. Suunnittelija on lähtenyt suunnittelutyöhön vääristä lähtökohdista. Yksittäiset rakenteet (kuva 5) ovat hyvin toteutettuja, mutta ne ovat saavuttamattomissa. (kuva 5) 22

23 Esimerkki 2 laavu ja puuvarasto Oheiset kuvaesimerkit edustavat yleistä käsitystä esteettömästä rakentamisesta. Esteettömyyden saavuttaminen on tuhonnut esteettisyyden. Esteettömyyttä ajatellen suunnitelma (kuva 6) on jäänyt vaillinaiseksi. Lähtökohdat ovat olleet hyviä, mutta lopputuloksesta on tullut luultavasti suunnittelun puutteesta johtuen epäonnistunut sekä toiminnallisesti että esteettisesti. Polku näyttää laiturimaiselta, joka nostaa liikkumisen metsän tasolta omaan rakennettuun ympäristöön. Maastossa kuljetaan omassa elementissään ja luonto jää omakseen. Loppujen lopuksi pyörätuolilla liikkuja ei edes pääse tarpeeksi lähelle tulta. Suunnitelma olisi lähtökohtaisesti voitu toteuttaa paremminkin. Tässä tapauksessa kun lankkupolku johtaa vain laavulle, olisi laavun sijoitusta voitu miettiä tarkemmin. Vaikuttaa siltä, että laavun paikka on valittu ensin ja sitten on otettu lisävaatimukseksi rakentamiselle esteettömyys. Tällaisessa tapauksessa olisi kyseisessä maastossa pystytty mahdollisesti saavuttamaan tarpeellinen esteettömyystaso kevyin maanmuokkauksin, jolloin kulku laavulle olisi ollut polkumainen ja luonnon tarpeeton rakentaminen olisi ollut tarpeetonta. (kuva 6) Laavun suunnitteluun olisi pitänyt panostaa enemmän. 23

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

METSÄHALLITUKSEN LUONTORAKENTAMISEN PERIAATTEET

METSÄHALLITUKSEN LUONTORAKENTAMISEN PERIAATTEET 26.1.2012 METSÄHALLITUKSEN LUONTORAKENTAMISEN PERIAATTEET Johdanto Luontorakentamisen periaatteet käsittelevät luontorakenteiden rakentamista ja niiden rakennusmateriaaleja. Ohje on tiivistelmä Metsähallituksen

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

HKR penkit, teräsjalka D 1

HKR penkit, teräsjalka D 1 HKR penkit, teräsjalka D 1 1850 mm 470 mm 210 mm 800 mm Penkkejä käytetään pääasiassa Helsingin katualueilla. Penkki on esteetön. Malli on HKR:n oma. Istuin: tiheäsyinen mänty tai tammi Jalka: Pintakäsittely

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SPRINTTIKARTAT. - Vinkkejä urheilijoille, valmentajille ja kartantekijöille - Vierumäki 2/2012 Pasi Jokelainen. www.suunnistusliitto.

SPRINTTIKARTAT. - Vinkkejä urheilijoille, valmentajille ja kartantekijöille - Vierumäki 2/2012 Pasi Jokelainen. www.suunnistusliitto. SPRINTTIKARTAT - Vinkkejä urheilijoille, valmentajille ja kartantekijöille - Vierumäki 2/2012 Pasi Jokelainen 1 Urheilijan karttatuntemus, kartoituksen perusteet haltuun Sääntöasioita Kielletyt / sallitut

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Metsähallituksen esteettömät palvelut Metsähallituksen esteettömät palvelut Mutkaton matka- Kansainvälinen esteettömän matkailun seminaari 15.-16.9.2010 Hyvärilä, Nurmes Erkki Tuovinen erikoissuunnittelija Lapin luontopalvelut Metsähallituksen

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Hienon asuinalueen muodostuminen

Hienon asuinalueen muodostuminen Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Työpöytä Sarja[f] F168 SSA. Säilytys Sarja[e] 2P800 SD, 1P800 O, 1P800 TA. Lattiaseinäke Rezon RZ80M4. Työtuoli 9000, 9334.

Työpöytä Sarja[f] F168 SSA. Säilytys Sarja[e] 2P800 SD, 1P800 O, 1P800 TA. Lattiaseinäke Rezon RZ80M4. Työtuoli 9000, 9334. sarja[f] sarja[f] Sarja[f]:ssä kiinnittyy huomio ensimmäiseksi 50 mm paksuun kevytlevyyn ja nelikulmaisiin jalkoihin, jotka ovat joko T:n muotoiset tai sijoitettuina nurkkiin erityisiä muotoilupiirteitä,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Jarmo Lamminmäki Raportti 1(10) Olli Alamäki Joel Lauri Antti Partanen 23.10.2012

Jarmo Lamminmäki Raportti 1(10) Olli Alamäki Joel Lauri Antti Partanen 23.10.2012 Jarmo Lamminmäki Raportti 1(10) Olli Alamäki Joel Lauri Antti Partanen 23.10.2012 Senioripolun palvelukuvaus Tässä raportissa kerromme lyhyesti Elävä Lappi- hankkeeseen luomamme tuotteen kehitysvaiheista.

Lisätiedot

Vierailulla Vellamossa

Vierailulla Vellamossa Merikeskus Vellamo panostaa hyvään saavutettavuuteen ja viihtyisään ympäristöön 2009 sivu 2 / 13 Sisällys Johdanto...3 Viestintä ja saapuminen...3 Opasteet ja seinätekstit...5 Lainattavia apuvälineitä...7

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Nykyiset ratkaisut lattialautojen kiinnitykseen mm. veneen kannen kiinnitystekniikassa ja terassilautojen kohdalla.

Nykyiset ratkaisut lattialautojen kiinnitykseen mm. veneen kannen kiinnitystekniikassa ja terassilautojen kohdalla. Lattialaudoitus Ideana on lattialaudoituksen liittäminen elastisella muovilla, jolloin puun eläminen ei vaikuta lattian rakoihin. Käyttöä voidaan laajentaa helposti esim. ulkona patioissa, jolloin liitoksen

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi

Pyörätuoliluiskat. 2 www.finnrasti.fi Pyörätuoliluiskat Pyörätuoliluiskat Weland valmistaa tukevia, turvallisia ja helposti asennettavia pyörätuoliluiskia. Luiskia on saatavana sekä teräksestä että alumiinista valmistettuna. 2 www.finnrasti.fi

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue

49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue 100 ap 49 ap Uimaranta Kasvimaa- / Viljelysalue 48 ap Toimintametsä Päärakennus Rantapaviljonki Uimaranta Aurinkokello Telttailualue Minigolfkenttä ILOLAN KYLÄ Ilolan kylästä löytyy oivaltamisen iloa,

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Peltopylväs säästävämpiä siirtoja

Peltopylväs säästävämpiä siirtoja Peltopylväs säästävämpiä siirtoja 2 Pylvään muotoilulla on haluttu tuoda peltomaisemaan ilmavuutta ja vähentää näin voimajohdon maisemahaittoja. Peltopylväs helpottaa maanviljelyä Fingridin peltopylväs

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018 Sisältö Merkissä väri: teemat, maastokartta, kestävyys, Viitat Paikka Mitä: symbolein Etäisyys, km Suunta Paikan nimi (Kohde) Saavutettavuus/esteettömyys/vaativuus Etäisyys Yksinkertaistettu Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 31.3.2012 Marko Pesu ylipuutarhuri, hortonomi marko.pesu@inpek.fi 044 5557 505 Helppohoitoinen? Tehtävä:

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot Loma Yleissuunnitelma 1 : 2000 N Järvipelastuskeskus 70 Ap S a t a m a S u o p e l l o n t i e Istutettava viheraita R i i h i a h o Puukujanne K u u s e l a L o m a m ö k k i a l u e e n laajennusvara

Lisätiedot

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI MARJA-VANTAA: Lähtötilanne - Marja-Vantaa on uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Taulukko1 HINTA ALV 0% Taru ja Raimo Kantonen. Jussi ja Tiina Saarijärvi. 3 tuuliviiriä kaikkine kuluineen 6000 3 tuuliviirin pystytysarvio 1000-2000.

Taulukko1 HINTA ALV 0% Taru ja Raimo Kantonen. Jussi ja Tiina Saarijärvi. 3 tuuliviiriä kaikkine kuluineen 6000 3 tuuliviirin pystytysarvio 1000-2000. KOHDE JA TAIDETEOS 1. VT 24, Lahden suunta KUVA HINTA SIS. ALV 24% HINTA ALV 0% TEKIJÄ PERUSTUKSET MATERIAALI JA HUOLTO YRITYSM UOTO Verso - tilataideteos 5280 (sis. Alv 10%) 4 800 Valettava maahan upotettavat

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Rakennusprojekti Pitkä pöytä penkeillä

Rakennusprojekti Pitkä pöytä penkeillä Rakennusprojekti Pitkä pöytä penkeillä Pitkä pöytä joka kestää ulkona seisomista ja jonka ympärille mahtuu monta ihmistä. Talläinen pöytä pitäisi olla jokaisessa puutarhassa. Pöytä ja ennen kaikkea penkit

Lisätiedot